Hyvä hallintotapa -sarja Esteellisyys ja käsittelyn joutuisuus hallinnossa

Olen aikaisimmissa artikkeleissani käsitellyt pelastusviranomaisen toimivaltaa sekä siihen sidottua päätöksentekoa. Hyvä hallinto ei kuitenkaan ole pelkästään muodollisten päätösten tekemistä, vaan siihen liittyy erilaisia teknisluonteisia toimia, jotka kuuluvat päätöksenteon prosessiin. Osa näistä liittyy koko hallintomenettelyprosessiin ja toiset puolestaan ovat sidottuja varsinaiseen päätöksentekoon ja sen jälkeiseen aikaan.

Ennen varsinaista hallintomenettelyn alkamista viranomaisen ratkaistavaksi tulevat esteellisyyskysymykset. Hallintolain (434/2003) 27 §:n nojalla viranomainen ei saa käsitellä tai olla mukana käsittelemässä sellaista asiaa, jossa hän on esteellinen. Mitä esteellisyydellä sitten tarkoitetaan? Esteellisyys tarkoittaa sitä, että viranomaisen päätöksentekoa saattaisi ohjata jokin ulkopuolinen vaikute, joka voi muun ohella olla joko suoraan viranomaiselle itselle tai hänen läheiselleen aiheutuva hyöty. Esteellisyyssäännöksillä pyritään takaamaan viranomaisen puolueettomuus asian käsittelyssä ja turvaamaan, ettei päätöksenteko suosisi jotakin osapuolta epäoikeudenmukaisella tavalla. Todellisuudessa esteellisyys ei vaadi puolueellisen päätöksen tekemistä, vaan puolueettomuuden vaarantuminen itsessään on esteellisyysperuste. Hallintolain 28 § luettelee tyhjentävästi esteellisyysperusteet sekä esteellisyyden henkilöpiirin. En käsittele tässä yhteydessä kaikkia esteellisyysperusteita.

Hallintolain 28.1 §:n 1 kohdan mukainen ensimmäinen esteellisyysperuste on asianosaisjääviys, jossa viranomainen käsittelee itsensä tai hänen läheisensä asiaa. Pelastusviranomainen on esteellinen, jos hän esimerkiksi suorittaa palotarkastuksen kohteeseen, jonka omistaa hänen puolisonsa sisarus. Puolison sisarus kuuluu hallintolain 28.2 §:n kolmanteen ryhmään läheisistä. Siispä pelastusviranomainen ei saa tehdä kyseistä palotarkastusta tai olla läsnä sitä tehdessä. Jos pelastusviranomainen suorittaisi palotarkastuksen, koko prosessia rasittaisi virhe ja päätös voi olla kokonaisuudessaan pätemätön. Ulkopuolisen silmin voisi näyttää siltä, että viranomainen olisi voinut katsoa asiassa puutteita läpi sormien herkemmin kuin muissa kohteissa, vaikka asia ei todellisuudessa olisi ollutkaan näin. Esteellisyys ulottuu myös sukulaissuhteen ulkopuolelle, sillä myös viranomaiselle erityisen läheinen henkilö aikaansaa esteellisyyden. Erityisen läheisenä henkilönä on pidetty esimerkiksi seurustelukumppania sekä hyvää ystävää tai muuta vastaavaa.

