Valokaari - Valokuidun erikoisnumero - Oulun Seudun Sähkö

VALOKUIDUN ERIKOISNUMERO

Suomen suurin seutuverkkotoimija S. 3

Tekninen asiakaspalvelu apunasi

S. 8

Näin sujuu etätyö ja -opiskelu

S. 10

Tuomas Louhimaalle pelaaminen on ammatti

S. 12

VALOKUIDUN ERIKOISNUMERO

2

Pääkirjoitus

Panostamme voimakkaasti valokuituun Kolme vuotta sitten Limingan, Tyrnävän ja Lumijoen kuntien edustajat kysyivät Oulun Seudun Sähkön kiinnostusta rakentaa valokuituverkot näiden kuntien alueille. Taustalla oli tahtotila kehittää kuntien elinvoimaisuutta sekä valtakunnalliset tavoitteet laajakaistayhteyksien rakentamiseksi ja tähän liittyvät tukimekanismit.

Oulun Seudun Sähkössä valokuitu koettiin mielenkiintoiseksi ja hyvin nykyisiä liiketoimintoja tukevaksi tulevaisuuden alaksi. Samalla tarjoutui hyvä mahdollisuus edistää palveluiden tarjontaa jäsenasiakkaillemme. Vuoden 2018 alussa päätimme selvitysten jälkeen lähteä yhdessä kuntien kanssa toteuttamaan kattavat valokuituverkot Limingan, Tyrnävän ja Lumijoen asukkaille.

Valokuitu on saanut asiakkailtamme erittäin hyvän vastaanoton. Rakentamillamme alueilla kiinteistöjen liittymisaste on ollut keskimäärin noin 60 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että

noin 80 prosenttia asukkaista on nopeiden tietoliikennepalveluiden piirissä. Luku on valtakunnallisestikin korkea ja antaa näissä kunnissa hyvät edellytykset tulevaisuuden palveluiden kehittämiselle.

Kunnissa hyvät edellytykset tulevaisuuden palveluiden kehittämiselle

Toimintamme on laajentunut Muhokselle koko kunnan kattavalla verkolla sekä Vaalaan keskustan alueelle. Olemme aloittaneet verkkojen rakentamiset myös Kempeleeseen ja Oulunsaloon, joissa etenemme lähivuosina alueittain hyödyntäen yhteisrakentamista säävarman sähköverkon kanssa. Olemme tehneet nopean

Päätoimittaja Risto Kantola Toimituksen osoite Oulun Seudun Sähkö Voimatie 2, 90440 Kempele Ulkoasu, toteutus, valokuvat Miller & Lean Paino PunaMusta Oy

Oulun Seudun Sähkö, Oulun Seudun Sähkö Kuitu Oy Voimatie 2, 90440 Kempele puhelin (08) 310 1313 etunimi.sukunimi@oss.fi

Asiakaspalvelu puhelin 044 7344 344 meidankuitu@oss.fi

Asiakaspalvelu ma-pe 8-16 puhelin 044 7344 444 asiakaspalvelu@muhoskuitu.fi

Asiakaspalvelu puhelin 044 7344 333 asiakaspalvelu@lakeudenkuitu.fi

Liitä talosi valokuituun Rakenteilla olevilla MeidänKuitu-alueilla valokuituun pääsee käsiksi todella edullisesti: liittymismaksu avaimet käteen -asennetulle valokuituliittymälle on 100 euroa.

Rakenteilla olevat alueet vuonna 2020: • Honkanen, Kempele • Sarkkiranta-Santamäki-Ollakka, Kempele • Sataniemi-Päällystä-Mökkiperä, Oulunsalo Rakentaminen alkaa vuonna 2021: • Ollila-Asemanseutu, Kempele • Paituri-Hakamaa, Kempele • Ristisuo-Ollakka, Kempele

Liittymismaksu

100 €

Mikäli alueellesi on jo rakennettu valokuitua, mutta et ole vielä hankkinut valokuituliittymää, ota yhteyttä valokuidun asiakaspalveluun.

Hinta voimassa rakentamisen ajan.

loikan Suomen suurimmaksi valokuidun seutuverkkotoimijaksi noin 7000 asiakkaalla.

Lähivuosien tavoitteitamme valokuituliiketoiminnassa ovat palveluiden laadun varmistaminen ja tarjoaman lisääminen, operatiivisen tehokkuuden kehittäminen sekä asiakasmäärän kasvattaminen 10 000 asiakkaaseen. Tämä tarkoittaa voimakasta panostusta valokuituliiketoimintaan myös tulevina vuosina. Olen luottavainen siihen, että pystymme tulevaisuudessakin tarjoamaan asiakkaillemme laadukkaat laajakaistapalvelut aina kilpailukykyiseen hintaan. Valokuitu on Oulun Seudun Sähkön strategian keskiössä.

Terveisin, Risto Kantola Toimitusjohtaja

Kempeleen ja Oulunsalon hinnasto Hinnasto on voimassa toistaiseksi.

• • •

100/100 Mbit/s 40 €/kk Käyttösopimus 2 vuotta

• • •

1000/1000 Mbit/s 60 €/kk Käyttösopimus 2 vuotta

Liittymätilauksesi yhteydessä saat kauttamme myös reitittimen verkon langatonta jakamista varten valmiiksi asennettuna hintaan 140 euroa.

Kempeleen ja Oulunsalon MeidänKuitu-alueille valokuitu on tilattavissa osoitteesta oss.fi/valokuitu.

Vaalan alueen tuotteista kiinnostuneita pyydämme olemaan yhteydessä suoraan myyntiimme: (08) 310 1337.

VALOKUIDUN ERIKOISNUMERO

3

Valokuitu kiinnostaa yhä enemmän Oulun Seudun Sähkön vuonna 2018 käynnistynyt valokuituliiketoiminta on kasvanut lyhyessä ajassa merkittäväksi osaksi perinteikkään energiayhtiön liiketoimintaa.

Oulunsalo Kempele Lumijoki

– Osuuskuntaperiaatteella toimivana yhtiönä tavoitteemme on tuottaa toimialueemme asukkaille edullista energiaa ja monipuolisia palveluita. Valokuitu tukee sähkön ja lämmön rinnalla hyvin tätä tavoitetta, Oulun Seudun Sähkön valokuituhankkeiden liiketoimintajohtaja Jukka Kaarre taustoittaa.

Lähes 1 200 kilometrin valokuituverkko ulottuu Limingan, Lumijoen, Tyrnävän ja Muhoksen lisäksi Kempeleen ja Oulunsalon alueille. Aiemmin tänä vuonna yhtiö osti Vaalan keskustaalueen valokuituverkon Kaisanetiltä.

– Yli 7 000 valokuituasiakkaalla olemme Suomen suurin seutuverkkotoimija asiakasmäärissä mitattuna, mutta todennäköisesti kirkkaasti isoin myös valokuituverkon rakennuskilometreissä (lähes 1 200 km), Kaarre toteaa.

Kaarre kertoo Oulun Seudun Sähkön valokuituhankkeiden keränneen kauttaaltaan korkeat liittymisasteet: Lumijoella jopa 75 prosenttia asuntokunnista on valinnut valokuidun.

– Suosion taustalla ovat poikkeuksellisen edullinen 100 euron liittymishinta ja hyvä tuote. Olemme voineet tarjota myös haja-asutus-

Edullinen liittymishinta ja hyvä tuote houkuttelevat alueille tehokkaan ja varman yhteyden edulliseen hintaan.

– Paikallisuus ja luotettavuus ovat varmasti myös merkittäviä tekijöitä. Olemme toimineet alueella infrarakentamisen parissa pian 100 vuotta, joten tuohan se tiettyä uskottavuutta,

Liminka

Tyrnävä

Vaala

Valokuituverkko

Kaarre toteaa ja viittaa ensi vuonna vietettävään konsernin 100-vuotisjuhlavuoteen.

Kempeleen ja Oulunsalon uudet valokuitualueet Mittava valokuituverkko jatkaa kasvuaan. Vuonna 2021 verkkoa laajennetaan Kempeleessä seuraaville alueille: Ollila-Asemanseutu, Paituri-Hakamaa ja Ristisuo-Ollakka. Kaarteen mukaan uudet MeidänKuitu-alueet ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta.

– Toteuttamisen edellytys on, että liittyjiä on riittävästi sekä alueellisesti että yksittäisillä katuosuuksilla. Jos tehokas valokuitu kiinnostaa, nyt kannattaa toimia. Osoitteessa oss.fi/ valokuitu voi tarkistaa kartalta uudet alueet ja tehdä liittymätilauksen, jossa ei vaadita ennakkomaksuja.

Kaarre kertoo yhtiön kartoittavan aktiivisesti uusia valokuitualueita yhteisrakentamisen

kautta. Myös valokuituun liittyvien palveluiden, kuten IoT:n mahdollisuuksia tutkitaan jatkuvasti.

– Pyrimme kuuntelemaan herkällä korvalla asiakkaidemme toiveita. Esimerkiksi kaapeli-

1 200 km valokuituverkkoa

Yli

7 000 asiakasta

Jopa

75 %

liittymisaste

TV lisättiin kesällä asiakkaiden pyynnöstä lisäpalveluksi Kempeleen ja Oulunsalon alueille.

Ensimmäisen kuukauden aikana tilauksia tuli yli 300 kappaletta.

Lakeuden Kuitu yhdistyy MeidänKuituun Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän alueen Lakeuden Kuitu -valokuituverkko tullaan pian yhdistämään MeidänKuitu-brändin alle. Yhdistyminen ei vaikuta alueen valokuituasiakkaisiin, sillä hinnat ja tuotteet säilyvät ennallaan.

Jos valokuituun liittyminen jäi näillä valmiiksi rakennetuilla alueilla aikanaan tekemättä, valokuitu on monissa tapauksissa edelleen saatavilla kohtuuhinnalla. Taajama-alueilla liittyminen on 500 euroa ja haja-asutusalueilla lähimmästä liityntäpisteestä riippuen alkaen 1 100 euroa.

Suomen suurin seutuverkkotoimija Lähes

Muhos

Yli

21 milj. €

bruttoinvestoinnit

VALOKUIDUN ERIKOISNUMERO

4

Valokuidun saapuminen kiinteistöön

4

MeidänKuitu-valokuituliittymä toimitetaan käyttöön avaimet käteen -pakettina. Alla on kuvaus työvaiheista, joita valokuituliittymän käyttöönottoon kuuluu.

3

1. Liittymäsopimus Kun asiakas tekee MeidänKuitu-liittymäsopimuksen ja tilaa kauttamme myös reititin-päätelaitteen, hän saa valokuituyhteyden käyttöön avaimet käteen -pakettina. MeidänKuitu-liittymässä ei ole ennakkomaksuja – liittymämaksu suoritetaan vasta, kun kaikki on valmista.

2

2. Suunnittelu Suunnittelemme asiakkaan kanssa päätelaitteen paikan ja mahdollisen sisäverkon. Jotta langaton verkko toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, on reititin-päätelaitteen sijoitteluun syytä kiinnittää huomiota.

1

3. Tonttiosuus Kuidun reitti kiinteistölle suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Olemme aina yhteydessä asiakkaaseen ennen tontille tuloa. Valokuitu tuodaan kiinteistöön suunnitelman mukaisesti. Mikäli asiakas on tilannut meiltä myös reititin-päätelaitteen, hän saa valokuidun käyttövalmiina sisälle asti toimitettuna.

Tontilla tehtävistä töistä vastaa urakoitsijamme. Mikäli asiakas haluaa minimoida kuiturakentamisen jäljet tontilla, hänellä on mahdollisuus asentaa suojaputken itse.

4. Päätelaitteen asennus ja yhteyden testaus Ennen päätelaitteen asennusta valokuitu on tuotu asiakkaan kiinteistöön. Kun kaikki on valmista kytkentää varten, urakoitsijamme sopii kytkentäajan. Liittymä asennetaan ja yhteys testataan sovittuna aikana. Liittymä on käyttövalmis heti kytkennän jälkeen.

1

Runko- ja jakeluverkon rakentaminen

2

Tonttiliittymän osuus. Jos tontilla on valmiita putkituksia, hyödynnämme niitä mahdollisuuksien mukaan.

3

Talon ulkoseinään asennetaan ulkojatkoskotelo.

4

Kotiin asennetaan kuitupäätelaite, johon kytketään asiakkaan reititin.

5. Lisäpalvelut MeidänKuitu-asiakkaat voivat ottaa käyttöön monipuoliset TV-palvelut. Kun TV-boksi tilataan valokuituliittymän tilauksen yhteydessä, boksi toimitetaan asiakkaalle kotiin valokuituliittymän asennuksen yhteydessä. Kempeleen ja Oulunsalon valokuitualueilla on mahdollista ottaa käyttöön myös kaapeli-TV.

Lisätietoja TV-palvelusta ja kaapeli-TV:stä löytyy nettisivuiltamme: oss.fi/valokuitu.

Kesätyö nurmetuksen parissa Muhoksen kadunnimet ovat tänä kesänä tulleet tutuksi Pihla Paasolle, 20, ja Janika Kokkoselle, 22.

He ovat hoitaneet kesätyökseen Muhoskuidun valokuituverkon kaivuujälkien siistimistä ja nurmetusta.

Oulun Seudun Sähkön Muhoskuitu-valokuituverkon maanrakennustyöt sekä rungon ja tonttiliittymien osuudet on saatu kuluneen kesän aikana vietyä

loppusuoralle. Muhoskuitu on hoitanut kunnan alueella sijaitsevien katuosuuksien nurmetuksen oman, kesätyöntekijöistä koostuvan viherpartion voimin.

– Tehtävämme on ollut siistiä valokuitukaivuun jälkiä. Käytännössä olemme tulleet paikalle, kun kaivuri on hoitanut oman osuutensa. Sen jälkeen olemme poistaneet alueelta irtokivet ja juurakot sekä istuttaneet nurmikonsiemenet, kertoo Paaso kesän työtehtävistä.

– Olemme saaneet lähiesimieheltämme aina etukäteen seuraavan päivän kohteen. Välillä olemme hoitaneet myös sähköverkon kaivuualueita, Kokkonen lisää.

