Kevättapahtuma Leikkipuisto
MÄKITORPAN KEVÄTTAPAHTUMAA on järjestetty jo kolme vuosikymmentä. Nykyisin Lions Club Metsälän toteuttamaan tilaisuuteen osallistuu paljon lapsiperheitä Oulunkylästä ja lähialueilta. Ohjelmassa mm:
• Ongintaa, temppurata, poniratsastusta, hevoskärryllä ajelua, kasvomaalausta jne.
• Keppihevosrata: voit kisailla myös omalla hevosella.
• Myyntipisteillä mm. makkaraa, lettuja, pullaa ja kahvia. Martat mukana munkki/sima -pisteellä.
• Paikalliset järjestöt, kuten vapaapalokunta ja partiolaiset esittelevät toimintaansa.
• Luvassa on myös musiikki- ja tanssiesityksiä. Ohjelmamuutokset mahdollisia
Suomen 800 Lions klubia ja niiden n. 17 000 jäsentä ovat osa maailman suurinta palveluklubien järjestöä. Klubien tapahtumista saatavat tuotot ohjataan lyhentämättömänä järjestön avustuskohteisiin. Koulujen stipendien rinnalla kohteena on tänäkin vuonna erityisesti kiusaamisen vastainen työ yhteistyössä alueen muiden vapaaehtoistoimijoiden kanssa.
Nähdään kevättapahtumassa!
Teksti: PEKKA RINTALA Kuva: ARI TUOMINEN
Tilaa netistä 24/ 7. Nouda joka päivä klo 22 asti Pakilan apteekin noutolokerikosta. Klikkaa ja tutustu
Pakilantie 56, Helsinki • pakilanapteekki.fi • Ma-pe 7-22, la-su 9-22, aattoina/pyhinä 9-22
Haluatko myydä asuntosi nopeasti
TEBOIL
Vuonna 2024 postinumeroalueilla 0060000650 myyntiaikamme oli 50 vrk nopeampi (66 vrk vs 116 vrk) ja saimme asunnoista 328 euroa (4430 € vs 4102 €) paremman neliöhinnan kuin kilpailijat Älä odota - nyt on oikea aika myydä!
Ota yhteyttä ja tehdään asuntosi myynnistä menestys!
Kiinteistömaailma Oulunkylä-Käpylä
Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki p 010 622 3930 oulunkyla@kiinteistomaailma fi
voimassa
KAHVI tai TEE
PAKILASTA 2,5 dl:n kuppi.
kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti.
(Norm. 12,70 €.) Lounas tarjolla arkisin kello 10.30.–14.00. MÄÄRÄAIKAISHUOLTO
Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti.
KAIKKI PESUT -50 %
klo 10.00–17.00
Pääkirjoitus
Äänestämään!
LÄHESTYMME JÄLLEEN
kuntavaaleja. Ehdolla on ilahduttavan monta paikallista ehdokasta ja haluammekin tuoda esiin heitä ja heidän näkemyksiään lukijoillemme. Esitimme heille joukon tärkeitä kysymyksiä. Tässä lehdessä pääset tutustumaan heidän vastauksiinsa muutamissa kysymyksissä ja lehden nettisivuilta löydät ehdokkaiden laajemmat vastaukset kaikkiin kysymyksiin: https:// oulunkylainen.fi/kuntavaalit-2025/ Olen toiminut Oulunkyläisen päätoimittajana kohta kymmenen vuotta ja sinä aikana lehdessä on käsitelty useammat kunta- ja eduskuntavaalit ja kysytty paikallisten ehdokkaiden ajatuksia. Joka kerta yllätyn positiivisesti siitä, kuinka paljon on todella hyvin asioihin perehtyneitä ehdokkaita. Äänestyspäätöstä tehdessä kannattaakin tutustua paremmin mielenkiintoisiin ehdokkaisiin ja mitä he näkemyksistään kertovat. Ehdokas, joka ei ole perehtynyt ajamiinsa asioihin, tuskin saavuttaa kovin paljon tuloksia kaupunginvaltuus-
tossa. Jotta asioissa päästäisiin eteenpäin, tarvitaan tietoa todellisesta tilanteesta ja siitä, mitä jo aiemmin on tehty.
Oulunkyläinen on poliittisesti sitoutumaton lehti. Siksi vaaliuutisoinnissakin pyrimme olemaan mahdollisimman tasapuolisia. Absoluuttiseen yhdenvertaisuuteen ei kuitenkaan ole mahdollista päästä ja lehdessä tila on rajallinen. Siksi vaalijutuissa kaikkien ehdokkaiden nimi ei esiinny yhtä monta kertaa ja kyselyn vastauksista on muodostettu editoitu kooste. Toisaalta kaikki ehdokkaat ansaitsevat päästä kertomaan kantansa omin sanoin ja siksi kaikki vastaukset ovat kokonaisuudessaan nähtävillä nettilehdessä. Huhtikuun 13. päivä suuntaamme siis vaaliuurnille. Kun maailma makaa nykyisellä tavallaan, on erityisen tärkeää vaalia demokratiaa ja demokraattisia instituutioita. Kaupunginvaltuusto on lähinnä tavallista kaupunkilaista oleva päätäntäelin, jonka päätökset vaikuttavat hyvin konkreettisella tavalla meidän jokaisen elämään. Kannattaa käydä ilmaisemassa kantansa äänestämällä, kun se on mahdollista. Kaikkien kaupunkilaisten osallistamiseen ja lähidemokratiaprojekteihin luotujen toimintatapojen rinnalla kuntavaalit on se paikka, jossa kaupunkilainen voi eniten vaikuttaa kaupungin asioiden hoitoon.
SUSAN WILANDER päätoimittaja
www.oulunkylainen.fi www.oulunkyla.fi www.facebook.com/Oulunkylainen
Oulunkyläinen on saatavilla myös useissa jakelupisteissä – tarkista paikat lehden verkkosivuilta www.oulunkylainen.fi
Oulunkyläisen ilmestymisaikataulu:
2/2025 ilmestyy 26.3. 3/2025 ilmestyy 14.5.
4/2025 ilmestyy 27.8.
5/2025 ilmestyy 8.10. 6/2025 ilmestyy 3.12.
Oulunkyläinen
Pohjoiset kaupunginosat
Oulunkylä-Seuran
kyläkahveilla vireää keskustelua
OULUNKYLÄN SEURAHUONEELLA
järjestettiin torstaina 27.2. seuran ensimmäiset Kyläkahvit, jotka keräsivät paikalle lähes 50 asukasta keskustelemaan alueen muutoksista.
Kyläkahvit on Oulunkylä-Seuran uusi tapahtumakonsepti, jonka tarkoituksena on mahdollistaa tavallista vapaamuotoisempi keskustelu alueen asukkaita puhuttavista asioista. Menestyksekkään alun myötä Kyläkahveja tullaan jatkossakin järjestämään eri teemoilla.
Keskustelun keskiöön nousi erityisesti Oulunkylän vihreä identiteetti ja lähiluonto alueen kasvaessa. Asukkaat peräänkuuluttivat, että kaupungin tulisi käsitellä Oulunkylän kaavamuutoksia kokonaisuutena eikä pistemäisinä hankkeina, joiden yhteisvaikutuksia ei huomioida riittävästi. Monet myös ihmettelivät alueella olevia lainvoimaisia kaavoja ja rakennuslupia, joiden toteuttaminen ei ole vielä alkanut.
Keskustelussa tuotiin esiin myös kaupungin muutoksen vaatima henkinen sopeutumistyö: miten hyväksyä se, että historian päälle rakentuu uusia kerroksia ja kasvu voi
tuoda mukanaan erilaisia haasteita. Myös uuden arkkitehtuurin ulkonäköä kritisoitiin - moni koki uudisrakennukset tylsiksi tai mielikuvituksettomiksi ulkoasultaan.
Oulunkylä-Seuran kevätkokous
Tervetuloa Oulunkylä-Seuran asukasiltaan ja sääntömääräiseen kevätkokoukseen, joka pidetään torstaina 27.3. kello 18 Oulunkylän puukirkolla, Siltavoudintie 12.
ALOITAMME ILLAN kello 18 asukasillalla, jolloin kaupungin edustaja pitää ajankohtaiskatsauksen Oulunkylän alueen ajankohtaisiin hankkeisiin. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tilaisuudessa kuullaan myös Oulunkylässä (00650 & 00640 postinumeroalueilla) asuvien kuntavaaliehdokkaiden lyhyet esittelypuheenvuorot (2 minuuttia).
Viimeistään kello 19.30 aloitamme jäsenkokouksen, jossa käsitellään vuoden 2024 tilinpäätös ja toimintakertomus.
Tervetuloa!
TONI PAKARINEN pj, Oulunkylä-Seura
älitön
Numero 2/2025 Perustettu 1985 • 39. vuosikerta • ISSN 0783-6961
Tule mukaan vaikuttamaan Oulunkylän tulevaisuuteen – liity jäseneksi
OULUNKYLÄ-SEURA edistää asuinalueemme yhteisöllisyyttä ja osallistuu aktiivisesti kaupunginosan kehittämiseen seuraamalla ja kommentoimalla kunnallisia suunnitelmia sekä päätöksentekoa.
Oulunkylän keskustan ja Oulunkyläntien varren rakentamisen suunnitelmat etenevät kaupungin käsittelyssä tämän vuoden aikana. Tuusulanväylän muuttaminen tulevina vuosina kaupunkibulevardiksi tulee vaikuttamaan myös Oulunkylän alueeseen sekä liikenteellisesti että lisärakentamisena. Oletko kiinnostunut seuraamaan kaavoitusta, ottamaan kantaa viheralueiden puolesta, puolustamaan palveluiden ja kulttuuritarjonnan lisäämistä sekä tukemaan kaupunginosamme säilymistä turvallisena asuinympäristönä? Vai oletko halukas osallistumaan tapahtumien toteuttamiseen? Tule siis jäseneksi ja kerro miten haluaisit olla vaikuttamassa.
Oulunkylä-Seuran vuoden 2025 jäsenmaksu on 15 euroa. Jokainen jäsenmaksu on kaupunginosayhdistykselle tärkeä, sillä emme saa mitään muuta vakituista rahoitusta koko asuinalueemme hyväksi tehtävään työhön. Voit liittyä jäseneksi tai uusia jäsenyytesi maksamalla 15 euroa tilille IBAN: FI37 7997 7997 8644 21, BIC: HOLVFIHH tai Holvi-kaupan kautta – holvi.com/shop/oulunkyla-seura. Laita viestiksi nimesi ja sähköpostiosoitteesi. Tietojasi käytetään vain jäsenrekisterissä sekä kokouksista ilmoittamiseen. Tervetuloa mukaan Oulunkylä-Seuraan! oulunkyläseura.info@gmail.com
RISTORANTE UNO
Oulunkyläntie 2 P. 728 3010
Lounas ma-pe 10.30-14
Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22
Seuraavan numeron tekstiaineistot päätoimittajalle 25.4.2025 mennessä. Ilmoitusaineistot taittoon
Julkaisija: Oulunkylä-Seura ry • Kustantaja: Eepinen Oy, Purpuripolku 6, 00420 Hki
Päätoimittaja: Susan Wilander, swilander@hotmail.com
Toimitus: Oulunkyläinen toimii vapaaehtoisten avustajien avulla.
Ota yhteyttä päätoimittajaan ja tule mukaan tekemään lehteä!
Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa, Eepinen Oy, p. 010 3206 663, 045 1323 828, seija.kuoksa@eepinen.fi
Taitto ja ilmoitusain.: Jauri Varvikko, Eepinen Oy, p. 010 3206 664, oulunkylainen@eepinen.fi
Painopaikka: Botnia Print Oy, Kokkola, 2025 • Painos: 10 000 kpl.
Jakelu kotitalouksiin: Helsingin Jakelu-Expert Oy, p. 09 5615 6400. Oulunkyläinen jaetaan Oulunkylän, Patolan, Veräjämäen, Veräjälaakson, Maunulan ja Metsälän kotitalouksiin, joissa ei ole mainospostikieltoa. Nippujakelu yrityksiin: Em. lisäksi Pakiloiden, Paloheinän, Torpparinmäen, Koskelan ja Käpylän alueella.
2.5. mennessä. Lehti ilmestyy 14.5.2025. Arvoisat avustajat! Lähettäkää aineisto mieluiten Word-tiedostoina (max. 2500 merkkiä), kuvat jpeg-muodossa (min. 300 dpi). Toimitus pidättää oikeuden muokata aineistoja.
Kuva: Ingrid Kähäri
Teksti: TONI PAKARINEN ja MARJA MARKKO
Oulunkylä-Seura
Kuva: SALLA KUVA
Oulunkylä-Seuran Kyläkahvit kokoontuivat Seurahuoneella.
Oulunkyläinen
Pohjoiset kaupunginosat
Kyläjuhlat
17.5.2025
Otamme passikuviakin
Oulunkylä-Seura järjestää taas Kyläjuhlat Seurahuoneella, mutta nyt jo toukokuun puolella. Tapahtuma järjestetään puistoalueella sekä talolla. Esiintymään tule runsaasti bändejä sekä isolle lavalle että talon terassille. Ohjelmaa ja tapahtumia on kaikenikäisille. Tarjolla on myös monenlaista syötävää grillimakkaroista alkaen.
Juhlissa tarvitaan aina apukäsiä, joten jos olet kiinnostunut tule paikalle vaikka muutamaksi tunniksi. Laita viestiä oulunkylaseura.info@gmail.com tai FB-sivun kautta.
Juhlien ohjelma julkaistaan seuraavassa lehdessä 14.5. sekä heti sen valmistuttua FB-sivullamme.
Teksti: MARJA MARKKO Oulunkylä-Seura Kuva: KAARINA KUKKA KORKEAOJA
TILITOIMISTOPALVELUT
MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 | Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi
Kirjanpitopalvelua Oulunkylässä pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 733 6869
Kaupunginosayhdistykset edustavat jatkuvuutta ja joukkovoimaa
KUNNALLISVAALIT lähestyvät ja koska seuramme puheenjohtaja Toni Pakarinen on ehdokkaana, hän jääväsi itsensä tämä palstan kirjoittamisesta. Tonin mietteisiin tutustumme taas seuraavissa lehdissä, mutta nyt hän pyysi minua ottamaan kopin.
Näkemykset ja kokemukset paikallisdemokratiasta kiinnostavat ja päädyin keskustelemaan aiheesta yhdeksän kaupunginosayhdistyksen (vast.) pj:n tai vpj:n kanssa. Yhdistykset valikoituivat omalla mututuntumallani ja haastatteluihin suostuivat lopulta edustajat seuraavista yhdistyksistä: Konala-Seura ry (Konala), Kruununhaan asukasyhdistys ry – Kronohagens invånarförening rf (Krunikka), Käpylä-Seura ry (Käpylä), Lauttasaari-Seura ry (Laru), Malmi-Seura ry (Malmi), Pihlajisto-Viikinmäki asukasyhdistys PNV ry (PNV), Postipuiston asukasyhdistys ry (Postipuisto), Puotila-seura ry (Puotila) ja Töölön kaupunginosat - Töölö ry (Töölö).
Keskusteluissa nousi esiin monia mielenkiintoisia aiheita, joihin palaamme seuraavissa lehdissä. Nyt kokoan havaintoja kommenteista kysymykseen ”Mikä on kaupunginosayhdistyksen rooli paikallisdemokratiassa”.
Kotiseudun rakentaminen ja kehittäminen on tärkeä yhteinen asia ja yhdistyksillä on merkittävä rooli paikallisesti tärkeiksi koettujen asioiden toteutumisessa. Mielikuvat onnistumisesta vaihtelevat. Vanhoilla alueilla tuloksiin koetaan joskus päästyn vain kovalla taistelulla. Alueilla, joilla on kyetty luomaan ja ylläpitämään selkeät rakenteet ja prosessit yhteydenpitoon kaupungin viranomaisiin ja myös uusilla, vielä rakentuvilla alueilla, kokemukset mahdollisuuksista vaikuttaa päätöksentekoon ovat positiivisempia. Töölön pj Markku Koivusalo pohdiskelee aihetta seuraavasti: ”Kaupunginosayhdistyksen roolin pitäisi olla keskeisempi ja sitä se on joskus ollutkin. Mahdollisesti pienimpiä kuntia lukuun ottamatta nyt vallalla oleva näkemys siitä, että lähidemokratiassa kunnallisdemokratia on riittävä demokratian taso, on virheellinen. Oman lähialueen vaikuttaminen puuttuu isoissa kunnissa ja kaupunginosayhdistys on ainoa elin, joka jollain tavalla tuo paikallista näkökulmaa asioihin. Yhdessä asukkailla ja toimijoilla on alueensa parhaina kokemusasiantuntijoina enemmän kokemusta ja näkemystä kehitystarpeista. Mitä suurem-
piin yksiköihin mennään, sitä enemmän demokratia laimentuu ja kansalaisille voidaan antaa aina vähemmän valtaa. Suoran demokratian mukaisesti kaikki aktiiviset asukkaat voivat liittyä mukaan kaupunginosayhdistykseen ja vaikuttaa alueensa asioihin. Kaupungin yleiseen ja laajempaan politiikkaan kukin voi vaikuttaa edustuksellisen demokratian kautta äänestämällä.”
Vaikuttamisen painopisteitä ovat yleisesti kaavoitus, liikennejärjestelyt, yhteisölliset tilat sekä lähiluonto ja ulkoilumahdollisuudet. Asioihin otetaan kantaa erilaisin lausunnoin ja järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Tavoitteena on avata asukkaille aito mahdollisuus vaikuttaa paikalliseen päätöksentekoon. Postipuiston pj Mirjami Lehikoinen tiivistää asiaa seuraavasti: “Yksittäisen ihmisen on vaikeampi vaikuttaa ja isompaa joukkoa kuunnellaan helpommin. Itse demokratia syntyy tekemällä alueella yhdessä asioita, joita ihmiset haluavat: järjestetään toimintoja ja tuodaan kaupunkia lähemmäksi asukkaita.”
Krunikan vpj Tarja Laitiainen korostaa myös asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia siihen, mitä omilla
lähialueilla tapahtuu ja miten se tapahtuu. On tärkeätä saada kaupunki kuulemaan ja rakentaa vuorovaikutus kaupunginosayhdistysten ja kaupungin välillä. “Tämä synnyttää myös luottamusta ja parantaa ilmapiiriä, joka ei ole ollut aina kaikkein paras.”
Paikallistuntemus ja -tieto on konkretiaa, kun kävellään omilla nurkilla ja nähdään muutostarpeet. Käpylän pj Kai Ovaskainen tarkastelee asiaa seuraavasti: “Kaupunginosayhdistys on ainoa pysyvä rakenne, joka seuraa alueelle kohdistuvia suunnitelmia. Muuten asia on yksittäisten ihmisten intohimojen, pelkojen ja toiveiden varassa. Yhdistyksen pitkä historia auttaa suhteuttamaan hankkeita – kaikkea ei säikähdetä, vaan osataan arvioida, lukea suunnitelmia ja tarttua oleelliseen.”
Yleisesti koettu haaste on saada ihmisiä mukaan osallistumaan. Samalla todetaan, että ilman kaupunginosayhdistyksiä ei olisi senkään vertaa. Lauttasaaren pj Jyri Saraste kokoaa ajatuksia seuraavasti: “Kaupunginosalla ja yhdistyksellä on erityisen tärkeä rooli paikallisdemokratiassa, koska se on alue, missä ihmisten kodit ovat ja missä on tietoa paikallisesta historiasta, sekä siitä, mihin suuntaan asuk-
kaat haluavat aluetta kehittää. Helsingillä on strategia ja haluamme että alueemme asiat nousevat siinä myös esiin. Kaupunki on valtava koneisto ja toimialat eivät aina keskustele parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tässä Lauttasaari-Seura voi toimia linkkinä oman alueensa asioissa. Kannustan ihmisiä olemaan mukana paikallisessa työssä – jokainen voi osallistua omalla tyylillään ja tahdillaan.” Tähän lienee hyvä päättää toteamalla, että demokratia ei ole itsestäänselvyys vaan sitä on ylläpidettävä joka päivä ja kaikilla tasoilla. Tänään se on taas tärkeämpää kuin pitkään aikaan.
Teksti: PEKKA RINTALA varapuheenjohtaja Oulunkylä-Seura
Seuraavassa lehdessä kokemuksia yhdistyskaupunki yhteyden toimivuudesta ja käytännön toiminnasta paikallistasolla.
Tule mukaan Kyläjuhliin!
Kuntavaalikysely ehdokkaille
OULUNKYLÄISEN kuntavaalikysely toteutettiin Google Forms -lomakkeen avulla verkossa. Ehdokkaita kutsuttiin mukaan kyselyyn lähettämällä kaikille eduskuntapuolueille tieto kyselystä ja kutsumalla mukaan postinumeroalueilla 00600–0069 asuvia ehdokkaita. Mukaan ilmoittautui 26 ehdokasta 7 puolueesta ja yhdeltä yhteislistalta, jonka jäsenet ottivat itse yhteyttä lehteen. Kyselyyn vastasi lopulta 24 ehdokasta. Tässä lista vastaajista aakkosjärjestyksessä: Hilkka Ahde SDP, Susanna Airola Vihr., Arto Haatanen KD, Maija Hakanen Asukkaiden ääni -yhteislista, Juha Koikkalainen KD, Sini Korpinen Kok., Mio Kortelainen SDP, Sami Kuusela SDP, Salla Kuva Kok., Sirpa Kärkkäinen Vas., Jukka Makkonen Kok., Hanna Mithiku Vas., Sami (Frank) Muttilainen Vas., Pekka Nurmi PS, Jaana Närö Kok., Toni Pakarinen Kok., Markku Partanen KD, Susanna Pitkänen Asukkaiden ääni -yhteislista, Tiina Rytky SDP, Miina-Maija Simonen Kesk., Petteri Sortes SDP, Nina Suomalainen Kok., Ilkka Taipale SDP, Peppi Tervo-Hiltula SDP. Kyselyssä ehdokkaat saivat antaa avoimet vastaukset 14 kysymykseen, jotka käsittelivät kaupunkisuunnittelua, talouselämää, lähidemokratiaa, sote-palveluja sekä ehdokkaan omia tavoitteita ja mieltymyksiä asuinalueellaan. Tavoitteena oli saada esille hieman erilaisia asioita kuin useimmissa muissa vaalikyselyissä sekä kohdistaa niitä Oulunkylän ja sen lähialueiden erityiskysymyksiin. Toisaalta kysymykset pidettiin tarpeeksi avoimina, jotta ehdokkaan omat kannat pääsivät esille myös siinä, mistä näkökulmasta hän kysymyksiä tarkasteli.
Katso ehdokkaiden koko vastaukset netistä! Tässä lehdessä esittelemme koosteen ehdokkaiden vastauksista. Kokonaiset vastaukset löytyvät Oulunkyläisen nettisivuilta osoitteesta: https://oulunkylainen.fi/kuntavaalit-2025/.
Teksti: SUSAN WILANDER
Kuuleeko kaupunki, asukkailla on asiaa!
Kaupungin tiedotus ei tunnu tavoittavan asukkaita, ja silloinkin kun se tavoittaa, asukkaiden palaute ja ehdotukset eivät saa vastakaikua. Miten ehdokkaat parantaisivat asukkaiden ja kaupungin välistä yhteistoimintaa?
TARVITAAN LISÄÄ AIKAA suunnitteluun, jota saadaan yli vaalikausien ulottuvalla yhteispelillä puolueiden kesken. Silloin asukkaita ehditään kuulla ja heidän näkemyksensä huomioida (Peppi Tervo-Hiltula). Asukkaita tulisikin kuulla jo varhaisessa suunnittelun vaiheessa (Hilkka Ahde, Sami Kuusela, Salla Kuva, Jaana Närö, Toni Pakarinen, Petteri Sortes, Nina Suomalainen). Kaupunki voisi rakentaa OmaKanta-järjestelmän kaltaisen viestintäjärjestelmän, jossa tiedottaa asukkaille ja kysyä mielipiteitä (Juha Koikkalainen) tai ylipäätään kehittää alueellisia tiedonvälityksen kanavia (Susanna Airola, Markku Partanen) ja tehdä erottuvaa viestintää (Sini Korpinen). Kaupunki voisi tiedotuksessa tehdä yhteistyötä kaupunginosayhdistysten kanssa (Toni
Kaupunkisuunnittelu – kuntapolitiikan kaksiteräinen miekka
Kaupunkisuunnittelu on aihe, jossa on vaikea onnistua. Ei ole niin pientä asiaa, ettei siihen löytyisi sekä kannattajia, että vastustajia. Kaavoitusasiat ovat tämänkin lehden kovaa ydintä, koska niissä kaupunkilaisten erilaiset intressit törmäävät näkyvimmin ja päätösten vaikutukset kantavat vuosikymmenien päähän.
PYYSIMME EHDOKKAITA nimeämään kaupunkisuunnittelun 3 tärkeintä asiaa. Ylivoimaisesti eniten mainintoja sai toimivat liikenneyhteydet. Erityisesti julkisen liikenteen sujuvuuteen halutaan panostaa, mutta muitakaan liikennemuotoja ei haluta unohtaa (Susanna Airola, Arto Haatanen, Maija Hakanen, Juha Koikkalainen, Sini Korpinen, Mio Kortelainen, Sami Kuusela, Sirpa Kärkkäinen, Hanna Mithiku, Toni Pakarinen, Miina-Maija Simonen, Petteri Sortes, Nina Suomalainen, Peppi Tervo-Hiltula). Myös maksutonta joukkoliikennettä ehdotettiin (Ilkka Taipale).
Lähes yhtä vahvasti nousi esille lähiluonnon säilyttäminen (Arto Haatanen, Maija Hakanen, Juha Koikkalainen, Salla Kuva, Sirpa Kärkkäinen, Jukka Makkonen, Toni Pakarinen, Tiina Rytky, Miina-Maija Simonen, Nina Suomalainen) tai lisääminen (Susanna Pitkänen).
Riittävän ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon nostivat kolmen kärkeen useat ehdokkaat (Hilkka Ahde, Arto Haatanen, Juha Koikkalainen, Sirpa Kärkkäinen, Hanna Mithiku, Tiina Rytky, Peppi Tervo-Hiltula).
on katsojan silmässä. Kaupunkisuunnittelussa on toisinaan
säveltä.
Pakarinen) kuten myös paikallismedian (Sami Kuusela). Ostoskeskuksessa tai muualla voisi olla digitaalinen näyttötaulu, jossa alueen tapahtumat ja asiat esitellään (Mio Kortelainen, Sirpa Kärkkäinen). Monikanavainen ja monikielinen tiedotus parantaisi saavutettavuutta (Hanna Mithiku). Kaupungin tulisi myös enemmän jalkautua kaupunginosiin tapaamaan asukkaita (Maija Hakanen, Miina-Maija Simonen) ja antaa osallistuvalle budjetoinnille todellista päätösvaltaa kaupunginosavaltuustojen kautta (Arto Haatanen, Maija Hakanen). Lähidemokratian lisääminen parantaisi tilannetta – Oulunkylä on itsessään keskisuuren kaupungin kokoinen asukasmäärältään (Susanna Pitkänen). Osallistuva budjetointi, asukasraadit tai satunnaisotannalla kerätyt asukaspaneelit tuovat päätösvaltaa asukkaille (Hilkka Ahde, Toni Pakarinen, Tiina Rytky) tai kehittämisryhmät/työpajat, joissa asukkailla on suora mahdollisuus vaikuttaa (Sami Kuusela, Hanna Mithiku). Myös asukkaalla itsellään on vastuu ottaa selvää asioista (Miina-Maija Simonen).
Lähes yhtä tärkeänä nähdään toimivien lähipalveluiden turvaaminen (Maija Hakanen, Markku Partanen, Susanna Pitkänen, Tiina Rytky, Peppi Tervo-Hiltula).
Viihtyisiä ja omaleimaisia asuinalueita halutaan vaalia. Asumisviihtyvyys (Susanna Airola, Arto Haatanen, Hanna Mithiku, Jaana Närö), alueiden omaleimaisuuden säilyttäminen (Jukka Makkonen, Toni Pakarinen, Markku Partanen) tai suuremman itse-
Lempipaikat
näisyyden luominen (Ilkka Taipale) ja lisäksi vehreät sekä turvalliset asuinalueet (Hilkka Ahde, Susanna Pitkänen) nostettiin kaupunkisuunnittelukriteerien kärkeen. Neljä ehdokasta nimesi asuinalueiden segregaation estämisen (Sini Korpinen, Mio Kortelainen, Sami Kuusela ja Miina-Maija Simonen). Kaupungin elinvoimaisuuden turvaaminen (Mio Kortelainen, Nina Suomalainen) tai kestävä kasvu/kasvun mahdollistaminen (Sami Kuusela, Jaana Närö) saivat joitain mainintoja sekä kestävä ja toimiva yhdyskuntarakenne (Hilkka Ahde). Lisäksi yksittäisiä mainintoja tuli varsin erilaisille kaupunkisuunnittelun näkökohdille: Sini Korpinen nimesi tiiviin kaupunkirakenteen ilmastolle parhaana vaihtoehtona, Sami (Frank) Muttilainen kulttuuriperinnön vaalimisen ja kestävän rakentamisen. Asukkaiden kuunteleminen (Salla Kuva, Petteri Sortes), rakennusgettojen välttäminen (Pekka Nurmi) ja alueiden suunnittelu kokonaisuuksina (Susanna Airola, Salla Kuva) mainittiin. Elinkustannusten pitäminen kohtuullisina (Hanna Mithiku) sekä kaikkien liikennemuotojen tasapuolinen kohtelu (Markku Partanen) nostettiin myös esille. Radikaalein idea lienee Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistäminen ja yhteinen kaupunkisuunnittelu (Ilkka Taipale). Puretaanko vai säilytetäänkö?
Oulunkylässä keskustellaan niin kauppakeskuksen kuin kirkonkin purkamisesta vs
löytyvät luonnosta
VAALIT EIVÄT OLE pelkkää tiukkaa asiaa. Ehdokkaan persoona ja arvot vaikuttavat myös hänen näkemyksiinsä. Kysyimme ehdokkailta heidän lempipaikkaansa asuinalueellaan ja useimmilla se löytyy luonnosta. Keskuspuisto Maija Hakanen, Juha Koikkalainen, Mio Kortelainen, Peppi Tervo-Hiltula Vantaanjoen varsi Sini Korpinen, Sirpa Kärkkäinen, Jaana Närö, Ilkka Taipale
• Pikkukosken avantosauna ja uimapaikka Hilkka Ahde, Salla Kuva, Sami Kuusela, Toni Pakarinen
• Lenkkimaastot ja metsäpolut Susanna Airola, Jukka Makkonen
• Kotipiirin luonto Arto Haatanen, Petteri Sortes
• Taivaskallio Pekka Nurmi, Miina-Maija Simonen
• Haltialan metsälenkki Nina Suomalainen
• Maunulan luontopolku ja Patolan metsä Susanna Pitkänen
• Etupellon leikkipuisto ja kirjastot (Paloheinä ja Maunula) Peppi Tervo-Hiltula
• Pirkkola Markku Partanen
• Ogelin kauppakeskuksen alue palveluineen Hanna Mithiku Tapio Rautavaaran patsas ja puistikko Tiina Rytky
• Oulunkylän urheilupuisto (v. 1993 Metallican konsertin paikkana) Sami (Frank) Muttilainen
Teksti ja kuva: SUSAN WILANDER
säilyttämisestä. Vanhojen rakennusten kohtalo on laajemminkin pinnalla juuri nyt. Miten kaupungin pitäisi suhtautua kysymykseen? Ehdokkaista noin puolet sanoi, että kummallekin on paikkansa. Kymmenen ehdokasta kallistui enemmän säilyttämisen puolelle (Arto Haatanen, Maija Hakanen, Mio Kortelainen, Jukka Makkonen, Sami (Frank) Muttilainen, Susanna Pitkänen, Tiina Rytky, Miina-Maija Simonen, Nina Suomalainen, Ilkka Taipale) ja yksi ehdokas purkamisen puolelle (Pekka Nurmi).
Miten kasvavan kaupungin tarpeet ja viheralueiden säilyttäminen saadaan sopimaan yhteen?
Ehdokkaat olivat hyvin yksimielisiä siitä, että tarvittavan rakennusalan kasvun ja viheralueiden säilymisen ratkaisu löytyy tiiviimmästä ja myös ylöspäin suuntautuvasta rakentamisesta, jolloin viheralueita voidaan säilyttää paremmin isompina, yhtenäisinä kokonaisuuksina. Useat ehdokkaat mainitsivat kokonaissuunnittelun merkityksen ja jopa Sipoo ja muut naapurikunnat otettiin mukaan suunnitelmiin.
Teksti: SUSAN WILANDER
Teksti ja kuva: SUSAN WILANDER
Kauneus
vaikea löytää yhteistä
Metsässä liikkuminen lisää tutkitusti ihmisen hyvinvointia.
Oulunkyläinen
Miten kaupunki voisi tukea yritysten toimintaedellytyksiä?
Viime vuodet ovat olleet rankkoja yrityksille, erityisesti pienyrityksille. Korona aiheutti mittavia taloudellisia menetyksiä ja siihen päälle Ukrainan sota nosti kustannuksia monella alalla. Tällä hetkellä työttömyysluvut nousevat eikä usko uuteen kasvuun ole ottanut tuulta alleen. Miten tästä tilanteesta päästäisiin ylöspäin?
KAAVOITUKSESSA tulisi huolehtia liiketilojen saatavuudesta (Maija Hakanen, Si-
ni Korpinen, Salla Kuva, Jaana Närö, Tiina Rytky) ja panostaa julkisella liikenteellä niiden saavutettavuuteen (Susanna Airola, Sini Korpinen, Hanna Mithiku, Jaana Närö, Markku Partanen). Kaupunki voisi mahdollistaa yhteistilojen käyttöä yrityksille (Peppi Tervo-Hiltula) ja tarjota kohtuuhintaisia liiketiloja (Susanna Airola, Maija Hakanen, Juha Koikkalainen, Hanna Mithiku, Sam (Frank) Muttilainen, Toni Pakarinen, Nina Suomalainen), joihin pääsee myös autolla (Jaana Närö, Markku Partanen, Nina Suomalainen). Kaupungin hankintoja voisi avata myös pienille ja keskisuurille yrityksille ja sujuvoittaa lupaprosesseja (Hilkka Ahde, Juha Koikkalainen, Sami Kuusela, Salla Kuva, Jukka Makkonen, Hanna Mithiku, Toni Pakarinen, Susanna Pitkänen). Paikallisia yrityksiä ja lähimyymälöitä tulisi tukea (Hilkka Ahde, Arto Haatanen, Maija Hakanen, Ilk-
ka Taipale) ja pyrkiä edistämään toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä (Petteri Sortes) myös yrityspalveluiden ja etujärjestöjen suuntaan (Miina-Maija Simonen).
Kaavoituksella voidaan varmistaa riittävä asukasmäärä alueella, joka takaa ostovoiman ja tukea tapahtumia, jotka tuovat ihmisiä Oulunkylään (Sirpa Kärkkäinen). Kaupungin tulisi tarjota selkeää neuvontaa uusille yrityksille ja tukea innovaatioekosysteemejä (Salla Kuva). Uusien yrittäjien tuesta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen pitäisi tiedottaa paremmin ja saada sitä kautta uusia työpaikkoja (Peppi Tervo-Hiltula). Viihtyisämpi uusi kauppakeskus ja aseman seutu toisivat lisää asiakkaita yrityksille (Mio Kortelainen).
Teksti: SUSAN WILANDER
Oulunkylän omat kysymykset
Urheilukeskus ja keskustakorttelien suunnitelmat
IF Gnistanin nousu liigapeleihin on nostanut Oulunkylän urheilupuiston aivan uudella tavalla kartalle. Jalkapalloareenan katsomon tuhoutuminen oli iso takaisku, mutta suuremmat suunnitelmat ovat jo tähtäimessä.
Miten Oulunkylästä voisi tulla urheilutapahtumien keskus, säilyttäen samalla alueen asumisviihtyvyyden? Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota liikennevirtoihin, lisätä tarvittavaa infrastruktuuria ja kehittää liikuntapuistoa edelleen ( Hilkka Ahde, Sini Korpinen, Hanna Mithiku, Tiina Rytky, Peppi Tervo-Hiltula), myös autojen paikoitukseen tulee varata tilaa (Nina Suomalainen, Pekka Nurmi) tai sitten panostaa joukkoliikenteeseen (Susanna Airola, Sini Korpinen, Mio Kortelainen, Salla Kuva, Toni Pakarinen). Paikallisia urheiluorganisaatiota tulisi tukea (Arto Haatanen) ja rakentaa oma uimahalli (Sirpa Kärkkäinen).
Oulunkylän keskustan suunnitelmat
Keskusta-alueen uusi kaava on ollut tekeillä jo useita vuosia. Oulunkylän kirkon ja Ogelin kauppakeskuksen tilanne on edelleen auki. Kirkon osalta seurakuntayhtymä ei pysty kustantamaan vaadittavaa peruskorjausta, Ogelin kauppakeskuksen omistaja ei myöskään ole halukas rakennuksen vaatiman mittavan remontin kustantamiseen. Millaisen keskustan ehdokkaat haluaisivat näillä paikoilla nähdä? Kauppakeskusta vastaavien palvelujen säilymisestä alueella tulee huolehtia ja houkutella uusiakin palveluja (Hilkka Ahde, Susanna Airola, Sini Korpinen, Jaana Närö, Markku Partanen, Tiina Rytky, Miina-Maija Simonen, Ilkka Taipale, Peppi Tervo-Hiltula), mutta uusi ja toimiva kauppakeskus monipuolisilla palveluilla ja tiloilla voisi myös olla hyvä (Arto Haatanen, Juha Koikkalainen, Mio Kortelainen, Hanna Mithiku, Nina Suomalainen). Kauppakeskuksen tilalle rakennetta-
tässä tulevaisuudessa alueellinen sote-keskus vai säilytetäänkö lähiterveysasemat?
Helsingissä sote-asiat kuuluvat kaupunginvaltuustolle
Muusta Suomesta poiketen Helsingissä käydään vain yhdet vaalit. Sote-asiat päätetään täällä kaupunginvaltuustossa. Miten ehdokkaat näkevät alueen isoimmat ongelmat, jotka voisi tiivistää kolmeen teemaan: terveysasemat, varhaiskasvatus ja vanhustenhoito.
OULUNKYLÄN TERVEYSASEMAN on suunniteltu muodostuvan uudeksi alueelliseksi sotepalveluiden keskukseksi, joka korvaisi Maunulan ja Paloheinän terveysasemat. Nykyisen terveysaseman tilalle rakennettaisiin suurempi sotepalveluiden keskus. Ehdokkaista suurin osa kannattaa lähiterveysasemia, keskitettyä sotekeskusta kannattavat Sini Korpinen ja Arto Haatanen. Jotkut toivat esille molempien mallien tarpeen erilaisten palveluiden mahdollistajina (Hilkka Ahde, Mio Kortelainen, Salla Kuva, Sami Kuusela, Sami (Frank) Muttilainen, Jaana Närö, Toni Pakarinen, Markku Partanen, Nina Suomalainen, Peppi Tervo-Hiltula) ja tarpeen palveluiden modernisointiin (Jukka Makkonen).
vasta rakennuksesta voisi järjestää arkkitehtuurikilpailun (Sami Kuusela).
Kirkon voisi ottaa kaupungin tai muiden toimijoiden käyttöön (Nina Suomalainen) esimerkiksi kulttuuritilana (Hilkka Ahde, Salla Kuva, Toni Pakarinen, Sami Kuusela, Sami (Frank) Muttilainen, Ilkka Taipale) tai rakentaa sen paikalle uusia asuntoja (Jaana Närö).
Toisaalta Ogelin kauppakeskuksen ja kirkon säilyttämiselläkin on kannatusta, joko kokonaan (Maija Hakanen, Mio Kortelainen, Sirpa Kärkkäinen, Sami (Frank) Muttilainen, Pekka Nurmi, Susanna Pitkänen) tai osana uudisrakentamista (Salla Kuva, Toni Pakarinen). Kirkon paikalle ehdotettiin myös monimuotoista kukkaniittyä (Miina-Maija Simonen).
Oman terveysaseman (Maija Hakanen) ja kirjaston sekä laboratoriopalveluiden säilymistä pidettiin tärkeänä (Tiina Rytky
Varhaiskasvatuksen ongelmat moninaisia Varhaiskasvatuksen ongelmat ovat viime vuosina keskittyneet niin työntekijäpulaan kuin varhaiskasvatuksen paikkojen saatavuuteen. Oulunkylässä paikoista on ollut pulaa jo pitkään. Toisaalta haasteita aiheuttavat myös päiväkotien työolot ja erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvava määrä. Ehdokkaat lähtisivät taklaamaan ongelmia erityisesti resurssien lisäämisellä. Varhaiskasvatuksessa pitäisi pyrkiä pitämään kiinni työntekijöistä sopivien ryhmäkokojen/kohtuullisen kokoisten päiväkotien (Hilkka Ahde, Susanna Airola, Mio Kortelainen, Salla Kuva, Hanna Mithiku, Toni Pakarinen, Markku Partanen, Susanna Pitkänen, Tiina Rytky, Petteri Sortes) ja palkan/riittävän rahoituksen avulla (Hilkka Ahde, Maija Hakanen, Juha Koikkalainen, Sini Korpinen, Sami Kuusela, Sirpa Kärkkäinen, Hanna Mithiku, Sami (Frank) Muttilainen, Toni Pakarinen, Susanna Pitkänen, Tiina Rytky, Miina-Maija Simonen, Nina Suomalainen, Peppi Tervo-Hiltula) sekä kansainvälisten rekrytointien kautta (Nina Suomalainen). Pätevän henkilöstön saatavuus täydennyskoulutuksella (Hilkka Ahde, Sini Korpinen, Jaana Närö, Tiina Rytky) ja terveet sekä monikäyttöiset tilat (Sini Korpinen, Jaana Närö) ovat myös tärkeitä. Helsinki-lisän säilyttäminen yksityiselle päi-
vähoidolle ja pienet yksiköt (Jukka Makkonen) auttavat ja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyötä pitäisi tehostaa, jotta tuen tarpeet tunnistetaan ajoissa (Salla Kuva, Hanna Mithiku). Kohtuuhintaisia asuntojakin tarvitaan, jotta henkilöstöllä on varaa asua Helsingissä (Hilkka Ahde). Maksutonta varhaiskasvatustakin ehdotettiin (Ilkka Taipale).
Mistä löytyy vanhustenhoidon viisasten kivi?
Jos varhaiskasvatuksessa on omat haasteensa, niitä ei puutu myöskään elämänkaaren toisesta päästä. Suomessa väestö ikääntyy ja erityisesti ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien muistisairaiden vanhusten määrä kasvaa. Kotihoitoon panostamisella on hyvät puolensa niin vanhusten elämänlaadun kuin kaupungin taloudenkin kannalta, mutta mitä tehdään sitten, kun kotona ei enää voi olla?
Kodinomaista palvelua ja palvelutaloja tarvitaan lisää (Hilkka Ahde, Susanna Airola, Hanna Mithiku, Markku Partanen, Petteri Sortes, Peppi Tervo-Hiltula) myös tilapäissijoituksena omaishoitajan hengähdystaukojen mahdollistajana ja omaishoitajille työterveyshuolto (Hilkka Ahde, Peppi Tervo-Hiltula). Omaishoitoon tulisi suhtautua kokoaikaisena työnä (Sami (Frank) Muttilainen). Ympärivuorokautiseen hoivaan pitää päästä lain säätämässä ajassa (Sini Korpinen) ja sen palveluja tarvitaan lisää (Hilkka Ahde, Jaana Närö). Palveluita tulee tarkastella kokonaisuutena, joka kattaa ympärivuorokautisen hoidon, asumispalvelut, kotihoidon ja omaishoidon, sekä omaisten tuen (Toni Pakarinen). Kotihoidon, palveluasumisen ja ennaltaehkäisevien palveluiden laatuun pitää panostaa (Salla Kuva). Mutta kotihoitoon tarvitaan vielä enemmän resursseja (Susanna Airola, Maija Hakanen, Hanna Mithiku, Juha Koikkalainen, Mio Kortelainen, Jukka Makkonen, Jaana Närö, Markku Partanen). Päiväsairaalat pitäisi palauttaa palveluvalikoimaan (Sirpa Kärkkäinen). Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen tulee olla kunnollinen, esim 0,7 (Hilkka Ahde, Tiina Rytky). Vanhusten neuvolat ja geriatrit tarvitaan kaikkialle (Ilkka Taipale). Sosiaalityöntekijöiden pitäisi käydä kaikkien hoivaa ja palveluita tarvitsevien vanhusten asiat läpi heidän ja omaisten kanssa (Susanna Pitkänen). Tai sitten asiakkaita pitäisi keskittää enemmän isompiin yksiköihin (Arto Haatanen).
Teksti ja kuva: SUSAN WILANDER
Katso ehdokkaiden koko vastaukset Oulunkyläisen nettisivuilta osoitteesta: https://oulunkylainen.fi/kuntavaalit-2025/ Ennakkoäänestys Suomessa 2.-8.4.2025 |
Saadaanko Oulunkylään oikea jalkapallostadion?
Nähdäänkö
Oulunkylän tiilikirkon säilyttämismahdollisuutta
Helsingin kaupunki aikoo tutkia rakennuksen soveltuvuuden kirjaston, nuorisopalvelujen ja työväenopiston toimintaan.
VUONNA 1972 valmistunut Oulunkylän tiilikirkko (Teinintie 10) sijaitsee Helsingin kaupungin vuokratontilla. Vuokrasopimus päättyy vuoden 2025 lopussa. Seurakunta luopuu kirkosta ja rakennus aiotaan purkaa. Museovirasto suhtautui antamassaan asiantuntijalausunnossa kielteisesti kirkon purkamiseen.
Helsingin seurakuntayhtymä jätti kaupungille kirkon purkamislupahakemuksen maaliskuussa 2024. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto ei kuitenkaan myöntänyt purkamislupaa, vaan palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Kirkon säilyttämis- ja korjaamisedellytyksiä tulisi tutkia ja etsiä monitoimirakennukselle uusia käyttömahdollisuuksia muussakin kuin seurakunnallisessa käytössä.
Oulunkylän kirkkoherran Ulla Kososen mukaan Helsingin seurakuntayhtymä on hakenut kaupungilta tontinvuokra-ajan pidentämistä. Seurakunnalla on tarve jatkaa toimintaa tiilikirkossa vuoden 2026 ajan, koska Oulunkylän vanhaan puukirkkoon valmistellaan peruskorjausta.
Torikorttelin kaavaehdotus sisältää uudet tilat kirjastolle, nuorisopalveluille ja työväenopistolle
Oulunkylän keskustakortteleiden kaavaehdotuksen mukaan nykyiset kirjas-
to, nuorisotalo ja työväenopisto on tarkoitus purkaa. Uudet toimitilat on sijoitettu torikortteliin Siltavoudintien ja Oulunkyläntien risteykseen. Keskustakortteleiden asemakaavaehdotus hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa 11.6.2024.
Sopijaosapuolien väliset maankäyttöneuvottelut ovat kesken, joten asemakaavaehdotuksen käsittely ei ole edennyt lopulliseen päätösvaiheeseen valtuustoon. Kirjaston, työväenopiston ja nuorisopalvelujen uusien tilojen sijaintia Oulunkylässä ei siis vielä ole päätetty.
Kaupunki päättänyt tutkia kirkkorakennuksen soveltuvuutta kirjaston, nuorisopalveluiden ja työväenopiston tiloiksi
Viime vuoden lopulla kaupunginvaltuutettu Hilkka Ahde ja 26 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Oulunkylän uuteen keskustaan suunniteltaisiin noin 300 hengen kulttuuritila kirjaston, nuorisotilan ja työväenopiston yhteyteen. Uuden ison salin tarve korostuisi tulevaisuudessa, jos tiilikirkko suurine saleineen purettaisiin. Kaupunginhallitus ei pitänyt tarkoituksenmukaisena uuden, ison kulttuurisalin rakentamista Oulunkylään. Kokonaan uuden kulttuuritilan rakentamisen sijaan kaupunginhallitus piti tärkeänä selvittää mahdollisuutta hyö-
Sopisiko tiilikirkko monitoimitilaksi?
dyntää Oulunkylän purku-uhan alaisena olevan kirkkorakennuksen käyttöä kulttuuritarkoituksiin. Kirkkosaliin mahtuu 200–250 henkilöä ja liikkuvan väliseinän avulla seurakuntasalista saadaan siihen noin 100 lisäpaikkaa. Kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala aikookin nyt edistää sen selvittämistä, miten purettavaksi suunnitellun kirkon muuntelukelpoiset tilat soveltuisivat kirjaston, nuorisopalvelujen ja työväenopiston toimintaan.
Kirkon korjaamiskustannuksiin ei ole varauduttu kaupungin investointiohjelmassa
Jos tiilikirkon purkusuunnitelmista luovuttaisiin ja kaupunki korjaisi rakennuksen kulttuuripalveluiden käyttöön, Oulunkylän ytimessä säilyisi asukkaille tuttu arkkitehti Heikki Castrénin suunnittelema 1970-luvun arvorakennus osana kaupunkikuvan historiallista kerroksellisuutta. Rakennuksen peruskorjaaminen aiheuttaisi kaupungille kuitenkin huo-
mattavat lisäkustannukset, joihin ei ole varauduttu investointiohjelmassa. Toisaalta kaupunki välttyisi tilojen vuokraamisesta aiheutuvilta kuluilta, jos se luopuisi vuokraamasta kirjastolle, työväenopistolle ja nuorisopalveluille Oulunkylän torikortteliin ehdotetut tilat sijoittajalta. Sijoittaja perii tilojen investointikustannukset pitkissä vuokrasopimuksissa.
Teksti: KAARINA KUKKA KORKEAOJA Kuva: SUSAN WILANDER
vastaa-palst a
MINTTU MURJOTTAA. Vielä eilen hän oli Anni-koiransa kanssa kieriskellyt lumessa Vieno-tädin pihalla. Nyt vesipisarat pomppivat jäätiköksi muuttuneella pihamaalla. Minttu tuijottaa synkkänä ikkunasta pimenevään iltaan.
- Talvi on ihan pilalla, Minttu äyskii, heittää villasukat jalastaan ja työntää kielensä ikkunalasiin kiinni. Anni ryntää villasukkia ravistelemaan. Tunnelma Vieno-tädin keittiössä on synkkä. Vieno tätikään ei oikein keksi mitään lohduttavia sanoja, vaan tulee Mintun viereen tuijottamaan jäistä ja märkää pihaa.
- Hauska jälki tuli tuosta sinun kielestäsi ikkunalasiin, Vieno-täti vihdoin keksii keventää tunnelmaa, muinoin me lapset aina lumisateella työnsimme kielen ulos suusta ja yritimme kerätä sillä lumihiutaleita.
- Kyllä mekin Kaisan kanssa sitä on kokeiltu, Minttu herää murjotuksestaan. – Ne vaan sulaa heti pois. Mutta meidän auton ikkunaan satoi kerran mökillä ihan ihania hiutaleita. Isänkin mielestä niitä oli sääli hinkata pois.
- Niin, niitä on niin monenlaisia… lumihiutaleita hiljalleen, sataa maahan lumivalkoiseen… Vieno-täti alkaa hyräillä.
- Älä nyt rupea romantilliseksi, Minttu tökkää Vieno-tätiä poskeen. - Mitenhän monta erilaista lumihiutaletta on?
- Yritetäänkö laskea, kun seuraavan kerran sataa lunta… tai ehkä kysytään tuosta naapurin Annakaisalta, Vieno-täti innostuu.
Miten monta erilaista lumihiutaletta on?
- Joo ja kerrotaan heti Kaisallekin, Minttu on jo eteisessä ja vetää kumisaappaita jalkaan.
Annakaisa von Lerber toimii tutkijana Ilmatieteen laitoksella ja hän vastaa mielellään Vienotädin ja Mintun kysymyksiin. - Ihmiset kyselevät usein, kuinka monta erilaista lumihiutaletta on ja onko todella jokainen omanlaisensa. Lumihiutaleita on todellakin lukematon määrä, ja luonnossa on erittäin epätodennäköistä, että kohtaisi kaksi samanlaista yksilöä.
Lumikide on aina 6-kulmainen
Ensin Annakaisa kertoo hieman lumihiutaleiden perusteista. Tutkijalle lumikide on yksittäinen kappale, kun taas lumihiutaleessa on niitä mukana monen monta. Lumikiteiden perusmuotoja lasketaan olevan noin 35. Kiderakenne on aina 6-kulmainen tai sen kerrannainen; vesimolekyylin muoto ja fysiikan lait määräävät, ettei muita voi olla. Lumikide muodostuu jäätymisytimen ympärille syntymäympäristönsä olosuhteissa ja sen rakennusaineista eli vesihöyrystä. Syntyvä lumikide on syöppö ja kun se lähtee muodostumaan taivaalla se nappaa lähistön vesimolekyylejä, jotka jäätyvät kiteen teräviin reunoihin. Kasvavat kiteet kulkevat tuulten mukana jonnekin muualle, jossa ne jatkavat kasvuaan nyt uuden ympäristön olosuhteitten mukaan. Näin niistä tulee yksilöllisiä eikä mikään lumikide lopulta kulje täsmälleen samaa polkua. - Tutkijalle lumikiteet tai -hiutaleet ovatkin kuin kirjeitä taivaalta, joiden avulla voidaan päätellä millaisen matkan ne ovat kulkeneet, lainaa Annakaisa kuuluisaa japanilaista lumihiutaletutkijaa Ukichiro Nakayaa 1940-luvulta.
Lumikiteen rakenteen määrittelee ilmankosteus ja lämpötila. Lämpötila määrää lumikiteen muodon, ja kosteus taas vaikuttaa kiteen monimuotoisuuteen. Kauniit tähtirakenteet – tutkijoiden kielellä dendriitit - syntyvät -15 °C lämpötilassa ja ym-
päristössä, jossa on paljon kosteutta. Ne kasvavat hyvin voimakkaasti sekä kiteinä, mutta myös kiinnittyen toisiinsa lumihiutaleiksi ja näin näkyvät hyvin myös säätutkan kuvassa. Suomessa lumisadepilvet ovat usein matalia, noin 3-4 kilometriä korkeita. Lumihiutaleen putoamisnopeus on n. 1 m/s eli keskimäärin matka kestää, toki tuuliolosuhteitten mukaan, runsaan tunnin. Huurtunut kide tai hiutale, jossa alijäähtyneitä pilvipisaroita on jäätynyt kiteen pintaan, voi kuitenkin tulla alas jopa 2-3 m/s. ”Muodostuvan kiderakenteen ja putousnopeuden erojen perusteella voimme tunnistaa lumen ominaisuuksia tutkakuvassa” kertoo tutkija.
Isot hiutaleet syntyvät merellä Lumihiutaleet ovat ilmakehän olosuhteitten takia erilaisia ympäri maailmaa. Helsingissä lumikiteet näyttävät joskus mannaryyneiltä. Kyseessä on silloin lumirae, joka on peittynyt alijäähtyneiden pilvipisaroiden alle niin, ettei alkuperäistä lumikiteen muotoa enää erota. Kun Helsingissä tulee isoja ilmavia lumihiutaleita niin usein syynä on Itämerellä syntyvä lumi. Merkittävä tuuli jäättömän, avoimen vesialueen yllä nostaa kosteutta ylöspäin, jolloin lumikiteet muodostuvat alhaalla ja kasvavat nopeasti. Lopulta lumi sataa aivan rannikolle.
- Nämä nauhamaiset lumisaderintamat näkyvät hyvin tutkakuvassa Suomen ja Viron rannikon välillä, sanoo Annakaisa.
Tänäkin talvena monelle Pääkaupunkiseudun hiihtäjälle tuttu keinotekoinen tykkilumi tuottaa jäätynyttä vettä ilman kiderakennetta. Puuterilumi, josta erityisesti laskettelijat pitävät on juuri sitä kaunista tähtirakenteista muodostuvaa dendriittilunta. Säämallit ennustavat lumisateet hyvin ja dendriittien kasvuvyöhykkeet näkyvät tutkassa, joten kuvasta voidaan periaatteessa nähdä, onko tulossa hyvää laskettelulunta.
- Tämä vaatii vielä lisää tutkimusta, mutta ollaan
jo melko lähellä päättelemään joitakin lumisadeluokkia. Laskettelijoiden hiihtokelejä tärkeämpää on arvioida lumen määrä ja rakenne, jolloin voidaan paremmin valmistautua jo etukäteen tarvittaviin toimenpiteisiin lentokentillä ja teiden kunnossapidossa, kertoo Annakaisa.
Ei kahta samanlaista
Palaamme vielä lyhyesti lumikiteitten eroihin. Laboratorio-olosuhteissa voidaan periaatteessa luoda kaksi samanlaista lumikidettä pitämällä olosuhteet täsmälleen samanlaisina. Laboratorioiden ulkopuolella tämä ei kuitenkaan ole mahdollista vaan jokainen lumihiutale on sen oman polkunsa tulos.
- Lumihiutaletta voisi siis verrata ihmisen eloon. Jokainen meistä muotoutuu omanlaisekseen sen mukaan, miten elämä meitä kuljettaa, pohtii tutkijamme.
Mintulle lumitutkijalla on vielä vinkki.
- Lumihiutaleiden bongailu on tosi hauskaa puuhaa. Muuta ei lumisateella tarvita kuin mustat lapaset ja suurennuslasi mukaan niin aivan uusi maailma aukeaa.
Vieno-tädiltä voivat kysyä niin isot kuin pienetkin! Lähetä kysymyksesi toimitukselle osoitteeseen: swilander@hotmail.com ja toimitamme sen edelleen Vieno-tädille.
Tällä kerralla asiantuntijanamme toimi Ilmatieteenlaitoksen tutkija Annakaisa Von Lerber
Mitä mieltä kuntavaaliehdokkaat ovat Mäkelänkadun
kaupunkibulevardista?
Kaupungin bulevardisuunnitelmia seuraava asukasyhdistysten ryhmä (Käpylä, Metsälä, Oulunkylä, Maunula ja Pakila) laati helmikuun lopussa nettikyselyn alueidensa vaaliehdokkaille. Halusimme kuulla heidän kantansa täydennysrakentamiseen ja sen vaikutuksiin liikenteeseen ja viheralueisiin. Kyselyyn vastasi 14 ehdokasta viidestä eri puolueesta.
KYSYIMME EHDOKKAILTA tulisiko täydennysrakentamista hajauttaa eri alueille vai luoda uusia alueita nykyisten kaupunginosien läheisyyteen. Mielipiteet ha-
jaantuivat melkoisesti – uusia alueita, vanhoja ja uusia alueita yhdistäen, metropolialueen tiivistäminen. Myös vanhojen teollisuus- tms alueiden hyödyntäminen asuntorakentamiseen ja asuntokannan uusiminen vaihtoehtona kalliille peruskorjaamiselle nostettiin esiin. Alueen alustavissa suunnitelmissa on paikoin varsin korkeita taloja vanhojen matalien rakennusten vieressä. Mitä tästä tuumittiin? Usea vastaaja painotti uuden ja vanhan yhteensovittamista, palvelujen solmukohtiin korkeampaa, ei muurimaisia rakennuskomplekseja, varjostukset huomioitava. Pohdittiin myös kivijalkaliikkeiden pärjäämistä, kun yleiskaava tuntuu suosivan kauppakeskuksia. Entä sitten viheralueet? Vastaajat olivat liikuttavan yksimielisiä viheryhteyksien tärkeydestä. Ei pilkottuja viheralueita vaan vihersormia, talojen välisiä viherkäytäviä, joilta pääsy laajemmille viheralueille. Lisäksi korttelipihoja, puistoja ja lasten leikkipaikkoja. Esille nostettiin myös rakennuskorkeuden vaikutus viheralueisiin – rakentaminen ylöspäin jättää enemmän maata vapaaksi viheralueille. Meitä kaikkia varmaan huolestuttaa liikenteen ohjautuminen kokoojakaduilta asuntovaltaisille sivukaduille etenkin ruuh-
Alkuja keskustelulle
NUOREN KOULUSTA TULI
Wilma-viesti, joka alkoi ”Hyvää Ramadania ja suuren paaston aikaa!”
Koulusta haluttiin kertoa, että koulun henkilökunta tukee ramadania ja paastoa viettäviä koululaisia, ja toivottiin vanhempien yhteydenottoa, jos paasto vaikuttaa kouluruokailuun.
Pappina ja nuoren vanhempana olin iloinen positiivisen uskonnonvapauden toteutumisesta. Monikulttuurisuus ja moniuskontoisuus on koulujen arkea. Se on aihe, jonka kuuluukin näkyä, eikä erilaisuutta tule piilottaa. Tätä kolumnia kirjoittaessa pohditaan, voisiko katsomusaineiden yhdenvertaisuutta parantaa lisäämällä islamin koe ylioppilaskirjoituksiin.
Kristillinen usko on usein pään tai sydämen sisäinen asia, josta ei puhuta. Oma usko saattaa olla aika vieras sekä sisällöltään että tavoiltaan. Uskonnosta ei osata keskustella, kun omaan uskonperinteeseen on liikaa välimatkaa. Viime aikoina julkisuuden henkilöiden ja somevaikuttajien tapa puhua uskostaan on kuitenkin vaikuttanut myös suomalaisiin nuoriin. Teen vuosittain rippikouluryhmälleni kyselyn, jossa on lista rippikoulun sisällöistä. Nuorten pitää valita, mitä teemoja he haluaisivat erityisesti käsitellä rippikoulun aikana. Vielä 5 vuotta sitten aiheesta ”Jeesuksen elämä, kuolema ja ylösnousemus” -teemasta oli kiinnostunut 1–3 nuorta noin 25 hengen ryhmästä. Tämän vuoden rippikoulu-
ryhmästä kyseisen teeman oli valinnut noin puolet. Kolmasosa ryhmän jäsenistä ei muuten kuulu ainakaan vielä kirkkoon. Ainakin tämän ryhmän nuoret haluavat tuntea oman uskonsa – ja toki myös pitää hauskaa ja kokea elämyksiä riparilla.
Oma usko ja toisten usko saakin kiinnostaa. Uskon kysymysten äärellä voi syntyä mielenkiintoista keskustelua, kun osapuolet ovat avoimia ja kunnioittavia toisiaan kohtaan. Ajattelen, että erityisesti tällaisena aikana maailma tarvitsee keskustelua ja pohdintaa uskosta, etiikasta, arvoista ja filosofiasta. Sellaista keskustelua, jossa valmis vastaus ja kanta ei synny hetkessä, vaan jossa pysähdytään kuuntelemaan ja ajattelemaan; jossa voidaan asettautua kaikessa rauhassa olemaan eri mieltä ilman, että syntyy heti konflikti.
Positiivinen uskonnonvapaus ja eri tavalla uskovien ja ajattelevien ihmisten kunnioittava kuunteleminen, on alku tälle keskustelulle.
JOHANNA ELO pappi ja viestijä Oulunkylän seurakunta
ka-aikoina. Ehdokkaiden pääviesti tuntuu olevan julkisen liikenteen lisääminenmuutama kannatti maksuttomuutta. Raideliikenteen lisääminen ja sille uusia poikittaislinjoja, liityntäpysäköintiä laajennettava. Asuntokaduille läpiajokieltoja ja niiden tehokas valvominen. Esiin nostettiin myös uusia metrolinjoja.
Ja lopuksi kysymys asukasdemokratiasta. Mitä lisäarvoa asukkaiden osallistaminen voisi tuoda suunnitteluprosessiin ja missä vaiheessa vuorovaikutuksesta olisi eniten hyötyä? Esimerkiksi näin ehdokkaat vastasivat: Jokaiseen kaupunginosaan asukkaiden valitsema kaupunginosaneuvosto, jolla olisi aitoa toimivaltaa suunnittelussa. Päättäjien on kuultava asukkaita ennen suunnitteluprosessien aloittamista ja vuorovaikuttamiseen on saatava lisää resursseja. Onko virkahenkilöillä tarpeeksi ymmärrystä asukasdemokratiasta ja sen hyödyllisyydestä? Ja johtavatko kauniit sanat myös tekoihin?
Kaikkien kyselyyn vastanneiden ehdokkaiden tekstit löytyvät täältä: https://kaupunginosat.fi/kaupunkibulevardit/vaalikyselyn-vastaukset/
Ehdokkaiden vastauksista koosti tiivistelmän
MARJA MARKKO
Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service
Tuulilasiongelmia?
Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut
Uudenmaan
Pakila-Seuran puheenjohtajan palsta
Hanget jäivät ohuiksi, mutta vaalit ovat sentään tulossa
PAKILA-SEURA JÄTTI 12.2. kannanoton Helsingin kaupungin suunnitelmaan muuttaa Tuusulantien osia kaupunkibulevardiksi. Kannanotto on toimitettu kaupungin kirjaamoon.
Tuusulantien liikennealueelle noin kolmen kilometrin pituiselle osuudelle aiotaan tehdä asemakaavan muutos, jolla maantiealue muutetaan katualueeksi Käpylän ja Pakilan pientaloalueen välisellä osuudella. Muutos antaisi kaupungille vapaammat kädet muuttaa asemakaavaa kuulematta asukkaiden mielipidettä.
Hanke johtaisi liikenteen lisääntymiseen Pakilan katuverkostossa ja lisäisi turvallisuus- ja päästöongelmia asuinalueella. Bussilinjat päättyisivät jatkossa Käpylään, mikä heikentäisi alueen vaatimatonta joukkoliikennettä entisestään ja lisäisi henkilöautoliikennettä.
Alueen lähivirkistysalueet supistuisivat, koska Tuusulanväylän reuna-alueen suojelumetsävyöhyke häviäisi. Kaavamuutos sallisi jopa 7-kerroksisten tornitalojen rakentamisen matalien rivi- ja omakotitalojen naapuriin.
Miksi Pakila-Seura sitten vastustaa asemakaavamuutosta? Siksi, että se ei vastaa asukkaiden enemmistön tahtoa. Säilytetään Länsi-Pakila pientaloalueena - kansalaisaloite keräisi 1545 allekirjoitusta. Viiden kaupunginosayhdistyksen verkkokyselyssä bulevardikaupungin kaavarungosta asiaan otti kantaa 1412 henkeä.
Helsingin hallinto-oikeus ei hyväksynyt Pakilan Omakotiyhdistyksen valitusta pikaruokajätin haluamasta drive-in autoravintolasta Länsi-Pakilassa vastapäätä Pakilan S-markettia. ”Mäkkäri” tulee suojellun pientaloalueen naapuriin liikenteellisesti hyvin ongelmalliseen paikkaan. Peltien kolinaa ei kukaan toivo, mutta siltä lienee vaikea välttyä. Hampurilaisravintolan tulo jakaa tietenkin mielipiteitä. On myös niitä, jotka toivottavat sen tervetulleeksi, koska lisäähän se Pakilan palveluvalikoimaa. On silti hyvä kysymys, miksi juuri siihen? Eikö todellakaan löytynyt sopivampaa paikkaa.
Rajatie 4, Halli 14, 01230 Vantaa 09 374 5741 • 040 508 3550
Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi
Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani
Vaikka Helsingin kaupungin toimia on monesta asiasta syytä arvostella, niin löytyy kyllä kehuttavaakin. Paloheinän ulkoilustadionia se on kehittänyt määrätietoisesti. Tänä oikukkaana lumitalvena Paloheinän hiihtostadion on osoittanut tarpeellisuutensa taas kerran. Harmi vain, että alueen suosituin latureitti eli peltoja pitkin Haltialaan ei ole ollut käytössä. Heikko lumitalvi ja laajennetun golfkentän aidat ovat sen estäneet.
Kaupungin ja monien yhteistyökumppanien 19.2. järjestämä Stadin talvirieha Paloheinässä oli valtava menestys. Ulkoilualueella oli väkeä kuin Woodstockissa aikanaan. Monille lapsiperheille talvirieha oli varmasti yksi hiihtolomaviikon kohokohdista.
Edessä ovat kunta- ja aluevaalit. Pakila-Paloheinä-alueella on monella puolueella ehdokkaita. On tärkeää, että alueemme ääni kuuluisi nykyistä paremmin yhteisiä päätöksiä tehtäessä ja että meitä koskevia päätöksiä tekevät valtuutetut toimisivat myös yhteistyössä alueella toimivien erilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa, joista Pakila-Seura on yksi. Kansalaisjärjestöjen ja valtuutettujen yhteistyössä on toki parantamisen varaa molemmin puoli. Valtuutetut menevät usein mielellään virkamiesten tekemien päätösten taakse, mutta esimerkiksi kaavoitusta koskevien ratkaisujen avaamisessa valtuutetuilla olisi mielestäni kehittämisen varaa. Käydään ahkerasti äänestämässä ja valitaan puolueista riippumatta sellaisia valtuutettuja, jotka ovat tavattavissa vaalien välilläkin ja jotka käyvät myös perustelemassa meille tekemiään päätöksiä.
Hyvää kevättä kaikille.
RAIMO RAHKONEN
Pakila-Seura hallituksen pj.
Kuva: Esko Lukkari
Kauneus ja terveys
Oulunkylän Kampaamo
Marjut Mäkelä
Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI Puh. 09 728 7012
Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ
Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri OK-Hammas
Siltavoudintie 4
Ajanvaraus p. 7520880
Parturi-Kampaamo
Ajanvaraus myös netissä (Timma) Tervetuloa!
Mäkitorpantie 23 | Puh. 09-752 4939
Oulunkylän torin ränsistynyt toimistorakennus edelleen purkamatta
OULUNKYLÄN TORIN laidalla viistosti vastapäätä Tapio Rautavaaran puistoa sijaitseva kolmikerroksinen toimistotalo (Oulunkylän tori 1) on ollut vuosia tyhjillään. Rakennuksen seinät ovat graffitien peitossa. Osa ikkunoista on rikki. Raideliikenteen vilkkaassa solmukohdassa sijaitsevan rakennuksen pitkään jatkunut alennustila ihmetyttää ja harmistuttaa asukkaita ja muita ohikulkijoita.
Rakennuksen tontteineen omistaa Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö Kojamo Oyj (vuoteen 2017 asti VVO-yhtymä Oyj), jonka tarkoituksena on purkaa rakennus ja rakentaa tontille osittain viisi-, osittain kuusikerroksinen asuinvuokratalo.
Asuinkerrostalon mahdollistava asemakaava hyväksyttiin vuonna 2020. Uuden rakennuksen maantasokerrokseen on kaavan mukaan rakennettava liiketiloja, joista osassa on oltava ravintolan mahdollistava tekniikka.
Rakennusalan vaikean suhdannetilanteen vuoksi uusia rakennushankkeita on viime vuosina käynnistynyt poikkeuksel-
Purkukuntoisen rakennuksen jämähtäminen paikoilleen ei miellytä alueen asukkaita.
lisen vähän. Rakentamisen yksikönjohtaja Toni Kankare Kojamosta toteaa, että myös Oulunkylän torilla sijaitsevan toimistotalon purkamis- ja rakentamisaikataulu on edelleen auki.
Wenus fotografiatelier
Parasta palvelua, turvallisesti. Tervetuloa.
PARTURI - KAMPAAMO - KAUNEUSHOITOLA - KAUPPA
Hiusateljee Oy
Ogelin liikekeskus, Kylänvanhimmantie 29
Ajanvaraus: 097 206 700 tai 24/7 netin kautta hiusateljee.fi/ajanvaraus
HAMMASLÄÄKÄRIASEMA
Hammaslääkärit
Sanni Aho
Katariina Savijoki
Katja Kurhela
Suuhygienisti
Leila Leppänen
Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä.
SEURAN SÄHKÖPOSTIIN saapui helmikuun lopulla seuraavanlainen viesti: ”Olen asunut parikymmentä vuotta yli satavuotiaassa oulunkyläläisessä talossa. Vuosia sitten löysin vintistämme laatikollisen valokuvien lasisia negatiiveja. Ajattelin tuolloin, että olisi kiva nähdä minkälaisia ihmisiä kuvissa on. Viime talvena tartuin toimeen ja kehitin niistä omaksi ilokseni digikuvia. Osa levyistä oli tuhoutunut, mutta osasta sain selkeitä kuvia. Kuvat paljastuivat oulunkyläläisen ´Wenusfotoateljerin` asiakaskortistoksi. Negatiivien suojapapereissa oli osittain nimiä, osittain ne olivat nimettömiä. Nimet olivat ilmeisesti asiakkaiden yhteystietoja. Kuvissa on pääasiassa ateljeeposeerauksia, osittain kuvia taloista, osittain ulkokuvia.”
Viestin lähetti Panu Rautala,
joka oli löytänyt noin 80 lasinegatiivia ja niihin kiinnitetyt suojapaperit. Hän arveli, että heidän talossaan on saattanut asua valokuvaamon työntekijä, jonka jäljiltä kuvat ovat. Rautaloiden vuonna 1917 rakennetussa talossa on asunut runsaasti vuokralaisia – heidän tietonsa löytyvät hyvin säilyneestä asukaskirjasta. Ammatitkin on mainittu, mutta valokuvaajaa ei löydy.
Panu Rautala kertoi voivansa luovuttaa kuvat Oulunkyläseuralle säilytettäviksi – suuri kiitos hänelle tästä hienosta lahjasta! Seuran tämän vuoden toimintasuunnitelmassa on kirjattu yhteistyö Helsingin kaupunginmuseon kanssa Oulunkylä-kuvien taltioimiseksi ja nyt löydetyt kuvat ovat arvokas lisä tietokantaan. Sivulta Finna.fi löytyy jo nyt noin 1500 kylääm-
Varttuneita mietteitä
MULLE BÖRJAA yks safkakausi joulusta ja sluuttaa pääsiäiseen. Tuona aikana vedän lärviin suuren osan vuoden safkoista, joita pidän pakollisina ja hyvinä vuosisysteemissä. Joulu on kaiken alku. Graavilohet, kinkut, likokalat, erilaiset laatikot, väskynäsopat ja joulutortut. Joulun aika ilman noita ei multa onnais. Tammikuussa ei sitten ookkaan mitään erityistä safkaa. Mennään vaan tipattomasti, jos ei satu yhteen tai kahteen saunakaljaan sortuun. Helmikuussa Runebergin tortut ovat must. Niitä pitää saada ja riittävän monta. Yks puute niissä nykyään kumminkin on. Frederika stikkas torttuihin tipan karvasmanteliöljyä. Sitä ei enää mikään leipomo tee. Se öljy kumminkin toi torttuihin hienon ja snadisti erikoisen maun. Helmi- ja maaliskuun vaihteessa skruudataan laskiaispullia. Mun suosikki on mantelimassa. Snaijaan kuiteski, että joku tykkää mansikkahillosta pullan sisällä. Historiaa muistaen skrivaan tähän, että 1940-luvun lopulla laski-
me liittyvää historiallista kuvaa. Mahtaako kukaan teistä lukijoista muistaa Wenus fotografiatelier -yrityksen puukirkon lähistöltä? Olisi mielenkiintoista selvittää asiaa tarkemmin, jo-
aispullaan kaivettiin skrubu. Skrubuun pantiin sokeria. Pulla syvälle lautaselle ja päälle kuumaa maitoa, jota sitten lapettiin lisää lusikalla skrubuun. Pullasta tuli aika mössöä, joka kipattiin lusikalla kitaan. Gutaa oli, mutta nykysysteemi on parempi.
Pääsiäisenä lampaanviulua ja pashaa. Mulle kuiteski mämmi on herkku, jota pitää skruudaa monta rovetta. Sitä aletaan dilkkaa budjuissa jo helmikuun lopulla. Joulun jälkeen pääsiäinen on toiseks paras safkasysteemi. Normiarkeenkin liittyy safkoja ja varsinkin jos oot reissussa. Safkanautinnon fyllaa skruudaamiseen liittyvän ympäristö. Hyvii esimerkkejä ovat rapubileet skönen rannalla tai poronkäristys Lapissa.
ten voitte laittaa viestin sähköpostiimme oulunkylaseura.info@gmail.com.
Teksti: MARJA MARKKO Kuva: Wenus fotografiatelier Wenus fotografiatelier Oulunkylässä aikoinaan.
Reissaan jonkun kerran vuodessa Lappiin Saariselälle. Siellä kun käy paikallisen porotilan Virpiltä tsöbaamassa lapakäristystä. Sitä hautoo uunissa sipulin, pekonin ja oluen kanssa 3 tuntia ja skruudaa kuutamon tai revontulien loisteessa pottumuusin, puolukan, suolakurkkujen ja punkun kanssa. Fiilari on ok. Ihan eri kuin jos sen tekis stadissa. Hyvää pääsiäistä kaikille. Pankaa rairuohot kasvaan, kaivakaa tiput skobeista ja tsöbatkaa mämmiä. Nautitaan kevään tulosta. Fogelit jo sjungaa.
Teksti ja kuva: RAIMO ANTTILA raimo.anttila@kotiposti.net
Teksti: KAARINA KUKKA KORKEAOJA Kuva: SUSAN WILANDER
Oulunkylän kirjastossa kokoontuu useita lukupiirejä
OULUNKYLÄLÄINEN Sanna Tuovinen pohti vuosi sitten, miten saisi lisättyä omaa lukuintoaan, joka oli ruuhkavuosien aikana lopahtanut lähes tyystin. Kirjaan oli hankala tarttua, vaikka kiinnostusta moniin aiheisiin olikin. Usein kirjan lukemisen jälkeen olisi ollut halua myös keskustella jonkun sellaisen kanssa, joka on lukenut saman kirjan ja näin syventää lukukokemusta. Lisäksi olisi mukava pohtia yhdessä jonkun kanssa erilaisia näkökulmia kirjojen aiheisiin.
- Keksin, että lukupiireissähän aina luetaan sama kirja ja sitten kokoonnutaan yhteen keskustelemaan siitä, kertoo Sanna. Oulunkylässä ei kuitenkaan kokoontunut säännöllisesti lukupiiriä. Sannalla oli myös toive päästä lukemaan yhteiskunnallisiin asioihin liittyviä kirjoja ja sellaista lukupiiriä ei kokoontunut edes lähialueilla.
Sanna päätti kysellä Oulunkylän alueen Facebook-ryhmässä olisiko muillakin asukkailla kiinnostusta osallistua lukupiiriin. Muutamia innokkai-
ta ilmenikin, joten maaliskuussa 2024 perustettiin yhteinen Fb-ryhmä, jossa alkuun keskusteltiin milloin ensimmäinen tapaaminen olisi ja mikä kirja valittaisiin.
Sanna päätti ottaa yhteyttä Oulunkylän kirjastoon ja kysyä saisiko sieltä varattua tilan kerran kuukaudessa kokoontuvalle piirille. Kirjasto myöntyi ja näin ensimmäinen yhteiskunnallinen lukupiiri kokoontui toukokuussa 2024 kirjanaan Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut. Ensimmäisessä tapaamisessa paikalla oli kolme henkilöä. - Ensimmäinen kirja herättikin paljon keskustelua ja ajatuksia, joten oli todella mukavaa päästä jakamaan niitä muiden kanssa, kertoo Sanna. Tämän jälkeen yhteiskunnallinen lukupiiri on kokoontunut Oulunkylän kirjaston tiloissa kerran kuukaudessa. Piiriin valitut kirjat ovat tähän asti käsitelleet mm. luokkaeroja, kestävän kehityksen teemoja, sosiaalista mediaa sekä kapitalismia.
Tapaamisissa on ollut ihmisiä pai-
Oulunkylän KiekkoKerhon Talviriehassa riitti tekemistä koko perheelle!
Kotijoukkue OKK Tankki ennen näytösottelun alkua.
OULUNKYLÄN KIEKKO-KERHO, tutummin OKK järjesti Talviriehan Pukinmäen tekojäällä lauantaina 1.2.2025. Päivään mahtui paljon kaikkea aina kaikille avoimesta luistelukoulusta pienpeleihin, lämäritutkasta rankkareihin ja mailakirppiksestä buffetin herkkujen nauttimiseen saakka.
Tekojääkaukaloon saatiin hyvin mahtumaan samaan aikaan va paa luistelualue, luistelukoulu sekä pienpelialue. Luistelukoulus sa opeteltiin innokkaiden luistelijan alkujen kanssa muun muas sa teränkäyttöä ja liukua. Kaukalon toisessa päässä pyöriviin pien peleihin pääsivät mukaan kaikki halukkaat ja hyvät pelit saatiin kin pystyyn.
Talviriehassa nähtiin myös OKK Tankin isännöimä näytösot telu. Kotijoukkuetta vastaan asettui White Bears Helsinki. Otte lusta ei maaleja puuttunut ja peli päättyikin lukemiin 8–8. Erätau oillakaan ei maaleilta vältytty, sillä joukkueiden maalivahdit pääsi vät torjumaan halukkaiden rankkareita. Hienoja maaleja ja hienoja torjuntoja! Ottelun jälkeen testattiin vielä keneltä löytyy kaukalon kovin lämäri, kun maalille asennettiin laukaisututka, joka mittaa laukauksen nopeuden. Lämäriä pääsivät kokeilemaan kaikki ha lukkaat ja myös osa Tankin pelaajista intoutui lämimään. Päivän paras tulos oli 124km/h.
Sää suosi tapahtuman aikana luistelijoita ja katsojia, sillä päi vää saatiin viettää aurinkoisessa kelissä. Oli ilo nähdä paljon iloi sia kasvoja ja punaisia poskia tekojäällä viettämässä mukavaa tal vipäivää. Yhteisellä tekemisellä saatiin tästäkin tapahtumasta erit täin onnistunut, kiitos siis kaikille mukana olleille! OKK on toiminut kaudella 24-25 Malmin jäähallissa Oulunky län jäähallin ollessa remontissa. OKK:ssa odotetaankin jo innolla remontin valmistumista ja kotipesään palaamista. Teksti ja kuva: OKK markkinointivastaava
kalla parista jopa kuuteen. Keskustelu on vapaamuotoista eikä sille ole asetettu mitään erityisiä raameja. Mukaan yhteiskunnallisen lukupiirin Facebook-ryhmään pääsee edelleen. Ryhmässä keskustellaan siitä, millaisia ja mitä kirjoja seuraaviin lukupiireihin valittaisiin. Ryhmään tulemalla pääset siis vaikuttamaan siihen mitä kirjoja piirissä luetaan. Tiedot ryhmästä löytyvät esimerkiksi Oulunkyläläiset Fb-ryhmän kautta tai ottamalla yhteyttä Oulunkylän kirjastoon. Ennen kesätaukoa yhteiskunnallinen lukupiiri kokoontuu vielä kaksi kertaa: 7.5.2025 kirjana Reni EddoLodge: Miksi en enää puhu valkoisille rasismista sekä 3.6.2025 kirjana Caroline Criado Perez: Näkymättömät naiset. Oulunkylän kirjastolla kokoontuu yhteiskunnallisen lukupiirin lisäksi kolme muuta lukupiiriä. Kirja ja elokuva -lukupiirissä luetaan kirjoja, joista on olemassa myös elokuva. Piirissä pohditaan muun muassa saako hy-
västä kirjasta hyvän elokuvan ja miten lukijan suhde kirjaan muuttuu elokuvan myötä. Dekkarilukupiirissä luetaan jännityskirjallisuutta ja keskustellaan luetusta. Demokraattinen Sivistysliitto DSL:n järjestämässä marxilaisuuden lukupiirissä paneudutaan Nancy Fraserin kirjaan ”Kannibaalikapitalismi. Miten päästä eroon järjestelmästä, joka syö demokratian, hyvinvoinnin ja maapallon”. Kirjastolla kokoontuu lisäksi Novellikoukku, jossa kuunnellaan ääneen lu-
Tapsa-kassista tuli hitti
Keksejä, vessapaperia, mokkapaloja. Konstit ovat monet, kun kartutetaan leirikoulukassaa. Oulunkylän koulun 5F-luokan ensi syksyn leirikoulua rahoitetaan Ogelikasseilla, joiden suosio yllätti tekijät iloisesti.
ettuja novelleja ja tehdään käsitöitä. Kaikkien lukupiirien kokoontumiset ovat noin kerran kuussa. Tiedot lukupiireistä ja muista kirjaston tapahtumista löytyvät Helmet-sivulta www. helmet.finna.fi/content/tapahtumat ja kirjaston ilmoitustaululta.
tituotteet on oulunkyläläisen yrittäjän printtituoteyritys, joka tuottaa monenlaista tavaraa tilaajan valitsemilla kuvilla painettuina.
- Valikoimissa on mm. postikortteja, jääkaappimagneetteja, mukeja ja paljon muuta. Suurin asiakasryhmä ovat museokaupat. Silloin tällöin teemme myös varainhankintatuotteita, kuten nämä Ogeli-kassit, Elisa Hartikka kertoo.
Kassit painetaan käsityönä muutaman kymmenen kappaleen erissä, ja äskettäin valmistui jo neljäs erä.
kylä on rakas paikka sekä täällä varttuneille että tuoreemmille asukkaille. Ja senkin, että Tapio Rautavaaran muisto ja arvostus elävät täällä vahvoina.
IDEA kaupunginosan omasta kangaskassista alkoi syntyä, kun Finna-palvelusta löytyi upea mustavalko-otos ehkäpä kaikkein tunnetuimmasta oulunkyläläisestä eli taiteilija-urheilija Tapio Rautavaarasta. Kuvan on ottanut julkisuuden henkilöiden muotokuvista tunnettu, legendaarinen Kuvasiskot-valokuvaamo vuonna 1966, ja Rautavaaran perhe ystävällisesti antoi luvan käyttää sitä varainkeruukassissa.
Mio
Kun Elisa Hartikka esittäytyi Oulunkyläläiset-palstalla Facebookissa, löytyi kassille myös sopiva tekijä. Hartikka Print-
Kortelainen Ehdolla kuntavaaleissa
Kun rakennetaan sosiaalisesti
hyvinvoivaa Helsinkiä, on paras laittaa ihmisten auttamisen ammattilainen asialle miokortelainen.fi
- Kassi onkin kiva myytävä, kun se on paljon käyttöä kestävä ja ihmisille mieluinen. Näissä kasseissa materiaalina on tukeva canvas, joka kestää käyttöä ja pesuja, Elisa Hartikka sanoo. Kasseja on myyty omaan käyttöön ja lahjaksi paitsi Oulunkylään, myös muualle Suomeen entisille ”Ogelin tytöille ja pojille”. Niiden suosiosta voi varmaan päätellä, että Oulun-
Viidesluokkalaisille Tapio Rautavaaran musiikki tai elokuvat eivät ehkä ole tuttuja, mutta sen he tietävät, että Rautavaaralla on Oulunkylässä patsas. Moni luokan oppilaista käy jalkapallotreeneissä samoissa maisemissa, missä Tapio Rautavaara aikanaan heitti keihästä. Senkin puolesta keihäänheiton olympiavoittaja ja jousiammunnan joukkuemaailmanmestari Tapio Rautavaara on leirikouluhankkeen ”kummisedäksi” kovin sopiva, että liikunnallinen 5F-luokka on menossa leirikouluun Pajulahden urheiluopistoon.
Stadilainen. Ympäristönsuojelija. Keskuspuistoaktiivi, KM, Maunula LISÄÄ LUONTOA HELSINKIIN. HYVÄLLÄ ASIALLA!
• Keskuspuistoa ei saa nakertaa eikä pienentää lumenkaatopaikalla
• Laaja ja monipuolinen Kansallinen kaupunkipuisto perustettava nyt
Susanna Pitkänen asukkaidenaani.fi
Maija Hakanen
Ympäristöasiantuntija, Keskuspuistoaktiivi, FT, Pirkkola LÄHIPALVELUT LÄHILUONTO LÄHIDEMOKRATIA
Teksti: SANNA TUOVINEN ja EEVA KARHUNEN Kuva: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ Keksiagency
Erilaisia lukupiirejä löytyy kaikille kiinnostuneille.
Teksti ja kuva: TERHI RAUMONEN
Ogeli-kassiin menee vaikkapa Tapsan levy.
Veräjämäen kundit muistelevat 3/3
JATKAMME VIELÄ kolmikon Raine ja Arno Moliis sekä Matti Hara muisteluita 40-luvun lopun ja 50-luvun Veräjämäestä. Poikien touhuissa sattuu ja tapahtuu, mutta sotien jälkeiseen aikaan liittyi vielä aivan omia piirteitään. Vuosia on niistä vierähtänyt jo sen verran, että muutama kohellus ja kolttonen voitaneen nyt nostaa esiin.
Sodan jälkeen Helsingin eri kaupunginosissa vaikutti omia nuorison jengejä ja vuoden 1946 suuren alueliitoksen jälkeen entisille liitosalueille alkoi muodostua myös omia porukoitaan. Näin kävi myös Oulunkylässä ja täällä jengiä alkoi vetää Arttulassa asustellut Hartsi. Joukko ei ollut suuren suuri ja kovan ytimen muodostanut, ilmeisesti rippikoulukavereista koostunut ryhmä oli muutaman vuoden vanhempia. Raine ja Matti olivat mukana porukoissa mutta usein enemmän seuraajina. Kyllä pahantekoonkin silti mukaan ehdittiin.
Hartsin jengin ydinporukka alkoi ajautua myös rikosten teille ja suoritti kioskimurtoja ja muuta pikku rötöstelyä. Aina ei osaaminen seurannut intoa ja eräänkin kerran, radanvarren insinööritoimistolle murtauduttaessa mukaan tarttui hitsauspuikkoja. Niitä luultiin tuolloin joulukuusissa käytetyiksi sädetikuiksi ja suuri oli hämmennys, kun nämä eivät nuotiossa suostuneetkaan syttymään. Ei tainnut poikien nuotiossa aivan lämpö riittää. Mukaan tarttui myös toimistolta yövartijan kello, jota pojat muistavat vartijan kierroksillaan kaulassaan kannelleen. Mihin lienee tarvittu, mutta oli varmasti vartijallakin selittämistä kellon katoamisessa. Matti on kirjoittanut Vihreä idylli -kirjassa jengin tohelluksesta tarinan ”Kuka ampui kirkkoherra Toivo Viitasaarta”. Eräs virheellinen tieto voitaneen sattumuksesta nyt kuitenkin oikaista. Kirkkoherra tosiaan piti rippikoulua kirkon sakastissa ja Hartsi oli muutaman muun pojan kanssa il-
Juhannusmäellä sattui ja tapahtui.
meisesti opetusta häirittyään häädetty ulos. Syystä tai toisesta pojilla oli taas asekin mukana – oikein Parabellum kuulemma. Sitä kirkon ulkopuolella räpellettäessä ase laukesi, luoti osui kirkon ikkunaan ja päätyi alttaritaulun laitaan. Kirkkoherra sen sieltä myöhemmin kaivoi esiin ja kantoi luotia kellotaskussaan. Sitä hän sitten rippikoululaisillekin sopivassa kohtaa opetusta esitteli ja pohdiskeli, kuinka Herra häntä tässä oli varjellut. Nyt tiedämme, että kyseessä oli puhdas vahingonlaukaus eikä asetta käsitelleen Hartsin tavoitteena ollut suinkaan osua kirkkoherraan, vaikka hän myöhemmin matkallaan vastaavan kaltaisista toimista nuorisovankilaan ajautuikin.
Sodan jälkeen liikkui paljon aseita ja pojatkin saivat niitä helposti käsiinsä. Ampumaharjoituksissa oli maaleina katuvaloista lähtien mitä milloinkin, mutta isommilta vahingoilta onneksi vältyttiin. Matti muistaa kerran päässeensä Hartsin perheen mukana Mustikkamaalle, jonne tuolloin kuljettiin Sörnäisistä moottoriveneellä. Vanhemmat asettuivat kallioille auringonottoon ja pojat jatkoivat Helsingin työväen uimareiden saarella pitämään uimakouluun. Matkalla Hartsi yllättäen kaivoi esiin pistoolin, jonka oli kuulemma pöllinyt matkaan enoltaan. Pojat siirtyivät vähän polulta syrjemmälle tutustumaan aseeseen ja eikös se taas sitä käsitellessä lauennut. Luoti osui läheiseen mäntyyn ja Hartsi lykkäsi nopeasti pistoolin Matille käteen. Tämä ei osannut asiaa siinä sen kummemmin ihmetellä eikä asiasta tällä kerralla tullut enempiä seuraamuksia. Pojat suorivat nopeasti uimakouluun mutta uimataitoa ei silloin opittu. Se taito kehittyi Matillekin lopulta Pikkukosken rantamilta.
Aidasmäki oli tuolloin voittopuolisesti ruotsinkielistä aluetta ja siellä oli myös oma pieni Stigun
önvälittäjä aaja iukan si Suomen kijöistä! ntanen htaja nväl ttäjä K 8 6225
Pakilan isännöinti Oy
tarjoaa isännöintiä pienille yhtiöille. Pitkäaikainen kokemus isännöinnistä. Alue Käpylä Oulunkylä. Yhteydenotot
Hannu Siven puh 050-5907599 hannu.siven@kolumbus.fi
jenginsä, jota vastaan Hartsin jengillä oli välillä kivisotaa. Kerran jollain vastapuolen pojista oli mukanaan ilmakivääri ja sen seurauksena mm. Matilla on muistona jalassaan arpi. Tästäkös Hartsi suuttui ja mukaan haettiin oma ilmakivääri ja haulikkokin. Vastapuoli tästä säikähti ja vetäytyi porukan veturin kotipihalle apua hakemaan. Äitinsä tuli ovelle ja alkoi hätistellä Hartsin jengin poikia pois mutta sai ilmakivääristä osuman keskelle otsaa. Poliisijuttuhan siitä tuli. Seurauksena oli täysi aseistariisunta ja pojilta takavarikoitiin ritsoja myöten kaikki aseet pois.
Hartsi oli kovapuheinen jengin veturi, joka motivoi seuraajiaan uhkaamalla, että kaikille kaivetaan valmiiksi haudat ja jos ei toimiin suostuta niin sinne sitten ammutaan. Eräs kuningasajatuksista oli tuolloisen Herttoniemen radan sillan räjäyttäminen ja joku yritys sen osalta tehtiinkin. Paukku ei onneksi toivottua tulosta tuottanut mutta Käpiksen jengin korsu saatiin kyllä Taivaskalliolla dynamiitilla räjäytettyä taivaan tuuliin.
Tässähän oltiin menossa huonoille teille, mutta onneksi Matti ja Raine onnistuivat jättäytymään pois jengin touhuiluista. Matin osalta irtautuminen tapahtui lopulta nopeasti. Pojat kävivät pöllimässä kaupasta sätkäkoneen ja piipun, varastivat erään Veräjämäkisen kessupellolta loput tarpeet ja siirtyivät Arttulaan Hartsin talon kellariin opettelemaan tupakointia. Mattia ei pikkukundina tähän kuitenkaan mukaan otettu ja siitäkös pojalla sisu nousi. Hän pönkkäsi kellarin oven metrin halolla ja meni kertomaan touhuista Hartsin vanhemmille. Isä otti aikansa tapaan mattopiiskan mukaan ja kävi poikia opettamassa. Tämän tapahtuman seurauksena Matti sitten erotettiin kokonaan jengistä.
Kulkeminen Hartsin jengin mukana oli kuitenkin jo luonut mainetta eivätkä lähiyhteisön äidit antaneet lastensa leikkiä Matin kanssa. Näin hän etsiytyi touhuamaan enemmän käpyläläisten kanssa ja tiet Veräjämäen kaverusten kanssa hetkeksi erkanivat. Oppikoulunkin hän lopulta kävi Käpylässä koska ei sinänsä hyvästä koulumenestyksestään huolimatta päässyt Oulunkylän yhteiskouluun. Matti tätä muistellessa totesi Oulunkyläs-
sä olleen tuohon aikaan varsin suuret luokkaerot ja kertoi myöhemmin kiertoteitse kuulleensa rehtorina toimineen Selma Patajoen todenneen, ettei posteljoonin poikaa yhteiskouluun oteta. Niin tai näin, Käpylän oppikoulun kautta matka vei kauppaopiston ja yliopiston kautta Matin lopulta pitkälle uralle YLE:n radiotoimittajana, mistä monet hänet varmasti muistavatkin. Veräjämäen kaveruksien kanssa tiet kohtasivat uudelleen partiotoiminnassa.
Veljeksistä Arne oli niin paljon nuorempi, ettei kaikkeen tämän porukan kepposteluun ehtinyt mutta Raine oli mukana Hartsin jengin toimissa. Hänellä oli kuitenkin muitakin harrastuksia, jotka ohjasivat pois ikävimmiltä poluilta. Partiotoiminta oli eräs harrastuksista ja Ogelin susiveikoissa Raine ja Matti sekä Ilpo Kangas menestyivät oivallisesti; he olivat lopulta kolminkertaisia suomenmestareita partiotaitokisoissa. Raine oli myös innokas lintuharrastaja ja muistaa viettäneensä Ilpon kanssa pitkiä aikoja Viikin alueella lintuja seuraamassa; sattuipa seuraan joskus Pentti Linkolakin Näihin Viikin lintureissuihin liittyy vielä seuraava ajankuva. Herttoniemen radan korkealta ratavallilta nykyisen Viikin Prisman paikkeilla Raine muistaa seuranneensa kuinka Pariisin olympialaisten haulikkomitalistimme Konrad Huber harjoitti taitojaan. Hänellä oli Pornaistenniemellä koju ja pellon laidalla seipään nokassa täytetty huuhkaja, johon varikset kiinnittivät huomiotaan. Sieltä Konni varisten muuttoaikaan niitä sitten napsi haulikollaan. Raine muistaa kuinka vallilta seuratessa ensin näkyi pöllähdys ja alas tippuva varis ja vasta muutaman sekunnin kuluttua kuului laukauksen ääni. Eleltiin sodan jälkeistä pula-aikaa ja mestari saattoi ampua päivän aikana 40–50 varista, jotka sitten päätyivät Helsingin ravintoloihin herrasväen riistapadan aineksiksi. Monta muutakin juttua nousi esiin kaverusten muisteluiden yhteydessä ja niihin ehkä palaamme myöhemmin. Tarinat Veräjämäen skloddien touhuiluista päätämme kuitenkin nyt tähän.
Teksti: PEKKA RINTALA Kuvat: Matti Haran kotiarkisto
Gluck Wieniawski Saint-Saëns Bizet Viulusolisteina Jussi ja Riku Huuska Kapellimestari Luis Ramirez Liput 20/15 € Tervetuloa!
Laatu p alvelu &
P. 040 160 4230
Aitoa talonmiespalvelua pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa)
Ennaltaehkäisevä kuntoutus Toimintakykyä edistävä kuntoutus Leikkauksen jälkeinen kuntoutus Neurologinen kuntoutus Tuki- ja liikuntaelinvaivat Kivunhoito
Terapeuttinen harjoittelu
HUR-kuntosalilaitteet
Huippukylmähoito
Manuaalinen terapia
Akupunktio
Lymfaterapia
Kinesioteippaus
Yksilöallasterapia
Lokoma-kävelyrobotti
Andago-kävelyharjoittelu
OULUNKYLÄINEN ON HAETTAVISSA MM. SEURAAVISTA JAKELUPISTEISTÄ:
Alepa Pohjolankatu
Alepa Veräjämäki
K-Market Masurkka
K-Market Pikkupekka
K-Market Pikkusisko
K-Supermarket Mustapekka
K-Supermarket Torpparinmäki
Kustaankartanon vanhainkoti
Käpylän kirjasto
Käpylän kirkko
Maunulan kirjasto
Maunulan Mediapaja
Maunulan Saunabaari
Neste Oulunkylä
Ogelin kauppakeskus
Oulunkylän K-rauta
Oulunkylän kirjasto
Oulunkylän Seurahuone
Oulunkylän terveyskeskus
Oulunkylän työväenopisto
Pakilan seurakunta
Paloheinän kirjasto
Pirkkolan uimahalli
S-Market Maunula
S-Market Pakila
Suursuon sairaala
Teboil Pakila
KOHTI VIHREÄMPÄÄ POHJOIS-HELSINKIÄ
706 778 759
SUSANNA AIROLA
Pakila joht. sosiaalityöntekijä pappi, VTM, TM
KAI
OVASKAINEN Käpylä Käpylä-Seuran pj. viestinnän vanh. asiant. (eläkk.)
OUTI LINDQVIST Oulunkylä erityisasiantuntija
JOANNA LUKKARILA Pukinmäki luokanopettaja KM
Kuntavaalit Kommunalvalet
761 823
TEEMU VIRTANEN Oulunkylä terveys- ja asumispoliikan asiantuntija
13.4.2025
Ennakkoäänestys Suomessa 2.–8.4.2025
Förhandsröstning i Finland den 2 april–8 april 2025
p o h j o i s h e l s i n g i n v i h r e a t . f i
827
HILKKA AHDE omaishoitaja
Oulunkylä
848
LEEA HALMETOJA psykologi, psykoterapeutti Länsi-Helsinki
PÄIVÄTOIMINTA LISÄÄ ANNELIN ILONRYPPYJÄ Aamukahvillaomassakeittiössä
Aleksin tilataksissa juttutuokio kavereiden
Ruskaretkellä tunnistetaan yhdessä puulajeja
Kermaisesta lohikeitosta energiaa iltapäivään
Musavisan jälkeen virkistyneenä kotiin
Kun kaipaat virkistävää puuhaa mukavassa seurassa, on päivätoiminta oiva ratkaisu silloin. Me liikumme, aivojumppaamme, harrastamme kulttuuria ja kädentaitoja, ulkoilemme ja syömme hyvää ruokaa yhdessä. Päivätoimintapäivä lisää sinun ja omaishoitajasi elämänilosta kertovia ilonryppyjä.
Lue lisää päivätoiminnastamme: paivakumpuhoiva.fi Paloheinä: 050 305 3193 | Malminkartano: 050 570 1341
Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA
832
PENTTI ARAJÄRVI sosiaalioikeuden professori Kallio
852
FARDOOS HELAL sosiaalialan työntekijä, lähihoitaja Itä-Pasila
833
EVA-MARIA ASUKAS sairaanhoitaja, fysioterapeutti Pukinmäki
857
JENNI HJELT sairaanhoitaja AMK, järjestöasiantuntija Mellunkylä, Kivikko
834
NITA AUSTERO sosiaalityöntekijä Kontula - Vesala
864
JONNE JUNTURA lääkäri Kallio
839
DEMBO DAFFEH lähihoitaja, sosionomi Itäkeskus - Marjaniemi
867
EKHLAS
840
ARTO DAHLMAN turvallisuusasiantuntija Tapaninvainio
841
RIIKKA DAHLMAN sairaanhoitaja AMK, järjestöasiantuntija Tapaninvainio
SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.
Helsinki
845
MIRKA VAINIKKA toiminnanjohtaja sosionomi, lähihoitaja Malmi
847
TUULA HAATAINEN sairaanhoitaja, kansanedustaja
Ennakkoäänestys Suomessa 2.-8.4.2025 Vaalipäivä 13.4.2025
Tutustu