Pelastusalan ammattilainen 6/19

Page 1

PELASTUSALAN

6

2019

AMMATTILAINEN

Yhteinen huoli resurssien riittävyydestä


HoseMaster

TM

TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ

▶ työaika lyhenee, tilantarve pienenee ▶ apulaitteiden tarve poistuu ▶ patentoitu letkun koeponnistusmenetelmä ▶ jopa 20 paloletkua / tunti ▶ vedenkulutus vain 5 l / paloletku

TOHATSU VE1500 LUOKKANSA TEHOKKAIN ▶ ▶ ▶ ▶ ▶ ▶ ▶

luokkansa kevein ja pienin paras teho- / painosuhde 2000 l / 7bar nopein alkuimulaite suurin nosto- / imukorkeus 9 m paino toimintakunnossa 127 kg lisävarusteena kuljetuskärry

TOHATSU V20FS LUOKKANSA PARAS ▶ ▶ ▶ ▶ ▶

kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m3 paras teho- / painosuhde 525 l / 6 bar : 52 kg nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m suurin nosto- / imukorkeus 9 m

LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME OSOITTEESTA: WWW.FWP.FI

Since 1968 WWW.VEIKKONUMMELA.FI

WWW.RAUPLAN.COM

WWW.TRVESITYKIT.FI


3

6 4

18.12.2019

PÄÄKIRJOITUS: Politiikkaa ja neuvottelukierros

10 LIITTOKOKOUS:

Toimintasuunnitelma päivitettiin

13 INNOVAATIOT:

Keksintö helpottaa tikastyöskentelyä

15 TYÖHYVINVOINTI:

Näillä vinkeillä selviydyt vuorotyöstä

16 PELASTUSTOIMEN UUDISTUS:

Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka

20 RESURSSIT:

Säästöt uhkaavat pelastustoimintaa

22 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY:

Kurssilta potkua elämäntaparemonttiin

24 TYÖTURVALLISUUS:

Aurinkosähkön riskit syytä tunnistaa

25 TYÖTURVALLISUUS:

Haasteena kohdata ihminen

26 TYÖELÄMÄ:

Lomalla ei tarvitse sairastaa

OMIN SANOIN Isoissa, uutiskynnyksen ylittävissä tapauksissa jää helposti miettimään, että teinkö parhaani siinä tilanteessa. Jos tehtäviä tarvitsee käsitellä jälkeenpäin, meillä on siihen onneksi hyvät välineet. HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄ LEENA PARTANEN SEURASSA 17.11.

@palomiesliitto

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PALOMIESLIITON JÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA: Palomiesliitto SPAL ISSN: 1456-7709 (painettu), 2489-2963 (verkko) PÄÄTOIMITTAJA: Tuula Kukonlehto TOIMITTAJA: Mikko Terävä PAINO: Erweko OSOITTEENMUUTOKSET: toimisto@palomiesliitto.fi. Liiton jäsenten osoitteenmuutokset välittyvät suoraan Postilta JUTTUVINKIT: mikko.terava@palomiesliitto.fi ILMESTYY SEURAAVAN KERRAN: 4.3.2020 ILMOITUKSET: ilmoitukset@ palomiesliitto.fi, puh. (09) 867 8880 KANSI: Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Kuva: Sami Perttilä

@palomiesliitto Ammattilainen.fi Löydät Palomiesliiton myös YouTubesta

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


4

PÄÄKIRJOITUS

Politiikkaa ja neuvottelukierros

K

uluva vuosi ja vuosikymmen on jäämässä historiaan. Vuodesta jäi mieleeni eduskuntavaalit sekä Postin ja muiden toimialojen työehtosopimusneuvottelut — erityisesti neuvotteluita seurannut poliittinen jälkimaininki.

Hallitus muodostui SDP:n, Keskustan, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n toimesta. Eduskuntaan saimme pelastusalan osaamista, kun porilainen Petri Huru nousi eduskuntaan Laura Huhtasaaren siirryttyä EU-vaalien myötä mepiksi. Rinteen hallitus ei ollut kovin pitkäikäinen. Pääkirjoitusta kirjoittaessani pääministeri on matkalla Mäntyniemeen jättämään hallituksen eropyyntöä. Hallituspuolueiden puheenvuoroista päättelen, että pääministerin vaihtumisen myötä koalitio jatkaa nykyisen hallitusohjelman puitteissa — pilkkuakaan muuttamatta. Postilaiset saivat työehtosopimusneuvotteluissa torjuntavoiton niin sanotusta työehtoshoppailusta. PAU:n työtaistelut ja suunnitellut tukilakot päättyivät, kun Palta ja PAU hyväksyivät valtakunnansovittelijan ehdotuksen. Ehdotuksessa pakettilajittelijoiden työehdot säilynevät samankaltaisena kuin Postin pääsopimuksessa. Teollisuusliitto hylkäsi valtakunnansovittelijan 0,5 prosentin palkankorotusesityksen. Kokonaiskustannusvaikutus olisi ollut noin 1,6 prosentin luokkaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi, ettei sovittelijan esitys vastannut laisinkaan sitä tasoa, jota he ovat neuvotteluissa hakeneet. Keskeisimmissä kilpailijamaissa on tehty 2,5—3,0 prosentin vuositason sopimuskorotuksia.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Neuvottelukierroksen päänavausta saadaan todennäköisesti vielä odottaa tovi, kun palkankorotuksista sekä kikytuntien kohtalosta ei löydetty ratkaisua neuvottelupöydässä. Teollisuusliitto sekä ammattiliitto PRO ovat ilmoittaneet käynnistävänsä työtaistelutoimet vauhdittaakseen neuvotteluita. Lienee selvää, ettei muiden toimialojen neuvottelusuma tule purkautumaan ennen kuin ”päänavaajapöydässä” saadaan neuvottelutulos aikaan. Ennustankin, että valtakunnansovittelijan kalenteri on kohtuullisen varattu myös jatkossa. Vuoden vaihteen jälkeen edessä on kuntaja valtiosektorin työehtoneuvottelut. Jäsentemme virka- ja työehtosopimusten voimassaoloaika päättyy maaliskuun viimeisenä päivänä ensi vuonna. Kuntasektorin osalta pääsopijajärjestö KoHo on irtisanonut pääsopimuksen, joten kuntapöydässä on aistittavissa jännitteitä. Julkisen sektorin tulee huolehtia kilpailukyvystään työnantajana. Ei ole itsestään selvä, että jatkossa toimialalle hakeutuu työntekijöitä entiseen malliin. Esimerkiksi pelastustoimessa työntekijöiden saatavuusongelma on jo arkipäivää. Pelastustoimen, hätäkeskuksen sekä ensihoidon työntekijöiden palkan tulee vastata työn vaatimuksia. Historian saatossa rakentuneita palkkaepäkohtia ei korjata yhden neuvottelukierroksen aikana. Tähän tarvitsemme pidemmän aikavälin palkkaohjelman.

Kim Nikula

@KimNikula

Pelastusjohtaja @VParkko toi tervehdyksen @palomiesliitto’n liittokokoukselle. Tervehdyksessä käsiteltiin mahdollista #maakuntauudistus’ta sekä pelastustoimen rahoituksen ja aseman turvaamista muutostilanteissa. Kiitos!


5

SPAL -INFO Jäsenmaksutiedot välitetään verottajalle PALOMIESLIITTO lähettää helmikuussa verottajalle ay-jäsenmaksutiedot vuoden 2019 osalta. Palkkaperinnässä olevien jäsenten jäsenmaksut kirjautuvat automaattisesti jäsenrekisteriin. Itse jäsenmaksunsa maksavien on tärkeää huolehtia, että vuoden 2019 jäsenmaksut on maksettu viimeistään tammikuussa 2020.

Onhan sinulla jäsenmobiili?

Taina Salomäki järjestösihteeriksi PALOMIESLIITON toimistolla on aloittanut työnsä uusi järjestösihteeri Taina Salomäki. Hänen vastuualueellaan ovat jäsenrekisteri ja jäsenpalvelut. – Tosi innoissani aloitin järjestösihteerin tehtävässä. Pelastusala on minulle entuudestaan tuntematon, joten tässä työssä oppii uusia mielenkiintoisia asioita, Salomäki sanoo. Salomäellä on pitkä kokemus järjestömaailmasta. Palomiesliittoon hän siirtyi Mannerheimin lastensuojeluliiton Kymen piirin nuorisokoordinaattorin tehtävästä. Ammattiyhdistystyökin on tuttua, sillä Salomäki on ollut mukana JHL:n aluetoiminnassa kymmenen vuoden ajan. Koulutukseltaan Salomäki on yhteisöpedagogi (amk).

TILAAMALLA jäsenkortin kännykkääsi varmistat, että jäsenetusi kulkevat mukanasi siellä missä sinäkin. Kortti toimii myös matkavakuutustodistuksena sekä kotimaassa että ulkomailla. Tilaa mobiilijäsenkortti sähköpostitse liitosta: toimisto@palomiesliitto.fi. Ilmoita samalla puhelinnumerosi, johon haluat kortin ladata. Kortti asentuu yhteen puhelimeen kerrallaan, joten puhelinta vaihtaessasi tilaa uusi latauslinkki.

Rauhallista Joulua!

Toivottaa Palomiesliitto Joulun- ja uudenvuoden aikaan liiton toimisto on 27.12. suljettu, 31.12. auki klo 9.00–14.00 ja muina arkipäivinä auki normaalisti.

KOULUTUSKALENTERI 2020 n AY-KOULUTUS: PELASTUS, ENSIHOITO, HÄTÄKESKUS n LM-KOULUTUS: PELASTUS, ENSIHOITO n LM-KOULUTUS: PELASTUS, ENSIHOITO n TURVALLINEN SUOMI -SEMINAARI

13.—14.5. HELSINKI 23.9. HELSINKI 11.—12.11. PÄÄKAUPUNKISEUTU 14.5. PÄÄKAUPUNKISEUTU

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


6

LAKI JA EDUNVALVONTA

§

Yhdessä pelastustoimen resurssien puolesta PALOMIESLIITTO on syksyn aikana tavannut useiden pelastuslaitosten johtavia viranhaltijoita. Keskustelujen tarkoituksena on ollut selvittää, onko työnantajien tavoitteista ja Palomiesliiton jäsenten edunvalvonnasta löydettävissä yhteisiä päämääriä. Pääpaino tapaamisten sisällössä on ollut työaikakysymyksissä. Myös muista aiheista on keskusteltu. Tapaamiset ovat olleet positiivisia ja rakentavia. Puolin ja toisin on avoimesti ja luottamuksellisesti kerrottu kipupisteistä, joihin on ainakin alustavasti pohdittu myös ratkaisuja. Yhteisiä tavoitteitakin on jonkin verran löydetty. Toivottavasti rakentava ja ratkaisuhakuinen vuoropuhelu työnantajalaitosten ja palkansaajajärjestön kesken jatkuu myös tulevaisuudessa. Kaikki ei suinkaan ole vielä valmista — ei lähimailleenkaan — mutta avoimelle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle on aina paikkansa.

Maakunta- ja sote-uudistuksesta voi pelastustoimelle tulla jälleen vaikea paikka. Vaarana on, että sote-puoli nielaisee sitä huomattavasti pienemmän pelastustoimen. Sisäministeriön julkaiseman kannanoton mukaan maakunnallisen pelastustoimen tulee olla oma erillinen toimialansa maakunnassa. Sen on oltava rinnasteinen ja yhdenvertainen maakunnallinen toimija sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Myös rahoituksen turvaamista maakuntauudistuksen yhteydessä painotettiin kannanotossa. Rahoituksen turvaaminen on kaikkien toimijoiden yhteinen asia. Leikkaukset ja vähenevät resurssit eivät edistä kenenkään tavoitteita.

Palomiesliittoa on joissain yhteyksissä arvosteltu siitä, että olisimme olleet vaatimassa pelastuslaitosten henkilöstön vähennyksiä hallintoportaasta tai johtopaikoilta. Tällaiset vähennysväitteet eivät

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

ole pitäneet paikkaansa. Ammattiyhdistysliikkeen toimintatapoihin eivät kuulu henkilöstön irtisanomisvaatimukset. Palomiesliiton ajatus sen sijaan oli, että mikäli aikanaan olisi siirretty suunniteltuun viiteen pelastuslaitosmalliin, luonnollisen poistuman kautta olisi resursseja voitu kohdentaa uudelleen. Resurssien vähennyksiä Palomiesliitto ei siis ole pelastustoimeen milloinkaan ajanut.

Uudistuksissa on nyt toinen tilanne. Maakuntauudistuksen mahdollisen toteutumisen jälkeen Suomessa on 18—22 pelastuslaitosta. Pelastustoimesta ei tässä tilanteessa ole varaa vähentää ainoatakaan henkilötyövuotta: ei operatiivisesta toiminnasta, ei keskijohdosta, ei ylimmästä johdosta, ei hallinnosta, ei tekniseltä puolelta — ei mistään. Päinvastoin, pelastustoimi tarvitsee ehdottomasti lisää resursseja, jotta edes nykyinen turvallisuus voidaan maassamme taata myös maakunta- ja soteuudistuksen jälkeenkin — myös siinäkin tapauksessa, että uudistukset jälleen jäisivät toteutumatta.

Resurssien lisäämiseen ja varmistamiseen Palomiesliitto on sitoutunut, toivottavasti yhdessä kaikkien muiden pelastustoimen vaikuttajien kanssa.

PASI JAAKKOLA EDUNVALVONTAJOHTAJA


7

SYKSYN JÄSENKYSELYT:

Jäsenten palaute linjaa liiton edunvalvontaa Kahdeksaan sähköpostilla tehtyyn kyselyyn saatiin SPALin jäseniltä yhteensä lähes 4 600 vastausta. Vapaita palautteita kirjattiin yli tuhat kappaletta.

V

uosi sitten liitto toteutti jäsenkyselyn työajan paikallisesta sopimisesta ja työajan tärkeydestä työ- tai virkasuhteen yksittäisenä ehtona. Kysely sai hyvän suosion, joten palautteen keräämistä päätettiin jatkaa tänä syksynä. Toimistolta lähetettiin loka—marraskuussa yhteensä kahdeksan jäsenkyselyä sähköpostitse. Samaan aikaan jäseniä kannustettiin kampanjalla päivittämään osoitetietonsa jäsenrekisteriin — sähköposti on SPALille tärkeä ja säännöllinen tiedotuskanava.

Kyselyiden aiheet liittyivät jäsenten virka- ja työsuhde-ehtoihin. Vastauksia käytetään hyödyksi liiton edunvalvontatyötä suunniteltaessa. Tällä hetkellä valmistaudutaan erityisesti ensi kevään virka- ja työehtosopimusten neuvotteluihin, joihin kyselyn tulokset antavat runsaasti tärkeää tausta-aineistoa. – Liiton puolesta kiitos kaikille vastaajille. Erityisesti ilahduttaa vastausten

suuri määrä sekä se, että niin moni kirjoitti myös vapaita palautteita, edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola sanoo.

Liitto ei toistaiseksi julkaise kaikkia tuloksia, sillä ne liittyvät edunvalvonnan tavoitteisiin. Muutaman kysymyksen osalta on kuitenkin syytä perustella, miksi juuri niistä asioista tiedusteltiin ja mitä vastauksia tuli. Yksi kysymys liittyi työvuoron pituuteen, jossa vaihtoehtoina oli myös 24 tuntia pitempiä työvuorovaihtoehtoja. Moni ihmetteli kysymystä ylipitkistä vuoroista. – Usealta pelastuslaitokselta on jäseniltä tullut toive jäädä koulutukseen 24 tunnin työvuoron jälkeen. Tuleva työaikalaki ei tätä mahdollista, mikäli työvuoroa ei pidennetä koulutusta vastaavalla ajalla.

Erityisesti ilahduttaa vastausten suuri määrä sekä se, että niin moni kirjoitti myös vapaita palautteita.

Aktiivityön määrästä ja sisällöstä toivottiin voitavan sopia paikallisesti, ilman aluehallintoviraston osallistumista asiaan. Yksimielisyys oli huomattavan korkea. Yhtenä kysymyksenä tiedusteltiin 24 tunnin työvuoron rytmin vaihtoa

aamu—aamusta ilta—ilta-rytmiin. Nykyistä järjestelmää pidettiin parhaiten toimivana. – Kysymyksen taustana oli joidenkin työnantajien toive rytmityksen muutoksesta. Jos yöllä on runsaasti hälytyksiä, aktiivityön määrää voisi olla helpompi kontrolloida, jos päiväpalvelua voitaisiin karsia aktiivityön rajojen varmistamiseksi. Jo etukäteen oli tiedossa, että työaikamuodoista selvästi halutuin olisi vakiintunut vuorokausirytmiin perustuva 1+3:n työaikamalli. Se sai lähes 90 prosentin kannatuksen jaksotyöhön ja kaksivuorotyöhön verrattuna, vaikka pilkottavia työvuoroja olisi jopa kuusi vuodessa. Avoimissa vastauksissa useat jäsenet epäilivät, että liitto olisi omaaloitteisesti lisäämässä pilkottavien vuorojen määrää. – Tämä ei todellakaan ole suunnitelma, mutta koska työaikamuodon valinta on työnantajan direktio-oikeuteen kuuluva yksinoikeus, tulee edunvalvonnassa olla aina myös vaihtoehtoisia suunnitelmia.

Jäsenten palautetta käsitellään liiton toimistolla ja liittohallituksessa. Tulevien virka- ja työehtosopimusten osalta SPALin neuvottelutavoitteet vahvistetaan liittohallituksessa alkuvuoden aikana. Palomiesliiton jäseniä koskevat virka- ja työehtosopimukset päättyvät 31.3.2020. Neuvottelut käynnistyvät tunnusteluilla viimeistään helmikuussa ja varsinaiset neuvottelut käydään maaliskuussa. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


8

Koulutustarjonta 2020 Ammatillinen täydennyskoulutus Nro

Kurssi

Ensihoito: 20062 Simulaatio-ohjaajan peruskurssi 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen

Aika

Hinta €

Haku päättyy

11.-13.3.2020 6.-8.5.2020 23.-25.11.2020

898 + alv 979 alviton 979 alviton

7.2.2020 29.3.2020 23.10.2020

695 + alv 695 + alv 590 + alv 685 + alv 595 + alv 695 + alv 585 + alv 210 pv/hlö +alv 365 + alv 655 + alv 695 + alv 455 + alv 660 + alv

17.12.2019 12.6.2020 27.1.2020 21.2.2020 27.3.2020 17.4.2020 7.8.2020 4.9.2020 13.3.2020 7.5.2020 24.9.2020 9.10.2020 16.10.2020

694 + alv

30.10.2020

Onnettomuuksien ehkäisy: 20055 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 21.-23.1.2020 20055 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 18.-20.8.2020 20049 Maatilojen palotarkastus 18.-20.2.2020 20056 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 17.-19.3.2020 20001 Valvonnan ja palotarkastuksen peruskurssi 20.-22.4.2020 20054 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 12.-14.5.2020 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 1.-3.9.2020 20053 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus 29.9.-1.10.2020 20008 Palontutkinnan peruskurssi (Mikkelissä) 1.-2.4.20120 20007 Palontutkinnan jatkokurssi 1.-3.6.2020 20002 Valvonta yritys- ja laitoskohteissa 20.-22.10.2020 20051 Savunpoiston suunnittelu ja toteutus 3.-4.11.2020 20057 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 10.-12.11.2020 20065 Paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen suunnittelu ja kunnossapito 24.-26.11.2020 Pelastustoiminnan johtaminen: 20815 Johtamista ja viranomaisyhteistyötä -seminaari (Vantaalla) 11.-12.3.2020 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan johtamisen täyd.kurssi 23.-27.3.2020 20023 Tilannekeskus pelastustoiminnan johtamisessa -koulutus 23.-24.3./6.-7.4. 20025 Lentosammutuspäällikkökurssi, teoria (ensisijaisesti etäyhteydellä) 22.4.2020 20025 Lentosammutuspäällikkökurssi, lento-osuus Jämijärvellä 4.-6.5.2020 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 25.-27.11.2020

995 alviton 895 alviton 80 alviton 225/pvä alviton 760 alviton

28.2.2020 28.2.2020 26.3.2020 26.3.2020 30.10.2020

Pelastustoiminta: 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 20031 Kemikaalisuojapukujen huoltajakurssi

465 + alv 465 + alv 533 + alv

17.12.2019 4.9.2020 24.4.2020

14.-16.1.2020 28.-30.8.2020 18.-20.5.2020

80 /pvä + alv

28.2.2020

Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. 0295 453 492. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 0295 450 201. PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio pelastusopisto@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO.FI

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Seuraa meitä Facebookissa, YouTubessa tai Instagramissa.


9

Koulutustarjonta 2020 Sovellettuina harjoituksina toteutettavat kurssit (4 §) Nro Kurssi Aika Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa tarkoitettuja suoritteita. Pelastustoiminta: 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 20045 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 20068 +50-vuotiaat palomiehet 20068 +50-vuotiaat palomiehet 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 20021 Hallipalot 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 20046 Sisäpalosimulaattorin kouluttajakurssi 20030 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakurssi 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 20022 Vesisukelluskurssi (hinta vahv. viim. 31.12.) 20038 Täydentävät sammutusmenetelmät 20038 Täydentävät sammutusmenetelmät

16.-20.3.2020 5.-9.10.2020 2.-4.6.2020 28.-30.1.2020 7.-9.10.2020 7.-9.4.2020 15.-16.9.2020 12.-15.5.2020 31.8.-3.9.2020 3.-5.8.2020 11.-13.8.2020 15.-16.4.2020 6.-7.10.2020 27.-29.10.2020 20.4.-5.6.2020 11.-13.3.2020 10.-12.11.2020

Hinta €

Haku päättyy

995/1326 alviton 995/1326 alviton 780/1039 alviton 985 alviton 985 alviton 780 alviton 585 alviton 795 alviton 795 alviton 890/1286 alviton 640 alviton 580/773 alviton 580/773 alviton 765 alviton 8550 alviton 1495 alviton 1495 alviton

14.2.2020 4.9.2020 8.5.2020 18.12.2019 11.9.2020 13.3.2020 21.8.2020 24.4.2020 7.8.2020 12.6.2020 12.6.2020 20.3.2020 11.9.2020 2.10.2020 7.2.2020 21.2.2020 23.10.2020

Sopimushenkilöstökoulutus Pelastusopisto kouluttaa ja lisensoi pelastustoimen sopimushenkilöstön miehistö- ja ryhmänjohtajatason vastaavat kouluttajat ja tuottaa kouluttajien käyttöön opetusmateriaalit. Lisäksi Pelastusopisto ylläpitää lisensoiduista vastaavista kouluttajista kouluttajarekisteriä. Lisenssi on voimassa kolme vuotta. Nykyiset kurssinjohtajat voivat toimia vastaavina kouluttajina 31.12.2020 saakka, minkä jälkeen kaikkien kouluttajien tulee olla suorittanut Pelastusopiston kouluttajakoulutus tai koulutusnäyttö. Pelastusopisto tarjoaa lisäksi sopimushenkilöstön päällystötason koulutusta. Seminaari: Pelastustoiminta liikenneonnettomuuksissa ja Korkealla työskentely 18.-20.5.2020 (hinta viim. 31.12.) Seminaari: Savusukelluskurssi ja Pelastustoiminnan peruskurssi 24.-26.3.2020 (hinta viim. 31.12.) 20039 20101 20104 20067

