Länsi-Uudellamaalla valmistellaan pelastuslaitoksille yhtenäistä toimintamallia vaara- ja uhkatilanteisiin varautumiseen

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on yhtenäistää pelastuslaitosten vaara- ja uhkatilannekoulutuksia. Hankkeessa tuotetaan pelastuslaitoksille ennakointiin perustuva toimintamalli ja koulutusmateriaalia, jotka auttavat varautumaan uhkatilanteisiin.

Pelastuslaitosten henkilöstön kohtaamien uhka- ja vaaratilanteiden määrän on havaittu kasvaneen merkittävästi. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tilaston mukaan ilmoitukset pelastuslaitosten henkilöstön kohtaamista vaaratilanteista ovat lisääntyneet vuosien 2016 ja 2020 välillä 67 prosenttia. Suurin osa uhka- ja vaaratilanteista tapahtuu ensihoidossa, mutta vuositasolla niitä kohdataan muutamia myös muiden pelastustoimen tehtävien yhteydessä, kuten palotarkastuksilla. Pelastusalalla on arvioitu, että vain osa uhkatilanteista kirjautuu tilastoihin.

Länsi-Uudenmaan alueella on kirjattu vuonna 2021 lokakuun alkuun mennessä yli 20 vaara- tai uhkatilannetta, joista kaksi tapahtui pelastustehtävällä olleelle pelastusyksikön henkilöstölle ja loput ensihoitajille ensihoitotehtävien aikana. Yksiköt ovat kohdanneet esimerkiksi lyömistä, potkimista ja terä- tai ampuma-aseella uhkaamista. Keskeiseksi ongelmaksi on noussut tilanteiden huono ennakoitavuus. – Suurin osa tehtäviin liittyvistä vaaratilanteista on ollut vaikeasti ennakoitavissa, eikä niihin ole osattu varautua. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää yhteistä toimintamallia, jonka avulla saadaan sekä yksiköt että asiakkaat ehjinä pois vaaratilanteista, kertoo palomies-ensihoitaja Tuomas Puukko, joka toimii projektipäällikkönä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vaara- ja uhkatilanteisiin varautumisen hankkeessa.

Sisäministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää pelastuslaitosten toimintamalleja vaaratilanteissa. Hankkeessa tuotetaan uhka- ja vaaratilanteisiin varautumisen toimintamalli ja siihen liittyvää koulutusmateriaalia. – Työpaikoilla järjestetään uhkatilannekoulutuksia, mutta niiden sisällöt ja kouluttajien lähtökohdat ovat erilaisia. Pyrimme tässä hankkeessa yhtenäistämään koulutussisältöjä sekä tarjoamaan kouluttajille paremmat lähtökohdat kouluttamiseen, kuvailee Puukko.

Ennakoivan toimintamallin avulla tilannetietoisuus säilyy tehtävän alusta loppuun

Hankkeessa valmistellussa ennakointiin perustuvassa toimintamallissa tilanteen arviointi on prosessi, joka jatkuu ensihoito- tai ensivastetehtävän saamisesta asiakkaan kul-

jetukseen asti. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa keikkatietoihin tutustumista ja lisätietojen pyytämistä tehtävälle lähtiessä, asiakkaan reaktioiden ja mielentilan tarkkailua tehtävän aikana ja arviota mahdollisen lisäavun tarpeesta edelleen kuljetuksessa. – Tavoitteena on, että arvion tekeminen on jatkuvaa ja tilannetietoisuus säilyy kaikilla tehtävään osallistuvilla alusta loppuun, kertoo Puukko.

Lisäksi jokaisen yksikön tulisi suunnitella jo ennen tehtäväpaikalle saapumista pääasiallisen toimintasuunnitelman lisäksi vara- ja hätäsuunnitelmat vaaratilanteiden välttämiseksi. Ennakoinnilla pyritään varmistamaan, että tehtävä on mahdollista tarvittaessa myös keskeyttää ja paikalle saadaan lisäavuksi esimerkiksi poliisipartio.

Toimintamallin koulutusmateriaalia viimeistellään parhaillaan ja se otetaan käyttöön loppuvuodesta järjestettävässä pilottikoulutuksessa eli kouluttajakoulutuksessa, johon on valittu neljä kouluttajaa yhtä pelastuslaitosta kohti. Valtakunnalliseen käyttöön suunniteltu koulutusmateriaali julkaistaan myöhemmin verkko-oppimisympäristössä. – Toivomme, että pelastuslaitokset hyödyntävät tuottamaamme koulutusmateriaalia vaara- ja uhkatilannekoulutuksissaan. Tarkoitus on, että materiaali tulee oikeasti käyttöön, toteaa Puukko.

