Nuorisoseurat 1/2021

2021 • 1

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Yhdessä jo 140 vuotta Polku nuorisoseurasta toiseen on turvallinen

s. 10

Mikko Penttilä halusi jo lapsena näyttelijäksi

s. 13

Eläköön Folk! Stream vastaa Folklandian kaipuuseen

s. 24

2

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Paikallinen yhdistystoiminta vahvistaa osallisuutta

3

Pääkirjoitus: Paikallistoiminta on osallisuuden kasvualusta

14 Hannut toivottavat: lämpimästi tervetuloa Lahden Nuorisoseurakokoukseen

4

Luottamustoiminnan ytimessä on osallisuuden kokemus

15

Nuorisoseuraliikkeen 140-vuotisjuhlavuosi käynnistyi vauhdikkaasti

5

Nuorisoseurantalo kuntoon – kuntouttava työtoiminta seuran ja työntekijän etu

16

Teatterissa on alkuvoimaa, joka kestää läpi aikojen

18

Osaamismerkki kertoo harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta

19

Suomen suurin nuorten keskusteluareena

6 Järjestöuutisia 7

Puheenjohtajalta: Nuorisoseuralaisuus pohjaa yhteisöllisyyteen

20

Työkokeilutiimi toi Kuohun kylätalolle valoa kaamoksen keskellä

8

Kirja-arvio: Ministeri Jaakko Nummisen kädenjälki suomalaiseen yhteiskuntaan on pysyvä

21

Hollolan nuorisoseurantalo Kukko sai uuden, tasokkaan äänentoiston

23

Puuhanurkka: Talviset puuhat ilahduttavat

9

Pyrkijä vuonna 1890

24 Eläköön Folk! – Pohjoisilla poluilla striimataan Tampereelta 20.2.2021

10

Nuorisoseurasta toiseen: Anniinan tanssipolku on kulkenut Lahdesta Joensuun kautta Helsinkiin

24 Kesäkuussa tanssitaan taas Kalenoita

11

Kansantanssista hyvinvointia

12

Nuorisoseurojen kuntavaalitavoitteina on satsata lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä paikallisjärjestön toimintaedellytyksiin

13

Mikko Penttilä tiesi jo lapsena haluavansa näyttelijäksi

4

10

13

8

11

14

Alakerta

P

aikallisilla yhdistyksillä, kuten nuorisoseuroilla ja kotiseutuyhdistyksillä, on hyvä mahdollisuus vaikuttaa seutunsa asukkaiden osallisuuden vahvistamiseen ja yhteisöön kuulumisen kokemukseen.

Yhdistystoiminta on keskeinen osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Se edistää osallisuutta sekä paikallisesti että koko yhteiskuntaan. Yhdistystoiminta tarjoaa merkityksellistä tekemistä ja sisältöä elämään. Tutkitusti toiminta ja vapaaehtoistyö yhdistyksissä lisää myös toimijoiden hyvinvointia. Nuorisoseuroja ja kotiseutuyhdistyksiä yhdistäviä sisältöjä ovat kulttuuri ja elävä kulttuuriperintö. Yhdistysten kautta toteutuu myös merkittävässä määrin osallisuus kulttuuriin ja kulttuuriperintöön.

Kotiseutuyhdistykset voivat auttaa asukkaita osallistumaan paikalliseen

25 Kansalaisfoorumi: Vapaaehtoisuus yhdistysten ytimessä 26 Kolumni: Uusi vuosi, uudet (?) kujeet 26 H-kilta: Kiltapäivät ja Jutajaiset syksyllä Rovaniemellä 27

Suomen harrastajateatteriliitto tiedottaa

27 Yhteystiedot

16

18

20

19

24

26

Paikallinen yhdistystoiminta vahvistaa osallisuutta päätöksentekoon ja esitellä konkreettisia keinoja vaikuttaa esimerkiksi harrastusmahdollisuuksiin omassa kunnassa.

Osallisuus tuo esiin järjestelmän puutteet, mutta parhaimmillaan lisää myös luottamusta. Järjestelmästä tulee oma ja myös siksi vaalimisen arvoinen.

Yhdistykset voivat olla varmistamassa, että kauniit osallisuuspuheet ja fläppitaulusuunnitelmat muuttuvat konkreettisiksi toimintamalleiksi ja asukkaiden näkemykset huomioiviksi päätöksiksi.

Yhteisöön kuulumattomuuden tunne on vakava yhteiskunnallinen ongelma.

Se työntää ihmisiä yhteiskunnan marginaaliin. Joidenkin tutkimusten mukaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin vetää juuri siinä oleva vahva yhdessä tekemisen ja kuulumisen kokemus – ei niinkään poliittinen tai uskonnollinen näkemys.

Kaikille avoimella toiminnalla yleishyödylliset yhdistykset, kuten nuorisoseurat ja kotiseutuyhdistykset, voivat olla rakentava ja sosiaalista luottamusta rakentava vaihtoehto.

Osallisuuden toteutuminen on haaste uusille asukkaille. Paikallisia ja uusia asukkaita yhdistää ainakin yksi asia, nykyinen asuinpaikka. Kotiseutuliiton helmikuussa julkaistavan Kenellä on oikeus kotiseutuun -selvityksen mukaan paikallisyhdistyksissä on paljon halua ja potentiaalia eri ryhmien ottamiseen mukaan toimintaan, kun he saavat siihen tukea ja opastusta. Kuntalaisten osallisuus on myös yksi Kotiseutuliiton kuntavaalikampanjan teema. www.kotiseutuliitto.fi

Anna-Maija Halme viestintäpäällikkö | Suomen Kotiseutuliitto

Riitta Vanhatalo toiminnanjohtaja | Suomen Kotiseutuliitto

33

Pääkirjoitus JULKAISIJA Suomen Nuorisoseurat ry

PÄÄTOIMITTAJA Annina Laaksonen

TOIMITUSSIHTEERI Pia Matilainen

TOIMITUSKUNTA Hannu Ala-Sankola Riikka Järvinen Riina Kylmälahti Ville Laitinen Riia Niemelä Joonas Pokkinen Maarit Saarelainen Pasi Saarinen

Paikallistoiminta on osallisuuden kasvualusta V

TAITTO Joni Sivonen

YHTEYSTIEDOT Vernissakatu 8 A 01300 Vantaa

PAINOPAIKKA I-print Oy, Seinäjoki

ISSN 2341-6246 (painettu) Aikakauslehtien Liiton jäsen.

Nro 2/2021 ilmestyy 13.5.2021.

Lehden 2/2021 ennakkoon sovitut aineistot osoitteeseen toimitus@nuorisoseurat.fi 16.4.2021 mennessä.

KANNEN KUVA

Suomen Nuorisoseurat on Suomen merkittävin lapsi- ja nuorisotyön toimija.

4041 0895 Painotuote

toiseen -juttusarjassa tutustumme eri seuroissa toimineiden henkilöiden nuorisoseuratarinoihin. Tunnetut nuorisoseuralaiset -sarjassa jututamme julkisuudesta tuttuja kasvoja, jotka ovat toimineet jossain elämänsä vaiheessa nuorisoseurassa. Lisäksi perehdymme Erikoisremontti-sarjassa nuorisoseurantaloilla tehtyihin, kenties epätyypillisiin ja yllättäviinkin remontteihin.

Näin talven keskellä mieleni on kaikesta huolimatta toiveikas. Juhlavuotemme tuntuu sytyttävän yhden jos toisenkin nuorisoseuralaisen mielet muistelemaan niitä hienoja hetkiä, joita nuorisoseuratoiminnassa on saanut kokea. Monet ovat kertoneet oman kasvutarinansa, ja toivomme kuulevamme niitä lisää pitkin vuotta. Harvalla kansanliikkeellä on niin suuri merkitys myös yhteiskunnan ja kansansivistyksen kehittymisessä. Jokainen paikallinen seura on antanut yhteisön niille ihmisille, jotka ovat olleet mukana. Toivon, että nostamme näitä yhdessä kulkemisen tarinoita esiin tänä juhlavuonna ja sitten, kun korona hellittää, juhlimme yhdessä ja nostamme maljan.

Haluan toivottaa iloista nuorisoseuraliikkeen 140vuotisjuhlavuotta jokaiselle!

Lasse Pipinen

Nuorisoseurojen arkisto

uosi 2021 on käynnistynyt jännittävissä merkeissä, sillä nuorisoseuraliike juhlii tänä vuonna 140-vuotista taivaltaan. Olemme Suomen vanhin nuorisotyötä tekevä järjestöperhe ja yksi vanhimmista kansansivistystyön toimijoista. Juhlatunnelmaan päästiin virtuaalisesti 8.1. julkistetun lyhytelokuvan merkeissä, jossa tuodaan esiin liikkeemme historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Tammikuussa avattiin myös pop-up-nuorisoseuranäyttelykiertue. Sen ensimmäinen etappi oli Joensuun pääkirjasto ja sieltä se jatkoi matkaansa Lahden pääkirjastoon. Kiertue kulkee pitkin Suomea koko vuoden ajan.

Syynä virtuaaliseen juhlintaan näin alkuvuodesta on luonnollisesti koronapandemia, joka ei ole hellittänyt otettaan, ja elämme edelleen keskellä suurta epävarmuutta. Epävarmuus tuo myös esiin vahvasti sen, miten ihminen tarvitsee toista ihmistä. Kaiken nuorisoseuratoiminnan keskiössä on yhteisöllisyys, joka kannattelee niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Yhteisöllisyyteen kuuluu vahvana osana myös osallisuus – jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään. Normaalioloissa nuorisoseurojen festivaalivuoden aloittava Folklandia-risteily siirtyi vuodella koronan vuoksi, ja se oli monelle konkreettinen esimerkki siitä, mitä yhteisöllistä pandemian vuoksi jää kokematta. Virtuaalisin menetelmin voi kokea paljon, mutta fyysistä vuorovaikutusta se ei korvaa. Ihmisten takia risteilylle lähdetään, ja yhteisön vuoksi toiminta niin paikallisella tasolla kuin valtakunnallisissa tapahtumissa on mukavaa.

Valtakunnallisten, isojen tapahtumien ollessa tauolla paikallisen toiminnan tärkeys korostuu entisestään.

Meillä nuorisoseuraliikkeessä kaikki lähtee paikalliselta tasolta – jäsenseurat ovat koko toiminnan sykkivä sydän. Lanseerasimme tammikuussa kuntavaalitavoitteemme, joiden avulla haluamme herättää kuntapäättäjiksi pyrkiviä ehdokkaita siihen, miten merkittävässä roolissa paikalliset järjestöt ovat. Ne mahdollistavat paikallisten ihmisten harrastamisen ja yhteisöön kuulumisen. Ilman rahaa ei toimintaa voida pyörittää, joten kuntien on turvattava lähivuosina paikallisten toimijoiden toimintaedellytykset. Koronapandemian hellittäessä toivomme, että erityisesti paikallisten yhteisöjen merkitys nähtäisiin poikkeusoloista toipumisessa.

Olemme aloittaneet lehteemme useita eri juttusarjoja 140-vuotisjuhlavuotemme kunniaksi. Julkaisemme kussakin tämän vuoden numerossa esimerkiksi tekstejä vanhoista Pyrkijä-lehdistä. Nuorisoseurasta

Annina Laaksonen Pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat

4

Luottamustoiminnan ytimessä on osallisuuden kokemus Teksti Minna Wallenius

Luottamushenkilönä toimiminen ja muu sitoutumista vaativa vapaaehtoistoiminta ei tunnu tällä hetkellä olevan muodissa. Talkoolaiset ovat tiukassa, johtokuntiin ei jonoteta. Kun jututetaan kahta nuorisoseuralaista pitkän linjan luottamustoimijaa, paljastuu, että kaiken keskiössä on osallisuus, ihmissuhteet ja merkityksellisyyden tunne – jotka puolestaan ovat tämän ajan kaivatuimpia asioita.

L

oppiaisena soivat Maisa Rantalan ja Harri Penttilän puhelimet.

He ovat vanhoja tuttuja ajalta, jolloin molemmat toimivat Hämeen Nuorisoseurain Liiton johtokunnan jäseninä. Lisäksi molemmilla on kokemusta luottamustehtävistä sekä oman paikkakuntansa nuorisoseurassa kuin valtakunnallisellakin tasolla. Maisa ja Harri ovat luvanneet keskustella siitä, miksi he lähtivät mukaan, mitä kaikkea luottamustehtävät pitävät sisällään ja mitä he ovat siitä saaneet.

Päätöksiä tehdessä kuullaan kaikkia Maisa: Lähdin aikoinaan toimintaan mukaan, kun Teatteri Tuulian puheenjohtaja pyysi. Rahastonhoitajan tehtävä tuntui luontevalta, ja minua on ai-

na kiinnostanut nimenomaan järjestötoiminta. Sitten kun olin ollut mukana paikallisella tasolla, tuli halu nähdä eri asteet, että miten ne toimivat.

Harri: Ite lähdin harrastustoiminnan kautta mukaan. Aluksi erityisesti teatteriharrastuksen, vaikka myös musiikki on aina kulkenut mukana. Siitä se kiinnostus sitten vähitellen heräsi.

Harri: Karkeasti voi sanoa, että mitä korkeammalla tasolla ollaan, sitä suuripiirteisemmäksi päätöksenteko menee.

Paikallisen nuorisoseuran puheenjohtajalla on työn alla paljon käytännön asioita, kuten tapahtuman järjestämistä, kun taas valtakunnan tasolla käsillä on isompia strategisia asioita. Paikallisella tasolla näkee selkeämmin oman kätensä jäljen.

Maisa: Olen samaa mieltä. Olen toiminut useammassa paikallisseurassa, mutta siellä puhutaan aika vähän sellaisesta, että mihin paikallisseura kuuluu ja mitkä ne taustat on. Piirin tasolla toimiessani tuntui, että puhuimme pääasiassa rahasta: siitä oli aina pula ja mietittiin, mistä sitä saataisiin.

Harri: Nuorisoseurojen hallituksessa ollaan ympäri Suomen, ja siellä on kuunneltava kaikkia. Työskentely ei ole mitään sanelupolitiikkaa, vaan vahvaa vuorovaikutusta. Se on ihan keskiössä. On elinehto, että jäsenistöä kuunnellaan.

Maisa: Kyllä! Sen pitää aina lähteä jäsenistöstä, mitä tehdään ja mitä tarvitaan.

Harri: On muuten hienoa, että alueita ja seuroja on osallistettu aluefooru-

meiden kautta. Jos haluaa tuoda esiin jonkin asian, niin siihen on kyllä mahdollisuus. Ja strategiassahan vanha tapa on käännetty päälaelleen eli liitto ei sanele, miten toimitaan, vaan on antanut alueille ja paikallistoimijoille palvelulupauksen.

Maisa: Muutenkin sellainen aika on mennyt, että johtajan kriteerinä olisi se, miten nimekäs hän on. Tarvitaan ihmisläheistä toimintaa.

Maisa Rantala sai viime vuonna Suomen Nuorisoseurojen kultaisen ansiomerkin tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta koko järjestössä. Hän totesi, että jatkaa luottamustoimissa niin kauan kuin pystyy ja hänet niihin valitaan. Oma seura on Nuorisoseura Tuulia, jossa hän on aloittanut vuonna 1996, mutta yhtä tärkeä hänelle on myös Kangasalan Nuorisoseura.

5

Nuoria kaivataan lisää vapaaehtoisiksi Vapaaehtoistoiminnan järjestäminen vaatii, että vapaaehtoinen saa riittävästi, noh, vapautta.

Maisa: Silloin kun ihmiset toimivat vapaaehtoisesti, ei mitään voi sanella.

Muutenhan siitä pitäisi ruveta maksamaan palkkaa! Vapaus lisää luottamusta. Vapaaehtoinen ottaa selvää, miten asia on hoidettu aiemmin. Ja ainakin minulle syntyy perehdytyksen jälkeen oma visio siitä, miten asia pitäisi hoitaa.

Harri: Vapaus myös sitouttaa. En minä silloin kolmikymppisenä, kun ryhdyin paikallisseuran puheenjohtajaksi, tiennyt mistään nuorisoseuratalon lämmityksestä tai vastaavasta, mutta minuun luotettiin. Ja kyllä ne hommat hoituivatkin, ja sitä kautta tehtävään kasvoi.

Maisa: Ja kun uusien ihmisten annetaan hoitaa asioita omalla tavallaan, niin sitä kautta toimintaankin tulee aina jotain uutta. On muuten tosi hyvä, että nykyään saa ehdottaa vapaaehtoisten huomioimista. Ennen etsittiin vuoden ohjaajaa tai vuoden nuorisoseuraa, mutta nyt sitä, kuka on vuoden vapaaehtoinen.

Harri: Eikä vapaaehtoisen tarvitse olla seuran puheenjohtaja tai ohjaaja, vaan vaikka se, joka on toiminut kahvinkeittäjänä. Nykyään kun ihmisten

ajasta käydään kovaa kilpailua, koko ajan kovempaa. Aika pieni joukko on niitä aktiivisia.

Maisa: Minäkin olen yliajalla mukana, kun ei löydy nuoria mukaan johtokuntaan. Vaikea sitä on edellyttää, että nuoret ehtisivät koululta ja harrastuksilta juosta kokouksissa.

