Nuotta 12/2002

25.11.2002

14:54

Sivu 1

uotta

“Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon”

Jer 9:1

Nuoren seurakunnan sanoma joulukuu 2002

12/2002 Nuotta

12/2002 Nuotta

25.11.2002

14:56

Sivu 2

2

nuotta2 cyan magenta yellow black

uotta

Nuoret johtajat

esiin!

Valtioiden, kirkkokuntien, yksittäisten seurakuntien ja hengellisten järjestöjen tulevaisuus riippuu siitä, miten ne panostavat nuoreen sukupolveen – nyt. Näin väitti 170 miljoonaa kristittyä edustavan World Evangelical Alliance (WEA) -järjestön uunituore johtaja Gary Edmonds puheessaan, jossa hän käsitteli maailmanlaajan seurakunnan haasteita ja uhkakuvia. Erityisesti Edmonds korosti nuorisotyön merkitystä. En voi muuta kuin sanoa hartaat aamenet Gary Edmondsin väitteelle.

Tulevaisuuden kirkon rakentamiseen tulisi ilman muuta kuulua nuorten johtajien esiin nostaminen ja kouluttaminen. On kohtalokasta, jos vallan kahvaan tarttuvat väärät ihmiset. Valitettavasti elämme maailmanlaajaa johtajuuden kriisiä. Johtajien tuulisille paikoille ei ole tunkua. Ei tarvitse kuin katsoa suomalaisten nuorisotapahtumien ohjelmia viimeisen kymmenen vuoden ajalta, niin huomaa, että niissä pyörivät samat nimet vuodesta toiseen! Missä ovat uudet nuorisovaikuttajat? Emmekö me vanhat parrat ole osanneet antaa tilaa? Tahdonkin omistaa vuoden viimeisen pääkirjoituksen kaikille nykyisille ja tuleville nuorille johtajille. Te tulette viemään kirkon huomiseen! Teitä tarvitaan kipeästi!

Johtajuus eri muodoissaan on yksi Jumalan seurakunnalleen antamista armolahjoista – karismoista (”karisma” tulee kreikan kielen sanasta kharis, joka tarkoittaa armoa). Eräs johtajalle tyypillinen ominaisuus on vaikutusvalta; kyky saada ihmiset vakuuttumaan jostakin asiasta niin, että nämä seuraavat vaikka minne. Johtajan tunnistaa siis simppelisti siitä, että häntä seurataan. Jos tunnistat itsesi kyseisestä määritelmästä, saattaa olla, että Jumala kutsuu juuri sinua johtajaksi. Kuka tietää.

Nuorisokulttuurissa palvotaan lah-

jakkuutta. Suositusta näyttelijästä, muusikosta, tai urheilijasta sanotaan, että hänellä on karismaa. Ulkoista vaikutusvaltaa. Karismaa ihannoidaan nykyään luonteen ja elämänarvojen kustannuksella. Ei ole enää väliä sillä, että ihmisen julkinen kuva ja arkitodellisuus ovat täysin erilaiset. Karismaa voi käyttää myös pirullisen itsekkäästi väärin. Raamatun pohjalta nouseva johtajuus on kuitenkin aivan muuta. Se on karisman ja Jumalan kasvattaman luonteen yhdistelmä. Mutta käänteisessä järjestyksessä!

Johtajat eivät kasva yhdessä yössä. Jumala kasvattaa johtajansa usein kipeiden ja haastavien elämänvaiheiden kautta. Johtajan kasvuun kuluvat elämänmittainen Jumalan sanan opiskelu, rukous, avoimuus ja nöyryys oppia uutta, onnistumiset ja epäonnistumiset. Jos mietit miten päästä alkuun, etsi serakunnastasi tai järjestöstä arvostamasi johtaja ja kerro hänelle, että olet halukas oppimaan ja auttamaan. Että olet käytettävissä vaikka hanttihommiin. Johtajuus on matka. Jos sinua kutsutaan siihen, niin anna mennä. Jos taas paikkasi on joku muu, täytä se iloiten ja rukoile johtajiesi puolesta!

Heidän vastuunsa on suuri.

Nuoren seurakunnan sanoma

joulukuu 2002 • Sophead Pech 4-5 • Laskettu aika 6 • Jeesus pakolaisten kuningas 8 • Nuotan joulupakina 8 • Maailman sivu: Kuka on pakolainen 9 • Isoskoulu 10 • Aziz hokkareilla 11 • MN-festarien kuva-

reportaasi • Kuukauden srk: Pyhäjoki 12 • Nuotta Awards : Pekka Rahkonen 16 • Huumoria: Pakoilun perusteet 18 • Patrik Tang - multikansallinen 24

• Christoforum 6 • Maan ja taivaan väliltä 15 • Juha Tapion kolumni 15

• Prayer zone 17 • Leffat 19 • Musauutiset 20-21 • Etsin ystävää 22 • Menovinkit 23

mikä colahti?

• takkatuli • lumipallo takaraivoon • pelastuksen lahja

mikä culahti?

• jouluhössötys • lempivillapaita • hankeen unhoittunut lapsi

*** Hyvä Nuotan lukija, pidät käsissäsi painoasultaan uudistunutta lehteä. Me Nuotan toimituksessa tahdomme kehittää lehteä jatkossakin – antakaa tulla palautetta! Kaksivuotinen jaksoni Nuotan päätoimittajana on nyt ohi. Lehden kippariksi seuraavaksi kahdeksi vuodeksi astuu Heinosen Juha. Kiitos menneestä ja siunattua Vapahtajan syntymäjuhlaa!

uotta NUOTTA ILMESTYY 11 KERTAA VUODESSA. ISSN–0357–7139 TOIMITUS: Päätoimittaja Jussi Miettinen, puhelin:(019) 7792200, 050 3739341. jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari, tommi.hakkari@nuotta.com Yhteydenotot mielellään sähköpostilla Toimituskunta: Pia Pietilä, Juhana Tarvainen, Sinikka Heiskanen, Jussi Valkonen, Virpi Rannila, Minna Korhonen Toimitusneuvosto: Juha Heinonen, Jussi Miettinen, Hannu Kymäläinen, Risto Viitikko, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ilkka Päiväsaari, Ismo Vettenranta, Tommi Hakkari

Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta.

JULKAISIJAT: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Ti-to klo 9-16 Irma Laitinen, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 tai irma.laitinen@sley.fi tai Kansanlähetys,12310 RYTTYLÄ, puhelin: (019) 77 920.

TILAUSHINNAT 1.1.2002 alkaen: kestotilaus 34 euroa, vuosikerta 37 euroa, 1/2 vsk. 20 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu.

ILMOITUSHINTA: 1,35 euroa/pmm + alv, 1/4 -sivua isompien hinnat erikseen.

TAITTO: Tommi Hakkari KANNEN KUVA: Tuomo Tumpelo

Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com

TOIMITUKSEN OSOITE: PL 184, 00181 Helsinki, puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com

KUSTANTAJA: SLEY–Kirjat Oy, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, 2002

12/2002 Nuotta

25.11.2002

14:56

Sivu 3

3

Kuukauden

kala

uotta

Kevin Max haastaa syvemmälle Jumalan tuntemisessa

Kevin Max on muusikko, runoilija, näyttelijä ja lauluntekijä. Dc Talkista soolouralle lähteneen artistin Stereotype Be -levyltä on kaksi biisiä palkittu Grammy -palkinnolla. Mies keikkailee paljon Amerikasta Eurooppaan. Valovoimaisen staran sisältä löytyy myös inhimillinen puoli.

- Kuuluisuus ei ikinä tee hyvää ihmiselle.

Se nostaa vain omaa egoa, ja koska se on lihallinen, kuuluisuus vie poispäin Jumalasta. Tunnen vain muutamia ihmisiä, jotka osaavat suhtautua oikein menestykseen, omaa egoaan korottamatta. Yksi näistä harvoista on Billy Graham, jonka kanssa olemme tehneet paljon yhteisiä keikkoja dc Talkin kanssa.

Musiikilla haluat rikkoa stereotypioita siitä, mistä uskossa on kyse. Mitä ovat nuo stereotypiat?

JUHANA TARVAINEN JA PIA PIETILÄ GALLUP KYSELTY HELSINGISSÄ

Gallup

- Yksi stereotypia on käsitys uskovien klubista, joihin vain tietynlaisilla ihmisillä on

sisäänpääsy. Kristittyjen ei pidä elää omissa ympyröissään, vaan luoda suhteita kaikenlaisiin ihmisiin. Näin Jeesuskin teki: Hän oli monenlaisten ihmisten ystävä yhteiskuntaluokasta tai uskonnosta huolimatta. Ei ole olemassa uskovaisten klubia, johon jotkut kuuluvat ja jotkut eivät. Uskon, että jos Jeesus olisi artisti, Hän hengaisi kaikenlaisten ihmisten kanssa ja esiintyisi erilaisille yleisöille.

Mikä on kysymyksesi Jumalalle?Minulla on niin paljon kysymyksiä… Mietin usein, kuinka Hän voi rakastaa minua,

vaikka olen niin säälittävä ja surkea. Jumalan armo ja rakkaus ovat niin valtavia asioita, että ne melkein räjäyttävät mielen. Olen Jumala-suhteessani ikuinen lapsi, ja pyydän, että Jumala opettaa, miten voin kasvaa. Haluan mennä syvemmälle hänen tuntemisessaan läpi koko elämäni.

Mikä sai sinut valitsemaan levyllesi Sterotype Be rajoja rikkovan musiikkityylin?

ni, mutta en halunnut kirjoittaa kaikkia lauluja uskosta. Halusin käsitellä ihmiselämän tavallisempia asioita: ihmissuhteita ja arkea. Uskon että kaikilla on eri tapa kommunikoida ja käyttää lahjojaan. Jumala halusi, että olemme rohkeasti erilaisia, kuten jokainen ruumiinjäsenkin on erilainen. Tärkeitä on seurata sitä intohimoa, jonka Jumala on jokaiselle antanut.

VIRPI RANNILA VIRPI.RANNILA@NUOTTA.COM

- Halusin tehdä levyn koko maailmalle tiettyyn ryhmään keskittymättä. Uskon Jeesukseen ja Raamattuun koko sydämestä-

Anu, 30

Kitty, 16

Sanjay, 21

- Sitovien päätösten tekemistä.

- Semmosia asioita, mihin ei osaa vastata.

- Pelkään vanhempieni kuolemaa.

Sari, 21 Leo, 24 Asioita, jotka jäänyt tekemättä.

on

Mitä jännität eniten?

- Tällä hetkellä ainakin lipuntarkastajia.

Minna, 17 - Velvollisuuksia.

Kysy kalalta: www.nuotta.com/ > kala

Miten kuuluisuus vaikuttaa elämääsi?

12/2002 Nuotta

25.11.2002

14:58

Sivu 4

4

nuotta4 cyan magenta yellow black

uotta

Sopheap Pech:

”En tunne vanhempiani - mutta he ovat aina mielessäni.” naljailusta, vaan muutin sen usein leikiksi, Soppa hymähtää.

Kasvatti ja satutti Sopan elämä kasvattivanhempien perheessä oli vaikeaa. Kambodzalaiset kasvattivanhemmat pitivät tiukkaa kuria ja olivat hyvin tarkkoja Sopan ja toisen adoptoidun kasvattityttönsä menemisistä ja tulemisista.

- Meidän piti tulla aina suoraan koulusta kotiin, emmekä saaneet osallistua mihinkään koulun kerhoihin tai muuhun vapaa-ajan toimintaan. Emme saaneet nähdä edes ystäviämme. Kotona oli myös paha olla, koska kasvatti-vanhempani käyttäytyivät hyvin väkivaltaisesti. Pelkäsin hirveästi ja usein niissä tilanteissa mietin, etteivät omat vanhempani olisi koskaan tehneet sellaista minulle, Sopheap hiljentyy miettimään.

Onnenpotku Kohta tulee kaksi vuotta siitä, kun Soppa jätti kasvattiperheensä ja siirtyi Arto ja Paula Maliniemen Mansikkamäen perhekotiin.

- Tilanne meni lopulta siihen pisteeseen, etten enää jaksanut. Minulla ei ollut ketään aikuista, kehen olisin voinut luottaa tai puhua tilanteestani. Olin kestänyt pahoinpitelyä jo 16 vuotta ja minun oli päästävä pois. Se oli varmasti Jumalan johdatusta, että pääsin Maliniemen perheeseen. Elämäni muuttui silloin monelta kantilta, Soppa muistelee.

Maliniemien perhekodissa Sopheap tunsi ensi kertaa olonsa rakastetuksi ja tärkeäksi.

- Minulle tuli heti turvallinen olo. Siellä oli jotenkin lämmin henki ja pystyin luottamaan Artoon ja Paulaan. Sijaisvanhempieni usko teki minuun vaikutuksen ja uskonasiat alkoivat kiinnostaa enemmän, Soppa kertoo.

Sitä luulisi tapahtuvan vain elokuvissa: Maassa riehuu sota, jota seuraa vuosikymmenien köyhyys ja nälänhätä. Pieni tyttö syntyy keskelle kaaosta. Hän ei tiedä mitään perheestään, eikä ole koskaan nähnyt vanhempiaan. Lapsi lähetetään pakolaisena vieraaseen maahan, jossa hän ei tunne ketään, ei osaa kieltä eikä tunne kulttuuria. Ja elokuva voi alkaa.

Mutta tämä tarina onkin totta. Tytön nimi on Sopheap Pech ja hän asuu nykyisin Hyvinkäällä. Sopheap eli ”Soppa”, 18, tu-

li kasvattivanhempiensa kanssa kuumasta Kambodzasta keskelle Suomen hyisintä talvea.

- Olin silloin 7-vuotias. Muistan, että minulla oli päälläni sininen mekko ja jalassani sandaalit. En oikein ymmärtänyt, mitä oli tapahtumassa. Meitä oli vastassa yksi suomalainen pakolaistyöntekijä, joka oli varannut onneksi mukaansa talvivaatteita. Emme tienneet mitään Suomesta ja aluksi jopa luulin, että taivaalta satoi suolaa. Muistan, kuinka hassulta tuntui, kun lumihiutaleet sulivat suuhun.

Tunnelma oli kuitenkin jotenkin rauhallisempi kuin kotona, Soppa miettii.

Koulun penkille Hiihtoriparille Soppa aloitti heti kotiuduttuaan koulunkäynnin ja oppi suomen kielen hyvin nopeasti. Luokkakaverit olivat uteliaita ja tulivat juttelemaan uudennäköisen oppilaan kanssa.

