Page 1

henki Helsingin

4

2019 hel.fi/helsinginhenki

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

IIRO GRÖNBERG

Tapahtumien ytimessä 20

TEEMA

DUUNISSA

H Y V I N VO I N T I

Helsinki investoi ensi vuonna enemmän

Etsivä nuorisotyö tavoittaa tuhansia nuoria

Ota Työterveyskyselyn tulokset hyötykäyttöön

06

10

26


Tehdään parempi kaupunki Helvi auttaa puhumaan

vaikeistakin asioista Kaupunginkanslia on kehittänyt työyhtei­ söjen tarpeisiin virtuaalisen keskustelu­ ohjaajan, Helvin. Se helpottaa ryhmiä kes­ kustelemaan vaikeistakin asioista. Virtuaaliohjaajan käyttäminen on help­ poa ja samalla yhteiseen kehittämiseen kannustavaa. Ensimmäinen, jo käytössä oleva Helvi-jakso käsittelee korvaavan työn mallia. Aiheen käsittely alkaa lyhyellä vi­ deoalustuksella, ja syventymisen jälkeen sitä omakohtaistetaan, pilkotaan ja viedään kohti konkreettista toimintaa ohjatusti kes­ kustellen. Laajasta materiaalista irrotetaan omaa työyhteisöä, ammattikuntaa tai tiimiä konkreettisesti koskevia asioita, joihin voi­ daan vaikuttaa asioista sopimalla. Kaikki materiaali Helvissä on tekstiä, ku­ vaa tai ääntä. Siksi se sopii myös monille erityisryhmille.

Helvi-istunnon lopputuloksena syntyy ryhmän yhteinen sopimus, suunnitelma tai keskustelun tiivistelmä. Tulokset voidaan kohdentaa myös strategiseen päätöksen­ tekoon lähettämällä Helvissä käydyistä kes­ kusteluista herätteitä johdolle. Tämän vuoden aikana lanseerataan vielä työn eettisiä periaatteita käsittelevä jakso sekä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsit­ televä kokonaisuus. Helvin jaksot löytyvät Koulutukset- ja tapahtumat -järjestelmästä hakusanalla Helvi.

Lisätiedot: kaupunginkanslian projektipäällikkö Susanna Snellman, susanna.snellman@hel.fi Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Helvi-virtuaaliohjaaja

Nyt Toimivin työelämä

• onnistumiskeskusteluita sivulla 15.

2

Helsingin henki / joulukuu 2019

e én av

• tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä sivuilla 22–23

:J

St

• kaupungin johtamisen kehittämistä sivuilla 12–13

va

o

Vinkit: tässä numerossa avataan

joka rakentaa maailman toimivinta kaupunkia ja parhaita palveluja – yhdessä koko kaupunkiyhteisön kanssa. Hyvinvoivat ihmiset ovat tuottavimpia. Paitsi ihmisten oman työhyvinvoinnin takia myös kaupungin tuloksellisuu­ denkin kannalta on tuottavaa ja hyödyllistä, että esimerkiksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteet meillä toteutu­ vat. Monimuotoisuutta on edelleen varaa kasvattaa. On huolehdittava, että ihmiset voivat hyvin ja jaksavat. Esihenkilöiltä vaatii hoksnokkaa huomata kunkin ihmisen tuottavuuden ja hyvinvoinnin yhtälö ja huolehtia, että pysy­ tään kuitenkin sopimuksen mukaisissa työajoissa. Tehdään kaikki osaltamme maailman toimivinta työ­ elämää.

tr

M

oni jakaa elämänsä työhön ja muuhun elämään. Yhä useammalle, varsinkin asiantuntijatyössä, elä­ mä on yksi ja sama kokonaisuus, jossa 24/7 oma osaaminen, persoona ja kiinnostuksen kohteet tulevat käyt­ töön, esille ja toteutuvat. Työn flowssa ajankuluminen ­välillä unohtuu. Helsingillä on aina ollut tavoitteena olla hyvä työnanta­ ja ja huolehtia henkilöstönsä hyvinvoinnista. Henkilöstön osaamista ja asiantuntemusta arvostetaan. Kaupungilla töissä olevat tekevät merkityksellistä työtä, joka on linjassa kaupungin tavoitteiden, päämäärien ja yleensä meillä työs­ kentelevien ihmisten omien arvojen mukaan. Henkilöstö on sitoutunutta ja motivoitunutta. Olemme kaikki osa ketjua,

Ku

Maija-Liisa Kasurinen päätoimittaja maija-liisa.kasurinen@hel.fi


Tässä numerossa 04 Ajassa 14 Ympäristö Kaupunki tehostaa käytettyjen kalusteiden kierrätystä. Apuna on juuri avattu kierrätyssivusto.

6

Teema

Vuonna 2020 Helsinki investoi jopa hieman enemmän verrattuna kuluvaan vuoteen, vaikka talouden näkymät ovat heikkene­mässä.

15 Työkalut

10

Tulos- ja kehityskeskustelut ovat ­nykyisin onnistumiskeskusteluita.

21 Gallup

Duunissa

Mikä kaamoksessa on parasta?

Kaupungin etsivässä nuorisotyössä ­työskentelee kaksi tiimiä: stadin etsivät ­ja stadin jalkautujat.

22 Kaffella Tasa-arvo palvelee kaikkien etua.

26 Hyvinvointi Työterveyskyselyn tulokset viedään käytäntöön työpajamallin avulla.

29 Työterveys Helsinki Työkyvystä voidaan puhua toisia ­arvostavasti.

30 Liikkeellä Ilmoittaudu kevään henkilöstöliikuntaan nyt!

31 Ristikko 32 Uusi duuni Hanna Piira viestii kiinnostavasti opiskelijoille.

32 Gogo Ota talteen joulu-tammikuun menovinkit.

16

20

Ammatti

Iiro Grönberg miettii syksyisin ­tiimeineen seuraavan kesän isoja tapahtumia.

Reppari Helsinki on tarjonnut liikuntaa ja virkistymismahdollisuuksia kaupunkilaisille jo sadan vuoden ajan.

12

Johtaminen

Nina Gros ja Raili Tanhuan­pää istuivat alas vaihtamaan ajatuksia kaupungin johta­misesta ja sen kehittämi­sestä.

24 Asukas Oma tupa antaa eväät Siiri Tiilikalle itsenäistymiseen Patolan ­ryhmäkodissa. Omaohjaaja Teemu Mailander opastaa.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT SISÄISESSÄ ­V IESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2019 Pj Sari Lehikoinen, Raili Tanhuan­pää, Lotta Henriksson, Markus Snellman, Marja Nikkola (JUKO), Olli Riihimäki (JUKO), Minna Vinni (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty) , Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 09 15661, ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otava. fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2019 PAINOS 37 500 kpl 31. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti). Vuoden 2020 lehdet ilmestyvät seuraavasti: 4.3., 20.5., 30.9. ja 2.12. Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla sisainenviestinta@hel.fi. Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Lehdelle uusi nimi! Ehdota Helsingin Hengelle uutta nimeä 17.1. mennessä. Lue viereinen QR-koodi puhelimen kameralla tai vastaa kyselyyn Helmessä.

Helsingin henki / joulukuu 2019

3


Kuva: Jussi Hellsten

Ajassa

Kuva: Jussi Hellsten

OmaStadi innosti keskustelemaan yhteisistä asioista

Valoa kaikille! Lux Helsinki haastaa koko Helsingin – kaupunkilaiset, yhteisöt ja yritykset – tuomaan yhdessä valon voimaa talven keskelle. Kolmatta kertaa järjestettävä #valohaaste käynnistyi marraskuussa ja jatkuu Lux Helsingin yli. Valohaasteen tavoitteena on valaista yhteisöllisesti ­pimeää vuodenaikaa, ja kaikki on kutsuttu mukaan. Teos voi olla mitä tahansa: se voi olla olemassa vain muutaman sekunnin ajan kuvanottohetkellä tai ilahduttaa ikkunalla läpi koko pimeän ajan. Vain mielikuvitus on rajana, kunhan teoksessa on tavalla tai toisella mukana valo.

Millainen teos voisi rakentua teidän toimistoonne tai kirjastoon, kulttuurikeskukseen, urheilukentälle tai vaikka nuorisotalolle? Lux Helsinki valaisee jälleen kaupungin uudella reitillä 4.–8.1. Lux Helsingin partneri SATO palkitsee kolme mieleenpainuvinta kuvaa tammikuun puolivälissä. Haasteeseen osallistutaan jakamalla kuva julkisella Instagram-tilillä #valohaaste-tunnisteella. Lux Helsinki jakaa valohaasteen aikana kuvia teoksista sosiaalisen median kanavissaan. luxhelsinki.fi

n. 2 500 asuntoa Kaupungilla on noin 2 500 palvelus­suhde­asuntoa henkilöstölle. Ne on pääasiassa tarkoitettu sellaisilla aloilla toimiville, joilla työvoiman saatavuus on heikentynyt. Nyt järjestelmään ollaan tekemässä uudistuksia. Perinteisesti asunnoissa on saanut asua määrätyn ajan, nyt määräaikaisuudesta luovutaan. Vuokrasopimuksia uusitaan sitä mukaa, kun nykyiset vuokrasopimukset ovat päättymässä. Jatkossa asuntoja ei kytkettäisi toimialoihin ja niitä hyödynnettäisiin paremmin työvoimapula-alojen rekrytoinnissa. Kaupunginkanslia antaa tarkemmat ohjeet uudistusten valmistelun päätyttyä. 4

Helsingin henki / joulukuu 2019

OmaStadin äänestys päättyi lokakuun lopussa ja oli menestys. Mukana oli 69 284 kirjautunutta osallistujaa. Äänestäneitä henkilöitä oli 49 705. Äänestysprosentti nousi liki kahdeksaan. Kyseessä oli suurin julkisen sektorin järjestämä sähköinen äänestys Suomessa. Äänestettävänä olleista 296:sta suunnitelmasta toteutukseen äänestettiin 44 suunnitelmaa. – Äänestäminen konkreettisista paikallisista hankkeista on tuonut uuden osallisuuden kokemuksen kymmenille tuhansille helsinkiläisille. Erittäin monessa äänestetyssä ehdotuksessa on ollut kyse maailman toimivimman kaupungin edistämisestä käytännössä. Kiitos kaupunkilaisten, olemme monta askelta lähempänä strategista tavoitettamme, pormestari Jan Vapaavuori sanoo.

49 705 henkilöä äänesti OmaStadissa

44

suunnitelmaa äänestettiin toteutukseen

OmaStadin ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti kipusi kansainvälisesti verrattuna hyvälle tasolle. Maailmalla prosentit ovat olleet useamman osallistuvan budjetoinnin toteutuskierroksen jälkeenkin noin 2–10 prosentin luokkaa. – OmaStadi toi ihmiset yhteen ja innosti keskustelemaan aivan uudella tavalla kaupunginosien asioista ja niiden kehittämisestä. Tällaista ei aiemmin ole tapahtunut koko kaupungin mittakaavassa samanaikaisesti. Kaupungin seitsemän stadiluotsia ovat upealla tavalla viestineet OmaStadista alueilla ja innostaneet kaupunkilaisia mukaan tekemään ehdotuksia ja äänestämään, kehittämispäällikkö Kirsi Verkka sanoo. Omastadi.hel.fi-palvelussa voi seurata ensi vuoden kuluessa suunnitelmien toteutuksen valmistelua ja etenemistä. Helsinki kutsuu kaupunkilaiset taas ensi vuonna tekemään ehdotuksia OmaStadiin. OmaStadi.hel.fi


Ilmastovahti seuraa päästövähennyksiä

Kuva: Jussi Hellsten

Kuinka kaupungin palkitsemisjärjestelmää uusitaan?

Ilmastovahti.fi

Ahjon säilytysrakenne kehittyy Alkuvuonna valmistuu Ahjon sähköiseen säilyttämiseen liittyviä kokonaisuuksia. Sähköinen säilyttäminen edellyttää tietojen organisointia ja hallinnointia siten, että tiedot ovat hyödynnettävissä myös jälkikäteen. Tänä vuonna Ahjoon on kehitetty kansallisten määräysten mukaista säilytysrakennetta, joka mahdollistaa tiedon siirtämisen Ahjosta myöhemmin hankittavaan digitaaliseen säilytysratkaisuun. Huolellisella suunnittelutyöllä varmistetaan tietoaineistojen käytettävyys vielä 10, 50 tai vaikkapa 100 vuoden päästä.

Helsinki on Suomen digimenestyjä 2020 Helsinki voitti Suomen julkisen sektorin Digimenestyjät 2020 -kilpailun. Digimenestyjät 2020 perustuu tutkimukseen, joka on katsaus kansalais­ näkökulmasta Suomen julkisen sektorin digitaaliseen kypsyyteen. Palkinnon jakoi lokakuussa liikkeenjohdon konsulttitalo BearingPoint. Julkisen sektorin toimijoita arvosteltiin kisassa viidessä eri kategoriassa: löydettävyys, digitaalisen palvelun valinta, digitaalinen palvelukokemus, digitaalinen asiakaspalvelu sekä sosiaalinen media. Helsinki oli paras sekä kaupunkien sarjassa että voitti koko Digimenestyjät-tutkimuksen. – Kiitos palkinnosta menee koko organisaatiolle, joka on tehnyt vuosia pitkäjänteistä työtä kaupungin digipalveluiden kehittämiseksi. Helsingin tavoitteena on olla maailman toimivin ja parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki. Pyrimme siihen, että Helsinki voi tulevaisuudessa ennakoida paremmin ihmisten yksilölliset tiedonja palvelutarpeet ja palvella henkilökohtaisemmin. Tämä palkinto kertoo, että olemme oikealla tiellä, digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama sanoo.

Kuva: Jetro Stavén

Helsinki on kehittänyt kansainvälisestikin ainutlaatuisen Ilmastovahti-työkalun päästövähennysten seuraamiseen. Palvelun ansiosta kuka tahansa voi seurata toimenpiteiden etenemistä ja vaikutuksia kaupungin hiilidioksidipäästöjen määrään. Sinne on koottu tiedot jokaisesta päästövähennysohjelman toimenpiteestä ja niiden etenemisestä. Palvelusta voi hakea ja tarkastella ilmasto­ tekoja teemoittain tai vastuutahon mukaan. Tulevaisuudessa myös kaupunkilaiset voivat antaa palautetta päästövähennystoimenpiteistä ja kertoa, miten he haluaisivat olla mukana niiden toteuttamisessa. Kaupungin tavoitteena on tehdä ilmastoystävällisen elämäntavan valitsemisen helsinkiläisille ja Helsingissä vieraileville mahdollisimman helpoksi. Helsinki on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään jo 27 prosenttia vuodesta 1990.

Kysy Jannelta

Tasaisen varma kaikilla osa-alueilla Palvelujen löydettävyyttä lukuun ottamatta Helsinki oli kaikissa tarkastelluissa kriteeristöissä kolmen parhaan joukossa. Kaupunki tarjoaa muun muassa asukkailleen tutkimuksen mukaan toiseksi parhaan digitaalisen palvelukokemuksen ja digitaalisen asiakaspalvelun. Helsingin vahvuus kisassa oli kuitenkin tasaisen varma suorittaminen tutkimuksen kaikilla osa-alueilla. Kiitosta Helsinki sai erityisesti erityisryhmien huomioimisesta aputoimintojen vaivattoman käytön avulla, palveluiden etenemisen sujuvuudesta sekä yleisestä palvelu­ alttiudesta. Tutkimuksessa oli mukana 42 julkisen sektorin organisaatiota: suuria kaupunkeja, sairaanhoitopiirejä, julkisen liikenteen tarjoajia sekä valtion organisaatioita. Viiden kärkeen sijoittuivat yhteispisteissä lisäksi Espoon kaupunki, Kela, HSL ja Posti.

Uskon vahvasti siihen, että oikeista asioista palkitseminen on yksi keskeisistä toimintakulttuuriin vaikuttavista välineistä. Helsinki rakentuu maailman toimivimmaksi kaupungiksi vain, mikäli kaupungin tekijät ovat yhdessä sitoutuneet tähän tavoitteeseen ja jokainen meistä pohtii päivittäin omassa työssään, miten voin hoitaa oman osuuteni hieman ketterämmin ja palveluhenkisemmin. Hyvästä suorituksesta ja onnistumisista kannattaa ja pitää palkita. Tästä syystä myös kaupungin palkitsemisjärjestelmää pitää aktiivisesti kehittää. Viimeisimpinä muutoksina olemme päivittäneet kertapalkkiojärjestelmäämme. Tavoitteena on ollut laajentaa sen yhdenmukaista käyttöä kaupunkitasoisesti sekä kannustaa kertapalkitsemiseen nykyistä enemmän. Kertapalkkioiden käyttöä myös seurataan jatkossa tarkasti organisaatioittain. Tälläkin halutaan kannustaa hyviin työsuorituksiin ja palkitsemiskynnyksen madaltamiseen, kun tavoitteet ylittyvät. Tulospalkkiojärjestelmää sekä palkitsemisen kokonaisuutta tarkastellaan paraikaa, ja uudistamistarpeista keskustellaan ja viestitään henkilöstön kanssa heti kun meillä on siihen valmius. Uudistamistyön tavoitteena on tehdä tulospalkkiojärjestelmästämme nykyistä oikeudenmukaisempi ja modernimpi sekä edelleen vahvistaa yksilöllisen hyvän suorituksen huomioimista ja kertapalkitsemisen roolia.

Mitä haluaisit kysyä pormestarilta? Lähetä kysymyksesi 1.2. mennessä sisainenviestinta@hel.fi. Laita viestin aiheeksi Kysy Jannelta

Demokratiatunnustus stadiluotsi­toiminnalle Stadiluotsitoiminta sai valtiovarainministeriön koordinoiman Avoin hallinto -hankkeen Demokratiatunnustuksen. Perustelujen mukaan stadiluotsien toiminta on lisännyt sellaisten väestöryhmien osallisuutta, joiden tavoittamisessa muilla tavoin saattaa olla vaikeaa. Stadiluotsit lähettävät kiitoksen niille kaupungin eri toimialojen työntekijöille, jotka työskentelevät kaupunkilaisten kanssa eri kaupunginosissa joka päivä. Kaupungin stadiluotsit ovat Belinda Barbato, Jarkko Laaksonen, Silja Lindblad, Outi Rissanen, Pauli Saloranta, Antti Sarpo ja Ella Tanskanen. Jokaiselle on nimetty kaupunginosat, joissa luotsi vauhdittaa kaupunkilaisten aloitteita sekä auttaa alueen verkostoja löytämään toisensa. Päätyönä on rakentaa siltoja kaupunkilaisten ja kaupungin hallinnon välille sekä auttaa ihmisiä osallistumisessa ja vaikuttamisessa. Stadiluotsitoiminta alkoi vuonna 2018.

Helsingin henki / joulukuu 2019

5


Kuva: Maija Astikainen

Kuva: Jussi Hellsten

”Helsinkiläisten ja Helsingin ilmastoteot ottavat askeleita eteenpäin: niin Liikuntamyllyn kuin monien päiväkotien katoille rakennetaan paneeleja, jotka tuottavat aurinkosähköä.” Anni Sinnemäki, kaupunkiympäristön apulaispormestari

Sanna Vesikansa, sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari

Kuva: Jussi Hellsten

”Sosiaali- ja terveyspalveluissa on nyt hyvin tärkeää parantaa lasten ja nuorten palveluiden toimivuutta. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kuitenkin koko kaupungin asia.”

”Toimialalle on varattu noin 1 miljoonan euron korotus positiivisen diskriminaation määrärahaan, jota pitäisi käyttää laaja-alaisten erityisopettajien ja oppilashuollon henkilöstömäärän lisäämiseen. Tämä tasaa tuloksekkaasti alueellisia eroja.” Pia Pakarinen, kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari

Investoinnit jatkuvat Ensi vuoden talousarvio on jatkumoa kestävän kasvun linjalle. Vuonna 2020 kaupunki investoi kuluvaan vuoteen verrattuna jopa hieman enemmän, vaikka talouden näkymät ovat heikkenemässä. TEKSTI Katja Alaja

P

ormestari Jan Vapaavuori pohtii vuoden takaisia puheitaan vuoden 2019 talousarviosta ja sen keskei­ sistä asioista. Esiin nousevat kestä­ vä kasvu, maltillinen taloudenpito, kansainvä­ lisyys ja palkkakehityssuunnitelma. – On levollista huomata, että samat asiat korostuvat vuonna 2020. Isossa kuvassa kau­ punki kasvaa edelleen, ja meidän on investoi­ tava tasaisesti kaikkiin palveluihin. Tarvitsem­ me raitiovaunuja, urheilukenttiä, kouluja, so­ siaalipalveluja ja kulttuuria, jotta Helsinki py­ syy elinvoimaisena, vetovoimaisena ja hyvänä paikkana elää, Vapaavuori sanoo. Elinvoimaisuus edellyttää myös investoin­ tien houkuttelemista Helsinkiin. Yritysneu­ vonnan asiakkaista jo 40 prosenttia on vie­ raskielisiä ja maahanmuuttajia, joten palvelua yrityksen perustamiseen aletaan tarjota myös

6

Helsingin henki / joulukuu 2019

englanniksi, venäjäksi, viroksi ja arabiaksi. Li­ säksi kaupungin palveluista tullaan kertomaan enemmän englanniksi. Kaupunki tekee pian historiaa, sillä tulevat investoinnit ylittävät miljardin euron rajan. Se saa Vapaavuoren tyytyväiseksi. – Vaikka talousnäkymät ovat heikkenemäs­ sä, me voimme varautua kasvuun ilman lisälai­ naa. Tämä johtuu siitä, että meillä on vastuulli­ sen ja pitkäjänteisen talouspolitiikan perinne. Sosiaali- ja terveystoimialalle on luvassa hieman muita toimialoja enemmän lisävaroja, sillä ikääntyneiden ihmisten määrä Helsingissä on alkanut kasvaa. Myös asukasmäärä kasvaa, vaikka tahti on vähän hiipunut edellisvuoteen verrattuna. Usko tulevaisuuteen ei kuitenkaan horju, sillä asuntoputkessa on 6 800–7 000 uutta asuntoa. Tänä vuonna Suomenlahden helmeen nousi 6 500 asuntoa.

Digi tehostaa ja vapauttaa aikaa Tulevan vuoden suuriin asioihin kuuluvat ­digitaalinen kehitys ja tietotekniikan hyödyn­ täminen digitalisaatio-ohjelman mukaisesti. Vapaavuori puhuu digitalisaatiosta työnä, jon­ ka tulokset näkyvät kunnolla vasta joidenkin vuosien päästä. – Haluamme sekä parantaa palvelua että va­ pauttaa resursseja asioiden kehittämiseen, hän toteaa. Kehitysalueita ovat tiedolla johtami­ nen, data-analytiikka, tekoäly, robotiikka, au­ tomatisointi ja IOT, Internet of Things. IOT:lla tarkoitetaan järjestelmiä, jotka pe­ rustuvat teknisten laitteiden suorittamaan au­ tomaattiseen tiedonsiirtoon sekä näiden lait­ teiden etäseurantaan ja -ohjaukseen internet­ verkon kautta. Henkilöstöä saattaa mietityttää, vaikuttaa­ ko digitalisoituminen henkilöstön määrään.


Kuva: Jussi Hellsten

”Tavoitteena pitää olla, että kaikki Helsingin asuinalueet ovat vetovoimaisia, ja että niissä on viihtyisää ja turvallista elää.” Tomi Sevander, kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari (Nasima Razmyarin sijainen).

Kuva: Julia Kivelä

Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut luovat mielikuvaa Helsingistä

Vapaavuori painottaa, että Helsinki on maailman turvallisimpia työpaikkoja. Strategiaan on kirjattu, että henkilöstöä ei irtisanota tuotannollistaloudellisilla perusteilla. Intoa kehittää työtä toki odotetaan. – Ensi vuonna panostamme parempaan johtamiseen ja yhdessä tekemisen kulttuuriin. On tärkeää tehdä työnteosta mukavampaa ja hoitaa asioita vähän ketterämmin ja palveluhenkisemmin. Työvoimapolitiikassa kaupunki jatkaa palkkakehityssuunnitelman toteuttamista. Tällä kertaa palkankorotukset ohjataan terveyskeskuslääkäreille, terveyden- ja sairaanhoitajille sekä perus- ja lähihoitajille. – Haluamme korjata palkkakuoppia työvoimapulasta kärsivillä aloilla. Myös se on maltillista pitkän tähtäimen työtä, Vapaavuori sanoo. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2020 talousarviosta marraskuussa. hel.fi > Kaupunki ja hallinto > Strategia ja talous > Talousarvio

Kuva: Kimmo Brandt

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala vie toimintaa vahvasti eri puolille Helsinkiä. Isona kysymyksenä on oma rooli. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala jatkaa ”houkuttelevien taskujen luomista eri puolille kaupunkia”, kuten toimialajohtaja Tommi Laitio sanoo. Hyvä esimerkki on kulttuurisen nuorisotyön hajauttaminen eri puolille kaupunkia Sörnäisten toimintakeskus Hapesta. Uutta ovat myös Jakomäen ja Malminkartanon nuorisotilat, Herttoniemen nuorisotila ja kirjasto sekä Jätkäsaareen, Lauttasaareen ja Laajasaloon tulevat tekojäät. – Meidän palveluillamme on suuri merkitys sille, mitä mielikuvia Helsingin eri alueista syntyy, Laitio toteaa. Siksi toimiala pohtii Helsingin taidemuseo ­HAMin säätiöittämistä ja sijaintia. Onko sijaintina museoiden täplittämä Kamppi vai voisiko HAM siirtyä esimerkiksi Suvilahden korjattavaan kaasukelloon? Tällöin se vahvistaisi rakentumassa olevaa Suvilahden ja itäisen kantakaupungin kulttuuripalettia.

Helsinki Biennaali näkyvin Jos kulttuurin ja vapaa-ajan tämän vuoden näkyvimpiä tekoja olivat liikkumisohjelma ja moneen kertaan palkittu keskustakirjasto Oodi, ensi vuonna näkyvimmän titteli menee Helsinki Biennaalille Vallisaaressa. Koko toimiala tekee tapahtumaa tiiviisti. – Valitsemme taideteoksia, järjestämme veneliikettä ja laitureita sekä teemme lapsille kesäleirejä vierailuineen Vallisaareen, Laitio kertoo. Toimiala rakentaa myös helpompia digitaalisia varauspalveluja päiväkodeille, kouluille ja kaupunkilaisille, jotta jokainen löytää itselleen mieluisaa tekemistä. Perheet ovat ikäihmisten ohella liikkumisohjelman tärkeimpiä kohderyhmiä ensi vuonna. Laitio siirtyy pohtimaan koko toimialan toimintaa, mikä on kaupungin strategian suuntaisen johtamisen mukaista. – Helsinki voittaa, kun ulko-ovi käy. Hyvä vapaa-aika syntyy kaupungin ja kumppaneiden yhteistyönä. Ensi vuonna täsmennämme meidän ja muiden työnjaon vapaa-ajan palvelujen järjestämisessä. Yhdessä löydämme hyvät ratkaisut.

– Helsinki täsmentää ensi vuonna vapaa-ajan palvelujen järjestämisen työnjakoa kumppaneiden kanssa, Tommi Laitio sanoo.

Helsingin henki / joulukuu 2019

7


Kuva: Jussi Hellsten

Kuva: Pertti Nisonen

Uuden sote-tietojärjestelmän käyttöönotto Helsingissä tuo mukanaan koulutuksia ja käyttöön totuttelua. Myös asiakkaat saavat uutta – oman mobiilipalvelun. Uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän Apotin käyttöönotto Helsingissä on vuoden suurin juttu sosiaali- ja terveystoimialalla vuonna 2020. Kesäkuussa alkavat kaksipäiväiset koulutukset, joiden aikana henkilöstö oppii käyttämään järjestelmää. Sijaiset hankitaan Seurelta, jonka kanssa asiaa suunnitellaan jo. Itse järjestelmä otetaan käyttöön lokakuussa, mikä tietää tuolloin lisääntyviä kiireitä. – Vuodesta tulee innostava ja työteliäs. Henkilöstön on hyvä tiedostaa, että tulee ajanjaksoja, jolloin ei välttämättä pysty pitämään lomia, toimialajohtaja Juha Jolkkonen kertoo. Tämä toimintatapa on todettu hyväksi Apotin jo käyttöön ottaneille HUS Peijaksen sairaalalle ja Vantaalle. HUS, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Tuusula tulevat seuraavina.

Palvelut kännykkään

– Vuodesta tulee innostava ja työteliäs. Tulee myös ajanjak­soja, jolloin ei välttämättä pysty pitämään lomia, Juha Jolkkonen kertoo.

8

Helsingin henki / joulukuu 2019

Toinen tärkeä sosiaali- ja terveystoimialan muutos ensi vuonna on Apotin myötä tulevan uuden Maisa-asiakasportaalin lanseeraus, joka vie eteenpäin kaupungin digitalisaatiokehitystä. Maisa tuo nopeampia ja helpommin käytettäviä sähköisiä sote-palveluja kaupunkilaisille. – Kaupunkilainen pystyy hoitamaan monia sosiaali- ja terveysasioitaan missä tahansa kännykällä tai tietokoneella. Asiakas voi esimerkiksi katsoa laboratoriotuloksensa, keskustella hoitajien ja lääkärien kanssa sekä tehdä oirearvioita, jos hän epäilee sairastuneensa. Ajanvarauksiakin voi tehdä sellaisiin palveluihin, jotka eivät vaadi ensin hoito- tai palvelutarpeen arviointia, Jolkkonen summaa. Hän lisää, että monet nykyiset palvelut, kuten chatit, siirtyvät Maisaan. Niistä on tullut hyvää palautetta. Kaupunkiin saadaan jälleen uusi terveys- ja hyvinvointikeskus. Se koostuu nykyisistä Myllypuron ja Kontulan terveysasemista. Keskuksella on pidennetyt aukioloajat. – Samalla jatkamme dialogia henkilökunnan kanssa työtiloista ja -tavoista. Se on tasapainoilua moniammatillisen työskentelyn, yhdessä ja itse tekemisen sekä äänekkäämpien ja hiljaisempien työtilojen välillä.

Kuva: Jussi Hellsten

Apotin käyttöönotto vaatii paukkuja


Kuva: Julia Kivelä

Kuva: Pertti Nisonen

– Annamme asian­ tuntijoiden kehittää työtään, jota tehdään verkostomaisesti ja jota tuemme parhaamme mukaan, Mikko Aho sanoo.

Täydennys­ rakentaminen haastaa kaavoitusta

Vahvaa yhteistyötä toimialojen kesken ja verkostoissa

Kaupunkiympäristön toimialalla riittää tekemistä, kun asuntotuotanto kasvaa. Uutta energiatehokkaan suunnittelun tuntevaa henkilöstöäkin tarvitaan. Tulevina vuosina Helsinkiin kaavaillaan 7 000 uutta asuntoa vuosittain. Kaupungin omaa tuotantoa näistä on 20 prosenttia. Kalasataman, Kruunuvuorenrannan, Länsisataman ja Pasilan rakentuessa valmistellaan seuraavia kohteita. Asuntokaavoitusta valmistellaan erityisesti raideliikenteen palvelualueille, kuten Raide-Jokerin, Vihdintien kaupunkibulevardin sekä Malmin lentokentän alueille. – Viime vuosina kaavavarantoa on kasvatettu yli 700 000 km2 vuodessa, joten tilanne on hyvä. Sama tahti jatkuu. Tavoitteet tulevat haasteellisemmiksi, kun yhä suurempi osa uudesta kaavavarannosta on täydennysrakentamista. Viime vuonna täydennysrakentamisen uusi kaavavaranto oli jo yli 40 prosenttia, toimialajohtaja Mikko Aho sanoo. Koulu- ja päiväkotiprojekteja tehdään ensi vuonna peräti 23. Mukana on korjausrakentamista, väistötiloja sekä uusia tiloja. Kovan työtahdin lisäksi rekrytointi haastaa. – Yritämme rekrytoida ihmisiä suoraan koulunpenkiltäkin töihin. Emme pysty kilpailemaan palkalla, vaan työn merkityksellisyydellä. Lisäksi tarvitsemme uudenlaista osaamista koko rakennusprosessiin. Esimerkiksi tonttiasiamiehellä olisi hyvä olla lisäymmärrystä energiatehokkuus- ja ilmastoasioista, Aho korostaa. Hän viittaa Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmaan ja kaupungin päästövähennystavoitteisiin.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tekee entistä syvällisempää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotta lapset ja nuoret oppivat ja voivat paremmin. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen puhuu paljon toimialojen yhteisistä tavoitteista kaupungille tärkeissä asioissa. Mukana-ohjelmassa tehdään töitä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimenpiteisiin kuuluu opettajien parempi kielitietoisuus eli ymmärrys kielitaidon vaikutuksesta ajattelun ja oppimisen kehittymiseen. Tulevista yhteisponnisteluista Pohjolainen nostaa esiin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa toteutettavan Kulttuuripolun. Se liittyy opetuksen ja oppimisen uudistumiseen. – Ideana on, että oppilaat lähtevät kouluista ja luokkahuoneista kaupungille oppimaan. Samalla lapset ja nuoret tutustuvat muihin kaupunginosiin ja liikkuvat enemmän, Pohjolainen kertoo.

Lähipäiväkodista lähikouluun

Kuva: Pertti Nisonen

Itseohjautuvuutta ja verkostomaista työtä Aho iloitsee, että kaupunkiympäristön henkilöstö on lähtenyt kehittämään uudenlaisia yhteistyön ja tekemisen tapoja toimialan sisällä ja muiden kanssa. Työtä jatketaan tiiviisti. – Annamme asiantuntijoiden kehittää työtään, jota tehdään verkostomaisesti ja jota tuemme parhaamme mukaan. Jaettu johtajuus juurtuu toimintaamme päivä päivältä paremmin nuorten osaajienkin myötä. Ensi heinäkuussa koko toimiala muuttaa yhteiseen toimitaloon, mikä tuo mukanaan monitilatyöskentelyn. Omia työpisteitä ei ole, vaan sen saa valita päivittäin. – Se on suuri oppimisen paikka, jota harjoittelemme jo. Kun olemme samassa talossa, voimme tehdä yhteistyötä entistä helpommin, Mikko Aho ­sanoo.

– Ensi vuonna tavoitteenamme on järjestää uusiksi päivä­kotien ja koulujen alueet, Liisa Pohjolainen sanoo.

Pohjolainen kuvaa elinikäisen oppimisen polkua sujuvaksi jatkumoksi, joka alkaa varhaiskasvatuksessa ja etenee perusopetukseen. Henkilökunta huomioi jo pienten lasten yksilöllisen tavan oppia. – Tulemme onnistumaan, kun lähipäiväkoti ja lähikoulu tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Ensi vuona tavoitteenamme on järjestää uusiksi päivä­ kotien ja koulujen alueet. Prosessia on alettu käynnistää henkilöstön ja erilaisten kumppanien, kuten työssäkäyvien äitien ­Mothers in Business- eli MiB-verkoston kanssa. Keskusteluja on käyty muun muassa lapsen opinpolusta sekä hakeutumisesta päiväkotiin ja kouluun.

Oppimistulokset kansallisesti hyvät Myös koulujen ja päiväkotien perusparannukset ja uusien tilojen rakentaminen jatkuvat. Suunnitteluvaiheessa opettajat, henkilöstö ja oppilaat pääsevät kertomaan, mitä he tiloilta toivovat. Pohjolaisella on vielä hyviä uutisia varhaiskasvatuksen ja opetuksen tasosta Helsingissä. Näitä arvioiva Kansallinen koulutuksen arviointikeskus teki tänä syksynä kaksi arviointia. – Helsinkiläisten ekaluokkalaisten oppimisvalmiudet ovat keskitasoa paremmat, mikä kertoo laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Myös 7.-luokkalaisten englannin kielen taito on todella hyvä koko ikäluokassa. Oppimistulokset ovat hyviä myös muiden arviointien mukaan. Olemme oikeassa suunnassa.

Helsingin henki / joulukuu 2019

9


Duunissa

Ettei kukaan jäisi ulkopuolelle Etsivä nuorisotyö työskentelee siellä, missä nuoret ovat, ja auttaa silloin, kun nuori tarvitsee tukea – aina yhteistyössä nuoren itsensä kanssa. Työ nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on vaativaa, mutta hyvä tiimi ja työyhteisön tuki auttavat jaksamaan.

TEKSTI Pirkko Tuominen KUVAT Juho Kuva

K

aupungin etsivät nuorisotyöntekijät pitävät toimistoaan Rikhardinkadulla Kaartinkaupungissa, mutta sieltä heitä ei suinkaan aina löydä. Stadin etsivät liikkuvat ympäri kaupunkia ja tapaavat nuoria siellä, mihin nuoren on helppo päästä ja missä hänen on hyvä jutella: kahvilassa, kirjastossa, nuorisotalossa, nuoren kotona. – Tärkeimmät työvälineemme ovat nuoren antama tieto ja kahvikuppi. Nuoren kanssa istutaan alas ja pohditaan hänen tilannettaan, kertoo toiminnanjohtaja Timo Kontio kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta. Etsivä nuorisotyö työskentelee 16–29-vuotiaiden helsinkiläisnuorten kanssa. Tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Suurin osa tuettavista nuorista on koulun, varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen keskeyttäneitä. – Lisäksi on nuoria, joiden elämässä on muita pulmia ja joita elämä ei vain kanna, Kontio sanoo. Viranomaiset voivat luovuttaa etsivään nuorisotyöhön tietoja tuen tarpeessa olevasta nuoresta nuorisolain puitteissa. Myös nuorten sukulaiset ja nuoret itse ottavat yhteyttä. Etsivä nuorisotyöntekijä on yhteydessä nuoreen ja kartoittaa hänen palvelutarpeensa. Yksikön kahdella tiimillä riittää työsarkaa: kaupungissa on noin 10 000 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta, joita niin etsivän kuin jalkautuvan työn tiimi pyrkii tavoittamaan ja auttamaan. – Yksikin hyvä palvelu voi ehkäistä nuoren syrjäytymistä. Nuori tarvitsee jonkun, jonka kanssa jutella ja joka kulkee rinnalla hankalasta kysymyksestä toiseen, Kontio toteaa.

10

Helsingin henki / joulukuu 2019


Etsivät ja jalkautujat ehkäisevät syrjäytymistä Kaupungin etsivässä nuorisotyössä työskentelee kaksi tiimiä: stadin etsivät ja stadin jalkautujat. Etsiviä on kymmenen, jalkautujia kuusi. Yksikköä johtaa toiminnanjohtaja. Etsivään nuorisotyöhön tulee vuodessa noin 2 000 ilmoitusta tuen tarpeessa olevista nuorista kouluista, puolustusvoimilta, siviilipalveluskeskuksesta, nuoren läheisiltä ja nuorilta itseltään. Tietoja voi luovuttaa esimerkiksi sähköisen Enter-järjestelmän kautta. Yksilöohjausta annetaan noin tuhannelle nuorelle vuodessa. Jalkautuvalla tiimillä on vuodessa noin 45 000 kohtaamista nuorten kanssa. Etsivä nuorisotyö työskentelee kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalvelujen alaisuudessa. Kaupungilla on tehty etsivää nuorisotyötä noin kymmenen vuotta. Etsivää nuorisotyötä ohjaa nuorisolaki ja sitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Toiminta rahoitetaan suurimmaksi osaksi valtionavustuksella.

Timo Kontio kertoo, että tärkeimmät työvälineet työssä ovat nuorten antama tieto ja kahvikuppi.

Tuuli Rauvala kohtaa nuoria siellä, missä he liikkuvat: kaduilla, kauppakeskuksissa, puistoissa, rautatieasemalla ja tapahtumissa.

Ongelmien selvittäminen edellyttää aikaa Etsivät nuorisotyöntekijät ovat taustaltaan monipuolinen joukko, jolla on kokemusta muun muassa lastensuojelusta, nuorisotyöstä ja koulutuksesta. Heillä kaikilla on vähintään alempi korkeakoulututkinto. Etsivät nuorisotyöntekijät räätälöivät nuorelle annettavan tuen ja ohjauksen tapauskohtaisesti ja yksilöllisesti. – Tehtävämme on auttaa nuorta hänen tilanteeseensa ja tahtoonsa sopivien palvelujen, tekemisen tai tiedon luokse. Työhön kuuluu olennaisesti moniammatillinen verkostotyö, kertoo etsivä nuorisotyöntekijä Mikael Metsälä. Etsivä nuorisotyö on nuorelle vapaaehtoista ja maksutonta. Työ on kuin sipulin kuorintaa. Ensimmäisessä tapaamisessa nuori voi jutella, ettei koulu oikein suju. Kymmenennellä tapaamisella saattaa selvitä, että nuori kärsii vakavasta masennuksesta. – Etukäteen ei voi tietää, mitä asioita nousee esiin, tai tuleeko nuori ylipäätään paikalle. Kalenterini voi näyttää täydeltä, mutta kaikki tapaamiset eivät aina toteudu, Metsälä sanoo. Näkyvillä ja läsnä Yllättäviä tilanteita tulee vastaan myös jalkautuvassa nuorisotyössä. Jalkautuvan tiimin erityisosaamista ovat kohtaamisen ja ryhmäyttämisen taito sekä monikulttuurinen osaaminen. – Liikumme kaduilla, kauppakeskuksissa, puistoissa, rautatieasemalla, erilaisissa tapahtumissa. Kohtaamme nuoria, menemme juttelemaan ja tutustumme nuoriin, kertoo nuoriso-ohjaaja Tuuli Rauvala. – Jos nuorella on ongelmia, kerromme hänelle saatavilla olevista palveluista. Voimme myös lähteä hänen mukaansa palveluihin ja virastoihin, Rauvala sanoo. Stadin jalkautujat tuntevat nimeltä poliisit ja vartijat mutta myös laitapuolen kulkijat ja kaupungilla liikkuvat nuoret. Myös nuoret

Mikael Metsälä sanoo, että nuorten kanssa ei voi tietää etukäteen, mitä asioita nousee esille. Se on kuin sipulin kuorintaa.

tuntevat heidät. Tavoitteena on tehdä kaupungista turvallisempi paikka nuorille ja samalla myös muille kaupunkilaisille. Ilot ja surut jaetaan Etsivän ja jalkautuvan nuorisotyön tiimit tekevät yhteistyötä keskenään ja hyödyntävät toistensa ammattitaitoa. Työyhteisön tuki on vaativassa työssä muutenkin tärkeää, sillä vaarana voi olla myötätuntouupuminen. Työnohjaus ja tiimipalaverit ovat työssä jaksamiselle tärkeitä. – Hyvä tiimi ja työyhteisö auttavat jaksamaan. Työkavereiden kanssa voi jakaa asioita ja kysyä neuvoa. Kaikki komppaavat ja arvostavat toisiaan, ja jokainen saa olla oma itsensä, Rauvala sanoo. Tuettavat nuoret voivat olla hyvin haastavissa elämäntilanteissa. – Välillä on vaikea tietää, mistä lähtisi purkamaan moniongelmaisen nuoren tilannetta ja miten saisi tuettua nuorelle motivaatiota, Metsälä sanoo. Nuoren luottamusta ei voiteta hetkessä. Luottamus voi syntyä muutamassa viikossa, mutta usein siihen menee kuukausia. Joskus sitä ei synny lainkaan, ja yhteydenpito kuihtuu. – Luottamuksen syntyminen on iso ilo. Ohjaussuhteesta voi silloin tulla hedelmällinen, Metsälä toteaa. Työporukka jakaa keskenään myös ilon nuorten onnistumisista. – Riemuitsemme yhdessä, kun nuori oivaltaa itse jotakin, pääsee kouluun tai ottaa elämässä askeleen eteenpäin, Rauvala kertoo. Nuorista tulee työntekijöille läheisiä, varsinkin pitkän ohjaussuhteen aikana. – Ohjaussuhteen päättyminen on usein herkkä hetki ja kiitollisuus on molemminpuolista, Metsälä sanoo. HH Helsingin henki / joulukuu 2019

11


Johtaminen

Yhteisen toimintakulttuurin jäljillä TEKSTI Katja Alaja KUVAT iStock

Kaupungin johtamista aletaan kehittää johtotähtenä visio maailman toimivimmasta kaupungista. Tämä tietää selkeämpiä tavoitteita ja vastuita, uusia työkaluja ja mittareita sekä tehokasta toimintaa hyvässä hengessä.

K

aupungin henkilöstöjohtaja Nina Gros ja viestintäasiantuntija Raili Tanhuanpää kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta ovat istuutuneet alas vaihtamaan ajatuksia kaupungin johtamisesta ja sen kehittämisestä, henkilöstöjohtajan ja toimialalla työskentelevän asiantuntijan näkökulmista. Aihe on tärkeä, sillä johtaminen näkyy jokaisen kaupungilla työskentelevän arjessa. Keskustelun aluksi Gros kysyy Tanhuanpäältä, millaista kaupungin nykyinen johtaminen hänen mielestään on. – Minulla on kokemusta kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, ja sitä ennen opetusvirastosta. Mielestäni meillä ymmärretään hyvin johtamisen merkitys, ja meillä on vahva tahtotila kehittää johtamista. Ihmisiä osallistetaan eri asioihin. Johtamista myös mitataan, Tanhuanpää kertoo. Puoli vuotta sitten kaupungin palvelukseen tullut Gros on huomannut saman – johtamista kehitetään sekä toimialoilla että liikelaitoksissa. Siitä kumpuaa myös haaste. – Jokainen toimiala on määritellyt johtamisen hieman eri tavoin – yksi puhuu jaetusta

johtajuudesta, toinen vuorovaikutteisesta johtamisesta ja kolmas valmentavasta johtamisesta. Kuulen paljon odotuksia siitä, että meillä pitäisi olla yhteinen tahtotila, näkemys johtamisesta ja toimintakulttuurista. Tarvitsemme sateenvarjon sille hyvälle johtamisen kehittämisen työlle, jota toimialoilla on jo tehty, Gros kertoo. Yhteinen suunta, yhteinen työkulttuuri Tanhuanpää on pohtinut paljon myös työn ­jakautumista. – Johtajalla pitää olla jämäkkyyttä, että kaikilla on sopiva työkuorma ja on mukavaa tehdä töitä. Siinä on haastetta, koska nykyään toimitaan entistä enemmän verkostoissa, ja ainakin asiantuntijatyössä iso osa työtehtävistä tulee muualta kuin johtajilta, Tanhuanpää toteaa. – Tuo on tärkeä pointti, hyvään johtamiseen kuuluu näkemys suunnasta ja miten pääsemme sinne yhdessä. Yhtä tärkeää on jokaisen kyky priorisoida, mitä hän jättää tekemättä ilman, että palvelutaso heikkenee. Sitä pitää pikemminkin parantaa, Gros sanoo. Hän painottaa, että kaupungin toiminnan tulee palvella kaupunkilaisten muuttuvia tar-

Tavoitteena on, että toiminta­ kulttuuri on avoin, innostava ja luottamusta rakentava.

12

Helsingin henki / joulukuu 2019


peita, ja tämä voi tuoda mukanaan tarpeen muuttaa tekemisen tapaa tai vaikka toimenkuvia. – Tuota minäkin olen miettinyt. Olisi hyvä, jos henkilöstö voisi entistä ketterämmin vaihtaa työtehtäviä kaupungin sisällä, ja esihenkilöt uskaltaisivat tarvittaessa myös siirtää henkilöstöä toisiin tehtäviin, Tanhuanpää sanoo. Kuten Grosin kommenteista voi päätellä, kaupungin johtamisessa tulee jatkossa entistä vahvemmin painottumaan yhteinen suunta ja sen mukaan uudistuva työkulttuuri. Vain vahvalla strategian suuntaisella johtamisella Helsingistä voi tulla maailman toimivin kaupunki. – Tarvitsemme yhteisen käsityksen johtamisesta, tavoitteista, työkaluista ja seurannasta, ja tämä työ on alkanut, Gros kertoo. Ensivaiheessa kaupungin johtoryhmä luo yhteistä johtamisen tahtotilaa, minkä jälkeen keskusteluja käydään toimialoilla ja liikelaitoksissa. – On tärkeää kuvata tavoiteltua toimintakulttuurin uudistusta yksilölle. Tulemmekin tekemään henkilöstölle Uudistumisen pulssi -kyselyn, jonka avulla pyrimme ymmärtämään, missä kohdin muutosta menemme, Gros sanoo. Uudistuminen edellyttää henkilöstöltä uutta osaamista, uudenlaisia toimintatapoja ja uudenlaista toimintakulttuuria. Tavoitteena on, että toimintakulttuuri on avoin, innostava ja luottamusta rakentava. Yhteistyö kaupungin eri yksiköiden kesken sujuu, ja ihmiset

auttavat toisiaan ja onnistuvat yhdessä. Työtapoja ja työkulttuuria kehitetään yhteisvoimin, jotta asiakkaat saavat parempaa palvelua ja henkilöstön työn vaikuttavuus kasvaa. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että digiratkaisujen myötä rutiinit ja hallinnollinen työ vähenevät ja enemmän lisäarvoa tuottava työ lisääntyy. Tanhuanpää heittää ilmaan kysymyksen, mitä toimialojen omille johtamisen ohjelmille tapahtuu. – Ne jatkuvat entisellään. Kaupungin yhteisestä tahtotilasta tulee lisää vipuvartta paikalliselle johtamisen kehitystyölle. Vain tämä yhteisen johtamisen kehikko on uutta, Gros selventää. Onnistumiskeskustelut alkuvuodesta Tanhuanpäätä mietityttää, miten strategian suuntainen uudistuminen aiotaan viedä arkeen ja henkilöstöä tukea työnteossa. Grosin mukaan kehitteillä on uusia menetelmiä ja työkaluja. Heti vuoden alussa kaupunki lanseeraa onnistumiskeskustelut tulos- ja kehityskeskustelujen tilalle. Niitä voivat käydä yksilöt ja ryhmät. – Kun onnistumiskeskustelut on käyty, tavoitteet ja kehittymissuunnitelma kirjataan järjestelmään, johon sekä esimiehillä että henkilöstöllä on oikeudet. Sinne tulee myös suunnitelman etenemisen seuranta, ja sieltä saa apua osaamisen kehittämiseen tai työn sujuvuuteen liittyvissä asioissa, Gros kertoo. – Tuo on aivan uskomattoman hieno juttu! Vanhaan aikaan oli enemmän etappeja, joissa

pysähdyttiin antamaan palautetta, tunnustusta ja juotiin kahvit. Nykyään työ tuppaa olemaan jatkuvaa tekemisen virtaa, Tanhuanpää sanoo. Kellon tikittäessä Gros esittää Tanhuanpäälle vielä yhden kysymyksen: mitä hän toivoo johtamiselta ensi vuonna? – Haluan kokea, että kannan oman vastuuni samoin kuin kollegani ja esimieheni, ja saan tukea ja palautetta. Tarvittaessa esimies puuttuu jämäkästi työyhteisön ongelmiin. On myös hienoa, jos uskallan jättää jotakin tekemättä, ja koen edelleen, että työni on merkityksellistä. Ja tietysti vielä se, että käytän kaupunkilaisten veroeuroja viisaasti. HH

Uudistumisen pulssi -kysely: Henkilöstön ääni kuuluviin Kun kaupungin strategisena suuntana on uudistua maailman toimivimmaksi kaupungiksi, henkilöstöltä kysytään nyt, miten tavoitteessa on edistytty. Kaupunki selvittää Uudistumisen pulssi -kyselyllä, miten henkilöstö kokee strategian toteutuvan työyhteisössään ja näkee uudistumisen arjessa. Uudistuminen edellyttää henkilöstöltä uutta osaamista, uudenlaisia toimintatapoja ja uudenlaista toimintakulttuuria. Toimintakulttuurista halutaan avoin, innostava ja luottamusta rakentava. Yksiköt tekevät sujuvaa keskinäistä yhteistyötä, ja kaikilla on aito halu auttaa toisia ja onnistua yhdessä. Uudistumisen pulssi -kyselyillä kaupunki pysyy ajan tasalla, miten strategian suuntainen uudistuminen etenee. Nyt tehtävä alkumittaus kertoo nykytilanteesta eri työyhteisöissä, joten jokaisen mielipiteellä on merkitystä. Kysely lähetetään kaikille työntekijöille, joilla on sähköpostiosoite. Kyselyssä on 12 kysymystä, joihin pystyy vastaamaan nopeasti. Tulokset valmistuvat tammikuussa, ja ne julkaistaan myös Helmessä. Tulokset raportoituvat tiimitasoisesti, kun vähintään viisi henkilöä on vastannut kyselyyn. Samanlaiset pulssikyselyt toistetaan touko- ja joulukuussa ensi vuonna.

Vastaathan Uudistumisen pulssi -kyselyyn 22.12. mennessä!

Helsingin henki / joulukuu 2019

13


Ympäristö

Kierrätä kalusteet, luonto tykkää Kaupunki tehostaa käytettyjen kalusteidensa kierrätystä. Kierrätystä helpottaa juuri avattu kierrätyssivusto, jonka avulla sopiva kaluste voi löytyä nopeasti. TEKSTI Elina Venesmäki KUVAT iStock

A

ika paljon täällä ostetaan uusia kalusteita, vaikka hyviä, käytöstä poistettuja olisi paljon, sanoo ympäristötaloussuunnittelija Pirita Kuikka kaupunkiympäristön toimialalta. Istumme hienoilla vihreillä tuoleilla Viikin ympäristötalon neuvottelutilassa. Niitä ei olla kierrättämässä minnekään, mutta otetaan tilasta esimerkki. Jos tarvitsisin neuvottelutilan tuoleihin sopivan pöydän, menisin kaupungin uudelle kierrätyssivustolle katsomaan, löytyisikö sieltä sopivaa pöytää. Jos sellainen löytyy, ilmoittaisin siitä työpaikkani hankintaoikeudet omaavalle henkilölle, joka tilaisi pöydän järjestelmän kautta. Järjestelmästä menisi samalla tieto kalustetilauksen mukana Staralle, joka kuljettaa huonekalut tilaajille. Näin kierrätys on tehty helpoksi ja nopeaksi toteuttaa. Kuljetuksille on varattu näin aluksi päivä viikossa. – Katsotaan, miten tarve kehittyy, mutta nyt olemme varanneet keskiviikon kuljetuksille, Staran palvelupäällikkö Teemu ­Levander kertoo.

14

Helsingin henki / joulukuu 2019

Näin kierrätät kalusteita

• Jos kaipaat uutta työ­

paikallesi, katso ensin järjestelmästä, mitä Pa­ kilan työ­keskuksella on tarjota.

Pakilaan voi ilmoittaa omalla työpaikalla käyt­ tämättä jäävistä kalus­ teista.

Käy tutustumassa: kierratys.hel.fi

Kierrätetty on ennenkin Kalusteita on voinut kierrättää ennenkin, jos on osannut kysyä niitä Pakilan työkeskuksesta. Pakilan työkeskus on kierrättänyt, kunnostanut ja verhoillut kalusteita jo vuodesta 1984. Eri toimialoilta ollaankin päivittäin yhteydessä Pakilan kalustevarastoon tarjoamalla niin sanottuja poistokalusteita tai tiedustelemalla, löytyisikö tietyn tyyppistä kalustetta. Pakilan myymälä myy kierrätyskalusteita niin kaupungin eri yksiköille kuin myös yksityisille asiakkaille. Poikkeuksena ovat niin sanotut arvokalusteet, jotka kiertävät vain kaupungin sisällä. Kuvista helppo tarkistaa tarjonta Uudelle sivustolle otetaan kuvat Pakilassa tarjolla olevista kalusteista. Silloin jokaisen on helppo tarkistaa, olisiko siellä omia tarpeita vastaavia huonekaluja tarjolla. – Näin säästyy rahaa ja luonnonvaroja, Kuikka sanoo. – Kun jokin osasto muuttaa ja heiltä jää kalusteita yli, noudamme ne Pakilaan ja kunnos-


Työkalut

tamme tarvittaessa, vastaava työnjohtaja Piiu Merivirta Von Hellens Pakilan työkeskuksesta kertoo. Työkeskuksessa huonekalut voidaan esimerkiksi maalata tai verhoilla uusiksi. Uudelle sivustolle on myös suunniteltu arvokalusteille kunnostusta vaativat -tuoteryhmää, johon voisi lisätä sellaisia designhuonekaluja, jotka edellyttävät työtä ennen käyttöönottoa. Toki Pakilassa kunnostetaan muitakin kuin arvokalusteita, mutta osa huonekaluista on jo siinä kunnossa, ettei niitä enää saada kiertoon. Huonompikuntoisista kalusteista saadaan kuitenkin osia, joita voidaan käyttää muiden kalusteiden korjauksissa.

Kierrätys on tehty helpoksi ja nopeaksi toteuttaa. Kierrätysjärjestelmää kehitetään koko ajan Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kierrätyskalusteiden ei välttämättä tarvitsisi aina kiertää Pakilan kautta, vaan sivusto kertoisi, missä tarjolla olevat tavarat ovat. Näin halutun tavaran voisi saada hyvällä tuurilla läheltäkin. Tulevaisuudessa järjestelmän kautta voisi kierrättää esimerkiksi askartelutarvikkeita päiväkodeille ja myös mappeja, joita he tarvitsevat kasvun kansioiksi lapsille. Kehittäjillä on mielessä liuta muitakin kierrätysideoita, joihin järjestelmää voisi hyödyntää. Turun kaupunki on alun perin luonut järjestelmän palvelemaan Turun virastoja. Nyt yhteiskehittämishankkeen kautta avoimeen lähdekoodiin perustuva järjestelmä otetaan käyttöön Helsingin lisäksi Iissä, Jyväskylässä, Vantaalla ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. HH

Tulos- ja kehitys­ keskusteluista onnistumiskeskusteluihin Kaupunkistrategian mukaan toimivassa kaupungissa on paljon vahvuuksia ja vähän heikkouksia. Toimivuus rakentuu tasa-arvolle, yhdenvertaisuudelle, vahvalle sosiaaliselle koheesiolle ja avoimelle osallistavalle toimintatavalle. Haluamme siis uudistua vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteemme on, että jokainen onnistuu työssään. Tämän vuoksi siirrymme puhumaan onnistumis­ keskusteluista tulos- ja kehityskeskustelun sijaan. TEKSTI Nina Suursalmi KUVAT iStock

Mitä onnistumiskeskusteluilla tavoitellaan? Keskusteluilla tuetaan sitä, että jokainen onnistuu entistä paremmin työssään. Onnistumisen johtamisen kokonaisuus sisältääkin entistä monipuolisemman keskusteluvalikoiman, joka parantaa dialogia oman esihenkilön kanssa ja mahdollistaa tarvittavan määrän kohtaamisia. Työyhteisöllä on tärkeä rooli, jotta jokaisen yksilön vahvuudet ja kehittyminen tunnistetaan ja niitä tuetaan. Lisäksi onnistumisen huomiointi ja juhlistaminen osoittavat, että henkilöstön työtä arvostetaan.

Miksi keskusteluja käydään ja keitä ne koskevat? Keskustelu on strategiaan ja toiminnansuunnitteluun perustuva tavoitteellinen keskustelu. Se vahvistaa yhteistä ymmärrystä alkaneen vuoden tavoitteista ja auttaa siihen, että osaamisen kehittämistä suunnataan oikein. Onnistumiskeskustelut käydään läpi kaikkien kanssa kerran tai kaksi kertaa vuodessa

y­ ksilökeskusteluna, ryhmäkeskusteluna tai molempina.

Milloin uudistettu onnistumiskeskustelu otetaan käyttöön? Uuden mallin mukaiset keskustelut ­alkavat vuoden vaihteen jälkeen. Silloin päivitetty toimintatapa ja sitä tukemaan tehty uusi Onni-tietojärjestelmä otetaan käyttöön. Järjestelmän käyttö on helppoa, ketterää, ja se toimii myös mobiilisti.

Miksi työkalu keskusteluille? Työkalu tukee onnistumista työuran eri vaiheissa. Onni-järjestelmästä löytyy onnistumiskeskustelujen lisäksi ohjeita ja vinkkejä, miten omassa työssä voi kehittyä. Työkalu tukee myös silloin, kun työn sujuvuudessa on haasteita tai on tarve varhaisen tuen keskustelulle. Yhdenmukaisilla toimintatavoilla halutaan panostaa keskustelujen laatuun, ja työkalulla tuodaan läpinäkyvyyttä. Tietojärjestelmä helpottaa asioihin palaamista, kun tiedot löytyvät helposti yhteisestä tietoturvallisesta paikasta.

Lisätiedot tulevat tänne: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Onnistumiskeskustelu

Helsingin henki / joulukuu 2019

15


Reppari

Vuosisata liikuntaa Helsinki on tarjonnut kaupunkilaisille mahdollisuuksia liikuntaan ja virkistäytymiseen sadan vuoden ajan. TEKSTI Jussi-Pekka Aukia KUVAT Helsingin kaupunginmuseo

16

Helsingin henki / joulukuu 2019


Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, R. Roos

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Väinö Kannisto.

Uimastadionia rakennetaan 1930-luvun lopulla. Rakennustyöt keskeytyivät sodan ajaksi, ja muun muassa veden lämmittämiseen tarkoitettua laitteistoa kuljettanut laiva torpedoitiin sodan alussa. Altaita käytettiin sotavuodet silli- ja perunavarastona. Rakennus valmistui lopulta 1947. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Foto Roos

H

elsingin liikuntatoimen historian lasketaan alkaneen urheilulautakunnan perustamisesta juuri itsenäistyneen maan pääkaupunkiin 1919. Erityissuunnittelija Pekka Jyrki­ äinen kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta kertoo, että helsinkiläisten liikuntaa ja virkistäytymistä oli alettu edistää eri tahojen toimesta jo 1800-luvun loppuvuosina, sillä kaupungissa oli huolestuttu nopeasti kasvavan väestön virkistysmahdollisuuksien riittävyydestä. – Kaupunki perusti kansanpuistot Seurasaareen ja Korkeasaareen sekä kunnallisia uimalaitoksia ja urheilu- ja leikkikenttiä. Vanhin edelleen käytössä oleva urheilukenttä on Kaisaniemessä. Eläintarhan kenttä valmistui 1910 ja Keskuspuistosuunnitelma 1912. Niiden lähistölle perustettiin yksityinen Töölön pallokenttä vuonna 1915, Jyrkiäinen kertoo.

Velodromi oli yksi vuoden 1940 olympialaisia varten valmistuneista suoritus­paikoista. Kilpailut ovat alkamassa vuonna 1947.

Olympialaisten vuoksi saatiin hienoja liikuntapaikkoja Vuonna 1924 urheilulautakunta alkoi jakaa avustuksia urheiluseuroille, joiden edistämän kilpaurheilun arvostus ja harrastus oli Suomessa itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmeninä huipussaan. Sotien välinen aika hui-

Urheilulautakunta on tarkastusmatkalla Eirassa noin 1920-luvun alussa. Kuvassa vasemmalla on kaupungin pitkäaikainen urheiluvaikuttaja Erich von Frenckell, joka oli myös Olympiakomitean pitkäaikainen jäsen.

pentui Suomelle viime tingassa myönnettyjen vuoden 1940 kesäolympialaisten kuumeiseen valmisteluun ja kisapaikkojen rakentamiseen. Kisat kuitenkin peruuntuivat suursodan takia ja pidettiin vasta 1952. – Helsinki sai olympialaisten takia monta hienoa suorituspaikkaa, jotka ovat myös säilyneet käytössä. Stadion valmistui olympialaisista riippumatta, mutta ilman suurtapahtumaa Uima- ja Soutustadion, Velodromi, Ruskeasuon urheiluhalli ja Laakson ratsastuskenttä olisi rakennettu paljon myöhemmin tai ne olisivat jääneet rakentamatta. Tarjonta kasvoi sodan jälkeen Heti sodan jälkeen urheiluhallinto keskitettiin urheilu- ja retkeilytoimistoon, joka jo vuonna 1946 alkoi hankkia naapurikunnista ulkoilu­ alueita. 1950-luvun alkuvuosina perustettiin myös Rastilan leirintäalue, kehitettiin vapaa-ajan viettomahdollisuuksia lähisaaristossa ja alettiin hoitaa kaupunkilaisten kalavesiä. Helsingin henki / joulukuu 2019

17


Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Väinö Kannisto

Uimaseura Vetehiset järjestivät uimahyppy- ja hengen­pelastusnäytöksen Soutustadionilla vuonna 1946.

1970-luvulla resursseja­ siirrettiin kilpaurheilusta kaupunkilaisten kuntoliikunnan edistämiseen.

– Iso avaus 1940-luvun lopulla oli myös kaupungin järjestämä liikunnanohjaus, joka täydensi urheiluseurojen toimintaa ja jota alettiin 1960-luvulla tarjota myös erityisryhmille. Sodan jälkeen rakennettiin myös runsaasti uusia kenttiä ja uimarantoja, sillä kaupungin alue viisinkertaistui muutamassa vuodessa ja myös väkimäärä kasvoi jyrkästi. Urheilu- ja ulkoilutoiminta oli 1960-luvulle tultaessa laajentunut jo niin suureksi, että se sai oman viraston 1964. Pari vuotta aikaisemmin valmistuneen Urheilutalon palveluntuottajaksi perustettu Urheiluhallit Oy puolestaan rakensi vuosikymmenten aikana kaupunkiin useita uintiin ja sisäliikuntaan tarkoitettuja halleja. – 1968 käynnistyi myös liikuntapuistojen rakentaminen, ensimmäisenä kohteena Pirkkola, sekä niitä yhdistävän laajan ulkoilureittiverkoston kehittäminen. Kilpaurheilusta kuntoliikuntaan 1970-luvulla resursseja suunnattiin kilpa­ urheilusta kaupunkilaisten kuntoliikunnan edistämiseen. Lenkkeilystä oli tullut suomalaisten huippujuoksijoiden vanavedessä koko kansan kuntoilua. – Vapaa-ajan liikkumisesta tuli yhä tärkeämpää ihmisten työn ja liikkumisen muututtua työn keventymisen myötä. Elämäntapojen muutos oli ollut iso, sillä vielä sodan jälkeen useimpien arki sisälsi paljon aktiivista fyysistä toimintaa, Jyrkiäinen kertoo. – Liikuntapaikkojen syntyä tehostettiin 1973 perustetulla kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahastolla, joka myönsi eri yhteisöille edullisia lainoja liikuntapaikkojen rakentamiseen. Rahasto on ollut tärkeä instrumentti hankkeissa, jotka muuten olisivat saattaneet jäädä toteuttamatta. Se on myös monipuolistanut tarjontaa.

18

Helsingin henki / joulukuu 2019

Pyöräilijät ovat pysähtyneet Kaivopuiston rantaan katse­lemaan purjelautailijoita vuonna 1980. Taustalla häämöttää ­Suomenlinna.


Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Pietinen Aarne Oy

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Volker von Bonin

Tytöt voimistelevat liikunnanopettajan lyödessä tahtia vuonna 1952. Kaupunki alkoi järjestää sodan jälkeen omaakin ­liikunnanohjausta. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Sakari Kiuru

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Volker von Bonin

Rantaelämää Uunisaaren hiekkarannalla 1980-luvun alussa.

Omaa henkilöstöliikuntaa ja arkiliikunnan aktivointia 1990-luvun laman aikana peruskorjattiin olympialaisiin rakennettuja liikuntapaikkoja. Samaan aikaan alettiin myös panostaa kaupungin oman henkilöstön liikuntaan. – 2000-luvulla on kehitetty palveluja ja palvelukulttuuria ja yksityiset hankkeet ovat tehneet voimakkaan esiinmarssin. Kuluvalla vuosikymmenellä on toteutettu onnistuneita kumppanuushankkeita, kuten Rautatietorin Jääpuisto, joissa kaupunki luo puitteet ja operaattori järjestää palvelut. Kilpaurheilu on siirtynyt osittain seurojen omille liikuntapaikoille, joista osa on kaupungin tukemia. Jyrkiäinen muistuttaa, että kaupungilla on 350 avustusta saavaa urheiluseu-

Suosittu Rautatientorin Jääpuisto on yksi 2010-luvulle tyypillisistä kumppanuushankkeista, joissa kaupunki järjestää puitteet ja operaattori tuo palvelut.

raa, joissa on noin 100 000 jäsentä. Se on edelleenkin suuri kansanliike, jolla on tärkeä rooli väestön liikuttajana. – Elämäntapamme on kuitenkin muuttunut yhä passiivisemmaksi, ja tämän hetken isoin haaste on ihmisten arkiliikunnan aktivointi. Teemme siinä yhteistyötä kaupungin eri toimialojen kanssa, Jyrkiäinen kuvaa. – Urheilun ja liikunnan rooli on muuttunut sadan vuoden aikana kansallisen identiteetin vahvistajasta keskeiseksi osaksi kaupunkilaisten hyvinvointipalveluja. Näemme kuitenkin yhä selvemmin, että terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi tarvitsemme myös arkiliikuntaa, vaikkapa kaupunkipyörillä liikkumista, ja siihen aktivoivia asuinympäristöjä, joissa liikkuminen on huo­mioitu jo kaavoituksessa. HH Helsingin henki / joulukuu 2019

19


Ammatti

– Pyrimme yhdessä hahmottamaan kokonaisuut-

ta ja ­löytämään tapahtumajärjestäjille mahdollisimman ­toimivia ratkaisuja, sanoo Iiro Grönberg.

Tulevan kesän tapahtumalupia suunnitellaan N Kesän isoissa tapahtumissa liikkumisen on oltava mahdollisimman turvallista ja sujuvaa. Siksi Iiro Grönberg tiimeineen alkaa syksyllä pohtia, mitä ensi kesän suurtapahtumilta edellytetään.

YT

TEKSTI Laura Sareskoski KUVAT Roope Permanto

K

un kaupungin alueella järjestetään erilaisia tapahtumia, niitä varten tarvitaan maankäyttölupa. Lupa myös määrittelee, mitkä alueet ovat tapahtumien käytössä ja miten alueilla tulee toimia. Yksi merkittävistä tapahtuma-alueista on Sörnäisissä sijaitseva Suvilahti, jossa kesäkuukausien aikana järjestetään runsaasti konsertteja ja festivaaleja. Kaupunkiympäristön toimialan alueidenkäytön tiimipäällikkö Iiro Grönberg pitää ­Suvilahtea erityistä huomiota vaativana alueena, koska siellä tapahtuu paljon, sen tapahtumat ovat erilaisia ja niihin liittyviä toimijoita on runsaasti. Ensi kesänä Suvilahteen vaikuttaa myös Vilhonvuorenkadun rakennustyö. Grönberg toimiikin asiantuntijana yhteispalaverissa, johon kutsutaan muun muassa Suvilahden toimijoita, kadunrakennuksesta vastaavia tahoja sekä Helen Sähköverkko Oy:n ja Kiinteistö Oy Kaapelitalon edustajia.

20

Helsingin henki / joulukuu 2019

– Pyrimme yhdessä hahmottamaan kokonaisuutta ja löytämään tapahtumajärjestäjille mahdollisimman toimivia ratkaisuja, esimerkiksi miten kadun rakentaminen vaikuttaa alueella liikkumiseen tai mitkä alueet ovat järjestäjien käytössä, Grönberg kertoo. Suvilahden tapahtumajärjestäjille pidetään vielä erikseen tilaisuus, jossa kerrotaan, mitä alueella on meneillään ja mitkä seikat vaikuttavat sen käytettävyyteen. Vasta sen jälkeen siirrytään maankäyttölupiin. Sovittelijan ja diplomaatin työtä Tapahtumalupien lisäksi kaupunkiympäristön alueidenkäytön ja valvonnan yksikössä tehdään paljon muutakin. Siellä valmistellaan esimerkiksi katutyölupia ja mietitään katutöiden rajoituksia sekä tehdään lyhytaikaisia maanvuokrauksia. – Kaduilla tehtäviin pienimuotoisiin töihin onkin olemassa standardisoidut mallit kaduilla

Työ tapahtumien parissa on sesonki­ luonteista. liikkumiseen ja niiden käyttöön. Suurtapahtumien suunnittelussa on enemmän huomioitavia asioita, Grönberg kertoo. Grönberg on toiminut alueidenkäytön tiimipäällikkönä lähes puolitoista vuotta. Hänen työpäiväänsä sisältyy yhteistyöpalavereiden lisäksi viranhaltijapäätöksiä sekä töiden ja erilaisten keissien pohtimista yhdessä tiimin kanssa. Häntä kiehtoo erilaisten näkökulmien yhteensovittaminen ja kokonaisuuksien hahmot-


Gallup TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Roope Permanto

Mikä kaamoksessa on parasta? Kati Garam, museoemäntä, kaupunginmuseo, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Iltojen pimetessä rupean sytyttelemään kotona kynttilöitä. Niiden valo on varmaan kaamoksen parasta antia. Olen myös aika tarkka kodin siisteydestä, mutta pimeänä vuoden aikana kaikki pikku tahrat eivät näy samalla lailla kuin kevätauringossa. Siivoamisen voi ottaa rennommin. Minulla on lisäksi kaksi koiraa, jotka eivät tahdo kestää lämpöä, joten ilmojen viiletessä liikun enemmän kuin muutoin. Liikunta auttaa kaamoksen selättämisessä.

Jari Kyngäs, keskusta-alueen vastaava työnjohtaja, Stara

Ensi kesänä Suvilahden ­tapahtuma-alueeseen ­vaikuttaa Vilhovuorenkadun jatkeen rakennustyö.

taminen: on selvitettävä, ketkä ovat osallisia, mitä he haluavat ja mihin se vaikuttaa. Lisäksi on löydettävä ratkaisu, joka olisi mahdollisimman toimiva ja johon tiivistyisi kaikkien mukana olevien asiantuntemus. – Työ sopii hirveän hyvin minulle, koska olen hiukan sellainen generalistinen luonne ja ehkä minusta löytyy sopivasti diplomaattia ja yhteensovittelijaa, Grönberg naurahtaa. Tietysti työssä on välillä tilanteita, jolloin kaikki eivät ole tehtyyn ratkaisuun tyytyväisiä. Kaupunkiympäristöön liittyvissä kysymyksissä on niin monta mielipidettä kuin ihmistäkin. – Päätöksiä pitää kuitenkin saada aikaan, ja kaiken olemassa olevan tiedon varassa tehdä mahdollisimman hyvä päätös, Grönberg kiteyttää. Tapahtumallisuuden vahvistaminen tärkeää Työ tapahtumien parissa on sesonkiluonteista – talvella on rauhallisempaa, keväällä ja kesällä

Nimi: Iiro Grönberg Ammatti: alueidenkäytön tiimipäällikkö, kaupunkiympäristön toimiala Koulutus: maantieteilijä Ikä: 33 vuotta Perhe: avopuoliso Koti: Länsi-Herttoniemessä Harrastukset: lenkkeily, kuntosali, jooga

ruuhkaa. Kesän taittuessa syksyyn voi tapahtumalupien asiantuntijakin huokaista. – Kun tapahtumaluvat ovat maalissa ja tapahtumajärjestäjät ovat saaneet tilaisuutensa pidettyä, tulee sellainen hyvä fiilis: Jes! Taas saatiin tapahtumakesä hoidettua. Syksyllä keskitymme enemmän toiminnan ja asiakaspalveluprosessien kehittämiseen. Tapahtumallisuuden vahvistaminen on nostettu kaupungin strategiassa korkealle. Grönberg pyrkii omalla työllään siihen, että tapahtumajärjestäjillä olisi kaupungin suuntaan toimivat yhteydet ja sujuvat prosessit. – Yritämme jatkuvasti kehittää toimintaamme niin, että luvat liikkuvat. Kehitettävää löytyy eritoten isoista prosesseista, joissa on mukana paljon eri yksiköitä ja toimijoita. Grönberg vinkkaa vielä Varaamo-palvelusta esimerkkinä hyvästä palvelusta asiakkaille. Vuodenvaihteesta alkaen sen kautta voi varata tapahtumatiloja suoraan netistä, varaamo. fi, toimintakaudelle 1.4.–1.10.2020. HH

Kaamoksessa parasta ovat ne pienet auringonpilkahdukset siinä välissä. Niistä osaa nauttia, kun muuten on tasaisen harmaata. Sinällään auringon puute ei vaikuta omaan jaksamiseeni tai mielialaani. Työskentelen talvikunnossapidossa ja työni on sesonkipainotteista. Lumiaikaan työpäivät venyvät, ja niissä menee helposti viikonloputkin. Hommia paiskiessa ei ehdi pahemmin miettiä, paistaako aurinko vai ei. Työ on hyvä lääke kaamosmasennukseen.

Aune Hulkkonen, viestintä­ suunnittelija, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Hyvät ystävät, hyvä ruoka, kynttilänvalo ja lämmin huopa ympärillä auttavat kyllä selviytymään jopa pimeimmästä vuodenajasta. Kieltämättä kaamos vaikuttaa omaan virkeyteeni. Aamulla on selvästi vaikeampi nousta ylös, kun on pimeää. Samoin illalla ei huvita lähteä enää ulos töiden jälkeen. Pyrin kuitenkin aina viikonloppuisin lähtemään metsään kävelylle. Luonnosta saa voimaa. Imen kaikki mahdolliset auringonsäteet varastoon.

Matti Sarmela, kehittämispäällikkö, kaupungin­kirjasto, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kesällä tuntuu, että pitäisi koko ajan tehdä jotain, mutta kaamosaikaan voi hyvällä omallatunnolla rauhoittua ja ottaa iisimmin. En kanna paineita siitä, jos työpäivän päätteeksi en lähde ulos reippailemaan, vaan heittäydyn sohvalle lukemaan. Itselleen pitää olla armollinen. Suklaan mutustelun voi itselleen sallia, jos se helpottaa. Kaamos on luontainen rauhoittumisen aika ja siten hyväksi tässä hektiseksi menneessä maailmassa.

Helsingin henki / joulukuu 2019

21


Kaffella

Mustafa Gürlerin mielestä pitäisi luopua turhista kielivaatimuksista ja ottaa käyttöön tehtäväkohtainen soveltuvuus työhön.

Tasa-arvo palvelee kaikkien etua TEKSTI Ritva-Liisa Sannemann KUVAT Sami Heiskanen

Kaupunki on saanut uudet suunnitelmat, jotka vievät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta entistä konkreettisempaan suuntaan. Suunnitelmat koskevat sekä henkilöstöä että palveluja. Ne vahvistavat oikeudenmukaisuutta, edistävät hyvinvointia ja siten myös työn tuloksia.

T

asa-arvon ja yhdenvertaisuuden käytännön toimenpiteet on tarkoitus ­toteuttaa vuosina 2019–2021. Uusiin suunnitelmiin on koottu ajankohtaisia tavoitteita, joita toimialat ja keskushallinto ovat sitoutuneet edistämään. Ponnistelujen takana ovat tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuus­laki, mutta ennen kaikkea ihmisoikeuksia ja kaupunkilaisten hyvinvointia kunnioittava arvo­ maailma. Aino Lääkkölä-Pyykönen arvioi, että osa henkilöstöstä on hyvin perillä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoista, mutta osalle ne ovat vieraita. – Olisi hyvä pysähtyä ja miettiä omia asenteita. Työntekijöinä meillä on velvollisuus

22

Helsingin henki / joulukuu 2019

työskennellä kaupungin yhteisten periaatteiden ja arvojen mukaisesti, sanoo henkilöstön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parissa työskentelevä Lääkkölä-Pyykönen. Moninaisuus visuaalisesti huomioon Milla Sandt, jonka tehtävänä on koordinoida ja edistää palvelujen tasa-arvoa, toivoo ihmisoikeusperiaatteiden siirtyvän käytännön työhön. – Se onnistuu, kun puutumme määrätietoisesti syrjiviin käytäntöihin ja otamme tasa-­arvon ja yhdenvertaisuuden läpileikkaavasti huomioon kaikessa toiminnassa, hän tähdentää. Tässä auttavat konkreettiset toimenpiteet. Yksi tärkeimmistä on verkkopohjaisen ihmis-

Keskustelemassa HR-asiantuntija Aino Lääkkölä-Pyykönen kaupunginkanslian henkilöstöosasto tasa-arvosuunnittelija Milla Sandt kaupunginkanslian viestintäosasto arkkitehti, tila-asiantuntija Mustafa Gürler kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tilapalvelut

Aihe Henkilöstön ja palvelujen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Paikka Café Veranda, Finlandia-talo


Tasa-arvotyö • Kaupungilla on erilliset tasa-arvosuunnitelmat henkilöstölle ja palveluille. ­Lisäksi on erilliset yhdenvertaisuussuunnitelmat henkilöstölle ja palveluille.

Henkilöstön tasa-arvosuunnitelman toimenpiteitä 2019–2021: tasa-arvoinen rekrytointi ja uralla eteneminen, läpinäkyvä palkka- ja palkitsemispolitiikka, syrjinnän ja häirinnän kitkeminen, johdon ja esihenkilöiden tasa-arvo-osaamisen edistäminen.

Palveluiden tasa-arvosuunnitelman toimenpiteitä: sukupuolitietoinen budjetointi, sukupuolivaikutusten arviointi, koulutuskokonaisuus henkilöstölle, sukupuolisensitiivinen varhaiskasvatus, sukupuolten moninaisuuden huomioiminen tilaratkaisuissa, lähisuhdeväkivallan ehkäisy.

Kaupungissa toimii kaikille työntekijöille avoin ihmisoikeusverkosto. Siihen voi liittyä ottamalla yhteyttä milla.sandt­@ hel.fi.

Aino Lääkkölä-Pyykönen, Milla Strandt ja Mustafa Gürler toteavat, että monet tasaarvon esteet lymyävät rakenteissa: kielessä ja tiedostamattomissa asenteissa.

oikeuskoulutuksen rakentaminen henkilöstöl­ le. Se on yksi kaupunginkanslian toimenpiteis­ tä samoin kuin valokuvaohjeistuksen moninai­ suusohjeiden toimeenpano. Mustafa Gürlerin mielestä moninaisuus tulisi ottaa visuaalisesti paremmin huomioon myös alueellisesti. Hän toimi aiemmin lähiö­ arkkitehtina, mutta suunnittelee nyt palvelu­ tilojen korjausrakentamista.

Yhdenvertaisuus = ihmisten samanarvoista kohtelua riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, iästä, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta tai terveydentilasta. Tasa-arvo = syrjinnän estämistä ja tasa-arvon edistämistä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella.

Keskustelu jatkuu kaupungin Helmessä!

Lähestymistapaa jo lapsille Kolmikko katsoo, että monet tasa-arvon esteet lymyävät rakenteissa: kielessä ja tiedostamat­ tomissa asenteissa. Siksi kieltä pitää kehittää muun muassa tehtävänimikkeissä. Esimerkiksi palomiehiä voidaan kutsua palopelastajiksi ja esimiehiä esihenkilöiksi. – Sukupuolisensitiivinen lähestymistapa pi­ täisi aloittaa jo varhaiskasvatuksesta, jotta voi­ taisiin purkaa vanhoja normeja ja esimerkiksi koulutusalojen sukupuolten mukaista jakautu­ mista, Sandt katsoo. Nyt valtaosa kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimialan työntekijöis­ tä on naisia, mutta pelastusala puolestaan vah­ vasti miesvaltainen. – Naisjohtajien määrä sen sijaan on saatu nousemaan. Ylimmästä johdosta ja palvelu­ jen päälliköistä yli puolet on jo naisia, Lääkkö­ lä-Pyykönen iloitsee. Rekrytointiin huomiota Vieraskielisten vähäinen osuus kaupungin henkilöstöstä on pistänyt Gürlerin silmään. Heitä on Helsingin väestöstä 16 prosenttia, mutta kaupungilla töissä vajaa kahdeksan pro­ senttia. – Ennakkoluuloja on rekrytoinnissa edel­ leen. Esimerkiksi tekniikan alalla vieraskielisiä on vain 2,4 prosenttia, sanoo Gürler, joka on itse valmistunut Tampereen teknillisestä kor­ keakoulusta. Hän toivoo, että koulutusta suunnattaisiin erityisesti johtotehtävissä oleville, joille henki­ löstöpoliittinen valta on keskittynyt.

Lääkkölä-Pyykönen kertoo, että osaamista tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta pyritään lisäämään valmisteilla olevan verkkokoulutus­ paketin avulla. Joissakin ammattiryhmissä ko­ keillaan lisäksi anonyymiä rekrytointia, joka madaltaa kynnystä päästä haastatteluun. – Lisäksi pitäisi luopua turhista kielivaati­ muksista ja ottaa käyttöön tehtäväkohtainen soveltuvuus työhön, Gürler esittää. Tavoitteena onkin, että kielitaitovaatimuk­ set asetetaan tehtävän edellyttämällä tavalla ja arvioidaan erikseen. Tulevaisuudessa on ehkä tehtäviä, joissa pärjää vain englannin kielellä. Tilat sopiviksi kaikille Sandtin mielestä hyvä tavoite on, että suku­ puolten moninaisuus aiotaan ottaa entistä pa­ remmin huomioon tilajärjestelyissä, sillä suku­ puolineutraalien tilojen tarpeesta tulee paljon palautetta. Kaupunkiympäristön toimialan tehtävänä on varmistaa julkisten tilojen suunnittelussa ja rakennusprojekteissa tilojen sopivuus myös niille henkilöille, jotka eivät voi käyttää naisille tai miehille merkittyjä tiloja. – Tarvittaessa olisi hyvä saada unisex-vesso­ jen rinnalle lisää yksittäisiä wc-, suihku- ja pu­ keutumistiloja, joihin kaikkien olisi turvallista tulla, Gürler jatkaa. – Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koituvat lo­ pulta kaikkien parhaaksi, sillä kyse on ihmis­ oikeuksista, kolmikko katsoo. Ne lisäävät hy­ vinvoinnin kokemuksia ja siten myös työn ­tuloksia. HH

Lisätietoja: hel.fi > Yhdenvertainen Helsinki > Sukupuolten tasa-arvo Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Monimuotoisuus työelämässä Kaupungin Helmi > Strategia ja talous > Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Helsingin henki / joulukuu 2019

23


Asukas

Oma tupa

auttaa itsenäistymään TEKSTI Ritva-Liisa Sannemann KUVAT Roope Permanto

Muutto omaan kotiin Patolaan on ollut Siiri Tiilikalle askel kohti itsenäistymistä. Ryhmäkodissa nuori nainen on opetellut elämään oman näköistä elämää. Siihen kuuluu työtä, harrastuksia ja yhteisöllisyyttä.

P

atolan uusi ryhmäkoti avasi valoisat, esteettömät tilansa viime keväänä 20 nuorelle aikuiselle. Siiri Tiilikan tavoin useimmat muuttivat sinne lapsuudenkodistaan ja harjoittelevat nyt itsenäistymistä työntekijöiden tuella. Siirin mukaan alku on sujunut hyvin. Haasteita on ilmaantunut lähinnä teknisten laitteiden käytössä. Silloin hän on pyytänyt avukseen omaa ohjaajaansa Teemu Mailanderia sosiaali- ja terveystoimialalta. – Induktiolieden säädöissä on ollut vaikeuksia, kertoo Siiri, joka haluaa selviytyä itsenäisesti juuri ruoanlaitossa. Hän kokkaa mieluusti erilaisia pastaruokia asuntonsa keittiötilassa. Siiri asuu vuokralla talon neljännen kerroksen kaksiossa, jonne hän on sisustanut yhdes-

Siiri Tiilikan alku ryhmäkodissa on ­sujunut hyvin. Hänen ohjaajansa Teemu Mailander on auttanut lähinnä teknisten laitteiden käytössä.

24

Helsingin henki / joulukuu 2019

sä vanhempiensa kanssa viihtyisän kodin: Olohuoneen punaisella matolla seisoo pieni pöytä, jota koristaa kimppu daalioita ja pöydän ympärillä on kaksi siroa nojatuolia, harmaa sohva ja kosketinsoitin, yksi Siirin harrastuksista. Perheet tekivät aloitteen Patolan ryhmäkodin taustalla on joukko helsinkiläisiä kehitysvammaperheiden vanhempia, joiden perustama Omaorsi ry teki kaupungille aloitteen kodinomaisen ryhmäkodin ja asuntoryhmän perustamiseksi. – Osa perheiden nuorista on tuntenut toisensa kouluaikojen alusta lähtien. Yhteisöllisyys näkyykin Patolassa korostuneesti, toteaa vammaisten asumispalvelupäällikkö Kristiina Räihä sosiaali- ja terveystoimialalta.

Omaorsi ja työntekijät ovat järjestäneet erilaisia tapahtumia asukkaille. Vuoden mittaan on juhlittu esimerkiksi tupaantuliaisia, vietetty elojuhlia, tehty retkiä, pidetty Halloween-­ ilta ja valmisteltu puurojuhlia. Vanhemmat ­vetävät myös tiistai-iltaisin kävelylenkkejä. Yksilöllistä tukea Jotta asuminen sujuisi mahdollisimman itsenäisesti, jokaiselle asukkaalle tehdään yksilöllinen palvelusuunnitelma ja viikko-ohjelma. – Ammattitaitoinen henkilökuntamme tukee asukkaiden elämän järjestämistä, jotta he pystyvät integroitumaan yhteiskuntaan, tähdentää Jocke Vainikainen. Hän toimi ryhmäkodin johtavana ohjaajana marraskuun alkupuolelle asti.


Asuntoryhmäläisillä on käytössään tilava, lasi­tettu parveke, jossa vietetään aikaa iltaisin ja viikon­ loppuisin.

ja tarveystoimialalta. Hänellä on pitkä kokemus kehitysvammatyöstä, viimeksi eri tavoin tukea tarvitsevien asukkaiden hoitoon keskittyvästä Tilkan ryhmäkodista. – Moni asia on muuttunut vuosikymmenten aikana parempaan suuntaan. Nyt otetaan yksilölliset tarpeet huomioon ja tuetaan vahvasti arkea ja itsenäistymistä, Kanerva iloitsee. Kodikkaat ja esteettömät tilat saavat häneltä myös kiitosta. Vanhojen yksiköiden korjaaminen ja uusien rakentaminen onkin Kristiina Räihän mukaan jatkuvasti kaupungin agendalla. HH

Jocke Vainikainen, Päivi Kanerva ja Kristiina Räihä kertovat, että kantavana periaatteena on asukkaiden itsemääräämisoikeuden tukeminen ja heidän mieli­ piteiden kuunteleminen.

Asukkaiden päivät kuluvat kuten muillakin nuorilla aikuisilla: aamulla suunnataan joko kouluun tai töihin, iltapäivällä takaisin ryhmäkotiin ja illalla harrastuksiin tai kaupungille kavereita tapaamaan. Kantavana periaatteena on itsemääräämisoikeuden tukeminen ja asukkaiden mielipiteiden kuunteleminen. Ryhmäkodissa järjestetään joka sunnuntai asukaskokous, jossa käsitellään ajankohtaisia teemoja. Syksyn mittaan on käyty keskustelua muun muassa sisustusratkaisuista.

Fakta

• Vammaisten laitosmaisesta asumi-

Jokaiselle asukkaalle tehdään yksilöllinen palvelusuunnitelma.

sesta alettiin luopua jo 1970-luvulla. Ostopalveluja ei juuri ollut tarjolla ja kaupunki alkoi perustaa kehitysvammaisten asumista.

Kolmivuorotyötä Ryhmäkodin ohjaajilla on erilaisia koulutuksia taustalla: Osa on valmistunut nuoriso- ja ­vapaa-ajanohjaajiksi, lähihoitajiksi, sairaanhoitajiksi tai sosionomeiksi ja vanhemmilla työntekijöillä saattaa olla myös kehitysvammaohjaajan koulutus. Henkilöstöä on 15. Patolassa tehdään kolmivuorotyötä. Kiireisimmät hetket ajoittuvat aamuun ja iltapäivään. Yövuorossa valvoo yksi työntekijä. – Tyypillinen päivä alkaa asukkaan aamutoimien avustamisella ja taksikyydeistä huolehtimisella. Päivällä on aikaa toimistotöille. Iltapäivällä on vuorossa päivällisen valmistelu ja illalla harrastuksiin ohjaaminen, Mailander luettelee. Asukkaat, jotka eivät tee ruokaa itse, syövät päivällisen alakerran isossa, valoisassa salissa. Lämmin ruoka saadaan valmiina, mutta salaatit ja muut lisukkeet tehdään ja katetaan yhdessä. Ruokasalin viereisessä keittiössä on oivalliset tilat leipomiselle.

logiayrityksessä alkaa puoliltapäivin. Matka sinne taittuu bussilla. Työhön kuuluu siistimistä ja paikkojen järjestelemistä. Illalla jää aikaa harrastuksille. – Maanantaina on flamencoa, tiistaina lenkkeilyilta, keskiviikkona musiikkikoulu Resonaari, perjantaina baletti ja lauantaina tennistä, Siiri listaa. Resonaarin Classbeat-bändissä hän soittaa rumpuja mutta kotona myös sähköpianoa. Kavereita on tullut harrastuksista ja ryhmäkodista. – En tunne oloani yksinäiseksi. Jos tulee koti-ikävä, menen vanhempien luokse Maunulaan. Siellä on myös lapsuudenystäviä, Siiri kertoo.

• Patolan ryhmäkoti valmistui kevääl-

Koti ja ystävät lähellä Siirin aamupäivät sujuvat rauhallisesti, sillä työ Helsingin keskustassa sijaitsevassa tekno-

Muutos hyvään suuntaan Patolan ryhmäkodin uutena johtavana ohjaajana on juuri aloittanut Päivi Kanerva sosiaali-­

laan sosiaalityön kautta ja erityis­ huollon päätöksellä.

• Kaupungilla on 34 ryhmäkotiratkai-

sua, viisi asuntoryhmää ja kaksi asumiskokeiluasuntoa, joissa tuen tarve selvitetään. Omissa yksiköissä asuu noin 550 kehitysvammaista. lä kaupungin omalle tontille. Alueelle on juuri noussut uusi kerrostaloalue. Nelikerroksiseen rakennuksen tilat jakautuvat itsenäisemmin asuvien asuntoryhmään, enemmän apua tarvitsevien ryhmäasuntoihin sekä yhteiskäytössä oleviin tiloihin. Asukkaita on 20. Lisäksi viereisessä kerrostalossa on kolme tukiasuntoa.

• Kaupunki vastaa palveluiden tuot-

tamisesta. Palvelut ovat maksuttomia, mutta vuokran ja ruoan asukkaat maksavat itse.

• Vammaisten asumispalveluihin tul-

Helsingin henki / joulukuu 2019

25


Hyvinvointi

Työterveyskyselyn tulokset hyötykäyttöön Työterveyskysely tarjoaa arvokasta tietoa niin yksittäiselle vastaajalle kuin koko työyhteisöllekin. Kyselyn tuloksia voidaan nyt käsitellä uuden, konkreettisiin kehittämistoimiin ohjaavan työpajamallin avulla. TEKSTI Matti Välimäki KUVAT iStock

K

uinka usein tunnet itsesi vahvaksi ja tarmokkaaksi työssäsi? Tätä ja noin viittäkymmentä muuta asiaa tie­ dusteltiin lokakuussa kaupungin koko henkilöstölle lähteneessä Työterveysky­ selyssä. Työterveys Helsingin palvelupäällikkö T ­ uija Toikka vertaa kyselyä sähköiseen terveys­ tarkastukseen. – Työterveyskyselyn kysymykset liitty­ vät työkykyyn ja hyvinvointiin, terveyteen ja elintapoihin sekä työhyvinvointiin. Vastaaja saa välittömästi henkilökohtaisen palautteen, joka kertoo liikennevaloin ja tekstein työky­ vystä sekä herättelee pohtimaan siihen liitty­ viä asioita. Vihreä valo tarkoittaa, että asiat ovat var­ sin hyvällä mallilla. Keltaisen valon palaut­

26

Helsingin henki / joulukuu 2019

teessa on vinkkejä seikoista, joihin kannattai­ si kiinnittää huomiota, sekä linkkejä tutkitun terveys­tiedon äärelle. Punaisen valon palaut­ teessa kehotetaan tulemaan terveystarkastuk­ seen ja mukana on linkki sähköiseen ajanva­ raukseen. – Työterveyshuollosta voi saada uudenlais­ ta näkökulmaa ja keinoja omien voimavarojen vahvistamiseen. Työterveyshoitaja on ajatte­ lukumppani, joka miettii ratkaisuja yhdessä työntekijän kanssa, Toikka kertoo. Työpajasta ratkaisuja arkeen Työterveyskyselyn vastauksista kootaan myös tuloksia kaupungin toimialojen ja liikelaitok­ sien sekä yksittäisten työyhteisöjen käyttöön. Joulukuun alussa ilmestyvät ryhmäyhteen­ vedot auttavat selvittämään, mihin asioihin


Työpajamallissa pyritään vääntämään oikein rautalangasta, miten voidaan edetä konkretiaan. k­ annattaisi kiinnittää huomiota, jotta työyhteisö voisi entistä paremmin. Yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa yhteenvedoista. Työterveys Helsinki ja sosiaali- ja terveystoimiala ovat kehittäneet ryhmäyhteenvetojen käsittelyä varten työpajamallin. Työterveys Helsingin yksikönjohtaja Ritva Teerimäki ja sosiaali- ja terveystoimialan työhyvinvointiasiantuntija Anne Heikkilä kertovat, että tavoitteena on auttaa tulkitsemaan työhyvinvointitietoa ratkaisukeskeisesti. Ideana on antaa vinkkejä tulosten käsittelyyn työyhteisön kanssa sekä johtaa tulkinnoista konkreettisia ratkaisuja arkeen. Työpajamalli on suunniteltu kokemusten perusteella, jotka saatiin kaksi vuotta sitten sosiaali- ja terveystoimen esimiehille järjestetyistä työpajoista. Nykymalli on tarkoitettu kaikille toimialoille. Siinä on ideana, että esimies työstää tuloksia yhdessä työntekijöiden kanssa.

Helsingin henki / joulukuu 2019

27


Työpajatyöskentelyn malli löytyy työterveysportaalista viikolla 49, jolloin sitä voi ryhtyä soveltamaan itsenäisesti. – Tarjoamme toki myös erilaista fasilitointitukea ja esimiehille tarkoitettuja työskentelypajoja, Teerimäki kertoo. Asia kerrallaan eteenpäin Anne Heikkilä kertoo, että ensimmäisenä askeleena mallissa on löytää aineistosta yksi keskeinen havainto. – Tällainen voisi olla vaikkapa se, että seitsemän prosenttia henkilöstöstä ilmoittaa, että työkyky on selvästi laskenut, Heikkilä sanoo. Seuraavassa vaiheessa pohditaan laajasti havaintoa mahdollisesti selittäviä tekijöitä. Tämän jälkeen tavoitteena on kirkastaa, mihin pitäisi keskittyä – eli mikä olisi keskeisin asia, johon olisi järkevää panostaa. – Johtopäätös voi olla esimerkiksi sellainen, että tuloksia selittää työyhteisön työntekijöiden ikääntyminen ja tästä aiheutuva jaksamisen väheneminen. Seuraavassa vaiheessa päätetään vaikka siitä, että tiettynä päivänä ohjelmassa on työhyvinvoinnin kehittämispäivä.

Tällöin mietitään tarkemmin, miten ikääntyvien työntekijöiden jaksamista voidaan tukea työtä tuunaamalla. – Olennaista on sopia myös seurannasta, tsekkauskohdasta esimerkiksi puolen vuoden kuluttua. Silloin katsotaan, miten toimenpiteet ovat vaikuttaneet, Heikkilä kertoo. Kannattaa miettiä rauhassa ja keskittyä olennaiseen Teerimäki ja Heikkilä huomauttavat, että vuorovuosina toteutettavat Työterveyskysely ja Kunta10-tutkimus tarjoavat paljon hyödyllistä tietoa. Riskinä kuitenkin on, että työyhteisöjä koskevia tuloksia käsitellään helposti vain yleisellä tasolla. – Työpajamallissa pyritään vääntämään oikein rautalangasta, miten voidaan edetä konkretiaan, Heikkilä mainitsee. Hän korostaa myös maltin ja riittävän havainnoinnin merkitystä. – Tärkeää on, että tuloksia havainnoidaan ja tarkastellaan rauhallisesti ja systemaattisesti eikä riennetä heti tekemään tulkintoja, vaan löydetään oleelliset asiat, joihin puuttua.

Tärkeää on, että tuloksia tarkastellaan rauhallisesti eikä riennetä heti tulkintoihin.

28

Helsingin henki / joulukuu 2019

– Parempi on käsitellä vähemmän ja hyvin kuin kaikkea ja pintapuolisesti, hän lisää. Teerimäki huomauttaa, että jos näyttää siltä, että tulokset ovat hälyttävän huonoja, tarvitaan usein myös ylemmän johdon ja HR-toimijoiden tukea. – Ideaalia olisi, että esimies ottaisi myös työyhteisön yhteistoimintavastaavan vahvasti mukaan tulosten käsittelyyn, Heikkilä mainitsee. Työkykyriskien hallintaan tukea Työterveyskyselystä tuotetaan johdolle ja HR-toimijoille myös yhteenveto työpaikoista, joiden työkykyriskien määrä ylittää toimialalle tyypillisen tason. Työterveyshuolto auttaa riskiprofiilin analysoinnissa ja jatkotoimenpiteiden sopimisessa. Työkykyriskeihin puuttuminen vaatii usein työkykyjohtamisen pitkäjänteistä vahvistamista. – Työhyvinvoinnin kehittämisessä olennaista on, että kaikki kokevat asian tärkeäksi, innostuvat siitä ja tekevät työtä yhteisen päämäärän eteen, Teerimäki korostaa. HH


Työterveys Helsinki kokoaa kyselyn vastauksista ryhmäyhteenvetoja työyhteisöjen käyttöön. Tulokset kertovat yhteisön terveydestä, työkyvystä ja hyvinvoinnista. Yhteenvedot auttavat selvittämään, mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomioita ja suunnitella ratkaisuja, jotta työ sujuisi ja työyhteisö voisi entistä paremmin. Ryhmäyhteenvedot muodostetaan toimialoilta saatujen organisaatiotasojen mukaisesti. Terveyteen, työkykyyn, esimiestyöhön sekä seksuaaliseen ahdisteluun ja kiusaamiseen liittyvien kysymysten ryhmäyhteenvetoihin tarvitaan vähintään 30 vastaajaa. Muut tulokset raportoidaan, kun vastaajia on vähintään 10. Työterveyskyselyssä on mukana myös Kunta10:ssä olevia kysymyksiä, ja ne raportoidaan samalla tavalla, jotta muutosten seuranta olisi helppoa.

Vertaa tuloksia Raportointiportaalissa voi verrata yksiköiden ja toimialojen tuloksia keskenään. Portaalista löytyy myös vuosien 2015 ja 2017 vastausjakaumat. Uuden yhdistelytyökalun avulla voi koota eri työyhteisöjä tai organisaatiotasoja yhdeksi raportiksi. Näin etenkin pienemmät vastaajaryhmät saavat aiempia vuosia enemmän tietoa tuloksistaan. Portaalista löytyy ohjeita ja vinkkejä ryhmätulosten tulkintaan ja käsittelyyn. Raportointiportaali avataan, kun tulokset valmistuvat viikolla 49. Portaalin osoite, kirjautumistunnukset ja ohjeet portaalin käyttöön julkaistaan Työterveyskyselyn Helmi-­ sivuilla: Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveyshuolto > Työterveyskysely > Ryhmäyhteenvedot TEKSTI Sanna Julkunen

Työkyvystäkin voidaan puhua toisia arvostavasti Töitä, työntekijöitä, työpaikkoja, työtehtäviä, työkavereita ja työ­palavereita on monia. Työelämä on moninaista ja monenlaista. Näin myös kokemus työstä ja työkyky vaihtelevat työuran eri vaiheissa.

Työterveys Helsinki

Ryhmätulokset raportointiportaalista

Työkyky ja työssä pärjääminen voivat heikentyä sairauden tai muun syyn vuoksi. Toisinaan tilanne jää pysyvämmäksi eikä työnteko suju kuten aikaisemmin. Kuitenkin toisessa työtehtävässä sama henkilö voi pärjätä mainiosti. Miten sovittaa työ ja työkyky yhteen? Onko tämä helppoa, vaikeaa vai jotain siltä väliltä? Työterveysneuvottelussa tämä on arkipäivää. Joskus yhteensovittaminen on helppoa, kun kysymyksessä on lyhytaikainen tilanne, jolloin voidaan sopia korvaavasta työstä työpaikalla. Toisinaan tarvitaan enemmän järjestelyitä ja työterveyshuollon apua. Neuvottelu sujuu kitkattomammin, kun kaikki osapuolet arvostavat toisiaan ja välillä on keskinäistä luottamusta. Eri osapuolten roolit on hyvä olla kaikilla tiedossa. Työterveyden rooli näissä neuvotteluissa on toimia asiantuntijana, ei kenenkään etujen ajajana. Kun kaikki ovat valmistautuneet etukäteen, on helpompi keskustella ja päästä yhteiseen ymmärrykseen. Työterveysneuvottelu on yksi keino työkyvyn ja työn yhteensovittamisessa. Työkykyä on monenlaista, joten myös ratkaisut ovat moninaisia. Työkokeilua käytetään usein, kun harkinnassa on uuteen työhön siirtyminen. Toisinaan myös omaan työhön paluu pitkältä sairauspoissaololta sujuu jouhevimmin työkokeilun avulla. Tällöin työntekijä, työpaikka ja esimies pääsevät testaamaan työn ja työkyvyn yhteen sovittamista. Kokeilua seurataan työterveyshuollossa ja tilannetta käydään läpi yhteisissä neuvotteluissa. Näissä neuvotteluissa on tarkoituksena selvittää, miten työntekijä pärjää. Välillä joudutaan toteamaan, että työkyky ei ole sovitettavissa työhön. Toisinaan tarvitaan vielä lisäkouluttautumista tai kuntoutusta, jotta uusi työtehtävä olisi mahdollinen. Työkyvystä puhumisen tulisi olla työpaikoilla arkipäivää ja rutiinia. Näin myös vaativammatkin työkykyasiat on helpompi ottaa esille. Tämä ei ole vain esimiehen vastuulla, vaan myös työntekijän vastuulla. Kyseessä on yhteinen asia. Voit omalta osaltasi mahdollistaa avointa ja luottamuksellista keskustelua työpaikallasi. Sairauksista ja terveysasioista ei tarvitse puhua. Vaihdetaan kuulumisia ja puhutaan yhdessä työstä sekä sen sujumisesta.

Kuntoutussuunnittelija Heta Majasaari kannustaa puhumaan yhdessä työyhteisöissä työn sujumisesta.

29


Liikkeellä Tiedot palstalle: sisainenviestinta@hel.fi. Seuraava aineistopäivä on 1. helmikuuta.

Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Kuva: iStockphoto

Neulomisen iloa Vaikka puikot eivät ihan pysyisi käsissäsi, niin ei hätää. Martat opettavat Oodi-kirjastossa neulomisen alkeita ja neuvovat pulmissa. Paikan päällä on lankoja ja puikkoja, joten pääset helposti alkuun. Neulontaryhmät kokoontuvat 11.12. klo 14–16 ja 17.12. klo 17.30–19.30 kirjaston toisessa kerroksessa Kuutio-tilan edustalla. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille neulonnasta kiinnostuneille. oodi.fi

Helsingin kaupunginmuseo ja HAM Helsingin taidemuseo toteuttavat yhdessä fil.tri, kirjailija Anna Kortelaisen kuratoiman Mieliala-näyttelyn, joka avaa täysin uuden näkökulman sotavuosien Helsinkiin. Näyttelyt ovat esillä seuraavasti:

Hakasalmen huvilassa keskitytään siihen, miten sota vaikutti kaupunkilaisten arkeen ja miten sota näkyi kaupunkikuvassa. Esillä 30.8. asti, ti klo 11–19, ke–su klo 11–17, Mannerheimintie 13 B. Pääsymaksu 12/10 e, alle 18-vuotiaille ja museokortilla vapaa pääsy. hakasalmenhuvila.fi HAMissa nähdään mielialatekijöiden mukaan tematisoidusti sota-ajan kuvataidetta, valokuvia ja esineitä. Esillä 1.3. asti. Tennispalatsi, Eteläinen Rau-

Paremmat joululahjat Mitä jos antaisit joululahjaksi tavaran sijaan elämyksiä ja yhteistä aikaa? Näin vähennät jätettä ja viime hetken ostospaniikkia. Tavaraa paremmat lahjaideat löydät osoitteesta annajotainmuuta.fi. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on kerännyt sivustolle lahjavinkkejä moneen makuun ja kaiken ikäisille, kuten extreme-elämyksen, konserttiliput, hemmotteluhoidon tai liikuntalahjakortin. Etsi ideoita selaamalla sivuston lahjavaihtoehtoja. Lahjan antaminen sivuston kautta on helppoa, sillä voit lähettää lahjakorttisi WhatsAppissa, sähköpostilla tai pdf:nä. Voit myös tulostaa sen kuoressa annettavaksi. Lisätiedot: Elina Mattero-Meronen, elina.mattero-meronen@hsy.fi, puh. 050 381 5445

Kuinka Helene Schjerfbeckistä tuli Helene. Ateneumin näyttely, Maail­malta löysin itseni, keskittyy erityisesti Schjerfbeckin matkavuosiin Pariisissa, Pohjois-Ranskan Pont-Avenissa, Italian Fiesolessa sekä Iso-Britannian St Ivesissa 1800-luvun lopussa. Sen teokset kuvaavat maisemia, asetelmia ja taiteilijalle tärkeitä ihmisiä. Lisäksi näytteille saadaan 16 Schjerfbeckin omakuvaa ajanjaksolta 1884– 1945, jotka esitetään kiinnostavasti aikajärjestyksessä. Kaikkiaan näyttelyssä nähdään noin 130 maalausta, piirustusta ja luonnoskirjaa. Näyttely on esillä 26.1. asti, Kaivokatu 2. Ateneum.fi

Ilmoittautumiset henkilöstö­liikunnan kevätkaudelle Kevään liikuntatarjonta julkaistaan 9.12. kaupungin Helmessä Henkilöstöliikunnan sivuilla. Ilmoittautumiset Koulutukset ja tapahtumat -järjestelmässä: • ti 10.12. klo 7 alkaen: jumppakortti ja aluekortti – jos haluat kortin ohjauskauden alkuun, ilmoittaudu 17.12. mennessä • ke 11.12. klo 8 alkaen: vesiliikunta • ke 11.12. klo 9 alkaen: kaikki muu toiminta Koulutukset ja tapahtumat -järjestelmään pääsee kaupungin Helmessä kohdasta Työkalut. Myös puhelimitse voi ilmoittautua numeroon 09 310 87999: • ke 11.12. klo 8–9: vesiliikunta • ke 11.12. klo 9–10: kaikki muu toiminta Kausi käynnistyy 7.1. Vapaille paikoille voi ilmoittautua koko kauden ajan. Lisätiedot liikunnansuunnittelijoilta Eeva-Liisa Rautiainen, puh. 310 87821 ja Pilvi Heinonen, puh. 310 87822, henkilöstoliikunta@hel.fi. Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstö­liikunta FB-ryhmä: Henkilöstöliikunta Helsinki

30

Helsingin henki / joulukuu 2019

Kuva: iStockphoto

tatiekatu 8, 2. krs. ham.fi

Matkalla maailmalla

Kuva: Kansallisgalleria / Henri Tuomi

Miten sota vaikutti mielialaan?


Ristikko 4/2019 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 1.2. mennessä osoitteella sisainenviestinta@hel.fi. Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja Ristikon oikea vastaus löytyy 1.2. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 3/2019:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Marita Viitaja, Seppo Sihvonen, Merja Araneva, Arja Kuutti ja Sari Rantala. Kiitos osallistumisesta!


Uusi duuni joulu–tammikuu

1.12.

Kuva: Vilja Harala

Virittäydy jouluun

Kiinnostavaa viestintää opiskelutarjonnasta Kuka: Hanna Piira Ammatti: markkinointiviestinnän päällikkö Töihin: 1.8. Toimipaikka: kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Missä työskentelit aikaisemmin? Tulin kaupungille Kirkon viestinnästä. Vastasin siellä viimeksi kampanjapäällikkönä kirkon valtakunnallisista kampanjoista.

aloitettua tehtävissämme pystytään resursoimaan paremmin myös suunnittelu- ja kehitystyötä. Toivon, että voisin työssäni entisestään edistää nykyaikaisten markkinoinnin keinojen käyttöä.

Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Millainen on työyhteisösi?

Työtehtäväni liittyvät viestintään ja markkinointiin. Vedän markkinointiviestintäyksikköä, joka tekee kaupungin toisen asteen oppilaitosten sekä työväenopistojen viestintää. Tärkeimpänä tehtävä näen siitä huolehtimisen, että yksikköni ihmisillä on mahdollisimman hyvät mahdollisuudet tehdä omaa työtään.

Työpaikkani on toimialan hallinnossa, viestintäpalveluissa, jossa meitä viestijöitä on reilu parikymmentä. Lisäksi yhteistyö- ja kumppaniverkostomme ovat laajat.

Kaskon viestintään perustettiin markkinointiviestinnän yksikkö. Miksi ja mitä tarpeita varten? Kaskon viestintä työskenteli aiemmin yhtenä viestintäpalveluyksikkönä, jossa koko tiimi eli noin 23 henkilöä raportoi viestintä- ja markkinointipäällikölle. Nyt meillä on kaksi yksikköä, markkinointiviestintä ja palveluviestintä. Jako tehtiin niin, että toimintomme, jotka ovat enemmän tekemisissä markkinointiviestinnän kanssa, kuten työväen­ opistot, kaupungin lukiot ja Stadin ammatti- ja aikuisopisto, ovat nyt samassa yksikössä. Teemme kuitenkin sujuvasti töitä yli yksikkörajojen.

32

Mitä haasteita näet tehtävässäsi? Kohderyhmien tunnistaminen ja tavoittaminen on aina kiinnostava haaste, niin myös toisen asteen oppilaitosten ja työväenopistojen viestinnässä. Miten kertoa opiskelu- ja oppimismahdollisuuksista hyvinkin erilaisille kohderyhmille juuri heitä kiinnostavalla tavalla ja keinolla?

Mikä on kivaa työssäsi? Työkaverit ovat mukavia ja osaavia, on hienoa saada tehdä työtä hyvässä porukassa. Minulle on tärkeää, että saan tehdä merkityksellistä ja monien ihmisten tulevaisuuteen vaikuttavaa työtä. Pidän siitä, kun jokin projekti saadaan valmiiksi ja on aika katsoa työn tulokset ja arvioida, kuinka seuraavalla kerralla voitaisiin onnistua vielä paremmin.

Mihin asioihin olet tarttunut ensiksi?

Missä asut ja mitä teet vapaa-aikanasi?

Olen tutustunut yksikköni ihmisiin ja heidän tekemäänsä työhön, jotta minulle syntyy hyvä kokonaiskuva. Toimialamme on minulle uusi, ja olenkin päässyt perehtymään monipuolisesti uusiin asioihin. Tarkoitus on, että meidän yksikönpäälliköiden

Asun Pohjois-Helsingissä ja kuljen töihin julkisilla. Fillarityömatkailun otan ensi kevään tavoitteeksi. Vapaalla polkujuoksen ja tykkään liikkua luonnossa. Ensi talvena olisi toiveissa toteuttaa hiihto­ vaellus.

Helsingin henki / joulukuu 2019

Baritoni Matti Vilppola ja pianisti Aino Heimonen tunnelmoivat joulun odotusta Hakasalmen huvilassa klo 14 J. S. Bachin Jouluoratoriosta Irving Berlinin Valkeaan jouluun. Museon pääsymaksu 12/10 e, alle 18-vuotiaille ja museokortilla vapaa pääsy. hakasalmenhuvila.fi

1.12.–6.1. Lasten kaupungin joulusuunnistus Leikkimielisessä joulusuunnistuksessa saa etsiä tonttujen jälkiä Lasten kaupungissa. Suunnistus aloitetaan kaupunginmuseon aulan infotiskiltä, Aleksanterinkatu 16, ma–pe 11–19, la–su 11–17. helsinginkaupunginmuseo.fi

10.12.–18.1. Shangri-La Emmi Vuorisen, Johanna Vilénin, Mikaela Wikströmin ja Tuija Leinosen yhteisnäyttelyssä on monipuolisesti intohimoa, huumoria, intensiivisyyttä sekä herkkyyttä taiteen eri muodoissa. Malmitalon Parvi ja aula, Ala-Malmin tori 1, vapaa pääsy. malmitalo.fi

18.12. Hurahda roolipeliin Oodin roolipelikerhossa aloittelijakin pääsee kokeilemaan roolipelaamista ilman aiempaa pelikokemusta. Kerhossa pelataan vain yhden illan tarinoita. Tule pelaamaan klo 17–22, Töölönlahdenkatu 4, Oppimistila 2, 2. krs. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: facebook.com > groups > oodin.oneshot.rooli­pelikerho

10.–30.1.

Mielenmaisemia lapsuudesta aikuisuuteen VÄLÄHDYKSIÄ – Mielenmaisemia ja matkoja lapsuudesta aikuisuuteen -näyttelyssä tarkastellaan poikana olemisen ”nyansseja” perinteisten roolimallien ja odotusten ulkopuolella. Näyttelyn ovat toteuttaneet nuoret valokuvaajat Poikien talon Kameraklubissa ohjaajanaan Tom Serratti. Caisa Galleria, Kaikukatu 4 B, vapaa pääsy. caisa.fi

16.1. Kuka oli J.K. Harju? Tieteiden yönä kaupunginmuseossa keskustellaan Pullopostia Kurvista -näyttelyn päähenkilöstä, J.K. Harjusta. Tilaisuus klo 18–19.30, Aleksanterinkatu 16, vapaa pääsy. helsinginkaupunginmuseo.fi

Profile for Otavamedia OMA

Helsingin henki 4/2019  

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

Helsingin henki 4/2019  

Helsingin kaupungin henkilöstölehti