Harri: Nuorten mukaan saaminen on haaste kaikilla. Onneksi nuorisoseurat on kaikenikäisille, ja vanhemmat voivat ottaa vastuuta järjestötoiminnasta. Siinä on tekemistä, kun hyvää haluaa vaalia, mutta talkoolaiset on tiukassa. Jostain

pitää löytää rahat, jolla sitä taloa lämmitetään. Silloin on hyvä nähdä, että kolikon toisella puolella on se, että nuorisoseurat voi tarjota ilmaiseksi isotkin tilat käyttöön, kun jotain halutaan tehdä.

Itseluottamusta, ystävyyssuhteita, merkityksellisyyttä Luottamushenkilönä toimiminen vie siis aikaa ja tarjoaa välillä raskaitakin haasteita. Mikä Maisan ja Harrin on saanut pidettyä mukana?

Harri: No onhan tämä hirveän mukava harrastus! Ja nämä ihmiset ovat niin

Myös Harri Penttilälle myönnettiin järjestön kultainen ansiomerkki viime vuonna.

Hän vaikuttaa Vesilahden Nuorisoseurassa, mutta oli pitkään mukana myös Suomen Nuorisoseurojen hallituksessa. Hallitustyöskentely on Harrin mukaan vahvaa vuorovaikutusta; jäsenistön kuunteleminen on elinehto.

kivoja. Vaikka välillä on ollut aika työlästäkin, niin aina olen saanut enemmän kuin olen antanut.

Maisa: Paljon on tämä matka antanut.

Olen antanut omaa aikaa, mutta olen myös saanut paljon: hyviä ystäviä. Ihmiset on tosi kivoja! Olen myös saanut paljon itseluottamusta, kun olen saanut toimia nuorisoseuroissa. Lisäksi aikoinaan, kun toimin yrittäjänä, niin yhdistystoiminta toi kaivattua taukoa hektiseen arkeen.

Harri: Itelle järjestötoiminta nuorisoseuroissa on ollut ponnistuslauta kunnallispolitiikkaan ja muihin järjestöihin, kuten Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittoon. Ihan samoja asioita opitaan nuorisoseuroissa, joita sitten tarvitaan muuallakin yhteiskunnassa.

Maisa: Ja onhan meillä nuorisoseuralaisia kansanedustajina ja johtajina.

Toiminta antaa valmiuksia muuhunkin toimintaan.

Harri: Tämä on antanut myös hengenravintoa, mikä puolestaan on pitänyt terveenä.

Maisa: Joskus olen miettinyt, että jos mulla ei olisi tätä ollut, niin mitä olisin elämässäni tehnyt. On tärkeää, että ihmisellä on joku tehtävä, että voi olla jollekin tärkeä. Ja voi auttaa muita.

Harri: Se on tärkeää, että pääsee tekemään itselle merkityksellisiä asioita.

Nuorisoseurantalo kuntoon – kuntouttava työtoiminta seuran ja työntekijän etu Teksti Anne Uppman

N

uorisoseurat ovat eläneet hiljaiseloa koronan takia jo kohta vuoden, kun useimmat harrastusryhmät jäivät tauolle. Simpeleen Nuorisoseurallakaan ei ole ollut tapahtumia, mutta nuorisoseurantalolla on tapahtunut ja paljon. Seura palkkasi kesäkuussa Sakari Leskisen kuntouttavaan työtoimintaan, ja sen jälkeen alkoi tapahtua. Toki apuna on ollut myös joukko talkoolaisia.

Kesän aikana Sakari Leskinen teki talonmiehen töitä, sillä seura on ollut toista vuotta ilman talonmiestä. Edellinen talonmies menehtyi yllättäen, eikä seura ole onnistunut palkkaamaan uutta, vaikka talonmiehen asuntokin on kunnostettu. Työhön kuului piha-alueiden hoitoa, nurmikon ajoa, tontin raja-alueiden raivaamista ja sieltä raivattujen puiden pilkkomista polttopuiksi. Sen jälkeen oli vuorossa koko talon siivoaminen ja järjestely sisältä sekä ylä-

kerran rekvisiittavaraston siivoaminen.

Nyt talven tultua on lumitöiden vuoro.

Sakarin työnohjaajina nuorisoseuran puolelta toimivat johtokunnan jäsen Sirkka-Liisa Leskinen ja sihteeri Kimmo Viinanen. ”Halkoliiterikin on siistitty”, kertoo Kimmo Viinanen. Työhön on kuulunut myös pientä remonttia: näyttämön kunnostuksessa Sakari oli talkoolaisten apuna. Kesällä hän oli mukana nuorisoseuran torikahvilavuorossa myymässä arpoja. Yhdistykset hoitavat Simpeleen torikahvilaa arvottujen vuorojen mukaan kerran viikossa. Koronakesä toi nuorisoseuralle kahden arvotun vuoron lisäksi kolme ylimääräistä vuoroa, kun kaikki järjestöt eivät koronan takia olleet halukkaita käyttämään omia vuorojaan. ”Tämä on ollut mukava työkokemus. Olen pitänyt varsinkin korjaustöistä ja ulkotöistä”, kertoo Sakari Leskinen, jonka mukaan työ on antanut

myös uutta oppia. Kimmo Viinasen mukaan kuntouttavassa työtoiminnassa olevan nuoren avulla on saatu tehtyä töitä, jotka ovat vuosia odottaneet tekemistä. Syksyn aikana on myös päivitetty yhteislauluvihkoja ja tallennettu valokuvia tietokoneelle. Osasta kuvia on tarkoitus tehdä leikekirja, johon nuorisoseurantalolla kävijät voivat tutustua.

Sakari Leskisen työaika on ollut neljä tuntia kolmena päivänä viikossa. Joillakin kuntouttavassa työtoiminnassa olevilla se voi olla enemmänkin.

Simpeleen Nuorisoseuran sihteerin Kimmo Viinasen mukaan korona-aika on tuonut nuorisoseurantalolle yllättävästi lisää käyttöä ja vuokraajia, koska tapahtumien järjestäjät ovat hakeneet väljempiä tiloja. Tämänkin takia on hyvä, että Sakari tekee myös perinteisiä talonmiehen töitä: näin talo pysyy siistinä ja vuokraajat ovat tyytyväisiä. Näillä näky-

minen Sakarin pesti nuorisoseuran töissä jatkuu maaliskuun puoliväliin asti.

Kuntouttavassa työtoiminnassa oleva Sakari Leskinen tekee muun muassa Simpeleen nuorisoseurantalon talonmiehen töitä.

Talveen kuuluu puiden kantaminen ja talon lämmittäminen.

6

Järjestöuutisia

Henkilövalintoja nuorisoseuroissa Pirita Laiho toiminnanohjaajaksi Etelä-Suomeen Etelä-Hämeen ja Uudenmaan nuorisoseuramaakunnat muodostavat jatkossa yhteisen palvelualueen, Etelä-Suomen Nuorisoseurat. Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsi palvelualueelle toiminnanohjaajaksi Pirita Laihon, joka on aiemmin toiminut Stadin Nuorisoseurojen toiminnanohjaajana. Piritan työparina jatkaa toiminnanohjaaja Johanna Lindstam.

”Odotan innolla tämän uuden pestin ja palvelualueen toteutumista. Siinä yhdistyy niin nuorisoseurakotimaakuntani Etelä-Häme kuin yli 20 vuoden työurani Uudellamaalla. Haluan tukea ja auttaa parantamaan paikallisen nuorisoseuratoiminnan toimintaedellytyksiä, josta olen itsekin aikoinani ponnistanut. Paikallisseuroissa tehdään tärkeää työtä. Ollaan yhteyksissä!”

Sini Korhonen toiminnanohjaajaksi Pohjois-Karjalaan Sini Korhonen aloitti vuoden alussa tehtävänsä toiminnanohjaajana Pohjois-Karjalan aluetoimistolla. Sinin toimi on määräaikainen vuoden 2021 loppuun asti. ”Aloitin Joensuussa Pohjois-Karjalan toiminnanohjaajana vuoden alussa. Pestiin siirryin kunnallisen nuorisotyön maailmasta ja kokemusta

löytyy myös vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin puolelta. Työssä minulle on ollut jo kauan tärkeää osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentaminen, sillä jokainen kaipaa ympärilleen mukavan yhteisön, jossa toteuttaa itseään. Vapaa-ajalla rentoudun erilaisten luontoharrastusten sekä ravi- ja ratsastusurheilun parissa.”

Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Nuoriso-opisto ovat päättäneet perustaa yhteisen hanke- ja kumppanuuspäällikön toimen vastaamaan organisaatioiden hanketoiminnan valmistelusta, kumppanuuksista, yritysyhteistyöstä sekä yksityisestä varainhankinnasta. Työnantajana toimii Suomen Nuorisoseurat ja tehtävä on aluksi määräaikainen. Tehtävää hoitaa Henna Liiri-Turunen.

Vanhempainvapaan sijaisuutta hoitaa 1.2. alkaen Joonas Pokkinen. ”Teemme jatkossakin töitä osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi ja varmistamme että nuorisoseuralaisilla on myös tulevaisuudessa mahdollisuus vaikuttaa.”

Ylä-Savon uudeksi toiminnanjohtajaksi Katja Partanen Katja Partanen on valittu uudeksi toiminnanjohtajaksi Ylä-Savon Nuorisoseurojen liittoon. Katjalla on eräoppaan, lasten- ja nuorten erityisohjaajan sekä ohjelmapalvelujen tuottajan ammattitutkinnot, ja työkokemusta näistä kaikista. Järjestötyö on tullut tutuksi Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtajana 2014-2020 sekä vapaa-ajalla koiraharrastustoiminnassa. Tapahtuman tuottamisesta kokemusta on kertynyt Savon Erämessujen messusihteerinä vuosina 2012-2020. Nuorisotyötä Katja on tehnyt leirikouluop-

paana Suomen Nuorisokeskuksissa, 4H-yhdistyksessä sekä lastensuojelulaitoksessa. ”Odotan innolla tutustumista paikallisiin seuratoimijoihin ja koko järjestöömme. Toivottavasti seurat ovat aktiivisesti yhteydessä, kuinka toimintaa voitaisiin lähteä kehittämään jatkossa, perinteitä unohtamatta. Minut tavoittaa parhaiten puhelimitse tai sähköpostilla, kauempaa tulijoiden kannattaa varmistaa etukäteen puhelimitse, jotta tiedetään olla toimistolla paikalla.”

Aino Romo

Nuorisoseuroille ja nuorisoopistolle yhteinen hanke- ja kumppanuuspäällikkö

7

Nuorisoseurarekisteri tutuksi

Mitä voi tehdä toimintaryhmät-osiossa?

Nuorisoseurarekisterissä on varsinaisen jäsenrekisterin lisäksi monia hyödyllisiä ominaisuuksia ja toimintoja.

Esittelemme niitä jatkossa täällä Nuorisoseuralehdessä.

Toimintaryhmät-toiminnon avulla voit hallita seurasi harrastusryhmien eri toimintoja kuten ilmoittautumisten vastaanottamista, viestintää, laskutusta ja kokoontumispäiväkirjaa.

Ilmoittautumiset toimintaryhmiin vodaan ottaa vastaan suoraan rekisteriin joko automaattisesti tai manuaalisen käsittelyn kautta. Ryhmille voidaan asettaa enimmäisosallistujamäärä ja sen täytyttyä voidaan vielä ottaa henkilöitä jonoon.

Laskutus toimintaryhmistä voidaan tehdä joko samaan aikaan jäsenmaksulaskutuksen kanssa tai erikseen vaikka lukukausittain. Laskut voi toimittaa sähköpostilla tai tulostamalla ja jakamalla postilla tai ”suoraan käteen”.

Maksutiedot voi hakea konekielisenä tiliotteelta tai hallita manuaalisesti. Huomautuslaskujenkin tekeminen onnistuu.

Toimintaryhmien raporttien avulla saat helposti ja monipuolisesti tietoa ryhmistä.

Toimintaryhmät-toiminnon käytöstä on tehty liiton kotisivujen rekisterisivuille useita ohjevideoita. Ohjevideot löytyvät oheisesta osoitteesta.

Juhlavuoden merkit 10.2. saakka KULTAINEN ANSIOMERKKI Simo Arvela

Suomen Nuorisoseurat

nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/nuorisoseurarekisteri

Nuorisoseuroille myönnettiin lähes 700 000 € talojen ylläpitoon Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt yli 200 nuorisoseuralle lähes 700 000 euroa seurantalojen ylläpitokustannusten kattamiseen ns. korona-avustuksina. Yhteensä avustuksia myönnettiin 2,3 miljoonaa euroa. Avustuksilla halutaan tukea seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja toiminnan jatkuvuutta. Yksittäisten nuorisoseurojen avustukset vaihtelivat 7 500 ja 500 euron välillä.

Avustukset on tarkoitettu seurantalomaisessa käytössä olevia taloja ylläpitävien yhteisöjen ja säätiöiden tukemiseen koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa. Kaikkiaan hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 789.

Avustusta myönnettiin 736 hakijalle.

Puheenjohtajalta

Nuorisoseuralaisuus pohjaa yhteisöllisyyteen della kova, nuorisoseuralaisuus kun on pohjimmiltaan yhteisöllisyyttä. Pandemia iskee erityisesti lapsiin ja nuoriin, joille se oma turvallinen yhteisö on koko elämä. Tehdään siis kaikki mahdollinen, että ainakin kaikilla nuorisoseuralaisilla säilyy turvallinen yhteisö kriisiajoista huolimatta – toteutetaan kaikkien nuorisoseuralaisten yhteinen yhteisötakuu.

Meillä on järjestössä vahva historia, mutta myös valoisa tulevaisuus. Yhteisöllisyys nostaa taas päätänsä, ja sen me osaamme! Paikalliset nuorisoseurat toteuttavat todella laadukasta, innovatiivista ja monipuolista toimintaa. Kaikki nuorisoseuralaiset ovat juhlansa ansainneet. Annetaan sen näkyä kaikkial-

le maailmaan ja toivotetaan kaikki uudet ihmiset tervetulleeksi toimintaan.

Otetaan kaikki irti juhlavuodesta ja ollaan ylpeitä meidän yhteisestä taipaleesta, mikä jatkuu vielä pitkään.

Juhlavuoden suojelijan tasavallan presidentti Sauli Niinistön on kuultu lainaavan Muumipappaa, joten niin teen minäkin: ”Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu.”

Hyvää juhlavuotta!

Hannu Harmaala Kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurojen hallituksen 1. varapuheenjohtaja.

Judit Kemppilä

N

uorisoseurat täyttää tänä vuonna 140 vuotta! 140 vuodessa maailma, kuin myös nuorisoseuraliikekin, on muuttanut muotoaan. Koen kuitenkin, että ydinajatus nuorisoseuroissa on pysynyt vahvana maailman myllerryksestä huolimatta, ja että Santeri Alkio mielellään allekirjoittaisi nykyiset arvomme: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Juhlavuosi käynnistyi poikkeuksellisissa olosuhteissa. Koronapandemia on jyllännyt maailmalla nyt noin vuoden verran ja vaikuttanut myös kaikkien nuorisoseuralaisten elämään hyvin vahvasti.

Kaipuu harrastusten, tapahtumien ja ylipäätänsä ihmisten ilmoille on varmasti kaikilla nuorisoseuralaisilla to-

8

Kirja-arvio

Ministeri Jaakko Nummisen kädenjälki suomalaiseen yhteiskuntaan on pysyvä Teksti Aaro Harju Kuvat Edita Publishing

Numminen, Jaakko, Sivistys-Suomen synty 1–2: Opetusministeriön kansliapäällikkö muistelee koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa. Edita 2020.

M

inisteri Jaakko Numminen on kirjoittanut tietorikkaan ja mielenkiintoisen historian niistä vuosista, jolloin hän toimi suunnittelijana valtakunnansuunnittelutoimistossa sekä toimistopäällikkönä, osastopäällikkönä ja kansliapäällikkönä opetusministeriössä vuosina 1962–1994. Yli 30 virkavuoteen mahtui monenlaista, mikä on dokumentoitu Jaakko Nummiselle luonteenomaisella tarkkuudella kaksiosaiseen teokseen.

Joka haluaa perehtyä opetus- ja kulttuuritoimen valtakunnalliseen suunnittelu- ja kehittämishistoriaan, on teos siihen loistava käsikirja.

Jaakko Numminen on aina kirjoittanut elävästi ja kiinnostavasti. Teksti ikään kuin imaisee mukaansa.

Vaikka tässäkin teoksessa käsitellään paljon komiteoiden ja työryhmien työtä, teos on mielenkiintoista luettavaa. Toki teos soveltuu parhaiten henkilöille, jotka tuntevat opetusministeriön hallinnon alaa sekä valtakunnallista koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa. Teoksen kiinnostavuutta lisää tekijän omakohtaiset kokemukset, joita Jaakko Nummisella riittää, olihan hän keskeisesti mukana lähes kaikessa näiden hallinnon alojen kehittämistyössä kolmen vuosikymmenen ajan. Eletty elämä näkyy tekstissä.