Kesäkuun alkupuolella alkanut 2,5 kuukauden työrupeama on haastatteluhetkellä viimeistä viikkoa vaille valmis. Viherpartion kolmas jäsen, Lotta Kinnunen, palasi koulunpenkille jo elokuun puolivälissä.

Kesätyössä on haastateltavan kaksikon mukaan

ollut monia hyviä puolia, kuten hyvä lähiesimies ja mukavat työkaverit. Työn parhaaksi puoleksi valikoituu kuitenkin ulkona vietetty aika, vaikka Suomen kesä onkin näyttänyt kaikki elementtinsä.

– Parhaimmillaan lämmintä on ollut +32 °C, mutta sen vastapainoksi on tietysti ollut kylmää ja sadetta. Silloin on pitänyt vain vetää takinkaulusta ylemmäs, Kokkonen toteaa nauraen.

Paaso ja Kokkonen kertovat yllättyneensä siitä, kuinka paljon kiinnostusta valokuituverkon rakentaminen ja nurmetustyöt alueen asukkaissa herättivät.

– Ihmiset ovat tulleet aktiivisesti juttelemaan ja kyselemään, että mitä muutoksia olemme alueelle tekemässä. He ovat itse asiassa olleet aika yllättyneitä, kun paikallinen energiayhtiö tekee myös nurmetusta kaivuualueille, sanoo Paaso.

Lisätietoja Muhoskuitu-verkon rakennuksesta ja liittymien asennuksesta on saatavilla osoitteesta muhoskuitu.fi.

VALOKUIDUN ERIKOISNUMERO

5

Näin näppärästi hoituu valokuidun asennus Valokuidun asennus kiinteistöön hoidetaan aina ammattilaisen toimesta. Urakoitsijan tekemä asennus vie aikaa noin 2 tuntia, hieman kiinteistön sijainnista riippuen. Asennusaika sovitaan aina asukkaan kanssa etukäteen.

Oulun Seudun Sähkön Timo Mikkonen ja ENP:n Petri Paldanius käyvät läpi valokuituverkon tontille tuovan runkoverkon tilannetta.

1

Kaapelin läpivienti Asentaja Heikki Väänänen Sähkö-Artpe Oy:stä poraa valokuitukaapelille reitin sisärasiasta talon ulkopuolella sijaitsevaan ulkorasiaan. Paras paikka reitille pyritään aina katsomaan yhdessä asiakkaan kanssa.

2

3

4

Nousukaapelin reitin suunnittelu

Nousukaapelin tuonti ulkokytkentärasiaan

Valokuitukaapelin kuorinta ja katkaisu

Seuraavaksi suunnitellaan, mistä tuodaan runkokaapeli ulkoyksikköön. Läpivienti sisälle näkyy jo kuvassa.

Nousukaapeli tuodaan ulkokytkentärasiaan verhouksen sisäpuolelta. Reitti pyritään sijoittamaan suojaan, huomaamattomaan paikkaan.

Valokuidun päät otetaan esiin kytkentää varten.

Kuidun päältä pyyhkäistään suojarasvat pois pehmeällä liinalla.

5

6

7

8

Valokuitukaapelin hitsaus

Kytkennän viimeistely

Kaapelit suojaan teräskourulla

Kuitumuuntimen asennus

Runkoverkon valokuitukaapeli liitetään sisäkaapeliin erillisellä kuituhitsauslaitteella. Kone yhdistää kuitujen päät tarkasti ja nopeasti.

Hitsatut valokuitukaapelit asennetaan ulkokytkentärasiaan.

Näkyvä osa kaapelista suojataan teräskourulla.

Sisäyksikköön asennettava muunnin muuntaa valokuitujohdon ethernet-kaapeliksi. Näin signaali siirtyy oikeassa muodossa sekä valokuidusta kiinteistöön että toisinpäin.

9

Taloliittymän kytkentä ja testaus Liittymä kytketään runkoverkkoon. Samalla testataan yhteys ja sen laatu; varmistetaan ettei matkalla ole esimerkiksi nopeushävikkejä.

10

11

12

Päätelaitteen paikka

Yhteysnopeuden testaus

Käyttökoulutus

Päätelaite pyritään sijoittamaan mahdollisimman esteettömälle paikalle, jolloin sen signaalin vahvuus on optimaalinen. Antennien suuntaukseen vaikuttavat mm. talon koko sekä päätelaitteen sijainti.

Kun yhteys on asennettu valmiiksi, asentaja varmistaa vielä yhteyden olevan luvatun mukainen.

Lopuksi asentaja käy asiakkaan kanssa läpi päätelaitteen käytön, salasanat sekä kohdat, joista asiakas voi itse muuttaa asetuksia.

VALOKUIDUN ERIKOISNUMERO

6

TEKSTI: PET TERI JÄRVINEN TIETOTEKNIIKK A-ASIANTUNTIJA, KOLUMNISTI

Wifi-verkko paremmaksi uusilla tekniikoilla Wifi-verkko (aiemmin nimellä WLAN, Wireless Local Area Network) jakaa taloon tulevan kuituyhteyden langattomasti eri huoneisiin, jolloin sitä voidaan käyttää esimerkiksi tv-ohjelmien katseluun, nettisurffailuun ja valvontakameroiden kuvansiirtoon.

Langattomalla nettiyhteydellä on monia etuja.

Televisiot käyttävät sitä Yle Areenan ja Netflixin kaltaisten streaming-palvelujen siirtoon, vauvojen itkuhälyttimet viestivät vanhemmille päiväunien päättymisestä ja kodin valaistusta voidaan ohjata eri huoneista tai ajastaa rosvojen pelottamiseksi silloin, kun kukaan ei ole kotona.

Wifi-tuki löytyy myös joistakin uusista kodinkoneista. Esimerkiksi omassa kodissani kahvinkeitin ja jääkaappi ovat wifi-verkossa.

Kahvinkeitintä voi ohjata netin kautta toisesta huoneesta ja kaupassa voi kurkistaa jääkaappiin siellä olevan kameran avulla.

Toisin kuin matkapuhelinten käyttämä mobiilidata, wifi-verkot toimivat vapaalla taajuudella, josta operaattorien ei tarvitse maksaa lisenssimaksuja. Vapaa taajuus alentaa kustannuksia, mutta pakottaa jakamaan saman ilmatilan muiden kanssa. Alempaa 2,4 gigahertsin taajuutta käyttävät mikroaaltouunit sekä handsfree-laitteiden ja langattomien kuulokkeiden Bluetooth-tekniikka.

Wifi-reitittimestä voi valita myös ylemmän viiden gigahertsin taajuuden. Se tarjoaa suuremman siirtonopeuden, mutta korkeammal-

la taajuudella radiosignaali leviää heikommin ja kiviseinät vaimentavat sitä nopeammin. Jos talo on iso tai sen rakenteet erityisen jykevät, kannattaa valita alempi taajuus.

