Nuorisotyö 2/2024

Suomen Nuorisoseurat ry ja Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry (Nuoli) aloittivat Nuorisotyö-lehden

julkaisuyhteistyön vuoden 2024 alussa. Samalla lehden julkaisutahti muuttui kolmesta numerosta neljään numeroon vuodessa.

Tilaamalla Nuorisotyö-lehden

» pysyt kartalla nuorisoalan ajankohtaisista asioista

» saat tietoa ja esimerkkejä alan vaikuttavuudesta

» inspiroidut muiden onnistumisista ja kokemuksista

Lehden tilaushinnat

» kestotilaus 25 €

» vuosikertatilaus 32 €

» opiskelijatilaus 14 €

Pääkirjoitus

Hiljainen hetki

Kädessäsi oleva Nuorisotyö-lehden numero 2/2024 on samalla NUORI2024-tapahtumassa jaettava erikoisnumero. Eron ”tavalliseen” numeroon huomaa lähinnä lehden paksuudessa, sillä tällä kertaa lehti on 56 sivun mittainen. Jos et ole lehden tilaaja, sisällöllinen ero edellisiin vuosiin näkyy esimerkiksi Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry:n eli Nuolen mukaantulona toiseksi julkaisi-

jaksi Suomen Nuorisoseurojen ohelle. NUORI2024-tapahtumassakin varmasti keskustellaan nuorisoalan palkkauksesta – tässä lehdessä Nuolen valaisevia artikkeleita on aiheesta kaksin kappalein. Toimituskunnasta Tomi ja Antti ovat kirjoittaneet tuttuun tapaan ansiokkaita väittämiä ja pohdintoja nuorisotyöstä sekä Virve puolestaan 30-vuotiaasta Walkers-toiminnasta. Maaliskuussa tohtoriksi väitellyt

Humakin lehtori Eeva Sinisalo-Juha vertailee Nuorten Tulevaisuusraportin vastauksiin perustuvassa artikkelissaan nuorten harrastuksia. Ja onhan lehdessä esimerkiksi striimaamisella vaikuttamista, vahvuusvalmennusta nuorille kansanopistossa, yhteiskunnallista yrittäjyyttä, Nuori Kulttuuri LIVEä ja paljon muuta. Sloganimme mukaisesti sanoitamme nuorisotyötä – niin hyvin kuin osaamme.

Samalla viikolla, kun tämä lehti siirtyi painoon, tapahtui Vantaalla järkyttävä kouluampuminen. Sosiaalisessa mediassa monilla oli paljon sanotta-

vaa ja syyttelyä ilman tietoa tapahtumien taustoista. Minullakin oli omat ennakkoluuloni syistä, jotka tapahtumaan johtivat. Olin väärässä. NUO -

RI2024-tapahtuman aikaan tiedämme varmasti enemmän, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi. Joskus on parempi jättää hiljaisuudelle tilaa.

Esa Linna päätoimittaja esa@esalinna.fi | esa.linna@jyvaskyla.fi

78. VUOSIKERTA

JULKAISIJA / TOIMITUS

Suomen Nuorisoseurat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

PÄÄTOIMITTAJA

Esa Linna

TOIMITUSSIHTEERI

Sini Padilha

TOIMITUSKUNTA

Petra Göös, Jenni Hernelahti, Johanna Hurme, Tomi Kiilakoski, Jarmo Kokkonen, Virve Liljeström, Petteri Piirainen, Antti Rantaniva, Sirpa Räikkönen

TAITTO JA ULKOASU

Joni Sivonen

PALAUTE JA JUTTUVINKIT nuorisotyo@nuorisoseurat.fi

PAINOPAIKKA

PunaMusta Oy, Helsinki

ILMOITUSHINNAT

Ks. mediakortti osoitteessa nuorisotyolehti.fi

LEHDEN 3/2024 AINEISTON JÄTTÖPÄIVÄ

21.8.2024

LEHDEN 3/2024 JULKAISU

Viikko 38

Lehden teemana Nuorisotyön etiikka.

LEHTI VERKOSSA JA TILAUKSET nuorisotyolehti.fi

ISSN

0355-7553 (painettu) 2984-1291 (verkko)

Yhteisöjen tulevaisuutta rakentamassa.

Sisällys

3 Pääkirjoitus: Hiljainen hetki

5 Kiitos osaamiskeskuksille! / Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen luo henkistä kriisinsietokykyä

6 Neljä harrastusta, neljä eri näkökulmaa nuoruuteen

11 Lyhyesti

12 Pohdintoja nuorisotyöstä ja maailmasta: Nuorisotyö on tärkeää sodan keskelläkin – tai erityisesti juuri siellä

14 Nuoriso-ohjaaja, nuorisotyöntekijä vai nuorisonohjaaja? – Näin ammattinimike ja palkkaluokka vaikuttavat ansioosi

18 Nuori Kulttuuri LIVE tuo kevään Nuori Kulttuuri On Air -tapahtuman luoksenne

20 Yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä potkua nuorten työllistymiselle

24 Sastamalalainen kansanopisto antaa vahvuusvalmennuksen lukiolaisilleen ja muille peruskoulun päättäneille

30 Nuorisotyöllä on vaikutusta, mutta ei tavalla, jota ensimmäiseksi ajattelisit

35 Nuolen ajankohtaiset: Kolme pointtia – Miksi nuorisotyö ei ole noussut palkkakuopasta?

36 Lumipartiota Aurinkorannikolla

38 Someklinikka: Threads – mitä meidän pitäisi siitä tietää?

40 Striimauksen kipinöinti – Nuorten vaikuttamistoiminnan edistäminen striimaamisella

45 Walkers-toiminta nuoruuden turvaajana jo 30 vuotta – Kohtaamisten kautta nuori kasvaa osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa

Kannen kuva Ernest Brillo / Unsplash

Nuorisotyö-lehti on Nuoriso- ja Liikuntaalan asiantuntijat ry:n jäsenetulehti.

50 Kiilakoski – Väittämiä nuorisotyöstä: Nuorisotyö on kaktus 6 24 30 45

Kiitos osaamiskeskuksille!

Opetus- ja kulttuuriministeriö kehitti vuosina 2020–2023 nuorisoalan palveluita ja osaamista tukemalla nuorisoalan osaamiskeskusten toimintaa. Osaamiskeskukset muodostivat valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman tavoitteiden toimeenpanoa tukevan kokonaisuuden sekä kehittivät ja edistivät nuorisoalan osaamista, asiantuntijuutta ja tiedonkulkua nuorisolain mukaisesti.

Maaliskuussa 2024 lopettaneet osaamiskeskukset

▶ Nuorisotyö kunnassa, Osaamiskeskus Kanuuna (Lahden kaupunki/Kanuuna, Koordinaatti, EHYT ry, Mieli ry, Nuorisotutkimusseura ja XAMK/Juvenia)

▶ Nuorisoalalla toimivien järjestöjen tilannekuva ja vaikuttavuus, Osaamiskeskus Kentauri (Humak, Opintokeskus Sivis, Suomen Partiolaiset, Nuorten yrittäjyys ja talous NYT)

▶ Osallisuus ja vaikuttaminen, Osallisuuden osaamiskeskus (Nuorten Akatemia, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, Kehittämiskeskus Opinkirjo, Koordinaatti ja SPR Nuorten turvatalot)

▶ Kohdennettu nuorisotyö, Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskus (Into ry, Mieli ry, EHYT ry, XAMK/ Juvenia)

▶ Digitaalinen nuorisotyö, Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus (Verke ja Koordinaatti)

▶ Nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa, Osaamiskeskus Nuoska (EHYT ry, Folkhälsan förbund rf, Förening Luckan rf, Mieli ry, Nuorisotutkimusseura, Opinkirjo, Kanuuna, Vantaan kaupunki, Åbo Akademi)

Kannanotto

Kulttuurin harrastaminen luo henkistä kriisinsietokykyä

Suomen Nuorisoseurat, Suomen Harrastajateatteriliitto ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumi ottivat yhdessä kantaa tekeillä olevaan kulttuuripoliittiseen selontekoon liittyen. Kannanotossa muistutetaan, että järjestöt tarjoavat kaikenikäisille mahdollisuuden harrastaa kulttuuria matalalla kynnyksellä, ilman korkeita osallistumismaksuja. Järjestöissä harrastaa kymmeniä tuhansia ihmisiä, joista iso joukko on nuoria.

Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Se lisää todistetusti osallistujien hyvinvointia ja tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja turvallisessa ilmapiirissä. Harrastusryhmän sosiaaliset suhteet ja yhdessä muiden kanssa harrastaminen vaikuttavat positiivisesti mielen hyvinvointiin. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset voivat kannatella yksilöä varsinkin kriisiaikoina.

Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä, lisäten myös paikkakuntien elinvoimaisuutta. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta näin olisi jatkossakin.

Kannanotossa korostetaan yhdistys- ja vapaamuotoisen kansalaistoiminnan tärkeyttä sekä kulttuuriharrastamisen ja kulttuurin kautta vaikuttamisen merkitystä oman toimijuuden ja koetun kansalaispätevyyden vahvistamisessa. Potentiaali osallisuus- ja vaikuttamiskokemuksen vahvistamisessa sekä polarisoitumisja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisessä on tärkeää tunnistaa myös kulttuuripoliittisessa selonteossa.

Annina Laaksonen pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat Sanna Saarela toiminnanjohtaja, Suomen Harrastajateatteriliitto

Anneliina Wevelsiep pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi

Carita Berg

Neljä harrastusta, neljä eri näkökulmaa nuoruuteen

TEKSTI EEVA SINISALO-JUHA

KUVAT CONNOR COYNE, POWERING OFFROAD, LUIS VILLASMIL & PRISCILLA DU PREEZ / UNSPLASH

Harrastaminen on nuorelle hyväksi, uskotaan uunituoreessa VANUPOssakin. Tässä artikkelissa olen vertaillut neljän eri harrastajaryhmän vastauksia keskenään. On ollut yllättävää, miten ryhmien väliltä löytyy selkeitä eroja. Kärjistäen voisin esitellä harrastajat näin: urheilevat huippunuoret, omassa kuplassaan elelevät toiveikkaasti tulevaisuuteensa suhtautuvat moottoriharrastajat, eristäytyvät pelaajat ja yhteisen hyvän edistämisestä kiinnostuneet nuorisotalonuoret.

Tämä artikkeli perustuu yli 4500 nuoren vastauksiin Nuorten Tulevaisuusraportin kyselyyn viime keväältä. Nuoret vastasivat kyselyyn koulupäivän aikana yläkoulussa, lukiossa ja ammatillisissa opinnoissa. Pääosa heistä oli 14–17-vuotiaita. Kysely painottuu nuorten ajatuksiin tulevaisuudesta, koulutuksesta ja työelämästä, mutta myös heidän harrastamisestaan ja osallistumisestaan järjestötoimintaan. Artikkelissa tarkastelen nuorten vastauksia edellä mainittujen neljän harrastuksen kautta. Järjestötoiminnan osalta on juuri ilmestynyt artikkelikokoelma Nuoret järjestöissä. Kasvu, osallisuus ja oppiminen.

Nämä neljä harrastusta, jotka valitsin lähempään tarkasteluun, ovat mielestäni nuorisotyön näkökulmasta kiinnostavia. Liikuntalajiharrastus tai yhtä lailla kuntourheilu sekä järjestötoiminnan puolella urheiluseuratoiminta näyttäytyvät nuorten vastausten perusteella erottuvan monin tavoin kaikista muista harrastuksista. Toisaalta myös sekä moottoritekniikan että digitaalisen pelaamisen harrastajien vastaukset muodostavat kumpikin omat erottuvat profiilinsa. Nuorisotyön näkökulmasta erityisen mielenkiintoisia ovat niiden nuorten vastaukset, jotka ovat kertoneet harrastavansa nuorisotoimintaa esimerkiksi nuorisotalolla.

Urheilevat nuoret uskovat omaan tulevaisuuteensa

70 % pojista ja 65 % tytöistä sekä 55 % muunsukupuolisista nuorista ilmoittaa harrastavansa liikuntaa. Sitä har-

rastetaan sekä omatoimisesti että ryhmämuotoisesti. Nämä nuoret kuvaavat oppineensa enemmän erilaisia taitoja harrastuksensa parissa kuin muut nuoret. Niitä ovat esimerkiksi oman toiminnan suunnittelu ja aikatauluttaminen, vastuun ottaminen sekä ohjaamisen ja johtamisen taidot. He osaavatkin muita nuoria paremmin tuoda esille harrastuksestaan saamaansa osaamista. Harrastuksensa kautta he ovat luoneet myös uusia kaverisuhteita. Lisäksi heidän kykynsä huolehtia omasta hyvinvoinnista on vahvistunut. Pohtiessaan tulevaa työelämää liikuntaa harrastavat nuoret painottavat muita nuoria enemmän itselle tärkeiden arvojen toteutumista sekä työyhteisön toista arvostavaa ja yhdenvertaista ilmapiiriä. Heillä on uskoa oman paikan löytymisestä työelämässä kuin myös uskoa omaan menestykseensä. Samalla he ovat valmiita asettamaan itselleen uusia haasteita ja suoriutumaan niistä menestyksekkäästi. Tärkeää on myös jatkuva uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen.

Näillä nuorilla on tavoitteita liittyen omaan tulevaisuuteensa. He tavoittelevat asemaa tunnettuna ja kunnioitettuna henkilönä, jolla olisi myös rikkautta ja omaisuutta. Yli puolet urheilevista nuorista kokee, että he ovat jo nyt saavuttaneet itselleen elämässään tärkeitä asioita. Heidän itsetuntonsa ja yleinen tyytyväisyytensä elämään

ovat vahvempia kuin muilla nuorilla. Yleisvaikutelmana onkin, että nämä ovat nuoria, joilla menee hyvin ja joilla on uskoa omaan tulevaisuuteensa. Liikuntaa harrastaville nuorille on tärkeää, että heidän sosiaalinen elämänsä on aktiivista. Heillä onkin useita erilaisia ystäväpiirejä. Myös heidän kokemuksensa osallisuudesta yhtä lailla yhteisöihin kuin yhteiskuntaankin on erityisen vahvaa.

Toiveikkuus kuvaa moottoreiden parissa viihtyviä nuoria

Noin neljännes Nuorten Tulevaisuuskyselyyn vastanneista nuorista harrastaa moottoritekniikkaan liittyviä asioita, kuten mopoilua tai mopon tuunaamista. Näistä harrastajista yli 60 % on poikia. Tämä harrastajaryhmä erottautuu vastauksissaan kiinnostavasti muista nuorista.

Moottoriharrastajat kokevat vahvaa osallisuutta yhteisöönsä ja aktiivinen sosiaalinen elämä on heille tärkeää. Samalla heidän kokemuksensa osallisuudesta yhteiskuntaan on negatiivinen. He eivät ole kiinnostuneita vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin eikä politiikkakaan oikein kiinnosta. Heidän luottamuksensa suomalaisten tiedotusvälineiden puolueettomuuteen on myös heikompaa kuin muilla nuorilla.

Kun kaikista nuorista lähes 70 % pitää ilmastonmuutoksen torjumista jo -

kaisen velvollisuutena, moottoriharrastajista näin ajattelee noin puolet. Kyselyssä tiedusteltiin valmiutta tinkiä omasta elintasostaan, jotta ilmastonmuutos saataisiin pysähtymään, ja moottoriharrastajat erottuivat muista nuorista olemalla vahvasti eri mieltä. He eivät myöskään olleet valmiita edistämään ympäristönsuojelua tai kestävää kehitystä.

Miettiessään tulevaa työelämää moottoriharrastajista välittyy vahva positiivinen usko omiin mahdollisuuksiinsa. He pelkäävät muita nuoria vähemmän työelämän muodostuvan liian raskaaksi. Sen sijaan he nimenomaan odottavat muita nuoria vahvemmin pääsyä työelämää ja ovat varmoja, että löytäisivät työelämästä oman paikkansa. Yli puolet heistä on ajatellut tekevänsä harrastuksestaan oman työnsä. Kiinnostavasti heille on muihin nuoriin verrattuna vähemmän tärkeää, onko työ heidän omien arvojensa mukaista. Myöskään työympäristön yhdenvertaisuus ja kaikkien kunnioittava kohtelu ei ole heille yhtä tärkeää kuin muille nuorille. He eivät myöskään ole valmiita puolustamaan yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta.

Moottoriharrastajat erottautuivat myös vastauksillaan esimerkiksi köyhien ja vähäosaisten auttamisesta. He eivät nähneet sen kuuluvan heille. Vastaavasti heille oli erityisen tärkeää tulla itse rikkaiksi ja kerätä paljon omaisuutta. Heitä kiinnosti myös kuuluisuus ja vaikutusvallan saavuttaminen.

Näillä moottoriharrastajille ei ollut tarvetta olla uskollisia, luotettavia tai hyvin käyttäytyviä. Ikävyyksiin joutuminen ei myöskään vaikuttanut huolestuttavan heitä. Kiinnostavasti samalla perinteiden ja oman suvun tapojen noudattaminen sekä oman kulttuurin ja sen arvojen ylläpitäminen olivat moottoriharrastajille tärkeämpiä kuin muille nuorille. He myös pitivät vakiintuneita roolimalleja tärkeinä.

Moottoriharrastajia voisikin kuvata elämäänsä tyytyväisinä nuorina, jotka ovat toiveikkaita oman tulevaisuutensa suhteen. Heillä on omat yhteisönsä,

joissa jaetaan perinteisiä arvoja ja toisaalta yhteiskuntaan liittyvät asiat eivät ole heille kiinnostavia. Itselle tästä tulevat mieleen esimerkiksi mopomiitit, joissa on välillä ollut poliisin kanssa eriäviä käsityksiä esimerkiksi liikennekäyttäytymisestä.

Peliharrastajille kertyy ongelmanratkaisutaitoja

Yksi kyselyn harrastusvaihtoehdoista oli ”Pelaaminen (digi-, mobiili-, konsoli-, tietokonepelaaminen)”. Käytän jatkossa näistä harrastajista nimitystä pelaajat. Pojista 87 %, tytöistä lähes puolet ja muunsukupuolisista 80 % ilmoitti pelaamisen harrastuksekseen. Vaikka harrastajia oli näin valtavan paljon, löytyy näistäkin harrastajista joitain heille tyypillisiä piirteitä. Oppimisen näkökulmasta kielitaidon vahvistuminen liittyy vahvasti pelaamiseen, samoin kuin digitaalisuuteen liittyvät eri taidot. Pelaajien mie-

lestä myös heidän ongelmanratkaisutaitonsa ovat vahvistuneet. He eroavat muista nuorista selkeästi heikoimmilla taidoilla liittyen esimerkiksi toimintansa aikatauluttamiseen tai suunnitelmallisuuteen. Myös vastuun ottaminen on näillä nuorilla heikkoa, kuten myös omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Heidän yleinen tyytyväisyytensä elämään on heikkoa, kuten myös heidän tyytyväisyytensä tähän mennessä saavuttamiinsa asioihin. Heitä ei myöskään kiinnosta uusien haasteiden asettaminen itselle tai ylipäätään tutustuminen uusiin asioihin. Pelaajia ei myöskään erityisesti kiinnosta yhteiskunnalliset asiat tai niihin vaikuttaminen.

Nuorten vastaukset näyttäisivät tukevan käsitystä introverteista pelaajista. Sosiaalisen elämän aktiivisuus ei ole pelaajille merkityksellistä. Heitä ei kiinnosta vähempiosaisten auttaminen tai yhteisöllisyyden rakenta-

minen. He eivät myöskään koe osallisuutta yhteisöihin.

Nuorisotaloilla kasvaa aktiivisia kansalaisia

Kaikista tytöistä ja pojista noin viidennes ja muunsukupuolisista nuorista lähes kolmannes ilmoittaa harrastavansa nuorisotalotoimintaa. Yhteensä Nuorten Tulevaisuusraportin vastaajista 900 nuorta kertoi harrastavansa nuorisotalotoimintaa.

