3 minute read
Iskukestävä Suomi varautuu: Seminaarista tuli ajankohtaisempi kuin järjestäjät arvasivatkaan
Seminaaripäivän toisessa keskusteluosuudessa puhetta johti jaoston johtokunnan jäsen Juha Alander.
Varautumisen ja väestönsuojelun jaosto oli suunnitellut tämän vuoden varautumisen seminaariin ohjelman, joka herättelisi pitkän korona-ajan jälkeen miettimään myös kovan turvallisuuden uhkakuvia uudella tavalla. Venäjän hyökkäys Ukrainaan noin kuukautta ennen seminaaria teki aihepiiristä valitettavankin päivän polttavan.
Kriisit kehittävät varautumista
Seminaarin avauspuheenvuorossaan puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi pitkän korona-ajan kuormittaneen yhteiskuntaa poikkeuksellisella tavalla, mutta samalla sparranneen meitä varautumisessa ja kriisipäätöksenteossa. Ministeri korosti Suomen varautumisen ja huoltovarmuuden järjestelmien lähtökohtana sitä, että vakavimmatkin poikkeusolot pystytään hoitamaan kansallisin toimenpitein. - Olemme vastanneet ja vastaamme tulevaisuudessakin huoltovarmuudestamme viime kädessä itse, totesi Kaikkonen. Suomi on ottanut myös sotilaallisen kriisin mahdollisuuden huomioon silloinkin, kun muut maat Euroopassa toimivat toisin.
Ministeri Kaikkonen painotti, että Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismista on viime vuosina tullut yksi keskeisimmistä kriisivarautumisen ja kansainvälisen avunannon välineistä. Tämän mekanismin
Päivän ensimmäisen keskusteluosuuden vetäjänä toimi jaoston johtokunnan jäsen Harriet Lonka Laurea-ammattikorkeakoulusta.
kautta on koordinoitu Ukrainan avunpyyntöjä ja myös Suomen humanitäärisen avun toimituksia Puolan kautta Ukrainaan.
Ministeri toi esiin väestönsuojelun merkityksen olennaisena osana yhteiskunnan suojaamista poikkeusoloissa. – Pelastustoimi, evakuointitoimet, johtamisvalvonta ja hälytystoiminta sekä niiden resursointi ja harjoittelu ovat välttämätön osa varautumista niin onnettomuuksiin kuin muihinkin kriisitilanteisiin, Kaikkonen sanoi.
Kansallinen varautuminen vahvistuu verkostoissa
Iskukykyisyyden käsitteellä seminaarissa haluttiin korostaa varautumista toimintana. Tähän liittyvät keskustelut oli jaettu kolmeen kokonaisuuteen. Ensin käsiteltiin kansallisen varautumisen näkökulmaa, josta keskustelivat kansainvälisen kriisinhallinnan asiantuntija, VTT Timo Hellenberg, hybridivaikuttamisen verkoston varajohtaja Janne Jokinen EU HybridCoE:sta sekä johtaja Sauli Savisalo HVK:sta. Toisessa keskustelussa aiheena oli eurooppalainen varautumisen yhteistyö ja keskustelijoina johtaja Mika Aaltola UPI:sta, erityisasiantuntija Katri Liekkilä HVK:sta sekä erityisasiantuntija Eero Kytömaa sisäministeriöstä. Lopuksi paneuduttiin varautumisen tulevaisuuden haasteisiin erityisesti kotimaisen alueellisen yhteistyön näkökulmasta Kymenlaakson pelastusjohtaja Juhani Carlsonin, Valion henkilöstöjohtaja Marianne Tammelan sekä HUS:n turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivosen voimin.
Keskusteluissa ajankohtainen Ukrainan tilanne, koronakriisin kokemukset ja yleisemmät varautumisen näkökulmat kietoutuivat saumattomasti yhteen. Ukrainan sodan kokemukset ja mahdolliset vaikutukset myös Suomeen nostivat kansallisen varautumisen pohdinnoissa keskiöön hybridivaikuttamisen ja tähän liittyen kriittisen infran suojaamisen. Hybridivaikuttamisen käsitteellä tarkoitetaan laajaa joukkoa poliittisessa kamppailussa käytettäviä keinoja, äärimmillään myös sodankäynnin keinoja. Järjestelmien häiriöherkkyys vaatii jatkuvaa hereillä oloa varautumistoimien kehittämisessä. Huoltovarmuusjärjestelmän keskeinen merkitys on puskuroida ja tuoda aikaa järjestelmätason ongelmien ratkaisemiselle.
Eurooppalainen varautumisyhteistyö tiivistyy
Koronakriisi ja Ukrainan sota ovat vauhdittaneet EU-komission valmisteleman CER (critical entities resilience) direktiivin etenemistä. Direktiivi määrittelee kriittisen infrastruktuurin suojaamisen sektorit, joissa jäsenvaltioiden tulee riskiarvioinnin kautta tunnistaa kriittiset toiminnot ja toimijat. Näihin toimijoihin suunnataan valvontaa ja kansallisia tukitoimenpiteitä, jotka auttavat parantamaan kriisinkestävyyttä. Kyseessä on velvoittava sääntely, joka antaa valtioille työvälineitä kriittisen infran suojaamiseen. Se myös estää EU:n alueella unionin ulkopuolisten maiden yritysten ’shoppailun’ eli hakeutumisen väljempien varautumisen vaatimusten maihin.
EU:n yhtenäisyys joutui koronakriisin aikana vakavasti koetukselle, kun unioni hajosi pandemiahallinnan toimissa eräänlaiseksi ’kansallisvaltioitten saaristoksi’. Nyt Ukrainan sodan seurauksena yhtenäisyys saattaa olla jälleen kohentumassa, mikä näkyy nyt erityisesti puolustussektorilla.
Suomalaisen varautumisen tulevaisuus?
Koronakriisin opit toivat esiin niin suomalaisen varautumisen järjestelmän vahvuudet kuin heikkoudetkin. Tilannekuvan jakamisessa erityisesti yksityisiltä toimijoilta hallintoon päin otettiin isoja harppauksia. Toisaalta parhaaseen ajantasaiseen tietoon pohjautuva päätöksenteko ei eri hallinnontasoilla tahtonut aina ottaa onnistuakseen.
Uusilla hyvinvointialueilla työtä tulee riittämään, kun terveydenhuollon ja pelastustoimen varautumisen järjestelmiä yhteensovitetaan. Tiedonvaihdon, harjoitusten ja yhteistoiminnan jatkuvan kehittämisen pitää tavoittaa niin keskeiset yritysten kuin hallinnon toimijat kaikilla alueilla.
Harriet Lonka
Puolustusministeri Antti Kaikkonen Seminaarin juontajana ja viimeisen keskusteluosuuden vetäjänä toimi liiton Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston puheenjohtaja Katja Ahola Huoltovarmuuskeskuksesta.