Molemmille taajuuksille voi perustaa itsenäisen verkon, jolloin kaikki laitteet pääsevät nettiin mutta eivät näe toisessa verkossa olevia laitteita. Tällä tavalla lasten hupikäyttö voidaan eristää omaan verkkoonsa ja varata alemman taajuuden verkko vain tärkeille laitteille. Monissa reitittimissä on mahdollista luoda vielä kolmaskin verkko vieraskäyttöön.

Sen salasana voidaan kertoa kylään tuleville sukulaisille ja näin avata heillekin pääsy nopeaan nettiin.

Laitevalmistajat kehittävät koko ajan uusia tekniikoita, joilla langattoman wifi-verkon nopeutta ja kuuluvuutta parannetaan entisestään. Apuna käytetään samanlaisia teknisiä keinoja kuin 5G- sekä digi-tv:n antenniverkoissa. Jos langattoman verkon kuuluvuus jättää toivomisen varaa, kannattaa ensimmäiseksi vaihtaa wifi-reititin uuteen malliin, joka osaa hyödyntää moderneja tekniikoita.

MIMO tuli mukaan wifi-standardeihin 802.11n-tasolla. MIMO on lyhenne sanoista

multiple input, multiple output. MIMOn tunnistaa wifi-reitittimen päällä sojottavista useista antenneista. MIMO-tekniikassa dataa siirretään useana eri datavirtana rinnakkain, jolloin seinäpinnoista ja esteistä heijastuvat signaalit kulkevat hieman eri reittejä, mutta yhdistyvät vastaanottavassa laitteessa alkuperäiseksi datavirraksi.

Beamforming (keilansuuntaus) käyttää samaa periaatetta. Vanhanaikaisessa wifi-verkossa tukiasemasta (reitittimestä) lähtevä signaali leviää kaikkiin suuntiin yhtä voimakkaana.

Kuuluvuutta voitaisiin parantaa lähetystehoa nostamalla, mutta Euroopassa teho on rajoitettu 100 milliwattiin (viiden gigahertsin taajuudella 200 milliwattiin). Beamformingia käyttävä reititin kohdistaa lähetystehoa sinne, missä vastaanottavat laitteet ovat, ja näin teho saadaan hyödynnettyä kuuluvuuden kannalta optimaalisesti.

Vanhanaikainen tukiasema muistuttaa hehkulampppua, joka säteilee valoa kaikkiin suuntiin yhtä voimakkaasti, ja suuri osa valosta menee hukkaan. Beamforming on kuin taskulamppu, jonka keila suunnataan sinne, missä valoa tarvitaan. MIMO ja Beamforming hyödyntävät molemmat useita antenneja joten ei ihme, että reitittimet piikkeineen muistuttavat siiliä tai piikkisikaa.

Tuorein wifi-standardi on 802.11ax (markkinointinimenä usein Wi-Fi 6), joka tehostaa digitaalisen signaalin koodausta radiotaajuuksilla ja mahdollistaa jopa usean gigabitin siirtonopeuden. Modulaatio vaihtuu vakio-OFDM:stä uudempaan A-versioon, jolloin tukiasema pystyy varaamaan eri laitteille alikanavia kunkin tarvitseman kaistanleveyden mukaisesti. Uusi standardi parantaa myös moniantennikäyttöä (MU-MIMO) ja pidentää akun kestoa langattomissa päätelaitteissa kuten wifi-verkkoon kytketyissä antureissa ja mittareissa, jotka tarvitsevat yhteytä vain ajoittain dataa siirtäessään.

Nettimainoksissa wifi-verkon parantamiseen markkinoidaan yksinkertaisia signaalin laajentajia (extender), jotka toimivat sekä vastaanottimena että lähettimenä. Käytännössä laajentimet toimivat huonosti eikä niihin kannata sortua, vaikka hinta olisikin edullinen.

Parempi tapa kasvattaa wifi-verkon kuuluvuutta on ns. mesh-verkko. Siinä käytetään useampaa tukiasemaa, jotka levittävät yhteistyössä signaalin koko talon alueelle. Tukiasemat välittävät dataa toistensa kautta reitittimelle ja takaisin päätelaitteille. Parasta on, että tiedonsiirron optimointi tapahtuu täysin

automaattisesti ja asiakas voi lisätä tukiasemia itse tarpeen mukaan. Kuluttajille tarkoitettuja mesh-verkkoja ovat esimerkiksi Google Wifi, Netgear Orbi ja D-Link Covr. Peruspaketissa on yleensä reititin ja kolme tukiasemaa, mutta asemia voi lisätä myöhemmin yksi kerrallaan tarpeen mukaan.

Jos verkon halutaan kuuluvan myös pihaan, navettaan tai rantasaunaan asti, tarvitaan yksi tai useampi ulkoantenni. Sisätiloihin kannattaa asentaa oma tukiasema, joka yhdistetään asuintilojen reitittimeen kaapelilla. Näin wifiverkkoa voidaan laajentaa käytännössä rajattomasti mutta kuitenkin niin, että sama verkkonimi (SSID) ja salasana toimivat kaikkialla.

Valokuitu on energiatehokas valinta TEKSTI:OULUN SEUDUN SÄHKÖ

Mitä enemmän dataa kotisi verkossa liikkuu, sitä enemmän kuluu myös energiaa.

Laske huviksesi, moniko kotisi laitteista on liitettynä nettiin. Listalle nousevat luultavasti televisiot, tietokoneet, puhelimet, kodinturvajärjestelmät ja yhä useammilla myös kodinkoneet.

Verkkoon kytketyt laitteet hyödyntävät usein nettiä myös passiivisessa tilassa.

Kotonamme liikkuu siis dataa 24/7 ja päivä päivältä suurempina määrinä. Energiatehokkuuden kannalta merkittävää on se, että kasvavat datamäärät vaativat myös yhä enemmän sähköä.

Suuri datamäärä valokuituverkossa ei kuitenkaan nosta sähkön kulutusta samalla tavalla kuin vastaavan tietomäärän siirto mobiiliyhteydellä. Syynä on valokuituverkon käytännössä loputon kaistanleveys, joka kuljettaa suuretkin määrät dataa tehokkaasti. Siksi valokuitu on myös energiatehokas valinta kodin verkkoyhteydeksi.

VALOKUIDUN ERIKOISNUMERO

7

VALOKUIDUN ERIKOISNUMERO

8

Teknisen asiakaspalvelun ammattilaiset apunasi Valokuidun teknisessä asiakaspalvelussa asiakkaan ongelmaa lähdetään ratkomaan vankan ammattitaidon ja tekniikan yhdistelmällä.

Tekniseen asiakaspalveluun yhteyttä ottavia ihmisiä askarruttaa useimmiten joko syystä tai toisesta toimimaton nettiyhteys tai ongelmat langattoman verkon käytössä. Myös valokuitupalvelun sisältö ja päätelaitteen ominaisuudet keräävät kysymyksiä.

Teknisen asiakaspalvelun tiimiesimies Lasse Romppainen kertoo käytännön työn olevan hyvin pitkälti ongelmien rajaamista, joten tärkeintä on saada hyvä kokonaiskuva tilanteesta.

– Ihan ensimmäiseksi kartoitamme ongelmatilanteen ja tunnistamme asiakkaan. Asiakasjärjestelmästä näemme tiettyjä perusasioita liittymästä, kuten onko liittymä aktiivinen ja ovatko tietyt verkon toimintaan liittyvät arvot viitearvojen sisällä.

