– Jokainen eripura on mahdollisuus opetella tuntemaan itsensä ja kumppani entistä paremmin. Se on mahdollisuus sanoa ja nähdä itsessä ja toisessa se, mikä on meille tärkeää. Hyvässä suhteessa on niin turvallista, ettei asioista eri mieltä oleminen vahingoita suhdetta. Näin ei tapahdu, kun riidellään yhdestä asiasta kerrallaan, ei vedetä toisen heikkouksia mukaan taistoon eikä kyseenalaisteta toista ihmistä. Siksi riitelyssä tulisi käyttää minä-puhetta. – On eri asia sanoa, että makkarin repaleiset tapetit ärsyttävät minua kuin haukkua toinen mäntiksi, joka ei saa tälläkään lomalla vaihdettua tapetteja uusiin. Riidellessä tulisi kertoa aina, miltä eripuraa aiheuttava asia tai tilanne itsestä tuntuu. Vain siten toinen kykenee näkemään, mikä saa kumppanin hikeentymään. – Pitkässäkään suhteessa velvollisuutemme ei ole oppia tulkitsemaan mykkää. Jos haluaa tulla ymmärretyksi ja rakastetuksi, pitää avata omia aivoituksiaan. Kun riita on ohi, päälle kilistellään. Asia on paketissa, eikä siihen palata. – Parisuhderiidassa ihmiset eivät ole voittajia tai häviäjiä. Kun riita on sovittu, parisuhde voittaa. Siksi riitely vaatii kykyä kompromisseihin.
”Jokainen eripura on mahdollisuus opetella tuntemaan itsensä ja kumppani entistä paremmin.”
16
TERVEYDEKSI!
set tekemiset, keskustelut, kiistat sekä hellyyden- ja rakkaudenosoitukset sivuun, asiat kasaantuvat ja lomasta tulee takkuinen. – Lomalla ikävillä asioilla on aikaa ja tilaa nousta pintaan, eikä parisuhteen osapuolista kumpikaan pääse niitä pakoon. Ei ole ihme, että elokuussa jätetään eniten avioerohakemuksia.
Riita voi olla uusi alku Riidan ei tarvitse pilata lomaa eikä parisuhdetta, eikä riitojen puuttuminen ole merkki onnellisesta parisuhteesta, päinvastoin. Jos parisuhteessa ei koskaan riidellä, kumpikaan tai toinen osapuoli ei uskalla kertoa omia mielipiteitään rehellisesti tai toinen on täysin alistettu. Yksi riita ei riitä korjaamaan vuodessa kasaantuneita murheita, mutta se voi olla alku entistä paremmalle parisuhteelle.
Rakastatko sittenkään? Vaikka riita näyttäisi syttyvän lomasuunnitelmista – sukulaisvierailuista, remppatarpeista ja vesisateessa tehdyistä huvipuistoreissuista – todellisuudessa takana on suuruusluokaltaan toinen huoli. – Moni tuttu, ikuinen riidanaihe pitää sisällään ajatuksen omasta kelpaamattomuudesta ja siitä, kuka ja kenen tarpeet ovat tärkeitä. Koska toinen ei lotkauta korvaa pyynnöilleni, hän ei piittaa minusta. Piittaamattomuus herättää pelkoa, surua ja pettymystä – vihaa ja riitaa nostattavia tunteita. Pelkäämme, ettemme enää saa kumppaniltamme rakkautta tai ole turvallisesti tärkeä osa toisen elämää. Kiukkureaktion takana olevaa pelkoa on vaikea tunnistaa ja tunnustaa. Esimerkiksi lomalla aina vanhempiensa mökille suuntaava aikuinen voi pelätä oman isänsä ja äitinsä reaktioita, ellei hän tänä vuonna saavukaan paikalle. Tunteen tunnustaminen kumppanille tekee kertojasta inhimillisen, auttaa pääsemään