- Sain hyviä kavereita, mutta ihan kaikki eivät tuntuneet hyväksyvän erilaisuuttani. Jotkut pojat vähän ivailivat ulkomaalaisuuttani, mutta yritin olla kuulematta ja välittämättä siitä. Jälkeenpäin olen oppinut ymmärtämään, että heillä oli ennakkoasenteita meitä pakolaisia kohtaan.

He ajattelivat, että me tulemme tänne viemään heidän etuuksiaan ja valloittamaan maan. Kiusaaminen kuitenkin loppui, kun he huomasivat, etten jaksanut välittää

Sopheap on uskonut Jumalaan aivan pienestä tytöstä saakka. Ala-asteen uskonnontunnit olivat Sopan mieleen ja luottamus Jumalaan on kantanut läpi vaikeidenkin aikojen.

- Kasvattivanhempani eivät antaneet minun käydä enää yläasteella uskonnontunneilla. Kotona meillä ei ollut varsinaista uskontoa, ja rippileirillekin osallistuminen kiellettiin. Kun sitten muutin Maliniemille, halusin käydä rippikoulun ja tulla kastetuksi, vaikka olinkin vähän vanhempi. Ripari oli hieno kokemus ja toi elämääni aivan uudenlaisen käänteen. Uskoni Jumalaan vahvistui ja uskalsin jät-

12/2002 Nuotta

25.11.2002

14:59

Sivu 5

5

uotta täytyä kokonaan Hänen varaansa. Erityisesti mieleen on jäänyt kastetilaisuus, jossa tuttu työntekijä, Virpi Koivisto, luki Raamatusta erään kohdan, joka oli aivan suoraan minun elämäntilanteestani. Se hetki oli todella liikuttava, Soppa miettii.

Kokkikouluun Sopheap opiskelee tällä hetkellä hotellija ravintola-alaa Tuusulanjärven ammattiopistossa Järvenpäässä.

- Meneillään on toinen vuosi kyseisessä koulussa. Opiskelu on ollut todella kivaa. Välillä on ollut vähän rankkaa, mutta kaikesta on lopulta selvitty Jumalan avulla. Ilman Jeesusta ja sijaisvanhempieni tukea olisin varmaan jo luovuttanut. Nyt olen alkanut uskoa enemmän itseeni ja uskaltanut haaveilla jo tulevaisuudestani. Toivoisin, että joskus valmistuisin kokiksi ja voisin perustaa oman ravintolan, Soppa unelmoi.

Piruetteja ja sähläystä Koulun ohella Soppa ehtii myös pelaamaan salibandya ja käymään seurakunnan nuortenilloissa.

- Salibandyn aloitin tänä syksynä ja olen tykännyt siitä hirmuisesti, niin kuin muistakin pallopeleistä. Olen ollut myös paljon mukana seurakunnan jutuissa ja niistä sählyilloista sen kimmokkeen sali-

bandyyn varmaan sainkin. Hyvinkään seurakunnalla on paljon ohjelmaa; tiistaisin ja lauantaisin on nuortenilta, keskiviikkoisin sählyä ja perjantaisin raamis. Eipä tässä oikein ehdi paljon muuta tekemään, kun koulukin vie niin paljon aikaa, Soppa huokaa.

Joululoman Soppa aikoo ottaa rennosti.

- En ole tehnyt hirveästi suunnitelmia.

Luistelemassa haluaisin kyllä käydä. Se on niin ihanaa! Olen oppinut tekemään jopa piruetin pienen kompuroinnin jälkeen, Soppa nauraa.

Joulu merkitsee Sopalle ennen kaikkea yhdessä oloa ja Vapahtajan syntymäjuhlaa.

- Joulussa on parasta läheisten ja perheen kanssa yhdessäolo. Tietysti on myös kiva saada joululahjoja, mutta ne ovat toissijaisia. Muistan, että kun olin pienenä tyttönä vasta tullut Suomeen, muut lapset puhuivat jostain joulupukista ja lahjoista. En ymmärtänyt ollenkaan, mistä oli kyse. Omassa kulttuurissani ei joulua vietetty. Nyt olen iloinen, kun saan nauttia joulun tunnelmasta ja rauhasta täysin rinnoin. Niin, ja piparit ja joulutortut ovat aivan ihania, Soppa hymyilee.

Koti-ikävä Sopan elämässä on paljon kysymyksiä, joihin ei löydy vastauksia. Hänellä on vie-

Joulu merkitsee Sopalle ennen kaikkea yhdessä oloa ja Vapahtajan syntymäjuhlaa.

lä monia selvittämättömiä asioita ja runsaasti ajateltavaa.

- Joskus iltaisin, kun katselen sängystäni tähtitaivasta, mietin monia asioita elämässäni. Haluaisin tietää, miksi vanhempani hylkäsivät minut ja miksi he eivät halunneet huolehtia minusta. Mietin myös usein sitä, miltä he mahtavat näyttää ja missä he ovat juuri nyt. Ajattelen, että he olisivat välittäneet ja rakastaneet minua juuri samalla tavalla kuin Maliniemet. Toivon hartaasti, että saisin joskus tavata heidät. En pysty ehkä kuitenkaan uskomaan, että löytäisin joskus oikeat vanhempani. Kaikesta on kulunut jo niin pitkä aika, enkä edes tiedä, mistä alkaisin etsiä, Sopheap sanoo kaihoisasti.

Sopan on vaikea käsittää luokkakavereiden valituksia omista vanhemmistaan.

- En ymmärrä, miksi he ajattelevat niin, kun heillä on oma, rakastava perhe.

Jos saisin itse elää omien vanhempieni kanssa niin kuin tavalliset ihmiset, olisin niin onnellinen. Mutta koska minulla ei ole sellaista, se tuntuu joskus aika pahalta. Vaikka usein kyllä ajattelen Artoa ja Paulaa isänä ja äitinä, Soppa tunnustaa.

Paluu juurille Soppa tuntee olevansa kambodzalainen, vaikka ei tunne omaa kulttuuriaan kovin hyvin. Hän toivoo vielä joskus pääsevänsä käymään Kambodzassa.

- Haluaisin päästä näkemään, millaista siellä on nyt. Olen kuitenkin onnellinen, että saan asua täällä Suomessa, sillä siellä on niin kurjat olot ja paljon köyhyyttä. Olen kiitollinen siitä, että saan asua Maliniemen perheessä ja minun ei tarvitse kärsiä puutteesta. Joskus ruokaa saa vähän liikaakin, Soppa virnistää.

Elokuva päättyisi varmaankin siihen, kuinka jo aikuiseksi kasvanut tyttö löytäisi vihdoinkin oikeat vanhempansa. Onnellisina he katsoisivat kukkulalta iäisyyteen ja loppumusiikki pääsisi valloilleen.

Oikeassa elämässä emme voi kuitenkaan tietää, löytääkö Sopheap jonain päivänä biologiset vanhempansa vai ei. Varmaa on kuitenkin se, että hänellä tulee olemaan aina rinnallaan Jumala ja parhaat mahdolliset sijaisvanhemmat, kukaties joskus vieläpä isovanhemmat.

TELLERVO ULJAS TELLERVO.ULJAS@NUOTTA.COM

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:00

Sivu 6

6

nuotta6 cyan magenta yellow black

uotta

Laskettu aika Vaimoni kanssa elämme jän- (1.Moos.3:15). Halki Israelin historian nittäviä hetkiä: meidän per- kaikuvat Jumalan lupaukset Messiaasta. heessä lasketaan aikaa. Jumalan laskemaa aikaa odotettiin.

Kun aika on täynnä, syntyy uusi elämä, joka muuttaa Aika täyttyi maailmamme. Me emme tiedä vielä miten, mutta odo- Jouluevankeliumissa Luukas kertoo maailmanhistorian mullistaneesta syntymästamme ihmetellen.

Parituhatta vuotta sitten Israelissa odotettiin erään lasketun ajan täyttymistä.

Kun laskettu aika täyttyi, syntyi uusi elämä, joka muutti maailman. Tämän lapsen syntymä ei kuitenkaan muuttanut vain vanhempien elämää. Tämä syntymä mullisti koko maailmanhistorian.

Joulunsankari jota odotettiin Yhdeksän kuukautta ennen laskettua aikaa Jumala oli ilmoittanut nuorelle Marialle enkelin suulla: ”Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus.” (Luuk.1:31). Maria oli syystäkin ihmeissään. Vaikka Joosefin kanssa oli vipinää, he molemmat kyllä tiesivät missä rajat kulkivat. Mutta nyt olikin kyse Jumalan toiminnasta. Enkeli sanoi Marialle: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy on pyhä, häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.”

(Luuk.1:35). Taivaallinen ultraääni ilmoitti Marialle etukäteen lapsen alkuperän, sukupuolen, jopa nimen. Mahtoi olla Marialla ja Joosefilla jännittävät ja ihmeelliset yhdeksän kuukautta. He saivat odottaa Jumalan lupausten toteutumista.

Maria ja Joosef eivät olleet ainoat odottajat. Heitä ennen oli odotettu jo kauan. Paratiisista alkaen oli odotettu Häntä, joka murskaisi pahuuden ja synnin vallan

tä lyhyesti ja koruttomasti: ”Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa.”

(Luuk.2:6) Laskettu aika tuli täyteen. Betlehemissä, pienessä kylässä, syrjäisessä tallissa syntyi lapsi, jossa Jumala tuli ihmisten keskelle. Jumalan pelastussuunnitelmassa alkoi uusi vaihe: ”Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. ” (Gal.4:4). Maria ja Joosef olivat varmasti yhtä aikaa iloissaan ja ihmeissään. Lapsen syntymä oli jo sinänsä mahtava juttu. Mutta se, että Maria sai pitää sylissään ihmiseksi syntynyttä Jumalaa ja kääriä hänet kapaloihin, oli vieläkin ihmeellisempää. He saivat kosketella ja katsella lihaksi tullutta Jumalan Sanaa (Joh.1:14). Jumala oli vastannut odotukseen ja täyttänyt lupauksensa.

Ihmeellinen lapsi Lapsen syntymästä kiinnostuneet kyselevät yleensä sairaalassa vastasyntyneen vanhemmilta synnytyksestä, lapsen painosta ja pituudesta. Betlehemin tallin ensimmäisillä kävijöillä riitti itsellään vielä enemmän kerrottavaa. Yövuorossa olleet paimenet olivat kuulleet enkelin kertoneen vastasyntyneestä: ”Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” (Luuk.2:11) Enkelit olivat yhdessä julistaneet paimenille, mitä tämän lapsen syntymä merkit-

si: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”(Luuk.2:14) Tämän ihmeellisen lapsen kohdalla ei ollut tärkeintä paino tai pituus. Tärkeintä oli se, että hän on Jumalan lupaama Vapahtaja. Maria, Joosef ja paimenet näkivät seimessä tavallisen poikalapsen, mutta he uskoivat enkelien sanat. He uskoivat, että tässä lapsessa Jumala on meidän keskellämme.

Tämä lapsi on ihmeellinen lapsi sinullekin. Hänessä Jumala on osoittanut, että hän ei ole hylännyt luomakuntaansa.

Vaikka me olemme synneillämme syylliset Jumalan luomakunnan rappioon, Luojalla on silti hyvä tahto meitä kohtaan. Hän rakasti meitä niin paljon, että lähetti meille Vapahtajan. Jeesus tuli veljeksemme, elämään ihmisen elämää.

Siksi Jumala ymmärtää sinun elämääsi.

Hän tietää, mitä on olla ihminen. Hän on armollinen ja hän rakastaa sinua.

Tämä ihmeellinen lapsi toteutti ajallaan koko Jumalan pelastussuunnitelman. Jumalan laskemalla hetkellä hän sovitti kaikki syntimme: ”Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti.”(Room.5:6) Jumalan laskemalla hetkellä hän nousi kuolleista ja osoitti, että kaikki Jumalan lupaukset ovat totta.

Katsele ja ihmettele Jeesus -lasta. Hänessä näet kuinka paljon Jumala sinua rakastaa. Hänessä saat uskoa todeksi kaikki Jumalan lupaukset.

LAURI KIVIRANTA

”Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa.”

(Luuk.2:6)

”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”

(Luuk.2:14)

”Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti.” Room.5:6

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:01

Sivu 7

7

uotta

Jeesus - pakolaisten kuningas Jeesus, jos kuka, ymmärtää, mitä merkitsee olla pakolainen – kaukana kotoa.

Hänen pakolaisuutensa alkoi jo ennen syntymää. Jeesus joutui elämänsä aikana pakoilemaan milloin poliittisten, milloin uskonnollisten syiden takia. Jopa oman perheen jäsenet käänsivät hänelle selkänsä. Raamattu sanoo, että koska Jeesus on ollut kiusattu kuin mekin, Hän kykenee samaistumaan pakolaisuuteemme, olipa se sitten millaista laatua tahansa (Hebr 4:15).

Kun Jeesus sikiää Marian kohtuun, Joosef aikoo paeta ja jättää morsiamensa selviytymään yksin aamupahoinvoinnista ja kaikesta muustakin.

Laskettuna aikana ovat majatalot täynnä. Kun Jeesus parkaisee ensimmäisen kerran tallin pahnoilla, Israelissa kalisevat Rooman miehitysvallan kilvet ja keihäät. Hänen vanhempansa, Joosef ja Maria, kuuluvat pieneen ja outoon juutalaiseen kansaan, joka elää jossakin miehitettyjen kansojen perukoilla. He pelkäävät valloittajia ja maksavat sille raskaita veroja.

Idän tietäjät ovat tuskin päässeet kotiin, kun vainoharhainen Herodes päättää surmata vielä lapsenkinassa ynähtelevän Jeesuksen mihin hintaan tahansa.

Varmuuden vuoksi tappokäsky pannaan koskemaan kaikkia Betlehemin seudun alle kolmevuotiaita poikia. Joosef nostaa perheensä aasin selkään ja anoo turvapaikkaa Egyptistä, vieraan uskonnon ja kulttuurin keskeltä.

Noin 30-vuotiaana Jeesus joutuu oman kansansa oikeaoppisten tappolistalle. Hän parantaa sapattina erään miehen kuivettuneen käden. Siitä ja monesta muusta syystä fariseukset päättävät ottaa hänet päiviltä. Jeesusta vainottiin vakaumuksen tähden.

Kiirastorstaina Juudas vaihtaa puolta.

Kolmestakymmenestä hopearahasta hän toimittaa Jeesuksen vainoajilleen.

Juutalaisten suuren neuvoston edessä häntä vastaan esitetään monta väärää todistajanlausuntoa. Jeesusta syljetään kasvoille ja pahoinpidellään. Hänen lähimmät ystävänsä kieltävät tuntevansa hänet.