Toimintamallin juuret vuonna 2018 järjestetyssä koulutuksessa

Hankkeessa kehitetty toimintamalli perustuu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella vuonna 2018 järjestettyyn vaara- ja uhkatilannekoulutukseen. Koulutukseen osallistui noin 300 ensihoito- ja ensivastetyötä tekevää työntekijää. Osallistujat kokivat koulutuksen hyödylliseksi ja siitä on saatu hyvää palautetta. – Olemme saaneet vaara- ja uhkatilanteita kohdanneiden yksiköiden purkukeskusteluissa palautetta, että koulutuksessa opetetuista tiedoista ja taidoista on ollut apua näiden tehtävien hoitamisessa. Se on parasta palautetta, jota voimme saada, kertoo Puukko.

Vuonna 2018 järjestetyn koulutuksen sisältöjä on kehitetty hankkeessa eteenpäin, ja mukaan on saatu näkemyksiä eri asiantuntijoilta. Koulutusmateriaaleihin on esimerkiksi tuotettu osio rikospaikalla toimimisesta yhteistyössä rikosteknisen laboratorion kanssa. Siinä käydään läpi asioita, jotka pelastustoimen tulee ottaa rikospaikalla huomioon, jotta turvataan poliisin sujuva työskentely ja tehokas keskinäinen kommunikaatio. Yksi yhteisen toimintamallin kehittämisen tavoitteista onkin moniviranomaistilanteisiin liittyvän toiminnan selkeyttäminen.

Koulutussisältöjen laajenemisen lisäksi materiaaleissa on panostettu myös sisällön yhtenäisyyteen ja selkeyteen. – Hankkeessa valmisteltu koulutussisältö tarjoaa aiempaa paremman kokonaiskuvan vaara- ja uhkatilanteisiin varautumisesta. Samoja asioita käsiteltiin myös vuoden 2018 koulutuksessa, mutta ne on nyt saatu selkeämpään ja helpommin opetettavaan muotoon, selittää Puukko.

Työturvallisuus alkaa omasta ajattelusta.

Suurin osa tehtäviin liittyvistä vaaratilanteista on ollut vaikeasti ennakoitavissa, eikä niihin ole osattu varautua.

Uhkatilanteisiin varautumista tulee kehittää myös tulevaisuudessa

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toteuttama hanke päättyy kuluvan vuoden lopussa. Hankkeen parissa työskennelleiden toiveissa on kuitenkin, että vaara- ja uhkatilanteisiin varautumisen hanke saisi jatkoa myöhemmin. Jatkohankkeen avulla voitaisiin järjestää lisää kouluttajakoulutuksia muissa pelastuslaitoksissa ja sairaanhoitopiireissä Länsi-Uudenmaan ulkopuolella. Näin työnantajat saisivat tukea hankkeessa tuotetun toimintamallin ja koulutuspaketin käyttöönottoon.

Länsi-Uudellamaalla tunnistetaan myös tarve valtakunnalliselle taholle, joka vastaisi uhkatilannekoulutusten ja kouluttajien välisen yhteistyön koordinoimisesta tulevaisuudessa. – Palopäällystöliitto on tehnyt paljon hyvää työtä koulutusten koordinoimisessa, mutta tälle työlle tarvittaisiin valtakunnallinen tuki taustalle. Tämä on tärkeä asia, jota voitaisiin viedä eteenpäin esimerkiksi jonkinlaisen työturvallisuusjaoksen tai vastaavan kautta, pohtii Puukko.

Uhka- ja vaaratilanteisiin varautumisen lisäksi pelastusalalla on Puukon mukaan tarve kehittää osaamisen hallintaa myös yleisemmin. – Meillä on työyhteisöissä paljon osaamista, mutta koulutusten suunnittelua sekä taloudellisten ja ajankäytöllisten resurssien hallintaa tulisi kehittää. Lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että koulutukset elävät yhteiskunnan muutosten mukana, oli aihe mikä hyvänsä. Emme voi kouluttaa täysin samoja asioita, kuin 20 vuotta sitten, päättää Puukko.

Milla Hallikas

korkeakouluharjoittelija Suomen Palopäällystöliitto Kuvat: Victor Lang, LUP