– Langattoman verkon ongelmien kohdalla selvitämme esimerkiksi mihin kuitupäätelaite on asennettu, minkälaiset laitteet verkkoon on yhdistetty ja minkä kokoinen talo on kyseessä, Romppainen luettelee.

Näillä tiedoilla pystytään Romppaisen mukaan jo hyvin rajaamaan ongelmaa ja ehdottamaan ratkaisua. 85 prosentissa tekniseen asiakaspalveluun tulleissa puheluissa asia ratkeaa jo puhelun aikana.

Tarvittaessa ongelmaa tutkitaan tarkemmin ja asiakkaalle soitetaan takaisin.

– Jos ratkaisua ei löydy ja vikaa jatkuu, lähetämme asentajan paikan päälle tarkistamaan tilanteen.

Perusperiaate on, että asiakasta ei koskaan jätetä yksin, vaan aina pyritään löytämään ratkaisu ja askelmerkit asiakkaalle, Romppainen painottaa.

Tekniseen asiakaspalveluun soittavan muistilista 1. Ota päätelaite pois sähköverkosta ja käynnistä se uudelleen Jos ongelma jatkuu, ota yhteyttä tekniseen asiakaspalveluun.

2. Varaa saataville liittymän asennusosoite ja sopimuksenhaltijan nimi Apua löytyy kaikille liittymän käyttäjille, mutta isommat muutokset vaativat aina sopimuksenhaltijan vahvistuksen.

3. Tarkista mitä laitteita verkkoon on liitetty Esimerkiksi puhelimet, tietokoneet, tabletit ja televisiot.

kuituun liittyvien palveluiden kanssa on pientäkin ongelmaa, Romppainen kehottaa ottamaan rohkeasti yhteyttä tekniseen asiakaspalveluun.

– Selvitetään yhdessä mistä on kyse ja mikä avuksi. Vaikka olemme tekninen asiakaspalvelu, soittajan ei tarvitse olla asiaan ja termeihin vihkiytynyt. Palvelua saa niin sanotusti arkikielellä, Romppainen muistuttaa vielä lopuksi.

Yhteyttä matalalla kynnyksellä Valokuidun tekniseen asiakaspalveluun voi olla yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse. Takaisinsoittojärjestelmän ansiosta asiakkaan ei tarvitse jäädä linjoille odottelemaan vuoroaan mahdollisessa ruuhkatilanteessa.

– Yhteydenotot hoidetaan saapumisjärjestyksessä ja vastauksen saa nopeasti, seuraavan arkipäivän kuluessa, tiimiesimies sanoo.

Mikäli valokuituyhteyden, päätelaitteen tai valo-

Tekninen asiakaspalvelu palvelee arkisin klo 8-17 numerossa 08-617 7555 Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostitse oman kuitualueen osoitteeseen: • asiakastuki@oss.fi • asiakastuki@lakeudenkuitu.fi • asiakastuki@muhoskuitu.fi

Tökkiikö kodin langaton netti?

Piilossa lymyävä reititin toimii huonosti eikä anna parastaan. Vahvista langattoman verkon signaalia sijoittamalla reititin kodin parhaimpaan paikkaan sekä tarkistamalla sen ikä ja toimivuus.

kaapin päälle kuin sen alle. Suljettu tila, paksut seinät, ovet ja pitkät välimatkat heikentävät signaalin tehoa.

1. Sijoita keskeiselle paikalle

Tiesitkö, että mikroaaltouunit toimivat samalla taajuudella kuin reitittimet? Vältä siis laitteen sijoittamista sen läheisyyteen. Myös muut laitteet, kuten jääkaappi, viihde-elektroniikka, energiansäästölamput sekä metalli- ja peilipinnat voivat aiheuttaa häiriötä ja heikentää signaalin kulkua.

Langattoman nettiyhteyden tarjoava reititin on harvoin sisustuksellisesti kaunis elementti. Moni sijoittaakin reitittimen kotonaan piiloon, pois katseilta, vaikka paras sijainti olisi paraatipaikalla. Keskeisellä paikalla reitittimen signaalit tavoittavat parhaiten kaikki kodin verkkoyhteyttä vaativat laitteet. Radioaallot leviävät helpommin alas- kuin ylöspäin, joten laita reititin mielummin

2. Huomioi häiriötekijät

3. Paranna signaalin kantamaa Ulkoisten antennien avulla voit parantaa signaalin

kantamaa. Aseta antennit pystyyn, jos haluat signaalien leviävän mahdollisimman laajalle leveyssuunnassa. Jos puolestaan asuntosi on monikerroksinen, asenna antennit vaakasuuntaan, jolloin signaali kantaa pidemmälle pystysuunnassa.

4. Tarkista reitittimen suorituskyky Aina ei pelkkä antennien suuntaaminen tai laitteen sijoittelu riitä. Langattoman verkon käyttö kasvaa kodeissa jatkuvasti. Reitittimen huono toimivuus saattaa johtua sen iän myötä vanhenevasta tekniikasta. Laitteiden kehittyminen, yhtäaikainen käyttö sekä verkkopelien pelaaminen vaativat langattomalta verkolta entistä enemmän suoritusky-

kyä. Yksikin vanhempaa teknologiaa oleva laite pudottaa helposti verkon nopeutta. Voit tarvittaessa vahvistaa langatonta verkkoa lisälaitteilla.

Lisää vinkkejä reitittimen sijoittelusta löydät nettisivuiltamme: oss.fi/valokuitu

VALOKUIDUN ERIKOISNUMERO

9

Usein kysyttyä valokuidusta Pääsääntönä voidaan pitää, että jos kaivuri on jo kulkenut tontin ohi, ei 100 euron liittymämaksua voida enää taata.

Voiko yhden liittymän viedä useampaan rakennukseen tontilla?

Kyllä voi, saman omistajan kiinteistöihin voi rakentaa sisäverkon. Rakennukset voidaan yhdistää toisiinsa sisäverkolla. Sisäverkoksi suosittelemme valokuitua sen sähkönjohtamattomuuden vuoksi.

Asuntoni on myynnissä tai olen myymässä sitä vuoden kuluttua, kannattaako minun ottaa valokuitua?

Kannattaa ehdottomasti hyödyntää 100 euron tarjous, sopimuksesi on voimassa niin kauan, kun asut osoitteessa. Mikäli muutat kesken sopimuskauden (2 vuotta), sopimus purkaantuu, eikä sinulle tule tästä ylimääräistä kulua. Kuituyhteys nostaa kiinteistösi arvoa. Uusi asukas voi liittyä kuituverkon asiakkaaksi.

Voiko valokuituliittymän hankkia taloyhtiöön?

Taloyhtiön yhtiökokous päättää valokuituliittymän hankinnasta. Liittymä viedään taloyhtiön tekniseen tilaan. Taloyhtiöön hankitaan vain yksi liittymä. Taloyhtiöt vastaavat itse mahdollisista sisäverkkokaapeloinneista. Kysy asiakaspalvelustamme taloyhtiöille räätälöityjä ratkaisujamme.

Askarruttaako kuitu tai valokuiturakentaminen?

Olemme koonneet vastaukset usein esitettyihin kysymyksiin.

Valokuituyhteys Mikä on valokuitu?

Valokuitu on erittäin ohut, lasista valmistettu johdin, jota pitkin signaali siirtyy valon muodossa. Valokuitu on ominaisuuksiltaan ja tiedonsiirtokyvyltään ylivoimainen kuparikaapeleihin sekä langattomiin yhteyksiin verrattuna. Sen tärkeimpiä etuja ovat luotettavuus, rajaton kapasiteetti ja valmius myös tulevaisuuden sähköisten palvelujen turvalliseen käyttöön.

Miksi ottaisin valokuituliittymän, jos käytössäni on jo toimiva langaton yhteys?

Valokuitu on sijoitus tulevaisuuteen: se on no-

pein ja varmin tiedonsiirtomuoto. Liittymäsopimusten tekeminen edullisella ennakkohinnalla on kannattava sijoitus. Liittymän ennakkohinta on vain murto-osa todellisista rakentamisen kustannuksista!

Valokuitu on ainoa tietoliikenneyhteys, joka mahdollistaa nopeat ja luotettavat yhteydet. Mokkulat ovat epävarmoja, koska niiden tarjoama kaista on aina jaettu muiden käyttäjien kesken. Olipa kyseessä 4G- tai 5G-kaista, se on aina jaettu ja signaalin kantomatka on rajallinen.

Minkä vahvuinen on kiinteistölle tuleva valo-

kuitukaapeli?

Valokuitukaapeli (4 x SML), asennetaan tontille ja on noin pikkusormen vahvuista (0,8 cm).

Liittymä Milloin liittymismaksu maksetaan?

Liittymismaksu laskutetaan, kun liittymä on toimitettu palvelusopimuksen mukaisesti. Meillä ei siis ole ennakkomaksuja.

Milloin liittymä pitää viimeistään tilata?

Liittymä kannattaa tilata hyvissä ajoin ennen varsinaisen rakentamistyön alkamista. Verkon suunnittelun kannalta on erittäin tärkeää, että tilaus tehdään mahdollisimman pian. Liittymän hankkimisen ehdoton takaraja on siinä vaiheessa, kun alueellasi tehdään liittymien alituksia (valmistelevat työt).

Kaivuri ohitti juuri tonttini, voinko vielä ottaa liittymän?

Rakentaminen Kuka vastaa rakennustöistä tontillani ja mitä minun täytyy tehdä?

Urakoitsija vastaa tontillasi tapahtuvista töistä ja on tätä kautta myös vastuussa niistä. Jos olet tilannut kauttamme myös kuitupäätelaitteen, valokuitu toimitetaan sinulle sisälle asti käyttövalmiiksi asennettuna. Huomioithan kuitenkin, että urakoitsija siistii ja tasoittaa kaivujäljet tontilla konetyönä. Lopullisista vihertöistä vastaa tontin omistaja. Esimerkiksi uuden nurmikon kylväminen kaivujäljelle kuuluu liittymän tilaajalle.

Pihallani on asfaltti, rikotteko sitä ja kuka vastaa sen korjaamisesta?

Vältämme asfaltin rikkomista kaikin keinoin ja tarkistamme aina olemassa olevat putkitukset ja muut seikat. Mikäli kiinteistön omistajalle arvellaan tässä vaiheessa tulevan ylimääräisiä kuluja, on tilaajalla oikeus peruuttaa tilaus.

Valokuitu tuo ulottuvillesi myös kaapeli-TV:n Kaapeli-TV lisättiin kesällä asiakkaiden toivomuksesta valokuituliittymän lisäpalveluihin. Toistaiseksi MeidänKuitu Kaapeli-TV on tilattavissa Kempeleen ja Oulunsalon alueilla.

Kaapeli-TV tuo kotitelevisioon loistavan kuvan- ja äänenlaadun, eikä talossa tarvita säälle altista kattoantennia. MeidänKuitu Kaapeli-TV:n kuukausimaksu 8,90 euroa sisältää 36 ilmaista peruskanavaa sekä runsaasti teräväpiirtokanavia.

Peruskanavien lisäksi palvelu tuo käyttäjän ulottuville noin 150 maksu-tv-kanavaa: urheilua, elokuvia, sarjoja ja lastenkanavia. Lisäkanavapaketit

kaapeli-TV:n yhteyteen myy Oulun Seudun Sähkön yhteistyökumppani Kaisanet.

MeidänKuitu Kaapeli-TV on tilattavissa osoitteessa oss.fi/valokuitu. Liittymishinta on 0 euroa valokuituasennuksen yhteydessä ja jälkikäteen tilattuna 190 euroa. Toimiakseen palvelu vaatii MeidänKuitu-valokuituliittymän.

Kaapeli-TV 8,90 €/kk sisältää: • teknisen ylläpidon ja huollon • 36 ilmaista peruskanavaa • paljon teräväpiirtokanavia (HDTV).

Liittyminen 0 € valokuituasennuksen yhteydessä.

Katso kanavaluettelo oss.fi/valokuitu

VALOKUIDUN ERIKOISNUMERO

10

Kodin keittiöstä tuli opettajan työhuone Valokuidun arvo konkretisoitui opettaja Laura Määtälle viime keväänä, kun koulut siirtyivät koronaepidemian vuoksi etäopetukseen ja opetus hoidettiin verkon yli.

Kempeleen Kirkonkylän koulussa 6.-luokkaa opettaneen Määtän työpiste vaihtui maaliskuussa lennosta oman kodin keittiöön. Etäopetus oli tilanteena uusi sekä opettajalle että oppilaille.

– Alkuhämmennyksessä ja tarvittavien välineiden järjestämisessä oppilaille meni noin viikko. Sen jälkeen opetus rytmitettiin niin, että laitoin oppilaille aamulla Wilman välityksellä päivän tehtävät ja aikataulun. Lähtökohtana oli, että pidimme joka päivä Teamsin välityksellä yhteisen etätunnin. Joskus jakauduimme pienempiin työryhmiin.

– Lisäksi meillä oli luokan oma WhatsApp-ryhmä, jossa oppilaat saivat lähettää kysymyksiä. Tarvittaessa neuvoin myös videon välityksellä, Määttä jatkaa.

Verkon yli opiskeltiin sijam uotoja, käsiteltiin ilmastonmuutosta ja tutustuttiin eri energiamuotoihin. Oppilaille kevät tarjosi Määtän mukaan valtavan digiloikan.

– Myös itseohjautuvuus, ohjeiden lukeminen ja toimeen tarttuminen saivat hyvää harjoitusta. Oppilaat tykkäsivät, kun saivat itse aikatauluttaa tekemistään – toki annetuissa rajoissa. Etäjaksolla opin kyllä hyvin tuntemaan, kuka oli aamuvirkku ja kenelle iltapäivän tunnit olivat tehokkainta aikaa, Määttä muistelee hymyillen.

”Jos netti ei toimi, aikaa menee vääriin asioihin” Määttä korostaa, että netin toimivuus oli ihan ehdottoman tärkeää etäopetuksessa – se oli linkki opettajan ja oppilaan välillä. Kotona käytössä ollut valokuitu vastasi hyvin odotuksiin, mutta kun etäopetustuokiossa oli mukana 21 oppilasta vaihtelevilla yhteyksillä, nettiasioita ratkottiin päivittäin.

– Koin tärkeänä, että minulla oli opettajana varma yhteys ja pystyin keskittymään oppilaiden auttamiseen. Etätyössä työteho laskee hirmuistesti, jos nettiyhteys ei toimi. Silloin aikaa menee vääriin asioihin.

”Koin tärkeänä, että minulla oli opettajana varma yhteys ja pystyin keskittymään oppilaiden auttamiseen.”

Valokuidun kaistan riittävyys nousi myös isoon rooliin, sillä Määtän opettaessa luokkaansa, hänen omat lapsensa tekivät samaan aikaan koulutehtäviä kodin yläkerrassa. Alkuun pientä haastetta toi langattoman yhteyden yltäminen yläkertaan, mutta reitittimen avulla asia ratkesi lopulta nopeasti.

Kokemus etätyöstä ja -opetuksesta oli Määtän mukaan innostava ja opettava. Samalla se muistutti lähikohtaamisen tärkeydestä lasten ja nuorten kanssa toimiessa.

– Minulla on tapana sanoa, että näen jo oppilaiden kulmakarvan asennosta mahdolliset huolet.

Etäopetuksessa osa vuorovaikutuksesta jää pois, mikä oli haastavaa. Oppilaat hoitivat kyllä hienosti osansa etäopetuksessa, kevään päätteeksi luokkansa kohti yläastetta saatellut opettaja toteaa ylpeänä.

Vinkit toimivaan etätyöskentelyyn Etätyöskentely on tullut monille jäädäkseen, ainakin osittain. Kotioloissa työskentely vaatii kuitenkin muutakin kuin pelkän tietokoneen ja hyvän nettiyhteyden. Näiden vinkkien avulla saat etätyöskentelyn sujumaan mukavasti.

1. Luo päivärutiinit Kotona ollessa työskentely pyjama päällä houkuttelee helposti, mutta työskentelyvireen kannalta on parempi pukea päivävaatteet päälle. Pieni aamulenkki tai -jumppa korvaa työmatkan ja työnteon aloittaminen sekä taukojen pitäminen aina samaan aikaan luo rutiinin päiviin.

2. Luo mieltä ruokkiva työympäristö Etsi rauhallinen ja mukava paikka työskentelyyn työpäivän ajaksi. Älä kasaa työpisteeseesi asioita, jotka eivät liity työhösi, jotta keskittymisesi ei häiriinny. Vastamelukuulokkeet sopivat hiljaisuudessa keskittyvälle, kun taas taustalla soiva musiikki luo äänistä nauttivalle mieluisan työympäristön.

3. Huolehdi ergonomiasta Terveyden kannalta on tärkeää pitää huolta hyvästä työasennosta. Työskentele vaihtelevasti sekä seisten että istuen. Silityslaudasta saat työpisteen työskennellessäsi seisten. Kirjojen avulla voit puolestaan nostaa tietokoneen pöytäpintaa korkeammalle parantaaksesi ergonomiaa.

4. Aseta tavoitteet Kotona työskennellessä keskittyminen herpaantuu tavallista helpommin ja ajatukset lähtevät harhailemaan. Jos keskittyminen tuntuu haastavalta, aseta itsellesi tavoitteita. Tee esimerkiksi lista päivän töistä ja keskity vain yhteen asiaan kerrallaan.

5. Pidä yhteyttä työkavereihin Etätyöskentelyn lomassa on tärkeää muistaa myös sosiaalinen kanssakäyminen työkavereiden kanssa. Sovi kollegojen kanssa yhteisiä kahvitaukoja ääni- tai videoyhteydellä pelkkien palaverien sijaan.

VALOKUIDUN ERIKOISNUMERO

11

Kempeleen Lentopallo – liikunnan iloa ja ponnahduslauta huipulle Kempeleen Lentopallo on Suomen suurin junioritoimintaan erikoistunut lentopalloseura: joukkueita oli viime kaudella 34 ja jäsenmäärä kohosi yli 600.

Seuran väreissä lentopallon ilosta nauttivat niin alle kouluikäiset liikuntakerholaiset kuin maajoukkuetason huippujuniorit. F–A-ikäisten juniorisarjoissa Kempeleen Lentopallosta pelaa sekä tyttöjen että poikien joukkueita.

Lentopallo tunnetaan erittäin teknisenä lajina, mutta sen saloihin opetellaan Kempeleen Lentopallon puheenjohtaja Reijo Kanasen mukaan monipuolisen tekniikan harjoittelun ja liikunnan kautta.

– 5–6-vuotiaiden Tikrujen ryhmässä leikitään, pallotellaan ja harjoitellaan esimerkiksi kuperkeikkaa, jonka osaaminen ei enää nykyään ole itsestäänselvyys. Ensimmäiset joukkueet kootaan 7–8-vuotiaiden F-ikäluokassa, jolloin pelaajat saavat ensikosketuksensa turnauksiin.

– Kilpailemistakin pitää nimittäin harjoitella siinä missä ryhmässä toimimista tai koordinaatiokykyä, Kananen lisää.

Laadukas valmennus on yksi toimintamme kulmakivistä 9–12-vuotiaat lentopallojuniorit pelaavat alueellista sarjaa, mutta 13–14-vuotiaista C-junioreista lähtien sarjat ovat jo valtakunnallisia. Pidemmälle tähtääville Kempeleen Lentopallo tarjoaa hyvän ponnahduslaudan lajin huipulle.

– Alkavalle kaudelle meillä on reilut 10 edustuspaikkaa ikäkausimaajoukkueissa, joten lahjakkuuksia löytyy. Laadukas valmennus on yksi toimintamme kulmakivistä ja kurssitammekin valmentajiamme aktiivisesti, puheenjohtaja painottaa.

Kanasen puheessa korostuu kerta toisensa jälkeen seurakeskeisyys ja laatu. Monessa seurassa mennään hänen mukaansa joukkue edellä, mutta Kempeleen Lentopallossa seura on kaiken toiminnan ydin.

– Meillä talkootyöllä kerätty raha menee seuralle, joka jakaa ne joukkueille niiden tarpeiden mukaan, esimerkiksi menestyksen myötä tulleiden pidempien pelireissujen kulujen kattamiseen.

– Haluamme tarjota mahdollisimman korkeaa laatua niin valmennukseen, toimintaan kuin vaikkapa turnausjärjestelyihin liittyen, lähes 10 vuotta seuran puheenjohtaja toiminut Kananen jatkaa.

Ja turnauksia Kempeleen alueella toden totta järjestetään, viime kaudella ennen koronaepidemiaa lähes joka viikonloppu.

– Järjestimme yli 40 vähintään neljän joukkueen turnausta, parhaimmillaan kuusi turnausta yhden päivän aikana. Kun mukaan lasketaan pelaajien ja valmentajien lisäksi taustajoukot, turnauksiimme osallistui valtava määrä ihmisiä, Kananen summaa.

Yhteistyö pelaa molempiin suuntiin Oulun Seudun Sähkö on ollut jo useiden vuosien

Suomen suurin juniorilentopalloiluun erikoistunut seura

ajan tukemassa Kempeleen Lentopallon toimintaa.

Seura on myös hoitanut valokuituun liittyvien mainosten jakelua Kempeleen uusilla valokuitualueilla.

– Tällaisten yhteistyökumppanuuksien merkitys seuralle on erittäin suuri. Enkä puhu nyt vain rahasta, vaan siitä, että lapset ja nuoret oppivat tekemään töitä oman yhteisön eteen. Intoa jakelutyöhön on riittänyt, eikä porukan kasaan saaminen ole koskaan ollut ongelma, puheenjohtaja iloitsee.

Oulun Seudun Sähkö on vahvasti mukana lentopallojunioreiden peleissä ja turnausmatkoilla, sillä logomme koristaa Kempeleen Lentopallon pelipaitoja ja juomakoreja.

– Junioreista on muuten aina tosi hienoa saada pelipaitaan logoja, Kananen toteaa vielä lopuksi hymyillen.

VALOKUIDUN ERIKOISNUMERO

12

Elektroninen urheilu kasvattaa suosiotaan E-urheilusta eli esportsista on muutamassa vuodessa kehittynyt miljardibisnes.

Kun vielä 10 vuotta sitten tietokone- ja konsolipelien pelaamista pidettiin ajan hukkaamisena, pidetään nyt verkossa tapahtuvaa pelaamista yhtenä kasvavana ammattiurheilulajina.

Vuosien varrella niin Suomessa kuin ulkomailla on noussut e-urheiluyrityksiä eli organisaatioita, jotka pitävät yllä omia e-urheilujoukkueita. Organisaatiot tukevat ja markkinoivat pelaajia tehtyjen pelaajasopimusten ehdoin. Pelaajat puolestaan sitoutuvat kilpapelaamisen lisäksi tuottamaan muun muassa sisältöjä sosiaalisen median kanaviin.

Kainuulainen SJ Gaming on yksi Suomen e-urheiluorganisaatioista. SuperJymynä aiemmin tunnettu organisaatio sai alkunsa vuonna 2017, kun Sotkamon Jymy perusti joukkueen taktiseen taistelupeli Counter-Strike: Global Offensiveen. Nykyisin SJ Gamingilla on myös Apex Legends -pelijoukkue.

Huippupelaajien ura kestää yleensä vain muutamia vuosia, sillä e-urheilu vaatii paljon niin henkisesti kuin fyysisestikin. Treenitunteja pelaajille kertyy viikossa enemmän kuin yleisurheilijoille.

Pelkällä pelaamisella ja koneen ääressä istumisella ei pärjätä lajin parissa, vaan harjoittelun on oltava monipuolisempaa. Fyysiseen ja henkiseen jaksamiseen kiinnitetään paljon huomiota.

SJ Gaming perusti joulukuussa 2019 e-urheilun kehittämiseen tarkoitetun asiantuntijaryhmän.

Ryhmään kuuluu muun muassa fysiikkavalmentaja, istumistutkija, liikkeen laadun asiantuntija, urheilupsykologi ja urheiluteknologian ja ohjelmistokehityksen asiantuntija. Perusasiat kuten ravinto, lepo sekä oikeanlainen harjoittelu on oltava kunnossa e-urheilijallakin.

Kovalla työllä kohti menestystä Limingasta kotoisin olevalle 19-vuotiaalle Tuomas ”SADDYX” Louhimaalle pelaamisesta on tullut ammatti. Louhimaa tienaa elantonsa pelaamalla am-

Netti yksi tärkeimmistä työkaluista

Mitä on e-urheilu?

• E-urheilu eli esports on tietotekniikkaa hyödyntävää kilpaurheilua. Pelejä pelataan konsolilla tai tietokoneelle pelistä riippuen joko joukkue- tai yksilömuotoisena.

• Kuka tahansa voi harrastaa pelaamista.

Harrastaminen muuttuu ammattimaiseksi urheiluksi siinä vaiheessa, kun aletaan kilpailla tavoitteellisesti muita vastaan. Kilpapelaamisessa pelaajat pelaavat toisiaan ja pelin luomaa haastetta vastaan kilpailullisesti.

• Tunnetuimpia kilpailupelejä ovat Dota 2, Counter-Strike: Global Offensive ja Overwatch.

E-urheilu kokoaa pelaajat, joukkueet ja yleisön yhteen verkkoyhteyksien ansiosta. Hyvällä verkkoyhteydellä on kilpapelaamisessa suuri merkitys. Hidas verkkoyhteys näkyy helposti pelissä pelaajan liikkeiden hidastumisena, joka voi pahimmillaan johtaa tappioon kilpailutilanteessa.

matikseen SJ Gamingin viisihenkisessä CS:GO eurheilujoukkueessa.

Louhimaa tutustui pelimaailmaan lapsena isoveljensä innoittamana. Vuosien varrella intohimo pelaamista kohtaan kasvoi, kantaen edelleen. Pelkkä intohimo ei kuitenkaan riitä menestymiseen.

Tuomas haluaa tuoda esille, että pelaaminen on työtä siinä missä muukin työ. Kesätöiden myötä nuorella miehellä on kokemusta muustakin kuin pelaamisesta.

– Monesti puhutaan, että pelaaminen ei ole oikeaa työtä. Pelaaminen on kuitenkin mentaalitasolla tavallista työtä raskaampaa. Treenaaminen ja turnauksiin osallistuminen vaativat keskittymistä joka ikinen sekunti. Pelaamisesta irtautuminen on myös todella vaikeaa. Ajatukset juoksevat vapaaajallakin pelistrategioiden parissa ja nettisurffaaminen vaihtuu helposti pelivideoiden katseluksi, toteaa Tuomas.

Vastikään Ouluun muuttaneen Louhimaan arki-

Treenaaminen ja turnauksiin osallistuminen vaativat keskittymistä joka ikinen sekunti. päivät vierähtää pelaamisen parissa. Pelitunteja kertyy vähintäänkin normaaliin työviikkoon verrattava määrä.

– Peruspäivänä treenaamme joukkueen kesken

pelaamista 6–7 tuntia. Tämän lisäksi teen päivittäin itsenäisesti omaa pelaamista kehittäviä harjoituksia tai tulevaan peliturnaukseen valmistautumista 2–3 tunnin ajan, Louhimaa kertoo.

Jatkuva koneen ääressä istuminen on raskasta elimistölle, joten liikkuminen ja omasta kunnosta huolehtiminen on tärkeää. Louhimaa on ollut aina liikunnallinen. Vaikka nuoruuden salibandyharrastus onkin jo jäänyt, kuuluu kunnosta huolehtiminen päivittäiseen ohjelmistoon.

– Teen aika perusjuttuja mitä tulee liikkumiseen ja kuntoiluun. Käyn salilla ja lenkillä sekä venyttelen käsiäni päivittäin. Olen aina pitänyt fyysisestä kunnostani huolta, vaikka en olekaan mikään himourheilija.