Koulutusjärjestelmän uudistus Jaakko Numminen tuo kiinnostavasti esiin erilaiset kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, joita ministeriön toi-

mialalla oli, ja oman roolinsa niissä. Lukija lähes hengästyy toimintojen lukumäärän edessä. Miten yksi mies on voinut olla mukana näin monessa? Toki virkauraan mahtui monta vuosikymmentä, mutta tuloksellisen toiminnan määrä on silti enemmän kuin huomattava. Tavoitteiden asetusta ja niiden saavuttamista helpotti varmaan se, että virkauraan sattuneet vuosikymmenet olivat poikkeuksellisen voimakkaan kehittämisen aikaa koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Edistysusko, kehitysmyönteisyys, vaurastuminen sekä nuorten lahjakkuuksien tulo virkahallintoon ja politiikkaan mahdollisti-

vat suorastaan valtaisien yhteiskuntapoliittisten uudistusten toteuttamisen 1900-luvun jälkipuoliskolla. Tässä kehittämistyössä Jaakko Numminen sai olla mukana ja ilmeisen mielellään. Virkamies sai olla tekemässä uutta ja kansakunnan tulevaisuuteen vaikuttavaa lainsäädäntötyötä ja rahoituksen ohjaamista. Nummisen virkauran aikana koko suomalaisen koulutusjärjestelmän lainsäädäntö, ohjaus ja rahoitus uudistettiin perusteellisesti, osin jopa useampaan kertaan.

Korkeakoulupolitiikka oli Jaakko Nummisen erityisen huomion kohteena virkauran alkuvuosina. Erityisesti Itä-Suomen yliopistokysymys ja laajemmin maakuntayliopistojen perustaminen ja kehittäminen olivat lähellä hänen sydäntään. Numminen oli kiistatta aikansa perehtynein korkeakoulupolitiikan hallintovirkamies.

Keskiasteen koulutuksen uudistaminen oli jättiprojekti, jossa Nummisen rooli oli keskeinen. Ammatillinen koulutus yhtenäistettiin koulutuslinjojen, keston ja rahoituksen osalta. Samoin luotiin uusi koulutusaste, ammattikorkeakoulu. Lopulta hajanaisen koulutuslainsäädännön kokonaisvaltainen uudistaminen ja yhtenäistäminen olivat hanke, jossa Nummisen kädenjälki näkyi vahvasti. Näistä suurista hankkeista huolimatta kansliapäällikön aika riitti käydä puolustamassa lakkautettavia kyläkouluja syvällä maaseudulla ja kantaa huolta harvinaisten ja suomensukuisten kielten säilymisen puolesta.

9

Kulttuuri lähellä sydäntä Koulutuspolitiikka vei Jaakko Nummisen työajasta ja huomiosta suurimman osan.

Silti myös kulttuuripolitiikka oli lähellä sydäntä. Kulttuuripolitiikan valtakunnallisessa kehittämisessä ja hallinnossa Jaakko Nummisen rooli ei ollut erityisen keskeinen, koska ministeriön taide- ja kulttuuriosasto huolehti siitä varsin itsenäisesti. Sitäkin suuremman huomion saivat suomalaisen henkisen perinteen ja kulttuurin vaaliminen, museolaitoksen kehittäminen, kunnallisen kulttuuritoimen luominen, kulttuuri-instituuttien perustaminen, kirjastolaitoksen kehittäminen, rakennussuojelu sekä kansainvälinen kulttuuriyhteistyö. Numminen oli sisäistänyt täydellisesti kansakunnan henkisen identiteetin ja kulttuurin merkityksen kansakunnan sielunelämän, mielenmaiseman ja kulttuurisen perinnön rakentajana. Näiden teemojen yhteydestä löytyy kirjasta mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka elävöittävät mieluisasti tekstiä. Eikä matkailukaan unohtunut, vaan lukuisat virkamatkat suuntautuivat Euroopan eri maihin sekä Yhdysvaltoihin.

Jaakko Numminen oli aikansa legendaarisimpia kansliapäälliköitä, jonka nimi tunnettiin. Hän tunsi valtavan määrän ihmisiä ja oli erittäin hyvin verkottunut. Ainoastaan kielitaidon rajallisuus sekä rakkaus suomalaista elämänmuotoa ja kulttuuria kohtaan esti häntä suun-

tautumasta toteutunutta enemmän kansainvälisille areenoille.

Jaakko Nummisen älyllinen lahjakkuus, väsymätön työtarmo, aito kiinnostunut hoitamiaan asioita kohtaan sekä sosiaalinen lahjakkuus mahdollistivat työuran, jonka jälki jää pysyväksi suomalai-

seen koulutus- ja kulttuuripolitiikkaan.

Sellaiseen kykenee vain harva meistä.

le aatteille, joita otaksuu tulevan lukijakuntansa kannattavan.

Kun Pyrkijä näin ensi kerran sujottautuu lukijainsa käteen, ilmoittaen samalla olevansa nuorison rientojen kannattaja, niin se ei tosin uskalla vakuuttaa tulleensa poistamaan mitään tunnettua tarvetta, vaan pikemmin voi se tyrkyttää lukijainsa uskottavaksi esiintyvänsä tekemään tarvetta tunnetuksi.

Saattaa kyllä kuulua merkilliseltä tällainen vakuutus, sillä osaahan vuorokauden vanha lapsikin jo tavallaan itse ilmaista tarpeensa; voiko siis olla kehittyneemmässä olotilassa kellään mitään taitamattomuutta tarpeittensa ja ilmaisemisen suhteen.

Sillä alalla, mille Pyrkijä vaikutuksensa omistaa, esiytyy mielestämme tuollainen ilmiö. Kansa-nuorison keskuudessa vallitsee vielä joukko tapoja, joiden olemassa olon nykyajan siveellinen kansantapa tuomitsee oikeudettomiksi. Ne, jotka näiden tapain harjoittamisessa vielä löytävät henkisen huvituksensa, he eivät tietysti osaa mitään parempaa kaivata, ei ainakaan sellaista, mitä ajattelisivat vanhan rakastettunsa sijaan asettaa. Eikö tämä ole puute, puute sivistystarpeen tuntemisesta.

---------------------------

Nuorisolle korkeat ihanteet! – Tämä on oleva tunnuslauseemme.

Kuvitelkaamme mielessämme ensimmäinen luku-iltama. On sunnuntai-ilta. Olette käyneet pyytämässä lupaa tulla illan viettoon jonkun talon tupaan. Lattia on puhtaaksi la’astu, kirkas kantovalkea palaa takassa. Vähitellen alkaa saapua sinne nuorukaisia ja neitoja – tulevat hiukan oudostellen, käyvät istumaan tuoleille ja penkeille. Jo tulee tuokin, joka sanomalehdet on tilannut, ja vie lehtivihkonsa pöydälle. ”Täällä on lukemista, tuos´on tuo lehti ja tuo´on tuo.”

Hiukan ujosteleva, salaperäinen hymy lepää kunkin huulilla. Yksi vihdoin menee ja ottaa jonkun lehden, toinen seuraa esimerkkiä. Vähitellen hajautuvat lehdet ympäri tuvan. Yksi ja toinen on jo syventynyt tarkkaamaan jotain kohtaa. Tytöt naureskelevat ja kuiskuttelevat keskenänsä.

Mutta hymylevän joku näkyy tuolla, kun lehteen tirkistelee... jo räjähtää nauramaan. Useat yht’aikaa kysyvät, mitä, mitä ihmettä siellä on?

Toiset vaan kysyvinä katselevat. ”Kaikenlaista oli tuolla hullunkurista.” selvittää lukija. ”No lue, mitä se on?”

Hän lukee. Kaikki nauravat.

Aaro Harju filosofian tohtori järjestöneuvos

Pyrkijä vuonna 1890

Nuorison rientojen kannattaja.

N.o 1. * Helmikuun 15 p. * 1890 * 1:nen vuosik.

Toimittajat A Filander, vastaava. E.E. Takala, J. Passinen, J.Ranta, M. Kivinen. Ilmestyy Waasassa joka toisen kuun 15 p:nä. Tilaushinta postitoimistossa 1 m, 32 p. Asiamiesten luona ja Waasan Painoyhtiön konttorissa 1 m. 20 p. Toimitukselle aijotut kirjeet, sekä asiamiesten tilaukset lähetetään osoitteella: Pyrkijän toimitus, Laihia.

Tarkoituksemme.

Kun Pyrkijä tässä elämän halusta palaen, ensi kerran astuu outona nuorukaisena Suomen nuorison parveen, niin ensitehtävä lienee esitellä itsensä.

Kun vieras saapuu outoon paikkakuntaan, tekee se kohta joukon havannoita ja muodostaa niiden mukaan mielipiteensä seudun oloista ja elämästä. Jos vieraan tulokkaan sydämelle on joku asia tullut muita

kalliimmaksi, luo hän tietysti erityisen huomion sitä koskeviin seikkoihin. Ollessaan asiaansa erittäin innostunut, ryhtyy hän sen suhteen heti toimiin, jos hiukankin mahdollisuutta sen kehittymiselle huomaa.

Kun joku uusi sanomalehti ilmestyy ensikerran, uskoo se itse vahvasti, että hän on syntynyt poistamaan tunnettua tarvetta, nimittäin ruvetessansa äänenkannattajaksi niil-

10

Nuorisoseurasta toiseen

Anniinan tanssipolku on kulkenut Lahdesta Joensuun kautta Helsinkiin Teksti Riia Niemelä Kuvat Petri Kivinen

Tässä juttusarjassa esitellään nuorisoseuralaisia, jotka ovat asuneet useammalla paikkakunnalla ja toimineet monessa nuorisoseurassa.

O

len Anniina Antikainen, 32 vuotta, syntynyt ja kasvanut Lahdessa.

Kävin opiskelemassa Joensuussa yhteisöpedagogiksi. Nyt asun Helsingissä mieheni kanssa. Työskentelen päiväkodissa varhaiskasvatuksen opettajana ja valmistun pian sosionomiksi. Harrastan kansantanssia. Olen harrastanut myös partiota, teatteria ja muuta tanssia, mutta ne ovat jääneet. Kansantanssi on kulkenut matkassa paikkakunnan vaihdoksista huolimatta.

Miten tulit mukaan nuoriseuratoimintaan? Äitini vei minut kolmevuotiaana Lahden Tanhuujiin ajatuksella: ”Olisi kiva, jos Anniinalla olisi vähän ikäistään seuraa ja harrastus pariksi vuodeksi.” Taisin jäädä heti koukkuun, koska edelleenkin halu päästä tanssimaan yhdessä on kova!

Nuorisoseuratoimintaan olen kasvanut harrastuksen myötä. Olen ylpeä voidessani sanoa olevani nuorisoseuralainen.

Missä nuorisoseuroissa olet ollut ja millaisissa rooleissa olet toiminut?

Lahden Tanhuujissa polkkasin nuorisoseuraurani käyntiin. Joensuussa livahdin mukaan Motoran toimintaan. Helsinkiin muutettuani lopulta tärskähdin Karjalan Nuoriin. Olen päässyt toimimaan ja osallistumaan monissa rooleissa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Olen tanssinut mahtavissa ryhmissä, joissa minulla on ollut ja on ihania tanhuystäviä. Olen saanut ohjata pieniä tanssijoita, päässyt johtokuntaan ja saanut nähdä, miten eri tavoin seurat toimivat.

Miksi olet muuttanut? Onko muuttoihin vaikuttanut se, millaista nuorisoseuratoimintaa uudella paikkakunnalla on?

Joensuu valikoitui yhdeksi mahdolliseksi opiskelukaupungiksi, koska siellä oli mahdollisuus jatkaa kansantans-

sa vahvana osana on karjalaisuus. Karjalan Nuorissa on ollut ilo sukeltaa stadilaisuuteen ja seuran upeaan historiaan 100-vuotisjuhlan myötä.

Mitä yhteistä ja mitä eroavaisuuksia olet huomannut eri seuroissa?

Kansantanssi on selkein yhdistävä tekijä. Kaikissa toimitaan täysillä ja suurella sydämellä. Ylpeys omaan seuraan näkyy toiminnassa. Yhtenä erona on, mitä harrastusmahdollisuuksia seurassa on. Karjalan Nuorissa on ollut mielenkiintoista seurata, miten tanssi ja teatteri toimii samassa seurassa ja tehdään yhteinen näyttävä 100-vuotisjuhlateos. Erona on ollut myös, onko seurassa palkattua työntekijää, ja kuinka paljon johtokunnan jäsenet tekevät työtä seuran eteen.

Anniina eläytyy Tanssimyllyssä vuonna 2015.

Jos voisit ottaa yhden hyvän asian jokaisesta seurasta mukaasi, mitä ne olisivat?

Ei ole kuin hyvää sanottavaa! Jokainen on omanlaisensa, kaikissa on ollut hyvä olla. Lahden Tanhuujat on mahdollistanut monia ohjaajakursseja, joiden oppeja olen päässyt hyödyntämään. Motorassa karjalaisuus, siinä on jotain mistä todella pidän. Karjalan Nuorissa sitkeys ja halu säilyä ja olla olemassa. Olen kiitollinen, että mukana olleet ovat jaksaneet pitää seurahenkeä voimissa.

Joensuussa asuessaan Anniina tanssi monta vuotta Motoran Livakat -ryhmässä.

sia. Helsinkiin muuttoon se ei vaikuttanut, koska olin vielä pari vuotta mukana Motoran Livakoissa. Rakkaudesta lajiin ja ryhmään jaksoin matkustaa Joensuuhun tanssimaan. Ilokseni Karjalan Nuoriin perustettiin Tärsky, jonka aikataulut sopivat minulle. Karjalan Nuo-

riin minut houkuteltiin ohjaajaksi heti Helsinkiin muutettuani.

Miten paikallisuus on näkynyt eri nuorisoseuroissa?

Jokaisessa ollaan ylpeitä siitä, ketä me ollaan ja mistä me tullaan. Motoras-

Tämän lehden teemana on osallisuus.

Mitä se merkitsee sinulle?

Tärkeä osa nuorisoseurojen toimintaa!

Se on mahdollisuuden antamista, kuuntelemista, mukana olemista, vaikuttamista ja paljon muuta. Se on myös tunne, että kuulun tänne ja saan olla täällä.

On mahtavaa, että nuorisoseuroissa annetaan myös nuorille mahdollisuus olla äänessä ja vaikuttamassa.

11

Kansantanssista hyvinvointia Teksti Riia Niemelä Kuvat Erkki Wrangén ja Sari Mustonen

Nuorisoseurojen 140-vuotisjuhlavuonna juhlitaan myös kulttuurin merkitystä hyvinvoinnille.

Kulttuurisen nuorisotyön kautta lisäämme osallisuuden kokemusta ja hyvinvointia. Miten kansantanssi, yksi nuorisoseurojen suurimmista harrastusaloista, vaikuttaa hyvinvointiin?

M

aailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2019 julkaiseman raportin mukaan taiteella on lukuisia tutkimuksin todistettuja hyvinvointivaikutuksia. Kansantanssia ei ole erikseen tutkittu, mutta tanssiin liittyvät tulokset pätevät varmasti kansantanssiinkin.

Tanssilla on myönteisiä vaikutuksia oppimiseen: sillä on yhteys kielelliseen oppimiseen, muistin ja keskittymiskyvyn paranemiseen, se tukee lapsen motorista kehitystä, kehittää tasapainoa ja tarkkaavaisuutta. Musiikki osana tanssia kehittää rytmitajua ja koordinaatiokykyä.

Tanssi liikuntamuotona ohjaa huomion käynnissä olevan fyysisen ponnistuksen ohella muuhun ja vaikuttaa eri tavoin fyysiseen terveyteen. Se harjoittaa samanaikaisesti liikettä, kehon asentoa ja linjauksia, voimaa, liikkuvuutta ja aerobista kestävyyttä. Tanssia voidaan käyttää kuntoutuksessa ja siitä on apua kroonisen kivun kanssa eläville.

Tanssi edistää sosiaalista osallisuutta eri sukupolvien välillä. Sen kautta voi kehittää kehotietoisuutta, myönteistä

kehonkuvaa, sosiaalisia taitoja, itsetuntemusta ja tunneilmaisua, lisätä uskoa oman kehon mahdollisuuksiin ja vahvistaa identiteettiä. Tanssista saa iloa ja se vähentää yksinäisyyttä.

Kulttuurihyvinvointi näkökulmana kansantanssitoiminnassa Kansantanssitoiminnassa kulttuurihyvinvointi voi olla yksi näkökulma. Sen kautta voidaan sanoittaa toiminnan vaikuttavuutta, ymmärtää tarve harrastustoiminnan saavutettavuuden parantamiseen ja löytää uusia tulokulmia, jotka kehittävät kansantanssia kohti uusia toimintaympäristöjä ja palvelumuotoja. Kulttuurihyvinvoinnin kytkeminen osaksi kansantanssia voi olla yksi tie, jonka kautta nuorisoseurojen arvot, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus, tehdään todeksi.

Tanssin hyvinvointivaikutuksista löydät WHO:n raportin pohjalta koottuna Tanssin Tiedotuskeskuksen sivulla osoitteessa www.danceinfo.fi.

”Kansantanssi-illan jälkeen tunnen itseni virkistyneeksi, hiestä ja uupuneista jaloista huolimatta. Olen ilahtunut omista ja ryhmäläisten onnistumisista, mikä useimmiten kantaa läpi työviikon. Yhteisöllisyys ja ryhmään kuuluminen ovat tae hyvinvoinnille.”

–Ohjaaja

”Kansantanssi hoitaa kehoa ja mieltä. Koreografioissa on muistettavaa, mieli pysyy virkeänä, kroppa nauttii liikkeestä ja vartalon kannattelusta. Huonokuntoisena ja huonollakin mielellä voi mennä treeneihin, sillä olo paranee.