Nuorisotalolla kävijät erottuivat muista nuorista siinä, että heille oli tärkeää vaikuttaa omalla toiminnallaan yhteiskunnallisiin asioihin. He kertoivat oppineensa harrastuksessaan ohjaamiseen ja johtamiseen sekä talouteen liittyviä taitoja. Tulevaisuuden odotuksissaan he ilmaisivatkin pitävänsä tärkeänä sitä, että saavat oman äänensä kuuluviin ja vaikutusvaltaa. He myös pitivät jokaisen velvollisuutena ilmastonmuutoksen torjumista. Kiinnostavasti tässä näyttäisi toteutuvan yksi nuorisotyön tavoitteista eli kasvaminen aktiiviseen kansalaisuuteen.

Nuorisotalolla kävijöitä yhdistää myös halukkuus auttaa köyhiä ja vähäosaisia sekä toimia luotettavasti ja ylipäätään auttaa muita. He olivat myös tämän artikkelin harrastajista ainoita, jotka halusivat edistää yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta. He ilmoittivatkin, että heillä on useita erilaisia ystäväpiirejä, ja he arvostavat sosiaalisesti aktiivista elämää. Samalla reilu kolmannes heistä kertoi olevansa usein yksinäinen, mikä on enemmän verrattuna kaikkien nuorten vastauksiin. Kiinnostavaa on myös se, että kaikesta huolimatta he arvostivat perinteitä ja vakiintuneita roolimalleja.

Ajatuksia nuorten vastauksista

Täytyy myöntää, että olen yllättynyt, miten nuorten vastauksista rakentuu erilaisia harrastusprofiileja. Olen nostanut esiin sellaisia muuttujia, jotka erottavat harrastuksia toisistaan. Erot nousevat suuresta määrästä vastaajia, jolloin ei välttämättä löydy yh-

tään nuorta, joka kaikilta osin vastaisi tässä kuvaamaani harrastajaa. Määrällisellä aineistolla ei voi myöskään tehdä syy-seuraus-pohdintoja. Sen sijaan siitä saa näkymän nuoren ajatuksiin juuri vastaushetkellä.

Urheilevat nuoret näyttäytyvät tämän aineiston valossa elämäänsä monin tavoin tyytyväisiltä. Heillä on tulevaisuuden mahdollisuudet auki ja he ovat valmiita ponnistelemaan saavuttaakseen päämääränsä. Vastaavasti moottoritekniikan parissa viihtyvistä nuorista välittyy vahva usko ja toiveikkuus omaan tulevaisuuteensa ja halukkuus päästä töihin. Pelaajille puolestaan oli jollain tavoin vieraampaa ponnistelu oman tulevaisuuden eteen, ja he olivatkin kaikkein vähiten innostuneita työelämään pääsemisestä. Nuorisotalolla kävijät eivät juuri poikenneet kaikkien nuorten vastauksista, paitsi vahvemmassa innostuksessa työelämään siirtymisestä ja uskossa oman paikan löytymiseen.

Yllättävästi moottoriharrastajien ja nuorisotalolla kävijöiden vastaukset edustivat vastakkaisia näkemyksiä. Moottoriharrastajista välittyi jonkinlainen oman edun tavoittelu ja välinpitämättömyys yhteiskuntaa kohtaan. Nuorisotalolla kävijät puolestaan piti-

vät tärkeänä heikompien auttamista, yhteiskunnallista toimimista ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Nuorisotyöntekijänä tämä vahvistaa omaa uskoani nuorisotyön merkityksellisyyteen.

Kirjoittaja Eeva Sinisalo-Juha, YTM (väit.), työskentelee yhteisöpedagogi-koulutuksen lehtorina Humakissa. Hän työskenteli edellisellä osaamiskeskuskaudella myös Kentaurin tutkijana.

OKM:N ALAINEN NUORISOALAN OSAAMISKESKUS KENTAURI

Tavoitteena tutkia nuorten harrastus- ja järjestötoimintaa.

Nuorten tulevaisuusraportti -kysely keväällä 2023

» Suostumus vastausten tutkimuskäytöstä 4578 nuorelta, pääosin 14–17-vuotiaita.

» Puolet yläkoulusta, reilu kolmannes lukiosta ja 15 % ammatillisista opinnoista.

» Reilu puolet on tyttöjä, lähes 40 % poikia ja 9 % muun sukupuolisia tai jotka eivät halua kertoa sukupuoltaan.

» 60 % asui kaupungeissa pois lukien pääkaupunkiseudun, neljännes maaseudulla ja 17 % pääkaupunkiseudulla.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta

Tukee sosiaalista kasvua, hyvinvointia ja sosiaalista kuntoutusta vuorovaikutuksen, kokemuksellisuuden ja osallisuuden kautta.

Ohjaaja on sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennyskoulutuksen suorittanut sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilainen.

Lisätietoa

www.hevostoiminta.net

Seuraa meitä somessa

Facebook: @hevostoiminta

Instagram: @hevostoiminta

Twitter: @Sosiaalipeda1

TEE SE LUONNOSSA!

Gör det i naturen!

Materiaalipankki, jakamisalusta ja paljon muuta!

Mitä viestiä linnut tuovat? Uusi LINTURETKIKONE näyttää oman alueesi linnut tänään!

Vinkkejä luontoseikkailuihin

Kestävyyskasvatusta nuorisotyöhön

Materiaaleja ja koulutuksia

Ota MAPPA haltuun, katso video!

• vanhemmat ovat eroamassa tai eronneet

• kotona on kiristynyt tunnelma tai väkivaltaa

• oma seurustelusuhde satuttaa

Chat on auki joka arkipäivä klo 15–18!

SOMEPOHJAT

Helpottavat ja nopeuttavat someviestinnän tekemistä Lisäävät viestinnän yhtenäisyyttä ja tunnistettavuutta

KOULUTUKSET

Aiheina muun muassa Canva, sosiaalinen media, someviestintä, digityökalut ja pelikasvatus.

DAMDAMDIDI

Minna Koirikivi minna@damdamdidi fi www damdamdidi fi

ryhmä-, yksilö- ja etä-

Työnohjausta

» työkyvyn ylläpitämiseen

» ristiriitojen selvittämiseen

» työn kehittämiseen

Koulutusta

» Työhyvinvointi

» Ammattietiikka

» NUPS-prosessi

Tmi Minna Rauas 044 3030 513 minna.rauas@tuni.fi

Lyhyesti

Yli kolmasosa nuorista kokee, ettei heillä olisi merkityksellisiä aikuisia elämässään ilman nuorisotyötä

Jopa 31 prosenttia nuorisoalan kattojärjestön Allianssin kyselyyn vastanneista nuorista kertoi, että ilman nuorisotyötä heillä ei olisi enää merkityksellisiä aikuisia elämässään. 40 prosentin mielestä he eivät saisi enää tietoa ja tukea arkeensa ja valintoihinsa nuorisotyön vähentyessä.

Nuorisoalalla toimii vajaa 10000 palkattua ja noin 50000 vapaaehtoista, mutta alan piirissä on lähes jokainen Suomen noin miljoonasta nuoresta. Nuorisoalalla tehdään vuosittain arviolta 7,4 miljoonaa tuntia vapaaehtoistyötä, johon sijoitettu euro tuottaa tutkitusti kuusinkertaisesti arvoa yhteiskunnalle. SROI-arviointimenetelmän (Social Return on Investment) perusteella nuorisotyöhön investoidut summat maksavat itsensä kaksinkertaisesti takaisin ja nopeasti.

Tämän ja seuraavan vuoden valtion talousarvioissa nuorisoalan rahoitukseen kohdentuu jo miljoonien vähennyksiä. Vuosille 2026–2027 on kaavailtu vieläkin suurempia leikkauksia ja toteutuessaan nuorisotyön valtionrahoituksesta lähtisi pois yli kymmenesosa.

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi kysyi 28.2.–13.3.2024 nuorilta, miten nuorisotyön vähentäminen vaikuttaisi heidän arkeensa ja hyvinvointiinsa. Kyselyyn vastasi 469 alle 29-vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista. Yhdeksän kymmenestä koki, että nuorisotyön puuttuminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti.

Lähde: nuorisoala.fi

Paavo Arhinmäki ja Mikko Vatka tunnistavat

Omar Abdin nostaman kritiikin nuorisotyöstä ja suomalaisesta yhteiskunnasta

Entinen nuorisotyöntekijä ja näyttelijä Omar Abdi kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa kokevansa, että nuorisotyössä ja suomalaisessa yhteiskunnassa luokitellaan maahanmuuttajataustaiset nuoret yhdeksi joukoksi. Abdi nosti pahimpana esimerkkinä haastattelussa pormestari Jan Vapaavuoren ilmaisseen pandemia-aikana koronaviruksen leviävän erityisesti somaliyhteisössä. Somalinuoret kertoivat tämän jälkeen Abdille, että ihmiset pakenivat nuoria ulos bussista tai kaupasta. Helsingin nuorisotyöstä vastaava apulaispormestari Paavo Arhin-

mäki tunnistaa kritiikin nuorisotyön resurssien vähäisyydestä. Nuorisoasianjohtaja Mikko Vatka tunnistaa myös Abdin kertomat kipupisteet.

”Hän on ollut meillä pitkäaikainen ja arvostettu työntekijä. Sitä, mitä Omar sanoo, kuunnellaan herkällä korvalla”, Vatka kertoi Helsingin sanomille.

Abdi työskenteli Suomessa parikymmentä vuotta nuorisotyöntekijänä, ennen kuin hän muutti terveytensä vuoksi Somalimaahan.

Lähde: hs.fi

Nuorten tavoittaminen kesätyöasioissa on vaikeutunut

Kesätöitä tarjoavat työnantajat kokevat nuorten tavoittamisen vaikeutuneen, ainakin puhelinsoittoihin vastaamisen perusteella. Kutsuja työhaastatteluihin ja jopa työpaikkoja jää nuorilta saamatta, koska he eivät reagoi yhteydenottoihin. Tavoittamattomuus on vaikeuttanut rekrytointia jo vuosia.

Joensuun kaupungin nuorisotyön suunnittelija Annu Jantunen kertoo 90 prosenttia ensimmäisistä puheluista olevan turhia. Joensuussa nuorisopalvelujen nuorisotyöntekijät jatkavat kuitenkin hakijoiden tavoittelua tekstiviestein ja uusin puheluin jopa useiden päivien ajan.

”Sähköpostilla tavoittaminen on todettu jo vuosia sitten melko mahdottomaksi”, Jantunen kertoo.

Joensuun 4H-yhdistyksessä on otettu käyttöön Whatsappilla viestiminen. Yhdistys järjestää paitsi töitä että yrittäjyys- ja työelämäkoulutusta nuorille.

Lähde: Yle.fi

Kenny

Eliason / Unsplash

Pohdintoja nuorisotyöstä ja maailmasta

Nuorisotyö on tärkeää sodan keskelläkin – tai erityisesti juuri siellä

Helmikuussa tuli kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan. Kuten yleensä, myös tämä sota on aiheuttanut valtavat määrät inhimillistä kärsimystä ja vaikuttanut massiivisin tavoin tavallisten siviilien elämään. Tämä kaikki on tietenkin näkynyt myös ukrainalaisten nuorten ja lasten arjessa sekä nuorisotyössä, jota Ukrainassa tehdään. Tätä näkökulmaa konkretisoi sydäntä riipivällä tavalla esimerkiksi Andriy Chesnokovin – Ukrainan nuoriso- ja urheiluasioiden varaministerin – Brysselissä Local youth and democracy -konferenssin yhteydessä helmikuussa 2024 esittämä arvio, jonka mukaan Venäjä on sodan aikana pommittamalla tuhonnut yli 100 nuorisotilaa.

Itselläni on viime kuukausina ollut ilo ja kunnia osallistua etätapaamisiin sekä käydä kirjeenvaihtoa Young Agents of Change -nimisen ukrainalaisen nuorisojärjestön kanssa. Kyseinen vuonna 2017 perustettu voittoa tavoittelematon ja poliittisesti sitoutumaton järjestö toimii Kiovan alueelta käsin ja pyrkii edistämään nuorten tilannetta sekä nuorisotyötä koko Ukrainassa. Tätä työtä he ovat jatkaneet aktiivisesti myös sodan aikana. Järjes-

tön työntekijöiden kanssa käydyissä keskusteluissa on avautunut selkeästi ukrainalaisen nuorisotyön tämänhetkinen tilanne ja siellä toimivien nuorisotyöntekijöiden akuutisti pinnalla olevat tarpeet, mutta samalla myös nuorisotyön tärkeä merkitys sodan aiheuttaman kriisin keskellä.

Verkkoon siirtynyt

nuorisotyö haastaa nuoria ja nuorisotyöntekijöitä

Yksi iso muutos sodan alkamisen myötä on ollut se, että nuorisotyö on monilta osin siirtynyt Ukrainassa verk-

koon. Yhtenä syynä tähän on edellä mainittu fyysisten kokoontumistilojen menetys eri puolilla maata. Samaan aikaan jatkuva pommitusuhka tarkoittaa, ettei ulkona liikkuminen tai kasvokkain tapahtuvan toiminnan järjestäminen ole välttämättä turvallista, minkä vuoksi monilla alueilla nuoret on käytännössä helpointa tavoittaa netissä. Tämä on ollut monin tavoin haaste ukrainalaisille nuorisotyöntekijöille, sillä monilla heistä ei välttämättä ole aiempaa kokemusta verkkopedagogiikasta ja lisäksi monilla nuorilla kuin työntekijöilläkin on puutetta

KUVAT ANTON DANILOV & BRANDON MORALES / UNSPLASH

digitaaliseen nuorisotyöhön vaadittavista laitteista ja välineistä. Toinen ajankohtainen tarve Ukrainan nuorisotyössä on ylläpitää yhteyttä Euroopan muihin maihin sekä EU:hun. Paikalliset resurssit nuorisotyöhön ovat ymmärrettävästi tällä hetkellä varsin rajalliset, joten EU-rahoitus ja -yhteistyö – esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman kautta – on noussut entistä tärkeämmäksi toiminnan mahdollistajaksi. Muun muassa nuorisovaihdot tarjoavat ukrainalaisille nuorille pääsyn kasvu- ja oppimiskokemuksiin, joita ei tällä hetkellä ole mahdollista toteuttaa heidän kotimaassaan. Tiiviillä eurooppalaisilla verkostoilla ja yhteyksillä on ukrainalaisille myös suuri henkinen merkitys: ne luovat uskoa siihen, etteivät he ole jääneet yksin tämän tilanteen keskelle. Kansainvälisten suhteiden kautta luodaan ja ylläpidetään toivoa maan tulevaisuudesta sekä sotaa seuraavasta jälleenrakentamisen ajasta.

Nuoria tulee tukea maan jälleenrakentamisessa Kolmas akuutti tarve Ukrainassa liittyy paikallisten nuorisotyöntekijöiden jaksamiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Sota-alueella toimiessaan he ovat usein ensimmäisinä kohtaamassa nuorten kokemia traumoja ja valtavia menetyksiä, mikä tekee työstä rankkaa ja kuluttavaa. Samalla tämä tietysti kertoo nuorisotyön valtavan tärkeästä roolista sotaa käyvässä maassa, sillä se tukee nuoria selviytymään äärimmäisen haastavien olosuhteiden keskellä. Lisäksi nuorisotyöntekijät tarjoavat ukrainalaisille nuorille sekä väyliä oppimismahdollisuuksiin että kanavia vaikuttamiseen ja itsensä ilmaisemiseen, joiden kautta heidän on mahdollista olla tukemassa omaa lähiyhteisöään ja antaa oma panoksensa maansa toipumiseen tulevaisuudessa.

Useat näistä Ukrainan nuorisotyössä tunnistetuista tarpeista kuulostanevat varsin tutuilta myös täällä meillä Suomessa. Moni varmasti tunnistaa näiden teemojen olleen runsaasti esillä nuorisotyöhön liittyvissä keskusteluissa

esimerkiksi koronapandemian aikana sekä sen jälkimainingeissa. Ukrainalaisten kanssa käytyjen tapaamisten aikana itselleni tuli myös väistämättä mieleen, että meillä suomalaisessa nuorisotyössä olisi paljon annettavana sellaista osaamista ja tietoa, josta olisi juuri tällä hetkellä valtavasti hyötyä Ukrainassa. Kenties voimme yhdessä pohtia erilaisia väyliä yhteyksien avaamiseksi ja tämän tietotaidon välittämiseksi ukrainalaisille nuorisoalan toimijoille – tämä otettaisiin siellä takuulla suurella kiitollisuudella vastaan.

Mikä on nuorisotyön rooli kriisien keskellä?

Ukrainan tilanne herättelee pohtimaan myös kokonaisvaltaisemmin nuorisotyön merkitystä ja roolia laajamittaisten kriisien keskellä. Kun me kohtaamme yhteiskuntaa ja totuttua elämää ravistelevan kriisin, nuoret ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä, mikä nähtiin muun muassa edellä mainitun koronapandemian aikana. Tällaisessa tilanteessa nuorisotyö voi toimia tärkeänä tukena, auttajana ja lohduttajana, mutta samalla myös asioiden mahdollistajana sekä uskon luojana valoisampaan tulevaisuuteen.

Valitettavasti tällä hetkellä maailmantilanne näyttää sellaiselta, että joudumme kohtaamaan mahdollisesti myös jatkossa erilaisia kriisejä, jotka tulevat haastamaan elämää niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Tällöin nuorisotyöntekijöiden on hyvä muistaa oma tärkeä roolinsa kriisin kohtaamisessa sekä ratkaisujen hakemisessa. Meidän nuorisoalan toimijoiden kannattaa pitää myös tiiviisti yhtä niin kotimaassa kuin Euroopassakin, sillä yhdessä olemme valmiimpia kohtaamaan niin kansakuntia koettelevat kriisit kuin pienemmätkin haasteet.

Antti Rantaniva Projektipäällikkö Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia

Nuoriso-ohjaaja, nuorisotyöntekijä vai nuorisonohjaaja?

Näin ammattinimike ja palkkaluokka vaikuttavat ansioosi

Suomalaisen nuorisotyön erikoisuus on se, että toimialan ammattinimikkeistön kirjo on toimialan kokoon suhteutettuna laaja ja niiden käyttö suhteessa työn vaativuuteen epäsystemaattista. Samaa ammattinimikettä voidaan käyttää paitsi perusammattitehtävissä, myös vaativissa ammatti-, johto- ja esimiestehtävissä.

Tämä vaikuttaa siihen, että samalla ammattinimikkeellä toimivien tuloerot voivat olla matalapalkka-alan sisällä suuret eri työnantajien välillä. Edellä olevien lisäksi luetteloon voi lisätä myös suoritetun tutkinnon, joka sekoittaa omalta osaltaan ansaintalogiikkaa.

Nykyisten työehtosopimusten kirjausten perusteella suoritetulla tutkinnolla ei ole väliä, vaan eri tutkintotason suorittaneet ovat työnhaussa lähtökohtaisesti samalla viivalla riippumatta haettavan työtehtävän vaativuudesta.

Tässä artikkelissa tarkastellaan ansionmuodostusta erityisesti kunnissa huomioiden vertailutietoina hyvinvointialueille siirtyneitä ammattiryhmiä.