Roomalaisen oikeuden edessä juutalaiset vaativat Jeesukselle kuolemanrangaistusta. Tuomiovaltaa käyttävä Pilatus empii, mutta rakastaa lopulta enemmän omaa mukavuuttaan ja ihmissuosiota kuin oikeutta ja ihmistä.

Kun Jeesus on ruoskittu, roomalaiset sotilaat pilkkaavat, sylkevät ja pahoinpitelevät häntä. Hänet ripustetaan alastomana kolmen naulan varaan pilkattavaksi ja kuolemaan.

Kaikkea tällaista, ja pahempaakin, monet ihmiset kärsivät samaan aikaan, kun me struuttaamme joulukinkun päälle

sinappia. Adam ja Eeva joutuivat pakolaisiksi paratiisista, ja siitä asti olemme kiduttaneet, tappaneet ja ajaneet toisiamme pakolaisuuteen. Veljensä Abelin surmannut Kain oli maailmanhistorian kolmas ihminen ja kolmas pakolainen.

Jeesuksen kärsimys oli hirveä, mutta ei ainutlaatuinen. Paitsi yhdessä, sittenkin täysin ratkaisevassa mielessä. Jee-

suksen suurin kärsimys ja suurin pakolaisuus oli siinä, että yhteys Isään katkesi. ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” Kun Jeesus otti päälleen kaikkien pakolaisten, kaikkien hirmuhallitsijoiden ja kaikkien välinpitämättömien lähimmäisten synnit, myös Jumalan viha tuli Jeesuksen päälle. Siksi me vietämme taas kerran joulua, synnin pakolaisuu-

desta kotiin kutsuttujen juhlaa.

DANIELLE MIETTINEN PIIRROS KATJA-MAARIA KASKINEN

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:02

Sivu 8

8

uotta

Nuotan joulupakina nuotta8 cyan magenta yellow black

Nuotta tilasi Teuvo V. Riikoselta joulupakinan.

Tehtävän antoon kuuluivat seuraavat sanat Jeesus, Odotus, Uhri, Lähimmäinen, Usko = JOULU Siunattua joulunaikaa toivoo Nuotan toimitus!

J

eesus.

Jeesus on yleinen nimi monissa maissa. Espanjalainen kävelijä Jeesus Carsia voitti muutaman vuotta sitten maailmanmestaruuden miesten lajissa. Samoissa kisoissa Suomen Sari Essayah voitti naisten kävelyn. Sari uskoo Jeesukseen, joten molemmissa lajeissa Jeesus oli voittaja. Jeesuksen nimessä voitetaan, mutta Jeesuksen Kristuksen nimessä saadaan synnit anteeksi ja voitetaan vielä enemmän. Jouluna meille muistutetaan, että Jeesus on syntynyt maailmaan. Jeesus voi syntyä myös sydämeemme.

O

dotus.

Menin kerran pankkiautomaatille kiireessä ja naputin luvut ja odotin kärsimättömänä rahaa ja tilitietoja. Juuri silloin tuli automaatin ruutuun teksti: “Odota hetki, tapahtumaasi käsitellään”. Moni ihminen odottaa. Asiat vaihtelee, mutta ydin on, että ei millään jaksaisi odottaa. Eikä uskoa, että asioita järjestellään. Kun vanhan testamentin kirjoitukset suljettiin, alkoi 400 vuoden odotus. Kunnes parituhatta vuotta sitten odotus päättyi ja Jeesus syntyi. 400 vuotta oli pitkä odotus, mutta tapahtumaa käsiteltiin.

U

hri.

L

ähimmäinen

Kaukaisten maiden ihmisten hätä koskettaa meitä. Siksi monet keräykset saavatkin paljon tuottoa. Kaukana oleva lähimmäinen koskettaa. Mutta usein lähellä oleva kauimmainen jää meiltä huomaamatta. Koulukiusattu, vanhus, sairaalassa oleva, masentunut, elämässään epäonnistunut ja moni muu lähimmäinen voi muodostua meille kauimmaiseksi, jota emme uskalla lähestyä.

Kaukana oleva lähimmäinen on helpompi auttamisen kohde kuin lähellä oleva. Entä jos tänä jouluna mietit kuka on sinun lähelläsi oleva kauimmainen?

U

Muutaman vuotta sitten Israelissa terroristi yritti ajaa räjähdysaineella lastatun auton koulubussia päin. Yksi vähän aikaisemmin Israeliin muuttanut 19-vuotias sotilas ajoi terroristin eteen estäen törmäyksen bussiin. Nuori sotilas kuoli säästäen samalla kymmenien koululasten hengen. Israelilaisessa lehdessä kerrottiin kuolleen sotilaan vanhempien kertoneen, että heidän piti antaa tämä uhri kansan puolesta. Yksi kuoli, jotta monet jäisivät henkiin. Betlehemin seimestä alkoi tie kohti Golgataa. Yhden piti uhrata elämänsä, jotta monet saisivat elämän.

sko

Jeesuksen elämä vei ristille. Hänen molemmille puolille oli ristiinnaulittu rikollinen. He kävivät keskustelua ennen kuolemaansa. Keskustelu tiivistyi siihen, että toinen uskoi ja toinen ei. Tuossa tilanteessa oli läsnä ihmiskunta kahtiajakautuneena. Toinen uskoo ja toinen ei. Uskossa ei ole kyse vahvuudesta, määrästä ja pituudesta. Vain yhdestä asiasta. Kohteesta. Ryöväreillä oli vieressä Messias. Toinen katsoi ja uskoi. Toinen katsoi eikä uskonut. Kohde ratkaisee.

Usko Jeesukseen. Se on uskoa, jonka Jeesus vaikuttaa. Käännä katseesi Jeesukseen ja usko.

TEUVO V. RIIKONEN REHTORI, KIRJAILIJA SAVONLINNAN KRISTILLINEN OPISTO PIIRROKSET: TANELI TUOVINEN

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:03

Sivu 9

9

maailman

uotta "Älä tee muukalaiselle vääryyttä äläkä riistä häntä, sillä olet itsekin ollut muukalaisena Egyptissä.

2 Moos 22:20

sivu

UNHCR/N.BEHRING/08.2002

Afganistanilainen pakolaistyttö odottaa hoitoa. Alla Afganistanilainen poika saa rokotteen.

Kuka on pakolainen?

YK:n (Geneve 1951) allekirjoitetussa pakolaissopimuksessa ja sen vuonna 1966 laaditussa lisäpöytäkirjassa määritellään pakolainen henkilöksi, joka “oleskelee kansalaisuusvaltionsa tai pysyvän oleskeluvaltionsa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tietyn yhteiskunnallisen ryhmän jäsenyyden tai poliittisen mielipiteen johdosta ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun valtion suojeluun”.

Pakolaisuus ei siis ole sama asia kuin siirtolaisuus, joka perustuu tavallisesti vapaaehtoiseen maastamuuttoon. Toisaalta ne syyt, jotka ajavat ihmisiä pakolaisuuteen, saattavat olla myös syitä harkittuun maastalähtöön. Suurin osa noin sadasta miljoonasta siirtolaisesta muuttaa kuitenkin maasta toiseen yksinkertaisesti parantaakseen elintasoaan ja siksi rajan vetäminen pakolaisuuden ja siirtolaisuuden välille on tärkeää. Selkein ero siirtolaisen ja pakolaisen välillä on se, että pakolainen pakenee aina henkensä edestä.

Pakolaiset Suomessa Kansainvälisesti vertaillen Suomeen tulee hyvin vähän pakolaisia.

Vuoden 1973 jälkeen Suomeen on vastaanotettu yli 21 000 henkilöä pakolaisina.

Osa Suomeen aikoinaan pakolaisina tulleista henkilöistä on palannut takaisin kotimaahansa tai muuttanut toiseen valtioon pois Suomesta. Osa sen sijaan on saanut Suomen kansalaisuuden – eikä siten enää ole kansainvälistä suojelua tarvitseva pakolainen.

Vuosi sitten Suomessa asui pysyvästi kaiken kaikkiaan runsaat 91 000 ulkomaan kansalaista.

Suomi vastaanottaa kiintiöpakolaisia

dostaa. Usein suvaitsevaisuuden perustana on myönteinen itsetunto ja laaja yleissivistys. Jos ihmisen elämänkokemuksen keskeisimmät tunteet sisältävät paljon pelkoja, vihaa, ylpeyttä ja kateutta, on hänen luonnollisesti vaikeampi hyväksyä erilaisuutta. Toki jokaisella on oikeus puolustaa omaa kulttuuri-identiteettiään, mutta se ei saa tapahtua muiden kulttuurien kustannuksella.

MINNA KORHONEN Lähteet: http://www.pakolaisapu.fi/ http://www.verkkotie.fi/Koulutie/

UNHCR/N.BEHRING/08.2002 määritellyn pakolaiskiintiön mukaisesti.

Vuonna 2002 pakolaiskiintiö on 750. Valtaosa kiintiöpakolaisista on kotoisin Irakista, Iranista ja entisen Jugoslavian alueelta. Uusi ryhmä ovat sudanilaiset.

Turvapaikanhakijoiden lukumäärä kasvoi Suomessa koko 1990-luvun alun.

Viime vuoden lopussa 1008 turvapaikanhakijaa odotti päätöstä hakemukseensa. Vaikka hakemusten käsittely onkin nopeutunut, se käy edelleen kalliiksi yhteiskunnalle ja raskaaksi itse turvapaikanhakijoille, joiden elämänkokemukset sisältävät jo ennestään paljon epätietoisuutta, odotusta ja epätoivoa. Heidän asemansa vastaakin lähinnä laitoksiin sijoitettujen pitkäaikaistyöttömien asemaa, sillä heidät on pakotettu elämään peruspäivärahalla; työtä he eivät saa tehdä ennen turvapaikkapäätöstä.

Suvaitsevaisuus on välttämätöntä Pakolaisten asema on vaikeutunut monissa maissa kylmän sodan jälkeen. Ennen teollisuusmaat, kuten Yhdysvallat, puolustivat voimakkaasti turvapaikkaoikeuden periaatetta, jonka mukaan ihmisiä ei saa käännyttää vasten tahtoaan maihin, joissa he voivat tuntea henkensä uhatuksi. Nyt kun kommunismia vastaan ei tarvitse enää taistella, kiinnostus pakolaisia kohtaan on vähentynyt huomattavasti. Pakolaisvirrat eivät kuitenkaan

ole pienentyneet; päinvastoin, turvapaikkojen tarve on vuosi vuodelta vain kasvanut.

Teollisuusmaihin viime vuosina paenneet tai muuttaneet ovat kohdanneet yhä enemmän suvaitsemattomuutta ja muukalaisvihaa, jopa rasismia. Yhdysvalloissa suvaitsemattomuutta lietsovat ihmiset, jotka ovat unohtaneet, että sukupolvi tai muutama aiemmin myös heidän sukulaisensa ovat olleet tulokkaita vieraalla maalla. Saksassa muukalaisviha on puhjennut siirtolaisia vastustavina väkivaltaisuuksina. Jopa Suomessa, jossa ulkomaalaisia ja pakolaisia on häviävän pieni osa koko väestöstä, on esiintynyt ilkivaltaa pakolaisia ja pakolaiskeskuksia kohtaan.

Suvaitsevaisuus on välttämätöntä yhteiskunnan ja viime kädessä koko ihmiskunnan säilymisen kannalta. YK:n peruskirjan johdannon mukaan “suvaitsevaisuuden osoittaminen on tärkeää rauhan, oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi”. Suvaitseva valtio on aina monikulttuurinen. On tärkeää, että poliittiset päättäjät uskaltavat puhua monikulttuurisuuden puolesta ja kehittää sellaisia mekanismeja, joilla suvaitsemattomuutta voidaan kartoittaa ja mitata.

Suvaitsevaisuus on yksilön ominaisuus. Jokaisella meistä on omat suvaitsevaisuuden rajansa, jotka on hyvä tie-

Pakolaisinfo • Pakolainen on ihminen, joka joutuu omaa henkeään suojellakseen pakenemaan kotimaastaan.

• Turvapaikkahakemusten käsittely kestää Suomessa keskimäärin 1 vuoden ja 4 kuukautta.

• Suomi tukee kansainvälisiä pakolaisjärjestöjä kehitysyhteistyömäärärahoin. Kehitysapu pyrkii olemaan ennaltaehkäisevää, mikä tarkoittaa, että sen tavoitteena on auttaa hädänalaisia ihmisiä heidän omassa kotimaassaan. Käytännössä tavoite vain harvoin toteutuu.

• Pakolaisten määrä on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. 1980-luvun alussa omasta maastaan pois lähteneitä pakolaisia oli noin kahdeksan miljoonaa. Nykyään heitä arvioidaan olevan yli 25 miljoonaa, joista suurin osa muutoinkin jo ylikansoitetuissa ja köyhissä Afrikan ja Aasian maissa. YK:n Geneven pakolaissopimuksessa luodut pakolaisuuden arviointiperusteet ovat kuitenkin niin tiukat, että todellisuudessa omasta maastaan ja kodistaan paenneita ihmisiä on vielä paljon enemmän.

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:04

Sivu 10

10

nuotta10 cyan magenta yellow black

uotta

WWW.

RIPARILLAONHAUSKAA .COM

Rippikoulu ei ole pelkkää oppitunneilla istumista ja Isä meidän –rukouksen ulkoa opettelua. Siellä on paljon muutakin, vaihtelevaa ja hauskaa tekemistä. Vapaaajan ja erilaisten ohjelmien suunnittelussa isosilla on keskeinen rooli. Niihin kannattaa oikeasti nähdä vaivaa, koska oppituntien ulkopuoliset asiat jäävät usein parhaiten mieleen. Silloin on myös helpointa ystävystyä pikkuisten kanssa ja luoda hyvää yhteishenkeä, joka auttaa kaikkia viihtymään leirillä.

Ensiksi isosten vetämillä ryhmä- tai raamattutunneilla käsitellään päivän aikana esiin nousseita kysymyksiä laidasta laitaan. Elämme yhä enemmän pirstaloituvan maailman arvotyhjiössä, jossa totuutena pidetään yleistä mielipidettä.

Isonen on riparilaiselle kristityn nuoren esikuva siitä mitä on todellinen evankeliumi.

