TYÖURAT
19
märryksessä ja tehtäväkohtaista palkkaa oli nostettu työn vaativuuden arvioinnin kautta. Aluepelastuslaitoksen aikana työkyvyttömyyseläkkeelle oli jäänyt puolenkymmentä. Pelastuslaitoksella oli varhaisen puuttumisen toimintaa, mutta se vaati vielä kehittämistä. n
TILANNE TÄLLÄ HETKELLÄ
PELASTUSJOHTAJA SEPPO LOKKA kertoo, että tällä hetkellä Etelä-Savossa on pystytty sijoittamaan uusiin tehtäviin viisi henkilöä. Heidät on sijoitettu turvallisuus, koulutus- ja erilaisiin tukitehtäviin, esimerkiksi kalustoon liittyen, palotarkastuksiin ja vss-tarkastuksiin. Uudelleensijoituksen yhteydessä heille tehtiin työnvaativuudenarviointi, jonka mukaan tehtävät olivat kokonaisuus huomioiden hiukan vaativampia. Sijoitettujen ansiotaso laski, koska työaikakorvausten osuus oli aikaisemmin ollut niin iso. Toisaalta työtehtävät sijoittuvat jatkossa ns. normaaliin työaikaan, joten sillekin Lokan mukaan pitää jotain laskea. Vuosittain jää työkyvyttömyyseläkkeelle 1–2 henkilöä, ei välttämättä joka vuosi. Vuodesta 2009 lähtien on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle kolme henkilöä ja varhaiseläkemaksut olivat vuonna 2012 noin 95 000 euroa. Lokka kertoo, että Etelä-Savossa ollaan työurien kehittämisessä alkumetreillä. Alueella on parhaillaan valmisteilla uusi palvelutasopäätös ja myös tätä näkökulmaa on tarkoitus käsitellä. Eräänä kehityskohtana on tunnistettu osaamisen hallinnan, joka liittyy oleellisesti työurien kehittämiseen. Alueella on parhaillaan menossa projekti, jossa kehitetään osaamisen hallinnan työkalua. Se on tarkoitus ottaa käyttöön laajemmin ensi vuonna.
KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS n
TILANNE VUONNA 2010
Keski-Suomen pelastuslaitoksella uudelleensijoituksista oli keskusteltu paljon. Perusmalli oli, että jos työkyky oli alentunut, tilanteesta keskusteltiin ja etsittiin ratkaisu. Aluelaitoksen aikana Jyväskylässä muutama henkilö oli siirtynyt pelastuspuolen työvuorosta kevennettyihin tehtäviin. Päivävuoroon siirtymisiä oli myös ollut sekä projekteina että kokeiluluontoisesti. Työkyvyttömyyseläkkeet näkyivät korkeina varhe-maksuina. Uudelleensijoittamista pyrittiin kehittämään, mutta mitään konkreettisia ratkaisuja ei ollut olemassa. n
TILANNE SYKSYLLÄ 2012
Keski-Suomen pelastuslaitoksella oli syyskuussa 2012 neljä päätoimista henkilöä, jotka oli siirretty muihin tehtäviin terveydellisten syiden vuoksi. Heidän ansio-
tasonsa laski uudelleensijoittamisen johdosta 10–20 prosenttia. Ansiotason menetyksen suuruus riippui uuden toimen tehtäväkuvasta, joka määriteltiin työn vaativuuden arvioinnin kautta. Keski-Suomen pelastuslaitos oli mukana Joustava työura -projektissa. Projekti toteutettiin VarsinaisSuomen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen pelastuslaitosten yhteistyönä ja se sai työnsä päätökseen joulukuun alussa 2012. Sen tavoitteena oli luoda käyttökelpoisia henkilöstön työuravaihtoehtoja pelastuslaitosten arjen tueksi ja rakentaa havainnollistava malli, jossa toimialalle pyrkivä tiedostaa mahdollisuudet oman työuransa suunnitteluun jo koulutuksen alkuvaiheessa.
PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS n
TILANNE VUONNA 2010
Tampereen aluepelastuslaitoksen henkilöstön työssä jaksamista selvittänyt työryhmä oli laskenut 2007, että työvuoron ulkopuolella olisi viitisentoista tehtävää palotarkastusmiehinä, kouluttajina, valistajina ja kalustonhuollossa. Tehtävät keskittyivät pääsääntöisesti Tampereen toiminta-alueelle. Operatiivisesta toimesta oli siirtynyt yksi palomies päivätyöhön. Työvuorossa oli soviteltu muutama sijoitus kevyempiin tehtäviin. Kaupungin uudelleensijoitusohjelmassa oli vaihtelevasti paikkoja, mutta selvityksen mukaan ne eivät olleet houkuttelevia. n
TILANNE TÄLLÄ HETKELLÄ
TALOUSPÄÄLLIKKÖ MIIA OJALAN mukaan pelastuslaitoksella on suhteellisen hyvät mahdollisuudet sijoittaa toimintakyvyltään alentuneita henkilöitä muihin tehtäviin. Tähän asti tehtävät on räätälöity henkilön tarpeisiin ilman laajempaa kuvaa kokonaistilanteesta. >
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN