Oulunkyläinen 5/2024

Oulunkyläinen Pohjoiset kaupunginosat

Tiivistäminen ei riitä ilmastotoimeksi

UUDET TUTKIMUSHANKKEET osoittavat, että pienet viheralueet eivät riitä ilmastohyötyjen saavuttamiseen tai hulevesien hallintaan. Tiivistäminen on kuitenkin edelleen ilmastotyön kyseenalaistamaton mantra. 70 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä syntyy kaupungeissa. Kaupunkirakenteen tiivistämistä joukkoliikenneväylien varsille on pidetty vuosikymmeniä tärkeimpänä keinona vähentää kaupunkien päästöjä.

Viime vuosina ymmärrys kaupunkiluonnon tärkeydestä on kuitenkin lisääntynyt. EU:n äskettäin hyväksymä ennallistamisasetus korostaa kaupunkien viherpeitteen merkitystä niin ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten

Keskuspuistosta löytyy erämaatyyppisiä maisemia.

torjunnassa kuin luonnon monimuotoisuuden edistämisessä.

Ranja Hautamäki, maisema-arkkitehtuurin professori Aalto-yliopistossa, ja Tuulia Puustinen, tutkijatohtori kiinteistötalouden tutkimusryhmässä Aalto-yliopistossa, selvittivät CO-CARBON- ja SMARTLANDhankkeissa, miten tiivistäminen ja viherryttäminen näkyvät Suomen kuuden suurimman kaupungin ilmastosuunnitelmissa.

Niissä onkin eroja: Helsinki, Espoo ja Oulu näkevät kaupunkivihreän tiiviyttä palvelevana sopeutumisena, Tampere, Turku ja Vantaa painottavat luonnonsuojelua ja kaupunkivihreän lukuisia hyötyjä ympäristölle ja asukkaille.

Teksti ja kuva: SUSAN WILANDER

Tilaa netistä 24/ 7. Nouda joka päivä klo 22 asti Pakilan apteekin noutolokerikosta. Klikkaa ja tutustu kehaykkosenapteekki.fi

Pakilantie 56, Helsinki • pakilanapteekki.fi • Ma-pe 7-22, la-su 9-22, aattoina/pyhinä 9-22

TEBOIL PAKILASTA

Tänä vuonna Kiinteistömaailman markkinaosuus on noussut Oulunkylässä ja on jo huimat 41 %!

Suurkiitos ihanat asiakkaamme luottamuksesta!

Ole yhteydessä, jos asuntoasiat ovat ajankohtaisia:

Kiinteistömaailma Oulunkylä-Käpylä Siltavoudintie 4 00640 Helsinki p 010 622 3930 oulunkyla@kiinteistomaailma fi

KAHVI tai TEE

100

2,5 dl:n kuppi.

voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti.

Avoinna: ark. 9-18, la 10-17, su 10-17

Mäkelänkatu 87

Varaa aikasi p. 0400 588 229

Tarjous

(Norm. 12,70 €.) Lounas tarjolla arkisin kello 10.30.–14.00. MÄÄRÄAIKAISHUOLTO Tarjous voimassa

Renkaiden vaihto + pesu + säilytys 80 €/kausi

Auton pesu 25 €

TEBOIL PAKILA Pakilantie

KAIKKI PESUT -50 %

la–su klo 10.00–17.00

Pääkirjoitus

Vihreää vai vihreämpää?

KAUPUNKIVIHREÄN merkitys niin ihmisten hyvinvoinnille kuin ilmastonmuutoksen haittojen torjunnalle on viime vuosina käynyt yhä selvemmäksi. Kuumina kesäkuukausina isojen puiden luomat varjoisat alueet tuntuvat lähes ilmastoiduilta tiloilta verrattuna asvaltin ja betonin ympäröimiin kuumiin pätseihin. Kasvipeitteisten alueiden verraton kyky imeä rankkasateiden ja sulaneiden lumikinosten vedet maan sisään on myös helppo todeta. Kaikki vihreät alueet ovat hyväksi jollain tavalla, mutta jotta niillä olisi todellista vaikutusta esimerkiksi ilmastonmuutoksen haittojen torjumiseen, pitää niiden olla laajoja. Valitettavasti tämä sopii huonosti yhteen kaupungin kasvutarpeiden ja tiiviin kaupunkirakenteen kanssa. Miten yhdistää houkutteleva kaupunkiympäristö, jossa on tarpeeksi niin asunto- kuin liiketilojakin toimivalle kaupun-

kielämälle ja tarpeeksi laadukasta kasvillisuutta sisältävät viheralueet, jotka imevät hulevedet itseensä, tasaavat kuumien kausien lämpötiloja ja tarjoavat asukkaille virkistysmahdollisuuksia? Puhumattakaan monimuotoisuuden säilyttämisestä tai uhanalaisten lajien suojelusta, joita niitäkin kaupunkiluonnossa riittää.

Nämä kysymykset eivät ole helppoja ratkaistaviksi. Eri kaupungeissa on tehty erilaisia valintoja, joiden tuloksia voidaan analysoida tulevaisuudessa. Nyt jo tutkijat ovat onneksi tarttuneet kaupunkien vihersuunnitteluun. Nostamalla esiin suunnitelmien erilaisuutta ja toimenpiteiden ja tavoitteiden ristiriitaisuuttakin, voidaan oppia ja päästä parempiin ratkaisuihin.

Kaupunki on jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, ja suunnitelmat sen kehittämiseksikin muuttuvat ajan ja tarpeiden muuttuessa. Vaikka välillä tuntuu, että suunnitelmien toteuttaminen vie kohtuuttoman pitkän aikaa, tarjoaa aika myös mahdollisuuden harkintaan. Jos 70-luvun suunnitelmat olisivat toteutuneet sellaisenaan, istuisin nyt kirjoittamassa tätä tekstiä moottoritieliittymän keskellä. Onneksi niin ei käynyt.

SUSAN WILANDER päätoimittaja

www.oulunkylainen.fi www.oulunkyla.fi www.facebook.com/Oulunkylainen

Oulunkyläinen on saatavilla myös useissa jakelupisteissä – tarkista paikat lehden verkkosivuilta www.oulunkylainen.fi

Oulunkyläisen ilmestymisaikataulu: 6/2024 ilmestyy 4.12.

RISTORANTE UNO

Oulunkyläntie 2 P. 728 3010

Lounas ma-pe 10.30-14

Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22

Oulunkyläinen

Pohjoiset kaupunginosat

Numero 5/2024

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista

VAAN EIVÄT TARPEEKSI happamia, kun yritin keittää niistä hyytelöä riistaruokien piristeeksi. Liekö poikkeuksellisen lämmin syksy kypsyttänyt pihlajanmarjat liian nopeasti, jolloin niiden pektiinipitoisuus tunnetusti alenee. Ekasta satsista tuli löysää ja toisesta liiallisen keittämisen seurauksena paksua jankkia.

Poikkeuksellinen kesä ja syksy näkyi muussakin sadossa; aikaisempina vuosina vain muutaman rupisen omenan kypsyttänyt omenapuuni tuotti ennennäkemättömän määrän upeita hedelmiä. Samoin luumupuut. Niinpä muutaman päivän mökkiloma vaihtuikin sitten lennossa noukkimiseen, pilkkomiseen, pakastamiseen, soseuttamiseen ja säilömiseen.

Happamia ovat sen sijaan hallituksen leikkaukset kulttuuriin ja taiteeseen. Helsingin tilanne on äärimmäisen ikävä, toimiihan täällä 29 valtionosuustoimijaa ja kaikista taiteen vapaan kentän toimijoista lähes 50 %. Kunnalla ei ole resursseja korvata kaikkia, arviolta 5–6 miljoonan euron leikkauksia, mutta lautakunnassa yritämme ainakin lieventää tuskaa yksimieleisellä lisäysesityksellä budjettiin. Loppu onkin sitten ryhmien neuvottelijoiden käsissä. Liikunta ja kulttuuri edesauttavat tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia. Liikuntaan onkin alueella satsattu kiitettävästi, mutta kulttuuri on jäänyt lapsipuolen asemaan.

Odotankin jännittyneenä alkukesästä jättämäni aloitteen vastaanottoa kulttuuritilan saamiseksi Oulunkylään. Ilokseni sain aloitteeseeni runsaasti allekirjoituksia eri poliittisista ryhmistä, eli todellisuuteen on selvästikin herätty.

Väestömäärältään nopeasti kasvava Oulunkylä tarvitsee oman kulttuurisalin. Jos ja kun Teinintien kirkko puretaan, menetetään alueen ainoa tila, missä on ollut mahdollista järjestää isompia kulttuuri- ja asukastilaisuuksia.

Maunula-talo ei riitä kattamaan Oulunkylän ja sen lähialueiden tarpeita, vaan palvelee ensisijaisesti maunulalaisia, länsipakilalaisia ja paloheinäläisiä. Oulunkylän ja lähialueiden asukasmäärä on tällä hetkellä noin 30 000 ja kasvaa koko ajan muun muassa Oulunkylän vilkkaan täydennysrakentamisen ja Tuusulanväylän bulevardisoinnin seurauksena.

Oulunkylän uusi palvelukeskusta tulee sijaitsemaan raideliikenteen risteyskohdassa ja erinomaisten liikenneyhteyksiensä vuoksi olisi mitä parhain paikka isolle kulttuurin monitoimisalille. Riittävän tilava, teknisesti hyvin varusteltu kulttuurisali mahdollistaisi korkeatasoisten musiikki- teatteri-, tanssi-, sirkus- ym. esitysten lisäksi taiteen omaehtoisen harrastamisen sekä erilaisten seminaarien, kokousten ja asukastilaisuuksien järjestämisen.

Helsingissä asuntokauppa kulkee omia teitään

ME TÄÄLLÄ SILTAVOUDINTIELLÄ olemme seuranneet ihmetellen median uutisointia asuntokaupan tilanteesta. Kovin mustavalkoiselta se on viime ajat näyttänyt, mutta selvästi käänteen merkkejä on nyt kesän ajan uutisoitu. Toisaalta mediassa on myös todettu, että Helsingin tilanne on hyvin erilainen ja parempi kuin monen muun alueen, jossa asuntojen reaalihinnat saattavat jäädä pitkäksi aikaa, jopa lopullisesti hyvin alhaiselle tasolle. Meillä Oulunkylässä on asuntokauppaa tehty viime vuoden lokakuusta lähtien ihan kivalla sykkeellä. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä myytiin vinhaa vauhtia pieniä asuntoja, kun ensiasunnon ostajat aktivoituivat markkinoilla ennen varainsiirtoveroedun poistumista. Vuodenvaihteen jälkeen kysyntä alueella jatkui ihan mukavana: alkuvuonna myytiin erityisesti hyväkuntoisia pientalokoteja, kolmioita Mäkitorpantieltä, rivitalokoteja Veräjämäestä, Mustapekan läheltä

ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA!

Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150

Asuntokauppaa ja yrittäjyyttä 20 vuoden ajalta. Markku hallitsee vaativammatkin kiinteistönvälitystehtävät. Taistelijasielu - sydäntä lähellä ovat asiakkaat ja oma tiimi.

Kiinteistömaailma Oulunkylä

Perustettu 1985 • 38. vuosikerta • ISSN 0783-6961

ja yhteiskoulun viereiseltä alueelta perheasuntoja. Kivalterintiellä on kerrostaloasuntojen hinnoissa iso hintahaarukka, mutta sielläkin on kauppa käynyt. Pitkästä aikaa myös Patolan alueella myyntiajat lyhenevät ja kauppamäärät kasvavat. Tämä johtuu siitä, että Raide-Jokerin läheisyys kiinnostaa. Miljoona-asuntoja ei ole myyty, mutta ei niitä ole ollut juuri myynnissäkään. Uusina ostajina markkinoille ovat pikkuhiljaa tulleet sijoittajat, jotka ovat alkaneet ostamaan yksiöitä ja kaksioita.

Oulunkylässä niin sanotuista asuntokaupan normaalivuosista ollaan silti vielä jäljessä. Normaalivuosi on tosin jo käsitteenä vaikea määritellä, vaikka minulla on tähän aiheeseen 16 vuoden perspektiivi. Asuntoja myydään alueella tänä vuonna n. 20 % normaalia vähemmän, ja hintojen lasku v. 2022 alkuvuoden huippuhintoihin on n. 15 %. Mielenkiinnolla seuraan asuntojen myyntiaikoja. Ensin

Tilalle on huutava tarve. Muun muassa Oulunkylä-, Metsälä-, Käpylä- ja Pakilaseurat sekä Oulunkylän seurakunta tukevat hanketta ja ovat sitä aktiivisesti yrittäneet kuulemisissa esittää. Eli että Oulunkylän uutta keskustaa rakennettaessa alueelle suunniteltaisiin noin 300 hengen kulttuuritila ensisijaisesti kirjaston, nuorisotilan ja työväenopiston yhteyteen tai jos tämä ei onnistu, niin muulle kaupungin esittämälle sopivalle tontille hyvien liikenneyhteyksien päähän. Nähtäväksi jää, otetaanko aloite riittävällä vakavuudella huomioon.

HILKKA AHDE

Kaupunginvaltuutettu ja kulttuurija vapaa-aikalautakunnan jäsen, SDP

lyhenevät myyntiajat ja sitten lisääntyvät kauppamäärät, minkä jälkeen hinnoissa on mahdollista tapahtua nousua. Oulunkylässä vuonna 2023 myyntiaika oli 93 päivää ja 2024 myyntiaika oli 76 päivää. Kaiken kaikkiaan olen rauhallisin mielin Oulunkylän asuntokaupan suhteen. Alueen vetotekijät eivät ole muuttuneet, ja kunhan taloista pidetään huolta, asunnot kyllä tekevät kauppansa jatkossakin. Alueen koulujen arvostus on huippuluokkaa, palvelut paranevat ja pikaratikka ynnä juna helpottavat arkea. Mukavaa syksyä!

MARKKU KILPELÄINEN, toimitusjohtaja Kiinteistömaailma Oulunkylä-Käpylä

ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA!

Kiinteistömaailma Oulunkylä Susanna Stejskal myyntineuvottelija 040 556 4465

Iloinen ja empaattinen Susanna laittaa aina kaiken peliin. ”Esteet on tehty ylitettäviksi ja lopussa kiitos seisoo.” Myynnin tehopakkaus!

Seuraavan numeron tekstiaineistot päätoimittajalle 15.11.2024 mennessä. Ilmoitusaineistot taittoon

Julkaisija: Oulunkylä-Seura ry • Kustantaja: Eepinen Oy, Purpuripolku 6, 00420 Hki

Päätoimittaja: Susan Wilander, swilander@hotmail.com

Toimitus: Oulunkyläinen toimii vapaaehtoisten avustajien avulla.

Ota yhteyttä päätoimittajaan ja tule mukaan tekemään lehteä!

Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa, Eepinen Oy, p. 010 3206 663, 045 1323 828, seija.kuoksa@eepinen.fi

Taitto ja ilmoitusain.: Jauri Varvikko, Eepinen Oy, p. 010 3206 664, oulunkylainen@eepinen.fi

Painopaikka: Botnia Print Oy, Kokkola, 2024 • Painos: 10 000 kpl.

Jakelu kotitalouksiin: Helsingin Jakelu-Expert Oy, p. 09 5615 6400. Oulunkyläinen jaetaan Oulunkylän, Patolan, Veräjämäen, Veräjälaakson, Maunulan ja Metsälän kotitalouksiin, joissa ei ole mainospostikieltoa. Nippujakelu yrityksiin: Em. lisäksi Pakiloiden, Paloheinän, Torpparinmäen, Koskelan ja Käpylän alueella.

22.11. mennessä. Lehti ilmestyy 4.12.2024. Arvoisat avustajat! Lähettäkää aineisto mieluiten Word-tiedostoina (max. 2500 merkkiä), kuvat jpeg-muodossa (min. 300 dpi). Toimitus pidättää oikeuden muokata aineistoja.

Kuva: Ingrid Kähäri

Oulunkyläinen

Pohjoiset kaupunginosat

Kaupunkivihreää tarvitaan enemmän

TUTKIJAT Ranja Hautamäki ja Tuulia Puustinen Aalto-yliopistosta toteavat ilmastosuunnitelmissa kaupunkivihreän olevan läsnä kolmella tavalla. Perinteisin tapa pohjautuu luonnonsuojeluun: luontoa suojellaan tiivistämisen vastapainoksi, ja kaupunkivihreä ja rakennettu kaupunki nähdään erillisinä kokonaisuuksina.

Toinen tapa on nähdä kaupunkivihreä tiivistämisen palvelukseen valjastettuna sopeutumiskeinona, joka auttaa esimerkiksi hulevesien hallinnassa. Sopeutumista korosti ilmastosuunnitelmissaan erityisesti mm. Helsinki.

Ilmastosuunnitelmista löytyi myös kolmas, tutkijoita ilahduttava lähestymistapa, joka ei tukeudu tiivistämiseen. Tässä lähestymistavassa kaupunkiluonto on erottamaton osa kaupungin kehittämistä, ja ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi se korostaa vihreän monia hyötyjä luonnon monimuotoisuuden ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta. Monihyötyisyyttä nostivat ilmastotoimisuunnitelmissaan esille erityisesti Vantaa, Tampere ja Turku.

Suojelu ja vihreän ripottelu ei riitä Pelkkä vihreän ripottelu sinne tänne tai suojelu kaupungin laitamilla ei riitä hulevesien hallintaan, kasvillisuuden viilentävän vaikutukseen tai tehokkaaseen hiilensidontaan. Paikallisten ilmastohyötyjen takaamiseksi puuston latvuspeittävyyden tulisi tutkijoiden mukaan olla kaikkialla kaupungissa 30 prosenttia, mutta esimerkiksi joissain Helsingin kaupunginosissa se jää jopa 4 prosenttiin. Tutkijat toteavat, että vaikka kaupunkivihreän merkitys on kasvamassa, kaupunkirakenteen tiivistäminen on edelleen ilmastotyön painopiste. Tuulia Puustinen toteaa, että siitä on tullut itsestäänselvyys ja tosiasia, jota ei kyseenalaisteta – vaikka kyse on aina poliittisista päätöksistä.

Keskuspuisto hyödyttää kaupunkilaisia monella tavalla. Mielipiteitä

Asukastaloverkosto vetoaa valtuustoon

EPÄVARMUUS TULEVASTA koskee näinä aikoina myös Helsingin kaupungin asukastaloja, joita nykyisin kutsutaan yhteisötaloiksi. Käpylässä yhteisötalon toiminta uhkaa loppua, palkkatukityöllistämisen on ilmoitettu päättyvän yhteisötaloilla ja osa tiloista aiotaan tarjota erilaisille järjestöille. Yhteisötalot on perustettu edistämään asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, ehkäisemään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Niillä on tärkeä merkitys erilaisten ja eri taustoista tulevien ihmisten välisen yhteisöllisyyden rakentamisessa. Niitä tarvitaan kasvavassa kaupungissa lisää. Kaupungin ylläpitämiä yhteisötaloja puolustava verkosto on tavannut kaupungin päättäjiä ja vedonnut yhteisötalojen toiminnan ja resurssien kehittämiseksi. Rikkaalla Helsingillä on varaa turvata budjettiin riittävät varat kaikkien nykyisten yhdeksän yhteisötalon toiminnan jatkamiseksi ja avata lisää yhteisötaloja.

Vakansseja ja palkkatukea Kullekin yhteisötalolle tarvitaan lisää vakinaisia, kokoaikaisia työntekijöitä, jotta talot voivat olla avoinna myös iltaisin ja viikonloppuina. Aukioloaikojen lisäämiseen on suuri tarve, johon ei voi vastata vain antamalla tiloja joillekin järjestöille. Yhteisötaloilla on työllistetty palkkatuella vuosittain noin 80–160 työtöntä. Työ-

Yllättäviä kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä

VIIMEKSI KERROIN olevani matkalla Rääkkylään haalimaan ystävieni lempeää huomaa ja kanttarelleja. Niitä kaikkia sain roppakaupalla. Ja lisäksi ihan uuden elämyksen. Ystäväni asuvat pienen hiekkatien varressa upean Oriveden rannalla ja ihan keskellä metsää. He ovat tehneet työuransa Joensuussa ja muuttaneet eläkepäivikseen syntymäkonnuilleen. Heillä on laaja ystäväpiiri ja he ovat varsin verkottuneita asuinympäristöönsä etenkin kun ovat auttavaisia ja käsistään osaavia. He olivat saaneet yhdeltä naapuriltaan (3 km päästä) kutsun elokuisiin juhliin – kutsu koski myös perheenjäseniä ja luotettavia ystäviä. Syytä juhliin ei kerrottu. Koska satuin olemaan juhlapäivänä vielä ystävieni luona liityin joukkoon statuksella luotettava ystävä. Veimme mukanamme viiden (5!) kilon savustetun kuhan, joka oli saatu verkoilla viime talvena. Koristeeksi laitoimme talon pihasta haettuja yrttejä, kukkia ja kanttarelleja.

Juhlat oli katettu naapurin suureen kasvihuoneeseen. Pöydillä oli kasoittain omenoita ja pitkä tarjoilupöytä täynnä vieraiden tuomaa ruokaa ja juomaa. Tilan päähän oli pystytetty esiintymislava, joka oli valaistu katosta roikkuvalla kristallikruunulla ja värivaloilla. Miksaaja istui pöytänsä takana testaamassa esiintymiskalustoa. Taisin seistä suu auki jokusen minuutin ihmettelemässä tätä näkyä – keskellä metsää Pötsönlahdentien varressa.

Teksti ja kuva: SUSAN WILANDER

Lisätietoja: Tutkimus Greening the compact city: Unarticulated tensions and incremental advances in municipal climate action plans, löytyy sciencedirect. com-palvelusta.

Stadin yhteisötalojen kehittämisen ja resurssien lisäämisen puolesta esitetyn vetoomuksen ottivat valtuustoryhmien puolesta vastaan kuvassa oikealta lukien Otto Meri (kok), Tuomas Rantanen (vihr), Hilkka Ahde (sdp), Paavo Arhinmäki (vas), Laura Korpinen (ps) ja Kristian Wahlbeck (rkp).

voimapalvelujen siirtäminen TE-keskuksista kunnille ei estä palkkatukityöllistämisen jatkumista mm. yhteisötaloilla. Se on päinvastoin tärkeää talojen toiminnalle ja työllisyyden edistämiselle nyt, kun työttömiä on Helsingissä jopa enemmän kuin 90-luvun laman aikaan.

Yhteinen olohuone

Yhteisötalojen luonnetta kaikille avoimina ja maksuttomina tiloina, asukkaiden ”yhteisinä olohuoneina”, ei pidä muuttaa joidenkin järjestöjen tai ryhmien hallitsemiksi. Tällainen vaara on, jos tilat laitetaan laa-

jasti kaupungin Varaamo-järjestelmään, kuten on esitetty.

Osalla taloista on joitain tiloja, joihin varaaminen sopii – esimerkiksi kangaspuut tai pieni erillinen kokoushuone. Verkoston mielestä pääosa talojen tiloista pitää kuitenkin olla kaikille yhteistä.

Helsinki teki viime vuonnakin 467 miljoonaa euroa ylijäämää. Kyllä noista miljoonista pitää riittää rahaa myös yhteisötalojen toiminnan kehittämiseen.

Teksti: YRJÖ HAKANEN ja OUTI MONONEN Kuva: TOIVO KOIVISTO

Juhlien isäntä saa toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta ja lisäksi hän kirjoittaa ja säveltää omia biisejä. Hän on löytänyt lähikunnista ja -kaupungeista muita muusikoita, jotka olivat nyt esiintymässä näissä elokuisissa juhlissa. Tyylilajit vaihtelivat irakilaisesta luutunsoittajasta hevibändiin. Aivan uskomattoman upea tunnelma ja taitavaa musisointia! Meitä vieraita oli noin 60 henkeä ja kaiken ikäisiä. Osa tunsi toisensa, osa ei muttei se haitannut tunnelmaa ja porukka tanssi yhdessä sulassa sovussa.

Gasellit ja VilleGalle tekivät biisin IF

Gnistanin hyväksi

IF Gnistanin kotistadionin tulipalo on saanut lukemattomat eri tahot kokoamaan voimansa yhteen ja auttamaan seuraa. Viimeisimpänä apuaan tarjoavat oulunkyläläiset muusikot. Oulunkyläst ikuisuuteen (Gnistan Remix feat. VilleGalle) -kappaleen kaikki tuotot ohjataan Gnistanin Kipinärahaston hyväksi.

GASELLIT-YHTYEELLE IF Gnistanin kotistadionin tulipalo heinäkuun puolivälissä oli järkyttävä uutinen. ”Meidän bändi on aikanaan perustettu siinä palaneen kentän viereisellä parkkipaikalla ja muutenkin Oulunkylä on meille erityinen kaupunginosa, jossa me ollaan saatu kasvaa ja toteuttaa itseämme. Olo tulipalon edessä oli melko voimaton, mutta meistä tuntui heti, että meidän on jollain tavalla päästävä osallistumaan kentän jälleenrakennukseen”, Gasellit kertoo asiaa koskevassa tiedotteessa.

Yhtyeelle luontevin auttamisen muoto oli tehdä musiikkia. He tekivät uuden version Oulunkyläst ikuisuuteen -kappaleesta ja pyysivät mukaan Oulunkylästä kotoisin olevan räppäri VilleGallen. Kappaleen alkuperäinen versio löytyy Gasellien vuonna 2021 julkaistulta ZEN-albumilta.

Yhtye kertoo, että ”Meille oli tärkeintä, että biisin kaikki kaikki tuotot ohjataan Gnistanin toimintaa tukevaan Kipinärahastoon,

Gasellien Oulunkyläst ikuisuuteen -kappale auttaa nyt IF Gnistania.

jonka varoja käytetään nyt jalkapallokentän jälleenrakennukseen ja myöhemmin, uuden kentän ollessa taas kunnossa, vähävaraisten nuorten harrastustoiminnan tukemiseen”.

IF Gnistanilla ollaan iloisia uudesta kappaleesta: ”Me IF Gnistanilla olemme äärimmäisen kiitollisia Gaselleille ja VilleGallelle tästä upeasta eleestä. Tulipalon jälkeinen aika on ollut vaikeaa, mutta tämä hyväntekeväisyysbiisi tuo meille ja kannattajillemme paitsi toivoa, myös konkreettista tukea Kipinärahaston kautta. Sen li-

Varttuneita mietteitä

AIKA USEINKIN TÖRMÄÄN systeemiin, joka on päätetty, mutta en snaijaa miks niin on tehty tai ainakin oon eri mieltä jutun järjellisyydestä. Systeemit on tietty kiinni meidän omista funtsimisista ja on klaari, ettei kaikki funtsaa samalla tavalla. Sehän on laiffii sanos Mattikin.

Tää tuli mieleen, kun kattelin meidän kuusnelosen dösan infotaulua tossa jonain päivänä. Joskus kymmenen vuotta sitten tauluissa alettiin kertoon seuraava stoppi. Velon pysäkistä käytettiin nimitystä Pyöräilystadion ja ruottiks Velodromen. Mä skrivasin silloin tässäkin aviisissa, että miks ikivanha nimitys Velodromi piti vekslaa Pyöräilystadioniksi.

Joku kielityyppi oli päästetty heilumaan ilman kontrollia, mun mielestä.

Onneks ällikin joskus palaa stadin duunareiden bollaan. Nyt dösien skriineillä

taas lukee Velodromi ja ruottiks Velodromen. Näin olla pitää ja mä tykkään siitä. Jos ne vielä stikkais veks Sköldvikin suomalaisen nimen Kilpilahti ja muutama muukin pakkosuomennettu voitais palauttaa vanhaan svenskiformiin. Mestojen nimet ovat mitä ovat. Ei niitä tartte väännellä joidenkin suomettumishalujen megessä. Gnisunkin fanilaulu on på svenska. En mä sitä kunnolla osaa. Mulle riittää kuiteski että siinä virressä sanotaan”Den bästa i stan”. Se laulu sitoo 100-vuotiaan Gnisun Ogelin historiaan.

Mä tsörasin Lappiin tsiigaan ruskaa. Ei se vielä kunnolla ollu alkanu tossa syyskuun puolessa välissä. Silti Lappi on kliffa mesta. Sä voit tsennaa siellä vielä erämaatunnelmaa ja fiilistellä sekä luonnon kauneutta että styrkkaa. Kyllä sä äkkiä ittes snadiksi tunnet jossain tunturin hui-

säksi olemme saaneet biisistä hienon uuden ’’anthemin’’, joka on jo ehtinyt soida ottelutapahtumissamme ja tulee jatkossakin olemaan osa kotipelien tunnelmaa”, IF Gnistanin markkinointi- ja viestintävastaava Frans Enala kertoo.

Teksti: SUSAN WILANDER Kuva: NANA SIMELIUS

Kuuntele Oulunkyläst ikuisuuteen (Gnistan Remix feat. VilleGalle) täältä: https://Gasellit.lnk.to/oulunkylastikuisuuteenremix

Lisätietoja Gnistanin Kipinärahastosta täällä: https://gnistan.fi/kipinarahasto/

Opastusta Lapin oloihin.

pulla tai syvässä kurussa. Mutta silti luonto pitää huolen omistaan. Oot sä sitten ihminen, poro, karju, sopuli tai joku muu sellanen. Mä skujailin siellä sähköavusteisella läskifillarilla. Se tarjos viltsisti spulimman päivittäisen retkiohjelman. Erilaiset nivelrikot ja muut krempat haittaa mun iässä dallaamista ja pitempiä retkiä. Nää fillarit vapauttaa osittain noista ongelmista. Mä suosittelen kai-

Luottamusyhteiskunta pyörii niin kauan kuin suurin osa noudattaa sääntöjä

MONET ASIAT saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä. Nopea ja säännöllinen paikallisjunayhteys auttaa arjessa. Uusi raidejokeri suti talvella joskus paikallaan, se taisi olla lapsentautia. Nyt juna suihkii nopsaan kaupungin halki. Meillä Paloheinän suunnalla suhataan vielä busseilla, vaikka reittikombinaatioita on jo paremmin tarjolla.

Julkinen liikenne vaatii valtavia investointeja ja rahoitusta, jos halutaan että se toimii suurkaupungissa. Luotettavaan liikennöintiin tarvitaan hyväkuntoista kalustoa ja koulutettuja kuskeja. Matkustajat vaativat käteviä lipunostomahdollisuuksia ja ajantasaista digitaalista reittitietoa.

Viimeisen muutaman vuoden aikana kustannukset ovat nousseet kaikkialla. Indeksikorotus ilahduttaa palkansaajaa, mutta kääntöpuolella on palvelujen hintojen korotukset koska palveluhenkilökunnankin palkat ovat nousseet. Myös energiakustannusten nousu siirtyy eteenpäin, oli kyse uimahallin veden lämpötilasta tai bussin polttoaineesta. Ja kuluja nostaa valtion toimesta korotettu arvonlisävero.

Puhutaan maksuttomasta julkisesta liikenteestä, mutta joku senkin maksaisi. Jos parempaa ja sujuvampaa halutaan, on mahdoton saada sellaista ilman investointeja.

Äskettäin näin lipuntarkastajat runkolinjan bussissa. Oli pakko jäädä pysäkille kysymään, onko heillä joku kampanja, kun ei ole ennen näkynyt. Normaalia tarkastustoimintaa, vakuuteltiin. Luulen, että tarkastajien ilmestyminen saattaa kuitenkin liittyä uutisoituun harhakuvitelmaan, että koska runkolinjoista voi astua sisään keskiovesta, se tarkoittaa, ettei lippua tarvitse. Taisi olla joidenkin toiveajattelua. Luottamusyhteiskunta pyörii niin kauan kuin suurin osa noudattaa sääntöjä. Eli ostaa lipun ja osallistuu julkisen liikenteen kulujen kattamiseen.

Sekin tuntuu oudolta, ettei monelle tunnu valjenneen, että sähköpotkulauta eli skuutti on ajoneuvo. Kun sen enimmäisnopeus on 25 km/h kuten suurimman osan on, sitä koskee pyöräilyn säännöt. Valitettavasti moni kuski viilettää miten huvittaa. Ajetaan jalkakäytävällä, suojateillä, ilman kypärää ja useampi päällä. Vapaus on varmasti ihanaa niin kauan kuin mitään ei satu, mutta traagiset tapahtumat osoittavat, ettei meno ei voi jatkua entisellään. Kun auto keksittiin, silläkin ajettiin aluksi korkeinta nopeutta mihin auto kykeni, ei ollut turhia rajoituksia. Vuosien varrella huomattiin, ettei säännötön autoilu ole ihmishengen kannalta edullisinta. Näin päästiin turvallisempaan maailmaan.

NINA SUOMALAINEN on paloheinäläinen kaupunginvaltuutettu (Kok).

Kiinteistömaailma Oulunkylä Reino Jääskeläinen LKV 050 368 0034 Eurooppalainen herrasmies ja suomalainen kiinteistönvälittäjäkonkari samassa paketissa! Charmikas Reiska, joka saa aikaan! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA!

kille niiden koklaamista. Kypärä vaan päähän ja menoks. Gnisu skulas Veikkausliigassa ihan ok. Viittä vaille pääsi mestaruudesta tsemppaavien jengiin. Sarjapaikka kuitenkin säily. Päästään ensi vuonna toivottavasti omalla uusitulla stadikalla taas ihaileen hyvää futista. GnistanDen bästa i stan.

Teksti ja kuva: RAIMO ANTTILA raimo.anttila@kotiposti.net

ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA!

Kiinteistömaailma Oulunkylä Petri Heikkilä LKV., rak.ins. 0400 612 320

Rakennusinsinööri, tarkka ja fiksu. Luotettavaa toimintaa, kokemusta ja varma ote. “Se tehdään, mikä luvataan.”

Iloiset Kädet -joulumyyjäiset

Käsityömyyjäiset Nuorisotalo Nuotassa sunnuntaina 24.11 klo 11-15 (Kylänvanhimmantie 25)

Kortteja, koruja, neuleita, tonttuja, koreja, harjoja, liinoja, kransseja, ym. ihanaa! Paljon myyjiä! Marttojen kahvio (riisipuuroa!) ja arpajaiset Tervetuloa!

Myyntipaikat: merja.lappi@saunalahti.fi

Maria Mustrannan uusi nuortenromaani tekee mahdottomasta mahdollista – se on jännittävä kertomus kuntavaalikampanjasta.

KOULUN SÄHLYKERHO on lopetettu, eikä Joni niele selityksiä syistä. Kiukkua pitää päästä purkamaan ja spray-maalilla suihkutettu teksti ”sähly takaisin” rehtorin kotiaidassa tuntuu hyvältä idealta. Teksti meneekin vahingossa naapurin poliitikon aitaan ja ennen kuin Joni huomaakaan, hän on järjestämässä sisarpuolelleen kuntavaalikampanjaa sovittaakseen tekonsa. 15-vuotias

Joni tutustuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kaveriensa Janna ja Ramezin kanssa ja selvittää samalla kaupungin budjetin epäselvyyksiä.

Tällainen aihe voisi helposti olla puuduttavaa opetustarinaa nuorille, mutta Maria Mustranta ei sellaiseen sorru. Jonin toimintaa ja tunteita kuvataan aidosti ja samaistuttavasti ja väistämättömät infopaukutkin sulautuvat tarinaan ongelmitta. Tarina vetää mukanaan niin, ettei kirjaa malta laskea käsistään. Mustranta osaa aivan erityisen hyvin kuvata Jonin tuntemuksia hänen yrittäessä hallita reaktioitaan ja monien aikuisten valitettavan surkeaa kykyä nähdä pinnan alle.

Maria Mustranta on tarttunut tärkeään ja vaikeaan aiheeseen, josta ei ole Suomessa aiemmin nuortenkirjoja kirjoitettu. Toivot-

tavasti mahdollisimman moni nuori löytää tämän kirjan ja saa virikkeen pohtia yhteiskunnallista vaikuttamista myös perinteisten instituutioiden kautta.

Maria Mustranta on Kirjamessuilla pe 25.10. klo 17 Kallio-lavalla.

Teksti: SUSAN WILANDER

Nuoret, politiikka ja lukeminen – toivoton yhtälö?

Maria Mustranta

halusi omien lastensa innoittamana kirjoittaa nuorille vaikeasta aiheesta - politiikasta. Ja onnistui siinä erinomaisesti.

EDELLISEN ROMAANINSA Äidin tehtävä jälkeen Mustranta halusi kirjoittaa jotain täysin erilaista. Institutionaalinen politiikka tuntui sopivan tärkeältä aiheelta.

- Vaalien ympärille oli helppo rakentaa draaman kaari ja käsitellä samalla keskeisimpiä asioita politiikasta. Vähän kyllä mietin, uskaltaako tällaista julkaista kukaan, eikä päätös ollut kustantamossakaan heti selvä, Mustranta kertoo. Viime aikoina nuorten vaikuttaminen on keskittynyt enemmän kulutusvalintojen ja mielenosoittamisen kaltaiseen toimintaan, kuin perinteiseen puoluepolitiikkaan.

- Suomalaisnuorten luottamus omaan yhteiskunnalliseen osaamiseen on tutkimusten mukaan heikko, vaikka tietämys on kansainvälisesti vertaillen ihan hyvää. Tässä olisi minusta työtä tehtävänä, koska kansalaispätevyyden kokemuksen vahvistaminen lisää halukkuutta osallistua ja todennäköisyyttä äänestää, Maria Mustranta sanoo. Nuorten lukuinnon kasvattamiseen voi käyttää monenlaisia keinoja ja paljon jo tehdäänkin.

- Olen ainakin omassa kuplassani myös havainnut vanhemmissa, että lukemiseen on alettu suhtautua kuin liikuntaan tai hampaiden pesuun: se kuuluu lasten arkeen, oltiinpa siitä kiinnostuneita tai ei. Toivoisin, että nyt tehtävän työn lisäksi ajateltaisiin uusilla tavoilla ja kirjallisuutta tuotaisiin enemmän areenoille, joissa sitä ei ole ennen ollut. Kuulin taannoin esimerkiksi hankkeesta, jossa kaunokirjallisia teoksia oli käytetty materiaalina myös muissa aineissa kuin äidinkielessä. Esimerkiksi uskonnossa oppilaiden oli pitänyt lukea yksi kirja muutamasta vaihtoehdosta, jotka käsittelivät jotakin opetussuunnitelmaan kuulunutta aihetta. Myöhemmin oppimistuloksien oli todettu olevan parempia tässä kaunokirjallisuut-

Maria Mustrannan uusi nuortenromaani ”Te olette liian nuoria” tarttuu kuntapolitiikan maailmaan.

ta lukeneiden ryhmässä. Toinen esimerkki: portugalilainen runoilija ja lääketieteen tohtori João Luís Barreto Guimarães kertoi viime kesänä Lahden kansainvälisessä kirjailijakokouksessa, miten häntä oli pyydetty vetämään lääketieteen opiskelijoille pakollinen kirjallisuuskurssi, jossa käsiteltiin lääketieteen ammattilaisille relevantteja kysymyksiä runouden kautta, Mustranta sanoo.

Paikalliset kaupunginvaltuutettumme ovat myös sitä mieltä, että lukeminen lähtee kotoa.

- Kiinnostus lukemiseen ja kirjoihin lähtee kyllä ensisijaisesti kodista ja sitä pitäisi tukea varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Jos vanhemmat esimerkillään tukevat lukemista älylaitteiden ja television sijaan, tarttuu siitä varmasti jotain myös lapselle, Hilkka Ahde toteaa. On myös tärkeää löytää itseä kiinnostavat aiheet.

- On suuri merkitys sillä mistä kirja kertoo. […]. Kaikkia nuoria eivät kiinnosta fiktiiviset tarinat vaan ennemmin todellisuuspohjaiset kirjat, toisia taas fiktiokirjat viihdyttävät hyvin, Nina Suomalainen sanoo. Medialla on tässä myös oma roolinsa.

- On ensinnäkin tärkeää, että lapset ja nuoret voivat saada oikea tietoa eri keinoin. Siksi on tärkeää, että esimerkiksi Yle ja Sa-

OHJELMAA LÖYTYY 17 eri lavalla, uutuutena käsityö- ja harrastuskirjallisuuteen keskittyvä Arabia-lava ja ruotsinkielisen lasten ohjeman Busholmen. Haastateltavina on suomalaisten kirjailijoiden lisäksi yli 30 kansainvälistä kirjailijaa, mm. Donna Leon, Sarah Lark, Elly Griffiths ja Liv Strömqvist. Torstaina ja perjantaina järjestetään 10 lukupiiriä, joissa lukijat pääsevät kohtaamaan kirjailijoita.

noma tekevät audiovisuaalisesti kiinnostavaa sisältöä uutisista lasten ja nuorten ikätasoisesti. Mutta tietenkin myös lukutaito on olennainen asia, sillä jotta pystyy suhtautumaan kriittisesti saamaansa tietoon, on osattava lukea erilaisia tekstejä, Sini Korpinen toteaa. Pojatkin pitäisi pitää mukana, koska siitä hyötyvät lopulta kaikki.

- Minua huolettavat erityisesti pojat –nykykoulu ei ymmärrä poikien ja tyttöjen biologisia eroja varttumisessa ja oppimisen kehittymisessä. Poikia pitää tässä puolustaa! Liian monet pojat jäävät vaille kunnon ohjausta ja opetusta – ei ole tytöiltä pois, jos poikiin kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota, Ilkka Taipale sanoo.

Nuorten saaminen mukaan politiikkaan on pähkinä, jota varmasti kaikissa puolueissa pohditaan.

- Jos ajattelemme isoja yhteiskunnallisia ja globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutos, poliittinen järjestelmä ei vaikuta saaneen merkittäviä muutoksia aikaiseksi, ainakaan nopeasti. Tässä on puolueilla ja poliitikoilla iso peiliin katsomisen paikka. Maailma ympärillä palaa, ja meillä väitellään siitä, onko ok vai eikö ole ok hakata metsää, Sini Korpinen toteaa. Politiikassa toimiminen vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä.

- Joskus kestää vuosikymmeniä saada tavoitteensa läpi; se vaatii demokratian rakenteiden tuntemista, Ilkka Taipale sanoo. Nuoret eivät aina välttämättä hahmota missä heitä kiinnostavista asioista päätetään.

- Moni nuori ei myöskään ymmärrä politiikan vaikutusta elämäänsä ja tätä tietoutta tulee lisätä. Nuorilla on kuitenkin paljon toiveita muun muassa nuorisotilojen ja harrastusmahdollisuuksien suhteen. Toivotaan lisää esimerkiksi skeitti-, skuutti-, parkour- tai frisbeeratoja, mutta ei ymmärretä, että se juuri on kuntapolitiikan ydintä, Hilkka Ahde sanoo. Kaikki lähtee kuitenkin siitä, miten puolueet nuoria tavoittavat.

- On löydettävä mekanismeja, miten tavoitetaan nuoret. Nuorille on myös tarjottava mahdollisuuksia osallistua omalla tyylillään, ei ainoastaan puhumalla byrokraattisesti, Nina Suomalainen sanoo.

Teksti: SUSAN WILANDER Kuva: SUSANNA KEKKONEN

Pääkaupungin

Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut

Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia?

Maire Alenius LKV 050 366 9136

Jämäkkä ja sydämellinen Maire loistaa niin kiinteistöjen kuin pikkuruisten siirtolapuutarhamökkien myynnissä. Pitkä kokemus ja paljon kanta-asiakkaita. ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA!

Kiinteistömaailma Oulunkylä

Kirjanpitopalvelua Oulunkylässä pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 733 6869

Otamme passikuviakin

Kiinteistömaailma Oulunkylä Hanna Nikander stailaaja, LKV 045 2710 270 Sisustussuunnittelija ja kiinteistönvälittäjä samassa paketissa! Markkinoinnin ammattilainen, joka löytää asuntosi parhaat puolet sekä sopivat ostajat! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA!

Tule tutustumaan yläkoulumme painotuksiin ja tiloihin!

Matematiikka • liikunta • English-speaking class Kuvataide (sisäinen painotus, ei valintakoetta) Maunula – kaikkien koulu! Keskuspuiston kainalossa, pikaratikan varrella.

Avoimet ovet ti 5.11. klo 18 • la 23.11. klo 10–13 Kuusikkotie 3, Helsinki

Lisätiedot: www.mayk.fi

Kirjamessujen yhteydessä pidetään myös Antikvaariset Kirjamessut, Levymessut ja Postimerkkimessut sekä tuttuun tapaan Viini&Ruoka -tapahtuma sekä erityisruokavalioiden Lautasella-tapahtuma.

Messujen ohjelmaan voi tutustua osoitteessa: kirjamessut.messukeskus.com/ohjelma tai hakea painetun ohjelman kirjakaupasta tai kirjastosta.

Pakila-Seuran puheenjohtajan palsta

Miten käy Haltialan ja parkkimaksut tulee

HALTIALAN KOTIELÄINTILAN KOHTALO on myös meidän Pakilan ja Paloheinän asukkaiden asia. Kaupunki yksityistää kotieläintilanpidon ja siten tilan lopullinen kohtalo jää arvoitukseksi. Hanketta vastustavaan adressiin tuli nopeasti yli 5 000 allekirjoitusta. Se kertoo mitä kaupunkilaiset asiasta ajattelevat.

Adressi taisi säikäyttää päättäjät, koska kai alun perin tekeillä ollut karu tilan lopetuspäätös vaihtuikin yksityistämissuunnitelmaksi ja samalla alkoi päättäjillemme tyypillinen selittely ja käsien pesu.

Haltiala on Viikin ohella ainoa paikka, jossa meillä kaupunkilaisilla on tilaisuus kohdata kotieläimiä aidossa ympäristössään. Sitä paitsi Viikin 70-päinen karja on supistumassa 30 nautaan ja siitäkin osa voisi olla muita eläimiä. Muistamme senkin, että Vermossa loppuu raviratatoiminta. Koskahan Korkeasaari yksityistetään, sillä eihän sekään ole kaupungin määrittelemää ”ydintoimintaa”.

Helsinki katkoo ja vähentää aktiivisesti luontoon, eläimiin ja meidän kaikkien perimään jollakin tavalla liittyviä asioita. Voihan asian niinkin nähdä, että meitä suojellaan vaarallisilta kotieläimiltä.

Löytyykö yrittäjää?

Helsingin kaupunki ei aio pyörittää siis Haltialan kotieläintilaa enää itse. Tilan rakennukset on kai tarkoitus myydä ja muuttaa koko toiminta yrittäjävetoiseksi. Pellot kaupunki pitää itsellään ja jos tilalle ei löydykään yrittäjää voi vain arvailla mihin tarkoitukseen kaupunki silloin käyttäisi peltoja.

Kaupunkiympäristön toimialan tiimipäällikkö Anna-Mari Tiitinen-Kairi muotoili asian Helsingin Uutisissa siten, että yksityistäminen antaisi mahdollisuuden kehittää tilan yhteyteen myös uusia palveluita. Voi olla, mutta takeitahan siitä ei ole, eikä yksityinen yritys takuulla tarjoaisi ilmaispalveluna eläimiin tutustumista.

Haltialan lehmät ovat ulkoilleet vuoden ympäri eli lehmiä on voinut nähdä talvisin lampolan takana pihatarhassa ja kesällä laitumella. Tilalla on lisäksi lampaita, vuohia, kanoja sekä sikoja. Talvi- ja kevätkauden lampaat ja kanat ovat sisätiloissa. Vuohet ja siatkin ulkoilevat ydintalvea lukuun ottamatta koko vuoden sään salliessa.

Parkkimaksut hiihtäjille

Toinen Pakilaa ja Paloheinää koskettava kaupungin hanke on muuttaa Paloheinän hiihto- ja ulkoilustadionin ja golfkentän pysäköinti maksulliseksi. Tavallaan sen ymmärtää, koska alueella pysäköi talven parhaalla hiihtokaudella ja kevätsyksy-välin golf- ja ulkoilupäivinä jopa useita satoja autoja.

Pysäköintimaksujen periminen tulee olemaan mielenkiintoinen haaste kaupungille. Onko ratkaisu luovuttaa rahastus pysäköintiyhtiöille, jolloin jokainen autoilija joutuu hankkimaan jonkin yhtiön sovelluksen. Jokin muu ratkaisumalli tuntuu epätodennäköiseltä ja varsinkin hankalalta.

Pakilassa ja Paloheinässä tehdään juuri nyt paljon katutöitä. Liikenteessä töiden huomioiminen edellyttää varovaisuutta ja toisten huomioimista. Ajellaan rauhallisesti, oli sitten alla auto, pyörä tai skuutti. Sopu sijaa antaa on vanha, mutta aina aikaan sopiva iskulause. Hyvää syksyä kaikille.

RAIMO RAHKONEN

Pakila-Seura hallituksen pj.

Kati Tammensola on vuoden 2024 pakilalainen

Kati Tammensolan valinnan julkisti

Pakila-Seura 7.9.

Pakilan perinteisessä Kylätapahtumassa Pakilan uudella koululla.

SUPERHIENO SYYSSÄÄ karsi hieman alle tuhannen kävijän jäänyttä yleisömäärää. Ketään ei tosin palellut ja ruoka- ja juomatarjoilu oli runsasta ja musiikki- ja tanssiohjelmisto sytytti paikalle saapuneita.

Tammensola saa vuodeksi haltuunsa KOP:n aikanaan lahjoittaman muhkean kiertopalkinnon, jonka kylkeen on kaiverrettu hänen nimensä sekä kunniakirjan. Kieropalkinto on jaettu vuodesta 1987 lähtien. Saajien joukossa on monenlaisia yhteiskunnallisia vaikuttajia: taitelijoita, kirjailijoita, opettajia, urheiluihmisiä ja vaikkapa järjestöaktiiveja.

Kati Tammensola on yrittäjä, äänikirjojen lukija ja liikkuvan kuvan tuottaja. Hän pyörittää myös Pakilan VPK:lla kokoontuvaa harrastelijateatteria 00660. Hän on asunut Pakilassa vuodesta 2008 lähtien, ja on kotoisin Kotkasta. Kati on naimisissa ja perheessä on 11-, 15- ja 17-vuotiaat lapset.

Ja mistä Kati Tammensola sitten palkitaan vuoden pakilalaisena?

Hänen aloitteestaan Pakilassa syntyi syyskuussa 2023 ruohonjuuritasolta ponkaissut koulukiusaamista vastustanut spontaani liike. Sen kanavana oli WhatsApp-ryhmä ”Yhdessä kiusaamista vastaan”, johon nopeasti liittyi 350 henkeä ja erilaisia alueen yhteisöjä.

Liike organisoi 22.10.2023. koulukiusaamista vastustaneen marssin, joka keräsi runsaasti alueen erilaisia toimijoita ja satoja osanottajia. Kulkue lähti Paloheinän kirjastolta ja päättyi Pakilan uudelle koululle, jossa järjestettiin suuri yleisötilaisuus monipuolisine ohjelmineen ja esiintyjineen koulukiusaamista vastaan. Tammensolan perustama Liike ja samalla Pakilan alueen kansalaisaktivismi saivat runsaasti erilaista mediajulkisuutta.

Liike on jatkanut sen jälkeen toimintaansa ja aikoo toimia jatkossakin. Katin mukaan liike syntyi ”tarpeesta tehdä jotain” koulukiusaamiselle, josta hyvinvoivissa Pakilassa ja Paloheinässä oli nähty ikäviä esimerkkejä viimeisen parin vuoden aikana.

Kati oli jo aiemmin organisoinut vuonna 2015 Paloheinän ala-asteella 500 henkeä keränneen vanhempainillan koulukiusaamista vastaan. Katin mukaan jo yhdenkin perheen saama apu koulukiusaamista vastaan on riittävä peruste toiminnan jatkamiselle. Hänen mottonaan on ”tarttua toimeen ja pyrkiä muuttamaan asioita positiivisuuden kautta, koska pelkät suruhymiöt eivät auta”. Sitä hän on myös omalla esimerkillään tehnyt ja siksi hän on nyt vuoden 2024 pakilalainen. Kiitospuheessaan Tammensola korosti, että koulukiusaamisen torjuminen on yhteistyötä. Se lähtee vanhemmista, ottaa mukaan koulun ja nuoret. Hän näkikin palkitsemisensa suuremman ryhmän saamana tunnustuksena ja paikalla oli hänen perustamansa WhatsApp-ryhmän jäseniä taputtamassa Katille.

Teksti: ESKO LUKKARI Kuva: TOPI VESTERI

Pakilantiellä toimivan

Onnen jalkojen yrittäjällä Kirsi Mustosella on pitkä kokemus jalkojen hoitamisesta. Onnen jaloista saa nykyään myös kosmetologipalveluita.

JALKAHOITOLA ON toiminut vuodesta 2003 ja tarjonnut palveluja niin palvelutaloissa kuin kotikäyntejä vanhuksille ja liikuntarajoitteisillekin. Tällä hetkellä Mustonen tekee näitä käyntejä 2 päivänä viikossa, jolloin hoitolassa toimii kosmetologi Hanadi Qadri sekä kynsiteknikko Maria Myller. Jalkahoitolan monipuolisista palveluista suosituin on 60 minuutin perusjalkahoito. Asiakkaille hiukan vieraampi, mutta erityisesti kuiville kantapäille ja käsille sopiva, on parafiinihoito.

- Hoito aloitetaan liotuksella, kuorintavoiteella hierotaan kuollutta ihoa pois, jonka jälkeen tehdään perusjalkahoito, naamio, lämmin parafiini sekä muovinen jalkapussi ja froteetossut ja annetaan vaikuttaa n. 10 min. Parafiinihoitoa tehdään myös käsille, se on ihanteellinen hoito kuiville käsille ja kipeille nivelille. Lämpö tekee hyvää, jos asiakkaalla on nivelrikkoa, Kirsi Mustonen kertoo.

Jaloista on hyvä pitää huolta läpi elämän ja paljon voi tehdä itse jalkojensa hyväksi.

-Jalkojen hyvinvoinnin kannalta tärkeintä ovat hyvät ja tilavat kengät. Jalka kasvaa iän myötä, ja silloin kenkien pitäisi olla hyvin istuvat. Jalkojen hyvään kotihoitoon

kuuluu jalkojen pesu, varpaan välien kuivaus, jalkavoiteen käyttäminen ja puhtaat sukat, Kirsi Mustonen sanoo.

Tarjolla myös kosmetologin ja kynsiteknikon palveluja

Onnen jaloissa on saanut jo vuoden ajan myös kosmetologipalveluja Hanadi Qadrilta. Hänellä on 20 vuoden kokemus alalta.

- Suosittelen tulemaan ensimmäisellä kerralla täydelliseen kasvohoitoon, jonka aikana teemme ihoanalyysin. Iho on jokaisella erilainen, joten analyysin jälkeen kohdennamme hoidon juuri sinulle parhaiten

sopivaksi, Hanadi Qadri kertoo. Kynsiteknikko Maria Myllerillä on 10 vuoden kokemus kynsistä. Hän toimii hoitolassa 1–2 päivänä viikossa. Maria Myllerille kannattaa varata aika, kun haluaa hetken hemmottelua. Myller tekee manikyyrejä, omien kynsien vahvistusta, geelausta ja geelirakennekynsiä. Häneltä saa palvelua suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Teksti: SUSAN WILANDER Kuva: Onnen jalat

Lisätietoja ja ajanvaraus: Onnenjalat.fi tai p.0400-823923

Kuva: Esko Lukkari

Palkinnon luovuttivat Kati Tammensolalle Pakila-Seuran hallituksen jäsenet Esko Lukkari (vas) ja Jukka Tienari (oik).

Onnen jalat löytyy osoitteesta Pakilantie 55.

Muisteluita Veräjämäen taiteilijoista, jalkapallosta ja vähän aatelisistakin

Eräänä loppukesän sateisena päivänä tapasimme Markus Krabben kanssa Ylänkötiellä ja keskustelimme hänen muistoistaan ja kuulemisistaan sukunsa edustajista osana Veräjämäen taiteilijayhteisöä ja Oulunkylän elämää.

MARKUKSEN ISOISÄ Albin oli monien aktiviteettiensa rinnalla myös harrastelijamaalari ja hänen teoksiaan onkin joukko Markuksen kodin seinillä. Albinin veli Oscar harrasti myös maalausta mutta keskittyi enemmän näyttelemiseen. Hän oli mukana kiertävässä näyttelijäseurueessa, jonka toiminnasta Markuksella on edelleen tallella mm. Kaarina Maununtytär -näytelmän käsikirjoitus. Nyt jo puretun asuintalon vintillä oli tallessa näyttelijärekvisiittaa ja Markus muistaa paikan olleen pikkupojalle ”jännä aarreaitta”.

Oscar ja Albin olivat Larin-Kyöstin hyviä kavereita, joita yhdisti elo osana Veräjämäen taiteilijayhteisöä. Saattaa olla, että Larin Kyöstiä houkutteli Krabben talolle myös Albinin 1900-luvun alussa perustama hedelmäväkiviinatehdas Aktiebolag Krabbe&Co joka oli mainoksensa perusteella ”ensimmäinen höyrytehdas Suomessa marjojen ja hedelmien tislausta varten”. Nykyisten Ylänkötien ja Aidasmäentien risteyksessä oli tuolloin Krabben perheellä kaksi puutaloa, joista toisen kellarissa tehdas toimi vuosikymmenen. Myöhemmin tilat toimivat mm. kanalana. Markus muisteleekin lapsuuden kesiä, jolloin siirryttiin Tuusulaan kesämökille koko kesäksi kanat mukana.

Taiteilijoiden ystävyyden seurauksena Larin-Kyösti oli myös Markuksen kummi. Ristiäisiin taiteilija kirjoitti kummipojalleen runon Kehtolaulu, joka alkaa seuraavasti: ”Heijaa, heijaa veikkaa nukkumaan äidin laulu leijaa nuku, nuku vaan”. Kuulin että Veikka oli Markuksen kutsumanimi. Runon alkuperäisversio löytyy mm. Vihreä idylli -kirjan sivuilta. Markus oli vasta nelivuotias kumminsa kuollessa, joten kovin monia muistoja Larin-Kyöstistä hänellä ei ole, mutta yksi usein kerrottu tarina on kuitenkin jäänyt mieleen. Markus oli taas luvatta karannut Krabbenmäkeä alas kyläilemään kummisetänsä luona. Kotiin palatessa äitinsä kysyi mitä vierailulla tarjottiin, johon poika pontevasti tokaisi että ”pullaa vaan”.

Lapsuuden muistojen joukossa on myös englanninsetteri Lordi. Veräjämäessä toiminutta koiratarhaa oltiin lopettamassa ilmeisesti koirineen mutta yksi asukkaista pääsi karkuun. Lopulta karkulainen saatiin kiinni ja luovutettiin Krabben perheen lemmikiksi. Olipa Lordi mukana kaverina kesän

ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA!

Ville Rantanen LKV, OTK 045 118 6225

Yksi Suomen kovimmista tuloksentekijöistä ja myyjistä! Juristitaustainen kiinteistönvälittäjä, jonka valtteina laaja asiakasverkosto ja tiukan dynaaminen asenne!

Kiinteistömaailma Oulunkylä

mökkireissuillakin. Koiratarhoista erikseen jutustellessani Arno Molis muisteli alkuperäisenä Veräjämäkeläisenä, että niitä oli Pikkukoskentien nurkilla aikoinaan kaksikin. Markukselle kaveriksi päätynyt Lordi oli mahdollisesti peräisin saksalaistaustaisen Günther Grothin tuolloin Pikkukoskentien rinteen tienoilla pitämästä koiratarhasta. Markuksen isä Bror Krabbe oli niin ikään aktiivinen asuinyhteisön toiminnassa ja osallistui mm. VPK:n toimintaan. Hän oli myös avainhenkilöitä juuri 100-vuotisjuhliaan viettänyttä Gnistania perustettaessa. Alkuvuosina Gnistan oli yleisurheiluseura ja Markus muistaa osallistuneensa mm seuran hiihtokisoihin joissa ”pärjäsikin kohtuudella”. Gnistan liittyi Suomen Palloliittoon 1935 mutta juniorijalkapallo tuli mukaan vahvemmin 50-luvun alussa. Markus kertoi, että hänen isällään oli pitkään haasteita kasata peleihin täysiä joukkueita ja hän kierteli autollaan hakemassa poikia peleihin sieltä sun täältä. ”Bobo” toimi seuran puheenjohtajana 60-luvulle asti ja Markus kasvoi Gnistanin ja jalkapallon rinnalla. Markuksen isän kotikieli oli ruotsi ja Gnistanissakin ruotsinkielisiä oli aluksi paljon. Markuksen sisar aloitti myös ruotsinkielisessä koulussa mutta Markusta se ei kiinnostanut ja lopulta sisarkin siirtyi hänen jälkeensä suomenkieliseen kouluun. Markukselle kotikieli oli siis suomi. Krabbet asuivat tosiaan aikoinaan kahta puutaloa, jotka oli rakennettu paikalliselta suurmaanomistajalta vuokratuille tonteille. Nyström testamenttasi tontit Suomen Tiedeseuralle, jolta Markus siskoineen lunasti toisen ja rakensi nykyisen paritalon -84. Siellä nyt Markuksen olohuoneessa istuskellessa sattuu seinältä silmiin, Albinin maalausten joukosta, kuva aatelisvaakunasta. Siitä hetken vielä keskustelimme.