Toiseksi tavoitteena on leirin alussa rippikouluun liittyvien ennakkoluulojen ja jännitteiden poistaminen. Kolmanneksi isosen tulisi pyrkiä hyvän ryhmähengen luomiseen oman ryhmänsä kesken. Näissä kahdessa tavoitteessa suuri merkitys on erilaisilla iltaohjelmilla, kilpailuilla ym.

jack-of-all-trades

Kohta 20 vuotta sinistä palloamme ihastelleena olen tehnyt yhden mielenkiintoisen löydön: me ihmiset olemme aika erilaisia. Toiset ovat innolla mukana kaikissa yhteisissä jutuissa, kun taas toisia ei saa millään mukaan. Jokaisella rippileirillä on lisäksi vähintään yksi viipeltäjä, joka kerää kaikkien huomion mitä erilaisimmilla tempauksillaan. Meitä ihmisiä kun on niin moneksi; on hiljaisia hiihtäjiä ja rohkeita rokkaajia ja kaikkea tältä väliltä. Topi, kuinka innostaa pikkuisia ottamaan osaa yhteisiin ohjelmiin?

Topi: - Turvallinen leirihenki johdattaa nuoret vapaaehtoisesti mukaan. Yhteisissä ohjelmissa isoset toimivat yleensä hyvinä rohkaisijoina ja tukijoina. Ole itse aloitteellinen, luo selkeä ympäristö ja toimintamalli. Turvallisuus ja selkeys luovat hyvän maaperän leiriläisen vapaaehtoiselle toiminnalle.

Kaikki mukaan!

Vieläkö muistat, mitkä tunnit rippileirilläsi olivat isosten vastuulla? Kysytäänpä asiaa tämänkertaisilta asiantuntijoiltamme Topi Litendahlilta ja Marko Piittalalta.

Topi toimii Rovaniemen seurakunnan nuorisopastorina ja Marko puolestaan uskonnon- ja historianopettajana, sekä sivutoimisesti Satakunnan Kansanlähetyksessä. Siirrytäänpä kysymyksiin. Millaisia tunteja ja ohjelmia rippikoulut sisältävät, ja mitkä niistä ovat isosten vastuulla Marko: - Rippikoulussa käsitellään kristinuskon perusteita luterilaisesta näkökulmasta. Työtapoina ovat mm. oppitunnit, ryhmätunnit, hartaudet, iltaohjelmat ja erilaiset elämykselliset kilpailut. Näistä ainoastaan oppitunnit ovat pääsääntöisesti opettajien vastuulla. Muista vastaavat suurelta osin isoset. Erittäin tärkeä isosten vastuualue on leirin normaali päivärytmi, siivoukset, saunanlämmittämiset, tiskaukset jne.

Asiaa asiallisesti

Sanomaa ja viihdykettä Isoskoulutuksessa aiemmin tapahtunutta: Voisitteko, arvoisat asiantuntijamme, Marko ja Topi, kertoa jotain näistä isosten pitämistä ohjelmista. Millaisia ne ovat ja mitä ne pitävät sisällään?

Topi: - Ohjelmasisällössä pyritään viestittämään jotain meidän yhteisestä hengellisestä perinteestä lauluin, sanoin ja näytelmin. Aamupalvelusta ohjaa meidän kirkon syvä hengellinen rukouselämä, joka toimitetaan yhdessä isosten kanssa.

Raamiksissa käydään läpi Raamatun kertomus, josta valmistellaan näytelmä iltaohjelmaan. Raamiksissa voi myös olla mukana jokin askartelutehtävä, kuten ristin tekeminen. Iltaohjelmissa isoset näyttelevät jo tutuiksi tulleita perinteisiä leirinäytelmiä. Perinteisten näytelmien ohella isosten johtamat ryhmät esittävät raamattutunnilla suunnitellun näytelmän. Iltaohjelma päättyy yhteiseen rukoushetkeen, joka toimitetaan yhdessä isosten kanssa.

Marko: - Ohjelmien sisältö ja merkitys voidaan jakaa kolmeen osaan.

Usko on faithiä

Hyvä isonen ei sammaloidu

Nuotan isoskoulu jatkuu.

Varsinkin iltaohjelmat sisältävät usein mitä mielikuvituksellisempia ohjelmia, joiden asiallisuus on joskus vähän niin ja näin. Millaisia ohjelmia ei rippileireillä suvaita?

Marko: - Nolaavat ohjelmat on punnittava tarkoin. Tarkoitus on, ettei kukaan joudu poistumaan tilanteista häpeissään ja harmissaan tai jännittämään tulevia ohjelmia.

Topi: - Rienaavat, kiusaavat, häpäisevät, alistavat, nöyryyttävät, rasistiset jne. Terveen ja puhtaan järjen vastaiset ohjelmat eivät kuuluu rippileireille.

Tämänkertainen isoskoulutus päättyy valitettavasti tähän. Kiitän asiantuntijoita, yhteistyökumppaneita ja erästä energiajuomaa, joka antoi minulle virtaa kirjoittaa tämä juttu loppuun. Muistakaakin syödä ne mummon antamat joulusuklaat, jotta kasvatte isoiksi ensi kesään mennessä.

MASAMITSU AMEMORI

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:05

Sivu 11

11

uotta

Aziz hokkareilla

Abdelaziz El Mahboul, tuttavallisemmin Aziz, on ollut vain kerran elämässään luistelemassa. Tuosta kerrasta jäi kuhmuisia muistoja.

- Se oli kamalan vaikeaa, koska en ole tottunut luistelemiseen. Kaaduin monta kertaa ja olin aivan mustelmilla seuraavana päivänä, Aziz tilittää.

Azizin kotimaassa Marokossa ei luistelu ymmärrettävästi kuulu harrastusten ”top kymppiin”. Toisaalta supisuomalaiselle taas on erikoista esimerkiksi aasilla ratsastus, mikä Afrikassa on tavallista.

Kaupungeissa on vuokrattavana aaseja, ja onpa Marokossa myös kaupunki, jossa ei pääse liikkumaan millään muulla kulkuvälineellä kuin aasilla.

Marokon pääuskonto on islam, ja myös Aziz kasvoi muslimiperheessä. Hän ei kuitenkaan löytänyt vastauksia islamin opeista.

- Olin kuin eksynyt ja kuljin samaa ympyrää tietämättä, missä on loppu tai alku.

En kokenut sisäistä rauhaa, vaan tunsin sieluni olevan jonkinlaisissa kahleissa, Aziz muistelee.

Kun Aziz alkoi tutkia Raamattua, hänessä heräsi voimakkaita tunteita, eikä hän tiennyt, mitä se tarkoitti.

- Myöhemmin ymmärsin, että kauan etsimäni totuus löytyi vihdoinkin. Se löytyi Raamatusta. Enkä sano tätä siksi, että Raamattu olisi ainut vaihtoehto, joka minulla oli. Olen lukenut paljon Koraania, ja se oli jopa yksi pääaineistani, kun opiskelin lakia yliopistossa.

Kielletty usko Syksyllä kolmisen vuotta sitten Aziz tuli Suomeen. Alun perin matkan tarkoitus oli tulla tapaamaan Suomessa asuvaa kristittyä veljeä. Hänen veljensä Nourddin oli löytänyt Jeesuksen interrail-matkansa aikana.

- Veljeni tuli Suomeen ja hyppäsi hetken mielijohteesta Nurmekseen menevään junaan. Siellä oli seurat, joista löytynyt ystävällinen nainen tarjosi matkalaisille majapaikan.

Sattumalta ei veli Nurmekseen päätynyt, sillä hänestä tuli kristitty. Kotimaas-

“Luistelu on akrobatiaa” saan Marokossa Aziz tai Nourddin eivät voi uskostaan puhua. Se tietäisi vankilatuomiota.

- Jokainen, joka luopuu islamin uskosta, tuomitaan viideksi vuodeksi vankeuteen. Hän joutuu muiden hyljeksimäksi, joten kristityksi kääntyminen on Marokossa vaikeaa.

Azizin tulemisella Suomeen oli myös toinen tarkoitus. Hän tuli Suomeen kastettavaksi, ja meni myöhemmin raamattukurssille Karkkuun. Siellä hän tapasi

Johannan, josta sittemmin tuli hänen vaimonsa. Nyt perheeseen kuuluu myös pieni tyttö Anna Nomidia.

Horjumista ja heilumista Vammalan jäähallissa on alkamassa luistelutreenit. Pelkuruudesta emme voi Azizia moittia, kun hän kiskoo luistimet jalkaansa ja nousee horjuen seisomaan niille. Vaimon tuki on tarpeen. Juniorijääkiekkoilijat suhahtelevat varusteissaan

ohi kun me vaapumme keskikentällä. Onneksi kaatumisia ei kuitenkaan tapahdu.

Jälkeenpäin Aziz kommentoi luistelua edelleen vaikeaksi.

- Luistelu on kuin köyttä pitkin kävelyä, täyttä akrobatiaa siis, mies miettii.

Haasteita Aziz on ottanut vastaan ennenkin – eräs niistä on vienyt kaksi vuotta. Aziz on rakastunut Raamattuun ja rakkaus on saanut aikaan lastenraamatun, joka on käännös ranskasta Azizin oman kansan, berberin kielelle. Nyt Raamattu

on tarkastettavana Marokossa eräällä kristityllä papilla. Syy tähän työtä ja kärsivällisyyttä vaativan työn aloittamiseen oli selvä.

- Haluan auttaa omia kansalasiani niin paljon kuin mahdollista, ja antaa heille Jumalan sanan heidän omalla kielellään.

VIRPI RANNILA VIRPI.RANNILA@NUOTTA.COM

nuotta11 cyan magenta yellow black

Vammalan jäähalli saa kokea kummia, kun Nuotta vie afrikkalaisen Azizin kaukaloon luistelemaan.

y

g

y

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:05

Sivu 12

12

uotta

Maata Näkyvissä fest

nojattiin Jumalan 18. Maata Näkyvissä -festareita vietettiin marraskuun kolmantena viikonloppuna. Väkeä oli kuin pipoa: yhteensä 11 000 ihmistä saapui Turkuun kuulemaan, mitä Jumalan tuuli puhuu.

Projektipäällikkö Anne Hopeavuori oli sunnuntaina Turkuhallin hiljennyttyä väsynyt, mutta onnellinen. Viikonloppu sujui ilman suurempia ongelmia, ja osallistujamäärään sai olla tyytyväinen. Toista vuotta festareita päivystänyt rukoustiimi sai Annelta kiitosta. Hän pitää tiimin olemassaoloa tarpeellisena niin itselleen kuin festareille osallistujillekin.

Tapahtuman aikana soitimme pyyntöjä rukoustiimille, kun tuntui että Jumalan apua tarvitaan. Tätä työtä täytyy tehdä rukoillen, Anne Hopeavuori totesi.

Pöpöjä, pipoja, keijunsiipiä ja kaalisoppaa – festarit olivat varsin täysinäinen pläjäys. Nuotta pyydysti festareilta muutaman kulkijan.

TEKSTIT: VIRPI RANNILA

Yleisöä “pommisuojasta”, jossa soitetaan rankempaa gospelia. Kuva: Pekka Lehtonen

Yleisöä Turkuhallin eturivissä, Kuva: Pekka Lehtonen

Maata Näkyvissä festareiden puhujavieras Bob Lenz (USA), Kuva: Osmo Jylhä

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:07

Sivu 13

13

uotta

n tuuleen Antti (16) ja Niko (16), Äänekoski: - Armo: se, ettei Jumalan rakkauden eteen tarvi ponnistella. Tämähän on vakioteema, mutta Heinosen Juha saa sen aina hyvin esille. Myös Päivi Niemen ja Bob Lenzin puheet kolahtivat.

- Ehtoollinen festareilla on aivan erityisen merkityksellinen.

- Pommisuojan lisämaksullisuus harmitti, mutta mättöä mentiin siitä huolimatta kuuntelemaan. Oratorio jäi festareitten bändeistä parhaiten mieleen.

Kuva: Minna Korhonen

Kirsi (18), Jyväskylä: - Mulla on peruspositiivinen olo, mutta jäin miettimään ihmisten korottamista.

En syty massameiningistä. Meidän ei mun mielestä pitäisi yhtään palvoa ihmisiä, vaan antaa kaikki kunnia Jumalalle.

Kuva: Tommi Hakkari

- Ehtoollinen festareilla on aivan erityisen merkityksellinen.

Perjantai-illan ehtoollisen jako Turku-hallissa. Kuva: Osmo Jylhä

Lähetyspöpöt levittivät aurinkoa, hyvää mieltä ja intoa lähetystyöhön.

Kuva Minna Korhonen

Arvontojen onnekkaat voittajat!

Maata Näkyvissä festareiden Lähetys Pöpöily visan pääpalkintojen voittajat: - 5 kpl mestaripakettia meni seuraaville: Hanna Saarismäki Mäntyharjulta, Jani Koskinen Hämeenkyröstä, Eliisa Nyyssölä Vimpelistä, Rulla Kääntele Raumalta ja Jenny Mattila Volttisota.

- 10 kpl Juha Heinosen kirjaa, Suunta Elämään voittivat: Juuso Peltosalo Alastalolta, Nina Jussila Tervajoelta, Veeralleni Väyrynen Kuhmosta, Kaisu Palomäki Kemijärveltä, Marjatta Iso-

luoma Seinäjoelta, Seija Koistinen Enosta, Touko Möttönen Ristijärveltä, Pesse Christian Perttula Hiisistä Ja Jenny Filpus Oulusta.

- Nuotta - lehden vuosikerran voitti: Erno Kääriäinen Kuopiosta.

- Myös 20 kpl pinssejä on lähtenyt arvan suosimille.

Onnittelemme ja toivotamme siunausta voittajille sekä kaikille kilpailuun osallistuneille. Ensivuonna taas festareilla tavataan.

TOIVOO SLEY:N LÄHETYSOSASTO

Halauksien lämmittävää sanomaa levitettiin paljon. Tässä kolme lähettilästä: ilmajokinen Ari (16) sekä Tiina (15) ja Nina (15) Kittilästä.

Kuva: Minna Korhonen

Nuotta-arvonnassa onnekkaita oli kymmnekunta henkilöä. Lähetämme arvan suosimille palkinnon postissa henkilökohtaisesti.

Opistojen kilpailu: Raamattu painoi 5755 grammaa Maata Näkyvissä festareilla Karkun ja Nurmeksen evankelisen opiston osastol-la ollut Raamattu painoi tasan 5755 grammaa. Arvonnan voitti Ahti Niemi.

nuotta13 cyan magenta yellow black

stareilla

Mikä festareilla tuli kohti?

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:08

Sivu 14

14

kuukauden seurakunta

uotta

Pyhäjoki

Kuukausittain Nuotassa esittäytyy yksi seurakuntanuorten porukka.

Sivun toteuttavat nuoret itse.

kana.

Tomi Lintunen 1. Seurakunnan puuhissa on mukava tunnelma, ihmiset ovat mukavia ja saa ehtiä ihteään.

2. Sählyn peluuseen, nuorteniltoihin, tapahtumiin ja leiritoimintaan.

3. Kyllä. Täydellisesti.

4. Ei mitään muuta. Aika ei riitä muuhun.

5. Ei mitenkään. Osa on mukana ihtekin.

Jussi Sarja 1. Mukavaa hommaa, tapaa ihmisiä ja oppii uutta uskonasioista.

2. Joskus sählyssä, tapahtumiin osallistun, joskus nuortenillat, isosen tehtävät.

3. Kyllä.

4. Sulkapalloa ja enemmän tapahtumia.

5. Ei mitenkään. Eivät valita.

Kuluneen syksyn häppeninkejä:

Kuva Tuomo Tumpelo Kuvassa ei esiinny Pyhäjärven nuoria

Sain itse olla vähän yli kaksi kuukautta seurakuntahommissa, yhtenä vastuualueena nuorisotyö yhdessä nuorisotyönohjaaja Hannu Louhimaan kanssa. Sain tehtäväkseni kertoa jotain Pyhäjoen seurakunnan nuorisotyöstä tämän komennukseni perusteella.

Nuorteniltoja ja isoskoulutustapaamisia on kuukausittain 2-3 kertaa. Erilaisiin tapahtumiin osallistutaan melko usein.

Opetuksessa painotetaan seurakuntayhteyden merkitystä ja painotetaan Jumalan sanan tutkimisen tärkeyttä.

Esitin muutamille seurakuntanuorille seuraavat kysymykset: 1. Miksi olet mukana seurakunnan toiminnassa?

2. Mihin toimintaan osallistut seurakunnassasi?

3. Vastaako Pyhäjoen seurakunnan toimintatarjonta kysyntää?

4. Mitä muuta toimintaa voisi olla tarjolla?

5. Miten kaverit reagoivat siihen, että olet mukana seurakunnan toiminnassa?

VILLE MELANEN

Pauliina Fors 1. On hyvä olla mukana toiminnassa. Tärkeitä asioita käsitellään ja ollaan yhteydessä toisiin ihmisiin.

2. Nuorteniltoihin, jumalanpalveluksiin, tapahtumiin ja isoskoulutukseen.

3. Kyllä.

4. Enemmän tapahtumia.

5. Positiivisesti, koska kaveritkin on mu-

- Roadin päiväkonsertti yläasteelaisille ja lukiolaisille - Riemumessu Roadin, Juha Heinosen ja Raimo Lähteenmaan johdolla.

- Ruskaretki Raamattuun -tapahtumaan osallistuminen Kalajoella.

- nuortenillat - Raanupäivä Reisjärvellä , lähinnä isosille - Isoskoulutuskerrat - Nuortenillat - Jumalanpalvelukset - Jatkoripariviikonloppu - Sählyn peluuta viikottain ja sählyhaasteottelu Kalajoen kristillisen opiston väen kanssa

JUSSI JA TOMI

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:09

Sivu 15

15

uotta

v a s t a a m m e Psykoterapeutti Seija Leppänen

Opettaja Harry Ruotsalainen

m e Pastori Eero Junkkaala

Tällä palstalla kristitty lääkäri, psykoterapeutti, opettaja sekä pastori vastaavat teidän kysymyksiinne. Lähetä kysymyksesi: Nuotta/Maan ja taivaan väliltä, PL 184, 00181 Helsinki tai sähköpostitse nuotta@sley.fi viitteellä maan ja taivaan väliltä.

j a

Lääkäri Hannu Ylönen

K y s y

Maan ja taivaan väliltä Mitä Jumala tästä ajattelee?

Seksisuhde ennen avioliittoa?

- ONNELLINEN ? -

Olen hyvin vaikeassa tilanteessa. Olin uskossa, mutta ajauduin kauas maailman teille. Koskaan en silti uskaltanut hylätä Jumalaa täysin. Nyt olen löytänyt elämäni miehen, ja hänen myötään monet harhapolut ovat loppuneet. Asiat ovat paremmin. Hänkin on ollut uskossa, eikä vastusta yhtään mahdollista uskoakaan. Minä haluaisin todella palata takaisin Jumalan luokse!

Rakastamme toisiamme syvästi - tiedään, ettei tulisi yhtä onnelliseksi kenenkään muun kanssa. Olen tämän miehen kanssa sukupuolisuhteessa, enkä voi sitä muuttaa. Olemme puhuneet asiasta ja päättäneet solmia avioliiton noin vuoden kuluttua. Mitä Jumala tästä ajattelee? Voinko kuitenkin sen vuode n verran olla hänen omansa?

Hyvä Onnellinen?

Tärkein asia on suhde Jeesukseen, sekä sinun että kaverisi kohdalla. Sitä hoidetaan Jumalan sanalla ja rukouksella sekä osallistumalla seurakunnan elämään ja Herran ehtoolliselle. Jumalan omana oleminen on Jeesukseen uskomista ja luottamista jokapäiväiseen anteeksiantamukseen. Siihen kuuluu myös Jumalan tahdon noudattaminen elämän ratkaisuissa. Vaikka jäämme tässä kohden aina keskeneräisiksi, emmekä ikinä täytä Jumalan lakia koko sen ehdottomuudessaan, meidän ei silti tulisi tieten tahtoen toimia sitä vastaan.

Avoliitto ei ole Jumalan tahdon mukainen elämäntapa, sillä vasta kristillisessä avioliitossa täyttyvät Raamatun

antamat mittapuut vanhemmista luopumisesta, julkisesti yhteen liittymisestä ja yhdeksi lihaksi tulemisesta. Virallistamaton suhde on liian löyhä side, eikä voi toimia sellaisena yhteiskunnan ydinsoluna, minkä avioliiton solminut perhe muodostaa. Siksi suosittelen avoliiton tilalle avioliiton solmimista.

Hyvä Universalisti!

EERO JUNKKAALA

Eivät pääse. Uskominen korkeampaan voimaan ei pelasta heitä eikä meitä. Jumala todellakin tekee eron uskonnon ja uskonnon välillä. Hän on kertonut omat ajatuksensa ihmiskunnalle yhden kirjan välityksellä ja se on ainoa tieto, minkä voimme hänestä saada. Tuossa kirjassaan hän kertoo, että muut uskonnot ovat hapuilua samaan suuntaan, mutta perille vie vain yksi tie. Tien nimi on Jeesus.

Pelastusasiaa

EERO JUNKKAALA

Pääsevätkö muiden uskontojen edustajat taivaaseen? Uskovathan hekin johonkin korkeampaan voimaan niinkuin mekin kristityt. Tekeekö Jumala todella eron eri uskontojen välillä?

Usko

•juha tapio•

- UNIVERSALISTI -

Muistan, kun keskustelin erään opiskelukaverini kanssa uskosta ja hengellisistä kysymyksistä. Kaverini mielestä kristinuskon keskeisissä opetuksissa oli paljon hyvää ja arvokasta yleisinhimillistä viisautta, mutta Raamattua sellaisenaan ei hänen mielestään voinut pitää Jumalan meille ilmoittamana totuutena. Perusteluna hän piti sitä, että Raamatussa kerrotaan niin paljon epäuskottavia asioita. "Kunnioitan uskontoa ja sen arvoja, mutta en mitenkään voi uskoa esimerkiksi sitä, että joku on kävellyt vettä pitkin". Tämän vuoksi hän ei ainakaan siinä elämänvaiheessa halunnut tai voinut perustaa elämäänsä uskon varaan.

Erään ystäväni pieni lapsi kärsi eräänä yönä korvakivusta. Ystäväni rukoili, että lapsella ei olisi korvatulehdusta, ja että kipu hellittäisi. Jossain vaiheessa lapsi nukahti, ja herätessään ei enää tuntenut korvakipua. Ystäväni sanoi:"Tottakai voi olla, että kyseessa oli vain hetkellinen korvakipu joka loppui itsestään, mutta minä uskon että Jeesus paransi tyttäremme korvan".

Usko on uskoa, ei tietoa tai toteamista, ei oikeastaan edes aavistamista. Usko on sitoutumista ja tietoista toimintaa, aivan kuten rakkauskin on.

Meillä, jotka sanomme itseämme uskoviksi, on joskus kummallinen tarve selittää kaikki asiat elämässämme järjellisesti ja loogisesti, ettemme vain yli-

hengellistäisi mitään tai tekisi uskosta haihattelua.

Toimimme näin, vaikka sanomme uskovamme Jumalaan, joka sanallaan loi maailmankaikkeuden ja päätti vielä tulla ihmiseksi syntymällä neitsyestä, ja kaiken huipuksi suostui ihmisten tappamaksi sen vuoksi, että rakasti ihmisiä.

Jumala ei rakkaudessaan pakota ketään uskomaan, ja siksi hänet voikin kohdata vain uskomalla.

Häntä ei voi löytää järkeilemällä, kokemalla tai tiedostamalla, mutta Häneen voi uskoa ja antautua sen uskon varaan. Hänellä on sitten kyllä omat keinonsa vahvistaa ja ylläpitää meidän uskoamme.

Meillä on vapaus valita, kuten ystävälläni oli vapaus uskoa joko siihen, että hänen tyttärensä korva olisi parantunut joka tapauksessa, tai sitten uskoa Jumalan auttaneen ja olla siitä kiitollinen.

Nyt on aika uskoa. On aika valita usko siihen, että Jumala on todellinen, että Hän elää ja vaikuttaa koko ajan meidän keskellämme ja jos tahdomme, myös sydämissämme. Jos rukoilemme, että Hän toimisi näkyvällä tavalla meidän elämässämme, Hän vastaa. Voi olla, että mikään asia ei sinällään muutu, vaan me muutumme itse. Silmämme aukeavat näkemään jotain siitä, mikä on todellista: Hän on läsnä ja toimii.

JUHA TAPIO WWW.JUHATAPIO.NET

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:24

Sivu 16

16

Nuotta

nuotta16 cyan magenta yellow black

uotta

Pekka Rahkosen

AWARDS

Nuotta -lehti esittelee kuukausittain nuorisotyön tekijöitä, jotka elämällään tai toiminnallaan ovat edistäneet suomalaista nuorisotyötä. He ansaitsevat Nuotta Awards -palkinnon!

Christoforum on ilahduttanut Nuotan lukijoita jo monen vuoden ajan. Sarjakuvan hellyttävä Risto on aivan tavallinen kristitty, joka evankelioi lähimmäisiään omaan rehelliseen tyyliinsä.

Nasevalla huumorilla höystettynä Christoforum kertoo jokaiselle kristitylle tutusta kipuilusta. Mies sarjakuvan takana on kuvittaja Pekka Rahkonen.

kynän jäljillä “Piirtäminen on mun tapani evankelioida.”

Joulukuun sarjakuvan löydät sivulta 7

- Piirtäminen on mun tapani evankelioida.

Suoran kontaktin ottaminen ihmisiin on mulle paljon nihkeämpää. Piirtämällä voin hoitaa oman leiviskäni, sanoo Pekka Rahkonen, joka on yksi harvoista kristityistä kuvittajista Suomessa.

Pekka on kiitollinen siitä, että kristilliset lehdet – Nuotta etunenässä – tarjoavat hänelle foorumin tehdä työtään.

- Olen piirtänyt lapsesta asti. Opiskeluaikana raapustin luentolehtiön reunat täyteen kuvia. Harrastuspohjainen piirtäminen on kehittänyt kynän jälkeä.

Opiskeluaikana Tampereella Pekka kuvitti Luther-talon opiskelijailtojen mainosesitteitä. Myöhemmin kuvamateriaalit kasattiin kirjoiksi: Pietarin päiväkirja ja Johanneksen aikakirja tarttuvat huumorimielellä vakaviinkin teemoihin.

Nuottaan Pekka on piirtänyt vuodesta 1995 lähtien. Lisäksi miehen sarjakuvia voi lukea Diabetes-lehdestä ja Sanasta.

Sarjakuvien ohella Pekka tekee erilaisia kuvitustöitä. Moni tuntee myös vuosina 1999 ja 2000 julkaistut Rahkosen seinäkalenterit. Taiteilija pitääkin itseään nykyään ennemmin kuvittajana kuin sarjakuvapiirtäjänä.

Kokopäiväiseksi kuvittajaksi Maata Näkyvissä -festareiden juliste on ollut jo parina vuonna Pekan käsialaa.

Haastatteluhetkellä vuoden 2003 MNfestareiden valmiit julistemateriaalit on juuri laitettu postiin.

- Ensi vuoden julisteen teema oli minulla tiedossa. Aluksi tein siitä muutamia luonnoksia, joita sitten lähdettiin kehittä-

mään. Yhteistyö Heinosen Juhan ja Hopeavuoren Annen kanssa sujui luontevasti. He pyysivät parannusehdotuksia, ja minä muokkasin piirrosta niiden avulla, Pekka kertoo prosessin kulusta.

Tilaustöiden tekeminen ei ole Pekalle lainkaan vastenmielistä.

- Itse on vaikea päästä irti omasta näkökulmasta. Tilaajalla on ajatuksia ja ideoita siitä, miltä valmiin työn tulee näyttää.

Se helpottaa työskentelyä.

Muutama vuosi sitten arkkitehdiksi valmistunut Pekka on viime keväästä lähtien vähitellen vähentänyt arkkitehdin hommia ja tekee nyt alan töitä kolmena päivänä viikossa. Hän suunnittelee keskittyvänsä ensi vuoden alusta pelkästään kuvittajan töihin. Kun illat eivät enää kulu kuvituksia tehdessä, jää perheelle enemmän aikaa. Nokian-kodissa Pekalla on vaimo ja parivuotias tytär.

- Tykkään tehdä monipuolisesti erilaisia töitä: kirjankuvitusta, sarjakuvia, esitemateriaaleja… Tällä hetkellä tekeillä on selkokielinen opetus-cd-romppu vammaisille. Se on mielenkiintoinen uusi aluevaltaus.

Kuvittajan työskaala on laajentunut tekniikan myötä. Pekka perehtyy pikkuhiljaa sähköiseen kuvankäsittelyyn ja taittamiseen. Visuaalisuus pelaa taitossa ihan siinä missä kuvituksessa ja arkkitehtuurissakin.

- Kun tekee monensorttista hommaa, ei pääse leipääntymään. Toivon kuitenkin, että hengellinen puoli työssäni saisi säilyä ja kasvaa.

Idea ei synny tyhjästä Myös Christoforum on tavallaan tilaustyö.

Sarjakuvan aiheen on hyvä liittyä samalla sivulla olevaan opetukseen. Taiteilijalla on kuitenkin hyvin vapaat kädet toteuttaa ideaansa.

- Paras olosuhde työskentelylle on se, kun deadline lähestyy, mutta ei ole kuitenkaan paniikinomainen kiire. Homman voi tarvittaessa laittaa vähäksi aikaa hautumaan.

Pekka ei osaa selittää, mistä idea syntyy. Joskus se tulee yhtäkkiä, välillä se taas on kovin sitkeässä. Rutinoitumisen myötä hän on oppinut kehittämään pointin vähistäkin aineksista.

- Saattaa kuulostaa hurskaalta, mutta kun idea syntyy helposti, mulle tulee sellainen fiilis, että se tuli suoraan Jumalalta.

SINIKKA HEISKANEN SINIKKA.HEISKANEN@NUOTTA.COM

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:25

Sivu 17

17

uotta

“Siellä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”

Kiitämme...

• siitä, että Jumala auttoi eilen ennen kuin mitään suurta onnettomuutta tapahtui.

• ihanasta rakkaastani, joka jaksaa minua. Siunaa tuleva avioliittomme ja anna kaikessa tapahtua Sinun tahtosi.

• ihanasta poikaystävästäni ja rakkaudesta, jota olen saanut kokea. Kiitos myös siitä, että olemme saaneet olla terveitä. Haluan myös kiittää kaikista esirukoilijoista.

Seurustelu rukoilemme...

• minun ja tyttöystäväni puolesta, että suhteemme kestää, ja että voisimme oikeaan aikaan avioitua ja perustaa perheen.

• tyttöystäväni ja minun puolesta.

• minulle uskovaista poikaystäväa. Pyydän hengen täyteyttä,

Tällä kertaa kuulemme terveiset Loviisan koulun rukouspiiriläiseltä. Kun Jumala etsii kouluillamme esirukoilijaa, hän ei valikoi meitä ulkoisesten mittojemme mukaan, ei inhimillisen rohkeutemme tai taitavuutemme perusteella. Hän etsii vain sydäntä, jonka saisi vakuuttaa ja valloittaa rakkaudellaan rukoilijaa itseään ja samalla ympäröiviä ihmisiä ja maailmaa. Prayr Zone -viikonvaihteessa Hän teki tätä jälleen koulujen rukouspiireille ehtymättömistä lähteistään. Tässä siis ne terveiset PZ-viikonlopusta: ”Olen oppinut Jumalan rakkaudesta ja armosta mua kohtaan, vaikka sen täydellisyyttä on vaikea uskoa, koska en osaa osoittaa sitä aina takaisin. On alkanut tuntua siltä, että Jumala ihan oikeasti haluaa käyttää mua ja vapauttaa peloista ja esteistä.

Profetiat rohkaisivat ja tunsin, että Jumala lohduttaa.

Mua on kutsuttu rukoilemaan Suomen nuorten puolesta ja meidän koulun ja kaupungin puolesta. Saan seistä muurinaukossa rukoilijana. Mun unelma Suomesta on tosi monta nuorta ympäri maata, jotka haluaa seurata Jeesusta. Että Suomi olisi oikeasti kristitty maa ja saisi siunauksen. Toivon, että moni saisi näyn nuorisoherätyksestä ja rukoilisi sitä Jumalan avulla.”

Sitä rukoillaan, ja jatkoa yhteiselle rukoukselle on luvassa Prayer Zone -rukouspäivänä uuden vuoden kynnyksellä 29.12.2002 Ryttylässä (ks. Menovinkit). Olet tervetullut rukousmielellä mukaan. Mukaan mahtuu myös koulusi rukouspiiri ja kaveri!

Nähdään siellä - Prayer Zonessa!

JUSSI VALKONEN Liitytään loviisalaisten rukoukseen ja rukoillaan myös kuukauden aiheet heidän kannustaminaan:

nöyryydellä ja kiitollisuudella Sinua kohtaan.

• tyttöystäväni on arvostellut minua. Minulla on kuulema ylipainoa. En ole oikein tahtonut jaksaa tätä arvostelua. Tahtoisin rauhan asiasta.

• minun ja tyttöystäväni puolesta • minun ja tyttöystäväni puolesta. Riitelimme viime viikonloppuna ja nyt suhteemme tuntuu olevan vaakalaudalla.

Pyydän rukousta yhteisen tulevaisuutemme puolesta ja että Jeesus antaisi meille tulevaisuuden ja toivon.

• suhteeni ja poikaystäväni puolesta. Hän on ollut vähän aikaa ylistressaantunut.

Rakastamme toisiamme, mutta tilanne alkaa käydä sietämättömäksi.

• minun ja tyttöystäväni puolesta. Suhteemme ei ole vielä mennyt poikki, mutta eräänlaisella katkolla kuitenkin olemme.

Pelkään niin paljon hänen menettämistään. Pyydän rauhaa ja tasapainoa tässä asiassa.

• että poikaystäväni tulisi uskoon ja että voisimme yhdessä alkaa kulkea Sinun tietäsi.

Henkilökohtaisesti rukoilemme...

• haluaisin saada ystäviä. Toivon myös, että voisin saada juurtua paikalliseen seurakuntaan. On niin irrallinen olo. että voisin laihtua!

• varmuutta siihen, että pitäisikö mun ensi kesänä lähteä aktioon pariksi viikoksi vai hylätä koko ajatus jo nyt.

• apua rahahuolissa. Tahtoisin löytää työtä ja apua ihmissuhteisiin.

• mulle voimaa ja luottamusta itseäni ja muita kohtaan. Rohkeutta, että mä jaksaisin kulkea eteenpäin.

• johdatusta ja voimia tehdä Hänen tahtonsa tärkeässä asiassa.

• voimia jaksaa vaikeina aikoina, etten pelkäisi niin kovasti. Sairauksieni puolesta – että voisin parantua ja saisin uskon huomiseen.

• epävarmuuteni ja ahdistukseni puolesta. Elän vaikeita aikoja • mielenterveyteni puolesta. Tuntuu, että hajoan täysin ja ehkä olen jo hajonnutkin.

• hyväksymään Jumalan hyvä suunnitelma elämässäni.

• • •

•

•• • •••• ••• • • •• • • • • ••• • • •• •• • • • • ••

Jos sinulla on rukouspiiri tai haluat aloittaa sellaisen koulussasi, niin toimi seuraavasti: pistä Nuottawebbiin ajankohtainen rukouspyyntö, jossa on mainittu paikkakuntasi ja koulusi nimi sekä yhteyshenkilön sähköpostitiedot. Sen jälkeen olemme teihin yhteydessä. Kartalta voimme sitten seurata, missä päin Suomea rukouspiirejä toimii.

Minulla on vaikeita ongelmia seurustelusuhteessani.

• Apua masennukseen ja itsemurha-ajatuksiini. Pyydän rukousapua, jotta jaksaisin uskoa Jumalan voimaan ja ottaa vastaan sen rakkauden, josta Jumala on Jeesuksen ristillä ilmoittanut.

Lähimmäisille rukoilemme...

• rakoilevan ystävyyssuhteen puolesta, että Jumala auttaisi välejä korjaantumaan ja näyttäisi ko. ystävän tarkoituksen elämässäni. Ja voimia ja rohkeutta luottaa Jumalaan.

• Ystävän puolesta joka tietämättään etsii Jumalaa. Toivoisin hänen saavan tuntea, että Jumalakin kaipaa.

• serkkuni puolesta, joka miettii paljon kuolemaan liittyviä kysymyksiä.

• Jumalasta vieraantuneiden nuorten puolesta.

• Että löytäisin kunnolla rauhan sydämessäni ja Jumala vastaisi rukouksiini.

Ja että ystäväni Päivi tulisi uskoon. Sotien pitää myös loppua.Lähimmäiset • Pojalle uskoontuloa, sisäisen rauhan löytymistä, jaksamista koulussa.

• Siunausta ja voimia vanhenevalle mummolleni.

KUVA: TUOMO TUMPELO

PR AY ER

NE ZO

Laita lyhyesti rukousaiheesi tai kiitosrukouksesi sekä rukousvastauksesi Nuottawebinsivuilla olevaan esirukouspalveluun www.sley.fi/nuotta/ esirukous.shtml tai lähetä rukouksesi suoraan sähköpostitse osoitteella prayerzone@nuotta.com tai kirjeitse Nuotta / Esirukoukset, PL 184, 00181 Hki. Nuottawebissä voit liittyä myös sähköpostirukousrinkiin.

Sitä rukoillaan

Utsjoki• Enontekiö• Pello•Raahe• Kokkola•Vimpeli• Alajärvi•Kaustinen•Vaasa•Soini• Nurmo•Teuva• Seinäjoki•Alavus• Nakkila•Kiukainen•Kankaanpää• Tampere•Uusikaupunki•Hämeelinna•Laitila•Turku• Nummela• Helsinki•Vantaa• Järvenpää•Lahti• Mäntsälä•Vääksy• Heinola•Mänttä• Jyväskylä• Outokumpu• Mikkeli• Kauriala • Loviisa• Kauniainen •Saarijärvi

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:27

Sivu 18

nuotta18 cyan magenta yellow black

uotta

Pakoilun perusteet Nuotan vuosia kestäneet tieteelliset tutkimukset pakoilun syistä ja seurauksista on vihdoin saatu valmiiksi. Tässä tuskaa ja pitkiä hermoja vaatineen tutkimuksen satoa, joka julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa! Tutkimus sisälsi ihmiskokeita YK:n ihmisoikeuksien sallimissa rajoissa.

- Havaintojemme mukaan miesten keskuudessa aktiivinen pakoilu on huomattavan yleistä…

- …kun taas naisilla ilmenee useammin jänöjussi-ilmiötä.

- Tutkimuksen mukaan yleisin syy pakoilemiseen on syyllisyyden tunne väärästä teosta.

- Tutkimuksen mukaan 73% pakoyrityksistä päättyy ennemmin tai myöhemmin kiinnijäämiseen.

- …mutta myös muita syitä oli havaittavissa. Etenkin Nuotan lukijakunnasta löytyi yllättävän monia nuoria, jotka pakoilevat kotitöitä, läksyjä sekä muita vastenmielisiä asioita. Tämän taustalla on useimmiten laiskuutta sekä omien kykyjen aliarviointia. Suosittelemme itsetunnon kohottamista.

- Tutkimusryhmä suosittelee kiinni jäätäessä armon anelua sekä surkeaa ilmettä. Tutkimusten mukaan Jumala armahtaa aina – viikatemiehestä emme mene takuuseen.

MASAMITSU AMEMORI

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:27

Sivu 19

19

uotta

Nuotta katsoo ja arvostelee uusimmat nuorisoleffat.

***

007 Kuolema saa odottaa

About Schmidt Menestyvän yritysjohtajan Warren Schmidtin elämä joutuu rajuun muutosprosessiin, kun hän 66-vuotiaana jää eläkkeelle Omahassa. Elämä, joka on ollut työkeskeistä, pitääkin rakentaa uudelleen. Elämän tyhjyyttä täyttääkseen Warren ryhtyy Hope-järjestön kautta tukemaan kuusivuotiasta tansanialaispoikaa 73 sentillä päivässä. Taloudellisen tuen lisäksi hän alkaa kirjoittaa pojalle avoimen rehellisesti elämästään. Siten hän tekee tiliä menneistä vuosistaan ja puntaroi suhdettaan tulevaisuuteen. Warren aloittaa matkan menneeseen myös konkreettisesti matkaamalla vanhoihin maisemiin asuntoautollaan.

Elokuva kertoo ennen kaikkea luopumisesta ja suruprosessista, mutta on samalla osoitus elämän suunnanmuutok-

vastaa loistokas Jack Nicholsonin roolityö Warrenina. Elokuva on haikea roadmovie, joka vie katsojan syvälle Schmidtin sielunelämään. Siten se vaatii katsojaltaan vahvaa eläytymiskykyä. Tämä elokuva antaa nuorelle perspektiiviä peilata omia elämänvalintojaan. **** Kesto: 2h 4 min Ensi-ilta: 2003 MINNA SNELLMAN

James Bond testaa ilmatyynyaluksia Koreoiden rajavyöhykkeellä, jossa hän on selvittämässä laitonta asekauppaa. Asekauppa kietoutuu saartotimanttien kauppaan ja pian on pelissä koko maailmanrauha. Ilmiantaja pistää kapuloita Bondin rattaisiin ja hän on joutua M:n hyllyttämäksi. DNA-manipulaatiossa onnistunut vihollinen pääseekin livahtamaan agenttien keskinäisen luottamuspulan vuoksi. Uusin ja samalla 20. James Bond liikkuu totuttuun tapaan misu kainalossa ja hörppii vodkamartineja siivittääkseen maailmanpelastusoperaatiotaan. Luvassa on räjähtävää toimintaa ja taidokkaita tehosteita. Elokuvassa on myös onnistuneita koomisia kohtauksia.

Bondin maailmassa on mielikuvitusmaisia keksintöjä, joiden kanssa ja joita vastaan sankari taistelee. Niiden epäuskottavuus vie itse juonelta huomiota.

James Bond on väkivaltaviihteen tunnetuin hahmo. Siinä, missä Mac Gyver selvittää itsensä pinteestä käyttämällä päätään, turvautuu Bond nykytekniikkaan ja tulivoimaan. Bondin edustama malli on

Ensi-ilta: 29.11.2002 Kesto: 2 h 13 min K 15 MINNA SNELLMAN

K i r k k o v u o s i ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä.

Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”

(Matt. 1:20-21) su 15.12.2002 3. adventtisunnuntai Tehkää tie Kuninkaalle 5. Moos. 18:15-19 Joh. 3:26-30 Room. 16:25-27 su 22.12.2002 4. adventtisunnuntai Herran syntymä on lähellä Jes. 29:17-19 Matt. 1:18-24 Room. 15:8-13 ti 24.12.2002 Jouluaatto Lupaukset täyttyvät Jer. 23: 5-6Luuk. 2:1-4 Ap.t. 13:16-26

ke 25.12.2002 Joulupäivä Sana tuli lihaksi Jes. 52:7-10 Joh. 1:1-14 1. Joh. 4: 9-16to 26.12.2002 Tapaninpäivä Kristuksen todistajat Jer. 15:15-20 Matt. 23:34-39 Ap.t. 6:8-15, 7:51-60 su 29.12.2002 1. sunnuntai joulusta Pyhä perhe Jes. 49: 13-16Luuk. 2:33-40 Gal. 4:3-7

ke 1.1.2003 Uudenvuodenpäivä Jeesuksen nimessä 1. Moos. 8: 13-22 Matt. 4:12-16 Ap.t. 4:24-30 su 5.1.2003

1. Tim. 3:16

2. sunnuntai joulusta Herran huoneessa Sak. 3:6-10 Joh. 7:14-18 Hepr. 2:11-15

su 19.1.2003 2. sunnuntai loppiaisesta Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa Jes. 62:1-3 Luuk. 4: 16–21Tit. 1:1-3

ma 6.1.2003 Loppiainen Jeesus, maailman valo Miika 4:1-4 Matt. 2:1-12

PIA PIETILÄ

su 12.1.2003 1. sunnuntai loppiaisesta Kasteen lahja 1. Moos. 9: 12–16Luuk. 3:15-22 Gal. 3:23-29

nuotta19 cyan magenta yellow black

Leffat

machokulttuuria, jossa miehen mittana ovat valta, seksi ja häikäilemättömyys.

Seksi on irrotettu täysin parisuhteesta saalistajan ja saalistettavan takaa-ajoksi.

Elokuva jättää ristiriitaisen kuvan väkivallasta päämäärien saavuttamiskeinona, koska se on sekä hyvän että pahan käytössä. Paha saa kyllä palkkansa, mutta ”hyvä” ei joudu vastuuseen hirvittävistä teoistaan.

Melkein viisikymppinen Pierce Brosnan näyttelee neljännen kerran James Bondia. Bond-tyttönä keimailee viehko Halle Berry, joka ei jää vain seksiobjektiksi, vaan taistelee Jamesin rinnalla kuin mies.

sen mahdollisuudesta. Kirkko ja anteeksiantaminen ovat vahvasti läsnä. Elokuvan lopussa Warren löytää todellisen kutsumuksensa ja tarkoituksen elämälleen.

Elokuvan parasta antia on Warrenin tunteiden läpikäynti. Sen vaikuttavuudesta

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:28

Sivu 20

20

uotta

** ää än

**

** hin

**

Shank’s Mare Vanha englanninkielinen sanonta ”shank’s mare” tarkoittaa apostolinkyytiä. Sanonta bändin nimenä on vertauskuva evankeliumin eteenpäin viemisestä.

Shank’s Mare haluaa apostolien tapaan viedä ilosanomaa Jeesuksesta kaupungista kaupunkiin ja ihmiseltä ihmiselle.

Alkuaikoina Shank’s Mare soitti perusrockia, mutta tyylilaji on vuosien saatossa muuttunut soittajien musiikkimieltymysten myötä rennompaan suuntaan. Nykyään tiluttelu on soul- ja funk-vaikutteista poppia. Bändissä on kuusi pysyvää jäsentä ja iso liuta vierailijoita.

Yhteinen keskus on Tuusulassa sijaitseva treenikämppä, jonne kokoonnutaan viikonloppuisin soittosessioihin. Muuten yhtyeen jäsenet hengailevat kovin eri suunnilla. Matkustan eräänä sunnuntai-iltapäivänä haastattelemaan bändiä. Mia

on laulukiellossa, eikä pääse haastatteluun. Muilla bändiläisillä on takana kolmen päivän treeniputki!

Aviopari Niina ja Ville asuu Keravalla, Riku työskentelee luokanopettajana Kouvolassa, Antti opiskelee Helsingissä ja Mia Järvenpäässä. Peetu asuu Eurassa (vaikkakin epäsäännöllisesti) ja tekee opettajan sijaisuuksia.

Bändiläiset ihmettelevät sitä, että bändi on pysynyt koossa maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta. Ville muistuttaa, että yhteen kokoontuminen vaatii varsinkin Peetulta ja Rikulta uskollista sitoutumista.

- Ei me tätä bändiä pidetä pystyssä, vaan Jumala, muistuttaa Riku. Hän iloitsee siitä, että porukalla on myös jokin muu tarkoitus kuin vain soittaa yhdessä, vaikka sekin on jo syy sinänsä.

Shank’s Mare on gospelbändi, koska kaikilla bändiläisillä on kristillinen vakaumus.

- Miksi emme uskovina palvelisi musiikin kautta? kysyy Riku.

Ei turhaa ole laulusi, ei tarinasi kuulematta jää Jos sanat Isän Jumalan perustana ovat elämän Sanat Jumalan tahdon sulle lahjoittaa Jos vain tahdot ne vastaanottaa Mitä jäljelle jää Ikuinen elämä (ote laulusta Mitä jäljelle jää)

Hän arvelee, että bändi olisi hajonnut jo aikoja sitten, jos musiikkia olisi tehty muulta pohjalta.

Sanoma Niina on tehnyt suuren osan bändin lauluista. Viime aikoina Antti ja Villekin ovat tehneet sävellyksiä, jotka Niina sitten sanoittaa. Niina kertoo, että sanoitusten tekemisen helppous vaihtelee.

- Joskus biisistä tulee tietty aihe mieleen, kertoo Niina ja jatkaa, että sanat tulevat, kun ne ovat tullakseen.

Riku kertoo bändin toiveista: - Tietenkin sitä toivoo, että meidän musa vaikuttais ihmisten elämään, että se vois puhutella, uudistaa ja piristää.

Olisi turha pyörittää gospelbändiä, ellei uskoisi Jumalan puhuttelevan kuulijoita. Tulevaisuudesta on vaikea sanoa, mutta bändi toivoo soittamisen ilon säilyvän vielä pitkään.

- Me eletään bändinä päivä kerrallaan ja katsotaan, mitä seuraavaksi eteen tulee, kertoo Ville.

On turvallista kulkea Vapahtajan jalanjäljissä luottaen siihen, että Taivaallinen Isä johdattaa joka askeleella kohti taivasta.

Yhtyeen jäsenistä Antti on ainoa, joka ammattimielessä on suuntautumassa musiikkialalle. Hän opiskelee musiikkiteknologiaa Sibelius-Akatemiassa. Häntä ei kuitenkaan rasita musiikin tekeminen vapaa-ajalla.

- Tämä on mulle ennemminkin arkea piristävä juttu, kertoo Antti. Gospel-hommissa on kuitenkin syvempää ideaa, eikä

tätä tehdä niin pipo tiukalla.

Shank’s Mare on parhaillaan studiossa nauhoittamassa promootiolevyä. Tähän mennessä bändiltä on ilmestynyt ”Kaiken keskellä” –niminen omakustannelevy.

Kaksi bändin laulua otettiin mukaan Koodi02-kokoelmalevylle.

Tsekkaa myös bändin kotisivut: www.shanksmare.net PIA PIETILÄ PIA.PIETILA@NUOTTA.COM

Shank's Mare Peetu Haakana (rummut) Riku Punkkinen (basso) Niina Saarikangas (laulu) Ville Saarikangas (kitara) Mia Sinkkonen (laulu) Antti Suonio (koskettimet)

Shank's Mare suosittelee joulunajan karkeloihin -

jouluperinteet nukkuminen pulkkamäki suklaa porkkanalaatikko muu syöminen

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:29

Sivu 21

21

uotta

tavaa.

Vaikkei Tapio välttämättä aiokaan valmistua ammattilaiseksi sarjakuvien alalla, ei nuorukainen silti ole mikään turha sälli. Töitä sarjakuvien valmistumiseksi saa tehdä, eikä viestikään saisi jäädä toisarvoiseksi.

- Oishan se tietysti kiva, jos joku lukija alkaisi sarjakuvani kautta vähän miettiä asioita, Tapio hymyilee.

Puhe kääntyy uskonasioihin, ja taiteilija kiteyttääkin, että Jumalaan voi luottaa aina vastaantulevassa. Raamattu on kokonaisuudessaan Tapiolle ihan ykkösjuttu ja turva kaikessa.

Nuotan lukijoille Tapio haluaa toivottaa siunattua joulun aikaa.

HANNA LAINE

Alla olevassa sarjakuvassa arkienkeli aloitaa seikkailunsa

y

Tapio asuu Helsingissä, pitää välivuotta opiskeluista ja piirtää sarjakuvia harrastuspohjalta, mieli avoinna kohti tulevaisuutta. Pian 19 vuotta täyttävä Tapio kertoo olleensa pienestä pitäen kiinnostunut sarjakuvien piirtämistä. Aku Ankat tuli normaalin nuoren tapaan koluttua läpi, suurempi innostus sarjakuvan mahdollisuuksiin heräsi vasta vähän vanhempana, jolloin Tapio lainasi paljon sarjakuvalehtiä ja -kirjoja kirjastosta. Lukioaikana kirjojen ja vihkojen sisäkannet ja tyhjät tilat täyttyivät piirustuksista. Vähitellen myös kunnioitus sarjakuvaan taiteenlajina on lisääntynyt.

Ideoita ja ajatuksia sarjakuviinsa Tapio ammentaa arjesta. Joskus aiheet syntyvät helposti, joskus taas voi mennä pitkiäkin aikoja sopivaa aihetta miettiessä.

Vaikeinta on tuottaa ne ytimekkäästi sarjakuvan muotoon.

- Ideoiminen muistuttaa ulkoisesti erehdyttävän paljon laiskottelua. Käytännössä otan hyvän asennon nojatuolissa ja annan ajatusten vaellella, Tapio kertoo.

pikkujoulut ti 17.12. klo 19

g

Joulukuusta lähtien Nuotan Arkienkelin seikkailut lukijat saavat ihailla lehden sivuilla nuoren sarjakuva- Nuotassa ilmestyvässä sarjakuvassa piirtäjän, Tapio Johanssonin seikkailee enkeli, joka lähetetään koulu(18), tuotoksia. Kuka on tä- tuksensa päätteeksi maan päälle. Enkeli mä lahjakas taiteilija ja mi- tarkkailee aktiivisesti maailman tapahtutä hänen elämäänsä kuuluu mia, joista löytyykin vähän väliä kummasteltavaa, kommentoitavaa ja ihasteltällä hetkellä?

y

Mies Arkienkelin takana

Nuotan Paikka: God’s Gas, Helsinki (Kaisaniemenkatu) Mukana: Juha Tapio, ylläribändi, Juha Heinonen, Jussi Miettinen Nuotan toimitus ja SINÄ Tarjoilua: glögiä, joulutorttuja ja salmiakkia.

Ota mukaasi joulumieltä ja 2 euron lahja!

Vapaa pääsy!

TAPIO JOHANSSON

Tapio Johansson

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:29

Sivu 22

22

nuotta22 cyan magenta yellow black

uotta

m

e

PRAYER ZONE – RUKOUSPÄIVÄ Haaste 2002 starttaa käyntiin Prayer Zone -rukouspäivällä.

Tule olemaan osa muutosta, kun rukoilemme Jumalaa, jolle kaikki on mahdollista. Prayer Zone -rukousvyöhyke alkaa sunnuntaina 29.12.2002 klo 12.00. Rukous, ylistys ja Jumalan etsintä jatkuvat tapahtuman alkuun. Nähdään! Ilmoittautumiset tapahtuman yhteydessä nuorisotiimiin 019 7792250 / nuorisotiimi@sekl.fi.

HAASTE-LINKKI TAPAHTUMAT UUTENA VUOTENA Haaste-tapahtumat kutsuvat nuoria vastaanottamaan uutta vuotta kolmelle paikkakunnalle: Ryttylään, Seinäjoelle ja Savonlinnaan. Mukana suomigospelin laatukamaa kuten Bass*n Helen, Mikko goes to heaven, Juha Tapio, Turvakytkin, Men of galilee, Nina Åstöm.Joulunsankari-musikaali, Dust eater dogs, Maallikkosaarjaanat yms. Tietysti kaiken

n

o

v

keskipisteenä on Jeesus Kristus, johon tutustutaan Raamattuopetuksessa ja seminaareissa. Kysy lisää nuorisotiimistä ja tsekkaa nettisivut www.sekl.fi/tiimi

LEHTI KÄÄNTYY KARKUSSA Uusi vuosi vaihtuu Karkun evankelisella opistolla perinteisissä merkeissä 30.121.1.2003 teemalla Lehti kääntyy. Raamattuopetuksen ja mukavan yhteyden täyttämässä tapahtumassa on luvassa myös uudenvuodenyön messu, kanavia, ajattelemisen aiheita sekä aattoillan gaala. Mukana mm. Erkki Koskenniemi, Timo Nisula, Ari ja Tuula Kuusela, Matti Rusama sekä musiikissa Marikaisa. Tapahtuma maksaa täysihoidossa omin lakanoin 50 euroa, kaksi päivää 40 euroa ja yksi päivä 20 euroa. Ilmoittautumiset Karkkuun 035134151

UUSI ALKU 25 VUOTTA Lempäälän

legendaarisesta

i

n

loppiaistapahtumasta tuli muutama vuosi sitten Uusi alku. Tänä vuonna Lempäälän Hakkarissa ollaan juhlatunnelmissa, kun tapahtumaa vietetään 25 kerran. Tämän vuoden tapahtuma 4.-5.1., pitää sisällään suuren määrän ajankohtaista gospelmusiikkia sekä laadukasta sanomaa raamattuopetuksen ja kanavien muodossa.

Lauantaina on tarjolla kolme konserttia sekä Timo Junkkaalan raamattutunti. Konserteissa kuulaan mm. Jumpin Chinaa, Bassn,n heleniä, Minna Pyysalo bandia, Doraa, Urban Disciples Finlandia sekä Juha Tapio bandia. Lauantaipäivänä tarjoillaan kaksi konserttia, ajankohtaiset kanavat sekä Lähde-messu. Raamattutunnin pitää Lasse Räty. Konserteissa esiintyvät The Rain, Keinosydän, Terapia sekä Static Keith.

Tapahtuman pääorganisaattori Lempäälän seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jussi Salo odottelee juhlatapahtumaa levollisin mielin: "Neljännesvuosisata on verrattain pitkä pitkä aika – sillä aikavälillä tapahtuma on löytänyt oman profiilin, josta pidetään

k

i

t

kiinni tänäkin vuonna. Luvassa on reilusti Sanaa ja musiikkia, paljon tuttuja bändejä, mutta uusiakin artisteja, samoin tuttuja sekä uusia kasvoja opettajina ja kanavien pitäjinä. Juhlavuosikin näkyy myös Hakkarin käytävillä” Salo lupaa. "Loppiainen tekee viikonlopusta pitemmän. Nyt meillä on kaksi täyttä päivää viettää täyttä tapahtumaa ja juhlavuotta" Salo iloitsee.

