Page 1

 Toimintakertomus  2014 Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

PYR ottaa loppuvuodesta käyttöön uuden yritysnimen: Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy.


PYR on palveluyhtiö T

uotteita pakkaava tai maahantuova yritys hoitaa tuottajavastuunsa vai­ vattomasti yhdellä sopimuksella liitty­ mällä PYRin jäseneksi. PYR on palvel­ lut yritysasiakkaita yhteistyössä tuot­ tajayhteisöjen kanssa vuodesta 1997. Tuottajavastuu tarkoittaa, että yrityk­ sen pitää järjestää tuotteista syntyvien jätteiden uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu jätehuolto sekä vastata näin synty­ vistä kustannuksista.

Lisää tehtäviä Tuottajien vastuut ja kierrätyksen ta­ voitteet ovat kasvaneet vuosien varrella. Uusi jätelaki astui voimaan 1.5.2012. Pakkausten tuottajavastuu laajeni, ja tuottajia koskevat uudet velvoitteet astu­ vat voimaan asteittain 1.5.2015 ja 1.1.2016. Muutosten tiukka aikataulu kysyy ketteryyttä ja kentän yhteistyötä. Tuot­ tajavastuun laajetessa PYRin rooli muuttuu ja tehtävät lisääntyvät, mikä vaati PYRiä uudistamaan strategiansa. Uusi strategia valmistui keväällä 2014. 2 | PYR toimintakertomus 2014

Asetus toi ison muutoksen Valtioneuvosto hyväksyi pitkään viipy­ neen pakkausasetuksen 3.7.2014. Ase­ tuksen mukaan kuitu-, metalli- ja lasi­ pakkauksia kerätään vähintään 1 850 pisteessä ja muovipakkauksia vähintään 500 pisteessä. Vastuu kuluttajapakkaus­ ten keräyksestä siirtyy tuottajille. Lisävastuu nostaa kaupan ja teolli­ suuden kustannuksia. Heti asetuksen valmistuttua käynnistyivät neuvottelut siitä, miten kuluttajille voidaan tarjota hyvin palveleva ja tehokas järjestelmä. Laajennettu tuottajavastuu astuu voimaan toukokuussa 2015, ja kuluttaja­ pakkausten keräysverkoston on oltava toiminnassa tammikuussa 2016. PYR on tutkinut ja kuvannut kaikki Suomen keräyspisteet. Asetuksen mukaan myös kunnat ja yksityiset yritykset voivat halutessaan yhä palvella kuntalaisia pakkausten ke­ räyksessä siitä tuot­tajayhteisöjen kans­ sa sopien. Kuluttajapakkausten keräysverkos­ ton suunnittelu on hyvää vauhtia

­ äynnissä. Keräyksen organisoi PYR, k jolle tuottajayhteisöt (Mepak-Kierrätys Oy, Suomen Keräyslasiyhdistys Oy, ­Suomen Kuitukierrätys Oy ja Suomen ­Uusio­muovi Oy) siirsivät tehtävän alku­ kesästä 2014 solmitulla sopimuksella. Lisäksi Suomen Keräyslasiyhdistyksen kanssa on sovittu, että PYR järjestää lasin kierrätyksen.

Millainen keräysverkosto? Tuottajien keräysverkoston ytimessä ovat kauppojen ja muiden palvelujen yhteyteen sijoitettavat pisteet, jotka ovat helposti kuluttajien saavutettavissa. PYR suunnittelee ja kilpailuttaa keräys­ järjestelmän sekä hankkii tarvittavat luvat, solmii sopimukset ja varustaa pisteet käyttökuntoon. Kuntien ja muiden toimijoiden kanssa neuvotellaan hyvässä yhteistyös­ sä, miten nykyisiä pisteitä voidaan hyö­ dyntää, ja kuinka paljon tarvitaan uusia. Tavoitteena on tehokas kokonaisuus, jonka palveluita kuluttajan on helppo käyttää.


Yritys voi siirtää pakkauksia koskevan tuottajavastuunsa PYRin kautta pakkausalan tuottaja­ yhteisöille. Tämä on helpoin tapa hoitaa tuottajavastuu.

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausten tuottajavastuun asiantuntija tarjoaa yrityksille, ihmisille ja yhteis­ kunnalle ratkaisut tehokkaaseen pakkausten kierrätykseen. Tuottajavastuu ­koskee yrityksiä, jotka pakkaavat tai maahantuovat pakkauksia ja joiden liike­ vaihto on vähintään miljoona euroa.

2

4

6

Teknologiateollisuus ry Kulutustavaraja erikoistuoteteollisuus KET ry

8

Öljy- ja biopolttoala ry

Päivittäistavarakauppa ry

10

12

15

Kemianteollisuus ry

16

Kaupan Liitto

18

Suomen Pakkausyhdistys ry

Elintarviketeollisuusliitto ry

PYR on palveluyhtiö Uuden ajan alku Keräysverkosto kattaa koko maan Tekemisen meininki, uusi nimi ja tunnus Mihin kerätty materiaali päätyy? Velvoitteet perustuvat lakiin Hallituksen kokoonpano Asiantuntijat paikalla Tilastot, hinnat ja tilinpäätös

Julkaisija Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä

Muoviteollisuus ry Metsäteollisuus ry

Tuottaja Ilpo Salonen Graafinen suunnittelija Atte Lakinnoro Valokuvaajat Riikka Hurri, Jorma Marstio, Tommi Tuomi ja Arto Wiikari/

Suomen elinkeinoelämä ja pakkausala omistavat yhdessä PYRin.

Otavamedia sekä Pekka Kiirala

PYR toimintakertomus 2014

| 3


Uuden ajan alku K

uluttajapakkausten keräys ja lasin kierrätys tulivat PYRin hoidettavik­ si entisten tehtävien lisäksi alkukesästä 2014. Siihen asti PYR oli keskittynyt lähinnä pakkauksia koskevaan tiedon­ keruuseen ja raportointiin. PYRin hallitus hyväksyi kesän 2014 korvalla yhtiölle uuden strategian. S ­ iinä korostuu, että haluamme palvella jäsen­ yrityksiämme kustannustehokkaasti ja tuottaa niille lisäarvoa. Tavoite on, että kuluttajat ovat tyytyväisiä ja käyttävät ahkerasti hyväkseen kaupan ja teolli­ suuden tarjoamaa entistä parempaa mahdollisuutta tuoda kierrätettävät pakkaukset keräyspisteisiin.