Ritarihuoneen seinältä löytyy muiden aatelissukujen vaakunoiden joukosta myös Krabben vaakuna. Suvun kerrotaan kuitenkin sammuneen, mikä hieman hämmensi,

KÄPYLÄN

HAUTAUSTOIMISTO

Koskelantie 56, 00610 Helsinki

Puh: 09-798526 / 050-3574979

info@kapylanhautaustoimisto.fi

Miksi

meidän tulisi olla kiinnostuneita raakuista?

”Ne tulivat isäni maille / Ja veivät lapsuuteni rekoissa sellutehtaalle / Ne näyttivät kirvestä ja käyttivät sahaa / Ei nähneet metsää puilta / Ei ees puitakaan / Näkivät vain rahaa / Siellä ne sahaa.”

Tätä kirjoittaessani istun työmatkalla hotellihuoneessa Kemijoen varrella. Ollaan pohjoisessa, Lapissa. On syyskuu ja silti yli 20 astetta lämmintä. Mietin raakkuja, ja päässäni soi Maustetyttöjen kappale Ne tulivat isäni maille.

Kirkko ei ehkä perinteisesti ole se, jonka ajattelisi olevan kiinnostunut raakuista. Kirkko mielletään enemmän instituutioksi, joka on kiinnostuneempi tuonpuoleisesta taivasten valtakunnasta kuin tämänpuoleisesta maailmasta.

kun Markus selvästi istui sohvalla kanssani keskustelemassa. Markus itse kertoi Oscarin asiaa aikoinaan selvitelleen mutta aiheesta ei kotona sen kummemmin keskusteltu eikä muuta materiaalia löydy. Kysyin sukututkimukseen syvemmin perehtyneeltä Heikki Järviseltä, josko hänellä olisi aiheesta jotain tietoa eikä aikaakaan, kun asiaan saatiin selkeyttä. Nils Månsson Grabbe oli Kustaa Vaasan sotapäällikkö, Viipurin linnan ja Raaseporin linnan vouti. Hän sai useita läänityksiä kuninkaalta palkkiona palveluksistaan. Hänellä ei kuitenkaan ollut poikalasta, joka olisi perinyt hänen aatelisarvonsa. Hänellä oli kyllä tytär Beata, joka avioitui Stålarm-sukuun ja hän käytti leskenä nimeä Beata Nilsdotter Grabbe. Siinä mielessä on siis oikein sanoa, että aatelissuku Grabbe on Suomessa sammunut. Toisaalta se jatkuu naislinjassa useissa vaiheissa ja nimi Grabbe muuttui jossain vaiheessa matkalla muotoon Krabbe. Markus mainitsi vielä Larin-Kyöstin vierailleen usein myös Aunelassa jolla nimellä perheen Tuusulan kesämökki tunnettiin. Hän nosti esiin vieraskirjan ja avasi näkyville sivun, jolle runoilija oli kesällä -44 erään käyntinsä päätteeksi kirjaillut tuntojaan seuraavasti:

Täällä minä päivää paistoin täällä kalalientä maistoin, täällä loisti luomakunta, täällä sain ma nokkaunta, uneksin ja unohduin, täällä ensi kertaa uin, hyttyset kun hyrisi, ukkonen kun jyrisi.

Täällä päivän pilvet väikkyi Tuusulan kuin järvi läikkyi vaikka pilvet sataa pauhaa, Kiven hauta huokaa rauhaa. Kestitalon oven suljen, tyynempänä pois kun kuljen.

Teksti: MARKUS KRABBE, PEKKA RINTALA Kuva: MARKUS KRABBE

Avoinna arkisin klo 10-14 tai sopimuksen mukaan

ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA!

Kiinteistömaailma Oulunkylä Miia Roivainen KiAT 050 331 4192 Terävä ja sähäkkä. Miialla on loistava aluetuntemus ja kokemusta vaikeammistakin kohteista. Kun asuntosi kaipaa nopeaa ja aikaansaavaa myyjää, valitse Miia!

Silti kirkossakin jaetaan ympäristödiplomeita, ja on se joskus saanut Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnonkin. Kirkkoakin kiinnostavat raakut.

Minulle raakut olivat jonkinlainen herätys; havahtuminen siihen, että luonnonsuojelu ei ole vain kierrätystä ja kasvissyöntiä, vaan pitää kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. Siihen, että jokaisen eliölajin luontainen kasvuympäristö säilyy.

Amerikkalainen feministiteologi Sallie McFague (1933–2019) esitteli aikanaan ajatuksen siitä, että maailma on Jumalan ruumis: Jumala ei ole näkymä-

tön, hahmoton henki, vaan hänellä on fyysinen ruumis, aivan kuin luoduilla olennoillakin. Ja Jumalan ruumis on tämä meidän maailmamme. McFaguen ajatusta mukaillen, sitä mukaa kuin mehiläiset tai raakut kuolevat sukupuuttoon, iskeytyvät naulat yhä syvemmälle itse Jumalan ruumiiseen. Joskus ihmistä on kuvailtu luomakunnan kruunuksi, kehittyneimmäksi ja tärkeimmäksi eliölajiksi. Raakkuja ajatellessani mietin, onkohan näin. Tällä hetkellä ihmisellä ei ole luomakunnan pelastumisen kannalta juurikaan merkitystä. Ihminen ei pölytä kasveja kuin mehiläinen tai puhdista vettä kuten raakut. Mutta ehkä ihmisestä voisi tulla luomakunnan kruunu –asettumalla raakkujen ja mehiläisten palvelukseen, kääntämällä suunnan kohti maailmaa, jossa tunnelin päässä on valoa.

Teksti: JOHANNA ELO viestijä ja pappi Oulunkylän seurakunta

Huonekaluverhoomo ja myynti O. Pohjois-Koivisto Mäkitorpantie 40 | P. 040 508 7421 VARASTON TYHJENNYSMYYNTI

Avoinna ke ja to klo 16-18

MTILITOIMISTOPALVELUT

MAUNULAN TILITOIMISTO OY

P. 050 341 0501

Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi

Helposti lähestyttävä ja välitön Sanna on pitkän linjan myynnin ammattilainen, johon asiakkaat luottavat. ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA!

Kiinteistömaailma Oulunkylä Sanna Nyman LK, LVV 040 764 6864

HAMMASLÄÄKÄRIASEMA

Hammaslääkärit

Sanni Aho

Katariina Savijoki

Katja Kurhela

Suuhygienisti

Leila Leppänen

Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä.

Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi

Oscar Krabbe veljenpoikiensa Brorin (vas.) ja Thorin kanssa

Kauneus

ja terveys

KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA

Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ti-pe 9-17, la 9-13, ma sulj.

Yksilölliset hammasproteesit

suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko MERJA VESAMÄKI

Helsinginkatu 9

P. 09 716 151, 050 470 7746

Oulunkylän Kampaamo

Marjut Mäkelä

Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI Puh. 09 728 7012

Parasta palvelua, turvallisesti. Tervetuloa.

PARTURI - KAMPAAMO - KAUNEUSHOITOLA - KAUPPA

Hiusateljee Oy Ogelin liikekeskus, Kylänvanhimmantie 29

Ajanvaraus: 097 206 700 tai 24/7 netin kautta hiusateljee.fi/ajanvaraus

Parturi-Kampaamo

Tervetuloa!

Mäkitorpantie 23 | Puh. 09-752 4939

Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ

Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri OK-Hammas

Siltavoudintie 4 | Ajanvaraus p. 7520880

TERVETULOA TUTUSTUMAAN KOKO PERHEEN VOIMIN TASSULAN TILOIHIN JA VÄKEEN!

YKSITYINEN JA KOTIMAINEN, NYT OGELISSA! p. 0400 322 686, os. Mäkitorpantie 21 A Nettiajanvaraus 24/7: elainklinikkatassula.fi/ajanvaraus @elainklinikkatassulaoulunkyla Toimipiste myös Kotkassa! AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄ LA 19.10. KLO 10-16! LA 19.10. OHJELMASSA MM. KAHVITARJOILU ILMAINEN KOIRAN TAI KISSAN RUOKANÄYTEPAKETTI 50 ENSIMMÄISELLE TUOTEARVONTOJA JA -TARJOUKSIA ILMAISIA HAMMASTARKASTUKSIA ILMAPALLOELÄIMIÄ LAPSILLE