Lisätietoja Uudesta alusta netistä www.uusialku.com

VALTAKUNNALLINEN ISOSKOULUTUS 31.1.2.2 RYTTYLÄSSÄ Lähetyskeskuksessa järjestettävä perinteikäs valtakunnallinen isoskoulutus on tarkoitettu nuorille, jotka haluavat parantaa valmiuksiaan toimia isosena Kansanlähetyksen tai seurakuntien ripareilla vuonna 2003. Isoskoulutuksessa poraudutaan mm. riparilaisen dogmatiikkaan Jeesuksesta Raamattuun ja rukoukseen.

Muina teemoja ovat ryhmän vetäminen, ryhmädynamiikka, iltaohjelmien, oman stoorin ja

hartauksien valmistaminen, isosen rooli, uusi rippikoulu-uudistus ja Elämän Puu -kirjan käyttäminen. Opetusvastuussa toimivat mm. nuorisopastori Timo Pöyhönen, Jussi Valkonen, Seppo Palonen, Jussi Miettinen, Ilkka Päiväsaari, Maarit Alm sekä Kai Lappalainen. Isoskoulutuksessa musiikista vastaavat houseband, Harri Helenius ja Juha Tapio.

Kysy lisää nuorisotiimistä ja tsekkaa nettisivut www.sekl.fi/tiimi

TÄYDELLINEN MAAILMA SITKIKSELLÄ KARKUSSA Sitkeästi pienenä ja heikkona Jeesukseen antamaan Jumalan armoon sitoutuneiden seuraava sitkiskurssi pidetään Karkussa 7-9.2. Sitkiksellä pohditaan raamattutunneilla ja keskustelukanavissa ihmisen uskoa, unelmia, toiveita ja pettymyksiä. Sitkis maksaa 25 euroa ja ilmoittautua voi Karkkuun, puh. 03-5134151. Kurssilla mukana mm. Juha Heinonen ja Erkki koskenniemi menovinkit jatkuu ->

Ilmoitus

etsin ystävää Lähetä kirjeenvaihto-ilmoituksesi osoitteella: Etsin ystävää, Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki.

Jos käytät nimimerkkiä, liitä ilmoitukseen mukaan nimesi ja osoitteesi.

Jos haluat vastata ilmoitukseen: Laita vastauksesi kuoreen, päälle lyijykynällä vastaanottajan nimimerkki ja se numero, jossa ilmoitus julkaistiin. Liimaa postimerkki valmiiksi ja sujauta vastauskirjeesi isompaan kuoreen ja postita osoitteella: Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki. Nuotta toimittaa kirjeesi eteenpäin.

Heips! Etsin uskovaa naisystävää pk-seudulta. Olen 22-v naimisissa oleva espoolainen nainen. Kirjoita kirje ja tutustutaan.

- Cinere Parikymppinen opiskelijatyttönen kaipaa piristystä kiireiseen arkeen! Jos olet 20-25

vuotias uskova mies nuori mies, jolta löytyy huumorintajua, positiivista elämänasennetta ja keskustelutaitoa, älä viivyttele. Odotan kirjettäsi.

- Haaveilija Etsin uskovia ystäviä sekä pojista ett’ä tytöistä. Olen itse vuosimallia 1987. Jos olet 15-23 vuotias niin kirjoitapa

Etsi ystävää sähköpostilla! www.nuotta.com osoitteesta löydät palvelun, jolla voit etsiä ystävää sähköpostilla. Kirjoita selaimeesi: www.nuotta.com sitten valitse “Missä olet”. Palvelu on tarkoitettu vain Nuotan tilaajille. www.nuotta.com sisältää myös paljon muuta ekstraa tilaajille.

ihmeessä. Plussaa on jos pidät The Rainista, Juha Tapiosta, Think Twicestä ym gospelyhtyeistä. Kerään myös hyviä raamatunkohtia. Asun pienessä paikassa nimeltä Luopioinen. hakusessa olisi myös uskova poikaystävä. Rukoilen, että joku vastaisi. ps. Olethan rehellinen, ja hyvä olisi jos olisit myös avoin. Itse olen aika ujo. Siunausta ja haleja kaikille!

-Leijonalikka -

Nuotan nettisivuilta löytyy Missä olet -palsta, joka on tarkoitettu Nuotan tilaajille.

Tältä palstalta löydät kuukausittain vaihtuvan salasanan. Lokakuun Nuotan ilmestymiseen saakka ovat voimassa seuraavat tunnukset: käyttäjätunnus on “uusi” ja salasana “vuosi”.

Oletko kokenut abortin?

Olen teologian opiskelija ja teen tutkimusta abortin läpikäyneiden kokemuksista ja siihen mahdollisesti liittyvästä uskonnollisesta pohdinnasta. Jos siis olet kokenut abortin, pyydän sinua kirjoittamaan kokemuksestasi minulle. Toivoisin, että käsittelisit kirjoituksessasi muun muassa seuraavia asioita: Miten päädyit/päädyitte aborttiin? Miten koit abortin? Miten abortti on vaikuttanut elämääsi myöhemmin? Liitä vastaukseesi lisäksi tieto siitä, missä näit kirjoituspyyntöni. Voit kirjoittaa nimettömänä. Käsittelen kirjoituksesi ehdottoman luottamuksellisesti, eikä sinua voi tunnistaa tutkimuksestani. Lähetä vastauksesi alla olevaan postiosoitteeseen tai sähköpostiosoitteeseen 31.01.2003 mennessä. Kiitos vaivannäöstäsi!

Postiosoite:Hanna Pelkonen/Käytännöllisen teologian laitos, PL 33, 00014 Helsingin yliopisto Sähköpostiosoite: hannapelkonen@luukku.com

www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com w

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:30

Sivu 23

23

uotta nuotta23 cyan magenta yellow black

MENOVINKIT JATKUU!

EVANKELISET MUSIIKKIMESSUT Kevättalven gospeltapaus Helsingissä on tietysti evankeliset musiikkimessut 6- 9.3. Luvassa on Gospelia kaikenikäisille ja -kokoisille keskiviikosta lauantaihin ja sunnuntaina on ohjelmassa vielä ehtoollismessu. Lisätietoja netistä www.sley.fi/nuoriso tai puhelimella sleyn nuorisotoimistosta 03- 2237056

FUTURE NUORISOTYÖNTEKIJÖIDEN YHTEYSPÄIVÄT 15.-17.3.

RYTTYLÄSSÄ

NUORTEN KESÄ 1.-3,8.2003 Nuorten Kesän uusi teema on julkaistu. Ensi kesänä nuoria kutsutaan kylään kesäkylään radikaalin teeman ?Jeesus siivittämänä. Luvassa on taattuun tapaan ainakin raamattuopetuksia, tuhteja konserttikokonaisuuksia, kreisiä kylämeininkiä, latokonsertteja ja uutuutena k20 -bonusohjelma.

Tarkempi ohjelma julkaistaan maaliskuussa 2003.

Tsekkaa: www.sley.fi/luennot www.evl.fi/raamattu

www.nuotta.com

Suuren suosion saaneet nuorisotyöntekijöiden yhteyspäivät pidetään kevättalvella Ryttylässä teemalla “Minä, Nuoriso ja Tekijä”.

Ohjelmassa luvassa kohtaamisia kotiryhmissä, luentoja, seminaareja, rukousta ja hauskanpitoa. Future on tarkoitettu kaikille herätyskristityille nuorisotyöntekijöille ja vastuunkantajille keltanokista konkareihin. Varaa ajankohta jo nyt kalenteriisi.

Järjestäjänä: MESK. Kysy lisää nuorisotiimistä p (019) 7792250

Tilaa nyt tällä

lipukkeellaa uott

TILAUSKORTTI

Tilaan Nuotan: kestotilauksena 34 euroa vuosikertatilauksena 37 euroa 6 kk määräaikaisena 20 euroa

Nuotta

Nuoren seurakunnan sanoma!

maksaa

Lehden saaja

maksun

posti-

Lähiosoite Postiosoite

NUOTTA

vastauslähetys Tässäkö sinun Lehden maksaja sopimus 00180-16 00003 HELSINKI Tilaa tällä tilauskortilla mainoksesi?

Lähiosoite tai soita numeroon Ota yhteyttä (09) 25139 217 Postiosoite toimitus@nuotta.com (ti-to klo 9-16) m www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com

12/2002 Nuotta

25.11.2002

15:31

Sivu 24

24

uotta Mysteeri ja kalajuttu

Jumalaa kaivataan myös lasTavatessamme Patrik imee kettelumatkoille. posket lommoilla pillillä isoa kokista, jonka saa tyh- - Rukous on hieno tapa pitää yhteyttä Jujäksi juuri sopivasti ennen malaan. Iltarukouksen lisäksi usein rukahvilaan astumista. Siellä koilen lautailupäivän aamuna, että Jumahän tilaa ison jääteen, joka la varjelisi vaarallisilta paikoilta. Tapanakumoutuu nopeasti kurk- ni ei ole ensin miettiä ja sitten mennä, kuun. Nesteenhaituminen ja vaan minulla on aina rinteessä menonestehukan välttäminen on vaihde päällä. Tiedän, että Jumala on piilmeisesti jäänyt Patrikille tänyt huolen ja auttanut minua, aina ja kaikkialla, Patrik kertoo. tavaksi lapsuudesta.

Patrikin elämä on ollut yhtä taivallusta ja vähintäänkin eksoottinen. Kadehtien voisi sanoa, että turhaa hötkyilyä, sillä jänis palaa aina jäijillensä, kuten sanonta sanoo. Syntymä Englannissa, Sveitsissä ensimmäinen ikävuosi, sieltä kahdeksaksi vuodeksi pienelle Bermudan saarelle, josta Suomeen. Isän puolelta löytyy li-

Uutena harrastuksena Patrikin elämään on tullut koripallo. Kaveriporukasta kerätty joukkue on alkanut kesällä harjoittelemaan kunnolla. Koripallolla Patrik osuu toimittajan herkkään kohtaan, ja haastattelutilanne unohtuu pitkäksi ajaksi, kun yhdessä tarinoimme koripallon jaloista arvoista.

- Tällä hetkellä käyn viikoittain kurssil-

Hei, hetkinen! Voi olla, että tämä on pelkkää kateutta, mutta koko Patrikin olemus on alkanut epäilyttää minua. Miten kukaan voi täysin rauhallisesti todeta asuuneensa lapsuutensa Bermudan saarella, ja miten 15-vuotiaalla voi olla voimia harrastaa muutamaa pallopeliä päivittäin, lautailla ahkerasti ja kuuleman mukaan tehdä säännöllisesti läksyt?

- En ole mikään supermies. Viikonloppuisin olen ihan puhki. Pyrin silloin latautumaan oikein kunnolla seuraavaan viikkoon, ellen ole lähdössä lumille lautaile-

maan, niin kuin nyt, Patrik naurahtaa.

Illan tennisharjoitukset alkavat hiljalleen puskea päälle, joten lähdemme yhdessä metrotunneliin. Huomaan hetkeä myöhemmin kamerani linssinsuojuksen jääneen Patrikille. Käännnyn ja kaukaa näen, kuinka hän sukeltaa metroon kuin akvaariokala Bermudan ihonlämpöiseen meriveteen. Harmittelen ja mietin, mitä kertoa kavereille. Se oli jo ylhäällä. Ainakin metri ja risat. Ja sillä oli letit. Ette usko, ai kalajuttuja?

JUHANA TARVAINEN JUHANA.TARVAINEN@NUOTTA.COM

Patrik Tang -

Multikansallinen säksi kiinalaista verta, ja Patrikin äiddinkieli on englanti.

- Kavereita mulla on aina ollut. Ei ole koskaan ollut vaikea sopeutua uuteen ympäristöön ja kulttuuriin. Tälläkin hetkellä suuri osa kavereista ei ole suomalaisia. Minulle ulkomaalaisista kuvastuu kiireetön ja letkeä elämäntyyli. Bermudassa esimerkiksi ei ollut sellaista väkivaltaa ja jännitystä ilmassa kuin täällä.

Siksi haluan aina muistuttaa, että se on toinen kotimaani.

Viime kesänä käyty rippileiri oli Patrikin mukaan ”Ihanaa! Tuntui, että Jumala olisi ollut todella lähellä minua leirillä. En tuntenut stressiä enkä pelkoa. Tiesin, että Jumala on minun kanssa.”

Patrik kertoo uskoneensa Jumalan olemassaoloon, mutta selkeä luottamus Jumalan pelastukseen kasvoi riparilla.

Aina ja kaikkialla - usko ja urheilu.

- Tennis on ehdottomasti päälajini. Harjoituksia on joka päivä, ja siihen satsaan oikein toisissani.

Rinteessäkin Patrik on vanha tekijä.

Hän on lautaillut kahdeksan vuotta, joten taitoakin alkaa jo olla.

- Kyllä mä 540 saan ja 360:neen gräbeja. Tänä vuonna pitäisi kokeilla back flippiä, Patrik selittää ammattikielellä, jota maallikon on turha edes yrittää tulkita.

la, jossa opetetaan Raamattua, puhutaan Jumalasta ja lauletaan. Kurssilta olen löytänyt uusia kavereita, ja se on lisäksi mukava paikka rentoutua, Patrik sanoo.

Illoissa Jeesuksen merkitys on selvinnyt paljon Patrikille. Jeesus on paras ja jokapäiväinen ystävä, auttaja, mutta myös esimerkki ja Hän, joka auttaa tiellä taivaaseen.

Joku saattaa vetää erikoiskahvinsa väärään kurkkuun, kun näkee pojalla pikkuletit hiuksissa, mutta Patrikia asia ei tunnu häiritsevän.

- Tämä on minun juttuni. Tykkään vaihdella hiustyylejä. Minusta letit sopivat kristitylle siinä missä muutkin tyylit.

Emme elä enää ajassa, jolloin pistettiin kaikille kulho päähän ja kaikki mikä sen jälkeen näkyi, kynittiin pois.

- Tämä on melko halpaa ja hauskaa puuhaa, kun joku kaveri laittaa. Kampaajalla tälläisistä leteistä pitäisi maksaa lähes 50 euroa, nyt saan ne ilmaiseksi tai pientä palvelusta vatsaan. Yksi tapa viedä Jumalan sanomaa on shokeerata hiuksilla. Ihmiset tulevat kyselemään leteistä ja samalla heille voi kertoa Jumalasta. Toivottavasti he ymmärtävät, että uskovat eivät olekaan sellaisia kuin he luulevat. Voi elää täysillä, myös Jumalan omana – vaikka letit päässä.

tammikuun Nuotassa •Jukka Sariola •The rain

•Riippuvuudet •Uusi vuosi

nuotta24 cyan magenta yellow black

Jääteetä ja iso kokis