Asetuksella uusi pelikenttä Yrityspakkausten kierrätys riitti aiem­ min kattamaan pääosan kotimaisista ja eurooppalaisista kierrätystavoitteista. Kesällä 2014 tullut uusi pakkausasetus muutti kuvion täysin, kun tuottajat sai­ vat vastuulleen myös kuluttajien pak­ kaukset, joiden keräys oli tähän asti ollut enimmäkseen kuntien hoidossa. Kunnilla ei enää ole vastuuta järjes­ tää pakkausjätteen keräystä, mutta ne voivat edelleen sitä tehdä. Moni kunta 4 | PYR toimintakertomus 2014

on näin jo päättänytkin, jolloin keräys­ verkko kunnassa pysyy suunnilleen ­ennallaan. Elleivät tuottajat tai kunnat hoida täydentävää keräystä, yksityiset yritykset voivat ottaa sen hoitaakseen. Tässä yhtä­ lössä tuot­tajat ovat ainoa taho, jotka eivät saa laskuttaa palvelustaan koti­ talouksia.

Kuluttaja maksaa Jokuhan tämän kaiken maksaa, ja ­kuten ennenkin, maksajana on ku­­lut­taja. Vuotuiset tuottajavastuun kus­tan­ nukset koko valtakunnassa noin ­nelinkertaistuvat 10 miljoonasta eurosta 40 miljoonaan. On täysin tapauskoh­ taista, paljonko tämä heijastuu tuot­ teiden hintoihin. PYR jatkaa toimintaansa voittoa ­tavoittelemattomana yhtiönä. Liike­ vaihto moninkertaistuu kahdesta ­miljoonasta eurosta. ­Rahat käytetään keräysjärjestelmän ­toimintaan. Tuottajavastuun laajeneminen on osa eurooppalaista kiertotalous­ kehitystä (circular economy). Idea on raaka-aineiden mahdollisimman ­tehokas käyttö.

Tehotonnit talteen Uudistuksissa on hyvä muistaa, että talouden ja ympäristön kannalta ­tehokkaimmat tonnit tulevat suur­ kertymäkohteista. Mitä kauempaa ja mitä ­pienempiä määriä käydään ­kuorma-autoilla hakemassa, sitä ­tarkemmin ympäristövaikutukset on syytä laskea. On selvää, että uudistukset eivät ­pysähdy tähän. Euroopan komissio on kertonut valmistelevansa kiertotalous­ pakettia, jonka tavoitteet ovat entistäkin kunnianhimoisemmat. Toistaiseksi on vaikea sanoa, kuinka tarkasti Suomen erityisolot, kuten ­pitkät etäisyydet, aiotaan tulevissa hankkeissa ottaa huomioon. PYR on mukana ajamassa Suomen ja pakkaus­ tuottajien kannalta kestäviä tavoitteita. Uutta bisnestä Lainsäädäntö ja ohjauskeinot raken­ tavat kiertotaloutta ja pakottavat muu­ toksiin. Siinä piilee myös mahdolli­ suuksia ympäristöalan yrityksille. Mitä enemmän ympäristöalan tuotteita ja -palveluja suomalaiset yritykset onnis­ tuvat kehittämään vientimarkkinoille, sitä enemmän koko S ­ uomi hyötyy.


Uusi yritysnimi PYR ottaa loppuvuodesta käyttöön uuden yritysnimen: Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. Nimi kuvaa uutta toimialuetta ja liiketoimintaa. Kuluttaja voi kierrättää pakkauksensa kaupan ja teollisuuden tarjoamissa RINKIpisteissä.

Juha-Heikki Tanskanen toimitusjohtaja


6 | PYR toimintakertomus 2014


Keräysverkosto kattaa koko maan Asetus siirsi vastuun kuluttajapakkausten keräämisestä kunnilta pakkausten tuottajille eli kaupalle ja teollisuudelle.

U

usi asetus määrää, että tuottajien on kerättävä kuitu- metalli- ja lasipakkauksia vähintään 1 850 pisteessä ja muovipakkauksia 500 pisteessä. Keräysverkoston on oltava toiminnassa tammikuussa 2016. Tähänastinen keräysverkko on rakennettu kuntakohtaisesti tai jätelaitosalueittain. Palvelutaso ja lajitteluohjeet vaihtelevat. Nykyisessä keräysverkossa on noin 4 800 pistettä. Näistä noin puolessa kerätään vain lasia ja metallia. Pahvi- ­ j­­a kartonkipakkauksia kerätään noin 2 000 pisteessä ja muovia ei juuri ­ollenkaan. Ensi vuoden alusta PYRin pisteissä kerätään vähintään kuitu-, lasi- ja ­metallipakkauksia sekä 500 pisteessä myös muovipakkauksia. Tavoitteena on, että myös paperia ja vaatteita voidaan kerätä pisteissä aina kun se on mahdollista. Keräyspisteet sijoitetaan sinne, ­mis­sä liikkuu mahdollisimman paljon

ihmisiä. Keräyspisteitä on ­jo nyt hyvillä paikoilla, ja lisää rakennetaan sinne, mistä niitä puuttuu. Jatkossa 80 ­prosenttia RINKI-pisteistä tulee sijaitsemaan kauppojen pihoissa.

