Fidelion käsiohjelma

Ludwig van Beethoven

FIDELIO ENSI-ILTA 17.1.2020 OULUN TEATTERI SUURI NÄYTTÄMÖ Kesto noin 2 t 20 min sisältäen väliajan

Rooleissa LEONORE ••• Silja Aalto FLORESTAN ••• Kenneth Tarver ROCCO ••• Petri Lindroos PIZARRO ••• Heikki Kilpeläinen DON FERNANDO ••• Kristjan Mõisnik MARZELLINE ••• Virva Puumala

SÄVELTÄJÄ ••• Ludwig van Beethoven LIBRETTO ••• Jean-Nicolas Bouillyn tekstin pohjalta Joseph Ferdinand Sonnleithner ja Georg Friedrich Treitschke KAPELLIMESTARI ••• Huba Hollókoi OHJAUS ••• Tuomas Parkkinen LAVASTUS ••• Kalle Nurminen PUKUSUUNNITTELU ••• Pasi Räbinä VALOSUUNNITTELU ••• Jukka Kyllönen ÄÄNISUUNNITTELU ••• Jari Niemi KAMPAUKSET JA MASKIT ••• Eija Juutistenaho KORREPETIITTORI ••• Kristian Heberg KUORONJOHTAJA ••• Risto Laitinen MUSIIKKIJÄRJESTÄJÄ ••• Pasi Hiltula SUOMENNOS JA TEKSTITYS ••• Leena Vallisaari

JAQUINO ••• Aki Saarela

Fidelio-kuoro

Oulu Sinfonia

Päivi-Ilona Airisniemi

Marja Simojoki

Liisa Pirhonen

Harriet Tervonen

Lasse Joamets, I konserttimestari

Kirsti Keskitalo

Antti Auer

Mikko Sorri, I konserttimestari

Irene Lankila

Marko Eronen

Mia Ohenoja, äänenjohtaja *

Maarit Nurmela

Petri Juujärvi

Maarit Karppelin, varaäänenjohtaja *

Sonja Palosaari

Juhani Miettunen

Romuald Gwardak

Jaana Pulkkinen

Kalevi Mursula

Johanna Korhonen

Ulla Savolainen

Ari Okkonen

Tiina Kortelainen

Pirjo-Riitta Silvén

Jyrki Okkonen

Oksana Kumpulainen

Eila Suvanto

Olli Rantala

Antti Laitinen

Sari Hourula

Gottfried Effe

Virva Pietilä

Tuula Kleemola-Laakso

Marcos Katz

Ismo Sirén

Kaisu Koivurova

Pekka Kurttila

II VIULU

Terttu Kortelainen

Heikki Kuoppala

Anne Somero, äänenjohtaja *

Hannele Lyytinen

Ilpo Okkonen

Sari Suihkonen, varaäänenjohtaja

Minnamari Mattila

Jorma Pulkkinen

Laura Kangas

Elisa Muraja

Esko Strömmer

Sari Karppinen

Hannele Myllys

Hannu Haataja

Marjukka Lahes

Riitta Nurmesjärvi

Tuomas Kallio

Ewa Pawlowska *

Marjo Okkonen

Mikael Sipilä

Nadya Pugacheva

Tuija Pasanen

Panu Mölsä

Toni Tuovinen

Jonna Pienihäkkinen

Lari Haataja

Anita Virkkala

Hanna Pikkarainen

Riku Kontiainen

I VIULU

ALTTOVIULU Johanna Tuikka, äänenjohtaja Susanna Nietula, varaäänenjohtaja Andrus Järvi Anna-Maija Rousselle Emiliano Travasino Jari Välimäki

SELLO

KÄYRÄTORVI

Arto Alikoski, soolosellisti

Lauri Vasala, äänenjohtaja

Riina Salminen, äänenjohtaja

Pasi Salminen, varaäänenjohtaja

Juhana Ritakorpi, varaäänenjohtaja

Matias Nässi *

Anna Liukkonen

Jukka Yletyinen

Janne Varis

TRUMPETTI

Harri Österman

Jukka-Pekka Peltoniemi, äänenjohtaja *

KONTRABASSO

Maria Helena Oliveira Costa Vieira,

Antoinen Greuzard, äänenjohtaja

varaäänenjohtaja*

Anne Seppänen, varaäänenjohtaja

Jarmo Väärä

Fanni Hoppari

PASUUNA

Juha Nääppä

Erkki Hirsimäki, äänenjohtaja

HUILU

Jukka Myllys, varaäänenjohtaja

Albert Supak, äänenjohtaja

Wen Hong Low

Emma Tessier, varaäänenjohtaja

TUUBA

Jenni Pekkola

Gustavo Subida, äänenjohtaja

OBOE

PATARUMMUT

Matti Kettunen, äänenjohtaja

Kalevi Ohenohja, äänenjohtaja

Paula Nurila, varaäänenjohtaja Antti Turtiainen

LYÖMÄSOITTIMET Marcus Ström, äänenjohtaja

KLARINETTI Markku Korhonen, äänenjohtaja Michał Konopiński, varaäänenjohtaja Kenneth Sjöwall FAGOTTI Eri Ikeda, äänenjohtaja Ann-Louise Wägar, varaäänenjohtaja Jennifer Chihiro Kashiwakura *

* tilapäinen kiinnitys

Ylevä ja humaani, armahtava Fidelio Oulun Fidelion perusta ovat oopperan kaksi suurta kuoronumeroa: ensimmäisen näytöksen Vankien kuoro ja toisen näytöksen finaali. Niiden ympärille aloimme rakentaa teoksen tulkintaa.

Esitin viime tammikuussa työryhmälleni kysymyksen, keitä Vankien kuoron vangit ovat, miksi heidät on vangittu ja mikä on se maailma, jossa näin voidaan toimia. Halusimme luoda Fidelion, joka resonoi Oulussa, Suomessa ja maailmassa, jossa elämme.

Meidän Fideliomme tapahtuu tänään, eurooppalaisen maan suurlähetystössä, joka näyttää ulospäin demokraattisen hyvinvointivaltion peruspilarilta. Seinien sisältä paljastuu kuitenkin salaisuuksia ja synkkiä kohtaloita. Poliittisia vastustajia vangitaan ja vaiennetaan mielipiteen, uskonnon, sukupuolisen suuntauksen ja ihonvärin takia. Meidän Vankien kuoromme on kuin joukko eläviä kuolleita. He ovat mielipidevankeja, joilta on riistetty identiteetti, nimi ja persoonallisuus.

Joku voisi sanoa, että Fideliomme on saanut vaikutteita George Orwellin dystopiasta, romaanista 1984, jossa isoveli valvoo. Orwellia enemmän tulkintaamme on kuitenkin ohjannut nykypäivän kylmä henki. Maailman kahta suurvaltaa johtavat populistit ja arvokonservatiivit. Meidänkin eduskunnassamme istuu kansanedustajia, jotka ovat saaneet tuomion tai joita epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Ludwig van Beethovenin 1805 kantaesitetty Fidelio on pelottavalla tavalla ajankohtaisempi kuin vielä 10 vuotta sitten.

Fidelio on yhtä kaikki pelastusooppera. Se on ylevä, humaani ja armahtava tarina naisesta, joka antaa vaikka henkensä saadakseen syyttömänä vankilaan teljetyn miehensä vapaaksi. Toisen näytöksen finaalissa vangit vapautetaan. Rakkaus, oikeudenmukaisuus ja suvaitsevaisuus voittavat.

Fidelio on ooppera, jota me kaikki juuri tänään tarvitsemme.

Tuomas Parkkinen

SYNOPSIS

Alkusoitto

Alkusoiton aikana näemme neljä takaumaa.

1) Florestan ja Leonore ovat suurlähetystön juhlien valovoimainen ja kuvatuin pariskunta.

2) Kotimatkalla heidän autonsa pysäytetään ja aseistetut miehet sieppaavat Florestanin.

3) Poliisi järjestää tiedotustilaisuuden Florestanin katoamisesta.

4) Leonore nähdään yksin hotellihuoneessa. Hän pukee ylleen pojan vaatteet. Hänestä tulee Fidelio.

I näytös:

EUROOPPALAISEN VALTION SUURLÄHETYSTÖ. TÄNÄÄN. Vahtimestari Jaquino kosiskelee työtoveriaan Marzellinea, mutta ei saa tältä vastarakkautta.

Marzelline on ihastunut isänsä, turvallisuuspäällikkö Roccon apupoikaan, Fidelioon. Kun Fidelio saapuu, huomaamme, että poika on valeasuinen Leonore.

Leonore on ahkeralla ja säästäväisellä käytöksellä päässyt Roccon suosioon. Rocco lupaa tälle jopa tyttärensä Marzellinen puolisoksi.

Leonore tietää, että suurlähetystössä pidetään vangittuna poliittisesti vaarallisia henkilöitä. Leonore kyselee Roccolta vaarallisimmasta vangista, jota säilytetään kellarissa. Rocco kertoo, että kuvernööri Pizarro näännyttää miestä hengiltä. Leonore uskoo,

että vanki on hänen siepattu miehensä Florestan.

Leonore toivoo joskus pääsevänsä Roccon mukana vangin luo.

Kuvernööri Pizarro saa vihjeen, että ministeri Don Fernando on tulossa tarkistuskäynnille. Pizarro pelkää, että Florestanin sieppaus paljastuu. Pizarro antaa Roccolle tehtävän murhata Florestan ennen ministerin tuloa. Rocco kieltäytyy, jolloin Pizarro uhoaa tappavansa Florestanin itse. Roccon tulee kaivaa miehelle hauta.

Leonore anelee Roccolta, että maanpäälliset vangit pääsisivät ulkoilemaan. Suuressa vankien kuorossa näemme, että suurlähetystö kätkee sisäänsä kymmeniä poliittisia vankeja. Pizarro raivostuu Roccon hellämielisyydestä vankeja kohtaan, komentaa vangit takaisin säilöön ja Roccon kaivamaan jo tänään hauta Florestanille.

Rocco ottaa Leonoren mukaansa kellariin.

II näytös:

Suurlähetystön kellari. Florestan viruu valkoisessa huoneessa, ja näkee haavekuvissaan Leonoren.

Rocco ja Leonore saapuvat kaivamaan hautaa, ja Leonore tunnistaa Florestanin. Kuvernööri Pizarro laskeutuu kellariin. Hän on juuri surmaamassa Florestanin, kun Leonore paljastaa olevansa Florestanin vaimo. Ulkoa kuuluu signaali, joka ilmoittaa ministeri Don Fernandon saapumisesta.

Pizarron on lähdettävä ottamaan tätä vastaan.

Leonore ja Florestan ovat pelastuneet.

Aukio kaupungin keskustassa. Kansa juhlii oikeuden ja lempeyden päivää. Ministeri Fernando ilmoittaa vankien vapauttamisesta. Rocco tuo kellarista Florestanin.

Ministeri Don Fernando tunnistaa kuolleeksi luullun ystävänsä ja Pizarro vangitaan. Kaikki ylistävät Leonoren rohkeutta, rakkautta ja yhtyvät paraatiin.

Oulu Sinfonia juhlii Beethovenia Ludwig van Beethoven (1770–1827) oli kiistatta oman aikansa merkittävin säveltäjä. Hänen mittava tuotantonsa pitää sisällään noin 220 teosta. Säveltäjämestarin keskeiset teokset ovat yhdeksän sinfoniaa ja laaja pianotuotanto, joka sisältää muun muassa viisi pianokonserttoa ja 32 pianosonaattia.

Uran aikana syntyi kuitenkin vain yksi ooppera, Fidelio.

Beethoven syntyi musiikkiperheeseen, ja isä Johann toimi ruhtinaan hovissa muusikkona. Isä koulutti Ludwigista Wolfgang Amadeus Mozartin kaltaista musiikin ihmelasta, välillä jopa kyseenalaisin keinoin. Pianonsoiton lisäksi Beethoven opiskeli urkujensoittoa ja sävelsi uruillekin teoksia jo lapsena.

Ensimmäiset konserttinsa hän soitti jo seitsenvuotiaana.

Wienistä muodostui Beethovenille tärkeä kaupunki, jossa hän pääsi vierailemaan ensimmäisen kerran 16-vuotiaana isänsä kontaktien kautta. Äitinsä kuoltua hän palasi muutaman viikon jälkeen synnyinkaupunkiinsa Bonniin ja elantonsa ansaitakseen toimi vaaliherttuan kamarimuusikkona, kunnes suuntasi takaisin Wieniin Joseph Haydnin oppilaaksi. Oppilaan äkkipikaisen luonteen vuoksi suhde opettajaan ei toiminut, joten Beethoven vaihtoi Antonio Salierin ja muiden mestareiden oppiin.

Beethovenilla alkoi olla ongelmia kuulonsa kanssa 1800-luvun alussa. Hän kuuroutui pikkuhiljaa asteittain ja eristäytyi sosiaalisesta elämästä. Vuoteen 1818 mennessä Beethoven oli kuuroutunut jo täysin. Säveltämistä hän silti jatkoi elämänsä loppuun saakka ja kertoi kuulevansa musiikin sisällään.

Fidelio jäi Beethovenin ainoaksi oopperaksi. ”Oopperan esille nostamat vapauden ja ihmisyyden teemat ovat aina ajankohtaisia; valitettavasti niiden puolustaminen on tänäkin päivänä yhä tarpeen. Siitä syystä ehdotin Fideliota ohjelmistoon. Fidelio on sielultaan ja tematiikaltaan sukua myös kahdelle edelliselle oululaiselle oopperatuotannolle Tuntematon sotilas ja Neljäntienristeys”, luonnehtii Oulu Sinfonian ylikapellimestari Johannes Gustavsson.

Kevään aikana Beethovenin teoksia tullaan kuulemaan laajemminkin Oulu Sinfonian ohjelmistossa. Helmikuisessa kausisarjan avajaiskonsertin ohjelmassa on sävyltään valoisa ja elämäniloinen 8. sinfonia. Huhtikuussa kuullaan orkesterille, sekakuorolle ja neljälle solistille sävelletty Missa Solemnis sekä 6. sinfonia ”Pastoraalisinfonia”, kun kaikki maailman orkesterit on kutsuttu juhlistamaan World Earth Dayn 50-vuotispäivää luonnon monimuotoisuutta ylistävän sinfonian sävelin.

Maija Kuusisto, Oulu Sinfonia, intendentti

Arvoisa oopperayleisö Vuosikymmenten aikana on oululaista oopperaa tehty yli viisikymmentä vuotta. Oopperateoksia on esitetty eri aikakausilta ja säveltäjiltä lukemattomia kertoja. Oulun Oopperayhdistys ry on tukenut ja tehnyt oululaista oopperaa vuosien aikana monin tavoin. Yhdessä mainion Oulu Sinfonian ja Oulun teatterin kanssa on tuotettu monipuolisesti niin ulkomaisia kuin kotimaisia oopperoita, jopa kantaesityksinä. Tavoitteena on ollut saada lahjakkaita, tulevia kykyjä solisteiksi, unohtamatta oululaisia, konservatorion ja ammattikorkeakoulun lauluopiskelijoita. Näin heille on luotu mahdollisuuksia oopperan tekemiseen ammattilaisten kanssa ammattimaisissa puitteissa. Oopperoissa tarvittava kuoro on koottu paikallisista kuorolaulajista.

Viimeiset oopperat 2010-luvulla ovat olleet Menottin Meedio (2011), Pylkkäsen Tuntematon sotilas (2014) ja viimeisin Tuomelan Neljäntienristeys (2017), Tommi Kinnusen romaanin librettoon.

Nyt Ludwig van Beethovenin juhlavuonna, 250 vuotta syntymästä, tuodaan ensi-iltaan hänen ainoa oopperansa Fidelio, jota ei ole esitetty Oulussa aikaisemmin. Yhteistyön tuloksena oopperan ensemble koostuu eturivin suomalaisista laulajista täydennettynä Florestanin osan kansainvälisellä esittäjällä. Oopperan ohjauksesta vastaa Tuomas Parkkinen ja Oulu Sinfonia toimii orkesterina kapellimestari Huba Hollókoin johdolla.

Lisäksi olemme saaneet oululaista liike-elämää tukemaan taloudellisesti oululaista oopperaa. Yhteistyö Oulun teatterin kanssa on tuonut tunnettuutta oululaiseen oopperaan.

Oulun Ooppera ry on tehnyt viime vuonna omat nettisivunsa, johon jokainen kiinnostunut voi tutustua menemällä osoitteeseen www.oulunooppera.fi.

Jotta oululainen ooppera jatkuu, joukkoomme mahtuu niin uusia henkilöjäseniä kuin yritysjäseniä. Annetaan oululaisen oopperan voittokulun jatkua tuleville sukupolville. Kiitämme jäseniämme ja tukijoitamme sydämellisesti vuosia jatkuneesta yhteistyöstä ja toivotamme hyvää vuoden 2020 jatkoa!

Tuomo Rounioja, Oulun Ooppera ry:n puheenjohtaja

Kenneth Tarver

Silja Aalto

Petri Lindroos

Heikki Kilpeläinen

Yhdysvaltalaista Kenneth Tarveria pidetään yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä bel canto -tenoreista. Hänet tunnetaan upeasta virtuoositekniikastaan sekä laajasta ja vakaasta äänialasta, joka yhdistyy tyylikkääseen ja puoleensavetävään lavaolemukseen. Tarver on esiintynyt arvostetuimmissa oopperataloissa ja konserttisaleissa ympäri maailman.

Silja Aalto valmistui oopperalaulajaksi Sibelius-Akatemiasta kesäkuussa 2018. Aallon lyyrisdramaattinen, lämminsointinen sopraano on hurmannut yleisöä sekä kotimaassa että ulkomailla. Huhtikuussa 2018 Aalto debytoi Estonia Teatterissa Figaron häiden Kreivittärenä. Aalto laulaa samassa teatterissa kuluvalla kaudella 2019-2020 Mimín roolin Puccinin oopperassa La Bohème. Aallon muita oopperarooleja ovat mm.

Mrs. Alice (Verdi: Falstaff), Helena (Britten: Kesäyön uni) sekä Minna (Rautavaara: Tietäjien lahja).

Petri Lindroos on Sibelius-Akatemiasta valmistumisensa jälkeen esiintynyt useimmissa merkittävissä eurooppalaisissa oopperataloissa, muun muassa Lontoossa, Pariisissa, Milanossa, Roomassa, Kööpenhaminassa, Münchenissä, Tukholmassa ja Helsingissä. Euroopan lisäksi hän on saavuttanut menestystä Kanadassa, Japanissa ja Israelissa.

Heikki Kilpeläinen opiskeli ensin tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Lappeenrannassa ja sitten musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiassa.

Vuosina 1993-94 hän täydensi musiikkiopintojaan Zürichin kansainvälisessä oopperastudiossa, josta hän siirtyi solistiksi Saksaan. 1994-97 hän oli kiinnitettynä Bremenissä, 1998-2000 Bonnissa, 2000-09 Düsseldorfissa ja 2010-15 Mainzissa.

TENORI

Tarver on aiemmin voittanut Metropolitan Opera National Council Audition -pankinnon. Hän on suorittanut musiikin maisteritutkinnon Yalen yliopiston musiikkikorkeakoulussa, jossa hänet palkittiin valmistuvan luokan menestyksekkäimpänä opiskelijana.

Kenneth Tarver on kerännyt urallaan vaikuttavan ohjelmiston sekä tunnetuista että harvemmin esitetyistä mestariteoksista. Hän on tulkinnut lukuisia oopperaklassikoita ja konserttisävellyksiä. Tarveria pidetään Mozartin ja Rossinin asiantuntijana, ja Spotifyssa on laaja valikoima hänen äänitteitään. Hänen ohjelmistoonsa mahtuvat myös muut klassikot, kuten Berliozin Requiem (Sielunmessu), Beethovenin 9. sinfonia ja Missa Solemnis, Bachin Matteus-passio ja Johannes-passio sekä Rossinin Otello.

Kennethtarver.com

SOPRAANO

Aalto on konsertoinut laajalti suomalaisilla festivaaleilla (mm. Ilmajoen Musiikkijuhlat ja Eurajoki Belcanto) sekä esiintynyt useiden orkestereiden solistina (mm. Tapiola Sinfonietta, Lahti Sinfonia, Viron Kansallisoopperan orkesteri). Lisäksi hän on konsertoinut Lincoln Centerissa New Yorkissa ja Bayreuthin oopperafestivaaleilla.

Silja Aalto on menestynyt useissa kansainvälisissä laulukilpailuissa.

Vuonna 2017 hän voitti Metropolitan International Music Festival -kilpailun oopperasarjan sekä Lyra New York laulukilpailun. Samana vuonna hän voitti toisen palkinnon Elizabeth Connell -laulukilpailussa Sydneyssä ja voitti saman kilpailun lied-sarjan.

Aalto on myös Alavudella järjestettävän Toivo Kuula -laulukilpailun voittaja (elokuu 2016).

BASSO

Hänen oopperarooleihinsa kuuluvat monet isot bassoroolit, kuten Verdin Don Carloksen Filip, Simon Boccaanegran Fiesco ja Nabuccon Zaccaria, Gounod’n Faust ja Berlioz’n Faustin tuomion Mefistofeles, Mozartin Taikahuilun Sarastro, Figaron häiden Figaro ja Don Giovannin Komtuuri ja Leporello sekä Tsaikovskin Jevgeni Oneginin Gremin. Lindroos on myös passioiden ja messujen kysytty solisti ympäri Eurooppaa.

Lindroosin viimeisimpiä produktioita ovat muun muassa yhteistyö kapellimestari Kent Naganon kanssa Kanadan Montrealissa Beethovenin 9. sinfonian bassosolistina sekä Roccon rooli Teatro Comunale di Bolognassa Italiassa.

Lisäksi Lindroos edelleen valmentaa ja opettaa sekä opiskelijoita että ammattilaisia ympäri ​​ Skandinaviaa ja on ylpeä voidessaan antaa eteenpäin isänsä, kuuluisan tenori Peter Lindroosin oppeja.

BARITONI

Hän on vieraillut mm. Zürichin, Geneven, Essenin, Kölnin, Frankfurtin, Hannoverin ja Stuttgartin oopperoissa.

Suomessa hän on viime vuosina esiintynyt solistina Tampereella, Helsingissä ja Vaasassa. Hän on esittänyt kaikkiaan noin 70 roolia: mm. baritonipäärooleja Wagnerin Tristan ja Isoldessa (Kurwenal) ja Mestarilaulajissa (Beckmesser) sekä Verdin Don Carlossa (Posa), Naamiohuveissa (Renato), La Traviatassa (Germont). Verdin Macbethin nimiroolista Saksan arvostetuin oopperajulkaisu ”Opernwelt” asetti Kilpeläisen ehdolle vuoden oopperasolistiksi.

Hänen laulamiaan oratorioita ovat Suomessa olleet viime aikoina Bachin Matteus-passio, Rossinin Petit messe solemnelle ja Mendelssohnin Paulus.

Viime vuoden lopulla hän esiintyi Bachin, Brucknerin ja Beethovenin oratorioissa sekä eri puolilla Saksaa että Roomassa. Kilpeläinen on laulanut kotimaan lisäksi Saksassa, Sveitsissä, Hollannissa, Englannissa ja Japanissa.

Kristjan Mõisnik

Virva Puumala

Aki Saarela

Kristjan Mõisnik on syntynyt Tallinnassa vuonna 1974. Mõisnik aloitti musiikkiopinnot Tallinnan G. Otsin musiikkikoulussa, minkä jälkeen hän opiskeli laulua Sibelius-Akatemian solistisella osastolla, josta valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2008.

Hän on opiskellut myös Kölnin musiikkikorkeakoulussa.

Virva Puumalan nimi on suomalaisyleisölle tuoreista kilpailumenestyksistä tuttu. Hän on vuoden 2019 Lappeenrannan laulukilpailun voittaja ja Mirjam Helin -laulukilpailun semifinalisti sekä 2018 Helsinki Lied -kilpailun A-sarjan voittaja yhdessä duoparinsa, pianotaiteilija Juho Lepistön kanssa.

Freelancermuusikkona ja esiintyvänä taiteilijana työskentelevä Aki Saarela on esiintynyt viime vuosina nimirooleissa mm. INRI -musikaalissa Jeesuksena, Tuntematon Sotilas oopperassa Honkajokena, sekä useissa muissa rooleissa.

Vuodesta 1998 Mõisnik on esiintynyt ooppera-, oratorio- ja konserttisolistina, sekä lied-laulajana Suomessa, Virossa, Ruotsissa, Puolassa, Tanskassa ja Saksassa. Oopperarooleja hänelle on kertynyt noin 40 arviolta viidessäkymmenessä eri produktiossa.

Musiikinopettajan ura mielessään hän valmistui ensin kasvatustieteiden maisteriksi Oulun yliopistosta, mutta jatkoi sitten laulun ammattiopintoihin Oulun ammattikorkeakoulussa Soile Isokosken oppilaana.

Matka jatkui Sibelius-Akatemian laulutaiteen koulutusohjelmaan, tähtäimenään musiikin maisterin tutkinto.

BASSO

Vuosina 2008-2014 Kristjan Mõisnik on toiminut laulu-uransa ohella laulun tuntiopettajana Oulun seudun ammattikorkeakoulussa.

2015 keväällä Mõisnik toimi laulun tuntiopettajana ja syksystä lähtien laulun lehtorina Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.

SOPRAANO

Puumalan oopperaohjelmistoon luketuvat mm. Donizettin oopperan Rita nimirooli, Mozartin Cosi fan tutten Despina, Tuomelan Neljäntienristeyksen Kaarina, Aurora Linkolan Abrahamin pidoissa sekä Esther Tötterströmin Kotiin -oopperassa, joka esitettiin myös Berliinissä.

Lisäksi hän on esiintynyt Suomalaisen kamariorkesterin, Suomen Kansallisoopperan orkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin solistina.

TENORI

Saarela on tuttu kasvo monille myös Oulun teatterin näyttämöllä, viimeisimpinä produktioina musikaali My Fair Lady (2018) ja musiikkinäytelmä Peppi Pitkätossu (2019).

Lisäksi hänet on totuttu näkemään mm. Pohjan Laulun sekä muiden kuorojen solistina.

Viime vuosina oopperaproduktioita on kertynyt useita mm. Oulun teatterilla (Tuntematon sotilas, Neljäntienristeys), Pohjoinen oopperakomppania ry:n (Northern Opera Companyn) riveissä sekä Savonlinnan oopperajuhlakuorossa (Faust, Otello sekä Madama Butterfly).

Huba Hollókői

Tuomas Parkkinen

Kalle Nurminen

Pasi Räbinä

Unkarilaissyntyinen Huba Hollókői on muusikkona alkuaan kilpailuissakin hyvin menestynyt viulisti, joka tällä hetkellä keskittyy kapellimestarin työhön. Hollókői voitti 2019 Città di Brescia-Giancarlo Facchinetti -kapellimestarikilpailun.

Tuomas Parkkinen on helsinkiläinen ooppera- ja teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija ja libretisti.

Kalle Nurminen on valmistunut sekä Taidekoulu MAA:sta että Taideteollisen korkeakoulun lavastustaiteen osastolta. Vierailujen ja omien taidenäyttelyidensä lisäksi hän on työskennellyt Kemin kaupunginteatterin lavastajana yli kymmenen vuotta, kunnes siirtyi Oulun teatteriin syksyllä 2015. Työuransa alkutaipaleella Nurminen työskenteli lavastajana muun muassa elokuvissa Joki ja Eila.

Pasi Räbinä on opiskellut Aalto-yliopiston elokuva- ja lavastustaiteen osastolla valmistuen esittävän pukusuunnittelun taiteen maisteriksi 2003. Räbinän pukusuunnittelijan ura on kestänyt jo yli 30 vuotta ja hän on suunnitellut näyttämöpukuja yli sataan produktioon mm. Rakastunut Shakespeare, My Fair Lady, Valheet ja viettelijät, The Addams Family, Neljäntienristeys, Hoffmannin kertomukset sekä Orfeus ja Eurydike. Räbinä on vieraillut mm. Kuopion, Jyväskylän, Kokkolan, Tampereen ja Vaasan kaupunginteattereissa ja toiminut Oulun teatterin pukusuunnittelijana vuodesta 1992.

KAPELLIMESTARI

Hän on johtanut monia sinfoniaorkestereita Suomessa ja muualla Euroopassa, ja viime vuosina myös enenevästi oopperaa ja balettia.

Arvostelumenestyksiä ovat olleet mm.

Mozartin Taikahuilu Joensuussa ja Dutch National Opera Academyn Don Giovanni Hollannissa. Hän on johtanut viime aikoina myös Monique Krüsin Anne en Zefin (Anne Frank) (Netherlands Philharmonic Orchestra), Verdin Rigoletton ja Mozartin Figaron häät Joensuussa, sekä Bizet’n Carmenin Jyväskylässä.

OHJAAJA

Hänen oopperaohjauksiaan ovat mm. Candide (Savoy, Helsinki 2018), Veljeni vartija (Tampereen ooppera 2018), Mannerheim (Ilmajoen Musiikkijuhlat 2017), Pohjalaisia (Tampereen ooppera 2017), Figaron häät (Tampereen ooppera 2014), Don Pasquale (Suomen kansallisooppera 2013) ja Taipaleenjoki (Ilmajoen Musiikkijuhlat 2010).

Parkkinen on kirjoittanut 16 näytelmää, joiden joukossa oopperalibrettoja, musikaali- sekä oopperamaailmaa ivaavia revyitä. Kesäkuussa 2020 Ilmajoen musiikkijuhlilla kantaesitetään Tuomas Parkkisen kirjoittama Hiljaiset perivät maan – ooppera lapuanliikkeestä.

Parkkinen myös ohjaa teoksen.

LAVASTAJA

Oulun kaupunginteatterissa Nurmisen upeita lavastuksia on nähty esimerkiksi näytelmissä Elokuu, Amadeus, Valheet ja viettelijät sekä Rakastunut Shakespeare.

PUKUSUUNNITTELIJA

Räbinä on palkittu Illusion 2019 tunnustuspalkinnolla monipuolisesta urastaan näyttämöpukujen suunnittelijana ja luovana, omaperäisen ilmaisukielen löytäneenä taiteilijana.

Räbinän vuonna 2019 valmistunut Aalto Arts Booksin kustantama Kauneuden paino -kirja on saanut Award of Excellence -palkinnon ICMA - International Creative Media Awards -tapahtumassa Lontoossa.

Jukka Kyllönen

Jari Niemi

Jukka Kyllönen aloitti Oulun teatterin valosuunnittelijana syksyllä 2014, mutta on työskennellyt teatterissa vierailevana suunnittelijana jo vuodesta 2003 alkaen. Kyllösen aiempia töitä Oulun teatterissa ovat mm.

Populäärimusiikkia Vittulajänkältä, Ronja Ryövärintytär, Raja, Taivaslaulu, joihin Kyllönen suunnitteli valaistuksen lisäksi näytelmien lavastukset sekä Rakastunut Shakespeare. Lisäksi hän on tehnyt valaistussuunnittelut oopperoihin Punainen viiva, Orfeus ja Eurydike sekä Neljäntienristeys.

Jari Niemi on valmistunut Oulun yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi pääaineenaan musiikkikasvatus. Hän aloitti lapsena musiikkiharrastuksensa Pietarsaaren musiikkiopistossa opiskellen klassista pianoa.

VALOSUUNNITTELIJA

Kyllönen on ollut mukana työryhmässä, jonka menestysteoksia ja maailman kantaesityksiä ovat olleet Q-teatterissa Helsingissä Hugo Prattin kulttisarjakuvahahmo Corto Maltesen seikkailut, Jälleenlöydetty aika ja Peltirumpu.

ÄÄNISUUNNITTELIJA

Niemi on työskennellyt Oulun ammattikorkeakoulussa musiikkiteknologian opettajana ja aloitti Oulun teatterin äänimestarina vuonna 2010. Niemi on säveltänyt musiikkia mm. Oulun teatterin näytelmiin Saituri, Näkymätön lapsi ja Raja. Viimeaikaisia äänisuunnittelutöitä ovat Peppi Pitkätossu sekä My Fair Lady -musikaali.

Eija Juutistenaho KAMPAAJAMASKEERAAJA

Eija Juutistenaho on opiskellut kampaajaksi Nivalassa ja Cidesco maskeeraajaksi Professional make-up centerissä Helsingissä. Tällä hetkellä hän suorittaa teatterialan erikoisammattitutkintoa, joka painottuu maskeeraukseen.

Juutistenaho on työskennellyt freelancer maskeeraajana muun muassa mainoskuvauksissa, näytöksissä ja elokuvissa sekä tehnyt töitä kouluttajana vuodesta 1998 lähtien. Oulun teatterissa hän on työskennellyt vuodesta 2010 lähtien. Hän on tehnyt suunnittelutöitä lukuisiin teatterin produktioihin, kuten Vihainen leski, Neljäntienristeys -ooppera, Valheet ja viettelijät, My Fair Lady, Peppi Pitkätossu jne.

Oulu Sinfonia Oulu Sinfonia on maamme pohjoisin sinfoniaorkesteri. Orkesterissa soittaa 61 ammattimuusikkoa.

Orkesteri aloitti toimintansa vuonna 1937, sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä vuonna 1954 ja kunnallistettiin vuonna 1961. Nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 2005.

Kapellimestareita ja kehittäjiä ovat viime vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo, Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer, Dmitri Slobodeniouk ja Anna-Maria Helsing. Päävierailijoina ovat toimineet John Storgårds, Susanna Mälkki ja Jaakko Kuusisto. Syksystä 2013 alkaen Oulu Sinfonian ylikapellimestarina on toiminut Johannes Gustavsson.

Kausikonsertit ovat orkesterin vahva perusta. Lisäksi ohjelmiston täydentävät erilaiset konserttisisällöt kuten ooppera, elokuvakonsertit, etno- ja jazzmusiikki sekä muut viihdekonsertit. Myös lapsille ja nuorille on säännöllistä tarjontaa.

Oulu Sinfonia konsertoi viikoittain Oulun Musiikkikeskuksen Madetojan salissa.

Toteutus PROJISOINNIT ••• Kyösti Niva VALOT ••• Mika Ryynänen VALOMIEHET ••• Kyösti Niva, Heikki Mylly ja Oskari Järvelin ÄÄNIOPERAATTORIT ••• Kati Ylinen ja Rauno Paananen NÄYTTÄMÖMESTARI ••• Vesa Huittinen NÄYTTÄMÖOPERAATTORI ••• Olli Aakko NÄYTTÄMÖTEKNIIKKA ••• Antti Haapsamo, Jani Iivari, Eemeli Koret, Mikael Kovaniemi, Pasi Määttä, Kia-Frega Tyynismaa ja Henna Uusitalo TARPEISTO ••• Maija Litmanen, Merja Häcklin ja Sanna Peltola JÄRJESTÄJÄ ••• Tiia Sillanpää PUKIJAT ••• Aino Kasvi ja Pirkko Hansen-Haug KAMPAUKSET JA MASKIT ••• Eija Juutistenaho, Minna Korhonen, Nina Haaksila, Petra Karjalainen, Melina Matinlompolo ja Saija Mäki PUKUJEN VALMISTUS ••• Annukka Valta, Arja Lehto, Marika Heikkinen, Leena Ollikainen, Hanna Orajärvi, Ritva Hyttinen ja Jenni Syrjä LAVASTUKSEN VALMISTUS ••• Hannu Kiuru, Jussi Hukkanen, Pentti Kalaja, Elisa Koivupuro, Ismo Rantala, Essi Ratilainen, Jani Turtinen ja Johannes Puotiniemi ESITYSKUVAT ••• Kati Leinonen KÄSIOHJELMAN TOIMITUS ••• Henna Ristikangas HENKILÖKUVAT JA FIDELIO-KUORON KUVA KÄSIOHJELMAN TAITTO ••• Kaisa Tiri YHTEISTYÖSSÄ Ooppera toteutetaan Oulu Sinfonian kanssa.

Mukana yhteistyössä myös Oulun Oopperayhdistys ry sekä Tuiran Kamarikuoro ja Cassiopeia.

Tuiran Kamarikuoro Vuonna 1969 perustetussa Tuiran Kamarikuorossa laulaa n. 50 laulajaa. Sitä on vuodesta 1998 johtanut Risto Laitinen. Kuoron äänenhuoltaja on laulupedagogi Sari Hourula. Kamarikuoromusiikin ohella Tuiran Kamarikuoro on esittänyt lukuisia suurimuotoisia kuoro-orkesteriteoksia yhteistyössä Oulu Sinfonian ja Kemin kaupunginorkesterin kanssa (mm. Mozartin, Dvorakin ja Kostiaisen Requiemit, Haydnin Luominen ja Vuodenajat, Mendelsohnin Sinfonia no. 2, Orffin Carmina Burana). Vuosina 1990-2010 Tuiran Kamarikuoro on avustanut Oulun Oopperaa lähes vuosittain (mm. Verdin La Traviata ja Naamiohuvit, Stravinskyn Hulttion tie ja Kokkosen Viimeiset kiusaukset). Keväällä 2018 kuoro osallistui Kemin kaupunginorkesterin tuottaman Aulis Sallisen oopperan Punainen viiva esityksiin. Syksyllä 2019 kuoro juhli 50-vuotista taivaltaan konsertilla, joka oli osa Uuden Musiikin Lokakuun musiikkiviikkoa. Juhlakonsertin ohjelma koostui kolmesta kantaesityksestä, J. Tötterström Trubaduuri, L. Nurkkala Komeetta ja R. Laitinen Kosmos.

Cassiopeia Vuonna 1978 toimintansa aloittanut Cassiopeia on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sekakuoro. Laulajisto koostuu noin 50:stä aktiivijäsenestä opiskelijoita ja työssäkäyviä intohimoisia laulunharrastajia. Pohjoisen kuoromaailman huipulta paikkansa lunastaneen kuoron ohjelmisto sisältää niin uusinta kotimaista ja kansainvälistä kuoromusiikkia kuin perinteisempää klassista ja kansanmusiikkia. Lisäksi viime vuosina Cassiopeia on laajentanut tulkintaansa kevyeen musiikkiin ja esittänyt pop- ja jazz-sovituksia ja -sävellyksiä erilaisille yleisöille.

Kuoro konsertoi säännöllisesti Oulun alueella ja osallistuu panoksellaan myös suurempiin musiikkiproduktioihin.

Cassiopeia onkin ollut vuosien ajan tuttu kumppani sekä Oulu Sinfonian että muiden paikallisten kuorojen yhteistuotannoissa. Cassiopeia on ottanut osaa useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin kuorokatselmuksiin ja -tapahtumiin.

Kuoro saavutti vuonna 2019 Tampereen Sävel -kuorokatselmuksessa kaksi kultaleimaa. Cassiopeia on myös julkaissut kuusi äänitettä, viimeisimpänä albumi Cassiopeialle sovitettuja kappaleita PMMP-yhtyeen tuotannosta.

Oulun Ooppera ry

Liput teatteri.ouka.fi. Esitykset 17.1. I 18.1. I 22.1. I 24.1. I 25.1.  I 29.1. I 31.1. I 1.2. I 7.2. I 8.2.