Esiintymisten myötä elämään on tullut onnistumista, epäonnistumisen sietämistä ja itsevarmuutta. On ihana nähdä, kun lapset harrastavat vanhempien ja isovanhempien kanssa.

Yhdessä tekeminen antaa paljon, mutta vaatii välillä joustamista ja kiukun nielemistä.”

–Aikuinen harrastaja

”Kansantanssissa kivointa on kaverit.”

–12-vuotias harrastaja

Kulttuurihyvinvointi Taiteen ja kulttuurin vaikutukset hyvinvointiin tunnistetaan nykyään osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja kokonaisvaltaista hyvää elämää. Ilmiötä kutsutaan kulttuurihyvinvoinniksi. Saavutettavat taideharrastukset, kulttuuripalvelut ja arjessa läsnä oleva kulttuuri tarjoavat iloa ja virkistystä sekä tukevat monimuotoisesti hyvinvointia.

Yhteisöllisen taidetoiminnan kautta lisätään osallisuutta, oikeutta itseilmaisuun ja tuetaan mielenterveyttä. Kulttuurihyvinvointi voi myös tarkoittaa erityisiä kulttuurihyvinvointipalveluja, joiden tavoitteena voi olla vaikkapa syrjäytymisen ehkäisy.

Lue kulttuurihyvinvoinnista Taikusydämen sivulta osoitteessa www.taikusydan.fi.

Tanssimylly 2021 siirtyy vuodella eteenpäin Suomen Nuorisoseurojen hallitus päätti 29.1.2021 kokouksessaan siirtää Tanssimylly 2021 -katselmuksen vuodella eteenpäin. Siirtämisellä halutaan varmistaa tapahtuman turvallinen toteutus ja antaa ryhmille yhdenvertaiset mahdollisuudet valmistautua katselmukseen. Seuraava Tanssimylly järjestetään 2022.

Nuorisoseurat järjestää Tanssimyllyn kahden vuoden välein yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmille. Katselmus on tärkeä ryhmien kohtaamisen ja yhdessä tekemisen paikka, jossa ryhmät saavat palautetta alan ammattilaisilta.

12

Nuorisoseurojen kuntavaalitavoitteet

Satsauksia lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä paikallisjärjestön toimintaedellytyksiin Kuva Riina Kylmälahti

K

untavaalit järjestetään huhtikuussa. Nuorisoseurat ovat monella paikkakunnalla yksi merkittävimmistä harrastustoiminnan tarjoajista lapsille ja nuorille. Ne tavoittavat myös paljon aikuisia kulttuurisen harrastustoiminnan sekä vapaaehtoistyön pariin. Monet tanssiryhmät ja kesäteatterit toimivat nuorisoseuran siipien suojassa ja ilahduttavat koko paikkakuntaa tekemisellään. Vaikka koronan aikana monet nuorisoseurat ovat kärsineet rajoituksista, ovat he myös tavoittaneet uusia harrastajia sijaintinsa ja yhteisöllisen toimintatapansa vuoksi.

Nuorisoseuratoiminnan tulevaisuus on paikallisten seurojen toimintaedellytysten ja innostuksen varassa.

Nuorisoseurojen kuntavaalitavoitteet ovat 1. Kulttuurilla ulos koronasta Kulttuurinen toiminta tuottaa tutkitusti hyvinvointia. Jokaisen ihmisen tulisi saada kokea tai tehdä itse kulttuuria.

Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaiseman kansainvälisen tutkimuksen mukaan luova tekeminen voi ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia sekä parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Nyt korona-aikana on kärsitty kulttuurivajeesta niin tekijänä kuin kokijana, joten on tärkeää satsata siihen viimeistään silloin, kun se on turvallista. Ihmisillä on kaipuu kulttuurin äärelle, ja sitä tulee tukea varsinkin koronapandemian jälkeisen jälleenrakennuksen yhteydessä.

Kulttuurin merkitys arjessa on olennaista – koronasta johtuen sen poisjäämisen myötä on havahduttu sen merkitykseen, oli kyse sitten itse tekemisestä tai kokemisesta. Kaikki on yhtä arvokasta – tarvitaan sekä omaehtoista harrastamista että korkeakulttuuria.

On siis tärkeää, ettei näitä aseteta vastakkain. Kummallekin on tilausta sekä kohderyhmää.

Yhteisöllinen tekeminen on tärkeää pitkittyneen yksin olemisen jälkeen.

Yhteinen tekeminen ja kokoontuminen

tulee mahdollistaa heti, kun se on koronan suhteen turvallista.

2. Anna mun soida – jokaiselle nuorelle oikeus harrastukseen Ratkaisu lasten ja nuorten harrastamiseen olisi harrastussetelin käyttöönotto kunnissa. Pelkkä Suomen mallin toteuttaminen ei riitä, vaan kunnan tulisi tarjota lapsille ja nuorille todellinen mahdollisuus harrastamiseen. Harrastusseteli mahdollistaisi harrastamisen nuoren haluamassa paikassa. Kannatamme myös lämpimästi Suomen mallia, sillä harrastaminen ei saa olla henkilön varallisuudesta kiinni.

Harrastukset tarvitsevat tiloja. Koulujen ja päiväkotien tilat ovat usein vajaakäytöllä iltaisin. Lähellä tapahtuva har-

rastustoiminta helpottaisi myös vanhempien kuljetushaastetta. Tilojen tarjoaminen edullisella hinnalla helposti käyttöön mahdollistaisi edulliset harrastuskustannukset. Nuorisoseurantalot ovat kunnille erinomaisia yhteistyökumppaneita niin tilojen kuin toiminnan osalta.

Harrastamisen mahdollistaminen on monen toimijan yhteinen kenttä ja peli. Kunnan tulisi aidosti koordinoida toimintaa ja luoda yhteystyömahdollisuuksia. Keskeisessä roolissa ovat myös koulut, sillä ne tavoittavat lähes koko ikäluokan. Koulujen sähköiset alustat tulisi avata myös harrastustoiminnasta tiedottamiseen. Kausittain koottava viesti olisi helppo toteuttaa ja mahdollistaisi harrastustoiminnan markkinoimisen helposti. Tämä puolestaan madaltaisi myös harrastuskustannuksia.

Harrastaminen on mahdollistettava kaikille lapsille ja nuorille. Tarvittaessa avustajapalvelut tai tulkkauspalvelut tulisi tarjota myös harrastustoiminnan tarpeisiin. Harrastamisessa yksi tärkein tekijä ovat ystävät. Avustajapalveluiden tarjoamisella jokaisella lapsella on mahdollista löytää uusia ystäviä harrastusten parista.

3. Massia mokkapalojen sijaan – järjestöjen rahoitus kuntoon Järjestöt, kuten paikalliset nuorisoseurat, ovat avainroolissa koronasta toipumisessa varsinkin pienillä paikkakunnilla, jossa toimijoita on vähän. On siis tärkeää tukea heitä, jotka paikkakunnalla toimivat.

Järjestöt toimivat pääosin vapaaehtoisvoimin. On tärkeää tukea vapaaehtoisia jälleenrakennuksessa myös varmistamalla, että järjestöillä on hyvät toimintaedellytykset. Tämä voi tarkoittaa kunnalta rahallista avustamista tai vaikkapa kunnan tilojen antamista järjestön käyttöön veloituksetta tai nimellisellä vuokralla. Rahoituksella turvataan lähtökohtaisesti se, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi edes yksi harrastus.

Järjestöt tuottavat ennen kaikkea ennaltaehkäisevää toimintaa, johon on tärkeää satsata koronasta toipumisen vaiheessa – korjaava työ maksaa monin verroin ennaltaehkäisevää työtä enemmän.

Ennaltaehkäisevää työtä voi olla vaikkapa harrastaminen, joka osaltaan ehkäisee syrjäytymistä ja torjuu yksinäisyyttä.

Syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä yksinäisyyden torjuntaan satsaaminen tulisivat olla kunnan ykkösprioriteetteja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.

Kussakin kunnassa pitäisi olla järjestöyhteyshenkilö, jotta yhteistyö olisi sujuvaa ja resurssiviisasta – kunnan ei tarvitse tehdä kaikkea itse, vaan järkevintä olisi sujuva yhteistyö. Tämän lisäksi järjestöt tarvitsevat tukea myös pitkäjänteisesti perustoimintaan. Rahoitus ei voi olla pelkää lyhytjänteistä hankerahoitusta.

13

Tunnetut nuorisoseuralaiset

Mikko Penttilä tiesi jo lapsena haluavansa näyttelijäksi Teksti Maarit Saarelainen Kuva Mikko penttilä

N

äyttelijä Mikko Penttilä on kotoisin Köyhäjoen kylältä 15 kilometrin päästä Kaustiselta. Maaseutukylä oli hyvä kasvuympäristö. Mikko aloitti tanhuamaan neljävuotiaana, ja ensimmäinen esiintymiskokemus oli Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla, jossa hän esiintyi tuhatpäisen yleisön edessä. ”Kotipaikka ja nuorisoseurat ovat vaikuttaneet nykyiseen ammattiin ihan valtavasti. Tanssiryhmän kanssa pääsi matkustamaan. Käytiin Tanskassa, Saksassa, Ruotsissa ja Espanjassa. Siinä oppi paljon, tutustui erilaisiin kansainvälisiin kulttuureihin ja ihmisiin, ja pääsi festareille. Ja joka kesä maailma tuli meidän luokse Kaustiselle. Ne silloin aikanaan luodut suhteet on edelleen voimissaan ja arvokkaita asioita tänäkin päivänä.”

”Näyttelijänä komedia on rakas laji. Ittellä ei ole ainakaan vielä mitään tylsistymistä siihen.”

Oletko aina halunnut olla näyttelijä? ”Kyllä, tiesin sen jo alle kouluikäisenä. Teatterikouluun pääsin neljännellä yrittämisellä. Jaksoin yrittää uudestaan, koska en nähnyt muita vaihtoehtoja. Teatteri oli mulle niin iso haave. Peruskoulun ja Kaustisen musiikkilukion jälkeen opiskelin teatteri-ilmaisua Lahden kansanopistossa. Ennätin opiskella vuoden verran myös teatteri-ilmaisun ohjaajaksi Kokkolassa ennen kuin pääsin TeaKiin.” ”Kokkolan kaupunginteatterissa olin vuoden kiinnityksellä valmistumisen jälkeen. Kokkola on kiva kaupunki. Teatteri oli hyvä työpaikka, ja siellä oli paljon ihania ihmisiä. Mutta ite olin jo siinä vaiheessa kerennyt asua kuusi vuotta Helsingissä ja suurin osa ystävistä asui täällä. Kun on kiinnityksellä teatterissa, muita näyttelijän töitä ei juuri ehdi tekemään.” ”Freelancerina työnkuva voi olla monipuolisempi. Työskentelen teatterin lisäksi tv- ja elokuvatuotannoissa, dubbaan piirrettyjä ja teen kuunnelmia. Suurinta osaa av-alan tuotannoista operoidaan Helsingistä käsin. Pääkaupunkiseudulla on tietysti kilpailua, mutta teki mieli tulla kuitenkin katsomaan, löytyisikö freelancerille hommia. Siinä toki on myös se puoli, että välillä ei oo mitään töitä ja sitten yhtäkkiä on kauheesti hommia päällekkäin. Nyt olen kuvauksissa ja toisessa produktiossa käsikirjoittajana.”

Kesken haastattelun Mikkoa huudellaan maskiin.

Eli puhelinhaastattelua tehdään maskeerauksen ja kuvauksen ohessa. ”Korona vei noin 70 prosenttia tuloista. Keväällä olin vierailemassa Helsingin kaupunginteatterissa yhdessä produktiossa. Kun teatterit suljettiin koronarajoitusten vuoksi, loppuivat työt kuin seinään. Kesäl-

lä oli tarkoitus toteuttaa Pauanne elää -teatteriprojekti Kaustisen Folk Music Festivalsille. Koska festareita ei järjestetty fyysisesti, esitystä ei kannattanut rakentaa. Pidimme kuitenkin viikon mittaisen work shopin ja toivon, että projekti päästään toteuttamaan ensi kesänä.”

Mikä on oma suosikkisi monista hahmoistasi? ”Sitä on kyllä hirveen vaikee valita. Putouksen Taika-Pasi on tietysti läheinen, kun sen koko kaaren sai tehdä loppuun saakka. Vaikka ohjelman sketsihahmo-osuus on kilpailu, niin kyllä siinä yritetään myös koko ajan auttaa toisia.” ”Näyttelijänä komedia on rakas laji. Ittellä ei ole ainakaan vielä minkäänlaista tylsistymistä siihen. Mutta draamakomedia on myös hienoa, se on vakavan ja naurun yhteinen leikki.”

Onko sinulla joitain näyttelijöitä, ketä ihailet? ”On moniakin, sekä kotimaisia että ulkomaisia. No, esimerkiksi kotimaisista näyttelijöistä Vesa Vierikko, Elina Knihtilä, Hannu-Pekka Björkman ja Kati Outinen, jotka toimivat näyttelijäntyön professoreina sinä aikana, kun opiskelin teatterikorkeassa.”

Mitä sanot nuorelle, joka unelmoi näyttelijän työstä? ”Kannattaa harjoitella ja tutkia asiaa. Ja jos sinni riittää, ei pidä luovuttaa, vaikkei ekalla kerralla tärppäisikään. Kouluun pääsy ei ole ainut reitti näyttelijäntyöhön. Voi myös pyrkiä vaikka harjoittelijaksi johonkin teatteriin tai mennä iltanäyttelijäksi.”

Sitten tärkeä kysymys: sanotaanko Kaustisilla vai Kaustisella? ”Kaustisella. Mulla on siihen teatteriin liittyvä muistisääntökin, jota aina tarjoan ihmisille: Seela Sella.

KAUSTI-seela-SELLA.”

Mikko Penttilä Mikko Penttilä valmistui teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta 2014. Hän on kuulunut Putous-sketsisarjan näyttelijöihin kausilla 8–11, ja Penttilän hahmo Taika-Pasi voitti Putouksen 10. kauden sketsihahmokisan. Hän on näytellyt elokuvassa Juoppohullun päiväkirja ja syksyllä 2017 hän oli MTV3:n Älä jäädy -viihdeohjelmassa. Penttilä on myös improvisaatioteatteri Stella Polariksen jäsen. Hänellä on merkittävä rooli uudessa Peruna-elokuvassa, joka saa ensi-iltansa heti, kun elokuvateatterit taas avataan. Joissakin kaupungeissa sen voi nähdä jo nyt ennakkonäytöksissä.

14

Sami Kuusivirta / Etelä-Suomen Sanomat

Hannut toivottavat:

Lämpimästi tervetuloa Lahden Nuorisoseurakokoukseen Nuorisoseurakokous on järjestömme ylin päättävä kokous eli siellä tehdään järjestön tärkeimmät päätökset. Nuorisoseurakokous päättää tulevasta strategiasta, kolmivuotisohjelmasta, valtuuston jäsenistä sekä käsittelee jäsenseurojen tekemät aloitteet. Nuorisoseurakokous järjestetään joka kolmas vuosi. Tänä vuonna kokous järjestetään 8.–10.10.2021 Lahdessa. Lahden Hannut eli Nipuli ja Ala-Sankola toivottavat kaikki mukaan kokoukseen.

Nuorisoseurakokouksen askelmerkit Valitkaa edustajat Valitkaa nuorisoseurakokouksen edustajat seuran yleisessä kokouksessa. Enää ei tarvitse tulla yksin, sillä jokainen seura voi lähettää kaksi kokousedustajaa ja yli 300 jäsenen seurat neljä kokousedustajaa. Samassa kokouksessa voitte valita myös varaedustajat. #yhdessäNSkokoukseen

Nyt kun edustajia voi lähettää vähintään kaksi, niin tämä on loistopaikka antaa nuorelle polvelle vastuuta ja mahdollisuus kasvuun.

Miettikää ehdokas Miettikää ehdokas valtuustoon. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja tekee päätöksiä nuorisoseurojen toiminnasta vuositasolla. Kuka olisi hyvä henkilö päättämään yhteisistä asioistamme? Kysykää, onko hän käytettävissä ja tehdää ehdotus. Jokaisella jäsenyhdistyksellä on oikeus ehdottaa henkilöitä valtuuston jäseniksi.

Ilmoittautukaa Ilmoittautukaa kokoukseen edullisemmalla hinnalla 31.5. mennessä. Hinnat nousevat 1.6. Ilmoittautumisohjeet löydät kotisivultamme nuorisoseurat.fi/nuorisoseurakokous. Ilmoittautuminen alkaa 15.3. 2021. Kokousedustajien on hyvä tutustua ennakkoon kokousmateriaaleihin. Ne julkaistaan myös kotisivuillamme alkusyksystä.

Miettikää aloite Miettikää aloite. Aloite on ehdotus, että jotain toiminnassa tehtäisiinkin eri tavalla.

Aloitteella seura voi saada muutoksia aikaan valtakunnallisella tasolla. Aloitteen voi tehdä yksittäinen seura tai sen voi tehdä yhdessä muiden seurojen kanssa. Aloite pitää jättää kirjallisena liiton hallitukselle neljä viikkoa ennen nuorisoseurakokouksen alkua.

