3 minute read
Hyvä hallintotapa -sarja
Sen jälkeen, kun asia on selvitetty, siitä on tehty päätös ja päätös on annettu asianosaisille tiedoksi, seuraa päätöksen täytäntöönpano tai päätöksen mahdollinen muuttaminen joko asianosaisen tekemän oikaisuvaatimuksen tai valituksen johdosta. Käsittelen käsillä olevassa artikkelissa hallintopäätöksen korjaamismenettelyä. Varsinaisen oikaisuvaatimukseen ja päätöksestä valittamisen sekä muutoksenhakuun liittyvät seikat käsittelen tulevissa artikkeleissa.
Ennen varsinaista hallinto-oikeuteen tehtävää valistusta, päätöstä voidaan vielä eräin edellytyksin muuttaa – joko asianosaisen eduksi tai vahingoksi – vaikka päätös nauttii luottamuksensuojasta ja pysyvyydestä. Hallintolaki (434/2003) mahdollistaa päätöksen korjaamista tiettyjen edellytysten täyttyessä. Muutoksenhaun rinnalle on tehty kevyempi menettely, joka on viranomaisen itsensä käytössä. Päätöstä voidaan hallintolain 50 ja 51 §:n nojalla korjata, jos päätöstä rasittaa asiavirhe, menettelyvirhe, asian ratkaisuun on saatu uutta selvitystä tai päätöksessä on jokin olennainen kirjoitus- tai laskuvirhe. Ajatuksena on viranomaisen asian käsittely uudelleen, vanhan päätöksen poistaminen ja uuden päätöksen tekeminen ikään kuin korvaten vanhan päätöksen. Päätöksen korjaaminen edellyttää yleensä asianosaisen suostumusta.
Hallintolain 50 §:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksen ja korvaa sen uudella, jos päätöstä rasittaa asiavirhe. Asiavirheiksi katsotaan käytännössä virheet päätöksen perusteina olleissa faktoissa ja normeissa sekä näiden arvioinnissa. Sen lisäksi uusi selvitys saa aikaan mahdollisuuden päätöksen korjaamiselle ilman asian uudelleen käsittelyä. Näiden asiavirheiden on kuitenkin oltava selviä ja ilmeisiä, jotta korjaamismenettely voitaisiin aloittaa. Tämä tarkoittaa silloin sitä, että asiavirheen ollessa vähäinen tai tulkinnanvarainen, korjaamismenettelyyn ei voida ryhtyä.
Ensinäkin päätöstä voidaan ryhtyä korjaamaan, jos sen perustana olleet tiedot ja selvityksen ovat olleet virheellisiä, riittämättömiä tai paikkansapitämättömiksi. Esimerkiksi rakennusosassa ollut aukko tulkitaan eri palo-osastoksi ja näiden välinen osastoimaton ovi on määrätty korjattavaksi, vaikka todellisuudessa kohteen palo-osastointi onkin ollut samaa osastoa. Ilmeisen väärän lain soveltaminen muodostaa myös mahdollisuuden päätöksen korjaamiseen. Näillä tarkoitetaan selviä lain soveltamisessa tapahtuneita virheitä, kuten jonkin korjausmääräyksen antamista vailla lain antamia perusteita. Esimerkiksi kameravalvonnan määrääminen kohteelle pelastuslain nojalla olisi hyvä esimerkki väärän lain soveltamisesta, vaikka näennäisesti se liittyisikin kohteen onnettomuuksien ehkäisyyn. Myös harkintavallan suhteeton väärinkäyttö voi perustaa väärän lain soveltamisen instrumentin käytön.
Asiavirheen korjaaminen voidaan tehdä joko asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Asian korjaaminen asianosaisen vahingoksi viranomaisen omasta aloitteesta edellyttää yleensä asianosaisen suostumuksen, ellei virhe ja puutteellisuus ole johtunut asianosaisen omasta menettelystä tai laiminlyönnistä. Lisäksi viranomaisella ei ole toimivaltaa ratkaista asiaa asianosaisen vahingoksi, jos tämä vastustaa päätöksen korjaamista silloin kun virhe johtuu viranomaisen menettelystä. Viranomaisella ei ole ehdotonta velvollisuutta korjata selvääkään asiavirhettä, sillä viranomaiselle on annettu harkintaa poistaa virheellinen päätös ja ratkaista asia uudelleen. Säännöksen tarkoituksena on nopeuttaa selkeästi kiistattomien virheiden käsittely ilman tuomioistuimeen turvautumista.
Hallintolain 50.1 §:n 3 kohdan mukaisilla menettelyvirheillä tarkoitetaan käytännössä hallintolain menettelyissä tapahtunutta virhettä. Esimerkiksi kuulemisen laiminlyönti tai päätöksen perustelujen puutteellisuus ovat säännöksessä tarkoitettuja virheitä. Menettelyvirheenä voidaan korjata käytännössä mikä tahansa menettelyllinen puute, sillä säännös ei aseta mitään erityisten vaikutusten aiheuttamista. Pelastuslain systematiikassa esimerkiksi päätöksen perustelujen puute saa aikaiseksi korjausmahdollisuuden. Mikä tahansa päätös, jota rasittaa menettelyvirhe voidaan poistaa ja asia ratkaista uudelleen. Tätä koskee sama aiemmin selostettu vaatimus asianosaisen suostumukseen.
Päätös voidaan korjata myös siitäkin syystä, että asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka vaikuttaa oleellisesti päätökseen ja saa aiemman päätöksen ikään kuin virheelliseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi rakennuksessa tapahtuneet olennaiset muutokset, jotka tekevät aiemman päätöksen virheelliseksi. Tässä on huomattava, että hallintolaki sallii uuden selvityksen nojalla tehdyn päätöksen korjaamisen ainoastaan asianosaisen eduksi.
Sen sijaan päätöksessä olevan kirjoitusvirheen korjaaminen ei ole jätetty viranomaisen omaan harkintaan. Hallintolain 51 §:n mukaan viranomaisen on korjattava päätöksessä oleva ilmeinen lasku- tai kirjoitusvirhe silloin, kun virheen korjaaminen ei aiheuta asianosaiselle kohtuutonta lopputulosta. Kirjoitusvirheen korjaamisella tarkoitetaan tehdyn päätöksen ja sen kirjallisen sisällön teknistä korjaamista. Esimerkiksi kohteen osoite tai kiinteistötunnuksen väärin kirjoittaminen on sellainen teknisluonteinen kirjoitusvirhe, jonka viranomaisen on kirjoitusvirheenä korjattava. Kirjoitusvirheen korjaaminen ei edellytä asian uutta käsittelyä.
Korjaamisasian voi laittaa hallintolain 52.1 §:n nojalla vireille joko asianosainen tai se voi tulla tietyin edellytyksin vireille viranomaisen aloitteesta. Vaikka päätös tulee lainvoimaiseksi yleensä tiedoksiannosta 30 päivässä, korjaamisasian voi laittaa vireille viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Korjaamismenettely toteutetaan samoin hallintolain mukaisin menettelyin kuin asian alkuperäinen ratkaiseminen. Huomiota on myös annettava sille, ettei päätöksen korjaamismenettely estä päätöksen täytäntöönpanoa, vaan viranomainen voi 53.1 §:n nojalla keskeyttää tarvittaessa päätöksen täytäntöönpanon.
Päätöstä tehdessä sattuneen virheen myöntäminen ja sen korjaaminen viranomaisen toimesta on aina parempi vaihtoehto kuin tuomioistuimeen turvautuminen.
Sebastian De Caro,
Hyvän hallinnon puolesta