Hallintolain 28.1 §:n 4 kohdan mukaan muun ohella esteellisyyden aiheuttaa palvelussuhde tahoon, jolle on odotettavissa hyötyä tai haittaa päätöksessä. On siten perusteltua kysyä, voiko pelastusviranomainen toimittaa oman työpaikkansa paloasemaan palotarkastuksen? Jos asiaa tarkastellaan yksinomaan hallintolain 28.1 §:n 4 kohdan nojalla, pelastusviranomainen olisi asiassa palvelussuhdejäävi. Kuntalain (410/2015) 97.3 §:ssä on kuitenkin säädetty rajoitus, jonka mukaan palvelussuhde kuntaan ei tee viranomaista automaattisesti esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Koska hallintolaki on toissijainen muihin säädöksiin nähden, sovelletaan asiassa kuntalain säännöstä hallintolain sijaan, jolloin pelastusviranomainen voi toimittaa oman työpaikkansa paloasemalla palotarkastuksen. Jos puolestaan kyseessä olisi henkilön harrastukseen kuuluvan vapaapalokunnan paloasema, tilanne olisi toinen ja viranomainen olisi asiassa esteellinen. Viranomaisen on itse tunnistettava ja ratkaistava oma esteellisyytensä ja tarvittaessa vetäydyttävä pois asian käsittelystä.

Hyvään hallintoon kuuluu olennaisena osana myös asian viivytyksetön käsittely. Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus ilman aiheetonta viivytystä saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa. Vastaava säännös on tuotu myös hallintolain 23 §:ään. Kumpikaan säännös ei vielä sellaisenaan aseta mitään täsmällisiä aikoja asian käsittelylle. Käytännössä säännökset tarkoittavat, että viranomaisen on asian laatu huomioiden pyrittävä ratkaisemaan asia mahdollisimman tehokkaasti ja joutuisasti. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että mitä suurempi on asianosaisen jokapäiväiseen elämään aiheutuva merkitys, sitä joutuisampaa asian käsittely on oltava.

Hyvänä ohjeena voitaisiin käyttää julkisuuslain (621/1999) 14.4 §:n mukaista määräaikaa, jonka mukaan tietopyyntö on käsiteltävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun viranomainen on vastaanottanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön. Vain erityisistä syistä määräajasta voitaisiin poiketa, kuitenkin enintään kuukaudella tietopyynnöstä. Käytännössä julkisuuslain mukainen viivytyksettömyys tarkoittaa tiedon antamista heti tai muutaman työpäivän kuluessa. Hallintolain 23 §:n nojalla pelastusviranomainen ei voi palotarkastuksen jälkeen venyttää palotarkastuspöytäkirjan laatimista ja sen toimittamista asianosaisille ilman aiheellista perustetta. Tämä tarkoittaa sitä, että selvissä ja helpoissa valvontatoimenpiteissä päätösasiakirjan laatimista ei voida venyttää viikoilla, vaan se on toimitettava asianosaisille muutamassa työpäivässä. Sen sijaan, jos tarkastuksella on sen kompleksisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi tullut ilmi asioita, jotka vaativat laajaa selvittämistä, voi päätöksen tekemiseen kulua pidempi, mutta kuitenkin kohtuullinen aika. Tätä samaa periaatetta sovelletaan myös viranomaisen tiedonantovelvollisuuteen silloin, kun esimerkiksi hallinnon asiakas pyytää viranomaisen kantaa häntä koskevassa asiassa. Periaate pätee riippumatta siitä, koskeeko asia esimerkiksi palokuorman laadun tulkintaa vai lastenrattaita porraskäytävässä.

Yllä käsitellyt asiat tiivistäen: Jos sinusta tuntuu, että voisit olla asiassa esteellinen, tarkista asia hallintolain 28 §:stä ennen kuin aloitat hallintomenettelyn. Jos asiassa on edelleen epäselvyyttä, jättäydy menettelyn ulkopuolelle ja anna toisen henkilön hoitaa hallintomenettely. Mitä viivytyksettömyyteen tulee, tee pöytäkirja heti äläkä jätä sitä viikkojen päähän odottamaan parempaa hetkeä. Jos tarvitset asian selvittäminen aikaa, ole yhteydessä asianosaiseen ja kerro siitä.

Esteellisyys tarkoittaa sitä, että viranomaisen päätöksentekoa saattaisi ohjata jokin ulkopuolinen vaikute, joka voi muun ohella olla joko suoraan viranomaiselle itselle tai hänen läheiselleen aiheutuva hyöty