Tehtävänimikkeiden kirjo

Äkkiseltään tarkasteltuna nuoriso-ohjaajan, nuorisotyöntekijän ja nuorisonohjaajan ammattinimikkeitä voisi pitää samaan työtehtävään liittyvinä nimikevariaatioina. Tosiasiallisesti näin ei kuitenkaan ole, vaan jokaisella mainituista ammattinimikkeistä on Kuntien eläkevakuutuksessa (Keva) oma ammattikoodinsa, joille on muodostunut oma tilastollinen tehtäväkohtainen peruspalkka ja kokonaisansio. Kun työnantaja siis hakee tehtävään nuoriso-ohjaajaa, nuorisonohjaajaa tai nuorisotyöntekijää, on nimikkeellä merkitystä avoimena olevan tehtävän lähtöpalkkaan. Kun-

tatilastojen mukaan seuraavilla, nuorisotyön yleisimmillä ammattinimikkeillä toimivien, kokoaikaisten ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden keskiansiot olivat lokakuussa 2022 seuraavat:

Ammattinimike lkm Tehtäväkohtainen palkka (€)

Kokonaisansio (€)

Vastaava nuoriso-ohjaaja 14 2500 2970

Nuoriso-ohjaaja 1054 2365 2664

Nuorisonohjaaja 190 2470 2785

Nuorisotyöntekijä 242 2344 2588

Erityisnuorisotyöntekijä 97 2500 2773

Etsivä nuorisotyöntekijä 277 2474 2637

Tehtävänimikkeiden kirjo vaikuttaa siis omalta osaltaan siihen, että tulotason kehittyminen toimialalla ei ole systemaattista ja tasapuolista, vaikka toimenkuvan sisältö olisikin nimikkeestä riippumatta työtehtävissä pääosin sama. Parhaimman kuvan nuorisoalan tehtävänimikkeiden kirjosta saa tarkastelemalla Kuntien eläkevakuutuksen sivuilta löytyvää ammattinimikkeiden hakua. Haku antaa ”nuoriso”-alkuisten tehtävänimikkeiden määräksi tällä hetkellä 257. Uusia ammattikoodeja perustetaan kuntien ilmoittaessa uudesta ammattinimikkeestä.

TEKSTI PETTERI PIIRAINEN

Palkkaluokka ja pätevyys

Tavanomaiseen ansion muodostumiseen kunnissa ja hyvinvointialueilla vaikuttaa tehtävänimikkeen lisäksi työn vaativuuden mukaan määräytyvä palkkaluokka sekä siihen pätevyyden antava tutkinto. Pätevyydestä ja palkkaluokista sovitaan määrävuosin liittojen ja kuntatyönantajan kanssa tarkemmin työehtosopimusten kirjauksissa.

Pääsääntöisesti työtehtävät on jaoteltu vaativuutensa ja siihen tarvittavan pätevyyden perusteella seuraaviin palkkaluokkiin:

Palkkaluokka Ammattiesimerkit Pätevyys

Johto- ja esihenkilötehtävät lastensuojeluyksikön johtaja

Asiantuntijatehtävät

Vaativat ammattitehtävät

Ammattitehtävät

Korkeakoulututkinto

Sosiaalityöntekijä, koulukuraattori Ylempi korkeakoulututkinto

Sairaanhoitaja, varhaiskasvatuksen sosionomi

Lähihoitaja, askartelun ohjaaja, perhetyöntekijä

Perustehtävät laitoshuoltaja, avustaja

Korkeakoulu- tai opistotutkinto

Ammattitutkinto tai ammatillinen perustutkinto

Nuorisotyön verrattain myöhäisestä ammatillistumisesta ja alan koulutusten kehittymisestä johtuen toimialan palkkarakenteita ja kelpoisuusehtoja voidaan kuitenkin luonnehtia keskeneräisiksi. Vaikka 1990-luvulta alkaen nuorisotyöhön on koulutettu työntekijöitä ammatillisesta koulutuksesta (keskiaste), opistoista (alin korkea-aste) ja kahdelta korkeakoulusektorilta (alempi- ja ylempi korkeakouluaste), oli kunnan virka- ja työehtosopimuksessa aina vuoteen 2014 saakka ainoastaan yksi ammattitehtävien palkkaluokka kaikille toimialan työntekijöille.

Palkkaluokassa olivat iloisesti sekaisin eri tutkintotason suorittaneita nuorisosihteereitä, nuorisotyön suunnittelijoita, koordinaattoreita ja ohjaajia. Tilannetta pyrittiin tuolloin ja vielä nykyisinkin korjaamaan työn vaativuuden arvioinnilla ottaen joissakin tapauksissa huomioon suoritetun tutkinnon. Työn vaativuuden arviointia on kuitenkin sovellettu kuntakohtaisesti, mikä on johtanut käytänteiden pirstoutumiseen.

Vuoden 2014 jälkeen myös nuorisotoimialalle on saatu käyttöön asiantuntijatehtäviä lukuun ottamatta vastaavanlainen palkkarakenne kuin sosiaali- ja terveysalalla. Työmarkkinoiden rakenteet seuraavat siis koulutusjärjestelmän kehittymistä hitaasti perässä.

Onko suoritetulla tutkinnolla väliä?

Nuorisotyön osalta suoritetulla tutkinnolla yhtäältä ei ole ja toisaalta on merkitystä haettaessa eri vaativuustason (palkkaluokan) työtehtäviä. Vaikka palkkahinnoittelua uudistettiin reippaasti vuonna 2014, kirjattiin eri palkkaluokkien edellyttämät pätevyydet verrattain väljiksi pitkälti sii-

tä johtuen, etteivät liitot päässeet keskenään yhteisymmärrykseen tiukemmista kirjauksista.

Toisin kuin sosiaali- ja terveysalalla nuorisotyön ammattitutkinnon suorittanut voi hyvin hakea vaativampia ammatti-, johto- ja esihenkilötehtäviä pätevyyskirjausten sitä estämättä. Todellisuus ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen, sillä tilastojen valossa kunnat palkkaavat mieluiten myös perusammattitehtäviin korkeakoulututkinnon suorittaneita. Tämä johtuu runsaasta koulutustarjonnasta ja toisaalta ehkä ajatuksesta, etteivät itsekin nuoret alan ammattilaiset olisi parhaita vaihtoehtoja työskentelemään nuorten parissa.

Tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi nuoriso- ja yhteisöohjaajan tutkinnon suorittaneiden on ylipäätään haastavaa työllistyä niihin (nuoriso-ohjaajan) ammattitehtäviin, joihin heidät on koulutettu, koska myös nämä vakanssit on täytetty pitkälti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla.

Näinhän asian ei luonnollisesti kuuluisi olla. Nuoriso- ja yhteisöohjaajan tutkinnon suorittaneella on oikeus odottaa työllistyvänsä koulutustasoaan vastaaviin työtehtäviin. Vastaavasti korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan tulisi pystyä luottamaan siihen, että työnantajat hakevat hänen tutkintoprofiilillaan työntekijöitä vaativampiin ammatti-, asiantuntija-, johto- ja esihenkilötehtäviin.

Ammattinimikkeen tulisi kuvata työn vaativuutta

Nuorisotyön ammattinimikkeistöä, pätevyyttä (tutkintoa) ja ansiokehitystä koskevan problematiikan voi kiteyttää ajatukseen siitä, että toimialalla tulisi päättää erityisesti vedenjakajana toimivien ammattitehtävien ja vaativien ammattitehtävien välillä, mitä ammattinimikettä käytämme ja mitä tutkintotasoa edellytämme kummassakin palkkaluokassa.

Terveydenhuollossa lähihoitajan tutkinnolla ei voi tehdä sairaanhoitajan työtehtäviä tai sairaanhoitajan tutkinnolla lähihoitajan työtehtäviä.

Vielä tällä hetkellä nuoriso-ohjaaja-ammattinimikkeellä työskenteleviä nuorisotyön työntekijöitä löytyy tiettävästi jokaisesta palkkaluokasta.

Nuorisotyön ansiokehityksen ja ammatillisten profiilien selkiyttämisen kannalta olisikin tärkeää karsia ammattinimikkeiden kirjoa ja sopia, mitä ammattinimikkeitä käytämme samankaltaisista mutta työnkuvaltaan vaativuustasoltaan eri tasoista työtehtävistä.

Hyvä ja vakiintumaan saatu ammattinimike antaa kuulijalle heti oikean mielikuvan työn vaativuudesta ja sen edellyttämästä koulutuksesta. Olisiko esimerkiksi nuoriso-ohjaajasta ainesta ammattitehtävien ja nuorisotyöntekijästä vaativien ammattitehtävien tehtävänimikkeeksi?

Kirjoittaja työskentelee akavalaisen Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry:n toiminnanjohtajana.

sosiaalista nuorisotyötä pääkaupunkiseudulla #kohtaaminenmuuttaamaailmaa www.loistosetlementti.fi

Nuori Kulttuuri LIVE tuo kevää n Nuori Kulttuuri On Air -tapahtuman luoksenne

TEKSTI VILLE LAITINEN

KUVA ELIAN SEPPÄLÄ

Nuori Kulttuuri LIVE valtaa Äänekosken Painotalon 11.5. tuoden ruuduille valikoiman nuorten intohimoisesti luomaa taidetta. Hyvän mielen LIVE-lähetys kokoaa yhteen nuorten harrastajien esityksiä äitienpäivänaaton kunniaksi tarjoten unohtumattoman illan taiteen ja kulttuurin parissa.

Vuoden 2024 Nuori Kulttuuri On Air järjestetään toista kertaa pyrkien lyhentämään etäisyyksiä nuorten taidetapahtumien välillä ympäri Suomen. Tämän kokonaisuuden punoo yhteen Nuori Kulttuuri LIVE. Kevään tapahtumakaupungit Rovaniemi, Pori, Tampere, Joensuu ja Helsinki (yhteistyössä Vantaan ja Espoon kanssa), yhdistyvät virtuaalisesti illan aikana tarjoten kattavan katsauksen nuorten luovuudesta ja taidosta.

Lisäksi LIVE:ssä kurkistetaan Saame-

laisnuorten taidetapahtumaan Inarissa, mikä tuo oman värikkään lisänsä illan tunnelmaan.

Nuori Kulttuuri LIVE esittelee monipuolisesti nuorten esittävää taidetta eri puolilta Suomea. Äänekosken Painotalolla lavalle nousevat muun muassa Tampereen Rap-Akatemia, Koskelan Tanssi, Kontrasti-teatteriryhmä, Asemäentien Nuorisoseura spoken word -esityksellä, Ala-Keiteleen musiikkiopiston puhallinorkesteri sekä Terromania-bändi raskaamman rockin ystäville.

Tapahtuma ei siis rajoitu pelkästään kaupunkeihin, vaan se on suunniteltu koko nuorten taideyhteisön iloksi ja katsottavaksi läpi Suomen. Voit järjestää ystäväsi, harrastusryhmäsi, koko kaupunginosan tai kylän kanssa etäkatsomon illan LIVE-lähetykseen. Lähetys tarjoaa reilun tun-

nin mittaisen katsauksen nuorten taideharrastusten monimuotoisuudesta ja antaa tilaisuuden nauttia nuorten lahjakkuudesta suorana lähetyksenä. Iltapäivän aikana on mahdollista katsoa myös kaupungeista tuotettua digitaalista sisältöä.

Nuori Kulttuuri LIVE palkitsee myös ansioituneita toimijoita, jotka ovat esimerkiksi mahdollistaneet nuorten taiteen tekemisen, näkymisen tai tukeneet heidän polkuaan taiteen pariin. Lisäksi palkitaan Nuori Kulttuuri Digistagen suosituin esitys, tuoden esiin digitaalisen taiteen merkityksen nuorten keskuudessa. Digiaaliseen tapahtumaan pääsee osoitteessa nuorikulttuuri.fi/onair.

Nuori Kulttuuri LIVE lauantaina 11. toukokuuta klo 18 alkaen. Digitaalisten tapahtumien muu aikataulu selviää huhtikuun aikana.

NUORI KULTTUURI LIVE:SSÄ JAETTAVAT PALKINNOT

Vuoden kulttuurisen nuorisotyö teko

Palkinto jaetaan vuoden aikana kulttuurisen nuorisotyön kentällä tapahtuneelle yksittäiselle teolle tai tapahtumalle. Vuoden 2022 teoksi valittiin Salado ja Falsa Qasimin valokuvanäyttely Suuria unelmia – tarinoita suomalaisista, jotka muuttavat maailmaa. Vuoden 2023 tekona palkittiin pieksämäkeläinen nuorisotapahtuma PMK Track Fest.

Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto

Tunnustus annetaan pitkäjänteisestä toiminnasta kulttuurisen nuorisotyön saralla. Vuoden 2022 tunnustuksen sai Jorma Piispanen, imatralainen IRTI-teatterin perustaja, ja vuoden 2023 tunnustuksen Satu Olkkonen työskentelystä kotiseutunsa Multian lasten ja nuorten esittävän taiteen toiminnan puolesta sekä lasten ja nuorten kulttuurin valtakunnallisesta vaikuttamisesta.

Digistagen suosituin esitys

Palkinto jaetaan yleisön Nuori Kulttuuri Digistagella äänestämälle suosituimmalle teokselle. Vuoden 2022 suosituin esitys oli lohjalainen bändi Safetybox ja vuoden 2023 suosituin

Viialan Pyryn tanssiryhmä Nuput.

Vuoden 2024 Digistagen suosituimman teoksen äänestys on auki 30.4 saakka osoitteessa digistage.nuorikulttuuri.fi

Yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä potkua nuorten työllistymiselle

TEKSTI SUSAN ERIKSSON

KUVAT JAMES BALDWIN, NINA STREHL & DEVIN AVERY / UNSPLASH

Yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä on tulossa nuorille yhä houkuttelevampaa. Euroopan Unionissa korostetaan yhteisötalouden ja kestävän kasvun merkitystä esimerkiksi nuorten työllistymismahdollisuuksien lisäämiseksi tulevaisuudessa, ja yhteiskunnallinen yrittäjyys mainitaan sen yhtenä keskeisenä toimintamuotona. Sen kärki on sosiaalisissa innovaatioissa, joita kehittämään on kutsuttu yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria Suomesta ja Latviasta osana kansainvälistä yhteistyöhanketta.

Työllisyyden edistäminen etenkin heikompiosaisten nuorten keskuudessa on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite myös Suomessa, ja sen toteutumista yhteiskunnallisen yrittäjyyden on mahdollista edesauttaa. Se eroaa perinteisestä yrittäjyydestä siten, että yrityksen tuottama liikevoitto suunnataan yhteiseen hyvään ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Yrittäjä ja yhtiökumppanit sitoutuvat siihen, että yrityksellä on oltava yhteiskunnalliseen hyötyyn kytkeytyvä päämäärä, jonka edistäminen on tärkeämpää kuin liikevoittojen kasvattaminen. Esimerkiksi heikosti työllistyvien henkilöiden palkkaaminen yritykseen on yksi tapa tuottaa yhteiskunnallista hyötyä.

Latvialaisessa Reach for Change -järjestössä käynnistettiin hanke Social Entrepreneurship for Youth Empowerment in Finland and Latvia (2023–2025), jossa nuoria koulutetaan yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen Suomessa ja Latviassa. Hanke on Euroopan Unionin ylirajaisen Interreg Central Baltic -yhteistyöohjelman rahoittama. Reach for Change -järjestössä suunniteltua koulutusta kokeillaan hankkeessa ensimmäistä kertaa nuorten keskuudessa. Diakonialaitoksen (DILA) taholla vastataan nuorten koulutuksesta Suomessa, ja Creative Ideas -järjestön taholla Latviassa.

Suomessa ensimmäiseen koulutussykliin nuoria rekrytoitiin Päijät-Hämeen alueelta. Ensimmäisen syklin

koulutus pidettiin talvella 2024 kahden päivän koulutuksena Lahdessa ja Riiassa, jonka jälkeen saatua oppia syvennettiin kuukauden mittaisena verkkokoulutuksena. Suomalais- ja latvialaisnuoret pääsivät lopuksi tutustumaan toisiinsa koulutuksen päättäneellä kahden päivän johtajuuskurssilla Riiassa. Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Juveniassa arvioidaan koulutuksen toimivuus nuorten kannalta ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta.

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden monet mallit Euroopassa

Yhteiskunnallisen yritystoiminnan järjestämisen edellytykset vaihtelevat Euroopassa niin lainsäädännöllisesti kuin kulttuurisestikin. Suomi kuuluu eräässä tutkimuksessa tehdyn jaottelun perusteella pohjoismaiseen hyvinvointivaltion klusteriin, jolloin ratkaisujen kehittäminen hyvinvoinnin lisäämiseksi sisältyy etupäässä julkisten hyvinvointipalvelujen toimintaan. Latvia on määritelty kuuluvaksi muiden Baltian maiden tavoin innovatiiviseen klusteriin, mikä tarkoittaa julkisen palvelutuotannon heikompaa roolia ja esimerkiksi järjestöjen, osuuskuntien ja muiden julkisyhteisöllisten organisaatioiden voimakasta merkitystä ratkaisujen kehittämisessä hyvinvointiongelmiin. Siten kolmannen sektorin organisaatiot ovat Balti-

an maissa keskeisiä yhteiskunnallisten yritysten ja sosiaalisten innovaatioiden tukemisessa. (Lindberg & Kostilainen 2021.)

Suomessa yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta ei ole olemassa lainsäädäntöä, mutta valtio edistää toimintaa aktiivisesti osaamiskeskushankkeessa, jota Euroopan Unioni osaltaan rahoittaa. Latviassa yhteiskunnallisesta yrittämisestä ja muun muassa tähän yritystoimintaan suunnatuista taloudellisen tuen muodoista on säädetty lailla.

Yhteiskunnallinen

yrittäminen Suomessa

Yhteiskunnallinen yritystoiminta ei ajatuksena avaudu välttämättä kovin helposti, sillä yrityksen yhtiömuoto voi olla yhtä hyvin osuuskunta, osakeyhtiö, kuin liiketoimintaa harjoittava säätiö tai yhdistys. Toiminnan järjestämismuoto riippuu paljon siitä, millaiseen hyvinvointia koskevaan ongelmaan sillä haetaan ratkaisua. Toiminnan tuotot suunnataan siihen yhteiskunnalliseen päämäärään, jota varten yritystoiminta on käynnistetty. Yhteiskunnallisen yrityksen tavoite voi olla esimerkiksi osatyökykyisten työllistäminen tai paremman palvelun tuottaminen. Esimerkiksi Helsingin Kallion kaupunginosassa toimiva Pertin Valinta on kulttuurituotannon organisaatio, jossa edistetään vammaisten henkilöiden osallisuutta yhteiskunnassa muun muassa tarjoamalla heille työpaikkoja luovilla aloilla. Pertin Valinta edistää osallisuutta myös tarjoamalla nuorille tilaisuuksia tuoda näkyville omaa taidettaan, kuten kuvataiteita ja musiikkia. Yrityksen liiketoimintaa on muun muassa mainosmyynti ja kirjallisuuden myyminen, joista saadut tuotot suunnataan vammaisten nuorten työllisyyden edistämiseen. (Ks. www.pertinvalinta.fi.)

Suomessa on noin 2500 yhteiskunnallista yritystä ja ne työllistävät yhteensä noin 61000 henkilöä. Suurin osa yrityksistä toimii sosiaali- ja terveysalan, koulutuksen, työllistämistoiminnan ja kiertotalouden aloilla. (Ks.

www.yyo.fi.) Nuorten kannalta tämä toimintamuoto osuu ainakin ”maailmanparantamisen” ja aktivismin pyrkimyksiin, sillä yhteiskunnallinen vaikuttaminen on trendikästä ja ekologista. Kestävän hyvinvoinnin periaatteet ovat tärkeitä maailmassa, jossa ilmastokriisit ovat pysäyttäneet miettimään vastuullisempaa kuluttamista. Monia nuoria houkuttavat etenkin eettisesti ja ekologisesti vastuulliset elämäntyylit, ja niitä voidaan edistää omalla toiminnalla.

Nuorten yritysideat koulutuksen keskiössä

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja yrityselämän asiantuntijoiden opastuksella ja tuella nuoret kehittivät talven aikana kiinnostavia yritysideoita, kuten latvialaisten nuorten ideoiman mobiilisovelluksen, joka auttaa nuoria keskustelemaan mielenterveysongelmistaan ammattilaisten kanssa. Suomen koulutuksessa eräs nuorten työryhmä päätyi samankaltaiseen yritysideaan, jossa oli kysymys nuorten yksinäisyyden lievittämisestä mobiilisovelluksen avulla. Koulutuksessa käytettiin paljon pohtivia tehtäviä opetusmenetelmänä, ja nuoret saivat juuri omien yritysideoidensa kautta perehtyä yrityksen perustamisen ja yritystoiminnan pyörittämisen keskeisiin osa-alueisiin.

Vaikka kaikki nuoret opiskelivatkin innokkaasti yhteiskunnallisen yrittäjyyden perusperiaatteita, eräät suomalaisnuoret havaitsivat latvialaisten olevan pitemmällä sitä koskevassa ymmärryksessä. Nuorten kanssa pohdittiinkin, että tuon yritystoiminnan muodon näkyvämpi asema Latviassa ja muualla Baltiassa sekä sitä koskevat taloudelliset kannustimet ovat lopulta keskeinen syy sen menestymiselle. Näistä syistä nuoret oppivat tuntemaan yhteiskunnallisen yrittämisen kulttuuria perinpohjaisemmin kuin esimerkiksi Suomessa, jossa on keskitytty lähinnä perinteiseen yrittäjyyteen ja sen esittelemiseen nuorille kiinnostavaksi uravalinnaksi.

Tavoitteena nuorten työllistyminen ja urapolkujen rakentaminen

Euroopan Unionissa huoli nuorten näköalattomuudesta on suurta. Erilaisten vaihtoehtojen avulla pyritään kehittämään urapolkuja etenkin niiden nuorten kohdalla, joilla on riski jäädä osattomiksi koulutuksesta ja työelämästä. Yhteiskunnallinen yrittäjyys tarjoaisi nuorelle mahdollisuuden tuottaa hyvinvointia yhteiskunnassa pureutumalla itselle merkitykselliseen epäkohtaan ja tarjoamalla siihen ratkaisumallia. Samalla nuorelle tarjoutuisi mahdollisuus työllistyä itse ja työllistää muita.

Monet nuoret olisivat kiinnostuneita vaikuttamaan yhteiskunnallisten ja globaalien ongelmien ja epäoikeudenmukaisuuden haasteisiin. Mitä tulee yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaan, nuorten aktiivisuus on säilynyt Suo -

Lähdekirjallisuus

messa korkealla tasolla jo vuosikymmeniä. Myös palvelumuotoilu olisi useille nuorille mielekästä, kuten innovaatioiden ja uusien menetelmien kehittäminen liittyen esimerkiksi omiin harrastuksiin tai virtuaaliseen vapaa-aikaan. Ainakin näissä merkityksissä nuorten yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle on Suomessa hyvät edellytykset. Opetushallituksessa uudistetaankin parhaillaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden koulutusta korkeakouluasteella. Käynnissä oleva Suomen ja Latvian välinen yhteistyöhanke on yksi osa prosessia, jossa laajennetaan nuorten yrittäjyyskoulutusta myös suuntaan, jossa yritys ei tähtää suuriin liikevoittoihin, vaan yhteisön hyvinvointiin.

Kirjoittaja toimii erikoistutkijana nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa.

Lindberg, Jukka & Kostilainen, Harri (2021): Yhteisötalous ja yhteiskunnallinen yrittäjyys – arvioita kansainvälisistä malleista. Teoksessa E. Salmi & K. Savela-Ilmari (toim.): Yhteiskunnallinen yrittäjyys Suomessa – malli osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen. 43–56. Diak Työelämä 24. Diakoninen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-387-2

Linkkejä www.pertinvalinta.fi www.yyo.fi

KESÄLLÄ 2024

Nuorten erotyöpajoja

vanhempien eron kokeneille nuorille

Tampereella, Rovaniemellä ja Helsingissä

Kenelle?

Noin 13–17-vuotiaille nuorille, joiden vanhemmat ovat eronneet.

Mitä tehdään?

Työpajassa pääsee puhumaan vanhempien erosta ja ideoimaan, miten voisi auttaa muita saman kokeneita. Ryhmässä jutellaan asioista, jotka juuri kyseistä ryhmää puhututtaa, esim. kahden kodin arki, riidat perheessä, uusperhekuviot ja myös ilon aiheet. Lisäksi tehdään yhdessä kaikenlaista kivaa.

Etuja?

Työpajan osallistujat saavat työpajatodistuksen, jota voi hyödyntää opiskelu- ja työnhaussa. Osallistujille tarjotaan päivittäinen lounas ja leffalippu työpajan päätteeksi. Työpaja on maksuton.

Missä ja milloin?

Tampereella erotyöpaja neurokirjon nuorille ma–to 3.–6.6. klo 10–15.

Paikkana Tulppaanitalo, Pinninkatu 51. Ilmoittautuminen 20.5. mennessä.

Rovaniemellä erotyöpaja ma–pe 3.–7.6. klo 10-15.

Paikkana Monitoritalo Monde, Pohjolankatu 6. Ilmoittautuminen 20.5. mennessä.

Helsingissä erotyöpaja ma–pe 10.–14.6. klo 10–15. Paikkana Oodin nuorisotila, Töölönlahdenkatu 4. Ilmoittautuminen 24.5. mennessä.

Miten ilmoittaudutaan?

Kaikkien työpajojen ilmoittautumisiin ja lisätietoihin pääsee nettisivujen kautta. https://yvpl.fi/lastenjanuortentoiminta/ lasten-ja-nuorten-eroryhmat/

Lisätietoja erotyöpajoista: piritta.kahkonen@yvpl.fi tai 040 6705887. Erotyöpajat järjestää Yhden Vanhemman Perheiden Liitto yhteistyössä Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n, Lapin ensi- ja turvakotiyhdistyksen sekä Tukena-säätiön kanssa. Erotyöpajamallin ovat kehittäneet Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ja Kasper – Kasvatus ja perheneuvonta ry yhdessä.

Tietoa muusta maksuttomasta lasten ja nuorten vertais- ja vapaa-ajan toiminnastamme löydät sivulta: https://yvpl.fi/lastenjanuortentoiminta/ . Tulossa mm. valtakunnallinen vertaisryhmä yhden vanhemman kanssa kasvaneille nuorille sekä maistuvia ruokaklubeja.

JHL.FI /LIITY

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO

Sastamalalainen kansanopisto antaa vahvuusvalmennuksen lukiolaisilleen ja muille peruskoulun päättäneille

TEKSTI ERJA TAURA-JOKINEN KUVAT MATTI RUSAMA & JEMINA NORRO

Karkun evankelisen opiston pieneen ja lämminhenkiseen yhteisöön pääsee lukio- tai Opistovuosi-opiskelijaksi vaikka kesken lukukauden. Asuminen sekä aamiaiset, lounaat ja päivälliset ovat maksuttomia, mikä tekee siitä huokean vaihtoehdon esimerkiksi niille, jotka tahtovat irtioton ison koulun hälinästä tai kotiseudun vääränlaisesta kaveripiiristä.

Nyt ollaan visiitillä Sastamalassa Rautaveden rannalla luonnonkauniissa miljöössä, Karkun kylässä, jossa sijaitsee yksi suomalaisittain harvinaisista kansanopistolukioista. Kaikkiaan niitä on koko valtakunnassa vain viisi.

Kansanopistolukioissa noudatetaan aikuislukion oppimäärää, joten ylioppilastutkintoon riittää 88 opintopistettä, kun määrä tavanomaisissa lukioissa on 150 opintopistettä.

Kansanopisto on erityisen houkutteleva vaihtoehto niille nuorille, joilla on pitkä koulumatka. Osalla kulkuyhteydet kotoa voivat olla hankalia harvojen bussiyhteyksien vuoksi. Joillain toivottua oppilaitosta ei edes ole omassa kotikunnassa.

Karkun evankelinen opisto tarjoaa lukiolaisilleen sekä tutkintoon valmistavaan koulutukseen (TUVA) ja Opistovuosi-koulutukseen tuleville maksuttoman majoituksen sekä aamiaiset, lounaat ja päivälliset koulupäivinä. Koulutunneille on omasta huoneesta matkaa vain muutaman askeleen verran, joten aikaa ja voimia ei kulu matkoihin.

Hyväksyvä ilmapiiri

Ada Rantala kävi peruskoulunsa Hämeenlinnan Parolassa. Yhdeksännellä luokalla hän tavoitteli yhteishaussa jatko-opintopaikkaa urheiluopistosta liikunta-alan tutkintokoulutuksesta, mutta sitä ei auennut.

”Opinto-ohjaajan vinkistä päätin hakeutua Opistovuosi-koulutukseen kansanopistoon, reilun sadan kilometrin päähän.”

Karkun evankelinen opisto ei ollut Adalle tuttu entuudestaan. ”Kun irrottauduin kotoa, merkitystä ei ollut sillä, jakaisinko huoneen jonkun toisen kanssa vai olisinko yksin. En saanut

Kansanopisto on tuntunut Ada Rantalasta kodikkaalta ja lämpimän yhteisölliseltä paikalta käydä lukiota.

Sastamalassa, Karkun kylässä, sijaitsee yksi Suomen viidestä kansanopistolukiosta.

Opistovuotena huonekaveria, mutta se oli ihan ok”, Ada muistelee.

Kansanopisto tuntui alusta lähtien kotoisan yhteisölliseltä. Jokainen sai olla oma itsensä.

”Ystäviä tuli nopeasti.”

Opistovuosi-opiskelijana hän tutustui saman talon lukiolaisiin ja pääsi seuraamaan läheltä heidän arkeaan. Ada tiesi jo muutaman kuukauden päästä, että haluaisi seurata heidän jalanjälkiään.

Opistovuosi-opiskelijana ja lukiolaisena Ada on päässyt nauttimaan Karkun evankelisen opiston vahvuusvalmennuksesta. ”Opistovuonna sitä oli lukujärjestyksessä joka viikko, ja lisäksi vielä valmentajan kanssa yksilötapaamisia. Olin siitä tosi innostunut ja kiinnostunut!”

Valmennus antoi varmistuksen siitä, että hän tulee hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja työskentelee menestyksekkäästi myös ryhmässä. Tulokset osoittivat myös sen, että Ada pystyy vaikeuksitta toimimaan itsenäisesti, eikä keskittymiskykykään ole hullumpi.

”Vielä vahvuusvalmennus ei ole tuottanut ideaa siitä, mitä alaa ylioppilaana pyrkisin opiskelemaan. Sen sijaan on kirkastunut se, ettei hoitoala –lasten tai ikäihmisten hoiva – ole mi-

nun juttuni. Onhan sekin jo jotain”, Ada naurahtaa.

Kesällä tulee ikävä

Lukion ensimmäisellä luokalla Ada jakoi opistolla asumuksensa huonekaverin kanssa, mutta tällä hetkellä, lukion kakkosluokkalaisena, hän majoittuu jälleen yksin niin kuin Opistovuotenaankin.

”Oppituntien jälkeen pystyn keskittymään parhaiten pienessä taustahälinässä. Ehkä se on kodin ja nuorempien sisaruksieni aikaansaamaa. Opistolla saatan pistää kuulokkeet huoneessani päähän ja kuunnella musiikkia, kun luen kokeisiin.”

Lapsuuskotiin matkustamisia hän ei pidä raskaana. Junayhteydet ovat toimineet ja olleet nopeita. ”Olen kokenut eduksi ja vaihteluksi sen, että saan elää arkeani kahdessa eri ympäristössä, Karkussa ja Parolassa.”

Kesällä Ada aikoo hyödyntää kansanopistolukion joustavia opiskelumahdollisuuksia ja suorittaa itsenäisesti yhden kurssin englannista, lempiaineestaan. Uskoa ja luottamusta on siihen, että se sujuu kivuttomasti.

”Kesällä tulee opistokavereita ikävä, kun olemme niin tiiviisti viettäneet arkipäiviä ja -iltoja yhdessä yhdeksän kuukauden ajan. Mutta sitä mukavam-

pi on sitten palata elokuussa takaisin”, Ada tuumaa.

Arkitaitoja ja hyvinvointia

Adan käymää Opistovuotta järjestää Karkun evankelisen opiston lisäksi 40 muuta kansanopistoa. Niissä aloitti Opistovuosi-koulutuksen viime syksynä 753 opiskelijaa.

”Tutkintoon valmistavaan koulutukseen (TUVAan) verrattuna Opistovuoden etu on opiskelijan kannalta se, että opintoja voi suorittaa joustavammin, tarvittaessa etänäkin”, kertoo Opistovuosi- ja TUVA-koulutuksien linjanjohtaja Marika Kutila Karkun evankelisesta opistosta.

”Opiskelijan vapaa-ajan harrastuksista on mahdollisuus lukea opintopisteitä hyväksi todistukseen. Opistovuosi päättyy TUVAan nähden hieman aiemmin, mikä antaa edun kesätöihin pyrkivälle. Halutessaan työt pääsee aloittamaan jo toukokuun puolivälissä.”

Opistovuosi-koulutuksesta noin puolet on kaikille yhteisiä opintoja, joihin lukeutuvat arjen taidot ja aktiivinen kansalaisuus. Karkussa arjen taitoja kasvattavat esimerkiksi oman huoneen ja yhteisten tilojen puhtaanapito, ruoanvalmistus, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen sekä oman talouden hallinta ja suunnitteleminen. Aktiiviseen kansalaisuuteen kuuluvat mm. neuvottelutaidot.

Kutilan mielestä Opistovuosi-koulutus sopii erityisen hyvin niille nuorille, jotka tarvitsevat lisää mietintäaikaa oman urapolun löytymiseen turvallisessa ja tuetussa ilmapiirissä.

”Karkussa voi korottaa peruskoulun arvosanoja ja kokeilla lukion kurssien suorittamista. Lähes kaikki niin meillä tekevätkin.”

Opistovuosi-koulutusta toteutetaan Opetushallituksen laatimilla opetussuunnitelman perusteilla. Opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS).

Ohjaukselle suuri tarve

Opinto-ohjaajaksi paraikaa pätevöityvä Niina Lehtimäki on opettanut Karkun lukiolaisille historiaa, yhteiskuntaoppia ja psykologiaa sekä toiminut

ryhmänohjaajana lukiossa. Lisäksi hän on pitänyt Opistovuosi- ja TUVA-koulutusten sekä maahanmuuttajalinjan oppitunteja.

Kuluvana lukuvuotena ryhmissä on ollut parinkymmenen eri kansallisuuden edustajia.

”Opettajana joudun vaatimaan opetussuunnitelmien mukaista osaamistasoa, mutta samalla annan opistoon tulleille nuorille ohjausta elämässä eteenpäin.”

Kansanopistossa opettajat tekevät kokonaistyöaikaa eli eivät käy vain pitämässä yksittäisiä tunteja. He ovat opiskelijoiden tavoitettavissa ja tuntevat heidät. Lehtimäki kuvailee opiskelijoiden joukkoa inspiroivan kirjavaksi, osin haasteelliseksikin:

”Olen kohdannut kympin tyttöjä, jotka ovat uuvuttaneet itsensä liian kovien paineiden alla, mutta myös niitä, jotka eivät ole pystyneet keskittymään kotiseudun lukion suurissa ryhmissä.”

Huippuarvosanoihin tähtäävälle kansanopistolukio mahdollistaa keskittymisen omiin mielenkiinnon kohteisiin ja opettaja ehtii eriyttää myös ylöspäin. ”Vaikka työpaikkani on taustaltaan kristillinen, opiston ovet ovat koko ajan olleet avoinna eri uskontojen ja katsomusten edustajille. Heitä tulee opiskelijoiksi enenevässä määrin. Meillä on aidosti suvaitsevainen yhteisö. Jokainen saa olla, mitä on.”

Koulutuntien ulkopuolella nuorten tukena ovat iltaohjaaja ja asuntolavastaava, jonka tehtävä on kaikin tavoin palvella opistolla majoittuvien tarpeita, myös englanniksi.

Opiston iltaelämään kuuluu esimerkiksi palloilua, origamia, käsityökerhoja, leivontaa ja paljon muuta.

Lisää itsearvostusta

Karkun evankelisen opiston erikoisuus on nuorten itsetuntemusta ja -arvostusta kasvattava vahvuusvalmennus. Sitä on Opistovuosi-koulutuksen ja tutkintoon valmistavan koulutuksen (TUVAn) lukujärjestyksessä neljä oppituntia viikoittain.

”Tavoitteeni on, että lukuvuoden jälkeen nuori tunnistaa omat vahvuutensa ja osaa hyödyntää niitä tehdessään esimerkiksi jatko-opintoihin liittyviä valintoja”, vahvuusvalmentaja Anne Saari kertoo.

”Kokemukseni on, että vahvuuksien tutkiminen yhdessä nuorten kanssa on ollut erittäin tarpeellista.”

Valmennuksessa Saari hyödyntää luonteenvahvuusteoriaa ja sen pohjalta tehtyä suomalaista Huomaa hyvä -materiaalia sekä Voimakehä®-teoriaa. Voimakehä® on työkalu, jonka avulla voi tutkia luonteenvahvuuksia, luontaista kyvykkyyttä ja lahjakkuutta, hankittuja taitoja ja osaamista, kiinnostuksia, arvoja sekä resursseja.

Voimakehätyöskentelystä on myös tehty tieteellistä tutkimusta. Vuoden 2023 lopulla valmistui KM Marjo Katajiston väitöstutkimus, joka osoittaa, että vahvuusperustainen ohjaus auttaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään omia vahvuuksiaan. Samalla se kartuttaa nuorten psykologista pääomaa ja tukee hyvinvointia.

”Vahvuusperustainen ohjaus ja siinä hyödynnettävä voimakehätyöskentely innostavat oppilaita, toimivat itsereflektion välineenä ja parantavat heidän valmiuksiaan tehdä uraa koskevia päätöksiä.”

Rehellisyys kannattaa

Oppituntien lisäksi Karkun evankelisen opiston opiskelijat saavat yksilöohjausta, jonka aikana he tekevät itselleen vahvuusprofiilin. ”Yksilötyöskentelyn kesto on vaihdellut suuresti. Joku nuorista saattaa löytää vahvuutensa

Karkun evankelisen opiston aulassa on vilskettä ja seuraa myös iltasella.

Anne Saari loi ja toi vahvuusvalmennuksen Karkun evankeliseen opistoon vuonna 2021.

tunnissa, toinen parissa tunnissa. Kolmas voi tarvita kaksi puolentoista tunnin tapaamista”, Saari kertoo.

”Työskentelyn hyöty riippuu paljon nuoresta itsestään. Mitä rehellisempi hän on, sitä aidompi on vahvuuskorttien avulla pöydälle rakentuva minäkuva.”

KARKUN EVANKELINEN OPISTO

Sastamalan Karkussa sijaitsee yksi Suomen viidestä kansanopistolukiosta, johon alle 18-vuotias voidaan hyväksyä opiskelijaksi henkilökohtaisesta syystä (esim. pitkä koulumatka). Lukioon ei ole keskiarvorajaa, vaan kaikki hakijat kutsutaan haastatteluun, jonka perusteella opiskelijavalinta tehdään.

Tarjolla ovat maksutta opinnot, koulupäivien asuminen sekä aamiaiset, lounaat ja päivälliset. Samat edut ovat tutkintoon valmistavassa koulutuksessa (TUVAssa) sekä Opistovuosi-koulutuksessa, joissa voi korottaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja ja pohtia ammattilaisten kanssa tulevaisuuden suuntaa. Kaikki em. opiskelijat pääsevät Karkussa vahvuusvalmennukseen.

Koulutukseltaan Saari on ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin ja työnohjaajan pätevyydet omaava teologian maisteri.

”Meistä jokainen on ainutlaatuinen ja tärkeä, rakkauden arvoinen omana itsenään. Sitä on tarpeen tuoda esiin. Niin moni nuori elää nykyajassa kovien pärjäämistavoitteiden ja ulkonäköpaineiden alla.”

Vahvuusvalmennukseen kuuluu myös se, että nuori työstää itsestään vahvuus-CV:n, ansioluettelon, jota voi hyödyntää esimerkiksi kesätyön haussa. Lukuvuoden lopulla valmennuksen käyneet nuoret pääsevät ryhmässä kertomaan omakohtaisista löydöksistään.

”Muistan yhden syksyllä opintonsa aloittaneen, hyvin itsekriittisen nuoren, joka keväällä piti sujuvasti vartin mittaisen, monipuolisen esityksen omista vahvuuksistaan ja positiivisista luonteenpiirteistään. Se oli mahtavaa kuultavaa!”, Anne Saari huoahtaa.

Kirjoittaja Erja Taura-Jokinen, YTM, työskentelee vapaana toimittajana.

Tavataan NUORI2024tapahtumassa Tampereella!

Mietteitä kansainvälisyydestä, aktiivisesta kansalaisuudesta, solidaarisuudesta tai nuorisoalan EU-rahoituksesta? Mitä ajatuksia herättävät yhteiset eurooppalaiset arvot ja demokratia? Tervetuloa juhlistamaan kanssamme Euroopan nuorisoviikkoa näyttelypisteellä

A1 sekä osallistumaan järjestämäämme ohjelmaan.

EU antaa siivet ke 24.4. klo 15–16

Erasmus+ nuorisoalalle ja Euroopan solidaarisuusjoukot tuovat suomalaiseen nuorisotyöhön rahoitusta, työkaluja ja osaamista – tutkitusti! Lennähdä kuulemaan tosielämän onnistumistarinoita sekä EU:n nuoriso-ohjelmien vaikuttavuustutkimusten tuoreimmat tulokset.

Kulttuurituottaja Hanna Kaitila Hollolasta on mukana jakamassa Identity of Collage -nuorisovaihdon oppeja ja onnistumisia. ”Jos pitäisi valita yksi termi, joka kuvaa muutosta nuorissa, se olisi rohkeuden löytyminen!” Hanna toteaa yhdessä kollegansa nuoriso-ohjaaja Marko Honkosen kanssa. He pohtivat, että nuorten aito osallisuus hankkeen alusta alkaen näkyi lopulta uskalluksena, uusien näkökulmien löytymisenä ja lisääntyneenä aktiivisuutena omassa yhteisössä. ”Hankkeet ovat ikimuistoisia kokemuksia nuorille, ja antavat meille ammattilaisille täysin uusia näkökulmia työhön!”

Pitkänmatkanjuoksijat – strateginen näkökulma kansainvälisyyteen to 25.4. klo 10.30–11.30

Mitä tapahtuu, kun kunnassa otetaan kansainvälisyyteen pitkäjänteinen ote? Tässä strategiasessiossa ei jäädä ylätasolle vaan sukelletaan kuntavieraidemme esimerkkien innoittamina kohti nuorisoalan kansainvälistymisen konkretiaa.

”Kansainvälisestä nuorisotyöstä on iloa meille kaikille, niin nuorille kuin meille työntekijöillekin”, kertoo Virpi Tuovinen, Puumalan kunnan vapaa-aikasihteeri ja yksi tilaisuuden pitkänmatkanjuoksijoista. Hän iloitsee hankkeiden tuomista mahdollisuuksista tehdä kansainvälistä yhteistyötä nuoria varten, nuorten lähtökohdista ja toiveista liikkeelle lähtien. ”Paikallisen eteläsavolaisen verkostoitumisen lisäksi meillä puumalalaisilla on oma kansainvälinen nuorisotyöntekijöiden verkosto! EU:n nuoriso-ohjelmat ovat olleet meille se ainoa tapa, jolla tämä on ollut mahdollista.”

Rahoitushaut vuonna 2024:

7.5.2024 (vain solidaarisuushankkeet ja laatumerkki) ja 1.10.2024

Lisäksi vapaaehtoistoiminnan laatumerkin hakuajat loppuvuodesta: 31.10.2024 ja 31.12.2024

Kansainvälisestä koulutuksesta

kohti ensimmäistä hanketta

Kansainväliset koulutukset tarjoavat erinomaisen tilaisuuden löytää kumppaniorganisaatio ensimmäiseen kansainväliseen hankkeeseen. Lähde liikkeelle vaikkapa NEET-nuorten kanssa toimivien kumppanuudenhakutilaisuudesta, joka järjestetään syyskuussa Suomessa.

Mistä on kyse?

Partnership Building Activity for NEET Organizations aiming for Small-scale Partnership Projects -kumppanuudenhakutilaisuuden tavoitteena on löytää sopivia hankekumppaneita pienimuotoisiin kumppanuushankkeisiin (KA210).

Pienimuotoiset kumppanuushankkeet mahdollistavat toiminnan kehittämisen ja kansainvälisten yhteistyörakenteiden luomisen. Ne ovat erinomainen väylä ensimmäiseen kansainväliseen hankkeeseen, joten tähän tilaisuuteen voi osallistua myös ilman kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä.

Kenelle?

Tilaisuus on suunnattu NEET-nuorten parissa toimiville organisaatioille (esim. etsivä nuorisotyö, Ohjaamot, kohdennettu nuorisotyö, järjestöt). Yhdistävä teema on ”drop out” -tilanteessa olevien nuorten parissa työskentely joko ennaltaehkäisevästi tai korjaavasti.

Koulutukseen osallistuu 30 NEET-nuorten parissa työskentelevää nuorisotyöntekijää ympäri Eurooppaa. Suomesta tuleville osallistujille on varattu 5 paikkaa. Osallistuminen on maksutonta, Opetushallitus maksaa majoituksen ja ruoat sekä korvaa matkat.

Missä ja milloin?

Helsingissä, 10.–12.9.2024 (maanantai ja perjantai ovat matkustuspäiviä)

Järjestäjä

Nuorison, kulttuurin ja liikunnan kansainvälistymispalvelut Opetushallituksessa. Fasilitaattorina toimii Miriam Attias

Haluan mukaan! Miten voin hakea?

Ole yhteydessä Opetushallituksen ohjelma-asiantuntija Ari Huotariin (ari.huotari@oph.fi) niin saat ohjeet.

Lue lisää kansainvälisistä koulutuksista verkkosivuiltamme: oph.fi/eu-ohjelmat-nuorisoalalle

Erasmus+ nuorisoalalle ja Euroopan solidaarisuusjoukot antavat nuorisotyölle siivet!

Pysy ajan tasalla: @EDUFI_Youth    @EUnNuorisoOhjelmat     @europeanyouthfinland   nuoriso@oph.fi

Eurodesk tarjoaa tietoa kansainvälisyydestä ja vaikuttamisesta nuorille ja nuorten parissa toimiville. Hae sivuiltamme työvälineet kansainvälisyysohjaukseen! @eurodeskfinland    @eurodeskfinland uutiskirje.oph.fi

oph.fi/eurodesk

Nuorisotyöllä on vaikutusta, mutta ei tavalla, jota ensimmäiseksi ajattelisit

TEKSTI TOMI KIILAKOSKI, ANTTI KIVIJÄRVI, EILA KAUPPINEN

KUVAT LASSI HÄKKINEN / LAHDEN KAUPUNKI

Nuorisotyön tutkimuksessa on yleensä tutkittu nuorisotyöntekijöiden ajatuksia, toimintaa ja heidän arvojaan. Tavoitteena on ollut lähellä nuorisotyöntekijöitä pysytellen selvittää työn luonnetta. Tätä kautta on pyritty osoittamaan myös nuorisotyön ulkopuolisille tahoille työn merkitys ja sen hyödyt. Tällaisella tutkimuksella on oma, eittämätön arvonsa. Jos tavoitteena on kuitenkin mahdollisimman rikas kuva nuorisotyöstä, tarvitaan myös muita tutkimusasetelmia.

Työntekijöihin keskittyvää tutkimusta on arvosteltu siitä, että se tuottaa kyllä käsityksen, mitä nuorisotyö on parhaassa tapauksessa, mutta ei sitä, mitä nuorisotyö oikeasti tekee. Siksi on esitetty, että tarvitaan tutkimuksia kolmesta muustakin näkökulmasta.

Ensinnäkin on arvioitava, millaisia vaikutuksia nuorisotyöllä on. Tätä on pidetty varsin vaativana tehtävänä nuorisotyön avoimen ja jopa ameebamaisen luonteen vuoksi. On kuitenkin eri asia sanoa, että jokin on vaativaa, kuin että se olisi mahdotonta. Siksi myös vaikutuksia on syytä pyrkiä arvioimaan. Toisekseen on entistä tärkeämpää arvioida sitä, miten nuo -

risotyössä toimitaan moniammatillisissa verkostoissa. Mitä enemmän asioita tehdään yhdessä eri ammattiryhmien välillä, sitä enemmän tarvitaan tietoa yhteistyöstä. Kolmanneksi tarvitaan tutkimusta siitä, miten nuoret itse ovat kokeneet nuorisotyöhön osallistumisen. Tämän ohella on selvitettävä, mitä toimintaan osallistumattomat nuoret nuorisotyöstä ajattelevat. Erityisesti on oltava tietoa siitä, miksi jotkut nuoret eivät osallistu.

Nuorisotutkimusseurassa on vuosina 2020–2024 tehty tutkimusta osana kunnallisen nuorisotyön ja koulunuorisotyön osaamiskeskuksia. Tehtävänä on ollut tuottaa tietoa erityisesti nuorisotyön vaikutuksista. Tausta-ajatuksena on ollut, että tällaista tietoa tarvitaan, jotta nuorisotyön asemaa voitaisiin paremmin perustella kuntapäättäjille ja muille rahakirstujen vartijoille.

Tieto nuorisotyön tavoitteista ja resursseista pohjaa kahteen kunnille toteutettuun kyselyyn vuosina 2021 ja 2023. Ensimmäinen kysely tehtiin vuosi koronapandemian puhkeamisen jälkeen. Jälkimmäinen kysely toteutettiin pandemiaan liittyvien rajoitusten päättymisen jälkeen. Kyselyjä ei

olisi voitu toteuttaa ilman kunnallisen nuorisotyön verkoston Kanuunan panosta. Vaikka tässä kirjoituksessa keskitymme moniammatilliseen yhteistyöhön ja koulunuorisotyöhön, tuloksia loppuraporttiin on kirjoitettu laajalti myös muista aiheista. Raportti on luettavissa verkosta.

Yhteistyöverkostot ovat laajoja

Nuorisotyöntekijät ovat jo pitkään olleet osa moniammatillisia tiimejä. Yhteistyön merkitys on myös kasvussa. Vuoden 2023 kyselyn mukaan eniten yhteistyötä muiden kuin nuorisoalan toimijoiden kanssa tehtiin peruskoulujen kanssa. Käytännössä kaikissa kunnissa oli tällaista yhteistyötä ja sen nähtiin olevan edelleen lisääntymässä. Myös toisen asteen oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö lisääntyi huomattavasti. Koulujen ja oppilaitosten merkitys nuorisotyön yhteistyötahoina ja toimintaympäristöinä on toisin sanoen kasvanut huomattavasti viimeistään 2010-luvun alusta lähtien. Suurin osa kuntien nuorisotoimista (94 %) tekee yhteistyötä toisten kuntien nuorisotointen kanssa ja tällainen

yhteistyö oli lisääntynyt toiseksi eniten (43 %:ssa kunnista) suhteessa kaikkiin kysyttyihin yhteistyötahoihin. Yhteistyötä tehtiin enenevässä määrin myös vapaa-ajan palveluissa kunnan sisällä. Nuorisotoimien arvion mukaan yhteistyö liikuntapalvelujen kanssa oli lisääntynyt paljon tai jonkin verran 34 prosentissa kunnista. Lähes kaikki nuorisotoimet työskentelevät myös järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Ensimmäisen koronavuoden jälkeen yhteistyö näyttää lisääntyneen melko paljon molempien kanssa.

Korona-aikana vuonna 2021 nuorisotoimien tekemä yhteistyö lisääntyi erityisesti poliisin, päihdepalvelujen ja sosiaalityön kanssa. Yhteistyö koettiin myös hyödylliseksi. Vuoden 2023 tulosten valossa näiden palveluiden kanssa tehty yhteistyö ja sitä koskeva tyytyväisyys ovat vähentyneet.

Koulunuorisotyö vahvistuu edelleen

Koulunuorisotyön määrä kasvoi vuodesta 2021 vuoteen 2023. Tätä selitti ennen kaikkea valtion rahoitus vuosina 2020 ja 2022. Kyselyssä kunnat totesivat ulkopuolisen rahoituksen olevan erityisen tärkeää koulunuorisotyölle. Joka tapauksessa koulunuorisotyön reipas kasvu on jatkunut ja työmenetelmästä on muodostunut yksi nuorisotyön kivijaloista.

Koulunuorisotyön tekemisen tavat kuitenkin vaihtelevat. Vain osassa kunnista työtä toteutetaan kouluilla päätoimisesti. Myös työn tavoitteet vaihtelevat eri puolilla Suomea, sillä kunnat ja paikoin yksittäiset koulut tai oppilaitokset voivat itsenäisesti päättää, mitkä ovat koulunuorisotyön kärjet. Tätä vapautta myös käytetään hanakasti.

minen sekä koulukiusaamisen ehkäisy. Peruskoulussa nuorisotyössä toimitaan pääosin ryhmätasolla. Myös kolmanneksi tärkeimmän tavoitteen eli kouluviihtyvyyden voi tulkita olevan yhteydessä nuorten keskinäisiin suhteisiin. Oppimiseen, koulumenestykseen, opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseen ja opiskelurauhan parantamiseen liittyvät tavoitteet ovat rankkauksen viimeisten joukossa. Nuorisotyölle esitetään usein toiveita siitä, että se voisi vaikuttaa kouluyhteisön toimintaan. Tällaiset tavoitteet eivät kuitenkaan kyselyn mukaan ole kunnille keskeisiä.

Koulunuorisotyö vähentää kiusaamista

Koulunuorisotyötä tehdään eri tiloissa.

Tärkeimmät tavoitteet perusopetuksen 7.–9. luokkien parissa tehtävässä koulunuorisotyössä liittyvät nuorten ryhmäsuhteisiin. Kaksi tärkeintä tavoitetta ovat kaverisuhteiden paranta-

Jotta koulunuorisotyön vaikutuksia voitaisiin arvioida, täytyy rakentaa asetelma, joka auttaa tutkimaan, toteutuvatko tavoitteet. Tämä ratkaistiin anomalla lupa käyttää Kouluterveyskyselyn aineistoa. Näin voitiin tarkastella yläkouluikäisten nuorten kokemuksia erilaisiin aikuistukea, vertais-

toimintaa ja kouluhyvinvointia mittaaviin kysymyksiin pohjaten.

Rakensimme tutkimusta varten vertailuasetelman. Ensimmäiseksi oli löydettävä joukko kouluja, jotka olisivat esimerkkinä yhteisöistä, joissa koulunuorisotyötä on tehty pitkäkestoisesti ja yhtenevin tavoittein. Kutsuimme tätä koeryhmäksi. Siihen kuulumisen ehdoiksi määrittelimme kolme kriteeriä: nuorisotyötä oli tehty vähintään kolme vuotta osa- tai kokoaikaisesti, tavoitteet ja menetelmät olivat ryhmälähtöisiä sekä kokemukset yhteistyöstä opettajien ja oppilashuollon kanssa olivat myönteisiä. Kriteerit olivat verrattain tiukkoja, sillä niitä täyttäviä kouluja löytyi yhteensä 21. Valtaosa sijaitsee eteläisen Suomen kaupunkialueilla, mutta osa myös maaseudulla.

Vaikutuksia voidaan arvioida, jos niitä voidaan verrata ryhmään, joka on muutoin mahdollisimman saman-

lainen, mutta tutkittava asia on siellä toisin. Loimme verrokkiryhmän. Siihen haimme sellaisia kouluja, joissa ei tietojemme mukaan oltu tehty nuorisotyötä tai sen kaltaiseksi katsottavaa työtä lainkaan minkään tahon toimesta. Lopulliseen verrokkiryhmään valikoitui 20 koulua.

Ryhmät luotuamme poimimme vuoden 2021 Kouluterveyskyselystä ryhmiin kuuluvien koulujen vastaajat. Kaikkiaan heitä oli yli 6000, joista koeryhmässä oli 3822 ja verrokkiryhmässä 2455. Verrokkiryhmien oppilasmäärä oli siis jonkin verran pienempi ja kertoo siitä, että koe- ja verrokkiryhmien koulut eivät olleet aivan samanlaisia. Tästä syystä käytimme paljon aikaa siihen, että erojen vaikutukset tutkimustuloksiin voitiin huomioida analyyseissa mahdollisimman tarkasti. Poimimme tarkasteluun kysymyksiä, jotka liittyvät nuorten kokemuk-

siin luokasta ja koulusta sosiaalisena tilana, koulukiusaamiseen, vaikuttamismahdollisuuksiin koulun arjessa sekä oppilaiden ja opettajien välisiin suhteisiin. Muita huomioimiamme mahdollisia vaikutuksia olivat oppilashuollon palvelujen saavutettavuus sekä tuen saatavuus koulun aikuisilta. Kouluterveyskysely mahdollistaa siis varsin yksityiskohtaisen katsauksen moniin sellaisiin teemoihin, joilla tiedetään olevan merkitystä hyvinvoinnille ja joihin koulunuorisotyön on ajateltu vaikuttavan.

Analyysimme selkein tulos on, että pitkäkestoinen ryhmämuotoinen koulunuorisotyö on yhteydessä koulukiusaamisen vähäisyyteen. Koeryhmään kuuluvissa kouluissa ”riski” olla kou-

Koulunuorisotyöntekijä Erja Sulonen nuorten kanssa.

lukiusaamisen uhri tai tekijä on selvästi verrokkiryhmää pienempi. Toisin sanoen koulunuorisotyön keinoin näyttää olevan mahdollista puuttua yhteen keskeiseen yhteiskunnalliseen ongelmaan. Tähän tulokseen nuorisotyön hyötyjä arvostavat voivat epäilemättä olla tyytyväisiä. Analyysi on myös kansainvälisesti ainutlaatuinen, sillä vastaavaa tutkimusta ei tietääksemme ole toteutettu muualla. Tutkimusasetelman rakentaminen edellytti vuosien työtä.

Toisaalta tulokset tarjoavat myös kriittisen kurkistusaukon koulunuorisotyöhön. Koulunuorisotyöntekijä esitetään usein aikuisena, joka on turvallinen ja johon on helppo tutustua. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu tällaisia vaikutuksia. Nuorisotyöllä ei tämän aineiston perusteella ole vaikutuksia yksilötason kokemuksiin tuen saamiseen koulun aikuisilta tai laajemmin kouluyhteisöön liittyviin kuulumisen kokemuksiin. Osa koulunuorisotyön tavoitelluista hyödyistä ei siis vielä ole toteutunut. Näin esiin nousee myös kehittämisen kohteita. Voidaan esimerkiksi kysyä, tulisiko tavoitteiden saavuttamiseksi työskennellä enemmän, tulisiko keinojen olla toisenlaisia vai pitääkö koko tavoite miettiä paremmin uudelleen muun kouluyhteisön kanssa? Vai liittyykö vaikutusten

puuttuminen esimerkiksi nuorisotyöntekijöiden vaihtuvuuteen?

Tutkimuksen keskeisin tulos on joka tapauksessa se, että yläkouluissa tehtävällä nuorisotyöllä näyttäisi olevan koulukiusaamista ehkäiseviä vaikutuksia. Tämä on myös kuntien ilmoittama toiseksi tärkein tavoite peruskoulussa. Näin nuorisotyö onnistuu täyttämään ainakin osan tavoitteestaan. Koulukiusaaminen on tyypillisesti ryhmäilmiö, joka ilmenee opetustilanteiden sijaan useimmiten juuri niissä tiloissa, joissa nuorisotyöntekijät toimivat – koulujen pihoilla, auloissa, käytävillä sekä ruokailu- ja pukuhuonetiloissa. On hyvin mahdollista, että nuorisotyöntekijät ehkäisevät jo läsnäolollaan kiusaamistilanteiden syntymistä.

Toinen nyt hyödynnetyistä aineistoista ja aiemmasta tutkimuksesta nouseva selitys on se, että nuorisotyöntekijät tekevät paljon luokkien ryhmäytyksiä. Nuorisotyöhön panostavissa yläkouluissa luokkahenki onkin keskimäärin hieman valtakunnallista keskiarvoa ja verrokkiryhmää parempi. Voi olettaa, että luokan ilmapiirin turvalliseksi kokeminen ja kiusaamisen vähäinen esiintyvyys ovat yhteydessä toisiinsa. Kolmas havaitsemamme ja tilastollisesti merkitsevä ero liittyi vaikuttamismahdollisuuksiin koulussa. Näyttää siltä, että nuorisotyölle omi-

Toiminnalliset ryhmämenetelmät ovat koulunuorisotyön yksi ydin.

nainen nuoria osallistava ote ja kenties rooli koulun muiden osallisuustoimintojen tukijana näkyy tuloksissa.

Koulunuorisotyö ei ole yksinään vastaus

Vaikka tutkimustulos koulunuorisotyön vaikutuksista onkin nuorisotyön näkökulmasta tärkeä, ei siitä voida vetää johtopäätöstä, että koulunuorisotyön lisääminen tuottaa automaattisesti haluttuja tuloksia. On nimittäin vielä tarkasteltava, millaisia ovat koulut, joissa myönteisiä vaikutuksia saavutetaan. Näitä ymmärtääksemme otimme tarkempaan tarkasteluun kolme koulua Vantaalla, Padasjoella ja Kouvolassa.

Kaikissa kolmessa koulussa oli nähtävissä paitsi pitkäjänteistä yhteistyötä myös myönteinen asenne yhteistyötä kohtaan. Nuorista puhuttiin enemmän vahvuuksien kuin ongelmien kautta pitäen samalla esillä kouluhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen liittyviä kysymyksiä. Kaikissa kouluissa oli kehitetty omanlaisiaan malleja, joissa nuorisotyöntekijällä on tunnustettu asema. Yhdessäkään tapaustutkimuksen kohteeksi valikoituneessa koulussa nuorisotyöntekijällä ei ollut vain yhtä ja rajattua tehtävää, vaan työntekijän toimenkuvaan sisältyi monenlaista työtä sekä oppilaiden että koulun muiden ammattilaisten kanssa.

Tutkimuksemme perusteella vaikuttaa siltä, että hyvien tulosten taustalla on sekä nuorisotyötä että siitä riippumattomia tekijöitä. Koulunuorisotyön mahdollisuuksien on tulkittu olevan sidoksissa koulussa vallitsevaan opettajakulttuuriin, rehtorin näkemyksiin ja hänen luomaansa pedagogiseen johtajuuteen sekä koulussa avautuviin yhteistyön mahdollisuuksiin.

Nuorisotutkimusseuran ja Kanuunan julkaisema raportti Poikkeusoloista uuden kynnykselle julkaistaan NUORI2024-päivillä. Se on saatavilla sekä verkossa että paperisena. Teoksen ovat toimittaneet Antti Kivijärvi, Eila Kauppinen ja Tomi Kiilakoski.

Ota työelämätiedot haltuun soteosaajaksi.fi

• Ilmaisia verkkokursseja sote-alan opiskelijoille

• Sopii myös kaikille työntekijöille ja esimiehille, jotka haluavat kerrata työelämätietoa.

Nuolen ajankohtaiset

Kolme pointtia: Miksi nuorisotyö ei ole noussut palkkakuopasta?

Presidentti Alexander Stubb on tunnettu tavastaan perustella näkökantojaan kolmella pointilla. Urheilullinen presidentti osaa myös laskea tästä itsekin leikkiä. Mieleen on varmasti jäänyt hänen ohjeistuksensa kokoomuksen uudelle puheenjohtajalle Petteri Orpolle vuonna 2016:

”Ensiksi, ole tarkkana prosenttilukujen kanssa. Toiseksi, käytä shortseja vältellen. Ja kolmanneksi, jos lapsi pyytää, mene aina tikkatauluksi.”

Olen työskennellyt nuorisotyön ammatillisen edunvalvonnan parissa luottamus- ja työtehtävissä reilun parinkymmenen vuoden ajan. Nuorisotyön nostamiseksi palkkakuopasta tarvittaisiin varmasti useampikin pointti, mutta tässä kuitenkin kolme omaa pointtiani.

Ensiksi: jotta koulutus olisi kannattavaa uralla etenemisen ja oman osaamisen kehittämisen kannalta, on ensin hyväksyttävä, että eri vaativuustason työtehtäviin valmistutaan eri tutkintotasoilta.

Tämä tarkoittaa sitä, että ammattiopistoissa nuoriso- ja yhteisöohjaajan tutkinnon suorittaneet sijoittuvat koulutustaan vastaaviin nuorisotyön ammattitehtäviin ja alalle soveltuvan korkeakoulututkinnon (AMK, yliopisto) suorittaneet vaativiin ammatti-, asiantuntija-, johto- ja esihenkilötehtäviin.

Selkeyden vuoksi sanottakoon, ettei tämä ole tällä hetkellä itsestään selvää. Vaikka esimerkiksi kunnan yleinen virka- ja työehtosopimus tuntee edellä mainitun palkkahinnoittelujaottelun, on pätevyydet kirjattu niihin väljiksi: soveltuvalla ammattitutkinnolla voi hakea myös johto- ja esihenkilötehtäviä ja vastaavasti alempi korkeakoulututkinto (AMK, kandidaatti) on

kirjattu perustason ammattitehtävien kelpoisuusehdoksi.

Vertailun vuoksi: tilanne olisi sama, jos insinööri (AMK) -tutkinto kirjattaisiin kelpoisuusehdoksi asentajan tehtäviin tai sairaanhoitaja (AMK) -tutkinto lähihoitajan tehtäviin tai päinvastoin.

Jotta tilanne ei olisi liian yksinkertainen, on todettava, että esimerkiksi nuoriso- ja yhteisöohjaajan ammattitutkinnon suorittaneilla on ylipäätään haastavaa työllistyä – kunnat kun palkkaavat myös perustehtäviin mieluiten alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Toiseksi: eri vaativuustason palkkaryhmissä on käytettävä eri ammattinimikkeitä. Hyvä ammattinimike nimittäin kertoo, minkä vaativuustason työtehtävästä on kysymys. Tällä hetkellä vaikkapa nuoriso-ohjaajan työn vaativuudesta ei saa ammattinimikkeen perusteella vastaavaa käsitystä kuin varhaiskasvatuksessa lastenhoitajan, sosionomin tai opettajan nimikkeistä.

Syynä tähän on pitkälti se, että nuoriso-ohjaaja-ammattinimikettä käytetään tällä hetkellä kaikissa edellä mainituissa, työn vaativuuden mukaan jaotelluissa palkkaryhmissä. Nimikkeiden käyttö on epäselvää erityisesti vedenjakajana toimivien, työnkuvaltaan toisiaan lähellä olevien ammattitehtävien ja vaativien ammattitehtävien välillä.

Tilannetta selkeyttäisi, mikäli nuoriso-ohjaajan ammattinimikettä käytettäisiin pelkästään ammattitehtävissä ja soveltuvaa muuta samaan tehtäväkenttään viittaavaa ammattinimikettä, kuten nuorisotyöntekijä, vaativista ammattitehtävistä.

On myös tosiasia, että valtaosa nuorisotyön työpaikoista on juuri ruohon-

juuritason työtä nuorten parissa. Siinä missä varhaiskasvatuksen sosionomi tekee vaativaa ammattityötä lasten parissa, on myös yhteisöpedagogin paikka vaativissa ammattitehtävissä nuorten parissa.

Kolmanneksi: ammattinimikkeiden kirjoa on karsittava, jotta tuloerot tasoittuisivat eri tehtävänimikkeiden välillä. Kuntien eläkevakuutus tunnistaa 257 erilaista nuoriso-alkuista ammattinimikettä, joista jokaiselle ammattinimikkeelle on muodostunut oma tilastollinen, tehtäväkohtainen ansiotasonsa. Näitä tilastoja myös työnantajat tarkastelevat laskiessaan henkilöstökuluja ja määritellessään avoimelle työtehtävälle tehtäväkohtaista ansiotasoa.

Sillä on siis merkitystä, haetaanko kunnan palvelukseen nuoriso-ohjaajaa, nuorisonohjaajaa vai nuorisotyöntekijää. Vaikka toimenkuva olisi sisällöltään sama, ansio lähtee rakentumaan eri tavalla: pienemmästä tehtäväkohtaisesta peruspalkasta myös palkankorotukset ovat pienempiä.

Edellä oleviin asioihin liitot voivat vaikuttaa neuvottelutoiminnallaan, kunhan eri liitot muistavat keskustella ja koordinoida tavoitteitaan samaan suuntaan kulkeviksi. Kokonaan toinen kysymys kuitenkin on, miten Orpon hallituksen ajama palkankorotusvaran määrittelevä vientivetoinen malli vaikuttaa tuloeroihin.

Kuoppakorotuksia tarvittaisiin kuitenkin myös jatkossa, jotta nuorisotyön palkkakuoppa saataisiin täytettyä.

Petteri Piirainen Toiminnanjohtaja Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

Lumipartiota Aurinkorannikolla

Otsikon mukainen sanapari hymyilyttää. Voiko olla totta, että partiotoimintaa, vielä nimeltään Lumipartio, on Aurinkorannikolla. Mitä Lumipartiotoiminta on?

Aktiivinen ja toimelias Minttu Bickerton oli asunut Fuengirolassa lapsineen hetken. Eletään viiden vuoden takaista aikaa. ”Tuli tarve ja tunne, että partiotoiminnan kaltainen toiminta olisi paras vaihtoehto koulupäivien jälkeiselle tarpeelle olla yhdessä ja kasvaa. Veinkin lapseni partioon ja laitoin ruksin lappuun, että voin vähän auttaa”, kertoo Bickerton, joka on vastannut viimeiset neljä vuotta Lumipartion toiminnasta.

”Onneksi on harjoittelijoita”

Lumipartiossa on vuosien saatossa ollut useita harjoittelijoita suomalaisista kouluista. Yksi merkittävä harjoittelukokemus oli Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Tiina

Koukkari ja Matias Mäkipää. ”Oltiin toiminnassamme siinä vaiheessa, että oli järkevää perustaa yhdistys. Koukkari ja Mäkipää tekivät esiselvitykset ja taustat ja me perustimme Aurinkorannikon Tulevaisuuden tekijät ry:n”, selvittää Bickerton ja kiittää kaikkia lukuisia harjoittelijoitaan.

Lumipartiolaisia noin 60 viikoittain

Aurinkorannikon Tulevaisuuden tekijät ry:n tavoitteena on edistää Aurinkorannikon alueella tehtävää ennaltaehkäisevää ja sosiaalisesti integroivaa työtä perheiden ja erityisesti nuorten 12–17-vuotiaiden hyväksi. ”Pyrimme tarjoamaan vanhemmuutta tukevia sekä lapsille ja nuorille kohdennettuja osallistavia toimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi meidän Seikkailijat, iältään noin 10–13-vuotiaat, kokoontuvat keskiviikkoisin. Lumi-

partion Sudenpentujen ryhmät, iältään 6–9-vuotiaat, kokoontuvat keskiviikkoisin ja torstaisin. Näiden viikoittaisten toimintojen lisäksi meillä on usein viikonloppuisin Meripartio-toimintaa, rantalentopallotoimintaa, partioleirejä sekä tapahtumia. Esimerkiksi syksyisin järjestetään Aktiivinen Aurinkorannikko -messut”, kertoo Bickerton.

Opiskelija loi uuden toiminnan

Turun Humakin kampuksella toista vuotta yhteisöpedagogiksi (AMK) opiskeleva Anssi Uusitalo on Lumipartion nykyinen harjoittelija yhdessä Haagan kampuksen Aleksi Sara-Ahon kanssa. Uusitalo kertoo, että on aikaisemmin opiskellut video- ja tv-alaa Satakunnan käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa, luontovalokuvausta Axxell Brusabyssa Kemiönsaarella ja lapsi- ja

TEKSTI JA KUVA MAARIT HONKONEN-SEPPÄLÄ

perhetyön perustutkinnon Turun kristillisessä opistossa. ”Harrastan myös skeittausta, ja näistä kaikista muodostui Lumipartioon harjoitteluni uusi toiminta eli Skeittikoulu”, kertoo Uusitalo ja jatkaa, että skeittikoulu on tarkoitettu kaikentasoisille 7–18-vuotiaille Aurinkorannikon lapsille ja nuorille.

Esiintymisiä ja uusia biisejä

Toisen vuoden yhteisöpedagogiopiskelija Aleksi Sara-Aho on ammatiltaan myös laulaja-lauluntekijä, ja hän säveltää uutta musiikkia Aurinkorannikolla Lumipartion töiden ohella. Artistinimellä Allumelankolia omaa musiikkiaan tekevä Sara-Aho kertoo tutustuneensa nopeasti paikalliseen kulttuuriväkeen, ja hän on päässyt tekemään myös muutamia keikkoja ollessaan Fuengirolassa harjoittelussa. ”Täällä on tiivis ja lämminhenkinen Suomi-yhteisö, ja suomalaisiin täällä on todella mutkatonta

tutustua”, kertoo Helsingistä lähtöisin oleva muusikko ja tulevana nuoriso- ja järjestöalan ammattilainen.

Lisää aikuisia aktiiveja kaivataan

”Harjoittelu on hyvin omaehtoista ja vapaata tekemistä on paljon. Suunnittelemme partioiltoja, joita pidetään kaksi kertaa viikossa. Suunnittelemme ja toteutamme eri tapahtumia, vaelluksia ja leirejä”, kertoo Uusitalo ja kannustaa Lumipartioon harjoitteluun niitä opiskelijoita, jotka ovat valmiita

itsenäiseen työskentelyyn, koska vapaaehtoisia aikuisia Lumipartioaktiiveja on liian vähän.

Kirjoittaja toimii lehtorina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.

Lumipartiossa harjoittelussa oleva yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Anssi Uusitalo, joka puhuu myös espanjaa, englantia ja ruotsia, kertoo, että Aurinkorannikolla toimivassa järjestössä nuorisotyötä tehdään suomen kielellä. ”Suomalainen yhteisö on hyvin vahva, sillä talvisin täällä asuu jopa 30000 suomalaista. Fuengirolassa voi käytännössä pärjätä pelkästään suomea puhuen.”

Lisätietoa toiminnasta aurinkorannikontulevaisuudentekijat.fi/lumipartio

Lisää Anssi Uusitalon harjoittelusta anssiuusitalo.blogspot.com

Aleksi Sara-Ahon musiikkia www.allumelankolia.com | www.youtube.com/@Allumelankolia

Someklinikka

Threads – mitä meidän pitäisi siitä tietää?

Joulukuussa 2022 ennustin Twitterille (nykyisin X) erilaisia tulevaisuusnäkymiä Elon Muskin ostettua palvelun. Ne näyttävät toteutuneen: käyttäjämäärä on vähentynyt, isot mainostajat ja taviskäyttäjät boikotoivat tai ovat poistuneet palvelusta ja ennen kaikkea markkinahäiriö on mahdollistanut uuden palvelun nousun.

Meta (Facebookin, Instagramin ja WhatsAppin emoyhtiö) lanseerasi heinäkuussa 2023 Threads-palvelun, joka laajeni joulukuussa Eurooppaan. Yli sadassa maassa käytössä olevalla palvelulla on jo 160 miljoonaa käyttäjää (03/24). Se tekee Theadsista nopeimmin sata miljoonaa käyttäjää saavuttaneen somepalvelun. Threads on selkeästi kehitetty X:n kilpailijaksi.

Suomen käyttäjämääristä ei ole vielä tilastotietoja. Palvelussa ollaan vielä ns. aikaisten omaksujien vaiheessa, jossa käyttäjät ”potkivat renkaita” ja ihmettelevät, miten tämä toimii. Samaa näyttävät miettivän sinne tilin perustaneet organisaatiot.

Kymmenen seuratuimman käyttäjän joukosta löytyy tunnettuja julkkiksia muualta somesta, kuten kolme Kardashianin sisarusta sekä seuratuimpana jalkapalloilija Neymar.

Olennaista on, siirtyykö yhteiskunnallinen keskustelu Threadsiin X on tarjonnut paikan yhteiskunnalliselle keskustelulle. Isoja seuraajamääriä keränneiden vaikuttajien on vaikea siirtyä uuteen kanavaan, jossa yhteisön kasvattaminen alkaa nollasta. Useimmat organisaatiot ja vaikuttajat, jotka ovat perustaneet tilin Threadsiin, ovat edelleen aktiivisia myös X:ssä. Muutto on edessä, jos tavalliset käyttäjät, kuluttajat ja äänestäjät siirtyvät massoittain Threadsiin. Jotta se tapahtuisi Metan on kehitettävä palvelun ominaisuuksia edelleen. Näin näyttää tapahtuvan.

Perinteisiä aihetunnisteita ei Threadsissa ole. Jotain samankaltaista kuitenkin. Aiheiden (topics) avulla voit luo -

kitella sinua kiinnostavia asioita ja helpottaa niiden löytymistä. Tämän tekstin kirjoittamispäivänä Mark Zuckerberg julkisti odotetun ominaisuuden yhdysvaltalaisille käyttäjille: ”trendaavat aiheet”, jonka perusteella yhteisö saa kuvan käyttäjien keskustelemista kuumimmista aiheista. Tämä on tärkeä ominaisuus yhteiskunnallisessa keskustelussa, koska se mahdollistaa keskustelun ajankohtaisista asioista osana isompaa yhteisöä. Se on myös kriittinen edellytys Threadsin käytön leviämiselle.

Tekstipainotteinen palvelu, jonne voi lisätä muutakin mediaa

EU:n säännösten mukaan Threadsissä käytävää keskustelua voi seurata ilman kirjautumispakkoa, mutta julkaiseminen kanavalle ei ole mahdollista ilman tiliä. Mutta jos haluat perustaa tilin, se luodaan Instagramin tunnuksilla. Palvelu on kuitenkin Instasta erillinen ja sitä käytetään joko puhelinsovelluksella tai selaimella osoitteessa threads.net.

Tekstin (maksimipituus 500 merkkiä) lisäksi siellä voi julkaista linkkejä, kyselyjä, kuvaa, ääntä ja maksimissaan viiden minuutin pituisia videoita. Valeuutisoinnin kitkemiseen palveluun ollaan tuomassa Metasta riippumattomat faktantarkastajat, jotka poistavat palvelusta yhteisösääntöjen vastaisia julkaisuja. Tällä pyritään turvaamaan keskustelun laatu sekä välttämään X:n saama kritiikki vihapuheesta ja valeuutisista.

Threadsissa sisältö ja sitouttaminen toimivat – kuten muuallakin somessa

Miten Threadsissa pitäisi sitten toimia, jotta siellä onnistuu? Algoritmien perusteella vaikuttaa siltä, että julkaisun on hyvä olla tiivistetty, sen täytyy kannustaa muita käyttäjiä keskusteluun, tuoda henkilön omaa persoonaa esiin ja ennen kaikkea sen täytyy tarjota lisäarvoa. Algoritmi suosii

TEKSTI JARMO RÖKSÄ KUVITUS OLGA RANTALAIHO

säännöllistä julkaisurytmiä, keskustelua sekä aktiivisuutta muiden julkaisijoiden kanssa.

Sisältöinä kannattaa tarjota seuraajille kiinnostavia faktoja omalla näkökulmalla terästettynä sekä vinkkejä, jotka synnyttävät keskustelua ja joista on hyötyä. Julkaise muutakin mediasisältöä kuin vain tekstiä. Se mikä toimii muualla somessa, toimii Threadsissa.

Threadsiin kannattaa mennä jo nyt

Ensimmäisen aallon mukana menevillä käyttäjillä ja organisaatioilla on etuna, että uudessa palvelussa on helpompaa erottua laadukkaalla sisällöllä ja saavuttaa aktiivisten pioneerikäyt-

täjien – ja tulevien Threads-vaikuttajien – huomio. Kun suuri ryntäys, jota pidän todennäköisenä, alkaa, iso seuraajamäärä houkuttelee hunajapurkkina uusia käyttäjiä.

Keskustelukulttuuri on havaintojeni perusteella Threadsissa avoin, utelias ja arvostava. Monet keskustelevat palvelun ominaisuuksista ja keräävät siitä vielä vertaiskokemuksia. Toiset puolestaan kasvattavat määrätietoisesti seuraajamääriään. Palveluiden alkuvaiheessa isompia seuraajamääriä on helpompi kerätä kuin myöhemmin. Myös isoja suomalaisia organisaatioita on liittynyt kanavalle. Veikkaan tahdin kiihtyvän tulevien kuukausien aikana. Käyttäjämäärän lisääntyessä ja

trendaavien aiheiden myötä uskon, että toimittajat ja heidän vanavedessään myös poliitikot kiinnostuvat Threadista. Ulkopuolelle ei ole varaa jäädä. Threadsin taustalla on maailman suurin sosiaalisen median yhtiö, joten uskon kasvustrategian olevan tarkkaan mietitty. Katsotaan sitten parin vuoden kuluttua, kuinka hyvin tämä ennustus toteutui.

Kirjoittaja toimii viestintäpäällikkönä Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.

Artikkelin kuvittaja opiskelee taidekasvatusta Aalto-yliopistossa.

Striimauksen kipinöinti – Nuorten vaikuttamistoiminnan edistäminen striimaamisella

TEKSTI MARJO KOLEHMAINEN & SAMI PARTANEN

Tiedätkö mitä on striimaaminen?

Seuraatko jotain striimaajaa säännöllisesti? Oletko itse striimannut? Näillä kysymyksillä aloitimme yhteistyön nuorisovaltuustojen kanssa. Kevään aikana työskentelemme nuorten kanssa pienten striimauskokeilujen parissa, joiden keskiössä ovat nuorten omat tarpeet ja toiveet striimaamisen hyödyntämiseen nuorisovaltuustojen toiminnassa.

Tavoitteena kokeiluilla on tukea nuorisovaltuustojen toimintaa, saada tekemisestä nuorten näköistä, innostaa vaikuttamaan ja saada ääntä paremmin kuuluviin. Pidempiaikaisena tavoitteena on edelleen kehittää striimauksen keinoin nuorille uudenlaisia osallisuuden ja vaikuttamisen muotoja, joilla osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Striimaaminen on suosittua nuorten keskuudessa

Pysähdytään aluksi hetkeksi miettimään, mikä tekee striimaamisesta niin kiehtovaa nuorten keskuudessa. Kyseessä ei ole vain teknologian uusin villitys, vaan todellinen mahdollisuus luoda yhteyksiä, jakaa kokemuksia ja oppia uutta. Striimaus on kuin digitaalinen nuotiopiiri, jossa jokai-

nen voi tuoda oman kipinänsä yhteiseen roihuun.

Koronan jälkimainingeissa on nähty kuinka online-yhteisöt ja suoratoistopalvelut ovat kasvattaneet suosiotaan räjähdysmäisesti. Nuoret viettävät päivittäin 3–4 tuntia somessa, ja strii-maus on osa sitä tarjoten alustan, jossa he voivat olla vuorovaikutuksessa reaaliajassa. Se ei ole vain katselukokemus: se on interaktiivinen mukaansatempaava elämys, jossa nuoret voivat muodostaa ystävyyssuhteita, saada inspiraatiota ja tuntea kuuluvansa yhteisöön.

Hankkeen harjoittelija, Humakin yhteisöpedagogiopiskelija (AMK) Pauliina Salorinne , on huomannut työssään Kuopion nuorisopalveluiden kerho-ohjaajana Olohuone 44:llä, että nuoret seuraavat paljon oman ikäisiä sisällöntuottajia. Etenkin TikTok tuntuu olevan tällä hetkellä kiinnostava alusta nuorille, jossa voi myös striimata. Pauliina on kiinnostunut digitaalisesta nuorisotyöstä, sillä se on tapa kohdata nuoria heille ominaisessa ympäristössä. Hän on vuosia toiminut erään striimaajaparin Discord-yhteisön ylläpitäjänä ja Twitch-moderaattorina. Sieltä hän on oppinut paljon yhteisöllisyyden mer-

KUVAT RONJA SAARENKETO & LASSE RIEKKINEN

kityksestä nuorille jatkuvasti muuttuvilla ja kehittyvillä alustoilla.

Striimaamisen mahdollisuudet nuorten digitaalisen osallisuuden edistämisessä

Nuorisotyölle ja nuorten vaikuttamistoiminnalle striimaus tarkoittaa mahdollisuutta kohdata osaa nuorista siellä, missä he ovat: heidän maailmassaan ja mukavuusalueellaan.

Hankkeen työntekijä ja itsekin seitsemän vuotta striimaamalla sisällöntuotantoa tehnyt Sami ”Myst1s” Partanen tietää, että striimaus ei ole vain tulevaisuutta – se on tässä ja nyt.

Striimauksen avulla nuorisotyö voi kohdata sellaisia nuoria, jotka eivät ole vielä nuorisotyön parissa. Se voi tarjota kanavan vaikuttaa ja osallistua nuorille, jotka eivät ole vielä löy-

Nuorisovaltuustot järjestävät tapahtumia, joiden yhteydessä voi tehdä livestriimausta esimerkiksi haastatellen yleisöä ja artisteja.

täneet tapaansa osallistua. Lähetykseen voi tulla mukaan nuoria erilaisista elämäntilanteista ja taustoista matalalla kynnyksellä ja nimimerkillä paikasta riippumatta.

Nuorisovaltuustossa striimausta voidaan käyttää yhtenä merkittävänä tapana osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lähetyksessä voi jakaa ja kerätä tietoa matalalla kynnyksellä. Hankkeessa nuorisovaltuustot ideoivat, että striimauksella voisi esitellä nuorisovaltuustoa uudenlaisella raikkaalla tavalla ja innostaa vaikuttamistoimintaan uusia nuoria. Striimissä yleisön kanssa käytävän keskustelun avulla voi tuoda esille ajankohtaisia ja tärkeiksi koettuja teemoja sekä kuulla laajemmin erilaisia nuorten mielipiteitä.

Striimaus taipuu hyvin myös nuorten ja päättäjien kohtaamiseen sekä mahdollistaa oppimista puolin ja toisin. Tällaisen kohtaamisen voi esimerkiksi toteuttaa studiossa paneelina tai showna. Striimausta voi tehdä myös mobiilisti esimerkiksi tapahtumassa tai kadulla, mitä hankkeessa on nuorisovaltuustojen kanssa tarkoitus kokeilla.

Teemalliset pelistriimaukset ovat yksi konkreettinen matalan kynnyksen keino, jolla voidaan herättää verkossa keskustelua, välittää merkittävää viestiä tärkeästä aiheesta ja lisätä striimiä katsovien tietoisuutta asiasta. Esimerkiksi Starfield-peli ohjaa pelaajia pohtimaan ekologisuutta ja nykyhetkeä maapallolla. Pelissä eletään vuotta 2330, jolloin maapallo on kuihtunut hiekkapallo, josta luonnonresurssit on käytetty loppuun.

Vuorovaikutteisuus on striimaamisen ydin, joka tarjoaa ainutlaatuisen sekä vaikuttavan mahdollisuuden vuoropuheluun lähetystä seuraavan yleisön kanssa. Yleisön osallisuuteen striimauksessa voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia chat-toimintoja, äänestyksiä, Q&A-sessioita sekä muita vuorovaikutuksen välineitä, joilla saa katsojia aktivoitumaan käsiteltävän aiheen pariin myös jo ennen lähetystä. Lukuisat striimauksen tarjoamat aktivointitavat tekevät vaikuttamisesta kaksisuuntaista ja dynaamista. Katsojat eivät ainoastaan opi uutta, vaan voivat myös jakaa omia näkemyksiään ja keskustella aiheista. Striimaamisella nuorisovaltuusto voi rakentaa oman online-yhteisön. Yhteisöt ovat striimaamisen sydän. Yhteisön rakentamisen yksi askel on suunnitelma striimaukseen: miten, milloin ja kuinka usein. Striimauksia voi teemoitella ja lähettää teemasta useampia osia. Kerran kuukaudessa striimaaminen ei edistä yhteisön luomista parhaiten ja yleensä tarvitaan kerran-pari viikkoon, jotta yleisö löytää paikalle ja sitoutuu.

Striimaukseen tarvittava ja kertyvä osaaminen

Striimaamisen aloittaminen on varsin helppoa. Minimissään tarvitsee vain älypuhelimen ja kiinnostuksen jakaa sisältöä tarinoina. Esimerkiksi Twitchillä on verkossa hyvät suomenkieliset ohjeet striimaamiseen ja yhteisön luomiseen. Twitchiin striimaat näin yksinkertaisesti:

1.  Tee tunnukset osoitteessa twitch.tv.

2.  Lataa Twitch App Google Play:sta / App Storesta.

3.  Käynnistä live-osio (Luo osio).

4.  Kirjoita otsikko ja valitse kategoria.

5.  Käännä puhelin sivuttain ja paina LIVE.

Kehittyneet ammattitaitoiset striimilähetykset voivat päätyä TV-lähetykseksi asti, kuten YLEn E-urheilu Twitchissä ja YLE Areenassa.

Striimausyhteisöt voivat syntyä vain, jos turvallisuus on kunnossa. Alustoilla on yhteisöohjeita varmistamaan ja ohjaamaan katsojien turvallisuutta. Striimialustoilla on käytössä usein myös tekoäly, joka suodattaa vahingollista sisältöä ja sopimattomia chat-kommentteja. Striimausmaailmaan lähdettäessä sisällöntuottajan on myös muistettava pitää mielessä nettietiketti ja varmistettava, että kaikki osallistujat tuntevat olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi. Hyviin käytänteisiin kuuluu moderointi, ohjattu keskustelu, palautteenanto ja osallistujien suojelu häirinnältä sekä kiusaamiselta.

Nuorisotyössä striimatessa nuorisotyöntekijän tuki on tarpeen, vaikka nuoret pystyisivät toteuttamaan varsin itsenäisesti striimausta. Striimin sisällöissä ja keskusteluissa voi nousta esiin katsojilta sellaista tuen tarvetta ja huolta, johon ammattiaikuisen on hyvä ottaa nuorisotyöllisesti koppia sekä puuttua tilanteeseen tarvittavalla tavalla.

Striimaaminen toteuttamiseen tarvitaan erilaista osaamista. Esimerkiksi someosaamista lähetysten markkinointiin, teknistä ja audiovisuaalista osaa-

mista sekä graafista osaamista, jota voi hyödyntää lähetyksen ulkoasun luomiseen omannäköiseksi. Lisäksi henkilöitä tarvitaan chatin moderointiin, juontajaksi, kommentaattoriksi, kuvaajaksi ja lähetyksen ohjaajaksi.

Striimaaminen on yhteistyötä ja verkostotyötä. Striimaamista voi tehdä yhdessä muiden nuorisopalveluiden, nuorten palveluiden, poliitikkojen ja erilaisten sisällöntuottajien kanssa. Yhteistyö voi olla vaikka yhteisiä lähetyksiä ja vierailuja lähetyksissä puolin ja toisin.

Monilla nuorilla on omaa kokemusta striimauksesta, jota kannattaa hyödyntää, ja lähes kaikilla katsomisesta, joten uusimmat trendit ja aktivoimisen keinot ovat nuorten tiedossa. Näitä trendaavia, hauskoja ja iloa tuottavia keinoja kannattaa hyödyntää toteutuksissa nuorten kanssa. Hauskuus ja ilo

Nuorisovaltuustot voivat tehdä livestriimausta tapahtumissa esimerkiksi haastatellen yleisöä ja artisteja. Ka44 Fest on kuopiolaisten nuorten itse suunnittelema ja toteuttama ikärajaton ja päihteetön musiikkitapahtuma.

ovat merkittävässä osassa striimaamisessa: källejä, kisoja, haasteita ja pärinöitä saa olla. Niiden taustalla on yhdessä mietittynä vakava strategia ja sanoma, johon sitten keskustelun keinoin pureudutaan ja halutaan vaikuttaa. Hyppääminen mukaan virtuaaliseen seikkailuun antaa uusia kokemuksia ja voi rikastuttaa ammattilaisen sekä nuorten kokemusta maailmasta. Yhdessä striimausta kokeilemalla voi luoda jotain ainutlaatuista uutta osallisuuden ja vaikuttamisen muotoa.

Marjo Kolehmainen toimii Humakissa yhteisöpedagogikoulutuksen lehtorina ja Streamfluence-hankkeen projektipäällikkönä. Marjo on nuorisotyön kouluttaja ja kiinnostunut nuorten yhteisöistä, osallisuudesta ja kohtaamisen tavoista.

Sami ”Myst1s” Partanen toimii hank-keen projektityöntekijänä ja TKI-asiantuntijana Savonia-ammattikorkeakoulusta. Sami on sisällöntuottaja ja fysioterapeutti. Hän on työskennellyt useissa videopelihankkeissa Suomessa ja Euroopassa.

STREAMFLUENCE – NUORTEN VAIKUTTAMISTOIMINNAN EDISTÄMINEN STRIIMITOIMINNALLA -HANKE 1.1.–30.6.2024

Hanke toteutetaan yhteistyössä Humakja Savonia-ammattikorkeakoulujen sekä Iisalmen, Kuopion ja Varkauden nuorisopalveluiden nuorisovaltuustotoiminnan ja Pohjois-Savon maakunnallisen nuorisovaltuuston kanssa.

Tavoitteena on vahvistaa striimaamalla nuorten vaikuttamistoimintaa ja saada kokeiluilla tietoa striimaamisen mahdollisuuksista. Keskiössä toiminnassa ovat nuorten omat toiveet ja tarpeet.

Samalla tuetaan myös digitaalisen osallisuuden ja nuorisotyön kehitystä Pohjois-Savon alueella, kun nuorisotoimet saavat uutta osaamista hyödyntää striimaamista, laajemmin digitaalisia medioita sekä työkaluja nuorisotyön eri osa-alueilla yhdessä nuorten kanssa.

Hankkeen osarahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö, Itä-Suomen Aluehallintovirasto.

OPISKELE HEOSSA

DESIGN-, JOURNALISMI-, KULTTUURI-, MUSIIKKI- TAI YLIOPISTO-OPINTOJA.

Humak -

Nuorisotyön kehittäjä ja kouluttaja

Olemme NUORI24-tapahtumassa

Tervetuloa osastollemme A6 tutustumaan kehittämishankkeisiimme ja koulutuksiimme sekä verkostoitumaan kanssamme.

Järjestämme päivien aikana alumnitapahtuman Ravintola Mylläreissä 24.4.2024. Lisätietoja ständillämme.

Kehitä osaamistasi

Avoimen AMKin nuorisotyön polkuopinnot avautuvat jo 1.5.2024. Varmista paikkasi ajoissa.

kauppa.humak.fi

Erotu osaajana.

Yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinto verkko-opintoina!

Meillä voit opiskella myös vuoden maksutta oppivelvollisille tarkoitetussa koulutuksessa! Tarjolla toiminnallinen lukuvuosi musiikin, digiteknologian ja kuvataiteen maailmoissa.

Täytä hakemuksesi: www.heo.fi

Luova. Luotettava. Akateeminen.

Tulevaisuuden nuorisotyössä menestyminen vaatii syvällistä ymmärrystä nuorten kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaalisten ongelmien syistä.

Tarjoamme sinulle vankan osaamisen alan menetelmistä sekä valmiudet kehittää osaamistasi, työtäsi ja ammattialaasi. Voit nyt opiskella yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinnon kokonaan verkko-opintoina. Opiskeleminen onnistuu siis mistä vain!

Seuraava haku verkkototeutukseen syksyn yhteishaussa 28.8.-11.9.2024. Tervetuloa Xamkiin!

xamk.fi

Nuotasta yhteisöllisyyden kokemuksia

Nuotta-valmennus on erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille tarkoitettu maksuton valmennus. Valmennuksen tavoitteena on tukea nuorten sosiaalista vahvistumista, antaa valmiuksia arjenhallintaan sekä vahvistaa terveitä elämäntapoja.

Sopisiko teidän ryhmällenne eläinavusteisuuteen painottuva Nuotta, josta olemme saaneet upeita kokemuksia? Vuonna 2024 valmennuksemme sisältö vahvistuu draamatyön menetelmillä ja pelikasvatuksen mahdollisuuksilla.

Työpajaohjaaja tai etsivä nuorisotyötekijä, varaa ryhmäsi

Nuotta-valmennus Piispalasta.

Nuotta-koordinaattori, valmentaja Olivia Kuitunen p. +35840 1731152, nuotta@piispala.fi

Perinteisen Nuotan rinnalla kulkee Laajennettu Nuotta. Laajennetun Nuotan kohderyhmä otetaan huomioon sisällön suunnittelussa. Laajennettu Nuotta on suunnattu useille eri erityisnuorisotyön asiakkaille sekä erityisentuen tarpeessa oleville nuorille ikävälillä 1329-vuotta. Tänä vuonna keskiössä ovat Nepsy -piirteiset nuoret ja heidän huomioimisensa nuorisokeskuksen ympäristössä. Mm. aistihuoneemme auttaa rauhoittumaan tasaamaan kuormitusta.

Ota yhteyttä kysyäksesi lisää!

Nuotta-koordinaattori, Nepsy-valmentaja Jonna Tajakka p.+35841 732 11 85, jonna.tajakka@piispala.fi

Nuorisokeskus Piispala www.piispala.fi

VAIKUTTAMISTAITOJA

NUORILLE

Uusi menetelmäopas OLET VAIKUTTAVA!

Tilaa tai lataa opas ilmaiseksi QR-koodilla. Tai nouda omasi Nuori2024-messuilta, paikka D71 tulevaisuusajattelu kriittinen ajattelu ja globaalit haasteet vaikuttamiskeinot 15 harjoitusta

Eiran aikuislukiossa on laaja opintovalikoima ja monipuoliset suoritusmahdollisuudet niin tutkinto- kuin yksittäisen aineen opiskelijoille.

Tutustu joustaviin opiskelumahdollisuuksiin luokassa, verkossa tai omaan tahtiin ja onnistu!

Peruskoulu

www.taksvarkki.fi

Lukio TUVA

Suomen kurssit

Walkers-toiminta nuoruuden turvaajana jo 30 vuotta

Kohtaamisten kautta nuori kasvaa osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa

TEKSTI VIRVE LILJESTRÖM KUVAT ASEMAN LAPSET RY

Kohtaamisella on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Ihminen kokee olevansa osa yhteiskuntaa vain silloin, jos hän kokee olevansa osa jotakin pienempää ryhmää tai ryhmiä. Walkers-toiminnassa kohtaamisia ja turvallisten yhteisöjen rakentamista on tehty jo kolme vuosikymmentä.

Parhaimmillaan nuori kokee kuuluvansa perheeseensä, sukuunsa, kouluunsa ja luokkaansa, mutta myös muihin ryhmiin.

”Nuori tulee omaksi itsekseen vain sitä kautta, että ihmiset hänen ympärillään osoittavat hänelle, missä hän on hyvä ja kannustavat löytämään oman polkunsa”, valtakunnallinen Walkers-

toimintavastaava Minna Lahtela Aseman Lapset ry:stä sanoo.

”Kaikilla ihmisillä, mutta erityisesti nuorilla pitää olla elämässään ihmisiä, joiden kautta jokaisen oma tarina tulee osaksi yhteisöä.”

Aseman Lapset ry:n perustaman Walkers-toiminnan juhlavuoden slogan Nuoruuden turvaaja jo 30 vuotta viit-

taa juuri tähän. Kaikilla nuorilla ei ole tarpeeksi aikuisia ympärillään peileinä ja tämä luo turvattomuutta. Turvaa ja hyväksyntää haetaan tällöin myös kyseenalaisin keinoin.