Yhtenäiset ohjeet Koko Suomeen saadaan nyt yhtenäiset lajitteluohjeet, jotta ihmisten olisi helppo lajitella pakkausjätteensä. Näin teollisuus saa puhdasta raaka-ainetta. PYRin aluepäällikkö Jari Koivunen kertoo, että tuottajien ekopisteverkoston suunnittelu on hyvässä vauhdissa. – Keräyksen organisoi PYR, jolle tuottajayhteisöt siirsivät tehtävän viime vuonna. Se suunnittelee ja kilpailuttaa keräysjärjestelmän. PYR myös hankkii luvat, tekee sopimukset ja varustaa pisteet käyttökuntoon. Kuluttajapakkauskeräyksen nykytila kartoitettiin viime vuonna, kun Koivunen kiersi aluepäällikkö Harri Patanan kanssa Suomen nykyiset ja potentiaali-

set ekopisteet. Ne kuvattiin ja arvioitiin. Valokuvia kertyi peräti 50 000. Pisteiden sijoituksesta päättää PYRin esityksestä neljän tuottajayhteisön muodostama ohjausryhmä. Ohjausryhmälle tehdään seuraavaksi ehdotukset, mitkä pisteet kannattaisi ottaa käyttöön sekä miten keräys kustannustehokkaimmin voitaisiin organisoida. – Teemme 35 aluesuunnitelmaa, joista kilpailutusalueet rakennetaan. Ohjausryhmä sitten päättää lopullisesti miten, missä ja millä kalustolla pakkausjätteet kerätään, Koivunen selvittää. – Käymme hyvässä yhteistyössä jätelaitosten, kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa läpi keräyspaikkoja ja mietimme, millaiset jäteastiat niihin tarvitaan. Uusimme tarvittaessa samalla pisteiden kaluston ja sijainnin niin, että tuottajien ekopisteet olisivat mate­ riaalin tuojille ja noutajille turvallisia ja toiminta kustannustehokasta.

PYR toimintakertomus 2014

| 7


2012

Jätelaki 646/2011 tulee voimaan 1.5.2012. Pakkausasetuksen valmistelutyö jatkuu.

Tekemisen meininki, uusi nimi ja tunnus P

YRin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen pitää hyvänä, että vuo­ sien valmistelun ja odottelun jälkeen alan toimijat tietävät nyt, mitä tuotta­ jilta vaaditaan kuluttajapakkausten ­keräämisessä. Tuottajien vastuulla on rakentaa koko valtakunnan kattava ­keräysverkosto. – Tähän asti PYR on pitänyt yhteyttä tuottajavastuullisiin yrityksiin ja hoita­ nut tiedonkeruun, neuvonnan, tiedo­ tuksen ja laskutuksen. Nyt alamme ­organisoida myös pakkausten keräystä. PYR ei hanki kuljetuskalustoa, vaan kaikki käytännön operatiivinen toimin­ ta ostetaan kuljetusyrityksiltä. Niiden kilpailutus ja toimijoiden valinta kuulu­ vat ohjausryhmän tehtäviin.

Uusi nimi ja merkki Uuden RINKI-merkin käyttöoikeuden saa yritys, joka PYRiin liittyneenä osoit­ taa kantavansa tuottajavastuunsa myös pakkaustensa osalta. Merkin käyttämi­ nen on vapaaehtoista. Tanskanen kertoo, että tuottajavas­ 8 | PYR toimintakertomus 2014

tuun ja PYRin tehtävien laajentuessa yhtiön tähänastinen nimi, Pakkausalan ­Ympäristörekisteri PYR Oy, ei enää ­kuvaa riittävästi yrityksen toimintaa. – Uusi nimi, Suomen Pakkauskierrä­ tys RINKI Oy, korostaa m ­ ielestäni hyvin työmme ydinasiaa, pakkauskierrätystä. Yhtiön tunnuksena olevan R-kirjaimen sakara kääntyy ympyräksi ja sellaisena kuvastaa materiaalin jatkuvaa kiertoa. RINKI-merkki tulee käyttöön loppu­ vuodesta 2015. Nykyisen merkin tapaan sen käyttö on suositeltavaa mutta vapaa­ ehtoista. – Merkin käyttö pakkauksessa ker­ too, että pakkauksen valmistaja tai maa­ hantuoja on hoitanut tuottajavastuunsa eli varmistanut pakkauksen keräyksen ja kierrätyksen. Merkki kertoo vastuul­ lisuudesta, Tanskanen toteaa.

Asteittain käyttöön RINKI-merkin käyttöönotolle ei ole ase­ tettu aikarajaa. Tanskanen arvioi, että ­kuluu useita vuosia, ennen kuin kaikki PYR-merkit ovat vaihtuneet RINKIksi.

– Yritykset eivät uusi pakkaustekstejä joka vuosi. Nyt yrityksillä on varastois­ saan PYR-merkittyjä pakkauksia, ja ne voi hyvin käyttää loppuun. Samaan ­pak­kaukseen merkkejä ei kuitenkaan kannata painaa rinnakkain. Uuden nimen ja merkin tekeminen tunnetuksi on osa mittavaa tiedotus­ hanketta, jolla kuluttajapakkausten uut­ ta keräysjärjestelmää tehdään tutuksi kuluttajille ja yrityksille. – Haluamme uudistukselle mah­ dollisimman paljon näkyvyyttä, ja ­uskomme myös kuluttajien olevan kiin­ nostuneita uusista kierrätysmahdolli­ suuksista, Tanskanen sanoo.

Helppo havaita ja tunnistaa Tanskanen uskoo, että RINKI tulee ­nimenä ja merkkinä kuluttajille no­ peammin tutuksi kuin vuodesta 1997 käytössä ollut PYR-merkki. – Lyhenteenä PYR on saattanut myös jäädä suurelle yleisölle melko tuntemattomaksi, vaikka pakkausalan yrityksissä se on tuttu, hän arvelee.


2013

Jätelain tuottajavastuuluku tulee voimaan 1.5.2013, laajennettu vastuu ei koske vielä pakkauksia. ­ Pakkauksia koskeva jätelain muutos­ ehdotus sekä uusi pakkausasetus ovat lausunto­kierroksella. PYR ja tuottajayhteisöt ovat mukana vaikuttamassa useissa työryhmissä. Jätelakiin ja asetukseen esitetään mm: • Lisää siirtymäaikaa pakkausten laajennetun tuottajavastuun voimaan­ tulolle • Pakkausten kierrätystavoitteiden kiristäminen ja tuottajien vastuulle tuleva kuluttajapakkausten keräys­ pisteiden määrä Suomessa

2014

Laki jätelain 646/2011 muuttamisesta tulee voimaan 27.1.2014. Siirtymäajan pidennys pakkausten tuottajavastuun voimaantulolle saadaan. Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä 518/2014 tulee voimaan 10.7.2014. Asetuksessa säädetään tarkemmin: • Tuottajien vastuulle tuleva kuluttaja­ pakkausten keräyspisteverkosto • Tiukennetut pakkausten uudelleen­ käyttö- ja kierrätystavoitteet (2016

RINKI-merkki on kehitetty ­PYRin antamien ohjeiden ja strategia­ kuvauksen pohjalta. Uudistetun ilmeen tavoite on osaltaan tukea kuluttajakeräystä ja helpottaa keräys­pisteiden tunnistamista. – Tuloksena oli helposti erottuva logo, jota on helppo hyödyntää sekä keräyspisteissä että yksittäisissä pak­kauksissa nykyisen PYR-merkin ­tapaan, Juha-Heikki Tanskanen sanoo.

ja 2020), pantillisille ja pantittomille pakkauksille erilliset tavoitteet

2015

2016

Pakkausasetuksen vaatimusten

Jätelain laajennettu tuottajavastuu

mukainen, tuottajien järjestämä

tulee voimaan myös pakkausten osalta

kuluttajapakkausten keräysverkosto

1.5.2015. Tuottajien järjestämät pakkaus­

1.1.2016 alkaen: Kuitu-, metalli- ja

jätteen vastaanottoterminaalit (30 kpl)

lasipakkausjätteelle vähintään 1 850

kuntien ja yritysten keräämälle

keräyspistettä ja muovipakkauksille

materiaalille toimivat 1.5.2015 mennessä.

vähintään 500 pistettä.

PYR toimintakertomus 2014

| 9


Mihin kerätty materiaali päätyy?

Kartonkeja ja laminaatti­ papereita.

1 0 | PYR toimintakertomus 2014

Eija Jokela Suomen Kuitukierrätys Oy:n kehityspäällikön Eija Jokelan mukaan kuitupakkausten keräys on jo nyt varsin ­vakiintunutta. – On hyvä, jos tuleva pisteiden sijoittelu helpottaa pakkausten vientiä kierrätykseen vaikkapa kauppareissulla. Suomen Kuitukierrätys Oy kierrättää kartonkia eli kuluttajien kuitupakkauksia vuosittain yli 44 000 tonnia. Lisäksi yhtiö toimittaa vuosittain teollisuuden ja kaupan kuitupakkauksia kierrätykseen yli 220 000 tonnia. – Kerätyt materiaalit päätyvät erilaisten kartonkien ja papereiden, kuten hylsykartongin ja laminaattipapereiden valmistukseen. Laminaattipaperissa voidaan yhdistää kierrätyskuitumassaa ja sahauksessa syntyvästä purusta keitettyä sellua. Paperi kyllästetään hartsilla. Tuloksena on säätä, kosteutta ja kulutusta kestävä ekologinen materiaali esimerkiksi kalusteisiin, rakentamiseen, kuljetuksiin ja leikkikenttäkalusteisiin.

Lasi­pakkauksia ja maan­ rakennusta.

Maija Peltola Suomen Keräyslasiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Maija Peltola kertoo, että 2014 yli puolet kerätystä pantittomasta lasista toimitettiin kierrätykseen. Kaikki kierrätykseen päätynyt lasi esikäsiteltiin Forssassa, josta se vietiin uusien lasipakkausten valmistukseen muualle Eurooppaan tai käytettiin vaahtolasin valmistukseen. Suomessa ei ole pakkauslasin valmistusta. Kuntien keräämästä pantittomasta pakkauslasista arviolta hieman alle puolet hyödynnettiin erilaisissa maarakennuskohteissa, kuten kaatopaikka-, ­kenttä- ja tierakenteissa. – Valitettavasti maarakennuskäyttöä ei hyväksytä kierrätykseksi, joten tämä hyötykäyttö ei näy kierrätystilastoissa, Peltola mainitsee.


Suomen pakkausala käyttää uudelleen keskimäärin kaksi kolmesta pakkauksesta. Vuonna 2012 pakkausten uudelleenkäyttöaste oli 68 % (1 500 000 tonnia). Hyvä me!

Metalli­ pakkauksia ja -tuotteita.

Tapani Sievänen Mepak-Kierrätys Oy:n toimitusjohtaja Tapani Sievänen kertoo, että alustavien tietojen perusteella kotitalouksien ja yri­ tysten metallipakkausten 2014 keräys­ määrät ovat heikosta taloustilanteesta huolimatta kehittyneet myönteisesti. Tämä takaa niiden kierrätyksen säilymisen nykyisellä yli 70 prosentin tasolla. Suurin osa kerätyistä kotitalouksien ja yritysten metallipakkauksista käsitellään kotimaisilla murskauslaitoksilla, jotka murskaavat ja lajittelevat murskan eri metallilaatuihin. Laitokset toimittavat lajitellun materiaalin kierrätykseen kotimaisille tai ulkomaisille teräs- ja ­alumiinisulatoille. Kierrätysmetallista valmistetaan metallipakkauksia ja muita metalliteollisuuden tuotteita. Vaarallisten jätteiden sekä kotitalouksien sekajätteiden polttolaitosten pohjakuonasta eroteltu metallipakkausjäte täydentää osaltaan metallipakkausten erilliskeräystä, jotta mahdollisimman suuri määrä metallipakkauksista saadaan kierrätettyä.

Muovi­raa­kaainetta teollisuu­delle.

Vesa Soini Suomessa on perinteisesti keskitytty yrityksissä syntyvien muovipakkausten kierrättämiseen. – Ympäristö-ja taloussyyt puoltaisivat keskittymistä tähän ryhmään. Yritysmuovien kierrätyksen parissa meillä toimiikin monia osaavia yrityksiä, ­toteaa Suomen Uusiomuovi Oy:n ­toimitusjohtaja Vesa Soini. – Kuten tiedämme, pakkausasetus edellyttää myös kuluttajien muovipakkausten ­keräystä. Niiden kierrättämiseen liittyy useita ympäristöllisiä, teknisiä ja taloudellisia haasteita. Soini toteaa, että suomalainen ­elinkeinoelämä on kuitenkin ottanut haasteen vastaan. – Suomeen rakennetaan ensi ­vuonna toimintansa aloittava muovi­ jalostamo, joka kykenee valmistamaan sekalaisista kuluttajamuovipakkauksista raaka-­aineita muoviteollisuuden tar­ peisiin.

PYR toimintakertomus 2014

| 1 1


Velvoitteet perustuvat lakiin Viime vuonna säädetty uusi pakkausasetus on osa laajempaa eurooppalaista ympäristölainsäädäntöä, joka tähtää kiertotalouden vahvistamiseen.

K

iertotalous tarkoittaa nimensä ­mukaisesti, että yhä suurempi osa tuotannossa käytettävistä materiaaleista käytetään uudelleen samaan tai uuteen tarkoitukseen. Tavoitteena on materiaalien käytön tehostaminen ja ilmastonmuutoksen hillintä. – Kun aiemmin luonnosta otetut neitseelliset materiaalit on vain käytetty ja hylätty, niin nyt ne otetaan yhä tarkemmin talteen ja takaisin tuotantoon, PYRin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen kuvailee. Tuottajavastuun laajeneminen on osa laajempaa eurooppalaista suuntausta kohti kiertotaloutta, jossa tuottajien rooli kasvaa. Vastaavaa ”aiheuttaja maksaa” -periaatetta sovelletaan monissa

12 | PYR toimintakertomus 2014

muissakin ympäristösäädöksissä. Viime kädessä tietenkin maksajana on kuluttaja.

Maksuton verkosto Tuottajien pitää järjestää pakkausasetuksen mukainen keräysverkosto ilman erillistä korvausta. – Koska tuottajavastuun laajene­ minen tuo kaupalle ja teollisuudelle huomat­tavan lisäkustannuksen ja kaikki kustannukset katetaan myynnillä, uudet vastuut nostavat tuotteiden ­hintoja, mainitsee aluepäällikkö Jari Koivunen. – Joka tapauksessa on myös kuluttajan etu, että kierrätys hoidetaan hyvin ja tehokkaasti, hän korostaa.

Pakkausjätteen kerääminen ja kierrätys tehdään jatkossakin eri tahojen yhteistyönä. – Jätelain muutos haastaa kunnat, yritykset ja tuottajat entistä läheisempään yhteistyöhön keräysjärjestelmän kehittämisessä. Yhteistyökumppanit ovatkin lähteneet todella hyvin mukaan. Niiden palveluksessa on osaavia ihmisiä, käytössä hyvät paikalliskanavat ja aito halu olla rakentamassa toimivaa ­ ja yhdenmukaista keräysjärjestelmää, ­Koivunen kertoo.

Maksuihin isot nousut Tuottajayhteisöjen päättämien vuoden 2015 hyötykäyttömaksujen perusteella tuottajavastuu maksaa kaupalle ja teolli-


Lisälaskun todellinen suuruus sel­viää vasta, kun pakkausten kierrätys ja keräys on organisoitu ja kilpailutettu.

suudelle tänä vuonna noin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 vastaava kustannus oli noin kahdeksan miljoonaa euroa. Vuoden 2013 luku ei ole vielä tiedossa. Yksittäisten pakkausmateriaalien hyötykäyttömaksut ovat tänä vuonna 0,65–105,00 euroa tonnilta, kun vaihteluväli vuonna 2014 oli 0,55–42,00 euroa tonnilta. Kierrätysmaksujen on arvioitu jopa viisinkertais­tuvan nykyisestä kahdeksasta miljoonasta eurosta. Tämä merkitsisi kustannusten nousua 40 miljoonan euron tuntumaan. – Tilanne vaihtelee materiaaleittain muun muassa toiminnan laajuuden, materiaalien logististen ominaisuuk­sien­ ja raaka-ainearvon mukaan. Joissakin

tuotteissa pakkauksen osuus tuotteen kokonaishinnasta on suuri, toisissa vähäinen, Tanskanen huomauttaa. Lisälaskun todellinen suuruus sel­ viää Tanskasen mukaan vasta, kun pakkausten kierrätys ja keräys on organisoitu ja kilpailutettu. Paljon on kiinni näiden suunnittelusta ja toteutuksesta.

Vastuu laajenee kertaheitolla Moniin muihin maihin verrattuna ­Suomessa pakkausten tuottajavastuu on ollut tähän asti kapea. PYRin talouspäällikkö Sari Hedayet muistuttaa, että esimerkiksi Saksassa on edetty näissä asioissa meitä huimasti nopeammin, mikä on ollut iso kustannus sikäläisille tuottajavastuullisille yrityksille. >

PYR toimintakertomus 2014

| 1 3


Kiertotalouspaketti uudelleen valmisteluun Eurooppalaisten non-profit tuottajayhteisöjen katto­ järjestö EXPRA toivoo, että Euroopan komissio saa kiertotalouspaketin (CEP) valmiiksi vuoden loppuun mennessä. EXPRAn toimitusjohtaja Joachim Quoden korostaa, että laajennetun tuottajavastuun periaatteen (EPR) on oltava siinä keskeisesti mukana. – Laajennetun tuottajavastuun vähimmäisvaatimukset pitää määritellä ja ottaa eurooppalaiseen lainsäädäntöön. EPR on välttämätön, jotta aito kiertotalous voi toteutua. Uusi komissio keskeytti edeltäjänsä aloittaman kierto­ taloushankkeen. Quodenin mukaan tulevassa paketissa ovat mukana pakkauksia ja pakkausjätettä koskevat sää­ dökset sekä pakkausten koko elinkaarta koskevia pykäliä. – Näitä ovat esimerkiksi ympäristötekijöiden huo­ miointi suunnitteluvaiheessa, tuotteiden käyttöiän piden­ täminen sekä niiden korjauskelpoisuus, hän mainitsee. Quoden pitää myös olennaisena, että kierrätys­ tavoitteet pidetään realistisina, ja niiden on perustuttava luotettaviin tilastoihin.