27.4.2020 1.3.2020

Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi 1. jakso 27.1.-7.2.2020 3020 alviton 18.12.2019 2. jakso 9.-20.3.2020 (hinta vahv. viim. 31.12.) Sopimushenkilöstön vastaavan kouluttajan koulutus (Kuopio) 336 alviton 5.-7.2.2020, 1.-3.9.2020, 8.-10.12.2020 (hinta vahv. viim. 31.12.) Sopimushenkilöstön vastaavan kouluttajan koulutus (alueelliset kurssit) 336 alviton 13.-15.1. (Päijät-Häme), 18.-20.2. (Oulu-Koillismaa, Jokilaaksot, Kainuu), (hinta vahv. viim. 31.12.) 15.-17.4. (Turku - Pori), 27.-29.4. (Vantaa), 22.-24.9. (Kaakkois-Suomi), 16.-18.11. (paikka avoinna) Sopimuspalokunnan päällikkökurssi (alueelliset kurssit) 1390 alviton 10.1.2020 31.1.-2.2. (Turku), 15.-16.2. (Pori) ja 30.3.-3.4.2020 (Kuopio) (hinta vahv. viim. 31.12.) PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio pelastusopisto@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO.FI

Seuraa meitä Facebookissa, YouTubessa tai Instagramissa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


10

LIITTOKOKOUS

Johtaja Kim Nikula korosti avauspuheessaan pelastustoimen koulutusuudistuksen tärkeyttä. Samalla myös opetuksen sekä tutkimustoiminnan rahoituksesta tulee huolehtia.

Palomiesliiton jäsenyhdistysten edustajat kokoontuivat liittokokoukseen Kotkaan 28. marraskuuta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

S

yksyn työehtoneuvottelujen käänteet sävyttivät Palomiesliiton 27. liittokokouksen tunnelmia. Yleisen sektorin neuvotteluissa ei ole vältytty työtaisteluilta. Uutiset ovat kertoneet myös työnantajapuolen koventuneista vaatimuksista. Julkisen sektorin neuvottelut ovat edessä kevään korvilla. Vaikka neuvottelut käydään ns. liittokierroksina, heijastuvat eri sopimuspöytien ratkaisut toisiinsa — vähintään palkankorotusprosenteista puhuttaessa.

Palomiesliiton jäseniä koskevat neuvottelut eivät tule olemaan sen helpommat kuin yksityisen sektorin neuvottelut ovat tähän asti olleet, painotti järjestön johtaja Kim Nikula liittokokouspuheessaan. – Työnantajat pitävät huolen siitä, että tieto heidän riveissään liikkuu. Eivät he tule kohtelemaan meitä lempeämmin kuin yksityistä sektoria. Nyt onkin Nikulan mielestä hyvä kysyä, ovatko ammattijärjestöjen rivit riittävän tiiviit, jotta jäsenten virka- ja työsuhde-ehtojen puolustaminen

Teksti ja kuvat MIKKO TERÄVÄ

Liittokokous päivitti toimintasuunnitelman


LIITTOKOKOUS

11

Aktiiveja huomioitiin ansiomerkeillä Liittokokouksessa myönnettiin 18 jäsenelle Palomiesliiton ansiomerkki tunnustuksena ansiokkaasta yhdistystoiminnasta tai muusta esimerkillisestä toiminnasta työyhteisössä tai yhteiskunnassa. Kultaisen merkin saivat: Markus Bjugg, Petri Marjamäki, Janne Nieminen, Asko Reinikainen ja Kaarina Salomaa. Hopeisen merkin saivat: Mikko Aalto, Esko Haapa-aho, Arto Helminen, Helka Hiltunen, Marko Härmä, Erkki Juntunen, Mikko Laine, Petri Naukkarinen, Tomy Pikkarainen, Raimo Sjögren, Paavo Stoor, Juha-Pekka Tissarinen ja Marko Virtanen.

Keväällä koettelemus on edessä valtiolla ja kunnissa.

onnistuu tehokkaasti. Nyt näyttää siltä, että työntekijöillä on jonkin verran erilaisia tavoitteita edunvalvonnassa, Nikula arvioi. – Keväällä koettelemus on edessä valtiolla ja kunnissa. Askelmerkkien täytyy olla selkeät ja hyvin hiotut sitä ennen. Myös pelastusalan sisälle Nikula toivoi rivien tiivistämistä. – Toivon että voimme ottaa kevään vastaan yhtenäisenä joukkona. Ei anneta työnantajille mitään mahdollisuutta hajottaa liittokierrosta.

Kokouksen jälkeisessä paneelikeskustelussa liiton johto vastasi kokousväen kysymyksiin. Kuvassa vasemmalta liittohallituksen varapuheenjohtaja Pasi Rissanen ja Jyrki Savolainen sekä puheenjohtaja Ilkka Mustakangas. Paneelissa olivat mukana myös johtaja Kim Nikula ja edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola.

Jäsenmäärä edelleen kasvussa Kokous hyväksyi liiton tilinpäätöksen vuodelta 2018 ja myönsi hallitukselle vastuuvapauden. Liiton talous on vakaalla ja vahvalla pohjalla. Jäsenmäärä on jatkanut kasvuaan. Viime vuoden lopulla liitossa oli 4761 jäsentä eli 303 jäsentä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tämän vuoden lopulla jäseniä on ennakkotiedon mukaan lähes 4900. Liittohallituskauden 2018—2020 toimintasuunnitelma hyväksyttiin Oulun liittokokouksessa vuosi sitten ja Kotkan kokouksessa siihen tehtiin päivityksiä vuodelle 2020. Suunnitelma ohjaa Palomiesliiton toimiston kolmea tiimiä — edunvalvontaa, viestintää ja jäsenpalveluita — sekä liittohallitusta. Toimintasuunnitelman päivitykset liittyvät tavoitteisiin tulevissa sopimus-

neuvotteluissa sekä paikallisessa neuvottelutoiminnassa. Tärkeimmät tavoitteet liittyvät jäsenten palkkauksen parantamiseen ja jäsenille tärkeiden työaikaratkaisujen ja työvuoromallien edistämiseen. Päätavoitteiden lisäksi suunnitelmaan on nostettu useita muita kokonaisuuksia, joita liitto edistää. Näitä ovat esimerkiksi työurapolut ja koulutuksen uudistaminen sekä työturvallisuus ja työhyvinvointi. Tavoitteissa on huomioitu liiton jäsenten toimialat: pelastusala, ensihoito ja hätäkeskus.

Pelastustoimi omana toimialana Liittokokous hyväksyi julkilausuman, jossa aiheena oli pelastustoimen aseman ja resurssien turvaaminen tulevassa sote- ja pelastustoimen uudistuksessa. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


12

LIITTOKOKOUS

Kymenlaaksolla on elinvoimaa KYMENLAAKSO on yksi kompak-

Palomiesliiton liittokokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Kymenlaaksossa. Pelastuslaitoksen tervehdyksen toi pelastusjohtaja Vesa Parkko.

Pelastustoimi siirtyy kunnilta maakuntien järjestämisvastuulle. Maakunnissa pelastustoimi on pidettävä omana, erillisenä toimialana, edellyttää Palomiesliitto. Maakunnissa on oltava jatkossakin pelastuslaitoksia, jotka pystyvät huolehtimaan paikallisesti lakisääteisistä viranomaistehtävistä ja pelastustoimen palveluista kansalaisille kaikissa turvallisuusolosuhteissa. Rahoituksella on turvattava riittävät henkilöstö- ja toimintaresurssit pelastustoimelle paikallisesti ja valtakunnallisesti. Pelastustoimen toimintavalmiutta ei ole vara menettää. Riittävä toimintakyky on varmistettava päivittäisessä pelastustoiminnassa, suuronnettomuuksissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa yhtä lailla kehittyvissä kasvukeskuksissa kuin harvaan asutuilla alueilla. Myös pelastustoimen ja ensi-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

teimmista pelastuslaitoksista, kertoi pelastusjohtaja Vesa Parkko liittokokouksen puheessaan. – Meillä on seitsemän omistajakuntaa ja alue, joka on kooltaan 60 kertaa 90 kilometriä. Talousvertailussa Kymenlaakso on yksi kalleimmista, Parkko myönsi. Alueen varautumista ja pelastustoimintaa leimaa erityisesti satamatoiminnot ja niihin liittyvä logistiikka. Hamina—Kotka-seudulla on viisi erillistä satamaa ja paljon kemian teollisuutta. Satamien raideliikennettä kulkee Kouvolan kautta. Muutamia suuria teollisuuslaitoksiakin alueella vielä on, ja nämä tehtaat ovat hiottu huippukuntoon. Uutta liiketoimintaa edustaa Googlen palvelinkeskus Haminassa.

hoidon palvelutuotannon synergiaetu ja kustannustehokas toimintamalli on säilytettävä uudistuksessa. Palomiesliitto on huolissaan kuntien säästötoimista ja lisääntyneistä ytneuvotteluista. Pelastustoimen henkilöstön jaksaminen on jo nyt äärirajoilla supistuvien resurssien ja kasvavien hälytystehtävien puristuksessa. Työnantajana kuntien pelastuslaitosten on kannettava työnantajavastuunsa ja huolehdittava henkilöstönsä työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista uudistuksessa. n

– Tämä on sitä elinvoimaa, mistä pitää viestiä. Näen että Kymenlaaksolla on mahdollisuuksia pärjätä, Parkko vakuutti.

Pelastuslaitos oli Kymenlaaksossa vahvasti mukana maakuntauudistuksen valmistelussa. Kun uudistus jatkuu, tulee erityistä huomiota kiinnittää rahoituslakiin, Parkko totesi. Asukaslukuperusteinen rahoitus ei sovi pelastustoimeen. – Meidän toimintaympäristössä lakisääteisiä palveluita ei mitenkään hoideta samalla hinnalla kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Laitosten määrästä Parkko totesi, ettei näe etuja yhdistämisissä. – Pelastustoimessa suuruuden ekonomia ei toimi. Olemme lähipalvelua, lähellä ihmistä.

Päätös nimenmuutoksesta Palomiesliiton nimi muuttuu. Liittokokous hyväksyi yksimielisenä liittohallituksen esityksen Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n nimenmuutoksesta. Liiton uusi nimi tulee olemaan Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry. Nimenmuutos otetaan käyttöön virallisen rekisteröinnin jälkeen, arviolta ensi vuoden alussa. Samalla uudistetaan liiton visuaalinen brändi-ilme. Palomiesliiton kunniakas nimi on palvellut tavoitteitamme hyvin, totesi edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola. – Nyt on kuitenkin aika ottaa askel eteenpäin. Uusi nimi kuvastaa pelastusalan ammattilaisista koostuvan jäsenistömme yhtenäisyyttä ja saumatonta yhteistyötä hälytystehtävissä ja koko pelastustoimen ketjussa.


13

PALOSUOJELURAHASTO

INNOVAATIOT

Palomies Kalle Kuparinen kehitti seinätuen, jonka ansiosta tikkailla on parempi ja turvallisempi työskennellä. – Työnantajan tuki on tärkeää ideoiden jalostamisessa uusiksi innovaatioiksi.

