12
Nuorisoseurojen kuntavaalitavoitteet
Satsauksia lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä paikallisjärjestön toimintaedellytyksiin Kuva Riina Kylmälahti
K
untavaalit järjestetään huhtikuussa. Nuorisoseurat ovat monella paikkakunnalla yksi merkittävimmistä harrastustoiminnan tarjoajista lapsille ja nuorille. Ne tavoittavat myös paljon aikuisia kulttuurisen harrastustoiminnan sekä vapaaehtoistyön pariin. Monet tanssiryhmät ja kesäteatterit toimivat nuorisoseuran siipien suojassa ja ilahduttavat koko paikkakuntaa tekemisellään. Vaikka koronan aikana monet nuorisoseurat ovat kärsineet rajoituksista, ovat he myös tavoittaneet uusia harrastajia sijaintinsa ja yhteisöllisen toimintatapansa vuoksi. Nuorisoseuratoiminnan tulevaisuus on paikallisten seurojen toimintaedellytysten ja innostuksen varassa.
Nuorisoseurojen kuntavaalitavoitteet ovat 1. Kulttuurilla ulos koronasta Kulttuurinen toiminta tuottaa tutkitusti hyvinvointia. Jokaisen ihmisen tulisi saada kokea tai tehdä itse kulttuuria. Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaiseman kansainvälisen tutkimuksen mukaan luova tekeminen voi ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia sekä parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Nyt korona-aikana on kärsitty kulttuurivajeesta niin tekijänä kuin kokijana, joten on tärkeää satsata siihen viimeistään silloin, kun se on turvallista. Ihmisillä on kaipuu kulttuurin äärelle, ja sitä tulee tukea varsinkin koronapandemian jälkeisen jälleenrakennuksen yhteydessä. Kulttuurin merkitys arjessa on olennaista – koronasta johtuen sen poisjäämisen myötä on havahduttu sen merkitykseen, oli kyse sitten itse tekemisestä tai kokemisesta. Kaikki on yhtä arvokasta – tarvitaan sekä omaehtoista harrastamista että korkeakulttuuria. On siis tärkeää, ettei näitä aseteta vastakkain. Kummallekin on tilausta sekä kohderyhmää. Yhteisöllinen tekeminen on tärkeää pitkittyneen yksin olemisen jälkeen. Yhteinen tekeminen ja kokoontuminen
tulee mahdollistaa heti, kun se on koronan suhteen turvallista.
2. Anna mun soida – jokaiselle nuorelle oikeus harrastukseen Ratkaisu lasten ja nuorten harrastamiseen olisi harrastussetelin käyttöönotto kunnissa. Pelkkä Suomen mallin toteuttaminen ei riitä, vaan kunnan tulisi tarjota lapsille ja nuorille todellinen mahdollisuus harrastamiseen. Harrastusseteli mahdollistaisi harrastamisen nuoren haluamassa paikassa. Kannatamme myös lämpimästi Suomen mallia, sillä harrastaminen ei saa olla henkilön varallisuudesta kiinni. Harrastukset tarvitsevat tiloja. Koulujen ja päiväkotien tilat ovat usein vajaakäytöllä iltaisin. Lähellä tapahtuva har-
rastustoiminta helpottaisi myös vanhempien kuljetushaastetta. Tilojen tarjoaminen edullisella hinnalla helposti käyttöön mahdollistaisi edulliset harrastuskustannukset. Nuorisoseurantalot ovat kunnille erinomaisia yhteistyökumppaneita niin tilojen kuin toiminnan osalta. Harrastamisen mahdollistaminen on monen toimijan yhteinen kenttä ja peli. Kunnan tulisi aidosti koordinoida toimintaa ja luoda yhteystyömahdollisuuksia. Keskeisessä roolissa ovat myös koulut, sillä ne tavoittavat lähes koko ikäluokan. Koulujen sähköiset alustat tulisi avata myös harrastustoiminnasta tiedottamiseen. Kausittain koottava viesti olisi helppo toteuttaa ja mahdollistaisi harrastustoiminnan markkinoimisen helposti. Tämä puolestaan madaltaisi myös harrastuskustannuksia.
Harrastaminen on mahdollistettava kaikille lapsille ja nuorille. Tarvittaessa avustajapalvelut tai tulkkauspalvelut tulisi tarjota myös harrastustoiminnan tarpeisiin. Harrastamisessa yksi tärkein tekijä ovat ystävät. Avustajapalveluiden tarjoamisella jokaisella lapsella on mahdollista löytää uusia ystäviä harrastusten parista.
3. Massia mokkapalojen sijaan – järjestöjen rahoitus kuntoon Järjestöt, kuten paikalliset nuorisoseurat, ovat avainroolissa koronasta toipumisessa varsinkin pienillä paikkakunnilla, jossa toimijoita on vähän. On siis tärkeää tukea heitä, jotka paikkakunnalla toimivat. Järjestöt toimivat pääosin vapaaehtoisvoimin. On tärkeää tukea vapaaehtoisia jälleenrakennuksessa myös varmistamalla, että järjestöillä on hyvät toimintaedellytykset. Tämä voi tarkoittaa kunnalta rahallista avustamista tai vaikkapa kunnan tilojen antamista järjestön käyttöön veloituksetta tai nimellisellä vuokralla. Rahoituksella turvataan lähtökohtaisesti se, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi edes yksi harrastus. Järjestöt tuottavat ennen kaikkea ennaltaehkäisevää toimintaa, johon on tärkeää satsata koronasta toipumisen vaiheessa – korjaava työ maksaa monin verroin ennaltaehkäisevää työtä enemmän. Ennaltaehkäisevää työtä voi olla vaikkapa harrastaminen, joka osaltaan ehkäisee syrjäytymistä ja torjuu yksinäisyyttä. Syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä yksinäisyyden torjuntaan satsaaminen tulisivat olla kunnan ykkösprioriteetteja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Kussakin kunnassa pitäisi olla järjestöyhteyshenkilö, jotta yhteistyö olisi sujuvaa ja resurssiviisasta – kunnan ei tarvitse tehdä kaikkea itse, vaan järkevintä olisi sujuva yhteistyö. Tämän lisäksi järjestöt tarvitsevat tukea myös pitkäjänteisesti perustoimintaan. Rahoitus ei voi olla pelkää lyhytjänteistä hankerahoitusta.