15

Nuorisoseurat järjestää kilpailukykyisellä hinnalla yhteiskuljetuksia eri puolelta Suomea tarpeen mukaan. Tiedotamme kuljetuksista tarkemmin verkkosivuillamme ja Nuorisoseurat-lehden vuoden kakkosnumerossa toukokuussa.

Alle 29-vuotiaat kokousedustajat voivat saada tukea kokouksen osallistujamaksuun noin puolet sekä korvauksen matkakuluista. Tuki myönnetään Nuoret Vaikuttajat -hankkeesta, jonka tavoitteena on

kouluttaa ja sparrata alle 29-vuotiaita yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, demokratiaan, järjestötoimintaan sekä esiintymisvalmiuksiin.

Ehtona Nuori Vaikuttaja -tuen saamiseen on iän lisäksi osallistuminen nuorten omaan sparraussessioon lauantaina 9.10. kokouksen seminaariosuudessa. Hanketta rahoittaa EU:n Erasmus+ -ohjelma. Hakukaavake Nuori Vaikuttaja -tukea varten avautuu ilmoittautumisen yhteydessä.

OSALLISTUMISPAKETIT

OHJELMA

Ilmoittautuminen aukeaa 15.3.

Ennakkohinta voimassa 31.5.asti.

Perjantai

Kokouspaketti 1: majoitus (2 hh); ruokailut; lauantai-illan konsertti ja illanvietto; kokousmateriaalit Pe–su: 260 € ennakkoon; 290 € kesähinta (sis. perjantai-illan iltapalan ja iltamat) La–su: 210 € ennakkoon; 240 € kesähinta Yhden hengen huoneen lisä 40 €/yö

18.00 Saapuminen Lahteen 18.30–19.30 Ruokailu 19.30–24.00 Perjantai-illan iltamat

Lauantai

Pe–su: 160 € ennakkoon; 180 € kesähinta (sis. perjantai-illan iltapalan ja iltamat) La–su: 140 € ennakkoon; 160 € kesähinta

9.00–11.30 Ohjelmatarjotin: tulevaisuusseminaari

ja erilaisia työpajoja 9.00–12.30 Valtakirjojen tarkistus 11.00–12.30 Lounas 12.30 Kokous alkaa 14.30–15.00 Kahvit 17.00 Kokous keskeytetään 17.30 Päivällinen 19.00–24.00 Lauantai-illan konsertti ja illanvietto

Muut

Sunnuntai

Kokouspaketti 2: ruokailut; kokousmateriaalit; lauantai-illan konsertti ja illanvietto

Materiaalipaketti (kokousmateriaalit) la–su 30 € Lauantai-illan illanvietto: konsertti, iltapala ja iltaohjelma 50 €

9.30 Kokous jatkuu 11.30–12.30 Lounas 14.30 Päätöskahvit Kokouksen tauoilla on mahdollisuus piipahtaa erilaisilla esittelypisteillä ja klinikoilla.

Nuorisoseuraliikkeen 140-vuotisjuhlavuosi käynnistyi vauhdikkaasti Kuva Kuura Janhunen

H

istorian ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Kauhavalla 24.6.1881. Siitä on juhannusaattona kulunut 140 vuotta. Tänä vuonna juhlimmekin sitä, että olemme Suomen vanhin nuorisotyötä sekä koko perheen kansansivistystyötä ja kulttuuritoimintaa tekevä järjestö.

Juhlavuosi käynnistyi koronapandemiasta johtuen virtuaalisesti perjantaina 8.1. klo 12.00 julkaistulla lyhytelokuvalla, joka on nähtävissä Facebookis-

sa sekä YouTubessa. Neliminuuttinen video kertoo pähkinänkuoressa, mistä nuorisoseuratoiminnassa on kysymys.

Heti seuraavalla viikolla 13.1. avattiin Joensuun pääkirjastolla Tekemisen riemua -pop up -nuorisoseuranäyttely.

Avajaislähetys striimattiin Facebookin kautta. Seuraavaksi näyttely siirtyy Lahteen ja sieltä Etelä-Pohjanmaan eri kuntiin. Pop up -näyttelyn koko kiertueaikataulu löytyy juhlavuoden verkkosivuilta www.nuorisoseurat.fi/juhlavuosi.

Maaliskuun 21. päivänä vietettävää Nuorisoseurapäivää juhlitaan tänä vuonna virtuaalisesti. Nuorisoseura Karjalan Nuoret Helsingistä striimaa tuona päivänä kello 14 Facebookissa konserttikokonaisuuden, jonka kautta heidän toimintansa näyttäytyy kaikessa moninaisuudessaan. Nuorisoseurapäivän juhlassa paljastetaan myös Vuoden Nuorisoseura 2020 sekä Vuoden nuorisoseuralainen.

Yksi juhlavuoden huippuhetkistä on Suomen suurimmat kakkukahvit, sillä juhannusaatonaattona 24.6. kaikkien jäsenseurojen toivotaan järjestävän kakkukahvit omalla paikkakunnallaan. Toteutusmuoto on vapaa – jokainen tilaisuus saa olla seuran itsensä näköinen!

Juhlavuoden kunniaksi keräämme myös jäseniltä nuorisoseuratarinoita, joista löytyy myös lisätietoa juhlavuoden verkkosivuilta.

16

Teatterissa on alkuvoimaa, joka kestää läpi aikojen Teksti Minna Wallenius

Teatteri on ollut nuorisoseurojen keskeinen harrastusala koko järjestön olemassaoloajan. Pitkästä perinteestä huolimatta tarve teatterin tekemiselle ei ole hiipunut – merkitys päinvastoin korostuu tässä ajassa.

J

o 10 000 vuotta sitten oli tapana tanssia karhunkaatotanssia, jolla metsästäjät lepyttelivät karhun sielua kaatamisen jälkeen. Sitä voinee pitää varhaisimpana suomalaisena teatterina. ”Se osoittaa, ettei teatterissa ole kyse mistään ulkoisesta kuorrutteesta, vaan ihmisyyden syvimmästä olemuksesta”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen teatterin ja kulttuurisen nuorisotyön toimialajohtaja Pasi Saarinen.

Teatteri on kulkenut nuorisoseuroissa kautta historian Teatteri on aina tuonut ihmisiä yhteen, tarjonnut tekemistä ja sivistystä – asioita, joita tarvittiin 1800-luvun lopun Suomessa, ja jotka sopivat mainiosti vasta perustetun nuorisoseuraliikkeen aatteeseen. Jo ennen sotia nuorisoseurantaloilla vietettiin iltamia, joiden yksi keskeinen elementti oli teatteritoiminta. Iltamaperinne jatkui sotien jälkeen, jolloin oli myös vahva tarve harrastustoiminnalle. Harrastajateatterien määrä kasvoi maassamme kohisten. Vuonna 1948 Suomeen perustettiin Suomen seuranäyttämötoiminnan keskusliitto, josta myöhemmin tuli Suomen Harrastajateatteriliitto. Nuorisoseurat oli perustamassa yhdistystä.

Myös 60–70-luvut olivat vahvaa näyttämökautta. Tuolloin tehtiin pidempää draamaa ja otettiin kantaa politiikkaan. Samaan aikaan oli käynnissä kaupungistuminen, joka haastoi nuorisoseurojen perinteistä toimintaa nuorisoseurojen taloilla. 90-luvulta lähti kuitenkin nuorisoseuroissa viriämään uutena toiminnan muotona lasten ja

nuorten teatteritoiminta. 2000-luku on ollut yhteisöllisen teatterin aikaa.

Teatteri on edelleen yksi merkittävimmistä toimintamuodoista nuorisoseuroissa: teatteritoimintaa on noin 200 nuorisoseurassa, monissa useampiakin ryhmiä. Tämä tarkoittaa, että noin joka kolmannessa nuorisoseurassa on teatteritoimintaa. ”Se on minusta luonnollista, sillä teatteriharrastus tarjoaa niin monenlaista tekemistä: näyttelemisen lisäksi esimerkiksi puvustusta, lavastusta, ohjausta, lipunmyyntiä ja markkinointia.

Unohtamatta ylisukupolvisuutta, joka teatteriharrastuksessa toteutuu ehkä parhaalla mahdollisella tavalla”, Saarinen toteaa.

Teatteri on vahva kasvun väline Pasi aloitti itse teatteriharrastuksen 14vuotiaana Saarijärven Teatterissa. Sitä ennen hän oli keskittynyt lähinnä urheiluun, mutta teatteri vei nuoren miehen nopeasti mukanaan. ”Teatterin yhteisöllisyys hurmasi minut. Kenenkään ei tarvinnut yrittää olla toista parempi, mikä tuntui hyvältä.”

Sittemmin hän kävi Kallion ilmaisutaidon lukion, opiskeli teatteri-ilmaisunohjaajaksi ja on ohjannut noin 30 näytelmää sekä kirjoittanut, näytellyt ja toiminut teatterikriitikkona. ”Teatterissa hypätään toisen nahkoihin, mikä on silmiä avaava kokemus. Se vaatii ymmärrystä. Ja on vahvasti nuorisoseurojen aatteen mukaista, että pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan.”

Mitä Pasi pitää tärkeimpinä asioina, joita teatteri yksilölle tarjoaa?

17

”Teatteriharrastus antaa eväitä vaikka mihin! En tiedä yhtään alaa, jossa olisi haittaa siitä, että olet tehnyt vuorovaikutusharjoituksia ja oppinut siinä sujuvaksi.”

Nykyään teattereissa käytetään yhä enenevissä määrin devising- eli ryhmälähtöistä menetelmää. Siinä ryhmän jäsenet pääsevät tuottamaan materiaalia, jonka pohjalta teatteriesitys käsikirjoitetaan. ”Yhteisön ääni pääsee silloin kuuluviin entistä paremmin, mikä puolestaan lisää teatterin yhteiskunnallista merkitystä.”

Eikä tarvitse olla teatterialan ammattilainen ymmärtääkseen, miten paljon esimerkiksi nuoren kasvuun voi vaikuttaa se, että hänen ajatuksiaan esitetään yleisölle. ”Teatteri on iso ase. Niin vahva kasvun väline se on.”

Merkittävä kulttuuripalveluiden tuottaja Teatteritoiminnassa sosiaalinen puoli on tärkeä – itse asiassa se on tutkitusti tärkein vetovoimatekijä. Timo Sinivuori on tutkinut väitöskirjassaan, että esiintyminen ja halu päästä näyttämölle on teatteriharrastajien arvoasteikolla vasta kahdeksanneksi tärkein asia. Sosiaalinen kanssakäyminen, onnistumisen kokemukset ja myötäeläminen ovat huomattavasti tärkeämpiä. Ja sosiaalisessa kanssakäymisessä nuorisoseurojen teatterit ovat erinomaisia. Saarinen kuvaa ihmisten välisen vuorovaikutuksen määrää kysymyksellä: ”Mieti, miten monta kuppia kahvia on juotu nuorisoseurojen teattereissa!”

Pasi toivoo, että jokainen nuorisoseura tunnistaisi toiminnan oikean arvon ja näkisi roolinsa yhteiskunnassa.

Seurat ovat merkittäviä kulttuuripalveluiden tuottajia, mikä voisi avata uudenlaisia yhteistyökuvioita kuntiin.

Teatterin perusajatus on vuosituhansia ollut kohtaamisessa ja tarinoiden sekä tunteiden välittämisessä. Kuvassa Pasi Saarinen ja Jelena Jokelin Siperian satuja -esityksessä Helsingin taidemuseolla 2000-luvun alkupuolella.

”Jos ajatellaan keskipientä paikkakuntaa X, jonka nuorisoseuran talolla harrastaa vaikka 20 ihmistä teatteria, niin esityksiä käy helposti katsomassa 200–2 000 ihmistä. Nuorisoseurojen toiminta on valtava osa varsinkin pienempien kuntien kulttuuritarjontaa.” ”On aika nostaa harrastamisen itseisarvoa ja kitkeä sellaiset puheet, että tässä nyt vain vähän puuhastellaan”.

Discordia ja pop-up-teatteria Korona aiheutti melkoisen notkahduksen teatterin tekemiselle koko Suomessa. ”Teatteri on siinä mielessä kamppailulaji, että sitä on vaikea tehdä ilman fyysistä kontaktia. Vaikka on nuorisoseuroissakin nähty, miten diginatiivit siirtävät teatteriharjoitukset Discordiin tai muualle verkkoon ja luovat siten ihan uudenlaista tekemistä.”

Saarinen uskoo kuitenkin teatterin renesanssiin heti koronan väistyttyä. ”Ihmisillä on valtava yhteen tulemisen tarve. Monestihan se menee niin, että kun ihmisiltä otetaan joku asia pois, niin sitä kaivataan erityisesti.”

Toisaalta teatteri on aikaa vievä ja sitoutumista vaativa harrastus, mikä on hieman vierasta tälle ajalle. Harjoitus-

kausi voi kestää yhdeksän kuukautta ja esityskausi vaatii usein viikonloppujen varaamista näytöksiä varten. Kaikkien elämään tällainen ei oikein istu. Saarisen mukaan tämäkin pitäisi huomioida toiminnassa. ”Nuorisoseurat on vastannut tähän haasteeseen muun muassa kehittämällä Improliigan. Siinä kerätään kasaan pieni porukka, joka harjoittelee hetken aikaa yhdessä ja osallistuu sen jälkeen kisaan. Se on eräänlaista pop-up-teatteritoimintaa. Ehkä nuorisoseuroissa olisi myös aika miettiä, mitä voisivatkaan olla 2020-luvun iltamat.”

Aikakaudet muuttuvat, mutta teatterissa on alkuvoimaa. Siinä ihmiset tekevät ihmisille – asia, jonka arvo ei tässä ajassa ole ainakaan laskemaan päin.

Valtakunnallinen teatteritoimijoiden tapaaminen 13.3.2021 Suomen Nuorisoseurat järjestää maaliskuussa valtakunnallisen teatteritoimijoiden tapaamisen. Mitä sieltä saa? ”Vertaistukea muilta seuroilta, vinkkejä oman teatteritoiminnan pyörittämiseen sekä mahdollisuuden jakaa oman seuran haasteita ja onnistumisia. Yhdessä olemme toimineet 140 vuotta ja yhdessä selviämme myös näistä haastavista ajoista.

Onpa tapaamiseen rekrytoitu myös yksi erittäin hyvin nuorisoseuratoiminnan tunteva innostava puhujakin vieraaksi”, Saarinen vinkkaa pilke silmäkulmassa.

Erityisesti nuorille on tärkeää tavata muita saman alan harrastajia ympäri Suomen. Pasi toivookin, että nuorisoseuroissa otettaisiin uudeksi traditioksi lähteä teatteriryhmien kanssa maakunnallisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin, kuten tanssiporukoilla on pitkään ollut tapana.

Teatteri on ollut ollut nuorisoseurojen keskeinen harrastusala läpi 140-vuotisen historian. Nuorisoseurojen teatteritoiminnalle on ominaista turvallinen yhteisö, jossa kaikki pääsevät mukaan.

18

Osaamismerkki kertoo harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta Teksti Riina Kylmälahti Kuva Pexels

V

uoksenniskan Nuorisoseura ja Saimaan alue on ollut ripeä osaamismerkkien hakemisessa.

Alueen aktiiviset toimijat Lauri Haltsonen, Sandra Strömberg ja Emmi Korhonen ovat hakeneet osaamismerkkejä. Kysyimme, mitä he ovat oppineet ohjaajan tehtävistä, missä aikovat hyödyntää hankkimaansa osaamismerkkiä ja kenelle suosittelisivat niitä. ”Ohjaajan tehtävissä oppii yhteenkuuluvuuden tunteen luomista, omaa luovuutta sekä kuuntelemista. Taidot kehittyvät myös yksilöiden huomioimisessa ja yhteistyön merkityksellisyyden tuntemisessa. Nuorisoseurojen osaamismerkkiä voi hyödyntää ansioluettelossa eli CV:ssä työn haussa, varsinkin hakiessa ohjaajan töihin tai kesätöihin. Niitä voi myös jakaa omissa some-kanavissa. Osaamismerkkejä suosittelemme kaikille! Se on hyvä todiste kokemuksesta ja hakeminen on helppoa, lupaavat Emmi ja Sandra.

Yhteishaku alkaa – nyt on hyvä aika todentaa hankittua osaamista Helmikuussa on yhteishaku, jossa peruskoulun ja lukion päättäneet hakevat jatko-opintoihin. Ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon jo aiemmin suorittaneet hakevat jatkuvan haun kautta suo-

raan oppilaitokseen. Tästä saa lisätietoa Opintopolku.fi-sivustolta.

Nuorisoseurojen ohjaajille kertyy toiminnan sekä koulutusten kautta taitoja, jotka liittyvät alan ammatilliseen koulutukseen. Alalla tarvitaan hyviä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä huomioida eri-ikäisten ohjauksen ja tuen tarpeet. Kuulostaa varmasti tutulta monelle ohjaajallemme!

Ammatti kasvatus- ja ohjaustyöstä?

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon suorittanut saavuttaa ohjauksen, kasvatuksen ja kommunikoinnin tehtävissä tarvittavaa monipuolista osaamista. Vastuu ohjattavien turvallisuudesta korostuu myös alan osaamisvaatimuksissa. Alalla työskennellään usein osana moniammatillista ryhmää ja/tai verkostoa.

Lastenohjaaja työskentelee varhaiskasvatuksen tehtävissä huolehtimalla lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Hän voi työskennellä myös erilaisten perheiden ja kouluikäisten lasten kanssa. Lastenohjaajan työ on kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa.

Nuoriso- ja yhteisöohjaaja suunnittelee, järjestää ja ohjaa eri-ikäisten ihmisten toimintaa. Työssä painottuu osallisuuden lisääminen, kansalaistoiminta sekä

monikulttuurinen työ. Alalla painottuvat harrastusja toimintamahdollisuuksien ohella nuorten elinolojen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja laajentaminen.

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa voi opiskella myös Suomen Nuoriso-opistolla, Paukkulassa, ja digitaalisella osaamismerkillä voi tunnistaa ja antaa tunnustusta.

Webinaari ohjaajan polku Nuorisoseurajärjestössä, osaaminen ja työurat Torstaina 18.3.2021 klo 17–19 Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa www.nuorisoseurat.fi Webinaari on suunnattu ohjaajille sekä harrastustoiminnasta kiinnostuneille ja vastaaville. Sen aiheena on ohjaustyöstä oman tulevaisuuden työelämän kannalta hankittu merkityksellinen osaaminen. Webinaarin keskiössä ovat oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen, urapolut ohjaustyöstä työelämään sekä nuorisoseurojen ohjaajan polkuun ja ohjaajan osaamisalueisiin.

Tervetuloa mukaan!

19

Suomen suurin nuorten keskusteluareena Teksti Johanna Hurme ja Riina Kylmälahti

Nuori Kulttuuri Festival kokoaa yhteen ensimmäistä kertaa nuoret ja taiteen ammattilaiset keskustelemaan taideharrastamisen merkityksestä nuorten hyvinvointiin.

Nuorten suunnittelemat ja toteuttamat Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuudet järjestetään 21.–23.5.2021 Porissa.

N

uori Kulttuuri Talks -tapahtuman suunnittelutyö alkoi syksyllä 2020, kun valtakunnallinen Suomen Nuorisoseurojen Nuoret vaikuttajat ja paikallinen Porin Nuoret tuottajat -ryhmä lähtivät tutustumaan, miten keskustelutilaisuuksia ja tapahtumia järjestetään. Rakenne tuotannossa on sama kuin koko festivaaleillakin. Valtakunnallisista ja paikallisista toimijoista rakentuvat sisältötyöryhmät, jotka rakentavat tapahtumasisältöjä viikonlopun mittaiselle festivaalille. ”Omasta mielestä on mahtavaa olla mukana järjestämässä jotain näin suurta tapahtumaa ja päästä oikeasti vaikuttamaan ohjelman tarjontaan”, molemmissa ryhmissä mukana oleva Kim Tyykilä kertoo.

Nuorissa tuottajissa mukana oleva Sara Soronen on saanut tämän avulla tekemistä työpäivien ulkopuolella.

Häntä on kiinnostanut tapahtumien tuottaminen jo aikaisemminkin, joten hän kokee osallistumisen tähän ryhmään jännittävänä. ”Paljon ollaan ideoitu porukalla ja pienryhmissä, ideoita on lentänyt ja

toivottavasti päästään pian niitä toteuttamaankin”, Sara toteaa.

Nuoret ovat löytäneet yhdessä kattoteemat keskustelutilaisuuksille ja kehittäneet paljon asioita, jotka huomioivat myös yleisön osallistuvuuden ja erilaiset asiakassegmentit. Nuorten motivaatio on inspiroinut myös ohjaajia ja toiveitakin on esitetty. ”Olemme tähän mennessä suunnitelleet tapahtuman teemoja ja asioita, jotka ovat pinnalla nuorten keskuudessa. Olemme myös miettineet, ketä olisi hyviä kutsuvieraita. Tavoitteenamme on saada Nuorisoseurojen juhlavuoden suojelija itse presidentti Sauli Niinistö kevään tapahtumaan paikan päälle”, Kim pohtii.

Tapahtumatuotannossa mukana huippukoulutusta Nuoret vaikuttajat ja Nuoret tuottajat muodostavat pienempiä suunnitteluryhmiä, kun tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa yhdessä helmikuun BootCamp-päivillä. Jokainen pienryhmä suunnittelee ja toteuttaa yhden Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuu-

Kim Tyykilän mukaan on upea kokemus olla mukana järjestämässä Nuori Talks -tapahtumaa.

Kim on mukana sekä Nuorissa vaikuttajissa että myös tuottajissa.

Nuorissa tuottajissa mukana oleva Sara Soronen on ollut kiinnostunut tapahtumatuotannosta jo aiemmin, joten hän pääsee nyt toteuttamaan yhtä unelmaansa.

den festivaaleilla. Osa nuorista saatetaan nähdä puhujina sekä keskustelujen vetäjinä. Osa rakentaa tapahtumatuotannollisia asioita taustalla. Tapahtumakokonaisuutta nuoret valmistavat yhdessä nuorisoseurojen työryhmien ohjaajien Riina Kylmälahden ja Johanna Hurmeen sekä paikallisen tuottajan Reetta Vuorisen ja nuorisopalveluiden työntekijän Riikka Katajan kanssa. ”Odotan BootCamp-päiviltä erittäin hyviä ja pohtivia keskusteluja meidän nuorten välillä”, Kim toteaa BootCamp-päivien suunnittelun lomassa.

Nuoret tuottajat valmistelevat päiviin digitaalista Porin kaupunkikierrosta sekä illanviettoa.

Toiminnan tukemiseksi nuorille on järjestetty sparrausta liittyen tapahtumatuotantoon, viestintään ja markkinointiin. Nuori Kulttuurin tuottajat ovat tarjonneet nuorille koulutuksia näihin asioihin liittyen. BootCamp-päiville järjestetään myös puhujakoulutus, jota nuoret itse ovat toivoneet. ”Innolla odotan tutustumista Nuoriin vaikuttajiin. Minkälaisia persoonia tämän tapahtuman järjestämisen takana on. Uskon, että päästään tutustu-

maan toisiimme hyvin, vaikka emme fyysisesti pääse samaan paikkaan kokoontumaan”, Sara pohtii.

Keskustelun ja kokemusten kautta merkitykselliseen toimintaan Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuuden tavoitteena on tuoda nuoria taiteen ja kulttuurin harrastajia keskustelemaan niin päättäjien kuin kulttuuri- ja taidevaikuttajien sekä ammattilaisten kanssa harrastustoiminnan merkityksestä. Myös yhteisöllisen toiminnan hyvinvointivaikutukset nostetaan esille. Järjestettävät, kiinnostavat keskustelutilaisuudet toimivat oppimisalustana sille, miten voi järjestää tilaisuuksia, joilla on vaikutusta kulttuuriympäristöön, mikä on kulttuuriympäristö ja mitä vaikutuksia sillä on jokapäiväiseen elämään.

Keskustelua viritellään ennen tapahtumaa Nuori kulttuuri -puhelinsovelluksen kautta, joka mahdollistaa osallistumisen paikkakunnasta ja sijainnista riippumatta. www.nuorikulttuuri.fi/talks

20

Työkokeilutiimi toi Kuohun kylätalolle valoa kaamoksen keskellä Teksti ja kuvat Riikka Järvinen

Kuohulle toteutettiin yhteisöllinen tapahtuma työllistämistoiminnan avulla ”Onpa täällä tunnelmallista!”, kuului useamman Kuohun Roihut -tapahtumaan osallistuneen asiakkaan suusta viime marraskuussa, kun he avasivat oven Kuohun Kylätalon hirsiseen ja lämpimään saliin, joka oli valaistu tunnelmavaloin, led-tuikuin ja valonauhoin.

Ulkona riehunut Liisa-myrsky katkaisi sähköt muutamaan otteeseen illan aikana, mutta se ei kävijöitä haitannut, sillä kylätaloa lämmitti vanha kirkkokamina.

Leipää ja kulttuuria -työllistämishankkeen jyväskyläläiset työkokeilijat ideoivat ja toteuttivat marraskuun lopulla kolmipäiväisen tapahtuman, jossa he halusivat tuoda Kuohun Kylätalolle tunnelmaa yhteisöllisen valotaideteoksen rakentamisen, kangasmaskien tuunauksen ja arvonnan muodossa. Tapahtuma oli osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä, joiden teema vuonna 2020 oli Kasvun paikat. Yhteistyökumppanina toimi Kuohun Nuorisoseura, mikä oli luontevaa, sillä nuorisoseuran omistama Kuohun Kylätalo toimii kylän kokoontumis- ja tapahtumapaikkana.

Osana Kuohun Roihut -tapahtumaa työkokeilijat osallistuivat Kuohun Nuorisoseuran ystäväpiiriin, jossa he kuulivat muun muassa tarinoita vuosikymmeniä Kuohulla asuneilta nuorisoseuraja kylätoiminnan aktiiveilta. Tapaamisessa syntyi myös keskustelua ja ideoita työllistämistoiminnan ja nuorisoseuran kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kylälle kaivattiin lisää toimintaa.

Tapahtuman pääpäivä tavoitti erityisesti lapsia, nuoria ja perheitä. Kävijämäärä oli koronatilanteen vuoksi rajattu ja hygieniaan kiinnitettiin erityistä huomiota. Se oli hyvä, sillä moni vierailija jäi mielellään kylätalolle oleilemaan pidemmäksikin aikaa.

Heijastinpajan lisäksi tapahtumassa mukana ollut polaroid-kamera osoittautui erityisen suosituksi lasten ja nuorten keskuudessa. Moni kaverusporukka sai

mukaansa muistoksi paperiset valokuvat itsestään tapahtumassa.

Tiimiläiset saivat kokemusta projektityöstä ja ideoita oman tulevaisuuden pohdintaan Tapahtuman järjestäjätiimi koostui Leipää ja kulttuuria -hankkeen kuudesta työkokeilijasta ja yhdestä palkkatukityöntekijästä. Tiimiä luotsasivat hankkeen työhönvalmentaja Tiina Kämäräinen ja projektikoordinaattori Riikka Järvinen. Tapahtumatuotannon lisäksi tiimiläiset perehtyivät työelämäosaamiseen kuten verkostoitumiseen, vuorovaikutustaitoihin, oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen sekä tulevaisuuden pohdintaan.

Tapahtumissa aiemminkin työskennelleen työkokeilija Laura Rantalan motivaatio hakeutua tiimiin oli erityisesti tapahtuman suunnitteluun. Muutakin tapahtui, sillä tiimin jälkeen hän kertoo näkevänsä nyt omat mahdollisuutensa uudessa valossa.

”Voin tavoitella vaativampiakin työtehtäviä, mitä olen tähän mennessä uskaltanut hakea. Pääsin vahvistamaan jo olemassa olevia vahvuuksiani ja jotkut pitkään piilossa olleet vahvuudet pääsivät takaisin päivänvaloon”, Laura tiivistää.

Sosiaalialalla työskennellyt sosionomi Annukka Mustajärvi kertoo työkokeilun auttaneen vahvistamaan itseluottamusta sosiaalialalla työskentelyyn. Hän sai vahvistusta siihen, että taitoja sosiaalialan työtehtäviin löytyy. ”Osaan toimia yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja pärjään hieman haasteellisemmissakin vuorovaikutustilanteissa”, hän pohtii.

Tuore jyväskyläläinen, vastikään media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon suorittanut Eva Eklund hoiti tapahtuman viestintää ja dokumentointia. Eva kertoo tiimin hyödyttäneen erityisesti tulevaisuuden pohdinnassa: ”Ajatukseni siitä, haluanko työskennellä kulttuurin ja vaikkapa hanketyön parissa vahvistui. Sain hyviä kontakteja tulevaisuutta ajatellen. Olen todella kii-

tollinen tästä tilaisuudesta, joka minulle suotiin osana tiimiä”, Eva kertoo.

Graafinen suunnittelija Satu Antskog haki työkokeiluun saadakseen ponnistuslaudan työllistymiseen ja kokemusta tapahtumatuotannosta. Tavoitteet täyttyivät, sillä Satu löysi tiimin aikana verkostoja ja pääsi tutustumaan järjestöjen toimintaan sekä palkkatukipaikkoihin. Reitti johti työllistymiseen ja hän jatkaa tehden omaa ammattiaan vastaavia graafisen alan töitä.

Nuorisoseura sai projektista ideoita tulevaan Tapahtuman järjestämistä tukivat Keski-Suomen nuorisoseurojen, Kuohun Nuorisoseuran ja Leipää ja kulttuuria -hankkeen lisäksi mm. Keskimaa ja Jyväskylän kaupunki. Usean toimijan ennakkoluuloton asenne ja yhteistyö mahdollisti tapahtuman onnistumisen. Kuohun Nuorisoseura jatkaa yhteistyötä työllistämisen parissa Leipää ja kulttuuria -hankkeen kanssa.

Tiimiläisiltä löytyi erilaisia taustoja kulttuuri- ja media-alasta sosiaalialaan. Kuvassa Eveliina Pulkkinen (alhaalla vasemmalla), Meri Kyläniemi, Katja Leinonen, Annukka Mustajärvi, Satu Antskog, Laura Rantala ja Eva Eklund.

21

Erikoisremontti

Hollolan nuorisoseurantalo Kukko sai uuden, tasokkaan äänentoiston Teksti Hannu Ala-Sankola Kuva Hannu Kella

H

ollolan nuorisoseurantalo Kukon näyttämön ja juhlasalin äänentoisto on uusittu vastaamaan nykyajan teknisiä vaatimuksia. Vuonna 1905 rakennettua, kulttuurihistoriallisesti arvokasta taloa käytetään päivittäin tanssikurssien sekä tanssi- ja musiikkiryhmien harjoituksiin. Lisäksi talossa järjestetään paljon konsertteja, perhejuhlia ja muita tilaisuuksia. ”Äänijärjestelmä on nyt kokonaisuutena niin kattava, että tämän järeämpää järjestelmää on vaikea kuvitella tarvittavan juuri missään seurantalolla maassamme”, kiteyttää Hannu Kella, jonka yritys Keino Production toteutti järjestelmän uusimisen.

Hollolan nuorisoseurantalo Kukon äänentoistojärjestelmä oli jo noin 15 vuotta vanha. Se ei enää vastannut talon käyttäjien tarpeita ja pienet viat, surinat ja pörinät, olivat jatkuvana riesana. Tilanne oli jo niin huono, että suurempia konsertteja ja tapahtumia varten taloon vuokrattiin äänentoistokalusto, koska talon omaan järjestelmään ei voitu joka tilanteessa luottaa. ”Oli suuremman remontin aika.

Kun hankkeeseen saatiin vielä mukaan Eteläisen Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistyksen taloudellinen tuki, teki Hollolan Nuorisoseuran johtokunta päätöksen järjestelmän uusimisesta, kertoo nuorisoseuran toiminnanjohtaja Aimo Hentinen.

Varsin kattavan tarvekartoituksen ja tarjouskierroksen jälkeen hankkeen suorittajaksi valittiin Keino Production Oy. Kumppaniksi hankkeeseen valikoituivat lisäksi lahtelainen Smart Music Oy ja ääniteknikko Antti Turpeinen.

Remontti kunnioitti vanhaa rakennusta ”Suurimpia haasteita suunnittelussa oli rakentaa järjestelmästä niin helppokäyttöinen, että taloa päivittäin käyttävät tanssinohjaajat, vuokralaiset ja muut tahot pystyvät käyttämään jär-

Hannu Kella Keino Production Oy:stä esittelee mikserin toimintaa nuorisoseurojen toimialajohtajalle Hannu Ala-Sankolalle.

jestelmää helposti ja nopealla koulutuksella. Samalla tuli kuitenkin huomioida myös musiikkikonserttien ja muiden suurten tilaisuuksien tarpeet niin, että järjestelmä vastaa myös vaativimpien ammattilaisten tarpeisiin.

Lisähaasteen toi tarve käyttää salia kahteen eri esiintymissuuntaan. Tämä pakotti suunnittelemaan järjestelmään kahdet pääkaiuttimet, joista toiset päädyttiin asentamaan kiinteästi talon hirsiseiniin ja toiset ovat liikuteltavat pilarikaiuttimet. Järjestelmässä on myös kolmannet satelliittikaiuttimet, jotka vahvistavat ääntä talon yläkertaan”, Kella kertoo.

Hankkeen lähtökohtana oli käytännöllisyyden ja helppokäyttöisyyden lisäksi vanhan rakennuksen kunnioittaminen. Kaikki asennukset pyrittiin tekemään mahdollisimman näkymättömiksi niin, että tekniikka toimii hyvin, mutta ei valtaa visuaalisesti alaa. Täs-

sä onnistuttiin hyvin ja muutamia pintavetoina tehtyjä kaapelointeja ja uusia pääkaiuttimia lukuun ottamatta Kukossa ei remontin jälkiä näy.

Langaton ohjaus tuo vapautta ”Miksereitä on kaksi. Ensimmäinen on päivittäistä käyttöä varten integroitu lavan reunaan uppoasennuksena. Tämä erittäin helppokäyttöinen mikseri mahdollistaa kahden mikrofonin sekä useiden eri äänilähteiden kuten kannettavan tietokoneen, bluetoothin, langattomien mikrofonien ym. käyttämisen suoraan lavan reunalta liukusäätimiä ohjaamalla. Järjestelmään voidaan helposti kytkeä mikä tahansa äänilähde 3,5 mm plugia tai bluetooth-yhteyttä käyttämällä. Tämä laitteisto on talossa käytössä päivittäin”, Kella kertoo.