Kymmeniätuhansia kohtaamisia vuosittain

”Walkers-toiminta sai alkunsa, kun aikuiset lähtivät 1990-luvun alussa Helsingin kaduille kohtaamaan nuoria. He näkivät, ettei kaduilla ollut aina turvallista liikkua ja että nuoret tarvitsivat nimenomaan turvallisten aikuisten läsnäoloa”, Minna Lahtela kertoo. Nyt pysyvää Walkers-toimintaa on 15 paikkakunnalla Sodankylästä Helsinkiin ja Pietarsaaresta Imatralle. Mukana on noin 80 ammattilaista sekä 350 vapaaehtoistyöntekijää. Lisäksi nel-

Walkers-bussi toimii pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueilla. Vapaaehtoistyöntekijät eli waparit ovat tärkeä osa toimintaa. Kuvassa vasemmalta wapari Leila Pohjolainen, nuori Ella, bussilla ja löytävässä nuorisotyössä työskentelevä Virpi Roponen sekä wapari Jani Heikkala.

jä Walkers-autoa toimii lyhyemmissä jaksoissa paikallisen nuorisotyön tukena eri puolilla Suomea ja Walkers-bussi toimii pääkaupunkiseudulla ja sen lähikunnissa.

30 vuoden aikana nuoria on kohdattu lähes koko maan alueella. Viime vuonna toiminnassa raportoitiin lähes 77000 aikuisten ja nuorten kohtaamista.

Nuori kutsutaan aikuisten olohuoneeseen

Sen lisäksi, että toiminnassa kohdataan nuoria, on Walkers myös aikuisten yhteisö. Monelle vapaaehtoistyöntekijälle Walkersin väestä muodostuu tiivis kaveriporukka, ja nuorisotyön ammattilaiselle he ovat tärkeitä työkavereita.

”Walkersin periaatteisiin kuuluu se, että kohtaamme kaikki nuoret. Nuori saa tulla anonyymisti ja olla sellainen kuin on ja niiden tilanteiden kanssa, joita hänellä on meneillään. Kynnys

on matala tai sitä ei toivottavasti ole ollenkaan”, Lahtela kertoo.

Mukaan tulemisen kynnystä madaltaa usein sekin, että aikuiset menevät nuorten luokse eikä päinvastoin. Esimerkiksi liikkuvan nuorisotyön välineet, Walkers-bussi ja -matkailuautot eli Wautot, mahdollistavat kohtaamiset siellä, missä nuoret muutenkin ovat.

Paikallisen yhteisöllisyyden jujuna onkin se, että koulutetut waparit kohtaavat nuoria myös muualla arjessaan tehden nuoret näkyväksi ja kuulluiksi vaikkapa marketin kassajonossa.

”Hyvä meininki aikuisten kesken takaa sen, että Walkersiin on nuortenkin hyvä tulla”, Lahtela avaa.

”Nuorten kohtaaminen ei ole vain ammattilaisten tehtävä, vaan kaikkien muidenkin aikuisten läsnäoloa tarvitaan”, valtakunnallinen Walkers-toimintavastaava Minna Lahtela sanoo.

Mitä hyötyä toimintamallista?

Ennen toiminnan aloittamista Walkersit solmivat sopimuksen Aseman Lasten kanssa. Paikallinen kunnan tai seurakunnan nuorisotyö täydentyy esimerkiksi Walkers-kohtaamispaikalla tai liikkuvalla nuorisotyöllä ja ennen kaikkea valmiilla ideologialla ja tunnetulla brändillä. Walkersin sininen logo tulee pian nuorille tutuksi.

”Kaikkia virheitä ei tarvitse tehdä itse tai ainakaan yksin!”, Minna Lahtela toteaa hymyillen.

”Monella paikkakunnalla nuorisotyön resurssit ovat pienet. Walkers-toimijat säästävät paljon aikaa ja rahaa, koska voimme auttaa ja tukea esimerkiksi toimintatapojen suunnittelussa, organisoinnissa, vapaaehtoistyöntekijöiden ja muiden toimijoiden kouluttamisessa ja liikkuvan nuorisotyön menopelien kokeilemisessa.”

Walkers-kohtaamispaikoissa jokaisella toiminnolla on nuorten kohtaamista lisäävä tarkoituksensa. Kahvilatiskin takana oleva aikuinen avaa keskustelun, kysyy mitä saisi olla, tarjoilee kahvin tai kaakaon ja kysyy ehkä samalla, miten menee. Kahvikuppi toimii toistuvana kohtaamisen mahdollistavana välineenä. Kohtaamisten myötä nuori alkaa luottaa aikuiseen ja avaa tälle mahdollisuuden tarttua isompiinkin nuoren elämän haasteisiin.

Kaikki Walkersit toimivat samojen toimintaperiaatteiden mukaan, mutta toimintamuodot räätälöidään aina paikallisten nuorten tarpeiden mukaisiksi.

Läsnäololla ylitetään vuorovaikutuskuiluja

Menneiden vuosikymmenten aikana aikuiset, nuoret ja lapset on lokeroitu vahvemmin omiin lokeroihinsa. Eri-ikäiset ihmiset eivät enää kohtaa

yhtä usein ja luontevissa yhteyksissä kuin ennen, ja on syntynyt vuorovaikutuskuiluja. Aikuiset ja nuoret eivät koe osaavansa puhua toisilleen.

”Nuorisotyön ja nuorten kohtaamisen ammattilaisille on kova tarve, mutta he eivät pelkästään riitä. Nuorten kohtaaminen ei ole vain ammattilaisten tehtävä, vaan kaikkien muidenkin aikuisten aikaa ja läsnäoloa tarvitaan”, Lahtela painottaa.

Walkers-toiminnassa tähän haasteeseen vastaavat erityisesti vapaaehtoistyöntekijät eli waparit. He ovat täysi-ikäisiä, oman elämänsä edustajia, jotka antavat aikaansa nuorille. Usein ihmetystä nuorissa herättää se, että waparit eivät saa työstään palkkaa: waparit antavatkin nuorille äärettömän tärkeän viestin siitä, että heidän kanssaan halutaan viettää aikaa.

Vapaaehtoistyöntekijät ja nuorisotyön ammattilaiset tekevät työtä sa-

massa rintamassa ja kertovat nuorille monin tavoin samaa viestiä: tässä ollaan sinua varten, olet ihana ja sinusta on vaikka mihin!

TERVETULOA NUORTEN KOHTAAMISEN SIMULAATTORIIN!

Työpaja NUORI2024-päivillä Tampere-talon Aaria-tilassa torstaina 25.4. klo 13–14 Nuorten kohtaamisen simulaattori ja kohtaamisen yhteiskunnallinen merkitys NUORI24-päivillä on mahdollisuus osallistua Walkers-kohtaamisen simulaatioon. Torstai-iltapäivän työpajassa tehdään Kuka minä olen? -harjoitus, jonka kautta pohditaan, millainen vuorovaikutus ja kohtaaminen edistävät nuorten kasvua. Harjoitus havahduttaa näkemään omia tunteita ja toimintatapoja eri tilanteissa sekä auttaa hahmottamaan, mitä nuori kokee identiteettiään muodostaessaan. Tule tapaamaan Walkers-väkeä myös messualueen kohtaamispisteelle!

Kasvatus- ja ohjausalan ammattilainen, syvennä osaamistasi:

• Kasvatustieteen perusopinnot (25 op)

• Erityispedagogiikan perusopinnot (25 op)

• Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto

• Kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinto

• NEPSY-taitaja (15 op)

Lue lisää: step.fi/kasvatus-ja-ohjausala

STEP-ammattiopisto on Suomen suurin kasvatusja ohjausalan perustutkinnon kouluttaja

Meiltä saat myös osaamista työyhteisön kehittämis- ja uudistamistarpeisiin.

Lue lisää: step.fi/tyoyhteisoille

Helsinki | Järvenpää

Kokkola | Lapua | Pori

Kuopio | Pieksämäki | Ruokolahti

Uusikaarlepyy

22.-24.11.2024

Turku, Gatorade Center

Pohjolan suurin ja kaunein kristillinen nuortenfestari.

Ohjelma julki 2.5.

maatanakyvissa.fi

Kiilakoski – Väittämiä nuorisotyöstä

Nuorisotyö on kaktus

KUVAT ALEX FURGIUELE / UNSPLASH & TOMI KIILAKOSKI

Nuorisotyön ytimessä on vakava leikillisyys ja leikkisä vakavuus. Näin on väittänyt Guy Redig. Hän on flaamilaisessa Belgiassa tehtävän nuorisotyön tuntija. Siellä nuorisotyö on pitkälti vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa eikä kovin ammattimaistunutta. Hänen mielestään nuorisotyön kohderyhmän pitää olla laaja, nuorisotyön on oltava ennen kaikkea hauskaa, nuorisotyö on parhaimmillaan ryhmämuotoista, ja että juuri näistä syistä nuorisotyö on erinomainen ympäristö osallistumisen taitojen oppimiselle.

Helmikuussa 2024 järjestettiin Brysselissä laaja Local Youth Work and Democracy -seminaari. Loppupuheenvuorossaan Guy veti yhteen päivien antia. Hän päätti puheensa tuoreeseen vertaukseen. Hän totesi, että vaikka mikään vertaus ei täysmääräisesti tee oikeutta nuorisotyölle, on kuitenkin yksi vertaus, joka kuvaa hyvin nuorisotyötä. Kyseessä on kasvi.

Nuorisotyön hoito-ohjeet

Omaa vertaustaan pohjustaakseen Guy esitteli listan asioista, jotka hänen mielestään kuvaavat nuorisotyötä. Olen tässä jatkanut eteenpäin hänen ajatustaan, mutta säilyttänyt Guyn muotoilut ensimmäisessä lauseessa.

1.  Nuorisotyö on vahva ja äärimmäisen resilientti. Resilienssillä viitataan kykyyn pärjätä eri olosuhteissa. Sitä nuorisotyössä on: työtä voidaan tehdä monissa ympäristöissä kauppakeskuksista sairaaloihin ja puutarhoista betonisiin skeittiramppeihin. Se voi kasvaa monenlaisessa maaperässä.

2.  Nuorisotyössä on useita eri lajikkeita. Nuorisotyö rakentaa sekä tiloja että siltoja. Nuorisotyö toimii ennaltaehkäisevästi ryhmien ja yksilöiden parissa. Nuorisotyö vahvistaa osallisuutta. Nuorisotyö toimii digitaalisesti ja kasvokkain. Nuorisotyö ei ole vain jotakin tiettyä – se on vaikka mitä.

3.  Nuorisotyö on yksinkertaista mutta kaunista. Yksinkertaisuudella Guy ei viittaa siihen, että nuorisotyöntekijät olisivat älyllisesti vajavaisia Pölhö-Kustaita. Hän tarkoittaa, ettei nuorisotyö muodosta sakeita järjestelmiä, jollaisia vaikkapa terveyspalveluista tapaa helposti kehittyä. Nuorisotyön käyttöliittymä on helppo ja nuorta lähellä. Tällaisenaan se on kaunis.

4.  Nuorisotyö voi selvitä tietystä määrästä siihen kohdistuvaa huomaamattomuutta, mutta tarvitsee silti hoitoa. Nuorisotyö on harvoin julkisen keskustelun keskiössä, jonne usein hakeutuvat isot ja kalliit palve-

lut, kuten koulutus, työllisyys tai vaikkapa lastensuojelu. Nuorisotyö ei ole kasvi, joka on kaikkein herkin ja eniten hoitoa vaativa. Nuorisotyön edellytyksistä on silti huolehdittava.

5.  Nuorisotyöllä on piikkejä ja okaita. Siksi sitä pitää myös varoa. Nuorisotyön tehtävä on saattaa nuoret ympäröivän yhteiskunnan jäseneksi, mutta myös muuttaa yhdessä nuorten kanssa samaa yhteiskuntaa nuorisoystävällisemmäksi. Nuorisotyö tarjoaa ajoittain piikikkäitä huomioita vallanpitäjiä kohtaan. Se on suorastaan nuorisotyön velvollisuus osana nuorisopolitiikkaa – rakentaa nuorten elinolosuhteista parempia.

6.  Nuorisotyö voi selvitä melkein ilman mitään. Vaikka meillä Suomessa nuorisotyö on eurooppalaisittain erinomaisesti rahoitettua, toimii ala monessa muussa maassa pitkälti järjestöissä toimivien vapaaehtoisten voimin.

7.  Nuorisotyö voi kasvattaa äkillisesti hurmaavia kukkia. Ajattelen niin, että nuorisotyössä on kyse prosessista – siitä, että lähdetään tekemään nuorten kanssa jotakin, joka tuntuu nuorista itsestään merkitykselliseltä ja tekemisen arvoiselta. Tässä tekemisen lomassa ja kuluessa ihmisissä tapahtuu muutoksia. Syntyy mystistä kasvua, ja etukäteen on hankala sanoa, missä ja milloin näin tapahtuu. Prosessi kantaa. Kukat tulevat esiin.

Kaktuksia on ravittava

Kun katsotaan edellä kuvattua listaa ja mietitään, mikä kasvi täyttäisi nämä ehdot, vastaus on selvä. Nuorisotyö on kaktus.

Olin konferenssin mittaan ehtinyt ystävystymään Guyn kanssa. Hänen puheenvuoronsa jälkeen tuppauduin jälleen hänen seuraansa ja kehuin tuoreesta kielikuvasta. Kerroin, että nauroin ja liikutuin samanaikaisesti. Hän hymyili viisasti ja ilkikurisesti. Hän totesi, että Suomen kylmässä ilmanalassa kaktukset eivät taida pahemmin kuk-

kia. Vastasin, etten ole koskaan nähnyt kaktuksen kukkivan.

Moni eteläisissä maissa asuva kollegani kertoi kaktuksen kukinnoista. Ne ovat kuulemma parhaimmillaan suurenmoisia.

Tämä on esimerkki siitä, että kannattaa käydä tapaamassa eurooppalaisia kollegoita ja kuunnella heidän kokemuksiaan. Tapaamisissa ideat virtaavat ja törmäävät hedelmällisesti toisiinsa. Kehkeytyy ajatuksia. Oppii uutta. Kuten sen, että kaktuksetkin kukkivat. Ne muuten voivat lajikkeesta riippuen kukkia joko läpi kesän, ympäri vuoden tai useamman kerran vuodessa, kuten sittemmin luin puutarhablogeista. Aloin arvostaa kaktus-vertausta paremmin: onhan niin, että osa nuorisotyön toiminnoista tuottaa jatkuvalla syötöllä tuloksia, joskus nuorten asiat vaativat aikaa tullakseen esiin ja osaa toiminnoista nyt vain ajoittuu tiettyyn aikaan vuodesta, ilmeisimpänä esimerkkinä kesäleirit.

Luulen, että kun muistelen seminaaria ja Belgian vetovastuuta EU:n puheenjohtajana, mieleeni juolahtaa ensimmäisenä tämä: nuorisotyö on kaktus. Sillä on piikit ja kukat. Se selviää monissa olosuhteissa, mutta vaatii hoitoa. Sen yksinkertaisessa, nuorista lähtevässä toiminnassa, on oma muo-

tonsa ja tämän muodon takia juuri sille ominainen kauneus.

Loppupäätelmänä kaikesta on, että käykää ihmiset tapaamassa toisia saman alan ihmisiä. Kuulette uusia asioita ja tapaatte loistotyyppejä, kuten itse tapasin Kaktus-Guyn.

Käykää NUORI2024-tapahtumassa ja Into-päivillä. Käykää alueellisilla nuorisotyöpäivillä. Keskustelkaa. Ideoikaa. Kuunnelkaa kokemuksia ja ajatuksia. Innostukaa kuulemastanne. Jakakaa. Oppikaa. Närkästykää joistakin asioista ja aukaiskaa, mikseivät ne vastaa arvojanne. Ravitkaa toisianne. Kohtaamisia tarvitaan, että nuorisotyön kaktus voi luoda kukkiaan.

Tomi Kiilakoski FT, vastaava tutkija Nuorisotutkimusverkosto

Guy Redig Local Youth Work and Democracy -seminaarissa 23.2.2023.

Mukana nuorisotyötä tekemässä

Askolan kunta Nuorisopalvelut www.askola.fi/etusivu/vapaaaika-nuoriso/nuoriso

Facebook: Askolan Nuorisotoimi Instagram: nuorisotyoaskola

Snapchat: askolannuoret

Eurajoen kunta Nuorisotoimi www.eurajoki.fi/vapaa-aika/nuoriso

Helsingin Seurakuntayhtymä

Kolmaslinja 22 B

00530 Helsinki

Puh. 09 234 02500 www.helsinginseurakunnat.fi

Halsuan kunta Nuorisotoimi halsua4h@halsua.fi www.4h.fi

Hollolan vapaa-aikapalvelut www.hollola.fi

Joensuun kaupunki Nuorisopalvelut www.nuortenjoensuu.fi

Kuopion Nuorisopalvelut www.kuopio.fi

Luumäen kunta www.luumaki.fi

Nurmijärven kunta Nuorisopalvelut www.nurmijarvi.fi/nuoret

Heinolan kaupunki Nuorisopalvelut www.heinola.fi

Löydät meidät Instasta ja Snapchatista!

IG: @heinolannuorisopalvelut Snapchat: h_nuorisopalv

TikTok: @heinolan.nuorisop

Joensuun ortodoksinen seurakunta

Kasvatustoimi www.ort.fi/joensuu

Nurmijärven Seurakunta

Löydät meidät myös Facebookista ja Instasta! @nurtsinnuoret

Padasjoen kunta Nuorisopalvelut

Tammelan kunta Nuorisopalvelut www.tammela.fi

Polvijärven Kunta Vapaa-aikapalvelut www.polvijarvi.fi

Vapaa-aikakoordinaattori Sirpa Halonen puh. 040 104 6204 sirpa.halonen@polvijarvi.fi

Nuoriso-ohjaaja Ville Hyvönen Puh. 040 104 6208 ville.hyvonen@polvijarvi.fi

Pälkäneen kunta Nuorisotyö www.kukkakiekuu.fi

Ernest Brillo / Unsplash

Riihimäen kaupunki Nuorisopalvelut www.riihimaki.fi/nuoret

Valkeakosken Nuorisotoimi www.valkeakoski.fi www.nuortenkoski.fi

Vetelin kunta

Nuoriso- ja liikuntapalvelu www.veteli.fi

Ypäjän seurakunta www.ypajanseurakunta.fi

Löydät meidät myös somesta Instagram: @ypajanseurakunta

Tule tutustumaan osastollemme NUORI 2024 -tapahtumassa!

YHDELLÄ LUVALLA ULKOMAISET JA KOTIMAISET LEFFAT!

ELOKUVALISENSSI on opetus- ja mediakasvatustyön tueksi kehitetty digitaalinen palvelu, joka yhdistää huippuelokuvat, kätevät hakutoiminnot ja asiantuntijoiden koostamat oppi- ja keskustelumateriaalit. Palvelun käyttö on maksutonta ja tekijänoikeuslain edellyttämän esitysluvan saatte

myös kätevästi meiltä. Yhdistelmäluvassa mukana sekä ulkomaiset että kotimaiset elokuvat, joita voi esittää esim. yksityiskäyttöön tarkoitetusta laillisesta lähteestä. Esitysluvat alk. vain 460 €/esityspaikka/ vuosi. Kun siis haluat uutta potkua nuorisotyöhön, suuntaa osoitteeseen elokuvalisenssi.fi/nuorisotyo

LUVALLA KATSOEN VIELÄKIN PAREMPAA

Jyty selvitti, nuorisoalan ammattilaiset vastasivat:

35 % 41 %

työskenteli pääsääntöisesti yli 30 henkilön kanssa.

kertoo työskentelevänsä päivittäin yksin.

Ammattiliitto Jyty on NUORI2024tapahtuman pääyhteistyökumppani.

Moni nuorisoalan ammattilainen on valinnut liitokseen

Ammattiliitto Jytyn. Valitse sinäkin!

Lue lisää ja liity: jytyliitto.fi

Sillä sinun työsi on tärkeä