– Muutos on suuri verrattuna esi­ merkiksi vuoteen 1997, jolloin PYR ­perustettiin. Alkuaikoina hyötykäyttö­ maksut olivat pieniä ja tavoitteisiin päästiin suhteellisen pienillä panos­ tuksilla. Ala joutuu nyt sopeutumaan nopeasti. Valveutuneet toimijat ovat toki jo tienneet hyvissä ajoin kierrätysmaksu­ jen korotuspaineista. Lasin tuottaja­ yhteisö nosti jo toissa vuonna reilusti hintojaan varautuakseen tulevaan muu­ tokseen. Monien tuottajayhteisöjen osalta lisäkustannukset näkyvät tämän vuoden kierrätysmaksuissa. – Viime kädessä korotukset näkyvät kuluttajahinnoissa. PYRin hinnat pysy­ vät entisellään, Hedayet toteaa.

1 4 | PYR toimintakertomus 2014

Syynä järjestämisen kulut Merkittävä osa kustannusten noususta aiheutuu kuluttajapakkausten vastaan­ oton järjestämisestä. Aiemmin kustan­ nukset katettiin pääosin kuntien jäte­ maksuilla. Kierrätysmaksuja nostaa myös asetuksen tiettyjä tuottajayhtei­ söjä koskeva kuuden kuukauden vaka­ varaisuusvaatimus. Kuluttajien lasi-, metalli- ja kuitu­ pakkauksia kerätään jatkossa valtakun­ nallisesti vähintään 1 850 vastaanotto­ paikassa, jotka tuottajan tulee asetuk­ sen mukaan järjestää. Muovi­pakkausjätteen erilliskeräystä varten tulee jär­ jestää ainakin 500 vastaanottopaikkaa. Lisäksi tuottajan on järjestettävä vä­ hintään 30 vastaanottoterminaalia elin­


keinotoiminnassa syntyvän pakkaus­ jätteen sekä kunnan ja jätealan toimijoi­ den keräämien pakkausjätteiden vastaanottamiseksi. Asetus tiukentaa myös pakkausten uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteita ja säätää tuottajille pakkausmateriaali­ kohtaiset kierrätysastevaatimukset. Yritykset voivat hoitaa pakkausten tuottajavastuunsa tekemällä sopimuk­ sen PYRin kanssa. Näin yritys siirtää tuottajavastuuta koskevat velvollisuudet pakkausalan tuottajayhteisöille. Pak­ kausten tuottajavastuu ei koske yrityk­ siä, joiden liikevaihto on alle miljoona euroa.

Materiaali hyvin talteen Tanskanen uskoo, että materiaalien ke­ räysmäärät pysyvät ainakin aluksi suun­ nilleen nykyisellään. – Keräyspisteiden kokonaismäärä ei juuri muutu, koska kunnat vähentävät pisteitä, ja toisaalta PYR lisää niitä. ­ Osa nykyisistä pisteistä siirtyy kunnilta osaksi PYRin verkkoa, Tanskanen ker­ too.

PYR Oy:n hallitus Jäsenet

Varajäsenet

Antro Säilä, Puheenjohtaja

Risto Laiho

Suomen Pakkausyhdistys ry

Suomen Pakkausyhdistys ry

Tiina Vuoristo

Alina Ruonala-Lindgren

Metsäteollisuus ry

Metsäteollisuus ry

Jouni Lind

Mia Nores

Teknologiateollisuus ry

Teknologiateollisuus ry

Juha Pyötsiä

Sami Nikander

Kemianteollisuus ry

Kemianteollisuus ry

Jukka Malén

Sauli Eerola

Muoviteollisuus Oy

Muoviteollisuus Oy

c/o Suomen Käyttömuovi Oy

c/o Muovipoli Ltd.

Ilkka Nieminen

Kari Luoto

Päivittäistavarakauppa ry

Päivittäistavarakauppa ry

Anna Vainikainen

Heli Tammivuori

Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuusliitto ry

Matti Räisänen

Marja Ola

Kaupan Liitto ry.

Teknisen Kaupan Liitto ry

Pekka Vuorela

Lassi Räsänen

Lasikeraaminen teollisuus LT ry

Lasikeraaminen teollisuus LT ry

PYR toimintakertomus 2014

| 1 5


Asiantuntijat paikalla PYRin väki on pakkaus­ten tuottaja­ vastuun huippuosaajia. Esitimme heille kaksi kysymystä:

1

Mitä teet?

2 Mikä työssäsi on parasta?

1 6 | PYR toimintakertomus 2014

Harri Patana, aluepäällikkö  Kuluttajapakkausten keräyksen järjestäminen Länsi- ja Pohjois-Suomessa.  Monipuolisuus. Työnkuva kattaa ­ketjun suunnittelusta toteutukseen, kehittämiseen ja valvontaan.

Jari Koivunen, aluepäällikkö  Hoidan kuluttajapakkausten keräystä Etelä- ja Itä-Suomessa ja vastaan siitä koko Suomen alueella.  Saan huolehtia yhteisestä ympäristöstämme upeiden ihmisten kanssa. Työllä on aidosti merkitystä ja vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Tähän työhön on helppo sitoutua. Sari Hedayet, talouspäällikkö  Toimin talouspäällikkönä ja asiakaspalvelu-, tilasto-, IT- ja talous­ hallintoryhmän esimiehenä.  Vankan ja saumattomasti muun ­organisaation kanssa yhteen toimivan tukipalvelutiimin vetäminen on vaativaa, mutta onnistuessamme myös ­hyvin antoisaa ja mielenkiintoista.

Harri Patana

Jari Koivunen

Reija Koistinen, tiedottaja  PYR Info -lehteen ja PYRin verkko­ sivustoihin liittyvät asiat sekä tekstien tuottaminen ja editoiminen eri ­kanaviin. Osa-aikaisesti työskentelen asiakaspalvelussa.  Alan kehityksen seuraaminen. Työni paras puoli on kivat työkaverit.