Ammattitasoisen konserttiäänentoiston toteuttamiseen tarvittava monikanavajärjestelmä on rakennettu digitaali-

mikserin ympärille. Laitteisto ei ole jatkuvasti kytkettynä, vaan se on varastoituna lavan sivuille, josta se otetaan käyttöön tarvittaessa. Järjestelmään voidaan kytkeä 32 mikrofonikanavaa sekä 8 monitorilähtöä. Digitaalisen mikserin etuja on myös laaja kirjo erilaisia sisäänrakennettuja efektejä ja dynamiikkaprosessoreita. Tällä järjestelmällä voidaan toteuttaa erittäin vaativia ja laajojakin konserttikokonaisuuksia. Digitaalisen mikserin lisäetu on myös mahdollisuus ohjata laitetta tabletilla. Langaton ohjaus mahdollistaa ääniteknikon liikkumisen tilassa ja nopean reagoimisen tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Digitaalimikseri yhdistettynä kahteen pääkaiutin-järjestelmään mahdollistaa talon salin käyttämisen kahteen esiintymissuuntaan kulloisenkin tarpeen mukaan. Kaksi pääkaiutinparia mahdollistaa myös järjestelmän siirtämisen talon ulkopuolelle. Järjestelmä pakkautuu farmariautoon tai pieneen pakettiautoon, ja sillä voidaan helposti toteuttaa ulkoilmatilaisuuksien äänentoisto aina 500 henkilön tilaisuuksiin saakka. ”Uusi äänentoistojärjestelmä sai todellisen tulikasteensa loka-marraskuun vaihteessa järjestetyn Hollo ja Martta 2020 -festivaalin aikana. Ja hyvin toimi – Kukko-talo ei ole kuulostanut koskaan näin hyvältä. Festivaalin konsertit taltioitiin lisäksi moniraitanauhoituksina virtuaalifestivaalia varten. Ei muuta kuin uusia tilaisuuksia odotellessa”, Hentinen ja Kella riemuitsevat.

Hollolan Nuorisoseurantalo Kukko, Hollola, Päijät-Häme Äänentoiston uusiminen » Budjetti ja rahoitus: 28 500 €, josta julkista tukea 55 % (Etpähä, Leaderrahoitus) » Talon rakennusvuosi: 1905 » Talon henkilökapasiteetti: 180

Luova lava -toiminnan teema vuonna 2021 on Jänni�ävät juuret, joka juhlistaa Nuorisoseurojen 140-vuo�sta toimintaa. Luova lava -toiminnassa juuria voi käsitellä ja teemoi�aa monella eri tavalla, eikä toiminnassa ole tarkoitus tutustua pelkästään nuorisoseurojen historiaan. Teemavuoden tueksi tehdään tyÜpajamateriaalia ohjaajille. TyÜpajassa tehdään yhdessä osallistujien kanssa tehtäviä, joista lopulta koostuu kokonainen Santerin kirja, jossa Santerin salaisuus ratkeaa. Santerin kirjassa on tehtäviä niin tanssin, tea�erin, musiikin, sanataiteen, kuvataiteen kuin sirkuksen teemoistakin.

TyÜpajan ohjaaja valitsee, mitkä kirjan sivut o�aa tyÜpajaan mukaan eli ohjaaja pää�ää, mitä ja miten sivuja toteutetaan.

Kirjan ja sivujen lisäksi ohjaaja saa ohjevihon, jossa on vaihtoehtoja eri tehtävien tekemiseen luovilla menetelmillä.

TyÜpaja on aikataulultaan noin 2–6 tun�a pitkä ja se sisältää

Ohjaajapäivät

ja Knoppi 3. jakso 9.–11.4.

Ohjaajapäivien aiheena vertaiskokemusten jakaminen, ryhmäytyminen ja ryhmän hallinta, ohjaajan omat vahvuudet ja kasvu sekä virkistyminen. • Mahdollisuus saapua perjantaina 9.4. • Luovat menetelmät tyÜpaja la 10.4. klo 10–13 • Juhlava illallinen la 10.4.

KNOPPI-ohjaajakoulutusten valtakunnallinen 3. jakso kaikille koulutukseen osallistujille.

Ohjaajapäivät ja KNOPPI-ohjaajakoulutus on maksuton nuorisoseuroissa toimiville ohjaajille.

Ilmoittautumiset nuorisoseurat.fi tapahtumakalenterin kautta

erilaisia leikkejä, harjoi�eita ja tehtäviä. Luova lava -tyÜpajassa osallistujat tutustuvat luoviin menetelmiin ohjaajansa kanssa ja luovat yhdessä Jänni�ävät juuret, jossa osallistujat kokevat olevansa osa suurempaa kokonaisuu�a ja tulevaisuu�a, yhdessä.

TyÜpajoja suunnitellaan tapahtumiin ja ensi kesän Luova lava -päiväleireille. TyÜpajoja voi vetää paikallisissa nuorisoseuroissa omien luovien alojen ohjaajat tai ohjaajaa voi kysyä omasta aluetoimistosta tai keskusseurasta. Halukkaille ohjaajille lähetetään tyÜpajamateriaali ja kaikille kesän 2021 Luova lava -leirien järjestäjille lähetetään materiaali, kun yhteistyÜsopimus on tehty. Materiaali valmistuu helmikuussa.

Ohjaajille järjestetään koulutusta Luova lava -tyÜpajan vetämiseen ohjaajanpäivien yhteydessä 10.4. Helsingissä, johon ilmoi�autuminen on käynnissä nuorisoseurojen tapahtumakalenterin kau�a.

Luova lava -päiväleirit Kesä lähestyy kohisten ja on aika suunnitella Luova lava -leirejä.

Luova lava -päiväleirejä järjestetään ympäri Suomea, ja myÜs jokaisella nuorisoseuralla on mahdollisuus järjestää leiri. Kesän teema Jänni�ävät juuret innostaa osallistujia mielikuvituksellisiin seikkailuihin historiaan ja nykypäivään tulevaisuu�a unohtama�a. Luova lava -leirien järjestämisen tueksi on tehty niin järjestäjän kuin ohjaajan opas.

Ohjaajille on tarjolla koulutusta verkossa ďż˝istaina 11.5. klo 15–17. Lisä�etoja nuorisoseurat.ďŹ /toiminta/luova-lava/ Luova lava -päiväleirin järjestäjä saa kaďż˝avan tukipakeďż˝n ilmoiďż˝auduďż˝uaan leirin järjestäjäksi. Lisäksi järjestäjä voi halutessaan ďż˝lata osallistujilleen vakuutuksen ja luova lava t-paidat.

Luova lava -toiminta on Nuorisoseurojen esittävien taiteiden leiri- ja harrastustoimintaa, jossa sisältÜnä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki. Osallistujien oma luovuus ja osallisuus ovat keskeistä toiminnassa. Luova lava on matalan kynnyksen taidetoimintaa – osallistujilla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta taiteen harrastamisesta. Luova lava kerho- ja leiritoimintaa voi järjestää jokainen nuorisoseura halutessaan.

23

TALVISET PUUHAT ILAHDUTTAVAT Teksti ja kuvat Iija Filén Kuvitus Joni Sivonen

Pakkasen paukkuessa kannattaa pukea lämpimästi päälle ja suunnata ulos touhuamaan. Ehditkö viikonlopun aikana kokeilla kaikki seuraavat vinkit?

1. Lähde luistelemaan lähikentälle. Ota mukaasi esimerkiksi tukeva muovilaatikko ja kokeile vauhdikasta kelkkakuljetusta istumalla laatikon päälle ja pyytämällä kaveria työntämään.

Jäälyhty Perinteinen jäälyhty on kotipihan kaunistus talvipakkasilla. Käyttämällä eri muotoisia astioita, lisäämällä elintarvikevärejä tai lisäämällä veden joukkoon eri esineitä saat mukavaa vaihtelua lyhtyihin.

1. Täytä astia kylmällä vedelle. Millainen lyhty tulisi erimerkiksi löylyämpäristä tai kakkuvuoasta?

2. Halutessasi voit lisätä veden joukkoon elintarvikevärejä, kasveja ja lehtiä tai erilaisia esineitä.

3. Nuorisoseuralyhdyn saat tulostamalla esimerkiksi juhlavuoden logon sivulta www.nuorisoseurat.fi/juhlavuosi. Kiinnitä tulostettu paperi väärinpäin ämpärin reunalle teipillä.

4. Vie asti ulos jäätymään pakkaskelillä.

2. Pyörittele pihaan lumilyhty ja laita illalla sisälle kynttilä lenkkeilijöitä ilahduttamaan.

3. Suksilla voi tehdä muutakin kuin hiihtää. Miten olisi hippa tai viestileikki suksien avulla?

4. Lähde katomaan lumista luontoa. Pakkaa termospulloon kaakaota ja ota mukaan makkarapaketti, jos nuotiopaikka löytyy lähistöltä.

5. Isolle lumiselle alueelle voi tallomalla tehdä kärrynpyörän muotoon hipparadan. Juosta saa luonnollisesti vain tallotulla radalla.

6. Metsästä löytyy monia eläinten jälkiä lumesta. Tunnistatko lumessa kulkijat jälkien perusteella?

7. Kovalla pakkasella vesi jäätyy nopeasti. Laita tyhjän maitopurkin sisään vettä ja vie ulos jäätymään. Jäätyneestä palasta voi kaivertaa upeita taideteoksia.

5. Varmista, ettei astia jäädy kokonaan. Lopeta jäädytys, kun keskelle vielä mahtuu kynttilä.

8. Talviseen lumeen saa tehtyä hienoja tilataideteoksia. Käytä käpyjä, oksia ja muita luonnosta löytyviä elementtejä ja hyödynnä myös lunta teoksessa.

6. Vie astia pesuhuoneeseen ja kumoa varovasti. Muutaman minuutin kuluttua lyhty irtoaa astiasta.

9. Lumeen saa helposti tehtyä salapoliisijäljitystä. Lähde liikkeelle ja tee jälkiä. Löytävätkö perääsi lähtevät sinut jälkien perusteella?

7. Tee lyhdyn päälle varovasti reikä terävällä esineellä.

10. Pimeällä heijastimet kiiluvat kivasti taskulampun valossa.

Löytävätkö kaverit kaikki sinun piilottamasi heijastimet metsästä?

8. Vie lyhty ulos ja laita kynttilä sisään valaisemaan.

24

Eläköön Folk! – Pohjoisilla poluilla striimataan Tampereelta 20.2.2021 Teksti Maarit Saarelainen Kuva Jimmy Träskelin

E

läköön Folk! -tapahtuma antaa äänen ja tilan kansanmuusikoille ja kansantanssijoille, jotka katsovat kohti valoisampaa vuotta 2021. Tampere-talolta nähdään tammikuulta siirretyn Folklandia-risteilyn parhaita paloja ja nostetaan malja 140-vuotiaalle nuorisoseurajärjestölle.

Eläköön Folk! -gaalassa palkitaan alan ansioituneita toimijoita: Vuoden Wäinö, Vuoden tanssiteko, Vuoden 2020 kansanmusiikkilevy, Vuoden Nuori Pelimanni 2021, Kaustisen Vuoden yhtye, Kultakantele ja nuorisoseurojen Vuoden ohjaajat.

Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen FolkForum -seminaarissa avataan näkökulmia vuoden 2021 ”Pohjoisilla poluilla – På nordliga stigar – Treading Northern Trails” -teemaan.

Kansanmusiikin ja kansantanssin eturivin artisteista Eläköön Folk! -gaalassa esiintyvät Maria Kalaniemi & Eero Grundström duo (kuvassa), joka vie

kuulijansa musiikilliselle tanssimatkalle suomalaiseen mielenmaisemaan sekä Progmatics-yhtye, jonka musiikin toinen jalka on tiukasti Jukolan pellossa ja toi-

nen kiitää nykypäivän soundi- ja rytmimaailmoissa. Yhtyeessä soittavat Jouko Kyhälä, Janne Lappalainen, Markku Lepistö ja Perttu Paappanen. Gaalassa on tietysti mukana myös Pispalan Sottiisin Vuoden 2020 kansantanssiyhtye Kimurantti, joka tarjoilee vauhdikasta mestaritason meininkiä Lappeenrannasta.

Eläköön Folk! -tapahtuman järjestävät Suomen Nuorisoseurat, Tampereen kaupunki, KEK ja Folklandian taustajärjestäjät yhdessä Tampere-talon ja paikallisten toimijoiden kanssa. Käytännön järjestelyistä vastaa Nuorisoseurojen Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto Tampereella.

Koronatilanteen vuoksi tapahtuma järjestetään striimattuna. Sitä voi seurata kotisohvilta verkossa.

www.folklandia.fi

Kalenoita tanssitaan taas kesäkuussa Teksti Maarit Saarelainen Kuva Riikka Järvinen

N

uorisoseurojen 140-juhlavuoden lasten ja nuorten päätapahtuma Kalenat on Lappeenrannassa 10.– 13.6.2021 järjestettävä lasten ja nuorten kansantanssifestivaali. Sinne odotetaan satoja kansantanssin taitajia ympäri Suomen. Kansantanssi näkyy ja kuuluu kaduilla, torilla ja satamassa.

Tulevana kesänä korona kurittaa myös Kalenoita. Perinteinen pääjuhla muotoillaan uudelleen, mutta kuten ennenkin Kalenoissa seikkaillaan joka

päivä. Koko perheen ohjelmaan sisältyy konsertteja, työpajoja ja illanviettoja.

Tapahtumapaikat ja majoitus keskittyvät tuttuun tapaan Kimpisen kampukselle ja sen läheisyyteen. Kalenoihin ilmoittaudutaan 15.3.–15.4.2021 välisenä aikana tapahtuman verkkosivuille ladattavan linkin kautta. Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös Suomen Nuorisoseurojen lasten kansantanssikatselmus Tanssiralli.

Kalenat-tapahtuma on tuttu jo 70luvulta ja joka kerta se on tarjonnut kaupungille jotain uutta ihmeteltävää.

Eteläkarjalaisen nuorisoseuratyön historiikissa kerrotaan, että tapahtumana Kalenat sai alkunsa 1974 eteläkarjalaisilla maakuntajuhlilla. Tämä maakuntajuhlaperinne hiipui 90-luvulla, mutta vuonna 1999 Kalenat otetiin lasten ja nuorten kansantanssitapahtuman käyttöön, syntyi Lasten Kalenat. Nykyisin se on tuttavallisesti pelkkä Kalenat.

Tapahtuman järjestelyissä seurataan koronapandemian tilannetta ajantasaisesti ja toimitaan vastuullisesti vallitsevien säädösten mukaisesti. Muutokset ovat mahdollisia.

Mikä ihmeen Kalenat?

"Kalena-sana on lähtöisin venäjän kielen polvi-sanasta ja sen muunnos on tarkoittanut myös eräänlaisia nurkkatansseja. Viipurin puolessa on juhlista käytetty myös ruotsalaisperäistä kalassit-nimitystä. Kannaksella kalenoilla on ollut yleisesti hauskanpidon ja juhlimisen merkitys, sanottiinhan 'olnii mukavat kalenat jottaha', kun tultiin onnistuneesta juhlasta kotiin."

– Oikiil assiil – eteläkarjalaisen nuorisoseuratyön historia

Seuraa meitä kalenat.fi @kalenatsuomi

Ilmoittautuminen Kalenoihin 15.3.2021 alkaen!

#kalenat kalenat_lappeenranta

25 Nuorisoseurat on Kansalaisfoorumin jäsenjärjestö ja sen kaikki palvelut ovat jokaisen nuorisoseuran käytettävissä.

Kansalaisfoorumi tarjoaa koulutusta, tietoa, tukea ja muita palveluita kulttuuri- ja kansalaistoimintaan. Katso lisää: kansalaisfoorumi.fi

Joona Rossinen

Vapaaehtoisuus yhdistysten ytimessä V

apaaehtoistyön käytännön haasteita yhdistyksissä ovat muun muassa se, että työt kasaantuvat pienelle porukalle, uusia toimijoita ei lähde mukaan eikä pitkäjänteiseen toimintaan sitouduta. Ihmiset myös kiinnittyvät enemmän ilmiöihin ja merkityksiin kuin organisaatioihin.

Seuraavassa on vinkkejä vapaaehtoistyön kehittämiseen.

1) Tarkista, onko yhdistyksen toiminta ja tarkoitus ajan tasalla Miettikää yhdistyksen toiminnan ydintarkoitus ja pohtikaa, ketä ja mitä varten toiminta on olemassa. Kun yhdistyksen yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen merkitys on selkeä, on sen toimintaan helpompi tulla mukaan.

2) Tee vapaaehtoiseksi tuleminen helpoksi ja houkuttelevaksi

Tee vapaaehtoistoiminnan kautta annettu apu ja hyöty laajasti näkyväksi. Aito kiittäminen ja palkitseminen ovat tärkeintä.

4) Suosi avointa ja rentoa päätöksentekoa Tarjoa kaikille yhdistyksen jäsenille mahdollisuus tulla kuuntelemaan hallituksen kokouksia. Anna vastuuta! Se motivoi, viestii luottamusta ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Uusiakin jäseniä voi pyytää mukaan päätöksentekoon ja yhdistysten hallitustyöskentelyyn. Anna uusien luoda uudenlaisia toiminnan tapoja. Luovu hierarkkisuudesta.

