Kotipitäjä
6
Nro 9
•
9.5.2018
Kunnostaan kannattaa huolehtia
Matti Moisala suosittelee jokaiselle liikunnan lisäämistä. – Elämän laatu kohenee kunnon myötä kaikilta osin.
Tule leikkimään kanssamme! Oulun ensi- ja turvakoti ry järjestää yhteistyökumppanien kanssa perinteisen
LEIKKIPÄIVÄN
Tätä mieltä on Muhoksen Voittoa edustava Matti Moisala, 55, joka valittiin TUL:n Oulun piirin vuoden 2017 parhaaksi veteraaniurheilijaksi. Moisala ansaitsi tittelin painimalla pronssia veteraanien MM-kisoissa Bulgariassa viime vuonna. Taso veteraanien MM-kisoissa oli hänen mukaansa aika kova. – Osanottajia oli 48 maasta yli 600 ja mukana oli kavereita, joilla menneiltä vuosilta on kovia meriittejä arvokisoista. Veteraanikisoissa kilpailijat jaetaan painoluokkien lisäksi iän perusteella. Sarjoja on yli 35-vuotiaista viiden vuoden välein yli 65-vuotiaisiin. Oululainen Matti Moisala aloitti painiuransa Koskelankylän Riennossa. Poikien sarjassa saavutuksena oli yksi Suomen mestaruus vuonna 1978. Harjoitusvastustajista oli Riennossa puute ja valmentaja Mikko Ranta houkutteli miehen Muhoksen Voittoon. - Voiton joukkueella saavutimmekin 80-luvun alussa viisi perättäistä Suomen mestaruutta, hopean ja pronssin. Joukkueeseen kuuluivat muun muassa maailmanmestari, olympiamitalisti Tapio Sipilä ja EM-pronssimies Toni Hannula. Menestyvän joukkueen taustalla vaikutti Rannan Mikon lisäksi seuran silloinen puheenjohtaja Eero Reijonen, Moisala muistelee. – Omalla urallani yleisessä sarjassa paras henkilökohtainen saavutus oli SM-pronssi ja neljäs sija. 100-kilon sarjassa Suomessa oli pahana esteenä kirkkaampiin saavutuksiin Keijo Manni.
Moisalan ikätovereita ovat muun muassa Toni Hannula, olympiavoittaja Jouko Salomäki ja ruotsalainen moninkertainen arvokisamitalisti Thomas Johansson. – Heidät kaikki olen tuntenut 15-vuotiaasta ja Tonin kanssa harjoittelemme edelleen yhdessä. Suomi saavutti viime vuoden veteraanien MM-kisoista kolme pronssia ja ne kaikki tulivat Muhoksen Voittoon. Moisala sai pronssia sarjassa alle 88 kiloa, Toni Hannula 97-kiloisissa ja Janne Haarakangas 130-kiloisissa. Suomen joukkueen valmentajana oli Tapio Sipilä. – Voitto on edelleen kova painiseura junioreista veteraaneihin. – Tänä vuonna MM-kisat järjestetään lokakuun alussa Venäjällä Permin piirikunnassa. Tarkoitus olisi lähteä Tonin kanssa kilpailemaan vielä nämä kisat. Tapsa toimisi valmentajana ja joukkueenjohtajana. Tonille tulee 50 vuotta täyteen painin parissa, Matti Moisala laskee.
Elämäntavat uusiksi Postilla Oulussa tuotantoesimiehenä työskentelevä Matti Moisala palasi painin pariin viisi vuotta sitten. – Viisikymppinen oli täyttymässä ja peilin edessä tuli ajatus, että kropalle olisi jotain tehtävä. Vaimo oli asiasta vahvasti samaa mieltä. - Työkaverin vaimo harrastaa juoksua ja on perillä myös ravintoasioista. Häneltä sain ohjeita juoksuharjoitteluun ja ruokavalio pantiin kokonaan
uusiksi. Vuodessa paino putosi 30 kiloa ja olo on aivan toisenlainen. Nyt harjoitteluun kuuluu juoksulenkkejä, pyöräilyä, kahvakuulaa ja silloin tällöin otetaan vähän matsia. - Tässä iässä kovat treenit kyllä tuntuvat kropassa. Moisala kehuu elämänlaadun parantuneen kaikin tavoin kohentuneen fysiikan myötä. – Suosittelen liikuntaa kaikille. Ikäihmisten kannattaa arvostaa itseään ja pitää kunnostaan huolta. – Omasta kokemuksesta tiedän, että kannattaa käyttää personal traineria apuna. Posti työnantajana kannustaa kuntoilemaan ja meillä käytössä hyvät kuntosalit. Tuleviin MM-kisoihin suomalaiset veteraanit valmistautuvat Painiliiton leirityksellä. Moisalan arvion mukaan Suomessa on kolmisenkymmentä kilpailutoimintaan osallistuvaa veteraania. - Paini on koko kroppaa kehittävä laji, joka antaa valmiuksia myös moniin muihin urheilulajeihin. Se kehittää koordinaatiokykyä, vaatii nopeutta, älyä, voimaa ja notkeutta. Painia harrastetaan Suomessa nykyään suppeammin joukoin kuin jokunen vuosikymmen sitten. Sen sai myös Matti Moisala huomata seuratessaan keväällä SM-kisoja Sodankylässä muiden veteraanien kanssa. – Muutama lupaava painija on kuitenkin nousemassa maailman huipulle. Ilkka Hietala
la 12.5.2018 klo 10–14
Kisakentällä Tuirassa (alueella on myös istumapaikkoja)
Merja Mäkisalo-Ropponen:
Ohjelmassa: ● Hevosenkengän heitto ● Puujalkakävely ● Leikkivarjo ● Taaperoiden temppurata ● Naruhyppely ● Kyykkä-pelin opettelu ● Saippuakuplien puhaltelu ● Riksa-ajelu ● Ohjattuja perinteisiä ja uudempiakin leikkejä Suomen Karva-Kaverit ry:n KOIRIA rapsuteltavana ja talutettavana. Paikalla PALOAUTO (hälytysvarauksella).
JAOSSA ILMAPALLOJA! Makkara- ja mehutarjoilu. EKOTEKOVINKKI: Ota oma muki mukaan – kertakäyttömukit ”talon puolesta” Hauska Leikkipäivä on avoin ja maksuton tilaisuus kaikenikäisille. Päätavoite on toteuttaa lapsen oikeutta leikkiin sekä kannustaa aikuisia ja lapsia mukavaan yhdessäoloon. Leikkipäivä järjestetään yhdistysten työntekijöiden ja vapaaehtoisten yhteistyönä: Oulun ensi- ja turvakoti ry, Oulun Seudun Mäntykoti ry, MLL Pohjois-Pohjanmaan piiri, Parasta Lapsille ry, Pelastakaa Lapset Oulun paikallisyhdistys, YVPL, Oulun Seudun Yhden Vanhemman perheet ry, Norssin vapaaehtoiskurssi, ODL, Vuolle Setlementti ry, Suomen Karva-Kaverit ry / Oulu, Oulun Akateeminen Mölökky- ja Kyykkäseura ry, Bad Boys Tuning, Antell.
Järjestötoiminnasta, vapaaehtoistyöstä ja tulevista kursseista kuulet lisää info-pisteellä.
Vapaaehtoisia etsitään mm. lastenhoitoon, leiriavuksi, erotukihenkilöksi ja mieskaveritoimintaan.
Muistisairaat tarvitsevat yhteisökoteja SDP:n kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen vaatii yhteisökoteihin panostamista. Yhteisökoti on inhimillisen asumisen vaihtoehto silloin, kun ikäihmisen kotona asuminen ei ole enää mahdollista. - Viime viikkoina on paljon puhuttu kotihoidon kriisistä. Ministeri Saarikko on myös myöntänyt, ettei tilanne kotihoidossa ole hyvä. Henkilökuntaa on liian vähän ja heillä on entistä vähemmän aikaa asiakkaille. Lisäksi kotona asuu paljon ikäihmisiä, joiden ei ole enää inhimillistä asua omassa kodissaan. Muistisairauden edetessä monelle
yksinasuvalle yhteisökoti olisi monella tapaa inhimillisesti ja parempi asuinpaikka, sanoo Mäkisalo-Ropponen. Mäkisalo-Ropposen mielestä nyt on vihdoin herättävä asian vakavuuteen. Hoitoa ja hoivaa tarjoavia laitospaikkoja on vähennetty, eikä yhteisökoteja ole rakennettu riittävästi. - Muistisairaat eivät tarvitse laitoshoitoa vaan kodin, jossa on ympäri vuorokauden saatavilla hoivaa ja apua. Myös Muistiliiton viesti asiasta on pysynyt samana usean vuoden ajan. Tehostettu palveluasuminen on myös kotona asumista – ei laitoshoitoa. Yhteisökodissa pitää olla mahdollisuus elää mahdollisimman oman
näköistä elämää. Muistiliitto on yhdessä Hoitotyön tutkimussäätiön (HOTUS) kanssa laatimassa tutkimusnäyttöön perustuvia kriteereitä siihen, milloin kotona asuvan muistisairaan kohdalla tulisi ryhtyä pohtimaan yhteisökotiin muuttamista. - Toivottavasti kriteeristön valmistuttua voidaan lopettaa tämä turha eipäs-juupas keskustelu. Kokonaan toinen keskustelun aihe tietenkin on, ovatko kaikki tehostetun palaveluasumisen paikat kodinomaisia yhteisökoteja vai onko niihin pesiytynyt liikaa laitoskulttuuria, päättää Mäkisalo-Ropponen.