Annette Lindahl, viestintäpäällikkö  Päätehtäväni on kehittää ja toteuttaa tuloksellista viestintää yhdessä PYRin asiantuntijaorganisaation kanssa ­viestintästrategian mukaisesti.  Parasta on päästä luomaan uutta kuluttajapakkauskeräyksen viestintää yhdessä tuottajayhteisöjen, alan toimijoiden ja yritysten kanssa. Mistä asiakaspalvelu alkaa ja mistä viestintä loppuu? Nämä toiminnot ­kulkevat käsi kädessä.


Marika

Sari Koskimäki Hedayet Ulla Katja Ahlblom Talonen

Ville Paloniemi

Katja Talonen, talousassistentti

Ville Paloniemi, järjestelmäpäällikkö

Matti Sadinkangas, projektipäällikkö

 Taloushallinnon tehtävissä, jotka muodostuvat mm. laskutuksesta, ostoja myyntireskontran hoitamisesta ja palkanlaskennasta.  Monipuoliset työtehtävät ja ­mukavat työtoverit.

 Tietohallinnon tehtävät  Kustannustehokkaiden ratkaisujen hakeminen uusien tehtäviemme ­tuomiin haasteisiin ja toiminnan ­kehittäminen tietotekniikan osalta.

 Tehtävänä on avustaa monipuolisin tukitoimin aluepäälliköitä uuden tuottajavastuu järjestelmän rakentamisessa. Olen saanut ottaa kantaa mm. ­logistiikan suunnitteluun, kalusto­ investointeihin, rahoitukseen ja sopimusasioihin.  Monipuolinen ja haastava tehtävä PYR:n osaavan ja ammattitaitoisen ­tiimin kanssa.

Annette Lindahl

Reija Koistinen

Marika Koskimäki, asiantuntija  Päätehtäväni on asiakaspalvelu sekä rekisteritietojen tallennus, mm. yritystietojen, sopimusten ja pakkaustietojen tallennus ja tarkistus.  Parasta on asiakaspalvelu ja ­asiakkaiden kysymyksiin vastaaminen.

Ulla Ahlbom, asiantuntija  Samat tehtävät kuin Marikalla.  Vaihteleva työ ja asiakkaiden ­kanssa asioiminen.

Juha-Heikki Tanskanen, toimitusjohtaja  Kuluttajapakkausten kerääminen on suunnittelu- ja kilpailutusvaiheessa. PYRin sisällä haemme tehokkaita ­ratkaisuja keräysjärjestelmän toteutuksessa. Myös yhteydenpito ja neuvottelut sidosryhmien kanssa ovat keskeinen osa työpäivääni.  On ainutlaatuinen mahdollisuus ­­ olla mukana rakentamassa tehokasta valtakunnallista keräys- ja kierrätys­ järjestelmää kuluttajille. Hanke on ­ympäristön kannalta tärkeä. Kaupan ­ ja teollisuuden tuottajavastuulliset yritykset kantavat tässä merkittävää yhteiskuntavastuuta.

Juha-Heikki Tanskanen

Kuvasta puuttuvat tietohallinto­ päällikkö Olli Paavola ja projekti­ päällikkö Matti Sadinkangas.

Olli Paavola, tietohallintopäällikkö  Tehtäväni on vastata muun muassa PYRin rekisteriohjelman kehityksestä. Lisäksi olen tukena sekä PYRille että sidosryhmille pakkaustietojen tilastointiin ja raportointiin liittyvissä kehityshankkeissa.  Mielenkiintoista työssäni on seurata pakkaustilastojen kehitystä muuttu­ vassa maailmassa.

PYR toimintakertomus 2014

| 1 7


Tilastot, hinnat ja tilinpäätös T

uottajayhteisöt päättävät vuosit­ taiset, pakkausmate­riaalikohtaiset kierrätysmaksunsa. ­Hintojen korotus johtuu siitä, että ­laajennettu tuottaja­ vastuu astuu Suomessa voimaan 2015. Tämä aiheuttaa huomattavan lisä­ kustannuksen tuottajayhteisöille. ­Tuottajien eli pakkaavien ja pakattuja tuotteita maahantuovien yritysten ­täytyy järjestää 30 pakkausjätteen vas­ taanottoterminaalia kuntien ja yritysten keräämälle materiaalille 1.5.2015 men­ nessä. Kuluttajapakkausjätteen (kuitu, lasi ja metalli) 1 850 keräyspistettä ja muo­ vipakkausten 500 keräyspistettä pitää olla toiminnassa 1.1.2016 alkaen. Jäte­ laki edellyttää lisäksi tuottajayhteisöiltä toiminnan turvaamiseksi kuuden kuu­ kauden taloudellista vakavaraisuutta.

PYRin vuosimaksu PYRiin liittyneiden liittymismaksut ja vuosimaksut perustuvat yrityksen liike­

18 | PYR toimintakertomus 2014

Kierrätys 2012

59 % yhteensä

78 % lasi

25 %

muovi

99 % kuitu

85 % metalli

17 %

puu

vaihtoon. Näillä maksuilla katetaan ­PYRin palvelut asiakasyrityksille. ­PYRin tehtäviin kuuluu muun muassa pakkausmateriaalien tilastointi, neu­ vonta, tiedottaminen, tilastojen toimit­ taminen viranomaiselle sekä pakkaavan elinkeinoelämän edunvalvonta.

Hävikkiä vain vähän Pakkausten hyötykäyttö toimii vuoden 2012 tilastojen valossa Suomessa hyvin. Yli 95 prosenttia pakkauksista käyte­ tään uudelleen tai hyödynnetään ­uusien tuotteiden raaka-aineena tai energiana. Hävikki on pientä: vain muutama prosentti pakkauksista jää kokonaan hyödyntämättä. Pakkausten uudelleen­ käyttöaste vuonna 2012 oli 68 prosent­ tia eli 1 500 000 tonnia. Rekisterissä olevat pakkaajat Vuoden 2014 solmitut sopimukset ­kat­tavat 202 uutta yritystä (v. 2013 määrä oli 289). Kertomusvuoden aikana rekisteristä poistui 126 (v. 2013 määrä oli 188) toimipaikkaa lähinnä yritysten omistus­ suhteissa tapahtuneiden muutosten tai pakkaustoiminnan lopettamisen joh­ dosta.