Hallituksen kokoukset voi pitää viihtyisästi puistossa tai saunaillassa. Rento ja luova ympäristö mahdollistaa innovatiivisten ideoiden syntymisen.

5) Panosta viestintään

Paras tapa houkutella uusia tulokkaita on huolehtia hyvin toiminnassa jo mukana olevista. Kannusta vapaaehtoisia viestimään toiminnasta eteenpäin ja päästä uusia ihmisiä kokeilemaan vapaaehtoisuutta, ennen kuin täytyy sitoutua jäseneksi. Kerro jäsenmaksu- ja lahjoituspyyntöjen yhteydessä vapaaehtoistoiminnasta.

Viestintä tuo uusia jäseniä, sitouttaa ja aktivoi nykyisiä sekä luo mielikuvaa yhdistyksen toiminnan merkityksestä. Pidä huolta, että yhdistyksesi on avoin ja toivottaa tervetulleeksi erilaisia ihmisiä moninaisista taustoista. Kerro kuvien ja videoiden avulla jokapäiväisestä toiminnastasi sekä vapaaehtoisuuden vaikutuksista.

3) Tarjoa monenlaisia mukanaolon mahdollisuuksia ja kiitä

6) Seuraa aikaasi ja ennakoi tulevaisuutta

Tarjoa mahdollisuuksia osallistua erilaisissa elämäntilanteissa. Tuo selkeästi esille tehtävänkuvaukset ja vastuut ja perehdytä työhön. Kerro työpanoksen hyödyistä sekä siitä, mitä vapaaehtoisuudesta oppii. Anna uusille mahdollisuus kokeilla ja toteuttaa omia ideoita.

Megatrendit sekä globaalit ja paikalliset tapahtumat vaikuttavat järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan. Esimerkiksi korona-aika on lisännyt suomalaisten auttamishalua ja tuonut uusia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan.

Työelämän murros ja yksilön merkitysten etsintä vaikuttavat varmasti tulevaisuuden vapaaehtoistyöhön.

Havainnoi tulevaisuuden signaaleja ja ole avoin.

Oman aktiivisen, kokeilevan ja uudistusvoimaisen toiminnan kautta myös luodaan toivottua tulevaisuutta.

Lue jutun laajempi versio verkkosivuillamme: kansalaisfoorumi.fi/vapaaehtoisuus-yhdistystenytimessa

Kukka-Maaria Vuorikoski

Kirjoittaja toimii koulutussuunnittelijana Kansalaisfoorumissa.

Koulutukset verkkoon – me autamme!

Verkkokeijultamme, mediakasvattaja Sanna-Mari Suopajärveltä, saatte tukea etäopetuksen suunnitteluun ja toteutukseen videoneuvotteluyhteyksiä ja osallistavia sovelluksia hyödyntäen. Hän auttaa myös opetusmateriaalien verkkoistamisessa ja vuorovaikutuksen tukemisessa verkko-opetuksessa. Verkkokeijun tuki on jäsenillemme maksutonta ja sitä voitte tiedustella Tuula Hyystinmäeltä osoitteesta tuula.hyystinmaki@kansalaisfoorumi.fi.

Peda.net-sivustoltamme löydätte ohjeita opetuksesta ja ohjaamisesta verkossa. Viimeisin lisäys aineistoon ovat ohjeet opintotuntien laskemiseen verkko-opetuksessa: peda.net/kansalaisfoorumi.

Ilmoittaudu koulutuksiimme Nuorisoseuralaiset saavat koulutuksistamme jäsenalennusta.

Tarkista kurssitarjontamme verkkosivuiltamme ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa kansalaisfoorumi.fi/koulutukset.

26

Kolumni

Uusi vuosi, uudet (?) kujeet V

uoden vaihtuminen on aina yhtä kutkuttava tunne. Osa hyvästelee menneen vuoden haikeudella ja toiset taas eivät malta odottaa vuoden vaihtumista. Viime vuoden jälkeen monet eivät malttaneet odottaa vuoden vaihtumista.

Vaikka viime vuosi on ollut monille erittäin raskas, haluan uskoa, että olemme siitä myös oppineet paljon, myös omissa nuorisoseuroissamme.

Haluankin antaa suuren, suuren kiitoksen kaikille vapaaehtoisille, jotka ovat pyyteettömällä työllään saaneet oman nuorisoseuransa pidettyä pystyssä vaikeista ajoista huolimatta. Ehdotankin, että jokainen nuorisoseurojen vapaaehtoinen keittää itselleen pullakahvit tätä lukiessaan ja kiittää itseään siitä, kuinka tärkeää ja hienoa työtä hän tekee. Ilman vapaaehtoisia eivät seurat pyörisi. Vaikka välillä tuntuu vaikeal-

ta, niin silti olette jaksaneet tehdä työtä, jolla on tarkoitus. Itse keitin omat kahvini jo tätä kirjoittaessa ja taidanpa keittää vielä uudet tätä lehdestä lukiessani.

Mitä sitten opimme kuluneesta vuodesta? Ainakin sen, että meistä on mihin vain ja saamme asiat hoidettua vaikeissakin hetkissä. Olemme varmasti myös oppineet nauttimaan niistä hetkistä, kun näemme ihmisiä ja saamme viettää aikaa heidän kanssaan. Myös monissa työyhteisöissä on huomattu, että työt tulevat hoidetuksi samalla järjestelmällisyydellä niin kotoa kuin työpaikaltakin käsin. Voisimmeko siis jatkaa tämän kehittämistä myös tänäkin vuonna?

Vaikka ihmisten seura ja uusien ihmisten näkeminen tekee minut onnelliseksi, olin erittäin iloinen, kun Suomen Nuorisoseurojen syysvaltuusto järjestettiin etäyhteyden välityksellä. Monta

hienoa kontaktia ja tapaamista jäi etäilyn takia kokematta, mutta silti jollain tasolla nautin kokouksesta, kun sain osallistua siihen omalta kotisohvalta käsin. Kiitos järjestäjille, että teitte etäkokouksen mahdolliseksi meille valtuutetuille. Teitte äärettömän hienoa työtä.

Uskon, että mennyt vuosi on antanut meille paljon uusia opittuja tietoja ja taitoja. Olemme oppineet, mitä kaikkea sellaista pystymme ja osaamme tehdä, mihin emme edes tienneet kykenevämme. Toivottavasti osaamme käyttää näitä taitoja jatkossakin emmekä unohda kaikkea oppimaamme emmekä sitä, minkä takia olemme ponnistelleet.

Työmme nuorisoseuroissa on tärkeää.

Ihanaa alkanutta vuotta kaikille nuorisoseuralaisille!

Maiju Partanen Kirjoittaja on Jyväskylästä kotoisin oleva kansantanssin harrastaja yli 20 vuoden ajalta. Kotiseuransa ISOn Tanhuujien lisäksi hän tanssii Karjalan Nuorissa Helsingissä.

H-kilta

Kiltapäivät ja Jutajaiset syksyllä Rovaniemellä S

oitin Kukkohovin Juhalle Muhokselle. Pohjois-Pohjanmaalla oleva Muhos on tuttu juttu kaikille suomalaisille, siis niille, jotka ymmärtävät jotain kauneuden päälle ja niille, jotka ovat tarpeeksi vanhoja muistaakseen, että 1952 sieltä löytyi tyttö, joka valittiin maailman ja koko universumin kauneimmaksi naiseksi. Hän oli nimeltään Armi Kuusela. Jaa, että mitenkäs minä Kukkohovin Juhasta pääsin Armi Kuuselaan. Ihan vaan siksi, että monille vanhemmille Hermanneille Muhoksen nimellä on erityisesti Armi Kuuselan ansiosta aivan erityinen hohtonsa.

Juha edustaa tässä meitä kaikkia turhautuneita Hermanneja. Turhautuneita siksi, että juuri kun olemme elämämme siinä vaiheessa, jolloin on aikaa värkätä, istua kokouksia, antaa vanhan viisaan vaikutelma ja erityisesti panna kuulumaan kokemuksen rintaääni, niin joudumme olemaan kotona ja vain toivoa, että tämä toimintakaranteeni olisi jo

ohitse. Kukkohovin Juhaa voi sanoa alueensa tukipylvääksi: ei ole juuri yhdistystä tai järjestöä, jossa hän ei toimi. Kokouksia ja eri tilaisuuksia on lähes parisataa vuodessa, tien päällä tuhansia kilometrejä, aamuöisiä herätyksiä, myöhäisiä

Juha Kukkohovi on valtakunnallisen H-killan jäsen ja todellinen aktiivi yhdistys- ja järjestötoiminnassa.

nukkumaanmenoja. Ei ole tyhjää hetkeä, kun on puheenjohtaja, järjestysmies, baarimestari, poliitikko, aasinhoitaja, sihteeri, rivijäsen, lipunmyyjä, lammaspaimen, talkoomies, agrologi, viikatemies...

Juhan energisyys ja osallistumisen ilo on vaikuttanut Pohjois-Pohjanmaata laveamminkin. Siksi kohta vuoden riehunut pandemia tuntuu erityisesti tällaisten energiapakkausten elämässä. Juhan elämä on viime maaliskuusta lähtien ollut tylsää. Pääasiassa kotihommia. Ihmisten näkeminen ja tapaaminen, kokouksiin valmistautuminen ja niihin matkustaminen, tuttujen kanssa raataminen; tämä kaikki on minimoitu.

Meidän kaikkien yhteinen toive on, että koronasta voitaisiin tänä vuonna päästä eroon ainakin niin, että voisimme elpyä normaaliin toimintaan viimeistään ensi syksynä.

Valtakunnallinen H-kilta, jonka kiltaneuvoston jäsen Juha myös on, on joutunut pariin otteeseen perumaan Kilta-

päivät koronan vuoksi. Uusi yritys tehdään ensi syksynä. Kiltapäivät pidetään 11.–12. syyskuuta 2021 Rovaniemellä.

Ajankohta osuu samaan aikaan Jutajaisten kanssa. Samaan aikaan juhlii myös Rovaniemen kaupunki Rovaniemi-viikkoa. On selvää, että juhlien onnistuminen riippuu koronatilanteesta. Kokoonnumme, jos se on turvallista. Joten, ystävät kalliit, pistäkää päivämäärä nyt muistiin. Tämä on alustava, mutta virallinen kutsu. Tarkka ohjelma ja ilmoittautumisohjeet kerrotaan myöhemmin.

Viime maaliskuussa alkanut koronavuosi on täyttymässä. Se on opettanut meitä paljon. Toivottavasti olemme osanneet kerätä itseemme positiivista energiaa, jonka pandemian hellittäessä voimme päästää yhdessä toimimalla irralleen. Rakas järjestömme täyttää 140 vuotta. Mahtavaa olla siinä mukana.

Heikki Tuomi-Nikula Ukko-Hermanni

27

Kaikki nuorisoseurojen näyttämöt ovat Suomen Harrastajateatteriliiton jäsennäyttämöitä. Se tarkoittaa, että SHT:n tuottamat koulutukset ja muut palvelut ovat nuorisoseurojen saatavilla. Katso lisää osoitteessa www.shtl.fi.

Yhteystiedot

Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa

Suomen Nuorisoseurat ry Eija Jokilahti

Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 050 468 6388 hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame

Etelä-Pohjanmaa Keskuskatu 11 B 16, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa

Kainuu Pentinpurontie 133, 88270 Vuolijoki 040 418 7412 tervonen.timo@gmail.com

Keski-Pohjanmaa Siltatie 20, 69600, Kaustinen 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa

Keski-Suomi Sepänkatu 14 C, 40720 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi

Suomen Harrastajateatteriliitto jakaa lähes 20 000 euroa korona-apua Harrastajateattereiden ahdinko syvenee, tuotannot ovat jäissä ja pikaisia toimia tarvitaan. Tästä syystä Suomen Harrastajateatteriliitto on tehnyt poikkeuksellisen päätöksen: Vuoden 2021 tuotantoavustuksia ja koulutusavustuksia ei jaeta, vaan kaikki rahat yhdistetään yhdeksi korona-hätäavustukseksi.

Summa ei siltikään ole suuri, mutta toivomme sen auttavan niitä teattereita, jotka ovat pahimmassa pulassa. Liitto jatkaa edelleen jokapäiväisiä toimia suuremman avustuspotin saamiseksi valtiolta.

Pidetään yhtä ja tuetaan toisiamme.

Hakuohjeet ja -ehdot löydät osoitteesta www.shtl.fi/avustukset. Hakuaika päättyy 21.2.2021.

Päätökset tehdään ja niistä tiedotetaan hakijoita viikolla 8. Avustusta jaetaan yhteensä 18 000€.

Harrastajateatterikesän hakuaika käynnissä 1.2.–6.4.2021 Ohjelmiston valitsee liiton toiminnanjohtaja Sanna Saarela. Raadissa vuonna 2021 ovat näyttelijä Jukka-Pekka Mikkonen, ohjaaja ja dramaturgi Seppo Honkonen sekä näyttelijä Jaana Pesonen. Harrastajateatterikesä järjestetään 20.–22.8.2021 Jyväskylän kaupunginteatterilla.

Lisätietoa osoitteessa www.harrastajateatterikesa.fi.

Suomen Harrastajateatteriliiton TULEVAISUUSTORSTAIT Tulevaisuustorstait ovat osallistujille ilmainen webinaarisarja, jossa keskustellaan vaihtuvan luennoitsijan ja liiton toiminnanjohtajan Sanna Saarelan kanssa harrastajateatterin tulevaisuudesta. Vierailijoina Tatu Mönttinen, Maria Oiva ja Juha Hurme. Webinaarisarja huipentuu loppukeväällä lauantaina 29.5. Vastuunjakajat-tapaamiseen Lappajärven Kivitipussa.

Lisätietoa osoitteessa www.shtl.fi/tulevaisuustorstait.

Suomen Harrastajateatteriliiton Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma on julkaistu! Tutustu suunnitelmaan verkkosivuillamme.

Kevään koulutuskalenteristamme löydät paljon mielenkiintoisia ja ajankohtaisia koulutuksia. Myös verkkototeutuksia on lisätty! www.shtl.fi/koulutus Ollaan yhteyksissä!

Sanna, Minna ja Mari www.shtl.fi / sht@shtl.fi

Lappi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 elle.syvajarvi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi

Lounais-Suomi Tiina Koskinen 050 340 6566 Keskustori 4, 33100 Tampere Karoliina Hursti 044 059 1913 Yhteisötalo Otava, Otavankatu 5, 28100 Pori lounais-suomi@nuorisoseurat.fi www.lounais-suomi.nuorisoseurat.fi

Pohjois-Karjala Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu 050 342 2054 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala

Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Savo Puijonsarventie 54, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo

Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa

Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 045 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa

Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 050 539 3333 katja.partanen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo

HELMIKUU 18.–21.2.

20.2.

24.2.

27.–28.2.

28.2.

38. Talvipäivät, Iisalmi Eläköön Folk! Stream – Pohjoisilla poluilla, Tampere (virtuaalinen tapahtuma) Lounais-Suomen seurakahvit, Teams-kokous KNoppi-ohjaajakoulutus osa 1, Rovaniemi Maakunnallinen Kalevalanpäivän juhla, Koivukartano, Iinattijärvi

MAALISKUU 6.–7.3.

13.3.

18.3.

21.3.

21.3.

27.3.

27.–28.3.

Kansantanssin ohjaajankoulutus osa 2, Rovaniemi Valtakunnallinen teatteritoimijoiden tapaaminen verkossa Ohjaajan polku, osaaminen ja työurat -webinaari Valtakunnallinen nuorisoseurapäivän etäjuhla, Helsinki Neljän maakunnan Marianpäivän juhla, Oulunsalo Kalkkareitten Kulttuurikeikka -etätapahtuma KNoppi -ohjaajakoulutus osa 2, Rovaniemi

HUHTIKUU 9.–11.4.

14.4.

17.4.

23.–25.4.

Ohjaajapäivät, Meriharjun kurssikeskus, Helsinki Ylä-Savon nuorisoseurojen aluefoorumi Pohjois-Karjalan aluefoorumi RAMPPIKUUME – virtuaaliset valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät

TOUKOKUU 5.5.

8.5.

13.5.

14.–16.5.

15.5.

21.–23.5.

29.–30.5.

Pohjois-Savon aluefoorumi, Leppävirta KevätKallava, Kulttuuriareena 44, Kuopio Lasten ja nuorten teatteritapahtuma, Imatra Nasta – lasten ja nuorten teatteritapahtuma, Rovaniemi Lounais-Suomen aluefoorumi Nuori Kulttuuri Festival, Pori Kevätvaltuusto, Jyväskylä

Maria Vojtovicova / Unsplash.com

TAPAHTUMAKALENTERI

KESÄKUU 7.–18.6.

10.–13.6.

17.–20.6.

24.6.

Luova lava -päiväleirejä eri puolella Suomea: katso tarkemmat tiedot leireistä: nuorisoseurat.fi/toiminta/luova-lava Kalenat, Lappeenranta Maakuntajuhlat Lakeuden Ilo, Liminka ja Lumijoki 140-vuotiskakkukahvit eri puolilla Suomea

Noudatamme tapahtumissa voimassa olevia viranomaismääräyksiä.

Muutokset mahdollisia.

www.ramppikuume.net