Kuparisen kehittämä seinätuki on jatkotikkaisiin asennettava lisäosa. Sen avulla pelastaja pystyy säätämään tikkaiden etäisyyttä seinästä työskentelyyn paremmin sopivaksi. Paremmalla ja tukevammalla työskentelyasennolla parannetaan myös työturvallisuutta. Seinätuki ei edellytä suuria investointeja tai rakenteellisia muutoksia tikkaisiin, vaan se sopii jo käytössä olevaan tikaskalustoon. Pienen kokonsa ansiosta se ei vie paljon tilaa paloautossa.

T

Seinätuki syntyi käytännön tarpeeseen

änä vuonna Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnon ensimmäinen palkinto jaettiin kahdelle. Erikoistutkija Marko Hassinen palkittiin sammutustähystimen kehittämisestä ja palomies Kalle Kuparinen sammutus- ja raivaustyöskentelyssä käytettävästä seinätuesta. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa, josta molemmille voittajille myönnettiin 10 000 euroa.

Teksti TUIJA TERVO

Innovaatiopalkittu keksintö helpottaa tikastyöskentelyä

Idean seinätuesta Kuparinen sai jo vuosia sitten. Idean synnyttyä, hän otti yhteyttä Suomi-Tikkaseen, jonka kanssa yhteistyössä seinätuen prototyyppiä suunniteltiin ja työstettiin pari vuotta. – Alun perin ajatus lähti siitä, että meillä ei ollut välinettä käyttää Cobra-sammutusleikkuria maantasoa korkeammalla. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


14

INNOVAATIOT

– Koska sellaista tuotetta ei löytynyt mistään valmiina, päädyttiin tekemään se itse, Kuparinen muistelee. Kehitetty seinätuki mahdollistaa paitsi Cobran käytön tikkailla myös ergonomisemman ja turvallisemman työskentelyasennon sen käyttämisessä, sillä seinätukea pystytään säätämään. – Cobra on aika pitkä. Sitä käytettäessä seinästä täytyy ottaa hyvä tuki, koska laitteessa on aika paljon voimaa. Seinätuen ansiosta Cobralla pääsee painamaan seinään hyvin kiinni, Kuparinen kertoo. – Lisäksi turvavaljaat pystytään kiinnittämään seinätuessa olevaan lenkkiin, jolloin tikkailta pudottaessa ei tipahdeta tyhjän päälle.

– Palokunnissa on kehitetty kautta historian itse laitteita, kun kaupasta ei ole saatu sopivaa. Ne ovat hyvin usein jääneet omaan käyttöön. Innovaatiopalkinto mahdollistaa keksintöjen tunnetuksi tekemisen ja leviämisen, pohtii Kuparinen. Innovaatioiden syntymisen edellytyksenä on, että pelastuslaitosten johto ymmärtää kehittämistyön merkityksen ja antaa siihen mahdollisuuden. Tärkeää on myös kannustaa työntekijää, jos hän saa ajatuksen, jolla parannettaisiin tai helpotettaisiin työskentelyä tai työturvallisuutta. – Ei porukka huvikseen ehdottele parannuksia tai tuotteita, vaan kehitetyt tuotteet tulevat tarpeeseen ja syntyvät käytännön työn kokemuksista.

PALOSUOJELURAHASTO

Sammutustähystin vähentää altistumista

Innovaatiopalkinnon voittajat Marko Hasari (vasemmalla) ja Kalle Kuparinen saivat kunniakirjansa pelastustoimen ajankohtaispäivillä Joensuussa 21. marraskuuta.

Käyttökohteita seinätuella on tikastyöskentelyssä muitakin. Lähinnä sen hyödynnettävyys on mielikuvituksesta kiinni, missä kaikissa tilanteissa sitä voisi käyttää. Tällä hetkellä seinätuesta on valmiina ainoastaan prototyyppi. Tavoitteena Kuparisella on löytää kumppani, joka ryhtyisi tuottamaan ja myymään sitä, jotta se saataisiin pelastuslaitoksissa käyttöön kautta maan.

Innovaatiopalkinto kehittää pelastusalaa Innovaatiopalkintoa Kuparinen haki Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen entisen palopäällikön Juha Rajalan vinkistä. Hän haluaa kiittää Rajalaa kannustamisesta seinätuen kehittämisessä. Kuparinen toivoo, että Innovaatiopalkinto innostaa myös muita pelastuslaitosten työntekijöitä kehittämään uusia keksintöjä. Innovaatioiden palkitseminen on yksi väylä kehittää pelastusalaa, saada alalle uutta teknologiaa ja keksintöjä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Erikoistutkija Marko Hassisen kehittämä sammutustähystin vähentää palomiesten altistumista ja tehostaa savusukellustyötä. Tähystimen avulla voidaan tutkia ulkopuolelta käsin sammutettavaa kohdetta ja etsiä alkupaloa sekä tilassa mahdollisesti olevia pelastettavia henkilöitä. n

Innovaatiopalkinnon haku on käynnissä Vuoden 2020 Innovaatiopalkinnon hakeminen on parhaillaan käynnissä. Ehdotukset palkittavista innovaatioista tulee tehdä Palosuojelurahastolle viimeistään 31.3.2020 sähköpostitse. Palkinto voidaan myöntää innovaatiolle, joka edistää tai tehostaa tulipalojen ehkäisyyn kohdistuvaa työtä tai pelastuslaitoksen tai palokunnan toimintaa. Se voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai muu vastaava uusi keksintö. Innovaatiopalkinnon voittaja julkistetaan pelastustoimen ajankohtaispäivillä syksyllä 2020. Palkinto muodostuu rahapalkinnosta ja kunniakirjasta tai muusta muistoesineestä. Rahapalkinnon suuruus on yhteensä enintään 20 000 euroa. Palkinto on saajalleen verotonta tuloa. Lisätietoja Innovaatiopalkinnosta ja sen hakemisesta löytyy sivuilta: www.palosuojelurahasto.fi/ innovaatiopalkinto


TYÖHYVINVOINTI

15

Näillä vinkeillä selviydyt vuorotyöstä ISTOCK.COM/NENSURIA

Noudata terveellisiä elämäntapoja Omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on vuorotyöläisille vieläkin tärkeämpää kuin päivätyötä tekeville. Säännöllinen liikkuminen ja terveellinen ruokavalio ovat palautumisen kannalta merkittäviä.

Huonosti nukutut yöt ja liian vähäinen uni voivat heikentää työssä suoriutumista. Erityisesti töissä, joissa täytyy ylläpitää tarkkaavaisuutta, muistaa tehdä asioita oikeassa järjestyksessä ja töissä, joissa pitää tehdä päätöksiä. Työvireyttä määrittää kahden edeltävän yön unen kokonaismäärä, jolloin pitäisi nukkua vähintään yhtä paljon kuin normaalisti unta tarvitsee.

Nuku varastoon ennen työvuoroa Ennen hankalaa työvuoroa voi nukkua jonkin verran varastoon. Suotavaa on nukkua 1–2 tuntia enemmän työvuoroa edeltävänä yönä. Ennen yövuoron alkamista kannattaa nukkua 1–2 tuntia mahdollisimman lähellä työvuoron alkua. Jos sinulla on peräkkäisiä yövuoroja, kannattaa kokeilla sopiiko sinulle parhaiten yhtäjaksoinen nukkuminen vai kahteen osaan jaettu nukkuminen työvuorojen välissä.

Pidä vireyttä yllä yövuorossa

Harrasta hikiliikuntaa

Yövuorossa jaksamisen kannalta on tärkeää, että verensokeri pysyy tasaisena. Syö mieluummin kolme kevyttä kuin yksi raskas ateria vuoron aikana. Ruoan terveellisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kahvia kannattaa nauttia kahtena kerta-annoksena yövuoron alkupuolella. Mikäli kofeiinia käyttää piristyksenä, kannattaa pysytellä kahvin kohtuukäyttäjänä ja juoda korkeintaan neljä kuppia päivässä, jotta piristävä vaikutus säilyy.

Säännöllisellä liikunnalla on merkitystä paitsi palautumisen myös nukkumisen kannalta. Liikunta auttaa nukahtamaan.

Vältä alkoholia Alkoholia nauttineen uni on katkonaisempaa ja hänen syvän unen määrä vähenee. Syvä uni on juuri se, mikä virkistää ja palauttaa. n

LÄHDE: PSYKOLOGI MIKAEL SALLINEN, TYÖTERVEYSLAITOS

Nuku riittävästi vapaalla

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


16

PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

Toimintaympäristö muuttuu ja talous tiukkenee. Millaista turvallisuuspalvelua pystymme tulevaisuudessa tarjoamaan?

– Huoli pelastustoimen voimavaroista on oikeutettu, sanoo pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

isäministeriössä on valmistauduttu maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen etenemiseen. Pelastustoimen oma uudistus etenee samassa aikataulussa, sillä lainsäädännöt linkittyvät toisiinsa. Viimeksi tänä syksynä hallitus on valmistellut uudistusta 18 itsehallinnollisen maakunnan mallilla. Pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta maakunnille, näillä näkymin ainoana sote-palvelujen ulkopuolisena toimintona. Erillisratkaisua Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin osalta on selvitetty. Uusi pelastustoimen järjestämislaki saatiin esitysvaiheeseen vuosi sitten. Nyt edessä on tekstin

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuvat SAMI PERTTILÄ

Palvelutaso paineen S


PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

17

– Perusajatus pelastustoimen kytkeytymisestä sote-uudistukseen on synergiaedun säilyttäminen, koska meidän mielestämme se on yhteiskunnan kannalta toiminnallisesti järkevää ja kustannustehokasta. Kuitenkin on täysin selvää, että kun pelastustoimen uudistusta tehdään, uuden asetelman tulee olla kaikkien pelastustoimen tehtävien kannalta nykyistä parempi. Ei riitä, että varmistamme ensihoitoyhteyden. Uudistuksen on myös mahdollistettava entistä parempi pelastustoimen palvelutuotanto.

Pelastustoimesta maakuntiin oma toimiala Sisäministeriö julkaisi marraskuussa omat tavoitteensa sote- ja pelastustoimen uudistukseen. Ensimmäisen tavoitteen mukaan maakunnallinen pelastustoimi on oma erillinen toimialansa maakunnassa. Se on rinnasteinen ja yhdenvertainen maakunnallinen toimija sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Toisena painotettiin pelastustoimen rahoituksen turvaamista maakunnan sisällä: Uudistuksessa pelastustoimelle on osoitettava omat rahalliset resurssit, jotta onnettomuuksien ehkäisy ja ihmisten pelastaminen eivät ole riippuvaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuspaineesta.

alla tarkistuksia, kertoo pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sisäministeriöstä. – Katsomme tarkasti, mitä valmistelussa olevien itsehallintoalueiden ja soten järjestelyt pelastustoimen kannalta tarkoittavat. Olennaisena osana tässä tarkastelussa on palveluiden rahoitus.

Katse muussakin kuin vain ensihoidossa Sote-uudistuksen yhteydessä on puhuttu pelastustoimen ja ensihoidon synergiaedun turvaamisesta. Tämä moneen kertaa lausuttu tavoite on pelastusalalla selvä. Se ei voi olla ainoa tavoite, Kohvakka korostaa.

Uudistuksen on myös mahdollistettava entistä parempi pelastustoimen palvelutuotanto.

Lisäksi tavoitteet sisälsivät pelastuslaitosten mahdollisuuden ensihoidon tuottamiseen, onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen kuntayhteistyön turvaamisen sekä henkilöstön hallitun siirron maakunnalle. Julkistuksella ministeriö muistutti pelastustoimelle tärkeistä asioista itsehallintoalueiden valmistelun tässä vaiheessa. Alueiden ratkaisut pelastustoimen järjestämisestä ovat tärkeitä järjestelmän ohjauksen ja pelastuslaitosten yhteistoiminnan kannalta. – Jotta pelastuslaitoskokonaisuus olisi kansallisen johtamisen näkökulmasta selkeä, pelastuslaitosten tulisi olla rakenteiltaan yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


18

PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

Palomiehen työuraan tarvitaan uusi näkökulma PELASTUSLAITOKSISSA on ongelmia sekä ammattipelastajien että sopimuspalokuntalaisten rekrytoinnissa. Työnantajien tuska tunnistetaan sisäministeriössä. – Huolet ovat joka paikassa yhtenevät, mutta erityistä problematiikkaa on harvaan asutuilla alueilla, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo. Ongelman ratkaisuun päästään kiinni pelastustoimen työurien kehittämisen kautta, Kohvakka uskoo. Ensi vuonna valmisteltava sisäisen turvallisuuden selonteko on tässäkin asiassa tärkeä asiakirja. – Isossa perusselvityksessä täsmennämme sen, mitä yhteiskunta pelastustoimelta tarvitsee.

Jatkossa pelastustoimessa tulee koota valtakunnallinen yhteinen näkemys siitä, miltä henkilöstön työura tulevaisuudessa näyttää. – Kun tämä kansallinen perusajatus löytyy, sidotaan siihen myös pelastustoimen koulutusuudistus. Kohvakan mielestä tehtävien sisällöistä johtuvat kovat fyysiset suorituskykyvaatimukset eivät yksin voi ovat ehdoton ohjaava tekijä koko pitkällä uralla. – Urapolkuja pitää pystyä katsomaan hyvin monipuolisesti pelastustoimen tulevan palvelutuotannon tarpeen mukaisesti. Mihin tehtäviin sijoitutaan uran eri vaiheissa, sitä tulee tarkastella kokonaisuutena.

Keskustelua itsehallintoalueiden palvelutuotannon tavoista käydään vielä. – Itse edustan sitä kantaa, että tulisi tavoitella tunnistettavaa pelastuslaitosrakennetta. Yhdenmukaisuus loisi selkeyttä valtakunnallisten toimintojen järjestämiseen ja johtamiseen, mutta myös pelastustoimen asiakaspalveluun ja sidosryhmäpalveluun.

Tavoitteet esille palvelutasopäätöksiin Itsehallintoalueiden valmistelussa on pelastustoimen kannalta erittäin tärkeäksi muodostumassa rahoitusmallin rakentaminen. Mahdollisesti alueiden rahoitus tulee ainakin alkuvaiheessa valtiolta,

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Kohvakan mielestä tarkastelun pohjana voi hyvinkin olla malli, jossa pelastaja tietyn fyysisesti aktiivisimman ajanjakson ohitettuaan — 10–20 vuotta pelastajaksi valmistumisensa jälkeen — kouluttautuisi ja etenisi erikoistumistehtäviin.

Ikääntymisen vaikutukset pelastajan toimintakykyyn ovat selvät, ja ikääntymisestä kärsivät ammattipalokuntien lisäksi sopimuspalokunnat, Kohvakka huomauttaa. Lähitulevaisuudessa usealla alueella pelätään, että ikääntymisen myötä hälytysosastoista poistuu kokonaisia yksiköitä. Sisäministeriössä pelastustoimen henkilöstövoimavaraa halutaan katsoa ammatti- ja sopimushenkilöstön kokonaisuutena. – Sopimuspalokuntakenttä on elimellinen osa suomalaista pelastustoimen palvelutuotantoa, suomalaisen pelastustoimen ominaisuus. Sen kautta olemme läsnä koko maassa ja meillä on mahdollisuus reagoida nopeasti tehtäväpiikkeihin, kuten vuosi sitten maastopaloissa nähtiin. Ministeriö on perustanut sopimuspalokuntatoiminnan yhteistyöryhmän, mutta sen tarkoitus ei ole puuttua paikallisiin palokuntasopimuksiin, vaan varmistaa tiedon saanti palokuntakentältä ministeriötason päätöksentekoon.

yleiskatteellisena. Asukaslukuun perustuva rahoitus ei yksin riitä, Kohvakka vahvistaa. Tarvitaan myös riskinarviointia ja siinä valtakunnallisesti merkittävien riskikohteiden tarkastelua — mikä kokonaisuudesta on valtion ja mikä maakunnan rahoittamaa osuutta. Juuri nyt on tärkeää paneutua pelastustoimen palvelutasopäätöksiin, viestittää pelastusylijohtaja. – Perusrakenne, jolla palvelutuotantoa tällä hetkellä tehdään, on pohjana tulevassa. Valmistelussa olevissa palvelutasopäätöksissä pelastustoimen tavoitteet tehdään mahdollisimman selkeiksi. Toisaalta pyritään kaikilla tavoilla vaikuttamaan siihen, että pelastustoimi saa tehtäviinsä tarpeelliset resurssit kuntatalouden kokonaisuudessa.


PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

19

– Ilmastonmuutoksen vaikutukset sään ääriilmiöihin, yhdyskuntarakenteen muutos eli kaupungistumisen voimistuminen ja harvaan asuttujen alueiden väestön väheneminen sekä suomalaisten ikääntyminen — näihin ilmiöihin joudumme vastaamaan. Yksi ilmiö on yleisen turvallisuusympäristön kasvava epävarmuus. Pelastustoimen järjestelmä on myös poikkeusolojen järjestelmä. – Tästä näkökulmasta voimme kysyä, onko palvelutasomme jo tällä hetkellä riittävä ja toisaalta mitkä paineet kohdistuvat palveluumme tulevaisuudessa. On oikeutettua kantaa huolta voimavaroista ja siitä, mitä kykenemme tulevaisuudessa tekemään.

Kehityslinjat ensi vuoden selontekoon

Sotatieteiden maisteri Kimmo Kohvakka nimitettiin sisäministeriön pelastusosaston päälliköksi vuosi sitten. Ennen pelastusylijohtajaksi nimitystä hän työskenteli Etelä-Suomen aluehallintovirastossa pelastustoimen ja varautumisen johtajana ja tätä ennen Pelastusalan keskusjärjestö SPEKin toimitusjohtajana.

Ensi vuoden aikana sisäministeriön johdolla valmistellaan uusi sisäisen turvallisuuden selonteko eduskunnalle esiteltäväksi. Pelastusylijohtaja Kohvakan mukaan sen valmistelu on tärkeä prosessi. Jotta pelastustoimen ja hätäkeskusten suorituskyky ja voimavarat pystytään varmistamaan, selontekoon tulee saada tarpeelliset kirjaukset pelastustoimen kehittämisestä.

Pystymmekö vastaamaan vaatimuksiin? Pelastustoimi ei ole irrallinen pala julkisen talouden kokonaisuudesta, joten sitäkin vaaditaan säästötalkoisiin. Kohvakan mielestä tämä on ymmärrettävää — paine kohdistuu kaikkialle. – Ilman muuta on syytä olla huolissaan julkisen talouden tilanteesta ja siitä, kuinka alueiden pelastustoimen palvelutaso pystytään pitämään riittävänä. Pelastustoimen rahoitusta tulee peilata sen tehtäväkokonaisuuksiin ja niiden odotettaviin muutoksiin. Yhteiskunnassa on vireillä useita ilmiöitä, jotka vaikuttavat pelastustoimen sisältöihin ja palvelujen kysyntään.

Pelastustoimen järjestelmä on myös poikkeusolojen järjestelmä.

Pelastustoimen uudistushanke tuotti paljon aineistoa, jonka pohjalta pelastusalan tulevaisuuden tavoitteet on seuraavaksi kirkastettava yhteistyössä alan toimijoiden kesken. – On tärkeää, että olemme selontekoon tehtävistä johtopäätöksistä pääsääntöisesti koko alalla samaa mieltä, Kohvakka sanoo. Sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelussa selvitetään muun muassa pelastustoimen tämän hetkinen suorituskyky pelastustoiminnassa, suuronnettomuuksissa ja poikkeustilanteissa sekä onnettomuuksien ehkäisytyön toimivuus. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


20

RESURSSIT

Useilla alueilla on käynnissä säästötoimia, jotka kurittavat pelastuslaitoksia. Työnantajat ja työntekijät yrittävät löytää paikallisia ratkaisuja, jotta pelastustoimen palvelutaso pystyttäisiin säilyttämään.

V

aikea taloustilanne on ajanut yhä useamman kunnan yhteistoiminta- eli yt-neuvotteluihin. Työnantajakeskusjärjestö KT Kuntatyönantajista arvioitiin lokakuussa noin 50 kuntatyönantajan käyneen tai parhaillaan käyvän yt-neuvotteluja. Talouden synkkä kuva nähtiin jo keväällä, mutta tänä syksynä se on edelleen pahentunut. Muutos on merkittävä, sillä edeltävän kuuden vuoden aikana yt-neuvotteluiden määrä on ollut laskussa. Yt-neuvotteluita käydään myös useissa sote-kuntayhtymissä, kuten Kymenlaakson Kymsotessa ja PohjoisKarjalan Siun sotessa.

Pohjois-Karjalassa päällä koko henkilöstön yt:t Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveystoimen Siun sote -kuntayhtymä käynnisti koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut 30. lokakuuta. Yt-neuvotteluiden

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

piirissä on myös Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Tavoitteena on löytää noin 20 miljoonan euron pysyvät säästöt ensi vuonna. Tästä noin puolet kohdistuisi henkilöstömenoihin, mikä tarkoittaisi noin 200 henkilötyövuoden vähennystarvetta. Ratkaisuja etsitään ensisijaisesti eläköitymisten ja sijaisten käytön kautta, mutta myös lomautukset ja irtisanomiset ovat mahdollisia. Liikelaitoksena toimivan pelastuslaitoksen säästötarve on noin 740 000 euroa, joka on kolmisen prosenttia talousarviosta. Siun soten tavoite on saada ytneuvottelut päätökseen tammikuussa. Pelastuslaitoksella työaikaan liittyvät kysymykset irrotettiin yt-prosessista omaksi asiaksi paikallisneuvotteluun.

Pohjois-Savo osallistuu Kuopion säästöihin Pohjois-Savon pelastuslaitos on mukana Kuopion kaupungin yt-neuvotteluissa, joissa etsitään kaikkiaan kuuden miljoonan euron säästöjä henkilöstömenoissa. Pelastuslaitoksella säästöjä haettiin aluksi eläköitymisten kautta eli jättämällä avautuvat virat täyttämättä, mutta näyttää siltä, että tämä ei riitä. – Alun perin pelastustoimen operatiivinen puoli oli jäämässä säästöjen ulkopuolelle, mutta viimeisimmän viestin mukaan yksi operatiivinen miehistövirka jää täyttämättä. Viimeistä varmuutta tähän ei ole vielä saatu, Kuopion Palomiesyhdistyksen luottamusmies ja Palomiesliiton liittohallituksen varapuheenjohtaja Pasi Rissanen kertoo. Rissanen pitää erittäin harmillisena tilannetta, jossa kuntapäättäjät osoit-

tavat säästöt myös pelastuslaitokseen, jossa jo entuudestaan on menty pienillä henkilöstövahvuuksilla. – Pohjois-Savossa työllisyysaste on samalla hyvin korkealla tasolla kuin ennen 90-luvun lamaa. Siitä huolimatta kuntatalous laahaa aivan pohjamudissa. Kunnat ovat valmiita tinkimään myös turvallisuudesta. Se on huolestuttavaa kuntalaisten turvallisuuden ja meidän työturvallisuuden kannalta.

Lapissa säästetty jo useita vuosia Lapissa maakuntaliitto toteuttaa ensi vuonna useita sopeuttamistoimia. Lapin liittoon kuuluva Lapin pelastuslaitos osallistuu säästöihin budjetilla, joka on käytännössä alijäämäinen. Lapin liiton varsinaiset yt-neuvottelut käynnistyvät ensi vuonna. Pelastusjohtaja Martti Soudunsaaren mukaan pelastuslaitoksen nollabudjetti haastaa jo pelastustoiminnan. Lappi on kolmannes Suomen pintaalasta ja matkailu tuplaa väkiluvun sesonkina. Pelastustehtäviä ja omaisuusvahinkoja tulipaloissa on Lapissa selkeästi keskimääräistä enemmän. – Vakavia henkilövahinkoja Lapissa tapahtuu miltei kaksi kertaa Suomen keskiarvoa enemmän, pelastuskaluston investointimenot ovat puolestaan Suomen pienimmät, vain 3,50 euroa per kunnan asukasluku, toteaa Soudunsaari Lapin liiton tiedotteessa. n

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuva OSSI PIETILÄINEN

Säästöt uhkaavat pelastustoimintaa


Kunnat ovat valmiita tinkimään myös turvallisuudesta. Se on huolestuttavaa kuntalaisten turvallisuuden ja meidän työturvallisuuden kannalta.

RESURSSIT

21

Vuorokausityö laajentumassa Pohjois-Karjalassa TYÖNANTAJA ja työntekijäjärjestöt ovat Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella neuvotelleet mallista, jonka pohjalta pelastushenkilöstön vuorokausityötä voidaan edelleen laajentaa. Työaikakysymystä päästiin käsittelemään paikallisneuvotteluasiana, kun se irrotettiin varsinaisista Siun sote -kuntayhtymän yt-neuvotteluista. Paikallisneuvotteluiden tuloksena pelastuslaitos on päätynyt hakemaan Lounais-Suomen aluehallintovirastolta uutta työajan poikkeuslupaa, joka mahdollistaa henkilöstön 42 tuntisen viikkotyöajan 24 tunnin työvuoroina. – Vuorokautista työrytmiä tullaan nykyisestä laajentamaan tai ainakin haetaan poikkeuslupaa sen laajentamiseksi. Päätös laajentamisesta tehdään, kun näemme millaisen luvan saamme hakemuksen perusteella, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi kertoo. Pelastuslaitos siirtyi kaksi vuotta sitten vuorokausityöstä kahteen vuoroon. Muutos koski kaikkia ensihoitajia sekä pelastushenkilöstöä Joensuuta ja Lieksaa lukuun ottamatta. Tänä vuonna laitoksella toteutettiin työaikaselvitys, jonka jälkeen neljällä asemalla siirryttiin kokeilumielessä takaisin vuorokausityöhön. Selvityksessä suurin osa henkilöstöstä ja työnantajan edustajista piti vuorokausityötä parhaana työaikamallina työssä jaksamisen ja palautumisen näkökulmasta. – Meillä on koko ajan ollut tarkoitus edetä tämän suuntaisesti, laajentaa vuorokautista työtä siellä missä se on mahdollista. Toki taloudellista vaikutustakin asialla on, Viitaniemi kertoo.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


22

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

Kurssilta potkua

elämäntaparemonttiin Teksti TUIJA TERVO Kuva PHT JA TUIJA TERVO

"Muutos lähtee sinusta itsestäsi" on Pysyvään muutokseen -kurssin kantavia ajatuksia, kertoo palomies Raine Rajala.

I

tsensä kehittäminen kiinnostaa palomies Raine Rajalaa. Niinpä hän osallistui Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n uudelle Pysyvään muutokseen -kurssille työkaverinsa kanssa. Operatiivisissa tehtävissä toimiva 57-vuotias Rajala on edelleenkin savusukelluskelpoinen, mutta takaraivossa takoo uhkakuva, että jonakin päivänä hän voi vielä tippua höökin takapenkiltä pois. Pysyvään muutokseen -kurssilla tähtäimessä on elämäntaparemontti. Se on suunnattu henkilöille, jotka ovat tyytymättömiä omaan hyvinvointiinsa tai ovat huolissaan tulevasta terveydestään. Kurssilla käytetään psykologista lähestymistapaa, sillä pelkästään liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin kannustamalla ei saavuteta pitkäaikaisia vaikutuksia. – Pysyvään muutokseen ei ole kuntoutuskurssi, vaan siinä keskitytään pikemminkin henkiseen hyvinvointiin ja henkisen vahvuuden kehittämiseen, Rajala painottaa.

Kurssilla keskustellaan paljon Ensimmäisten kurssin lähipäivien teemana oli elämäntapamuutosta estävien ajatusten ja tunteiden purkaminen. Päivillä pohdittiin myös itselle tärkeitä

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

23

terveellisiin elämäntapoihin. Rajala valitsi seuraaville lähijaksoille teemaksi liikkumisen. Ennen seuraavia lähijaksoja kurssilaiset pohtivat kotitehtävissään esimerkiksi sitä, onko kaikki mitä he syövät tarpeellista ja minkä takia he pohjimmiltaan syövät.

Aikaa itseensä tutustumiseen

– Kurssi kannattaa ottaa vastaan avoimin mielin, kannustaa Raine Rajala.

asioita ja arvoja elämässä sekä miten hyvin ne tällä hetkellä itse kunkin elämässä toteutuvat. Rajala koki erityisesti jälkimmäisen mielenkiintoiseksi tehtäväksi. Arjessa ei tule pohdittua syvällisesti, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä eikä sitä, mitä sitten tapahtuu, jos menettää ne. Aiheeseen pureuduttiin luennoilla, ryhmäkeskusteluilla ja henkilökohtaisella ohjauksella. Kurssille osallistujat saivat lisäksi vinkkejä terveelliseen syömiseen ja liikkuivat ohjatusti. Ohjelmassa oli vesijumppaa, punttisaliharjoittelua ja saliliikuntaa. Lisäksi iltaisin vapaa-ajalla pystyi liikkumaan ulkomaastossa, uimaan tai osallistumaan pientä maksua vastaan kahvakuulatunneille. – Meillä oli myös hyviä rentoutumisharjoituksia joka päivä ja opimme hengitysharjoitteita, Rajala kertoo. Rentoutumistaidot ovat tärkeitä etenkin silloin, kun ollaan koko ajan oravanpyörässä, stressaantuneita tai huolissaan. Jos käy ylikierroksilla tai mieltä kaihertaa jokin koko ajan, vaikuttaa se hyvinvointiin. Tilanne saadaan laukaistua pienillä rentoutumisen hetkillä. Ensimmäisen jakson jälkeen kurssilaiset valitsivat haluavatko he työstää jatkossa enemmän arvojaan vai haluavatko he keskittyä liikuntaan ja

Pysyvään muutokseen -kurssista kiinnostuneille Rajala suosittelee, että kurssille kannattaa lähteä avoimin mielin, ennakkoluulottomasti. Kannattaa ensin kuunnella, mitä kurssilla puhutaan, ja pysähtyä sitten asiaa miettimään. – Paljon on itsestä kiinni, kuinka avoimin mielin lähtee tällaiseen mukaan ja miten haluaa muuttua. Tähän täytyy uskaltaa heittäytyä tosissaan mukaan, hän pohtii. Rajalalle kurssi oli ennen kaikkea aikaa itselle ja itseensä tutustumiseen. Häiriötekijöitä ei ollut, kun puhelimetkin jätettiin päiväksi hotellihuoneeseen ja syömään päästiin valmiiseen pöytään. Mieleenpainuvin oppi lähipäiviltä oli, että et elä muille, vaan elät itsellesi. Ulkoiset paineet säätelevät koko ajan meidän tekemisiämme. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää elää omien arvojensa mukaisesti ja unohtaa mitä muut ajattelevat sinusta. n

Haku käynnissä kevään kursseille Pysyvään muutokseen -kurssi on tarkoitettu kaikille työikäisille, jotka kaipaavat tukea omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja terveyttä edistävien elintapojen omaksumiseen. Kurssi muodostuu kolmesta erillisestä lähijaksosta, jotka kestävät yhteensä seitsemän vuorokautta. Aikuisen omavastuuosuus jaksoilla on 25 euroa vuorokaudelta. Se sisältää majoituksen, ruoat ja ohjelman. Palomiesliitto avustaa jäseniään maksamalla 50 euroa omavastuuosuuden kokonaiskustannuksista, jäsenen maksettavaksi jää koko kurssista 125 euroa. Kurssille haetaan sähköisellä lomakkeella Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT:n nettisivuilla. Valinnat tehdään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Tällä hetkellä on käynnissä haku helmi–toukokuussa 2020 alkaville jaksoille.

Hakulomake: pht.fi > aikuisille

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


24

TYÖTURVALLISUUS

Aurinkosähkön riskit on syytä tunnistaa ISTOCK.COM/ELENATHEWISE

Paneeli tuottaa valosta sähköä, mutta ei riskittä. Pelastustoimessa voitaisiin tutkia aurinkosähköjärjestelmien turvallisuutta vielä monelta eri kantilta, palomestari Vesa Läderberg sanoo.

A

urinkopaneelien hintojen lasku on näkynyt aurinkosähköjärjestelmien markkinoinnin kasvuna. Pelastustoimen näkökulmasta aurinkosähköön liittyy useita työturvallisuusnäkökulmia, jotka on hyvä huomioida. Aurinkosähköjärjestelmä saattaa aiheuttaa pelastushenkilöstölle vaaran, kun laitteet eivät toimi oikein ja ne vaurioituvat onnettomuustilanteessa. Pelastushenkilöstö ei tiedä onnettomuuskohteessa, miten aurinkosähköjärjestelmän kaapelointi rakennuksessa kulkee ja mihin asti järjestelmä tuottaa sähköä. Jännitteet eivät välttämättä ole isoja, mutta sähköiskun vaara on kuitenkin olemassa. Ongelma koskee järjestelmiä, joita ei saa kytkettyä virrattomaksi. Aurinkopaneeli tuottaa aina virtaa, kun siihen kohdistuu valoa. Tasavirran jännite kulkee yleensä turvakytkimelle tai invertterille, minkä jälkeen sähkö saadaan katkaistua. Isoissa kiinteistöissä jännitteelliset johdot voivat olla kymmenien, jopa sadan metrin pituisia.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

– Edelleen valtaosa asennetuista ja myytävistä aurinkosähköjärjestelmistä on tätä perinteistä tyyppiä. Muutaman valmistajan järjestelmät saadaan melkein kokonaan jännitteettömäksi, kertoo palomestari Vesa Läderberg Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta. Aurinkosähkön riskit ovat Läderbergille tuttuja, sillä hän perehtyi tekniikan riskeihin perin pohjin palopäällystöopintojen opinnäytetyössään kaksi vuotta sitten. Tekemiään toimintaohje-ehdotuksia hän on jakanut pelastusalan koulutuksissa viime vuosien aikana.

Aurinkosähköjärjestelmien parissa riittäisi vielä paljon tutkittavaa, Läderberg näkee. Tietoa tarvittaisiin sammutustyön työturvalliseen johtamiseen kohteissa, joissa katolla on paneelit. – Miten paneeleja siirretään turvallisesti — koneita ja kouria käyttä-

mättä – jos ne peittävät suuren osan katon pinta-alasta? Miten savunpoistoaukot tehdään? Palontutkintaa kiinnostaa, voiko työtä tehdä turvallisesti kohteessa, joka on pitkälle tuhoutunut, mutta paneelien johdot ovat edelleen jännitteellisiä. Ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu, että tulipalossa pahasti vaurioitunut aurinkopaneeli voi vielä tuottaa sähköä. Palossa saattavat kaapelien eristeet palaa pois sähköjohdon päältä. Tällöin esimerkiksi raivattaessa onnettomuuspaikkaa on suuri vaara saada sähköisku.

Auringonvalo ei ole ainoa valo, jolla kenno tuottaa sähköä. Pelastushenkilöstö ei voi luottaa siihen, että pimeään aikaan palo, jossa aurinkosähköjärjestelmän osia on palanut, olisi vaaraton: tulipalon ja pelastusajoneuvojen valot synnyttävä nekin kennoissa sähköä. n


TUIJA TERVO

25

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu Jukkapekka Patoluoto esittelee ensihoitotyötä tekeville hankittuja suojaliivejä. Työpaikalla on tänä vuonna kiinnitetty erityistä huomiota ensihoitotyön uhka- ja väkivaltatilanteisiin.

Työsuojeluvaltuutetun suurin haaste on kohdata ihminen Ensimmäistä kauttaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettuna toimiva Jukkapekka Patoluoto on hyvin innostunut luottamustehtävästään.

T

yösuojeluvaltuutettu on työntekijää varten. Hän puolustaa yksilön yhdenvertaisuutta ja kehittää yhteisön työturvallisuutta. Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet Jukkapekka Patoluodon mielestä erittäin mielenkiintoisia. Erityisesti häntä motivoi tehtävässä se, että siinä saa olla paljon tekemisissä ihmisten kanssa: täytyy osata keskustella ja neuvotella aroistakin asioista.

– Pitää osata heittää hiekkaa rattaisiin oikeissa paikoissa. Jos joku on esimerkiksi kokenut, ettei ole yhdenvertaisessa asemassa muihin nähden työpaikalla, Patoluoto kertoo. Haastavinta tehtävässä on kohdata ihminen, olla tekemisissä ihmisten tunteiden kanssa. Jos esimerkiksi joku ajattelee, ettei hän ole yhdenvertaisessa asemassa kollegoihin nähden, hän kokee eriarvoisuuden tunnetta, mistä seuraa paha olo. Se vaikuttaa henkilön työhyvinvointiin ja sitä kautta koko työyhteisön hyvinvointiin. – Haasteena on löytää se aito tunne ihmisestä, minkä jälkeen päästään vasta kiinni itse asiaan. Sen jälkeen asiaa on helpompi lähteä viemään eteenpäin.

Työsuojeluvaltuutetulla ei ole kahta samanlaista työpäivää. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella yhdenvertaisuuteen, seksuaaliseen ahdisteluun tai kiusaamiseen liittyviä tehtäviä on

onneksi ollut hyvin vähän. Yleensä tehtävät liittyvät sisäilmaan, suojavaatetukseen sekä välineistön tai kaluston turvallisuuteen. Tänä vuonna pelastuslaitoksella on kiinnitetty erityistä huomiota ensihoitotyötä tekevien työturvallisuuteen uhka- ja väkivaltatilanteissa. Henkilöstölle on järjestetty turvallisuuskoulutusta ja ensihoitotehtäviin uudet, henkilökohtaiset suojaliivit.

Valtuutetun työhön kuuluu paljon ihmisten kohtaamisia työn äärellä, kaikkien pelastuslaitoksen osastojen kanssa. Patoluoto kertoo, että hän on pääsääntöisesti saanut eniten ammennettavaa tehtäviinsä kahvipöytäkeskusteluista kiertäessään asemilla. – Työntekijät tietävät parhaiten, minkälaiset työvälineet ja varusteet pitää olla. He myös vaikuttavat siihen, onko töissä keskenään kivaa vai inhottavaa. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


26

TYÖELÄMÄ

Lomalla ei tarvitse sairastaa ISTOCK.COM/MICHELANGELOOP

Työntekijällä on sairastuessaan oikeus pyytää vuosiloman siirtoa. Pyyntö on tehtävä viivytyksettä.

J

os työntekijä on vuosiloman alkaessa työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos hänellä on tiedossa lomalla joutuminen sairaanhoitoon tai siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Vahvistetusta vuosilomasta siirretään se osa, jolloin työntekijä on työkyvytön. Muu osa lomaa säilyy alkuperäisellä paikallaan. Loman siirtämisestä säädetään vuosilomalaissa, jonka lisäksi työehtosopimuksissa voi olla lisämääräyksiä. Pelastuslaitoksissa noudatettavassa kuntien KVTESissä on yksi merkittävä poikkeus yksityisen sektorin sopimuksiin nähden: työntekijällä ei ole omavastuupäiviä, vaan jo loman ensimmäinen sairauspäivä oikeuttaa loman siirtämiseen. Tätä KVTESin määräystä sovelletaan myös Teknisten sopimuksen (TS) piirissä olevaan pelastushenkilöstöön.

Kun työkyvyttömyys on tiedossa, on työntekijän viivytyksettä pyydettävä

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

työnantajalta vuosiloman siirtoa. Työn antajan pyytäessä on työntekijän esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. – Siirtopyyntö on syytä tehdä kirjallisesti. Kunta-alalla pyynnöksi riittää se, että työnantajalle toimittaa todistuksen sairastumisesta tai sairaanhoidosta, kertoo työmarkkinalakimies Jari Koivuluoma Palomiesliitosta. – Valtion virkaehtosopimus on monimutkaisempi. Ennen loma alkua riittää lähtökohtaisesti ilmoitus, mutta loman jo alettua täytyy tehdä sekä ilmoitus että toimittaa lääkärintodistus. Siirrettävät lomat tulee pyrkiä sijoittamaan käynnissä olevalle lomakaudelle. Jos ei onnistu, siirretty loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kaksi viikkoa ennen loman alkamista — poikkeustapauksissa kuitenkin viimeistään yksi viikko ennen loman alkamista.

– Siirrettyjä lomapäiviä ei automaattisesti liitetä vain loman jatkeeksi. Tässäkin asiassa, kuten lomien ajankohdissa aina, työnantaja tekee päätökset lomien pitämisestä.

Lomien siirtymisestä tulee Palomiesliittoon kysymyksiä silloin tällöin. Koivuluoman mukaan oikeus ei välttämättä ole laajasti yleisessä tiedossa. – Oikeutta voi ajatella niin, että vuosilomallakin tulee olla työkykyinen ja jos tähän tulee poikkeus, lomalainen on sairauslomalla. Liittoon tulee myös kysymyksiä vuosilomien pitämisestä pitkien sairauslomien aikana. Koska tilanteet vaihtelevat, ohjeetkin vaihtelevat. Usein sairauslomalaisella on itsellään jo käsitys siitä, mikä tilanteessa on järkevää. – Pitkittyneissä poissaoloissa työntekijälle voi olla taloudellisesti hyödyllistäkin se, että työnantaja vahvistaa vuosilomapäiviä ajalle, jolloin työntekijä saa sairauspäivärahaa Kelasta. n


27

PALOMIESLIITON YHTEYSTIEDOT Suomen Palomiesliitto SPAL ry Vernissakatu 6, 01300 Vantaa Toimisto avoinna arkisin klo 9—16 puh. (09) 867 8880 toimisto@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi

TOIMISTO JÄRJESTÖN JOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 Toiminnan ja toimiston johto, liiton edustus EDUNVALVONTAJOHTAJA Pasi Jaakkola Edunvalvonta, koulutus TYÖMARKKINALAKIMIES Jari Koivuluoma Edunvalvonta, koulutus EDUNVALVONNAN PÄIVYSTÄVÄ PUHELIN ARKISIN KLO 9—15 PUH. 040 1630 112 VIESTINTÄJOHTAJA Tuula Kukonlehto puh. 0400 352 709 Vaikuttamis- ja sidosryhmäviestintä TIEDOTTAJA Tuija Tervo puh. 045 136 5995 Tiedotus, nettisivut TOIMITTAJA Mikko Terävä puh. 045 657 6882 Jäsen- ja sidosryhmälehti JÄRJESTÖSIHTEERI puh. (09) 867 8880 Liisa Haimi Jäsenasiat, jäsenmaksut, laskut, tilaisuuksien järjestelyt Toimiston sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@palomiesliitto.fi

LIITTOHALLITUS 2019—2020 PUHEENJOHTAJA

PIRKANMAA

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Sami Ahola puh. 0400 910 556

VARAPUHEENJOHTAJA

Matti Välikoski puh. 0400 480 131

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112

VARAPUHEENJOHTAJA Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

KESKI-SUOMI Jouni Salonen puh. 050 375 6489 Jari Niutanen Puh. 050 303 2744

JÄSENET JA VARAJÄSENET

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA

HELSINKI

Mikko Koivuluoma puh. 0400 903 361

Jari Aalto puh. 040 757 8232 Kari Nurminen puh. 040 334 5961

Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221

POHJOIS-SAVO

ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAA

Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Petri Partanen puh. 041 436 8276

Janne Nieminen puh. 050 599 4161

POHJOIS-KARJALA

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA Kim Salminen puh. 040 560 8373

Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416 Pekka Tykkyläinen puh. 044 568 1682

Pekka Puisto puh. 040 594 8397

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAA

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO

Pasi Mänty puh. 040 930 7406

Jouni Kokki puh. 040 596 7212

Petri Rautio puh. 040 723 7677

Mikko Räsänen puh. 041 501 8918

LAPPI

ETELÄ-SAVO, ETELÄ-KARJALA JA KYMENLAAKSO Jarno Ekman 040 744 1123 Asko Heimonen puh. 040 533 2111

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 Miko Määttä puh. 040 540 5062

HÄTÄKESKUKSET Kaarina Salomaa puh. 045 111 6816 Mika Tiilikainen puh. 040 078 7618

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


28

TURUN SEUDULTA PELASTUSALAN AMMAT

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


29

TILAISIA TERVEHTIVÄT:

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


30

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

PIRKANMAA

LÄNSI-PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Markku Kukkula 0500 957 214 markku.kukkula@tampere.fi JÄS: Jere Helenius 050 559 3916 jere.helenius@tampere.fi POHJOIS-SAVO

TURUN SEUDUN PALOMIEHET PJ: Petteri Broström 040 558 6074 petteri.brostrom@turku.fi NEUVOTTELEVA LM: Petri Huttunen 050 357 5666 petri.o.huttunen@turku.fi LM: Janne Kauppinen 040 585 7995 janne.kauppinen@gmail.com VLM: Miika Mattila 0400 883 704 miika.mattila@turku.fi JÄS: Risto Tsharkov 050 5936 766 risto.tsharkov@gmail.com KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Jussi Kivelä 040 776 3672 jussi.kivela@pelastuslaitos.fi LM: Mikko Räsänen 041 501 8918 mikko.rasanen@pelastuslaitos.fi VLM: Tero Hynynen 045 880 9526 tero.hynynen@pelastuslaitos.fi JÄS: Tuomas Puustinen 050 572 0737 tuomas.puustinen@pelastuslaitos.fi KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ PJ: Jouni Salonen 050 375 6489 jouni.salonen@jkl.fi LM: Jari Niutanen 050 303 2744 jari.niutanen@jkl.fi VLM: Christian Mäki 040 538 1334 christian.maki@jkl.fi JÄS: Veli-Matti Karjalainen 040 777 7344 veli-matti.karjalainen@jkl.fi

PIRKANMAAN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Panu Mustajärvi 0400 945 255 panu.mustajarvi@tampere.fi LM: Matti Välikoski 0400 480 131 matti.valikoski@tampere.fi VLM: Sami Ahola 0400 910 556 sami.ahola@palomiesliitto.fi JÄS: Taru Välimaa 040 525 8002 taru.valimaa@tampere.fi TAMPEREEN PALOESIMIEHET PJ: Heikki Kivelä 040 731 4835 heikki.kivela@tampere.fi LM: Harri Tanhuanpää 050 582 7911 harri.tanhuanpaa@tampere.fi JÄS: Heikki Tamminen 050 567 6428 heikki.tamminen@tampere.fi

KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Mauri Koivisto 040 5128 821 mauri.koivisto@kuopio.fi LM: Pasi Rissanen 0440 519 291 pasi.rissanen@palomiesliitto.fi VLM: Tomi Puurunen 0440 323 524 tomi.puurunen@kuopio.fi JÄS: Lasse Tolvanen 040 865 1628 lasse_tolvanen@hotmail.com SAVON ENSIHOITAJAT RY PJ: Jere Heiskanen 050 3318 578 jere.heiskanen@kuh.fi LM PSSHP: Jere Nikkarinen 040 5837 557 jere.nikkarinen@kuh.fi LM ESSOTE: Susanna Vyyryläinen 040 572 3779 titta.vyyrylainen@essote.fi JÄS PSSHP: Jere Nikkarinen JÄS ESSOTE: Susanna Vyyryläinen

KYMENLAAKSO

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE PJ: Arttu Lankinen 040 523 6480 arttu.lankinen@espoo.fi LM: Jarno Lappalainen 040 526 6693 jarno.lappalainen@espoo.fi JÄS: Aija Röynä 043 825 2896 aija.royna@espoo.fi

KESKI-UUSIMAA

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSHENKILÖSTÖ LUPH PJ: Karri Litja LUPH@pm.me PLM: Petri Torkkel 043 825 8088 petri.torkkel@espoo.fi LM: Kimmo Lehikoinen 050 587 8478 kimmo.lehikoinen@espoo.fi JÄS: Erki Pelgonen 044 971 9022 LUPH.JA@protonmail.com

PÄIJÄT-HÄME

ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Roger Nybom 040 5400 882 roger.nybom@porvoo.fi LM: Henri Forsberg 044 562 2056 henri.forsberg@porvoo.fi VLM: Aki Rasilainen 050 466 2095 aki.rasilainen@porvoo.fi JÄS: Jussi Koivukangas 040 511 0670 jussi.koivukangas@porvoo.fi

LAHDEN PALOMIESYHDISTYS PJ: Jouni Kokki 040 596 7212 jouni.kokki@windowslive.com PLM: Petri Kautto 040 723 0246 petri.kautto@phpela.fi LM: Petri Marjamäki 040 515 4481 pete.marjamaki@luukku.fi JÄS: Antti Mustonen 044 500 6337 antti.musto@gmail.com

VARSINAIS-SUOMI

LÄNSI-UUSIMAA

ITÄ-UUSIMAA

HELSINGIN PALOMESTARIJA PALOESIMIESYHDISTYS PJ: Kari Nurminen 040 334 5961 kari.nurminen@palomiesliitto.fi VPLM: Tommi Sarvikivi 040 505 0801 tommi.sarvikivi@hel.fi JÄS: Juha Laine 040 840 5715 juha.l.laine@hel.fi

KESKI-UUDENMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Janne Nieminen 050 599 4161 janne.nieminen@palomiesliitto.fi LM: Jari Ruuska 044 501 2964 jari.ruuska@ku-pelastus.fi JÄS: Jesse Kokkonen 040 8230 187 jesse.kokkonen@ku-pelastus.fi

KANTA-HÄME

HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Jarno Naumanen 040 5159 190 japinaumane@gmail.com PLM: Jari Aalto 040 757 8232 jari.aalto@hel.fi LM: Sami Anttila 044 526 8573 sami_anttila@msn.com JÄS: Karim Lounes 044 592 5854 patdelounes@gmail.com

KESKI-SUOMI

HELSINKI

PALOMIESLIITON JÄSENYHDISTYKSET

KYMENLAAKSON PELASTUSHENKILÖSTÖ KPH PJ: Jarno Ekman 040 744 1123 jarno.ekman@kympe.fi PLM: Mikko Aalto 040 585 5256 mikko.aalto@kympe.fi VLM: Juha Jyräs 044 502 8965 juha.jyras@kympe.fi JÄS: Jarno Ekman


31

KESKI-POHJANMAA

SATAKUNTA

PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL PJ: Asko Mansikkamäki 040 520 7491 asko.mansikkamaki@satapelastus.fi PLM: Pekka Puisto 040 594 8397 pekka.puisto@palomiesliitto.fi VLM: Joel Puranen 040 7327 813 joel.puranen@satapelastus.fi VLM: Jani Hakala 044 544 6686 jani.hakala@satapelastus.fi JÄS: Marko Virtanen 0400 528 518 marko.virtanen@satapelastus.fi KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Mikael Gebala 0400 580 387 mikael.gebala@gmail.com LM: Mikael Gebala JÄS: Mikael Gebala

JOKILAAKSOJEN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Jouko Eerola 040 543 2786 jouko.eerola@jokipelastus.fi LM: Tuomo Ylikoski 0400 776 123 tuomo.ylikoski@jokipelastus.fi VLM: Petteri Riihijärvi 0440 712 664 petteri.riihijarvi@jokipelastus.fi LM/ENSIHOITO: Juhani Sahlström 0400 741 749 juhani.sahlstrom@jokipelastus.fi VLM/ENSIHOITO: Kaisa Sipilä kaisa.sipila@jokipelastus.fi JÄS: Hannu Rautio 040 511 2469 hannu.rautio@jokipelastus.fi

LAPPI

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Tuomas Vaismaa 040 778 1530 tuomas.vaismaa@seinajoki.fi PLM: Mikko Koivuluoma 0400 903 361 mikko.koivuluoma@seinajoki.fi VLM: Tuomas Vaismaa JÄS: Esa Miilumäki 040 551 8101 esa.miilumaki@seinajoki.fi

JÄS = JÄSENASIOIDEN HOITAJA

LAPIN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Juha Rantamartti 040 556 6887 juha.rantamartti@lapinpelastuslaitos.fi PLM Jussi Hannukari 040 765 5025 jussi.hannukari@lapinpelastuslaitos.fi VPLM Arto Mäkinen 050 557 0262 arto.makinen@lapinpelastuslaitos.fi JÄS: Lasse Rytkönen 040 673 2588 lasse_rytkonen@hotmail.com LAPIN ENSIHOITAJAT PJ: Jussi Pääkkölä 040 5799 911 LM LSHP: Miko Määttä 040 815 6662 1. VLM LSHP: Mika Latvakoski 050 018 9027, mika.latvakoski@lshp.fi 2. VLM LSHP: Jesse Niskanen 045 898 8991, jesse.niskanen@lshp.fi LM L-PSHP: Matti Suopajärvi 040 034 7997, matti.suopajarvi@lpshp.fi VLM L-PSHP: Marko Baas 040 074 5199, marko.baas@lpshp.fi Työpaikkaluottamusmies FinnHEMS: Veli-Matti Tiusanen 040 5424 744

HÄTÄKESKUKSET

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Janne Päykkönen 044 3025 205 janne.paykkonen@espl.fi LM: Timo Suoninen 040 554 3398 tsuoninen@hotmail.com VLM: Alain O'Leary 044 050 2049 al.kr.ol@hotmail.com JÄS: Mikko Hakkarainen 050 575 4463 mikko.hakkarainen@espl.fi

POHJANMAA

MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET PJ: Ville Mäkinen 040 729 3587 ville.makinen@espl.fi LM: Vesa Olkkonen 050 569 6630 vesa.olkkonen@espl.fi JÄS: Heli Hyttinen 050 354 5245 heli.hyttinen@espl.fi

ETELÄ-POHJANMAA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH PJ: Mika Heimonen 040 533 2117 mika.heimonen@espl.fi LM: Asko Heimonen 040 533 2111 asko.heimonen@palomiesliitto.fi JÄS: Asko Heimonen

VAASAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Kimmo Norrgård 050 585 0902 kimmo.norrgard@vaasa.fi LM: Hannu Kaatikko 050 583 2221 hannu.kaatikko@vaasa.fi JÄS: Johanna Välirinne 040 546 5007 johanna.valirinne@vaasa.fi

KAINUU

POHJOIS-KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Pekka Tykkyläinen 044 568 1682 pekka.tykkylainen@pkpelastuslaitos.fi LM: Jorma Hämäläinen 050 591 3416 jorma.hamalainen@palomiesliitto.fi VLM: Petteri Kohonen 045 317 9113 petteri.kohonen@pkpelastuslaitos.fi JÄS: Juha-Pekka Jolkkonen 044 080 0802 juha-pekka.jolkkonen@pkpelastuslaitos.fi

LM = LUOTTAMUSMIES VLM = VARALUOTTAMUSMIES

JOKILAAKSOT

PLM = PÄÄLUOTTAMUSMIES VPLM = VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES

OULU-KOILLISMAA

ETELÄ-SAVO

POHJOIS-KARJALA

PJ = PUHEENJOHTAJA VPJ = VARAPUHEENJOHTAJA

KAINUUN PALOMIEHET SPAL -97 PJ: Mikko Tuikka 050 537 1638 mikko.tuikka@kaipe.fi LM: Jorma Halonen 044 358 0835 jorma.halonen@kaipe.fi LM: Sami Juntunen 044 042 5096 sami.juntunen@kaipe.fi VLM: Kari Kähkönen 0400 589 423 kari.kahkonen@kaipe.fi JÄS: Kyösti Härkönen 044 302 4650 kyosti-petteri.harkonen@kaipe.fi OULUN PALOMIESYHDISTYS PJ: Pasi Mänty 040 930 7406 pasi.manty@palomiesliitto.fi LM: Petri Rautio 040 723 7677 petri.rautio@palomiesliitto.fi KUUSAMON LM: Jaakko Kallunki 040 729 7983 jaakko.kallunki73@gmail.com ESIMIESTEN LM: Ermo Tihinen 040 728 2427 ermo.tihinen@gmail.com JÄS: Marko Jaatinen 040 753 0179 jaatinen.marko@gmail.com

HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL PJ: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi PLM: Arto Pirttimaa 050 409 8502 arto.pirttimaa@112.fi VPLM: Kaarina Salomaa KERAVA LM: Saana Välimaa saana.valimaa@112.fi PORI LM: Anne Reinhardt 050 529 2706 anne.reinhardt@112.fi PORI VLM: Tuula Toivanen 040 501 8426 tuula.toivanen@112.fi TURKU LM: Juho Niiles 0400 700 990 juho.niiles@112.fi TURKU VLM: Mika Tiilikainen 0400 787 618 mika.tiilikainen@112.fi VAASA LM: Minna Andrejeff 0400 404 544 andrejeffminna@gmail.com minna.andrejeff@112.fi VAASA VLM: Jenni Vikman 050 466 3236 jenni.vikman@112.fi KUOPIO LM: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi KUOPIO VLM: Sanna Jääskeläinen 045 638 8317, sanna.jaaskelainen@112.fi OULU LM: Helka Hiltunen 040 540 1456 helka.hiltunen@112.fi OULU VLM: Johanna Åström-Pietilä 040 556 9298 johanna.astrom-pietila@112.fi PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


Se tunne

Ilmoita sähköpostiosoitteesi! Palomiesliitto lähet tää jäsenille uutisia, tiedotteita ja kyse

lyitä. Varmista oma posti si! Helpoiten teet ilm

oituksen sähköpostistasi läh ettämällä viestin liittoon: toimisto@palomies liitto.fi Samalla voit ilmoit taa myös puhelinnum erosi tai muita muuttuneita tietojasi.

US LAST TOIMI PE

O ENSIH ITO

ÄKESKUS HÄT

kun saat sähköpostia SPALista

PA S U O M E N O LO M T I E S L IIT

Yhdessä olemme vahvempia.