Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto I–IV Sopimuspalopäällikköseminaarien yhteinen koulutuspäivä keräsi ison kuulijajoukon Turkuun

I–IV Sopimuspalopäällikköseminaarien yhteinen koulutuspäivä keräsi ison kuulijajoukon Turkuun

Ikuisuudelta tuntuneen webinaarikauden jälkeen Turkuun kokoontui lauantaina 16.10.2021 lähikoulutustapahtumaan vajaa neljäkymmentä Sopimuspalopäällikköseminaarin suorittanutta henkilöä. Päivä oli onnistunut ja iltatilaisuus huipentui yhteiseen illanviettoon perjantaina 15.10.2021 aloittaneen V Sopimuspalopäällikköseminaarin osallistujien kanssa.

Koulutuspäivä alkoi Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston ajankohtaisasioilla jaoston johtokunnan puheenjohtaja Mikko Nurmen johdolla. Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen toivotti omassa puheenvuorossaan osallistujat tervetulleeksi koulutuspäivään kutsuen myös kaikki päivän jälkeiseen yhteiseen illanviettoon Turun Keskuspaloasemalle.

Case Kalajoki

Ensimmäinen alustus oli case Kalajoki, jossa palokunnan päällikkö Sami Viholainen Veikkola VPK-FBK:sta kertoi värikkääseen tapaansa Kalajoen metsäpalosta sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta. Sami toimi Kalajoella joukkueenjohtajana kertoen virka-avun käynnistymisestä aina omaan matkakertomukseen saakka. Samin kirjaamaa ”sotapäiväkirjaa” täydensivät muutamat mukana olleet henkilöt, jotta ajankohdat tulivat täsmällisemmiksi. Alun perin Sami lähti tekemään muistiota omaan käyttöön ja tapahtuman purkuun itsensä kehittämisen näkökulmasta. Sittemmin Sami on alustanut Kalajoen keikasta eri kohderyhmille.

Yleisenä huomiona Sami kertoi, että palokuntahenki oli vahvaa kaikkien maastopalossa olleiden osalta yhteishengen tiivistyessä oman joukkueen sisällä synnyttäen uusia ideoita, joita oli mahdollista muuttaa toiminnaksi. Palokuntalaiset ovat valmiita lähtemään apuun oman kylän ulkopuolelle ja uhraamaan vapaa-aikaansa myös pitkäkestoisilla tehtävillä. Samin esitys herätti paljon mielenkiintoa sekä runsaasti keskustelua.

Sopimushenkilöstön koulutus

Toinen luento olikin sitten etänä Kuopiosta: Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä vastaava suunnittelija Kirmo Savolainen kertoi, missä mennään uudistuvan järjestelmän suunnittelussa ja toteutuksissa. Kirmo kertoi Pelastusopiston ydintehtävistä ja vastuista sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmässä. Opetussuunnitelman päivittämisen prosessi on jatkuva, minkä seurauksena analyysin ja arvioinnin myötä sitä päivitetään joka vuosi.

Iso työ on opetusmateriaalin tuottaminen kursseille, sillä tekstit, kuvat, videot ja muu oppimista tukeva materiaali tehdään kullekin kurssille erikseen. Kouluttajakoulutus on kokonaan oma lukunsa, sillä pedagogisen koulutuksen jälkeen vastaaviksi kouluttajiksi haluavien pitää osallistua vielä kurssikohtaiseen substanssikoulutukseen, jotta he voivat toimia esimerkiksi pelastustoiminnan peruskurssin vastaavina kouluttajina.

Pelastustoimen koulutusuudistus

Kirmo Savolainen kertoi myös Pelastustoimen koulutusuudistushankkeesta, jossa arvioidaan, millaiset muutokset pelastustoimen koulutusjärjestelmään, koulutusohjelmiin, tutkintoihin ja rahoitukseen tulee tehdä, jotta pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan tulevaisuuden osaamistarpeisiin voidaan vastata kestävällä tavalla. Keskustelun aktivoimiseksi Kirmo esitti seuraavan kysymyksen koulutusjärjestelmän tulevaisuudesta:

Millaisena näette pelastusalan koulutusjärjestelmän tulevaisuudessa 2030–2050?

a) Nykyisen kaltainen kurssimuotoinen järjestelmä, jossa AHOT mahdollisuus b) Tutkintomaisena, jossa tutkinnon voi saada kerättyään riittävästi osaamispisteitä c) Alueellisia yksiköitä, jotka tuottavat koulutusta aina tutkintoon asti d) Nykyistä järjestelmää ei enää ole vaan kaikilla on tutkinto

Kirmon esityksestä riittikin yleisöltä kovasti kysymyksiä ja mielipiteitä. Sopimushenkilöstökoulutukseen liittyviä yhteydenottoja Kirmo pyysi toimittamaan ensisijaisesti aina sähköpostilla: sopimushenkilostokoulutus@ pelastusopisto.fi

Kuva: Antti Rautava

I–IV Sopimuspalopäällikköseminaarien osallistujia.

Palokunnat poikkeusoloissa

Lounaan jälkeen johtaja (asiantuntija- ja kehittämispalvelut) Mika Gröndahl Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä alusti palokuntien haasteista poikkeusoloissa. Mikan kokemus varautumisen yliopettajana Pelastusopistolla on antanut hänelle näkemystä siitä, miten palokunnan toiminta muuttuu poikkeusoloissa normaalioloihin verrattuna. Palokuntien päivittäiseen toimintaan verrattuna muutoksia on toimintaympäristössä, infrassa, resursseissa ja myös ilmapiirissä ja asenteissa.

Ratkaisuina edellä mainittuihin Mika esitti suunnitelmia, joissa kuvataan palokunnan oma toiminta, yhteistoiminta ja linkittyminen kunnan ja alueen kanssa saumattomasti. Lisäksi olennaista on yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa henkilövarauksista ja sopimuksista. Normaaliolojen häiriötilanteisiin varautuminen, jossa on arvioitu uhkamallit sekä harjoiteltu ja opittu oikeista tilanteista, auttaa ymmärtämään kokonaisvaltaisesti palokuntien varautumista.

Henkilöstön sitoutumisen pitäisi olla omaehtoista eikä käskettyä. Lisäksi kotiasiat pitää olla kunnossa jo normaaliajan häiriötilanteissa, joissa voi soveltaa kotitalouksille tuttua 72 tuntia -ajattelumallia. Miten oma palokuntasi on varautunut toimimaan yhtäjaksoiseksi 72 tuntia, jos esimerkiksi laajamittainen sähkökatko koskee isoa osaa omaa pelastustoimialuettasi?

Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus

Palopäällystöliitto tuotti yhteistyössä Suomen Sopimuspalokuntien Liiton kanssa sopimuspalokuntien tulevaisuutta käsittelevän tutkimuksen vuosina 2020–2021. Tutkimus avaa näkökulmia sopimuspalokuntien tulevaisuuteen kolmen skenaarion kautta. Tutkimushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Ilkka Horelli kertoi viimeisenä alustuksena tutkimuksen tuloksista.

Tällä hetkellä sopimuspalokuntatoiminnassa puhututtaa hallinnolliset uudistukset, palokuntalaisten riittävyys, vapaaehtoisuuden luonne sekä osaamisvaatimukset. Sopimuspalokuntatoiminnan vaihtoehtoisena tulevaisuuskuvina on kolme eri skenaariota: sammuvien sopimuspalokuntien Suomi, kytevien sopimuspalokuntien Suomi ja liekehtivien sopimuspalokuntien Suomi.

Johtopäätöksinä ja kehittämissuosituksina katsauksessa kirjattiin seuraavat asiat:

1. Sopimuspalokuntatoiminnasta tarvitaan selkeä kokonaiskuva, josta ilmenevät myös eri toimijoiden roolit, vastuut ja velvollisuudet kokonaisuudessa. 2. Kehittämisen kansallista tahtotilaa on vahvistettava, ja tahtotilaan sitoutuminen on varmistettava niin kansallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin. 3. Yhteistyön vahvistamiselle on selkeä tilaus niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansallisestikin. 4. Palokuntayhdistysten toimintaedellytysten sekä hyvinvoinnin vahvistaminen ja tukeminen on tärkeää palokuntatoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. 5. Tarve joustaville toimintamalleille korostuu tulevaisuudessa.

Tulevaisuuskatsaus on luettavissa ja ladattavissa palokuntien käyttöön Palopäällystöliiton verkkosivuilta: sppl.fi/tulevaisuuskatsaus

Jaostokokous

Kahvin jälkeen oli koulutuspäivän viimeisenä yhteisenä asiana ennen kunkin seminaarien omia kokoontumisia ja illanviettoa SPPL:n Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston jaostokokous.

Kokousmuodollisuuksien jälkeen hyväksyttiin jaoston toimintasuunnitelma, joka päätettiin lähettää liittohallitukselle vahvistettavaksi. Johtokunnan uudeksi varsinaiseksi jäseneksi valittiin Markku Savolainen ja varajäseneksi valittiin jatkamaan Jaana Turunen. Liittohallitukseen valittiin jatkamaan varsinaisena jäsenenä Mikko Nurmi ja varajäseneksi Marko Nieminen.

Isot kiitokset päivän organisoinnista menevät Neljän Feeniksin killan komentajalle Pekka Sippolalle.

Markku Savolainen

III Sopimuspalopäällikköseminaarin osallistuja