Tuottajavastuun kokonaiskustannukset (euroa) 15 000 000

10 000 000

Tilinpäätös 2014

5 000 000

0

2011 2012 2013 2014 2015 (ennuste)

Markkinoille saatetut pakkaukset ja pakkausjätteen hyötykäyttö, pakkausten kokonaiskäyttö ja uudelleenkäyttö 2 000 000

n Markkinoille lasketut n Hyödynnetty yhteensä

1 500 000

n Uudelleenkäytetty n Kokonaiskäyttö

1 000 000

5 00 000

0 2011

*Vuoden 2013 luvut eivät sisällä viranomaistietoja 2012 2013*

Markkinoille saatetut pakkaukset ja pakkausjätteen hyötykäyttö 2012 materiaali (tonnia)

pakkausjäte

hyötykäyttö (kierrätys + käyttö energiana)

kierrätys

lasi

83 228

64 561

64 561

muovit

117 239

29 769

59 769

253 446

251 525

289 525

50 190

42 796

42 796

210 805

35 609

211 220

paperi, kartonki, aaltopahvi metallit puu muut pakkaukset YHT.

836

715 744

424 260

667 871

Yhtiön liikevaihto oli 2,14 miljoonaa € (2013: 1,90 miljoonaa €). Tulos 341 295 € (liiketulos ­ennen rahoituseriä ja veroja) (2013: 209 295 €). Taseen loppusumma 31.12.2014 oli 1,97 miljoonaa € (31.12.2013: 1,46 miljoonaa €). Yhtiö oli 31.12.2014 velaton. Hallitus ehdottaa, että tilikauden voitto 286 126 € (2013: 177 499 €) jätetään ­voittovarojen tilille. Voittoa tavoittele­mat­tomana ­yrityksenä osinkoa ei jaeta. Yrityksen voitto on siirretty yrityksen ­pääomaan. Pääoma käytetään asiak­­kai­den­hyväksi siten, että maksuja korotetaan mahdollisimman vähän ja kuluttajapakkauskeräys toteutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Henkilömäärä ja henkilötyövuodet keskimäärin 10 henkilöä ja 10,3 henkilötyö­vuotta. Yhtiön palkkakulut henkilö­ sivukuluineen 977 200 € (2013: 826 930 €). Hallituksen jäsenille ei ole maksettu palkkioita.

Pakkausten kokonaiskäyttö ja uudelleenkäyttö 2012 materiaali (tonnia)

kokonaiskäyttö

lasi

125 948

42 720

34 %

83 228

muovit

381 243

264 004

69 %

117 239

paperi, kartonki, aaltopahvi

272 025

18 579

7%

253 446

589 121

538 931

91 %

50 190

840 697

629 892

75 %

210 805

2 356

1 520

65 %

836

2 211 390

1 495 646

68 %

715 744

metallit puu muut pakkaukset YHT.

uudelleenkäyttö

uudelleenkäyttöaste

pakkausjäte

Vasemmanpuoleiset taulukot: Pakkausjäte on käy­ töstä poistettua pakkausmateriaalia ja pakkauksia. ­Uudelleenkäytettävät pakkaukset ovat pakkaus­ jätettä vasta sitten, kun niitä ei voi enää valmistella uudelleenkäytettäväksi. Pakkausten valmistuksessa syntyvä tuotantohylky tai muu tuotantojäte ei ole pakkausjätettä. Markkinoille saatetut pakkaukset: Uudet ja uudelleenkäytettävät pakkaukset. ­Pakkausten kokonaiskäyttö: Markkinoille saatet­tujen pakkausten määrä, jokainen käyttökerta.


Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy ottaa uuden yritysnimen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n käyttöön syksyllä 2015.

YRITYKSET

a

y

Pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahanirtävät laint si se tuojat (LV > 1,0 M €). isöille. k yhte y rit ttaja i n tu o Ri Y P ns L i i t t y m äl l ä t u u s a v mukaisen

PYR OY

Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö. Materiaalineutraali – tavoitteena pakkausten tuottajavastuun tehokas toteutus.

TUOTTAJAYHTEISÖT

Kukin tuottajayhteisö vastaa oman materiaalinsa tuottaja­vastuun toteutumisesta viranomaisille.

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

Suomen Kuitukierrätys Oy

Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki

Juha-Pekka Salmi, p. 050 329 6211

p. 09 616 230, faksi 09 6162 3100

juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi www.kuitukierratys.fi

Ovatko yhteystietosi muuttuneet? ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen pyr@pyr.fi, soittamalla asiakas-

Suomen Keräyslasiyhdistys ry Maija Peltola, p. 040 543 7007 maija.peltola@kerayslasiyhdistys.fi www.kerayslasiyhdistys.fi

palveluumme p. 09 6162 3500

Mepak-Kierrätys Oy

tai faksaamalla numeroon

Tapani Sievänen, p. 040 544 6899

09 6162 3100.

sievanen.tapani@mepak.fi www.mepak.fi

Haluatko asiantuntevaa tietoa tuottaja­ vastuusta? Tilaa maksuton PYR Info neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden, joka raportoi alan uusimmat käänteet

Vesa Soini, p. 050 382 0644 vesa.soini@uusiomuovi.fi www.suomenuusiomuovi.fi

ja valottaa niiden taustoja. Lehteä voit

Puupakkausten Kierrätys PPK Oy

lukea myös netissä osoitteessa info.pyr.fi.

Jukka Ala-Viikari, p. 0400 802 896 jukka.ala-viikari@puupakkauskierratys.fi www.puupakkauskierratys.fi

Linkit tuottajayhteisöjen kotisivuille www.pyr.fi

Kannen kuva: Jorma Marstio / Otavamedia

-lehti! Ilmoita meille osoitteesi, niin saat

Suomen Uusiomuovi Oy

Profile for Otavamedia OMA

Pyr toimintakertomus 2014  

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR OY - Toimintakertomus

Pyr toimintakertomus 2014  

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR OY - Toimintakertomus

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded