terveys Teksti Anne Ventelä Kuvitus Anna-Kaisa Jormanainen Asiantuntijana lastenpsykiatrian erikoislääkäri, osastonylilääkäri Anita Puustjärvi, Kuopion yliopistollinen sairaala
Läs på svenska på sidan 48.
ADHD ei ole adjektiivi Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ja -lääkitys ovat lisääntyneet 2000-luvulla moninkertaisesti. Mistä ADHD:ssa oikeastaan on kyse, mikä sitä aiheuttaa ja miten oireyhtymää hoidetaan?
unnetko lapsen, jonka on vaikea kuunnella ohjeita tai pysyä aloillaan? Tavarat saattavat hukkua helposti, koulutehtäviin voi olla vaikea keskittyä tai ehkä lapsi vaipuu ajatuksiinsa tai tekee asioita harkitsematta. Arkinen levottomuus on lapsiperheissä normaalia. Jos se johtuu väsymyksestä tai liiasta ruutuajasta, voi päivärytmin säätäminen, reipas ulkoilu tai varhaisempi nukkumaanmenoaika auttaa. Mutta jos keskittymisvaikeudet, impulsiivisuus tai yliaktiivisuus häiritsevät toistuvasti ja eri yhteyksissä tavallista arkea, voi kyse olla ADHD:sta.
Oireyhtymä heikentää toimintakykyä Suomalaiseen arkipuheeseen on hiipinyt kirjainyhdistelmä, jolla kuvataan vilkasta tai levotonta henkilöä: ”Se on ihan ADHD.” ADHD ei kuitenkaan ole adjektiivi, vaan toimintakykyä heikentävä neuropsykiatrinen oireyhtymä, jossa aivojen tietyt alueet ja hermoverkot toimivat alitehoisesti eivätkä pysty 12
TERVEYDEKSI!
huolehtimaan siitä, mistä niiden pitäisi, selittää lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anita Puustjärvi. Hän on ADHD:n suomalaista hoitoa linjanneen Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja. – Aktiivisuuden säätelyn pitäisi olla portaatonta, mutta ADHD:ssa ihminen on usein yliaktiivinen tai aliaktiivinen. Tarkkaavuuden säätelyssäkin on vaikeuksia, Puustjärvi sanoo. ADHD-oireita on noin 4–7 prosentilla lapsista ja nuorista sekä 2–3 prosentilla aikuisista. Vuonna 2018 lähes 12 000 lasta ja yli 8 000 nuorta sai Kela-korvauksia ADHD-lääkkeistä. Vuodesta 2006 vuoteen 2016 lääkitys viisinkertaistui pojilla ja kuusinkertaistui tytöillä. Lääkityksen ja diagnoosien lisääntyminen johtunee siitä, että ADHD tunnistetaan paremmin kuin ennen. Lääkkeiden saatavuuskin vaikuttaa: ensimmäinen ADHD-lääke tuli markkinoille Suomessa vuonna 2003. Silti osa ADHD-oireisista jää yhä hoidon ulkopuolelle. Luultavasti tässä joukossa on enemmän tyttöjä kuin poikia.