Page 1

2018 • 1

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Ulla Konttinen teki 40-vuotisen uran Nuorisoseuroilla

s. 8–9

Opiskeluaika Paukkulassa on elämän parhaita vuosia

s. 12–13

Vuoden ohjaajat Marika Timonen ja Tatu Parviainen

s. 14–15

Matkalla ohjaajaksi: nuorten ajatuksia ohjaajakoulutuksista

s. 20


2

Tarinamme tulevat seuraavista paikoista:

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Vapaaehtoistoiminnasta iloa ja merkityksellisyyttä

3

Pääkirjoitus: Nuorisoseuroissa opitaan pärjäämisen taitoja

4

Uuden polven esiinmarssi satavuotiaan kunniaksi

5

Meidän kylä larppaa!

6

Järjestöuutisia

7

Puheenjohtajalta: Juhlahumua ja vihaista puhetta

8

”Jokaisella lapsella on oikeus harrastaa”

10

Vinkkejä monikulttuurisen ja monikielisen lapsiryhmän ohjaamiseen

11

Nuorisoseurakokouksen askelmerkit

12

Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan taika säilyy läpi vuosikymmenten

14

Vuoden ohjaajat tuovat lapsille ja nuorille onnistumisen tunteita

16

Vuoden tanssiteko: Mies – Tanssipidot

17

Esko-patsas yhteistyölle

18

Nuori Kulttuuri ja SOUNDS -aluetapahtumat valtaavat Suomen

19

Ilonpitoa ilmassa – osallistu Pispalan Sottiisiin

20

Unelmana oma ryhmä

21

Kannustamistakin pitää harjoitella

22

Ihan pihalla: Paperikirjeen paluu

22

Palkitut 2017

23

Puuhanurkka

23

Folklandiassa ollaan yhdenvertaisia

24

Lyhyesti

26

Kolumni: Portinvartijoita

27

Teatterilaiva Silja Europalle

27

Yhteystiedot

26

15

25

16

14 11

24

5

25

19

12

4 6

10

18 17

24

8-9

27

6

23

Vapaaehtoistoiminnasta iloa ja merkityksellisyyttä

Alakerta ”Älä kysy mitä maa voi tehdä puolestasi,

suomalaiset haluaisivat tehdä vapaaehtois-

tysten verotuksesta. Tässä yhteydessä on

tiovarainministeriön työryhmän tuloksena

vaan kysy, mitä sinä voit tehdä maasi puo-

työtä, jos siihen ryhtyminen olisi helppoa.

tarkoitus arvioida myös vapaaehtoistoimin-

järjestöillä ja julkisella hallinnolla on yhtei-

lesta”. Tässä John. F. Kennedyn kiteytyk-

Valtion tehtävänä on mahdollistaa aktii-

taan liittyvien verovapaiden kustannusten

nen työlista, mitä pitää korjata. Haluan

sessä on erityistä suuruutta valtioiden

vinen kansalaisuus ja merkityksellinen

korvausten soveltamisalan laajuutta sekä

myös korostaa, että ei tehdä sutta ja sekun-

olemassaoloon, itsenäisyyteen, kansalai-

toiminta järjestöissä. Toimintaa hankaloit-

matkakustannusten enimmäismäärän riit-

daa, vaan tehdään valmistelut korjauksiksi

suuteen ja yhdessä tekemiseen liittyen.

tavia huolia on ratkottava. Viime vaalikau-

tävyyttä.

siten, että niitä ei heti tarvitse uudelleen

Ajatuksissani järjestö- ja vapaaehtoistoi-

den lopulla käynnistetty vapaaehtoistyön

Valtionavustusten hakuprosessien kir-

mintaan lähdetään Kennedyn kuvaamassa

lainsäädännön ja ohjeistuksen kehittämis-

javuus eri hallinnonaloilla on aiheuttanut

hengessä: ihmisellä on halua auttaa, tukea

tarpeita kartoittanut työryhmä luovutti

päänvaivaa monessa järjestössä. Nyt käyn-

ja olla mukana kansalaistoiminnassa, seu-

raporttinsa syksyllä 2015 allekirjoittaneel-

nissä on digihanke, jossa hakumenettelyi-

roissa, järjestöissä ja yhdistyksissä.

le. Erityisen tärkeää työssä oli kansalaisjär-

tä yhtenäistetään ja digitalisoidaan. Myös

jestöjen rooli.

nykyiseen rahankeräyslakiin on toivottu

Samalla yhdistystoiminnan on annettava osallistujilleen myös iloa ja merkitykselli-

Vapaaehtoistyön koordinointi on raporvalmistumisen

jälkeen

ketteryyttä. Rahankeräyslain täysremonttia

syyttä: kukaan ei jaksa ilta tai viikko toisen-

tin

vastuutettu

valmistellut työryhmä sai työnsä valmiiksi

sa jälkeen lähteä mukaan vapaaehtoistoi-

oikeusministeriölle. Aikaisemmin kokonais-

tammikuussa 2018. Sisäministeriön lakieh-

mintaan, jos lähteminen alkaa tuntua yhä

näkemys puuttui. Vapaaehtoistoimijoille on

dotus on parhaillaan laajalla lausuntokier-

useammin velvollisuudelta ja pakkopullalta.

nyt rakennettu tukisivusto, jonne on koot-

roksella.

Järjestöjen merkitys on Suomessa val-

tu eri viranomaisten ohjeistuksia. Ohjeita

Monista lukijoista voi tuntua, että hitaat

tavan suuri. Lähes 40 % väestöstä tekee

on selkeytetty ja tämä työ jatkuu edelleen.

ovat herrojen kiireet ja eikö ”ne saa noita

vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön merki-

Tukisivusto löytyy demokratia.fi-sivustolta.

selviä ongelmia nopeammin ratkaistua?”.

tys hyvinvoinnin lähteenä tunnustetaan ylei-

Valtiovarainministeriö käynnistää kevään

Pidän kuitenkin tärkeänä, että vapaaeh-

sesti. Tutkimusten mukaan yhä useammat

2018 aikana selvityksen säätiöiden ja yhdis-

toistyön ongelmakohtia kartoittaneen val-

avata ja perata.

Anu Vehviläinen

Kunta- ja uudistusministeri


3

Pääkirjoitus

Nuorisoseuroissa opitaan pärjäämisen taitoja K

un pysähtyy ja katsoo taaksepäin, huomaa kuinka nopeasti maailma muuttuu. Tässä ajassa puhutaan digitalisaatiosta, uberisaatiosta, tekoälystä ja robotisaatiosta, jotka olivat vielä hetki sitten tieteiselokuvien vakioaiheita. Kehitys on nopeampaa kuin koskaan ihmiskunnan historiassa ja tuskin kukaan osaa ennakoida, millaisessa maailmassa meidän lapsemme elävät aikuisina. Riippumatta siitä, millaiseksi maailma muuttuu, on hyvä muistaa, että ihmistä ja ihmisten välistä kanssakäymistä ei voi koskaan korvata teknologialla. Ihmisten välinen yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyyden kokemukset tulevat aina säilyttämään merkityksensä. Osallistuin jokin aika sitten valtioneuvoston järjestämään tulevaisuusseminaariin, jossa käytetyt puheenvuorot vahvistivat näkemystäni siitä, että alati muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa on edelleen tarvetta nuorisoseurojen tekemälle työlle. Nuorisoseuratoiminnan tavoitteena on opettaa lapsia toimimaan yhdessä, kehittää heidän vuorovaikutustaitojaan sekä antaa valmiuksia selviytyä ja toimia erilaisissa toimintaympäristöissä. Nuorisoseuratoiminnassa kasvaa osallistuvaksi, avoimeksi ja yhteistyökykyiseksi ihmiseksi.

Nämä taidot ovat osaamisen ytimessä myös tulevaisuudessa. Maailman muuttuessa tarvitaan ennen kaikkea vuorovaikutusosaamista sekä uteliaisuutta, kriittistä ajattelua, joustavuutta, uuden oppimista ja itsensä johtamisen taitoja. Juuri näitä pärjäämisen taitoja oppii nuorisoseuratoiminnassa, toimitpa sitten ohjaajana, harrastajana, luottamushenkilönä tai talkoolaisena. Ihmisenä kasvaminen ei ole vain lasten ja nuorten etuoikeus. Eri-ikäisten yhteistoiminta on tärkeä osa nuorisoseuratoimintaa. Se on järjestömme suuri rikkaus ja se erottaa meidät monista muista toimijoista. Eri-ikäisten yhteistoiminta mahdollistaa myös sukupolvien välisen oppimisen ja yhdessä kasvamisen. Nuorisoseuratoiminnan perusidea kestää aikaa ja meidän yhdessä tekemäämme työtä tarvitaan tulevaisuudessa entistäkin enemmän. Kuten hyvin tiedämme, nuorisoseuratoiminnassa oppii pärjäämisen taitoja, jotka kantavat läpi elämän.

Antti Kalliomaa Pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat ry

Kuva: Johannes Wilenius

JULKAISIJA PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSSIHTEERI TOIMITUSKUNTA TAITTO YHTEYSTIEDOT PAINOPAIKKA

Suomen Nuorisoseurat ry Antti Kalliomaa puh. 040 547 7157 Aura Piha Pia Matilainen, Joonas Pokkinen Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen Hannu Ala-Sankola, Ulla Konttinen Joni Sivonen Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa Iprint ISSN 2341-6246 (painettu)

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN. NRO 2/2018 ILMESTYY 17.5.2018 AINEISTO 20.4.2018 MENNESSÄ OSOITTEESEEN AURA.PIHA@NUORISOSEURAT.FI

4041 0895 Painotuote

KANNEN KUVA AMANDA RANNANJÄRVI


4

Nuorisoseurojen 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -hanke päättyi juhlavuoden viimeisenä päivänä 31.12.2017. Yhdessä saimme kerättyä 1013 tarinaa, huikea määrä! Tuettuja tapahtumia oli 77 kappaletta ja niiden

teemat olivat yhtä värikkäitä kuin tämän maan nuoret. 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa mahdollisti upeasti näkymisen ulospäin. Jaetuista avustuksista kolmasosa oli nuoriso-

seurajärjestölle aiemmin tuntemattomia tahoja. Lämpimät kiitokset kaikille tarinan tai tapahtuman merkeissä hankkeeseen osallistuneille sekä ikinuorille tukijoukoille!

Uuden polven esiinmarssi satavuotiaan kunniaksi

Nuoret vahvasti mukana satavuotisjuhlissa Teksti: Esa Keskinen Kuvat: Ari Keskinen

Pitkäjärven nuorisoseura juhli 100-vuotiasta itsenäisyyttä nuorison virittämällä kyläjuhlalla. Seura otti nuoret vahvasti mukaan tapahtuman tekemiseen ja haki 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -tukea Nuorisoseuroilta.

T

alkooväen löytäminen on aina vaikeaa. Nuorison innostaminen taas vielä vaikeampaa. Oriveden Pitkäjärvellä onnistuttiin molemmissa, kun joulukuussa Suomen itsenäisyysjuhlaa järjestivät seuraan kuuluvat lapset ja nuoret aikuiset. ”Olimme miettineet jo jonkin aikaa, että voisi järjestää vähän hienommat juhlat, ja mikä olisikaan ollut parempi syy siihen kuin 100-vuotias itsenäisyys”, kertoo juhlatoimikunnassa mukana ollut Eveliina Juselius.

tä eläkeläisiin mukana suunnittelussa, joten myös kompro-

Suomen lippua kantaa Jere Ojanen, airueina Annika Arvonen (lipun takana), Anna Arvonen ja Matilda Juselius (lipun takana) ja nuorisoseuran lippua kantaa Topias Orsama.

misseja oli tehtävä.” Järjestämisestä selvittiin kuitenkin juhlatoimikunnan mukaan ilman suurempia sukupolvien välisiä erimielisyyksiä. Juhla onnistuikin yli odotusten ja osallistujia oli lähemmäs 80. ”Sekä nuorisoseuran aktiivisempi porukka että kylän asukkaat ja mökkiläiset viihtyivät hyvin,” Juselius kuvailee. ”Tapahtumassa tehtiin vastuunjakoa nuorille, mikä kyllä kannatti”, seuran puheenjohtaja Tatu Arvonen kehuu.

23-vuotias Juselius asuu Tampereella, mutta vierailee

Nuorten vetämään ohjelmaan kuului muun muassa

taajaan vanhempiensa luona Pitkäjärvellä. Järjestäjäpo-

musiikkiesityksiä, vitsikimara, runonlausuntaa ja puhe Suo-

rukan rekrytointi oli helppoa, sillä monet ilmoittautuivat

melle. Satavuotisjuhla herättelikin henkiin perinteisiä nuo-

mukaan heti ideasta kuultuaan.

risoseuran juhlia ohjelmallisuuksineen.

”Hankalampaa oli vieraslistan teko, sillä olisi ollut mahta-

”Palaute oli, että näitä juhlia pitäisi olla joka vuosi. Täytyy

vaa kutsua vielä enemmän ihmisiä. Meitä oli ala-asteikäisis-

miettiä, voisiko jotain kehittää myös vuodelle 2018”, Juselius summaa.

Pitkäjärven nuorisoseuran järjestämässä Suomen 100-vuotisjuhlassa ohjelma oli nuorten vastuulla. Kuvassa runoa lausuvat Eero Keskinen, Elsa Keskinen, Aatos Anttila ja Anna Arvonen.


5

Erikoisimmat harrastukset

Peukalopainia maanantai-iltaisin? Tulitanssia talven pimeydessä? Harvinaisen kielen opettelua? Trikkausta, bleidausta tai parkouria? Sarjassa etsitään nuorisoseurojen erikoisimpia harrastuksia! Ilmianna oma seurasi ja lajisi toimitukselle: aura.piha@nuorisoseurat.fi.

Meidän kylä larppaa! Teksti: Solja ja Tino Sukanen Kuvat: Regina Wittsberg

M

eillä on Ahlaisissa aina tarve tehdä jotain uutta, jotain, mitä ei ihan joka pitäjässä ole. No siksi me ruvettiin larppaamaan. Larppaus pähkinänkuoressa: LARP on lyhenne englanninkielisistä sanoista live action role-playing eli live-roolipelaaminen. Kyseessä on vahvasti improvisaatioon ja eläytymiseen painottuva laji, jossa pelaajia eivät sido ennalta määrätyt vuorosanat tai juonikuviot. Ennakkoon sovittua on pelin lähtökohta, millaisessa maailmassa ja aikakaudessa eletään sekä millaisia tyyppejä eli hahmoja pelaajat ovat. Sovitun alkutilanteen jälkeen juonenkulku ja pelin lopputilanne riippuvat hahmojen toiminnasta. Yllätyksiäkin tulee. Pelimaailmat voivat olla käytännössä mitä vain, mutta esimerkiksi historialliset aiheet ja fantasia ovat suosittuja. Kun harrastuksen suosio kylän nuorten keskuudessa lähti kasvuun, Ahlaisten Nuorisoseuran johtokunta alkoi syksyllä 2012 pohtia, josko larppaajille voitaisiin rakentaa ihan oma pelipaikka. Pelipaikkaa haettiin Ahlaisten kylän ympäristöstä ja lopulta se löytyi Uppgårdista, aivan läheltä kylää. Alue on peltojen ympäröimä ja siellä on myös kaunis pieni lampi. Rahoitusta haettiin Karhuseudun Lea-

der-ohjelmasta, jonka tavoitteena oli maaseudun kehittäminen. Pelialueen rakentaminen alkoi syksyllä 2013. Ensimmäisenä harjakorkeuteen nousi hirsitaverna, jonka rakentamiseen tarvittavat tiedot ja taidot löytyivät tietenkin omasta kylästä. Tavernasta yli jääneistä hirsistä rakennettiin laavu yöpymistä varten. Myöhemmin alue täydentyi nuotiokodalla, vartiomiesten tuvalla sekä huussilla. Myös muuta pientä rekvisiittaa on rakenneltu. Alueen portilla vieraita ottaa vastaan koululaisten käsialaa oleva toteemipaalu. Ahlaisissa on siis vuodesta 2012 lähtien larpattu 1–3 pelin vuositahdilla ja keskimäärin 20 hengen pelaajajoukolla. Pelaamisen lisäksi on rakennettu peliaseita ja ommeltu roolivaatteita. Harrastusta on käyty myös esittelemässä tapahtumissa lähellä ja vähän kauempanakin, jopa ulkomaisia vieraita on käynyt tutustumassa. Paikalliset mediat ovat myös kiinnostuneet aiheesta, ja juttuja on kertynyt useita. Tällä hetkellä suunnitelmissa ovat avaruusaiheinen peli sekä 1700-luvulle sijoittuva ihmissusijahti.

Taikuriksi Ahlaisissa! Ahlaisten Nuorisoseura järjesti taikurikurssin jo toistamiseen Ahlaisten nuorisotilassa. Kurssille osallistui yksitoista lasta ja kurssin päätteeksi pikkutaikurit esittivät yleisölle taitojaan. Kurssilla opittiin narutemppuja, ilmapalloeläimien tekoa ja pari hiukan vaativampaakin taikatemppua, joita esitettiin yleisölle hämmästeltäviksi. Kurssilla oli kivaa ja jatkokurssia pyydettiin.


6

Järjestöuutisia

Aluefoorumit Vuoden 2018 aikana järjestetään eri puolilla Suomea nuorisoseurojen alueellisia foorumeita. Tilaisuuksia järjestetään sekä yhden maakunnan omana että useamman maakunnan yhteisfoorumeina. Foorumien teemat ja aiheet vaihtelevat alueittain, mutta yhteisesti käsiteltäviä asioita ovat: »» Maakunnallisten kasvufoorumien tulosten seuranta. Käydään läpi kasvufoorumien kokemuksia, tuloksia ja palautetta. »» Toiminnan suunnittelu. Haetaan osallistujilta eväitä alueen ja liiton vuoden 2019 toimintasuunnitelmaan. Nuorisoseurakokokoukseen valmistaudutaan antamalla eväitä kolmivuotisohjelman laatimiseen, kertomalla kokouksen järjestelyistä (mm. ohjelma ja kuljetukset), sekä valmistelemalla kokouksen valintoja ja ehdokasasettelua.

Aluefoorumien ajankohdat

Kuvitus: Akraseena Humina

17.1. Pohjois-Pohjanmaan aluefoorumi, Paavolan nuorisoseurantalo »» Pohjois-Pohjanmaa

Teija Nikkari aloitti Hämeen toiminnanohjaajana

27.1. Saimaan Nuorisoseurafoorumi ja ohjaajatapaaminen, Löydön kartano, Ristiina, Mikkeli »» Saimaa

Tervehdys Tampereelta! Olen Teija Nikkari, matkailun restonomi (AMK) ja aloitin työni Hämeen Nuorisoseurojen toiminnanohjaajana helmikuun alussa. Nuorisoseuratoiminta on minulle entuudestaan tuttua oman pitkäikäisen kansantanssiharrastuksen, ohjaajatoiminnan sekä erilaisten luottamustoimien kautta niin Etelä-Hämeen alueella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Olen aiemmin työskennellyt myös Kalevan Nuorten Liitolla sekä Tanssin osaamiskeskuksessa Lahdessa. Hämeen aluetoimiston tehtäviin siirryn

17.3. Lapin aluefoorumi »» Lappi 17.3. Etelä-Suomen aluefoorumi, Lahti »» Etelä-Häme ja Uusimaa 17.3. Lounais-Suomen aluefoorumi »» Häme, Satakunta ja Varsinais-Suomi 28.3. Kainuun aluefoorumi »» Kainuu 7.4. Kymin aluefoorumi, Aitomäen Nuorisoseurantalo, Kouvola »» Kymi 14.4. Itä-Suomen aluefoorumi, Alapitkän nuorisoseurantalo »» Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Ylä-Savo

Höntsäilystä hyvinvointia!

Sari Svensson

Nuorisoseurat on toteuttamassa kolmivuo-

vietettyäni edelliset neljä ja puoli vuotta matkustaen, opiskellen ja työskennellen eri puolilla maailmaa. Edelliset neljä talvikautta työskentelin Filippiineillä sukellusresortin johtajana ja sukelluskouluttajana. Toiminnanohjaajan tehtävinäni on tukea hämäläisten nuorisoseurojen tekemää lapsi-, nuoriso- ja vapaaehtoistyötä. Suunnittelen ja toteutan koulutuksia, tapahtumia ja kursseja yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Lisäksi hoidan yhteydenpitoa jäsenseuroihin ja teen seurakäyntejä.

Metropolia

”Hei, olen Sari ja asun Vantaalla rinta-

Olen innoissani työstäni Nuorisoseu-

tista Höntsä – silta eteenpäin! -ESR-han-

ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Diako-

mamiestalossa perheeni kanssa. Aloitin

roissa ja arvostan sen rakentaman kult-

ketta ajalla 1.2.2018–30.11.2020. Hank-

nissalaitoksen säätiö, Urheiluopisto Ki-

juuri työt Nuorisoseuroissa Höntsä-hank-

tuurisen nuorisotoiminnan merkitystä.”

keessa tavoitteena on lisätä toimijoiden

sakeskus, Oulun aikuiskoulutuskeskus

keessa.

välistä yhteistyötä ja vähentää ruohonjuu-

OAKK (Virpiniemen liikuntaopisto), Dia-

Minulla on taiteen ja kulttuurin saralla

ritason ja organisaatiolähtöisen toiminnan

konia-ammattikorkeakoulu Oy, Suomen

alempi ja pian valmistuva ylempi korkea-

välistä kuilua sekä lisätä 16-25 -vuotiaiden

Työväen Urheiluliitto TUL ry ja Suomen

koulututkinto, ammatillisen opettajan pä-

nuorten opiskelumotivaatiota ja hyvinvoin-

Nuorisoseurat ry.

tevyys sekä aiemmat opintoni liikunnan-

tia sekä tukea elämänhallintaa.

Hankkeen

toteuttavat

Nuorisoseurat tuo hankkeeseen kult-

ja nuoriso-ohjaamisesta.

Höntsäklubien,

tuurin ja taiteen harrastustoiminnan

Työkokemusta on opetus- ja ohjaus-

Höntsä coach -koulutusten sekä tutki-

osaamisen, kolmannen sektorin näkö-

työstä, asiantuntijatyöstä ja kehittämises-

ja-kehittäjäkollektiivin voimin tuotetaan

kulman sekä ajantasaista kokemustietoa.

tä kuntasektorilla ja järjestöpuolella.

malli seurojen käyttöön. Höntsä-toimin-

Hankkeen koordinaattoriksi on palkattu

Vapaa-ajallani luen, opiskelen, purjeh-

ta on kulttuurin ja liikunnan yhdistävää,

taiteen ja kulttuurin ammattilainen, tai-

din, ulkoilen ja joskus tanssahtelen. Suuri

nuorista lähtevää, iloista, osaamisesta

teilija-kehittäjä ja ammatillinen opettaja

odotukseni liittyy kesään ja puutarhani

riippumatonta ja kaikille avointa.

Sari Svensson.

yrttien kasvattamiseen.

Matalankynnyksen


7

Onko seurasi valmis EU:n tietosuoja-asetukseen? (Ja kyllä, tämä koskee myös teidän seuraanne) Tämän lehden ilmestyessä EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) voimaan tuloon on jäljellä 91 päivää. Jos sanat henkilötietorekisteri tai tietosuoja-asetus eivät ole vilahtaneet vielä johtokunnan puheissa, on jo melko kiire. Tässä valmistautumisen lyhyt oppimäärä: Uusi henkilötieto koskee kaikkia yhdistyksiä. Sinunkin. Henkilötietoja ovat kaikki ne tiedot, joista voi suoraan tai epäsuorasti johtaa tunnistettavissa oleva henkilö. Esimerkiksi nimi, valokuva, sähköpostiosoite tai IP-osoite. Rekisteri muodostuu henkilötiedoista: puheenjohtajan muistikirjassa oleva jäsenluettelo tai verkkosivuilla oleva valokuvagalleria ovat henkilötietorekistereitä. Henkilötietojen käsittely taas voi olla tietojen keräämistä, säilyttämistä, järjestämistä, siirtämistä, käyttämistä tai poistamista. Jokaisesta rekisteristä on oltava rekisteriseloste. Selosteesta täytyy selkeällä kielellä näkyä, mitä kerätyillä tiedoilla tehdään ja kuka sen tekee. Jos käytätte Nuorisoseurarekisteriä, siihen on olemassa asetuksen mukainen seloste. Uusi asetus määrittelee tietosuojaperiaatteita.

1. Käyttötarkoituksen periaate: Tietojen määrän ja säilytysajan on vastattava käyttötarkoitusta. Jäseniltä saa kerätä vain ne tiedot, jotka ovat yhdistyksen pyörittämisen kannalta olennaisia, ja niitä säilyttää vain sen ajan kuin on tarpeellista. Toimenpide: mitä tietoja keräätte ja mihin tarkoituksiin niitä käytetään? Kirjoittakaa ne ylös. 2. Täsmällisyyden periaate: Tämä tarkoittaa käytännössä, että tiedot eivät saa olla vanhentuneita, epätarkkoja tai väärin. Toimenpide: miten huolehditte, että rekisteri on ajan tasalla? 3. Suojauksen periaate: Tietojen suojaus on oltava kunnossa. Suojauksen pettämiseen on varauduttava. Jos ohjaaja unohtaa lapsiryhmän nimilistan harjoituspaikan pöydälle, se on tietoturvaloukkaus. Riskien arviointi: Identiteettivarkaudet ja tietovuodot ovat lisääntyneet ja niitä pyritään uudella asetuksella hillitsemään. Mitä tunnistettavammassa muodossa henkilötieto on, mitä arkaluontoisempaa se on ja mitä pitkäaikaisempaa sen käyttö, sitä suuremmat ovat riskit ja velvoitteet.

Toimenpide: kartoittakaa riskit ja miettikää, miten niihin varaudutaan. 4. Tietojen käsittelyn peruste: Jotta tietoja saa kerätä ja säilyttää, pitää sille olla hyväksyttävä selitys eli peruste. Perusteen pitää olla joku seuraavista: suostumus, sopimus, laki, rekisteröidyn suojaaminen, julkinen tehtävä tai oikeutettu etu. Yhdistyslaissa sanotaan: ”Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka.” Tällöin perusteena on laki. Jos seura kerää muitakin tietoja (osoite, sähköpostiosoite ym.), sille pitää saada jäsenen suostumus. Toisaalta peruste voi olla oikeutettu etu, koska osapuolten välillä on merkityksellinen suhde − jäsenyys. Henkilön pitää luovuttaa tietonsa vapaaehtoisesti ja tietoisesti. Toimenpide: Mikä on tietojen keruun ja säilytyksen peruste? Onko jäsenlomakkeessa selkeästi ilmaistu, mihin käyttöön henkilö antaa suostumuksen? Ketkä seurassa näkevät tai muokkaavat tietoja?

Puheenjohtajalta

Juhlahumua ja vihaista puhetta H

Olemme niin järjestönä kuin yksilöinä aikamoisen haasteen edessä. Syrjäytyminen, eriarvoistuminen ja henkinen pahoinvointi luovat otollisen maaperän rasismille, vihalle ja syrjinnälle. Epävarmuus, sisälukutaidottomuus ja eriarvoisuus ovat johtaneet siihen, että vihapuhe on ujuttautunut arkeemme monella tasolla. Nuorisoseurojen kansansivistystoiminnalle on tarvetta, kuten on ollut jo 137 vuotta. Tehtävämme on tarjota areena tasavertaiselle kohtaamiselle, keskustelulle, harrastamiselle ja itsensä kehittämiselle. Näin voimme luoda tasa-arvoa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja osallisuutta, jotka osaltaan estävät vihapuheen syntymistä ja estävät sille altistumisen. Teemme joka päivä työtä sen eteen, että toiminta olisi avointa ja arvostavaa, ja että siihen olisi kaikkien helppo tulla mukaan. Toivotaan, että tämä työ tuottaa hedelmää myös toimintamme ulkopuolella – omassa arjessamme. On helppoa vihata sitä, mitä ei ymmärrä, ja tuntea ennakkoluuloa sitä kohtaan, mitä ei tunne. Mitä enemmän tutustumme toisiimme, sitä varmemmin voimme estää vihapuhetta ja ennakkoluuloja syntymästä. Resepti näyttää olevan yksinkertainen: kohdataan toisemme avoimin ja uteliain mielin.

Toivonkin kaikille vihapuheetonta, ennakkoluulotonta ja juhlavaa vuotta! Kuva: Johannes Wilenius

yvää alkanutta vuotta! Minun kohdallani Suomen 100-vuotisjuhlahumu on vaihtunut jo pikkuhiljaa toiseen juhlahumuun. Synnyinmaani Viro täyttää nimittäin tänä vuonna 100 vuotta. Ja tietysti aion juhlia sitä samanlaisella ylpeydellä kuin Suomenkin satavuotista taivalta. Olen aina ollut ylpeä juuristani – siitä, että olen sopiva sekoitus virolaista ja inkeriläistä. Samalla tavalla olen ylpeä myös suomalaisuudestani. Siitä, miten olen saanut kasvattaa täällä kestävät siivet itselleni. Ja niin jokaisen pitäisi olla ylpeä juuristaan ja siivistään. Taannoin jouduin eräässä keskustelussa suureen hämmennyksen tilaan, kun keskustelukumppanini kertoi hyvinkin avoimesti negatiivisen näkemyksensä inkeriläisistä. En tiedä, mitä minussa tapahtui, mutta lamaannuin hänen mielipiteistään täysin. En saanut suustani ulos yhtään järkevää lausetta. En ole varma, oliko kyse vihapuheesta, vihaisesta puheesta, rasismista, ennakkoluuloista, mielipiteestä vai ihan tavallisesta small talkista. Ehkä tässä oli sopiva kombinaatio kaikkia näitä. Keksin tietysti myöhemmin monta hyvää vastausta, jotka olisin voinut sanoa siinä tilanteessa.

Ragni Reichardt Hallituksen puheenjohtaja


8

Ulla Konttinen jää kiitollisin mielin eläkkeelle

”Jokaisella lapsella on oikeus harrastaa” Teksti: Petri Görman

”Olen saanut tehdä mielekästä ja tärkeää työtä. Olen työssäni voinut vaikuttaa suomalaisten lasten ja nuorten harrastustoimintaan ja sitä kautta heidän elämäänsä ja kasvuun laajemminkin. Olen ollut etuoikeutettu sillä ajatuksiani ja mielipiteitäni on kuunneltu tehtävissä, joita kulloinkin olen hoitanut”, toteaa toimialajohtaja Ulla Konttinen Suomen Nuorisoseurat ry:stä.

N

uorisoseura-aktiivin lähes neljä vuosikymmentä kestänyt ura päättyy helmikuun puolivälissä, kun hän jää eläkkeelle. Konttinen on ollut myös nuorisoseurojen edustaja useissa tanssi-, teatteri- ja nuorisotoimialan valtakunnallisissa järjestöissä. ”Nämä luottamustehtävät ovat olleet henkilökohtaisesti merkittäviä näköalapaikkoja sekä palkitsevia työmahdollisuuksia.” Lapsen tulee saada kokeilla Konttisen mielestä useita erilaisia harrastuksia ennen murrosikää. ”Silloin moni haluaa jo paneutua omaan harrastustoimintaan syvemmin ja tehdä sitä tavoitteellisemmin.” Harrastustoiminnassa opitaan lajikohtaisten taitojen lisäksi erilaisuuden hyväksymistä, sosiaalisia taitoja sekä yhteistyökykyä. ”Varsinkin kulttuuripohjainen harrastustoiminta antaa eväitä myöhempää elämää varten. Itseilmaisu ja esiintymiskyky ovat kovaa valuuttaa työelämässä. Näitä taitoja on mahdollista opetella tiedostamattomasti myös nuorisoseurojen harrastusryhmissä ja kerhoissa.”

kulttuuripiiristä ammennettuja koreografioita ja tansseja. Tämänkin tapahtuman jatkuvuus on taattu.” Muut ammatilliset kontaktit ja ystävyyssuhteet työn kautta ovat syntyneet lähinnä Ranskaan sekä Saksaan. ”Näiden valtioiden nuorisojärjestöjen kanssa olemme vuosien varrella järjestäneet useita nuorisovaihtoja sekä seminaareja. Monet nuoremmat kollegat ovat kertoneet, kuinka he ovat välittämäni kutsun kautta osallistuneet ensimmäistä kertaa järjestön edustajana kansainväliseen kokoukseen tai seminaariin. Tällaiset tarinat lämmittävät aina.”

Kulttuurin moniottelija

Harrastustoiminta on muuttunut Lasten harrastustoiminta on muuttunut paljon 1980 – luvun alusta lähtien. ”Nuorisoseuroissa pääosa ohjaajista teki vapaaehtoistyötä vielä 1980-luvulla. Yhä useampi lasten ja nuorten harrastustoiminnanohjaaja on tänä päivänä koulutettu ammattilainen.” Suomessa on liian moni lapsi pudonnut harrastusmahdollisuuksien ulkopuolelle, koska eriarvoisuus on lisääntynyt. Maassamme on paljon lapsia, jotka asuvat vähävaraisissa perheissä. Viimeisten selvitysten mukaan lapsiperheköyhyys kohdistuu jo yli 100 000 lapseen. ”Pienillä paikkakunnilla välimatkat ovat pitkät, eikä sieltä useinkaan löydy kaveria mukaan harrastustoimintaan. Isommilla paikkakunnilla taas harrastusmaksut kasvavat monesti liian suuriksi, varsinkin urheilulajeissa.”

Ullan hersyvä ja tarttuva nauru raikui myös kokouksissa.

Konttinen on kiitollinen, että vanhemmat ovat edelleen nuorisoseurojen toiminnassa tiiviisti mukana ja luovat tällä tavalla harrastustoiminnalle hyvän perustan. ”Paikallisessa nuorisoseurassa voidaan tehdä, mitä jäsenistö haluaa. Järjestön liittotaso ei ole koskaan rajoittanut paikallisseurojen toimintaa.”

Lasten Kalenat ja Barnlek -tapahtumien perustaja ”Olen ollut perustamassa Lasten Kalenat -tapahtumaa Lappeenrantaan 1990-

luvun lopussa. Sen tulevaisuus näyttää valoisalta.” Kansantanssin ohella tapahtumassa on ollut aina mahdollisuus tutustua monipuolisesti lasten kulttuurin eri osa-alueisiin. ”Barnlek on toinen lempilapseni.” Konttinen oli perustamassa Barnlek -tapahtumaa Pohjoismaihin. Tapahtuma järjestetään vuorovuosin eri valtioissa. ”Pohjoismaissa on elävä sekä rikas kulttuuriperinne, jonka vaaliminen on tärkeää. On hienoa nähdä pohjoismaisten lasten ja nuorten raikkaita omasta

”En vielä tiedä, mitä eläkepäivät tuovat tullessaan, erityisiä suunnitelmia ei ole. Sen tiedän, että lähden loppukeväästä Bulgariaan pelaamaan golfia.” Konttisen yöpöydällä lojuu vielä työkiireiden vuoksi Kjell Westön Rikinkeltainen taivas sekä Jo Nesbon Jano. ”Nämä kirjat lupaan ottaa työn alle vielä tämän kuukauden aikana.” Tarmokas eläkeläinen lupaa käydä myös taidenäyttelyissä, teattereissa sekä konserteissa. ”Intohimoni on vanha jazz -musiikki. Kuuntelen mielelläni viime vuosisadan alun amerikkalaisen jazzperinteen pioneerejä.” Liikunta on kuulunut aina Konttisen harrastuksiin. ”Hiihtoa harrastan mikäli lumiolosuhteet sen mahdollistavat Vantaalla. Muina vuodenaikoina golfaan, pyöräilen ja sauvakävelen. Perusliikunnalla olen pitänyt kuntoani yllä.”

Nuorille on annettava mahdollisuuksia ”Toivon, että tulevaisuudessa tuemme lasten ja nuorten osallisuutta entistä enemmän. Heidän ideoita sekä toiveita tulee kuunnella herkällä korvalla ja mahdollistaa ne koreografioissa, teatteriesityksissä ja tapahtumatuotannoissa.”


9

Rajan Nuorten Kimurantti-ryhmä Lappeenrannasta yllätti Ullan täysin läksiäisjuhlassa Folklandialla. Kuva: Joni Sivonen

Yhteiskunnan tulee mahdollistaa lasten ja nuorten harrastustoimintaa entistä tasapuolisemmin tulevaisuudessa. ”Tällä hetkellä liian moni suomalainen elämänsä ensiaskeleita ottava lapsi elää ilman harrastusta. Näin ei saisi olla asian tila hyvinvointivaltiossa.” Yhteiskunnan rahoilla on rakennettu Suomeen kouluverkosto. ”Koulujen tulisi olla aiempaa paremmin koululaisten harrastustoiminnan näyttämönä. Lasten ja nuorten harrastus-

toiminnan tilanpuute on ratkaistavissa, jos niin halutaan.”

Kokemus tuonut esiintymisvarmuutta ”Minut valittiin koulutussihteerin sijaiseksi nuorisoseurajärjestön lastenjärjestöön Kalevan Nuorten Liittoon vuonna 1980. Olin hetkeä aiemmin valmistunut nuorisosihteeriksi.” Konttinen myöntää, että kaikenlainen esiintyminen jännitti uran alkuvuosina.

Ulla yhteistyökumppaneiden kanssa Lappeenrannan Barnlekissa 2005. Kuva: Heikki Vuojakoski

”Muistan, myös kuinka otin helposti kantaa erilaisiin asioihin. Kokemuksen myötä harkintakyky on kasvanut. Nykyään pohdin asioita tarkemmin ensin ja sen jälkeen vasta kommentoin.” Esimies tehtävissä toimintani punainen lanka on ollut aina oman tiimin kannustaminen. ”Toivottavasti alaiseni ovat kokeneet niin.” Toimialajohtaja toteaa, että myös kriittistä palautetta voi antaa rakentavassa hengessä.

”Minä jään järjestötyöstä eläkkeelle positiivisin mielin. Meillä on järjestössä ammattimaisesti ja intohimoisesti työhönsä suhtautuvat työntekijät ja toiminnan kehittämiseen sitoutuneet luottamushenkilöt.” ”Erityisen iloinen olen siitä, että organisaatiouudistuksen myötä lasten ja nuorten asiat on nostettu keihäänkärjeksi nuorisoseuratoiminnassa.” ”Lämmin kiitos kaikille vuosien, vuosikymmenten aikana tehdystä yhteistyöstä ja hyvää jatkoa.”

Syysvaltuuston 2007 illanvietossa Ulla lauloi karaokea työkavereidensa Annukka Kyytisen, Tiina Laukkasen, Tuija Sivosen, Karita Laisin ja Hilu Toivonen-Alastalon kanssa.


10

VINKKEJÄ MONIKULTTUURISEN JA MONIKIELISEN LAPSIRYHMÄN OHJAAMISEEN Teksti ja kuvat: Katri Mäkisalo

Ajatukset pohjautuvat omiin kokemuksiini ja huomioihini ohjaajana monikulttuurisessa ja monikielisessä Luova Lava Lapsille -kerhoryhmässä. Kommelluksista onnistuneisiin käytänteisiin. Kerhoa toteutetaan osana Nuorisoseura 2.0 -hanketta Joensuussa yhteistyössä Nuorten Kasvu ry:n kanssa.

Kerhotoiminta kielen oppimisen tukemisena »» Pyri luomaan kerhoon turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen voi rohkaistua juttelemaan ja käyttämään suomen kieltä vuorovaikutuksessa. »» Ohjaaja voi myös itse helpottaa kommunikointia mukauttamalla puhetapaansa mahdollisimman selkeäksi ja riittävän rauhalliseksi ja yksinkertaiseksi. Puhekielessä kannattaa käyttää mahdollisimman yleisiä ja tavanomaisia sanoja ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Suosi lyhyitä ilmauksia ja selitä vieraat sanat. Mukauta äänensävy asiasisältöön sopivaksi. »» Kielen oppimisessa, kuten monessa muussakin asiassa, toisto ja kertaus auttavat oppimaan! »» Erään kerran ohjeistin lapsia tulemaan piiriin, jolloin eräs kerholainen suuntasi pöydän ääreen piirtämään. Tarkensimme sitten yhdessä sanojen eroa ja merkitystä. »» Kerran eräs kerholaisista sai sormeensa pienen paperihaavan askartelun lomassa ja halusi siihen välttämättä laastarin. Osa lapsista oli silminnähden ihmettelevän ja uteliaan näköisiä; laastari taisi olla uusi tuttavuus. Yhdessä laastari-sanaa toistellen paransimme pienen haaverin ja jatkoimme askartelua. »» Parilla kerhokerralla loppukevennykseksi pelasimme bingoa. Jokainen sai vuorollaan pyörittää bingomyllyä ja lukea numeron. Numeroiden oppiminen ja kertaaminen tapahtuivat siinä leikin lomassa.

Menetelmien muokkaaminen ja toiminnallisuuteen keskittyminen »» Nuorisoseuroilla on paljon valmiita materiaaleja ja menetelmiä, joita voi hyödyntää kerhotoiminnassa. Monet näistä ovat erittäin hyviä ja toimivia sellaisinaan myös monikielisissä kerhoissa! »» Monia menetelmiä ja leikkejä pystyy muokkaamaan helposti sopivammiksi esimerkiksi lisäämällä käyttöön kuvia tai pilkkomalla kokonaisuutta pienempiin osiin. »» Panosta toiminnallisuuteen ja tekemisen kautta oppimiseen! Monet asiat voivat tulla ymmärretyiksi nopeammin tekemisen kautta kuin selittämällä. Vältä liian monimutkaisia tai monivaiheisia ohjeita. »» Yksi kerhoryhmämme suosikkileikeistä oli leikki, jossa musiikin soidessa liikutaan tilassa sovitulla tyylillä. Toisinaan lapset keksivät liiketapoja itse, toisinaan saatettiin liikkua esimerkiksi erilaisten eläinten lailla (eläinten kuvia voi olla apuna). Eri puolilla tilaa seinillä on kiinni esim. värilappuja tai hedelmien kuvia (voi keksiä mitä vain!). Kun musiikki pysähtyy, ohjaaja huutaa esimerkiksi ”sininen” ja kaikki liikkuvat kyseisen värilapun luokse, missä valitaan seuraava tapa liikkumiselle.

Kuvien käyttö ohjaamisen tukena »» Kuvat tai esineet toimivat hyvin puheen ja toiminnan tukena monissa tilanteissa. Kuva voi esittää esimerkiksi asiaa tai esinettä, joita leikissä tai pelissä käytetään. Näin asia ja merkitys yhdistyvät. Kuvan alle voi lisätä sitä tarkoittavan sanan kirjoitettuna. »» Suunnittele toiminnan ohjaaminen etukäteen. Mieti, mitkä asiat kannattaa esittää kuvien avulla ja piirrä tai tulosta kuvat valmiiksi. Valitse mahdollisimman selkeitä ja ymmärrettäviä kuvia. »» Myös piirtäminen voi toimia kommunikoinnin tukena. »» Käytin kuvia esimerkiksi yhteisten kerhosääntöjen tukena sekä monissa leikeissä.

Kun kieli ei kanna, ilmeet ja eleet auttavat »» Vuorovaikutustilanteissa eleillä ja ilmeillä on suuri merkitys. »» Joissain tilanteissa myös tukiviittomista voi olla apua. »» Tutustu! Kommunikointi on aina vastavuoroista toimintaa. Kannattaa pyrkiä aktiivisuuteen ja herkkyyteen tulkita kerholaisia, kuinka he kukin omalla tavallaan kommunikoivat tai viestivät asioista. Pyri yhteisymmärrykseen. »» Rauhoita keskustelutilanne ja muista katsekontakti. »» Asenne ratkaisee! Pyri positiivisuuteen ja kärsivällisyyteen. »» Muista hymy! Hymyilevät kasvot luovat turvallisuutta ja kannustavat yrittämään. Hymyile mahdollisimman paljon ja usein!


11

Nuorisoseurakokouksen askelmerkit 28.-30.9.2018 Joensuu Nuorisoseurakokous on järjestömme ”eduskunta”. Se on niin sanottu ylin päättävä elin eli tekee järjestön tärkeimmät päätökset. Nuorisoseurakokous päättää kolmivuotisohjelmasta, valtuuston jäsenistä ja jäsenseurojen tekemistä aloitteista. Nuorisoseurakokous järjestetään joka kolmas vuosi. Tänä vuonna kokous on 28.–30.9.2018 Joensuussa.

Enää ei Nuorisoseurakokoukseen tarvitse tulla yksin! Sääntömuutoksen jälkeen jokainen seura voi lähettää vähintään kaksi ehdokasta. Ketkä sinun seurastasi tulevat #yhdessäNSkokoukseen? Kun olette valinneet edustajat, napatkaa kuva ja jakakaa se somessa!

Askelmerkit 18.3. Ilmoittautuminen ennakkohintaan alkaa. Miettikää aloite: Aloite on yksinkertaisesti ehdotus, että jotain toiminnassa tehtäisiinkin eri tavalla. Aloitteella seura voi saada muutoksia aikaan valtakunnallisella tasolla. Aloitteen voi tehdä yksittäinen seura tai sen voi tehdä yhdessä muiden seurojen kanssa. Valitkaa edustajat johtokunnan kokouksessa: Enää ei tarvitse tulla yksin! Jos seuralla on alle 300 jäsentä, kokoukseen voi lähettää 2 edustajaa. Jos seuralla on yli 300 jäsentä, kokoukseen voi lähettää 4 edustajaa. Psst! Nyt kun edustajia voi lähettää vähintään kaksi, niin tämä on loistopaikka antaa nuorelle polvelle vastuuta ja mahdollisuus kasvuun, eikö?

ROVANIEMI

Miettikää ehdokas valtuustoon: Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja tekee päätöksiä Nuorisoseurojen toiminnasta vuositasolla. Kuka olisi hyvä henkilö päättämään yhteisistä asioistamme? Kysykää, onko hän käytettävissä ja tehkää ehdotus.

Linja-auto Lento Juna

Ennakkohinnat voimassa 31.5. asti. Korkeammat hinnat astuvat voimaan 1. kesäkuuta.

OULU

IISALMI

SEINÄJOKI

KUOPIO SAARIJÄRVI SUONENJOKI

ALAVUS

ÄHTÄRI JYVÄSKYLÄ

JOENSUU VARKAUS

PIEKSÄMÄKI

TAMPERE

MIKKELI

LAHTI TURKU HELSINKI

Osallistumispaketit

Ohjelma

Ilmoittautuminen aukeaa 18.3. Ennakkohinta voimassa 31.5.asti.

Perjantai

Kokouspaketti 1: majoitus (2 hh); ruokailut; illalliskortti; kokousmateriaalit Pe–su: 250 € ennakkoon; 280 € kesähinta La–su: 200 € ennakkoon; 230 € kesähinta Yhden hengen huoneen lisä 40 €/yö Kokouspaketti 2: ruokailut; kokousmateriaalit; illalliskortti Pe–su: 130 € ennakkoon; 150 € kesähinta La–su: 110 € ennakkoon; 130 € kesähinta Muut

Nuorisoseurat järjestää kilpailukykyisellä hinnalla yhteiskuljetuksia Joensuuhun linja-autolla, junalla ja lentokoneella. Nuorisoseurabussit starttaavat Turusta, Seinäjoelta ja Oulusta, juna puksuttaa Helsingistä ja lentokoneet Rovaniemeltä. Kartalla näkyy alustavat reitit. Huom! Muutokset mahdollisia.

Kokouspaketti (kokousmateriaalit) la–su 30 € Illalliskortti Karjalaiset pidot (la) 50 €

18.00 Saapuminen Joensuuhun 18.30–19.30 Ruokailu 19.30–21.00 Illanvietto

Lauantai

9.00–11.30 Ohjelmatarjotin 9.00–12.30 Valtakirjojen tarkistus 12.30 Kokous alkaa 15.00–16.00 Kahvit ja klinikat 18.00 Kokous keskeytetään 19.00 Karjalaiset Pidot 22.00 Ohjelma päättyy

Sunnuntai

9.30 Kokous jatkuu 11.30–12.30 Lounas 14.30 Päätöskahvit


12

Neljä sukupolvea paukkulalaisia. Paljon on muuttunut sitten 50-luvun, mutta yksi asia on pysynyt: Paukkulan oppi kantaa läpi elämän.

Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan taika säilyy läpi vuosikymmenten Teksti ja kuvat: Aura Piha

N

uorisoseurojen oma oppilaitos Paukkula on nähnyt monenlaisia aikoja ja tarinoita. Nuorisoseuralehti toi yhteisen pöydän ääreen paukkulalaisia neljältä vuosikymmeneltä: Anja Lehtinen 50-luvulta, Hannu Ala-Sankola ja Maarit Saarelainen 80-luvulta, Antti Kalliomaa 90-luvulta, Antti Kettunen ja Jenni Halonen 2010-luvulta ja vielä Paukkulassa opiskeleva Hilma Harmoinen. Ajan saatossa ovat muuttuneet niin opiston olot, koulutuspolitiikka kuin opiskelijan sosiaaliset etuudet, mutta yksi asia on säilynyt: Paukkula on ollut monelle elämän parhaita vuosia. Vanhin haastateltava on Anja lehtinen. ”Olen Karjalan Nuorten kasvatti Helsingistä. Nuorisoseurani puheenjohtaja lähetti minut opiskelemaan Paukkulaan vuonna 1958. Vuonna 1959 valmistuin liikuntalinjalta kansantanssin ohjaajaksi. Kun tulimme tänne, ensimmäiseksi meidät vietiin juhlasaliin, tuohon navettaan. Kun tuli ilta, meidän piti laittaa patjat itsellemme. Tuolla oli lato, mistä haettiin oljet, joilla täytettiin patjat. Varareh-

tori neuvoi miten laittaa oljet, ettei patja painu. Sillä tavalla alkoi meillä.” Toisella puolen pöytää istuu nuorempi polvi. Antti (Kettunen) ja Jenni ovat jo valmistuneet ja Hilmalla on vielä reilu vuosi opintoja jäljellä. ”Löysin Paukkulasta kyllä ihan oman alani, tykkään ihan älyttömästi”, Jenni hehkuttaa. ”Kävin lukiota kaksi vuotta ja sitten vaihdoin tänne Paukkulaan. Oli kyllä ihan elämäni paras päätös”, kertoo puolestaan Hilma. Antti suoritti heti valmistuttuaan asepalveluksen ja jatkoi sitten opintojaan ammattikorkeakoulussa. Miehen sanojen mukaan Paukkula antoi hänelle paljon itsevarmuutta ja käytännön osaamista ryhmän kanssa toimimisesta, mikä on ollut eduksi myös sosionomin opinnoissa.

Pääsihteeri Antti (Kalliomaa) kertoo tavanneensa vaimonsa Paukkulassa, ja kehittämispäällikkö Hannu puolestaan löysi aviopuolison vuotta myöhäisemmältä vuosikurssilta, Maaritin luokalta. ”Meidän kurssilta tuli viisi avioparia”, hymyilee Anja. Helpoksi ei lemmen löytämistä oltu tehty, sillä siihen aikaan pojat saivat tulla tyttöjen luokse vierailemaan ainoastaan sunnuntaisin kello 12–14. Kun Anja halusi viettää Pirtissä synttäreitään ja mennä piirileikkejä, ei lupaa heltynyt. Rehtorille selvisi, että pojat kun pitävät siinä tyttöjä kädestä. ”Mutta kyllä täällä tavattiin milloin missäkin. Juhlasalissa näyttämön takana on erittäin hyvä”, Anja vinkkaa ja nauraa veikeästi. ”Ja vanha kirjasto. Kyllähän näitä paikkoja sitten oli.”

Pitääkö ne pojat siellä tyttöjä kädestä?

Sääntöjä ja niiden rikkomista

Opiskelu on intensiivistä aikaa nuoren elämässä ja Paukkulan kampukselta moni on löytänyt elämänsä rakkauden.

Kun asutaan internaatissa, on pakko olla jonkinlaisia sääntöjä, jotta sadan hengen yhteiselo onnistuu. Myös opiskelijoiden ikä vaikuttaa suuresti. Tällä hetkellä Pauk-

kulaan voi tulla suoraan peruskoulusta, 15-16 -vuotiaina, joten esimerkiksi alkoholinkäytön suhteen ollaan tarkkoja. ”Alueella ei saa käyttää alkoholia ollenkaan. Jos on jossakin käyttänyt alkoholia ja tulee tänne vaikutuksen alaisena, niin pitää mennä suoraan omaan huoneeseen”, kertoo Antti Kettunen. ”Kolmen varoituksen jälkeen saattoi lähteä asuntola- tai opiskelupaikka.” ”Sen suhteen meidän opiskelijaporukkakin oltiin aika tiukkoja, että täällä ei alkoholia käytetä”, komppaa Jenni. Hannun, Antin ja Maaritin sekä Anjan aikaan pääosa opiskelijoista oli täysi-ikäisiä, jolloin alkoholinkäytön säännöt eivät olleet yhtä tiukkoja. ”Kyllä niitä varoituksia jaettiin 80-luvullakin, mutta ei siitä sen enempää…” Hannu lisää. Tiukkojen sääntöjen vastapainoksi tulee aina kapinointia. Vuonna 1983 opiskelijat menivät lakkoon nousevien opintomaksujen vuoksi. 60-luvulla yhdellä opiskelijalla oli vallankumouksellisen sissijohtaja Che Guevaran


13

Riemukas jälleennäkeminen. Paukkulassa solmitut ystävyyssuhteet voivat jatkua läpi elämän.

juliste huoneensa seinällä ja asiaa puitiin koulun hallituksessa asti. Kun Anjan vuosikurssi oli tyytymätön opetukseen, he jättivät menemättä tunnille ja suuntasivat Naistenvuorelle. Anjan aikaan opettajat valvoivat nukkumaanmenoaikoja. ”Yhdeksältä piti mennä pesulle ja kymmeneltä sammutettiin valot. Olimme peiton alla, vaatteet päällä, peitto leukaan asti. Kun opettaja oli mennyt, pojat haki halkoliiteristä halkoja ja sitten lähettiin suksilla metsään nuotiolle ja lähikaupasta ostettiin makkarat.” ”Ja -85–86 meillä oli kumiperunakapina! Mä järjestin sen!” huudahtaa Maarit. ”Kun ne ruokalan perunat oli niin pahoja. Me järjestettiin kapina, jossa kukaan ei tullut syömään pariin päivään.”

Elämän oppeja, yhteisöllisyyttä ja elinikäisiä ystävyyksiä

Kaikki paukkulalaiset kehuvat asuntolassa asumista. Mikkelistä kotoisin oleva Jenni muutti hänkin suosituksesta Paukkulan asuntolaan. ”Siitä tuli kuin kokonaan uusi perhe. Tämä on niin pieni koulu, että tunsi kaikki ainakin kasvoilta ja aina oli joku, jolle jutella”, sanoo Jenni. ”Tämä koulu on paljon parempi verrattuna vaikka lukioon. Opettajat oikeasti välittävät, mitä sulle kuuluu ja haluaa auttaa muutenkin elämässä ja opiskelussa. Opettajat on osa tätä yhteisöä”, Hilma iloitsee. ”Minulla on jäänyt mieleen parhaiten se yhteisöllisyys. Se mitä olen kuullut tei-

Nuorempi polvi esitteli, mitä kaikkea Paukkulassa on muuttunut sitten 50-luvun.

dän puheessa, niin se on täällä edelleen”, sanoo Jenni. Paukkulassa syntynyttä perhettä tavataan vielä vuosikymmenten päästä. Anjan vuosikurssi tapaa nykyään vuosittain ja ensi vuonna tulee 60 vuotta täyteen

valmistumisesta. 75:stä 14 käy edelleen tapaamisissa. ”Paukkula on kyllä kantanut läpi elämän. Ei sitä vuotta pois antaisi missään nimessä”, huokaa Anja.

Hae Paukkulaan opiskelemaan! • Nuoriso- ja yhteisöohjauksen perustutkinto alkaa 13.8.2018 • Haku kevään 2018 yhteishaussa 21.2.–14.3.2018. Hakuaika päättyy 14.3. klo 15.00 • Liikunnanohjauksen peruskurssi alkaa 20.8.2018 (ilmoittautumisaika päättyy 31.7.2018) • Ohjaustoiminnan peruskurssi alkaa 20.8.2018 (ilmoittautumisaika päättyy 31.7.2018)

Nuorempi polvi ei ollut koskaan astunutkaan teatterin puolelle. ”Näyttämön takana oli hyvä paikka riiustella”, paljasti 50-luvulla valmistunut Anja.


14

Vuoden ohjaajat Vuoden ohjaaja -tunnustus julkistettiin kansanmusiikki- ja -tanssifestivaali Folklandialla 12.1.2017. Kuva: Petri Kivinen

Vuoden ohjaajat tuovat lapsille ja nuorille onnistumisen tunteita Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tanssiohjaaja Marika Timoselle ja kerho-ohjaaja Tatu Parviaiselle. Timonen ohjaa lasten kansantanssiryhmiä Kaustisen Nuorisoseurassa. Parviainen taas toimii Kuopiossa Julkulan nuorisotalon vapaaehtoisohjaajana ja kerhonvetäjänä. Tunnustus julkistettiin kansanmusiikki- ja -tanssifestivaali Folklandialla 12.1.2017. Nuorisoseuralehti pääsi haastattelemaan voittajia.

Tatu Parviainen puhuu nuorten kieltä Teksti: Kirsi Parkkinen-Kuosmanen Kuva: Joona Rossinen

T

atu Parviainen toimii Kuopion seudun Nuorisoseuroissa. Tällä hetkellä hän ohjaa roolipelikerhoa Julkulan nuorisotalolla ja toimii vapaaehtoisena erilaisissa nuorisoseuratapahtumissa. Tällaisessa vapaaehtoistyössä hän oli Folklandia-risteilylläkin, jossa kuuli voittamastaan vuoden ohjaaja -palkinnosta. Näin alkuun se perinteinen kysymys: miltä nyt tuntuu? ”Menin Folklandia-risteilylle töihin, enkä yhtään tiennyt olevani ehdolla vuoden ohjaajaksi. Olihan se iso yllätys, kun nimeni kuulutettiin. Onneksi ei tarvinnut pitää mitään puhetta, sillä en olisi saanut yllätykseltäni mitään ulos suustani. Tuntuu tosi mahtavalle saada tällainen tunnustus! On kiva tietää, että työtäni arvostetaan. Haluaisinkin kiittää koko Nuorisoseuroja tästä kunniasta!”

Miten sinusta tuli ohjaaja? ”2010 olin harjoittelussa Neulamäen nuorisotalolla, jossa sain ensimmäisen kosketukseni alaan. Kiinnostuin sen verran alasta, että hakeuduin myöhemmin työkokeiluun Pohjois-Savon Nuorisoseurojen ylläpitämälle Julkulan nuorisotalolle. Jäin työkokeilun jälkeen töihin palkkatuella ja sen jälkeen oppisopimuksella opiskelemaan nuoriso-ohjaajaksi. Oli lottovoitto päästä opiskelemaan tykkäämäänsä alaa.” Millainen sinun nuorisoseurataipaleesi on? ”Tulin töihin Pohjois-Savon aluetoimiston ylläpitämälle Julkulan nuorisotalolle muutama vuosi sitten. Koko tämän ajan olin suorassa kosketuksessa erilaisiin nuorisoseuran tapahtumiin ja asioihin, mutta en ollut vielä jäsen. Nuorisoseuraan liityin 2015,

Tatu osaa hyvin kuunnella nuoria ja ymmärtää heidän toiveitaan.


15

kun rupesin perustajajäseneksi Kuopion seudun Nuorisoseuroihin. Nykyään olen sen hallituksen jäsen. Nuorisoseurahommissa olen mukana paljon vapaaehtoispohjalta erilaisissa tapahtumissa, kuten nyt Folklandiassa, Kallava-teatterifestivaaleilla, Sounds-katselmuksessa ja Luova lava -leireillä. Ja mukavaa on ollut!” Mitä sinulle merkitsee olla jäsenenä nuorisoseuroissa? ”Varsinkin tapahtumia järjestäessä olen huomannut, että nuorisoseura-arvot

korostuvat tekemisessä. Yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys, osallisuus ja yhdenvertaisuus näkyvät hyvin selvästi ihmisten tekemisissä, ja minusta tämä on ollut mukava huomata ja kokea.” Millainen sinusta on hyvä ohjaaja? ”Hyvä ohjaaja tekee työtä omalla persoonallaan eikä yritä liikaa. Hän hyödyntää omia vahvuuksiaan ja saa nuoret sillä mukaan. Hän myös kuuntelee, mitä nuoret haluavat, ja parhaassa tapauksessa saa nuoret itse järjestämään toimintaa. Hyvä

ohjaaja myös saa nuorten ja työyhteisönsä luottamuksen ja pitää sitä yllä.” Millaisena ohjaajana näet itsesi? ”Mielestäni olen hyvä ohjaaja. Olen rauhallinen ja osaan kuunnella nuoria. Pyrin olemaan turvallinen aikuinen, johon he voivat luottaa (kollega Emmi heittää tähän väliin, että Tatu on myös huumorintajuinen, ainakin auttavasti). Otan myös kaikki tasapuolisesti huomioon, olipa kyseessä nuori tai työkokeilija nuorisotalolla. Kannustan nuoria omien vahvuuksien käyttöön.”

Millaista kerhotoimintaa haluaisit tulevaisuudessa vetää? ”Haluaisin mahdollistaa tilojen ja tuen avulla sellaisen kerhon tai tapahtuman, jossa nuoret itse olisivat tekijöinä ja osallisina, itse olisin vain apuna ja tukena järjestelyissä. Tällaisessa kerhossa toimimisesta nuoret saisivat onnistumisen tunteita ja tuntisivat olevansa mahdollistamassa jotakin itse tekemäänsä. Tällainen kerho olisi sanan varsinaisessa merkityksessä nuorten oma kerho.”

Marika Timosella on vahva kasvattajan rooli Teksti: Aura Piha Miltä nyt tuntuu? ”Tosi hyvälle tuntuu, olen tosi otettu. Tämä tuli minulle aivan yllätyksenä, olin ihan lähes shokkitilassa, kun Jukka Heinämäki soitti ennen joulua.”

merkiksi ruoanlaittoa yhdessä, yöpymistä Kalliopaviljongilla tai ulkomaanmatkoja. Mutta realiteetit pitää hyväksyä.” Kaustisella on kova draivi. Mistä se kumpuaa? ”Trendi on ollut nähtävissä monena syksynä, ja se on pitkäjänteisen työn tulos. Toimintamme on tavoitteellista ja hyvin suunniteltua. Perheet kokevat tämän hyväksi harrastukseksi. Jonotuslista on pitkä, mutta meillä on resurssipula. Meillä on vain yksi lämmin sali. Päiväryhmille olisi tiloja, mutta ei ohjaajia. Iltaisin ja viikonloppuisin tilat ovat aivan täynnä. Työssäkäyvät ohjaajat eivät välttämättä ehdi ottaa monia ryhmiä ohjattavaksi. Vietän unettomia öitä, kun kaikki eivät mahdu mukaan. Joku tosi innokas voi jäädä rannalle. Lisäksi Kaustisen kansanmusiikkijuhlat ovat isossa roolissa. Ryhmät pääsevät päälavalle esille, ja meillä on oma konsertti, jossa on mukana kaikki meidän ryhmät. Se on hieno näyteikkuna.”

Miten sinusta tuli ohjaaja? ”Olen aloittanut kansantanssiharrastuksen Kaustisen Nuorisoseuran Kalevan nuorten ryhmässä vuonna ’85. Hurahdin siihen heti. Apuohjaajaksi ryhdyin 13-vuotiaana. Vuotta myöhemmin otin oman ryhmän kaverin kanssa. Kävin Jyväskylässä opiskelemassa lastentarhanopettajaksi, mutta sydän oli kiinni Kaustisen Nuorisoseurassa. Palasin mieheni kanssa Kaustiselle – tiesin aina, että haluan kasvattaa lapseni täällä. Vuonna 2006 alkoi uusi aika tanssitoiminnassa. Halusimme tehdä tavoitteellisemmin työtä lasten ja kouluikäisten tanssin eteen kokonaisuutena. Tällä hetkellä ohjaan kolmea ryhmää ja kaikki viisi lastani tanssivat.” Mitä Nuorisoseurat merkitsee sinulle? ”Yhteisöllisyys ensimmäisenä tulee mieleen. Pitää viedä ryhmiä valtakunnallisiin tapahtumiin, jotta saa tuttavia muiden seurojen kansantanssiohjaajista ja ryhmistä. Kun olin nuori tanssija, meillä oli ystävyysryhmiä Hollolasta ja Rovaniemeltä. Vuonna 2006 mun ryhmään tuli 3-vuotiaita, jotka ovat nyt kasvamassa ohjaajuuteen. Heitä on koulutettu nuorisoseurojen valtakunnallisissa koulutuksissa, jossa he saavat tutustua uusiin ihmisiin.” Millainen on hyvä ohjaaja? ”Innostava, jolla on hommaan semmoinen sydämen palo. Haluan, että lapset ja nuoret pääsevät kokemaan hyviä asioita, joita itse olen päässyt kokemaan. Hyvä ohjaaja ottaa lapset ja nuoret huomioon ja pystyy hoksaamaan yksilöt. Vaikka tanssiryhmät ovat isoja, olen yrittänyt kehittää systeemejä, että jokainen yksilö nähdään jokai-

Marika Timonen on supernainen: esikouluopettaja, kolmen lapsiryhmän tanssinohjaaja ja viiden lapsen äiti.

sen harkkakerran aikana. On myös tärkeää löytää keinoja motivoida lapsia ja nuoria. Yrittää samaistua, miltä se homma näyttää lapsen tai nuoren näkökulmasta. Ja muistaa kysyä, mitä he toivovat ja haluavat, ja mitä odotuksia ja ajatuksia heillä on. Kun nuori tulee harkkoihin, ei voi tietää minkälainen päivä on ollut. Pitää osata innostaa, vastata kulloisenakin ikäkautena nuoren elämän haasteisiin ja olla oikealla tavalla mukana. Minulle kasvattajan rooli on vahva. Pitää olla tavoitteellista, mutta ei saa olla otsa liian ryppysenä.”

Mikä on ohjaajana haastavinta? ”Että aika riittäisi kaikkeen. Olisi tärkeää, että Juniori Ottosten teini-ikäisten ryhmät ehtisivät tehdä muutakin kuin tanssia, esi-

Miten rentoudut vapaa-ajalla? ”Kaikista parasta on, että saa olla kotona, eikä tarvii tehdä mittään. Tai voi tehdä sellaisia asioita, mitä arkena ei ehdi. Esimerkiksi viime viikonloppuna poika halusi leipoa pullaa, niin sitä tehtiin. Niinä päivinä kun käyn ohjaamassa, se on läpsystä vaihto mieheni kanssa. Käyn myös laulutunneilla kerran viikossa, ystäväni tarvitsi oppilaan. Vien lapsen Mini Ottosiin ja juoksen itse laulutunnille.”

Vuoden ohjaaja Ohjaajat ovat nuorisoseurojen sykkivä sydän ja valoa loistava majakka. Hyvä ohjaaja innostaa, opettaa ja inspiroi. Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tunnustuksen myöntämisen perusteena katsotaan erityisesti ohjaajan roolia lasten ja nuorten kasvun edistäjänä. Nimityksen tavoitteena on nostaa harrastustoiminnan ohjaajan työn arvostusta nuorisoseuraliikkeessä.


16

Tanssi

Vuoden tanssiteko 2017 Mies – Tanssipidot

V

uonna 2017 järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran Mies – Tanssipidot -tapahtuma Lapualla. Esikuvansa Virosta saanut tanssitapahtuma oli toteutukseltaan täysin poikkeuksellinen ja ylitti rohkeasti rajoja sekä rikkoi stereotypioita monella tasolla. Valmisteluvaiheessa tapahtuma jalkautui kansan pariin muun muassa kouluihin, urheiluseurojen harjoituksiin, huoltoasemille ja baareihin. Ammattilaiset ja harrastajat kohtasivat Mies – Tanssipidoissa ennennäkemättö-

mällä tavalla. Tapahtuman pääjuhlassa Lapuan pesäpallostadion täyttyi äijäenergiasta. Puolitoistatuntisen esityksen aikana lavalla nähtiin tanssijoita, muusikoita, nuoria, ikäihmisiä ja ennen kaikkea tavallisia miehiä. Teos kertoi tarinaa miehestä, joka ei tanssi. Tapahtuman taiteellisessa työryhmässä olivat Jukka Haapalainen, Heikki Salo, Ari Numminen ja Timo Saari. Folklandia ja Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden tanssiteko 2017 -tunnustuksen Mies – Tanssipidot -tapahtu-

malle kiitoksena tapahtumasta, joka kannusti miehiä tanssimaan ja tarjosi kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden osallistua tanssiteoksen esitykseen. Mies – Tanssipidot kehitti myönteistä mielikuvaa kansantanssista helposti lähestyttävänä kulttuuriharrastuksena. Vuoden 2017 tanssiteko -valinnan suoritti mestarikansantanssija Antti Savilampi ja Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitus annettujen esitysten pohjalta.

Yle uutisoi sivuillaan Mies – Tanssipidot -tapahtumasta:

Tapahtuman video nähtävissä Ylen nettisivuilla.


17

Teatteri

Esko-patsas yhteistyölle Vuoden Teatteriteosta myönnettävä Esko-Patsas jaettiin tänä vuonna kolmen nuorisoseuran yhteisproduktiolle. Pertunmaan, Ristiinan ja Suomenniemen Nuorisoseurat toteuttivat yhdessä Tukkijoella-näytelmän. Kuva: Aimo Walamies

T

ukkijoella-yhteisproduktio oli kolmen eteläsavolaisen nuorisoseuran voimainponnistus. Ristiinan kesäteatterinäyttämöllä Linnankorvalla esitetty näytelmä valmistettiin alusta alkaen yhteistyönä. Syksyllä 2016 ohjaaja Aleksi Lavaste aloitti näytelmän harjoituttamisen koulutusviikonlopuilla sekä Pertunmaalla että Mikkelissä. Tämän jälkeen harjoituksia pidettiin molemmilla paikkakunnilla kuitenkin niin, että pääsääntöisesti harjoitukset olivat kevätkaudella Pertunmaalla, jotta matkaamisen tasapuolisuus toteutui. Kesällä esitykset toteutettiin Ristiinassa. Pertunmaalla ja Suomenniemellä ei ole kesäteatterinäyttämöä, joten sisätiloihin tottuneet näyttelijät saivat myös uudenlaisen kokemuksen. Pertunmaan Nuorisoseuran puheenjohtaja Ritva Argillander riemuitsee palkinnosta: ”Ensinnäkin palkinto sykähdyttää vieläkin, ja se kuinka korkea-arvoisesta asiasta on kyse. Vähän niin kuin Oscarin olisimme saaneet. Todella arvostan. Ensin johtokuntaa vähän arvelutti yhteistyöhön mukaan lähteminen, mutta onneksi perustelujen jälkeen uskalsivat mukaan hienoon yhteiseen projektiin.”

Ottia tuota, toimitaanko yhdessä? Harvinaista on, että nuorisoseurat tekevät yhteisiä produktioita. Usein toisen nuorisoseuran harrastajateatteri koetaan jopa kilpailijaksi. Toki yhteistyössä on aina omat haasteensa. Kun puhutaan kolmesta, vaikkakin samaa harrastusalaa edustavasta nuorisoseurasta, on kyseessä eri tavoin toimivat yhdistykset. Toimintatapojen sovittaminen yhteen antaa jo ensimmäisen haasteen. Kuinka taloudellinen vastuu seurojen kesken jaetaan ja millä tavoin kokonaisuus johdetaan sekä kuinka se organisoituu – siinä on haasteita jo roppakaupalla. Koska nuorisoseuratoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, vaihtelee osallistumisen aste myös yhteistyötilanteissa. On hyvä, että yhteistyötä pidetään niin tärkeänä, ettei kuviota romuteta, vaikka ryhmien näyttelijöiden ja talkoolaisten määrä onkin erisuuri.

Tukkijoella-näytelmän Essi Henttonen ja Tom Into. Kuva: Riikka Koukka.

Yhteistyöidean äiti Ristiinan Nuorisoseuran puheenjohtaja Tanja Puustinen-Kiljunen kiittelee yhteistyön sujuvuutta: ”Olen iloinen, että prokkista tehdessä pystyttiin ajattelemaan yhteistä hyvää, eikä lähdetty väärille raiteille, mitä yhteistyökuviossa olisi voinut käydä. Iso prokkis myös opetti itseä, erityisesti ajattelemaan ryhmän etua.”

Ei vain yhden produktion tähden

toon. Samalla Ristiinan lasten ja nuorten teatterileirille saatiin järjestämispaikka. Leirille olivat tervetulleita myös suomenniemeläiset lapset ja nuoret. Leirin jälkeen toisiinsa tutustuttua myös suomenniemeläiset ovat löytäneet tiensä Ristiinan keskustassa talvikauden aikana kokoontuvaan lasten teatterikerhoon. Suomenniemen Nuorisoseuran puheenjohtaja Jonna Salmensuo kertoi yhteistyön tämänhetkisistä ja tulevaisuuden näkymis-

tä: ”Yhteistyö on antanut mahdollisuuden lainata näyttelijöitä, puvustoa ja tietoa, mikä tarkoittaa myös verkostojen laajenemista. Eli käytäntöön puolin ja toisin uusia avauksia. Yhteistyöhän on vasta alussa. Mitä se tulevaisuudessa tuokaan, sitä ei vielä tiedä.” Lisäksi Suomenniemellä saatiin aikuisten talviteatteritoimintakin käynnistymään uudelleen – ohjaaja kun teksteineen napattiin lainaan naapurista. Yhteistyössä on voimaa.

Yhdessä tekeminen rikastutti ryhmien toimintaa, sai aikaan yhteistyötä aivan uudella tavalla ja johti produktion jälkeenkin uusiin yhteistyökuvioihin. Ristiinan Nuorisoseurasta löytyvä näytelmien käsikirjoittaja kirjoittaa nyt uutta näytelmää Pertunmaan Nuorisoseuralle. Suomenniemen Nuorisoseuralla on talo, jolla ei ole ollut paljon käyttöä. Ristiinan Nuorisoseuralla ei taas ole omaa toimitilaa. Yhteistyöllä Ristiina on produktion jälkeen vuokrannut Suomenniemeltä taloa kohtuuhinnalla. Näin Ristiinan puvusto yhdistettiin Suomenniemen pukuvaras-

Tukkijoella-näytelmän ryhmäkuva. Kuva: Riikka Koukka


18

Nuori Kulttuuri ja SOUNDS -aluetapahtumat valloittavat Suomen Teksti: Nazia Asif Kuva: Hans Andersson ”Aloittelevana nuorisotyöntekijänä vastasin Lohjalla järjestettävästä Nuorten taidetapahtumasta”. Näin aloittaa palaverimme Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden palvelupäällikkö Katariina Soanjärvi. Somepäivitykseni Nuori Kulttuuri -toimintaan liittyen jatkaa matkaansa Teatteri Fennican Kaisla Pirkkalaisen Facebook-sivuille. Hän toteaa, että oma taiteilijan ura on lähtenyt liikkeelle Nuorten taidetapahtumassa esiintymisestä. Myös sanomalehti Itä-Savon kulttuuritoimittaja Riitta-Leena Lempinen-Vesa jakaa samankaltaisia muistoja päivityksen alle. ”Nuorten taidetapahtuma oli kova juttu”, hän toteaa tapahtumia ja matkoja muistellen. Ja kyllähän itsellänikin on lämpöisiä muistoja vuodelta 2009, kun teatteriryhmäni osallistui Lappeenrannan Teatrikseen, silloin jo Nuori Kulttuuri -toimintaan. Porukkamme pääsi tutustumaan valtavaan tekijäjoukkoon, jolla oli kaksi samaa nimittäjää: teatteri ja nuoruus. Nuori Kulttuuri -toiminta mahdollistaa vuosittain tuhansille nuorille oman osaamisen ja toiminnan esille tuomisen. Toimintaa rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö veikkausvoittovaroilla, ja sillä on pitkät juuret suomalaisessa nuorisotyössä. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin vuonna 1947 Nuorten henkiset kilpailut -nimellä. Vuosikymmenien varrella nimi muuttui Nuorison taidetapahtumaksi. Toiminnan historia liittyy kiinteästi Suomen Nuorisoseurojen historiaan. Nuorisoseurat on alusta lähtien, siis jo 70 vuoden ajan, ollut mukana, vuosikymmenenestä riippuen, joko toiminnan koordinoinnissa tai erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Kesällä 2017 Nuori Kulttuuri palasi takaisin järjestön suojiin, ja nyt toiminnasta ottaa kopin Nuorisoseurojen Nuori Kulttuuri -tiimi. Tätä tehtävää varten rekrytoitiin viime vuonna kaksi kulttuurituottajaa. Puhelin soi ja sähköposti hälyttää tänäkin talvisena päivänä, yhteydenottoja tulee ympäri Suomen. Suurimpaan osaan Nuori Kulttuuri -toimintaan liittyvistä aluetapahtumista ilmoittautuminen on alkanut tammikuussa. Ryhmät pohtivat, mihin sarjaan heidän kannattaisi osallistua tai onko heidän ikäjakaumansa edelleen sääntöjen mukainen. Voiko aikuinen olla osana ryhmää, mietityttää kyselijöitä. Tänä vuonna Nuori Kulttuuri kerää musiikin harrastajat yhteen. Kaikilla Suomen 10-20 -vuotiailla on mahdollisuus osallistua johonkin 22 aluetapahtumasta. Aluetapahtumiin ei ole ennakkokarsintaa. Täytyy vain muistaa ilmoittautua ajoissa ja täyttää hakemus huolellisesti. Aluetapahtumat ovatkin Nuori Kulttuuri -toiminnan ydin. Kyseiset tapahtumat mahdollistavat osallistumisen lähempänä nuoren omaa asuinpaikkaa. Aluetapahtumissa jokainen osallistuva ryhmä saa musiikin ammattilaisista koostuvalta raadilta palautteen. Raati myös valitsee aluetapahtumasta ne ryhmät, jotka jatkavat valtakunnalliseen Sounds-tapahtumaan. Raadin työ on vastuullista ja antoisaa. Toisaalta raatilainen pääsee hurmaantumaan aidoista esiintymisistä, mutta samalla raatilaisen vastuulla on antaa nuorelle kannustavaa ja kehittävää palautetta. Nuori Kulttuuri

-tapahtumat eivät ole kilpailuja. Myös mielenkiintoisella ja omaperäisellä esiintymisellä voi raivata tiensä valtakunnalliseen Sounds-tapahtumaan. Tänä vuonna valtakunnallinen Sounds-tapahtuma järjestetään 25.–27.5. Mikkelissä. Nuori Kulttuuri -toimistolla Jyväskylässä on tammikuun aikana rakennettu, järjestelty ja samalla tutustuttu tiimiin. Tiimin viimeinen jäsen aloitti työnsä tammikuun lopussa. Ruuvaamisen, pöytien sijoittelun ja tietokoneiden asentamisen keskellä on päästy jo kiinnostavaan keskusteluun. Seuraavina vuosina tiimi ei lähde kehittämään

Nuorta Kulttuuria kehittämisen vuoksi. Pikemminkin tiimi pyrkii kirkastamaan esille toiminnasta sen olennaiset piirteet. Viimeinenkin ruuvi loksahtaa neuvottelupöytään kiinni ja ajatukset juoksevat ympäri maata. Meistä jokainen voi olla se tärkeä henkilö, joka vie viestin aluetapahtumasta nuorelle. Tarvitaan niitä, jotka uskaltavat nousta lavalle, mutta tarvitaan myös niitä, jotka uskaltavat kannustaa ja rohkaista nuorta tarttumaan toimeen. Ja hei! Sounds-katsomot ympäri maata odottavat meitä yleisökseen!


19

Kuva: Harri Hinkka

ILONPITOA ILMASSA – OSALLISTU PISPALAN SOTTIISIIN! E

nsi kesänä Tampereella pistetään jalalla koriasti. Pispalan Sottiisia tanssitaan 13.–17.6. Nuorisoseurojen kansainvälinen kansantanssin ja kansanmusiikin suurtapahtuma tarjoaa alan harrastajille, ammattilaisille ja suurelle yleisölle konsertteja, kohtaamisia ja tanssin riemua. Pispalan Sottiisi toivottaa tervetulleeksi kaikki kansantanssijat ja pelimannit. Sottiisiviikko on täynnä tapahtumia ympäri kaupunkia. Lue lisää www.sottiisi.fi. Ilmoittautuminen Sottiisiin alkaa 15.2. ja päättyy 31.3.2018.

tetään sunnuntain lounasta lukuun ottamatta festivaalikeskuksessa. Hotellimajoitusvaraukset voi tehdä suoraan majoituspaikasta ilmoittautumisen yhteydessä saatavalla alennuskoodilla. Lue lisää Sottiisipassista sekä majoitus- ja ruokailuvaihtoehdoista: sottiisi.fi/tule-ja-osallistu

SOTTIISIPASSI 75 € SOTTIISIPASSI (alle 16-vuotiaat) 65 € SOTTIISIPASSI (alle 7-vuotiaat) 35 € 2-vuotiaat ja nuoremmat pääsevät tapahtumaan maksutta.

SOTTIISIPASSIN VARANNEET VOIVAT TILATA MYÖS EDULLISIA MAJOITUKSIA JA RUOKAILUJA Festivaalikeskus sijaitsee Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Konsertteja ja tapahtumia on myös muun muassa Tampere-talossa, Tullikamarin Pakkahuoneella ja Laikun lavalla. Sisäleirintäalue Folk Camp rakennetaan festivaalikeskuksen yhteyteen. Ryhmämajoituksen hinta on 30 € koko festivaalin ajalle. Myös festivaaliruokailut järjes-

1. TEHDASOSUUS, Koreografia: Petri Kauppinen (Tehtaan herääminen, karstaus, kehrääminen, kutominen, värjäys) 2. LASTEN LEIKKIOHJELMA JA LASTEN OHJELMA – TAITOTASO A JA B, Koreografia: Jutta Wrangén (Pulla-mummo, Kyykkylitta, Leskisillä, Kerenski, Kehruuvalssi, Hummani hei) 3. POLJENTO TAITOTASO C, Koreografia: Petri Hoppu (Etpä tiijä, minkä löysin, Niityllä, Padespaa, Laula kukko, Tuusteppi) – HERRASVÄEN TANSSIT

TILAA SOTTIISIPASSI! – VAPAA PÄÄSY TILAISUUKSIIN JA JOUKKOLIIKENTEEN MATKALIPPU Sottiisipassilla saat vapaan pääsyn kaikkiin tapahtuman tilaisuuksiin, konsertteihin sekä työpajoihin. Passi oikeuttaa alennukseen Särkäniemen huvipuiston elämys- ja laiterannekkeesta. Passilla voit ostaa myös edullisen matkalipun Tampereen joukkoliikenteen busseihin koko tapahtuman ajalle.

TYÖ JA ILONPITO -TEOKSEN TANSSIT

4. SALONKITANSSIT, KUTSUOSUUS, Koreografia: Petri Hoppu (Franseesi, Tango Royal Impress, Kreuzpolkka)

TYÖ JA ILONPITO – 100 VUODEN MATKA TANSSIEN Festivaali huipentuu lauantaina 16.6. yli 1000 esiintyjän Työ ja ilonpito -suurproduktioon Tampereen Messuja Urheilukeskuksen TähtiAreenalla. Teoksen taiteellisen lähtökohtana on sovinnon teema. Siinä tanssi ja musiikki kietoutuvat historian pyörteisiin luoden siltaa 100 vuoden takaisten tapahtumien ja nykypäivän välille.

ESIINTYMISMAHDOLLISUUKSIA KAIKILLE Työ ja ilonpito -teos tarjoaa esiintymismahdollisuuden kaikenikäisille ja -tasoisille tanssijoille. Oikealla olevassa listassa ovat teoksen yhteistanssiosuudet ja koreografit. Musiikista vastaa kansanelektrobändi Suistamon Sähkö (Anne-Mari Kivimäki, Eero Grundström, Reetta-Kaisa Iles, Tuomas Juntunen). HUOM! Yhteistanssien tanssiohjeet, videot ja musiikki löytyvät osoitteesta www.tanssinriemu.fi.

5. NURKKATANSSIT – TAITOTASO D, KUTSUOSUUS, Koreografia: Hannu Nipuli (Maailma se on kuin silkkiä vaan, Huutokatrilli, Pontikankeittäjä, Juomaripojan hevonen, Läksytys, Tosioutokarjalaismainenkatrilli) 6. NOITA LAULAN, JOITA TIIÄN – AIKUISET, Koreografia: Jukka Heinämäki (Noita laulan, joita tiiän, Paimenplikan valssi, Satiaisen polska, Ei niin hiljaa aurinko laske, Ihalempsin polkka) 7. FINAALI Koreografia: Petri Kauppinen (Kerenski)

Pispalan Sottiisin kotimainen pääesiintyjä on kansantanssi ja -musiikkiryhmä Siepakat ry:n edustusryhmä Rovaniemeltä. Sottiisissa juhlitaan myös joensuulaisen Motoran 50-vuotista taivalta ja Priimatiimassa nähdään kevään parhaat lastenryhmät. Sottiisiin saapuu myös palkituista tanssijoista ja muusikoista koostuva Clog America Yhdysvalloista. Muut kansainväliset vieraat julkistetaan kevään 2018 aikana.


20

Unelmana oma ryhmä Knoppi- ja kansantanssiohjaajakoulutuksen nuorten mietteitä Mikä houkutti juuri sinut ohjaajakoulutukseen?

"Haluan tulla ohjaajaksi!" "Koulutukseen kannattaa lähteä, koska sieltä saa PALJON tietoa ja ohjeita ohjaamiseen. Siellä oppii uutta ja saa paljon uusia kavereita."

"Ikävintä oli että kurssi oli liian lyhyt. Olisi voinut jatkaa vaikka kuinka pitkään. Suosittelen kurssia tosi vahvasti kaikille."

"Ohjaamisunelmani on oma ryhmä, jonka ohjaajana voisin toimia alusta asti." "Unelmoin siitä, että pääsen ohjaaman etenkin pieniä lapsia. Haluaisin ryhmän, jota voi ohjata läpi ryhmän vaiheiden perustamisesta hajoamiseen."

"Kun olen 50-vuotias, varmaan ajattelen, että olen kehittynyt ja että se oli hieno kokemus."

"Ohjaamisessa mukavinta on nähdä, kun lapset oppii. Se on vaan tooo-oosi kivaa!"

"Koulutuksesta saa valmiuksia ja energiaa, uusia näkökulmia, ideoita ja materiaalia omaan ohjaamiseen. Saa motivaatiota ohjaamiseen. Uuden oppimisesta ei koskaan ole haittaa, se avartaa!" "Koulutuksesta on hyötyä kaikkien ihmisten kanssa toimimisessa. Koulutuksessa opittuja tietoja voi soveltaa tulevaisuuden tilanteissa esim. opintopisteinä."

"Minulla oli pitkäaikainen toive oppia tansseja ja hyödyntää oppimaani käytännössä. Halusin saada opetustani uudelle tasolle, saada varmuutta ja tietää ohjaamisesta enemmän ja syvemmin."

"On palkitsevaa nähdä lasten aito into tanssiin ja seurata heidän kehittymistään."

"Vielä viisikymppisinä muistamme tämän varmasti mukavana ja kasvattavana kokemuksena, jossa tutustuimme moniin uusiin ihmisiin." Kuvat: Amanda Rannanjärvi

Knoppi-koulutus on nuorisoseurajärjestön perusohjaajakoulutus. Se on tarkoitettu kaikille ryhmän ohjaamisesta kiinnostuneille harrastusalasta riippumatta. Lisätietoja: nuorisoseurat.fi/knoppi

Kansantanssin ohjaajakoulutus on tarkoitettu kaikille kansantanssin harrastajille, jotka ovat kiinnostuneita kansantanssin ohjaamisesta. Koulutus koostuu perusopinnoista ja valinnaisista lisäopinnoista. Lisätietoja: nuorisoseurat.fi/tanssiohjaajalle


21

Ohjaajan sivu

Kuvitus: Ada Ahola

Kannustamistakin pitää harjoitella

Vertaisarvioinnin kautta aktiiviseen vuorovaikutukseen

K

evät on nuorisoseuralaisille monenlaisten katselmusten aikaa. Kansantanssiryhmät suuntaavat Tanssiralliin, teatteriryhmät Ramppikuumeeseen ja musiikin harrastajat Sounds-musiikkikatselmuksiin. Katselmuksissa esiintyjät saavat palautetta taiteen ammattilaisista koostetulta raadilta, ja osassa katselmuksista osallistujaryhmät arvioivat myös toistensa esityksiä. Ihannetilanne olisi, että ryhmät ja ohjaajat keskustelevat toistensa esityksistä aivan spontaanisti. Usein vertaiselta saatu vilpitön palaute, vinkki tai kehu voi olla se kaikista tärkein ja mieleenpainuvin! Vertaisarvioinnin kautta voimme… »» oppia kiinnittämään huomiota erilaisiin esityksen osa-alueisiin, kuten dramaturgiaan, teemaan, ilmaisuun, vuorovaikutukseen, äänimaailmaan ja visuaaliseen ilmeeseen. »» oppia, millaiset asiat tekevät esityksestä mielenkiintoisen ja millaisia esityksiä meistä itsestämme on kiinnostavaa katsoa. »» saada uusia ajatuksia ja ideoita omiin esityksiin. »» nähdä, mitä muut ovat tehneet ja herättää halun oppia itse uusia asioita. »» oppia kannustamaan toinen toisiamme. »» oppia ottamaan vastaan ja pyytämään palautetta.

Harjoittele palautteen antamista ryhmän treeneissä Esityksen arviointi ja rakentavan palautteen antaminen toiselle ei ole aina helppoa. Esityksen arviointia ja

palautteen antamista olisikin hyvä harjoitella ryhmän omissa harjoituksissa. Saman seuran ryhmät voivat esiintyä toisilleen tai yksi ryhmä voidaan jakaa kahtia. Puolet ryhmästä esittää jonkin pienen esityksen ja toinen puoli katsoo. Vertaisarviointia kannattaa harjoitella arvioimalla lyhyempiä esityksiä, jolloin keskittyminen riittää loppuun asti. 1. Mietitään yhdessä, millaisiin asioihin palautteen annossa voi kiinnittää huomiota. Millaisista asioista ryhmän ohjaaja, yleisö tai arviointiraati saattaa antaa palautetta? 2. Pohditaan, millaista palautetta itse esiintyjänä tai ryhmänä on mukavaa ja hyödyllistä saada. Mietitään myös, millainen palaute tuntuu pahalta ja loukkaavalta. HUOM! Palautteen tulee aina kohdistua asioihin, joihin arvioinnin kohde voi itse vaikuttaa eli toimintaan. Kriittinen palaute ei saa koskaan kohdistua persoonaan! Arvioinnin tarkoitus on auttaa toista kehittymään vikojen etsimisen sijaan.

Palautteen muodostamisen avuksi: »» Kirjoittakaa vapaasti avainsanoja siitä, mitä teille jäi esityksestä mieleen. »» Millainen fiilis esityksen tunnelmasta jäi? »» Mikä oli esityksen mieleen jäävin tai innostavin kohta? »» Millaisia vinkkejä ja ehdotuksia haluaisit antaa ryhmälle tulevaisuuteen? »» Mikä asia esityksessä oli sellainen, jonka sinäkin haluaisit oppia? HUOM! Ryhmät voivat kysyä toisiltaan myös etukäteen, millaisista asioista palautetta halutaan saada! 5. Treffataan kumppaniryhmä ja jaetaan vapaasti keskustellen palaute. Halutessaan keskustelua voi jatkaa myös ohjaajien kesken.

VERTAISARVIOINTI

3. Mikäli taidelajin katselmuksissa on käytössä arviointikriteeristö, siitä voi saada hyviä vinkkejä siihen, millaisiin asioihin voi kiinnittää huomiota. 4. Katsotaan kumppaniryhmän esitys ja muodostetaan kumppaniryhmälle kannustava palaute. Ohjaaja kirjaa palautteen ylös. Lataa vertaisarvioinnin lomake itsellesi työkalupakista: nuorisoseurat.fi/tyokalupakki


22

Ihan pihalla

Kolumnissa tiedottaja Aura Piha pohtii järjestöviestintää, kommunikoinnin vaikeutta ja nuorisoseuraelämää.

Paperikirjeen paluu? P

ostilaatikostani ei tupsahda enää juuri mitään, ei edes

Sanotaan, että postitus on kallista ja hidasta. Ensinnä-

En suosittele siirtymään paperiseen viestintään, mutta

laskuja, kun nekin tulevat nykyään suoraan sähköpos-

kin kannattaa muistaa, että sosiaalisen median kanavat

kirjeen tai kortin vaikutusta tehokeinona ja yksittäisenä

tiin tai verkkopankkiin. Kirjekuoren löytäminen eteisen lat-

eivät ole maksuttomia. Jos haluat, että viestisi oikeasti

kampanjana kannattaa harkita. Postia odotellessa!

tialta työpäivän jälkeen on harvinaista ja aiheuttaa aina

näkyy, niin siitä pitää maksaa. Jos vielä haluat, että viesti

hauskan tunteen. ”Oi, kirje!”

saa kohteen tekemään jotain, niin siihen vaaditaan vielä

Jos kirje näyttää viralliselta, niin sitä seuraa automaattisesti ”apua, mitä mä olen nyt unohtanut” -reaktio. Jos viralliset leimat puuttuvat, jännitys tiivistyy. Eilen kirjekuoresta löytyi kutsu messuille, jonka teemana on verkkokauppa ja viimeisimmät digimyynnin trendit. Ja osa heidän markkinointiaan on paperikirje. ”Tämä on henkilökohtainen kutsu”, kirjeessä luki. Tunsin oloni erityiseksi! Tottahan minä tiedän, että olin messuilla viime vuonna, annoin ilmoittautumisessa osoitetietoni ja nyt joku automaatti on suoltanut

enemmän paukkuja. Katsotaanpa erilaisia hintoja ja niiden vaikuttavuutta: »» Hinta per kirje: 0,65 €/kpl (yrityshinta) – 1,40 € »» Facebook-mainonta, hinta per klikki: 0,10 € – 0,75 €; sitoutumisprosentti 1–16 % »» Google-mainonta, hinta per klikki: 0,20 € – 2 € »» Uutiskirje (Mailchimp): 0,10 €/avaus ja 1 €/klikki: sitoutumisprosentti 1,7 %

tuhansia tällaisia kirjeitä. Silti, luin kirjeen loppuun, koska

Posti ei siis ole merkittävästi kalliimpaa kuin muu markki-

se oli niin harvinainen tapaus. Sähköpostiin tullut uutiskirje

nointi. Avainsana onkin kohdennus. Mitä varmempi olet,

olisi jäänyt avaamatta ja mainos Facebook-feedissä ohitet-

että viestin saaja on juuri kohderyhmääsi, sitä varmem-

tu nopealla sormen hipaisulla.

min hän noteeraa kirjeen. Kohdennus toki pätee myös

Muistan edelleen, kun säännöllisesti järjestettiin postitus-

digimaailmassa, mutta siellä on vaikeampi äänten kakofo-

talkoita yhdistyksissä. Sormet olivat täynnä paperihaavoja. Ja

niassa erottautua vaikka kuinka kohdentaisi hyvin. Posti-

silti kirje jäi helposti kaiken postin väliin ja siirtyi avaamatto-

luukulla on hiljaisempaa.

Aura Piha Tiedottaja, Suomen Nuorisoseurat

mana paperiroskiin. Digiviestintään siirtyminen oli autuasta!

Palkitut 2017 KESKI-SUOMI

POHJOIS-SAVO

SAIMAA

Vuoden nuorisoseura

Vuoden nuorisoseura

Vuoden nuorisoseura

Jyväskylän seudun Nuorisoseura

Vuoden ohjaajat

Milja Parviainen ja Siiri Tiilikka, ISOn Tanhuujat

Vuoden nuoriso-vapaaehtoistekijä

Eila Kalavainen, Hietaman Nuorisoseura

POHJOIS-KARJALA Vuoden nuorisoseura Nuorten Kasvu ry

Vuoden ohjaaja

Murtolahden Nuorisoseura

Vuoden ohjaaja

Koirakiven Nuorisoseura

Vuoden ohjaaja

Tatu Parviainen, Kuopion seudun Nuorisoseura ja Julkulan nuorisotila

Virve Mattila, Tirvan Nuorisoseura

Vuoden nuorisoseuralainen

Sanni Antinniemi, Pertunmaan Nuorisoseura

Eeva Jäntti, Niiniveden Nuorisoseura

Vuoden nuorisoseuralainen

SATAKUNTA Ohjaajastipendi

Terhi Virta, Eurajoen Nuorisoseura

Jaana Tarkkonen, Honkalammen Nuorisoseura

UUSIMAA

Vuoden nuorisoseuralainen

Vuoden nuorisoseura

Mari Lehikoinen, Nuorisoseura Motora

POHJOIS-POHJANMAA Vuoden nuorisoseura

Paavolan Nuorisoseura, Siikajoki

Vuoden nuorisoseuralainen

Anna Hämeenaho, Piippolan Nuorisoseura

Maakuntahermanni

Tapani Hankonen, Piippolan Nuorisoseura

Pornaisten Pohjoinen Nuorisoseura

Vuoden nuorisoseuralainen Valo Aatrokoski

Vuoden Hermanni ja Hermanska Pertti Asikanius ja Maija Kreijula


23

LEIKKIVINKKI: SARDIINIPURKKI

VÄRITYSKUVA

Yksi leikkijöistä menee piiloon muiden pitäessä silmiä kiinni. Etsijät laskevat yhdessä sovittuun lukuun asti ja lähtevät etsimään piilossa olevaa. Leikkijä, joka löytää piilossa olijan, menee samaan piiloon. Näin ollen piilossa olijoiden määrä kasvaa. Viimeisestä löytäjästä tulee uudessa leikissä piiloutuja.

Kuva: Riia Niemelä Kuvitus: Ada Ahola

Folklandialla ollaan yhdenvertaisia! E

nsimmäistä kertaa Folklandia-risteilylle valittiin neljä häirintäyhdyshenkilöä – Lennu Yläneva, Marika Raitanen, Marja Pihkala ja Helena Niutanen – joihin pystyi halutessaan ottamaan yhteyttä, mikäli koki häirintää tai syrjintää Folklandian aikana. Yhdyshenkilöt takasivat osaltaan yhdenvertaisuuden toteutumista risteilyllä. Heidät tunnisti sinisestä paidasta ja tarvittaessa heidät sai kiinni myös puhelimitse. Yhdyshenkilöt olivat tavoitettavissa sekä perjantaina että lauantaina. Asiasta tiedotettiin Folklandian facebook-sivuilla, ja lisätietoja yhdyshenkilöistä sai myös Folklandian infosta, laivan aulasta. Folklandia-risteilyn aikana 12.–13.1.2018 ei tullut yhtään yhteydenottoa härintäyhdyshenkilöille. Tämä on hienoa, sillä yhdenvertaisuus on meille tärkeä asia. Jo vuonna 2009 Nuorisoseurat julistautui syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Pyrimme Folklandia-risteilyllä siihen, että jokaisella toimintaan osallistuvalla on samanlaiset mahdollisuudet osallistua ja tulla kohdelluksi riippumatta hänen taustastaan. Syrjimättömyyden lisäksi

kyse on ymmärtämisestä, asenteista, ajattelutavasta ja toisten huomioon ottamisesta. Ennen risteilyä mietittiin myös etukäteen, mitä kukin meistä voi itse tehdä häirintätilanteessa: 1. Toimi Tee jotain näkyvästi syrjintää tai häirintää vastaan. Keskeytä tilanne tarvittaessa Folklandian omalla syrjinnänvastaisella iskulauseella ”Dude, that´s not FOLK!” 2. Tue Ole syrjityn tukena. Älä jätä häntä yksin. Juttele, kuuntele ja varmista, että kaikki on OK. Jos itse kaipaat tukea, ole yhteydessä Folklandian häirintäyhteyshenkilöön. 3. Kerro Kerro tilanteesta; laivan henkilökunta, talkoolaiset sekä häirintäyhdyshenkilöt ovat takaamassa kaikkien folklandialaisten turvallista risteilyä. Tehdään yhdessä risteilyn ilmapiiristä turvallinen kaikille.


24

Kuva: Amanda Rannanjärvi

Lyhyesti

VUODEN NUORISOSEURA Vuoden nuorisoseuran tittelistä kisaa viisi kovaa seuraa. Hallitus valitsi 17 ehdotuksesta viisi jatkoon päässyttä. Voittaja julkistetaan nuorisoseurapäivänä 18.3.2018.

Ylihärmän Nuorisoseura Täällä on mahtava porukka, kaikki projektit tehdään yhdessä ja joka lähtöön on osaaja. Teatteritoiminta on pääasiallinen toiminta ja sen maine on kiirinyt jo kauemmaskin. Näytelmiin satsataan tosi paljon ja se kyllä näkyy. Musiikki tehdään omalla väellä, ja kappaleet ovat oikeita korvamatoja. Lavastajat tekevät kaikkensa, jotta yleisöllä olisi myös silmänruokaa.

Lahden Tanhuujat Lahden Tanhuujat on kansantanssin erikoisseura, jonka monipuolisuus on aina ollut esimerkkinä muille nuorisoseuroille. Lahden Tanhuujat ovat panostaneet erityisesti lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan vahvasti. Lahden Tanhuujat ovat perinteinen seura, joka on hyvin kestänyt ajan rattaassa sopivasti uudistuen.

Kerkkoon Nuorisoseura

Tanssiralliarvonnan karkkireppu lennähti Hämeeseen! Tanssirallin ilmoittautuminen käynnistyi 22.1. Tammikuun aikana ilmoittautuneiden kesken arvottiin mahan täydeltä makeaa eli nuorisoseurarepullinen karkkia. Arvonta suoritettiin perjantaina 2.2. ja onnen poikana toimi 6-vuotias Felix. Arvontahatusta nousi Viiman lappu. Viima tulee Jokioisten Nuorisoseura Tahdittomista. Ryhmä osallistuu Etelän Tanssiralliin 10-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan. Makoisia herkkuhetkiä Viimalle ja harjoitteluintoa kaikille ryhmille! Ilmoittautumisia kevään kohokohtaan Tanssiralliin otetaan vastaan 28.2. asti. Kuva: Pentti Hannuksela

Kerkkoon Nuorisoseura on satavuotias seura, jonka toiminnassa ikä ei paina. Kerkkoon nuorisoseura on todellinen nuorisotyön helmi alueellaan. Seura järjestää monipuolista toimintaa kaikenikäisille, ja jäseniltä löytyy uskomatonta talkoohenkeä niin toiminnan kuin seurantalon kunnostuksen parissa. Toiminta on aidosti kaikille avointa, helposti pääsee vaikuttamaan toiminnan sisältöön ja harrastusryhmissä on mukana mm. erityislapsia.

Murtolahden Nuorisoseura Murtolahden Nuorisoseura on Vuoden Nuorisoseura Pohjois-Savossa. Tämä nuorisoseura on monipuolinen ja erinomaisesti toimiva. Talottomuus ei ole heille este eikä edes hidaste. Toimintaa löytyy kaikenikäisille jäsenille. Erityisesti on panostettu lasten ja varhaisnuorten kerhotoimintaan. Seuran edustajat ovat aktiivisesti mukana myös maakunnallisessa nuorisoseuratoiminnassa. Seuran jäsenmäärä on hienoisessa kasvussa.

Karjalan Nuoret Karjalan Nuoret on aktiivinen helsinkiläinen nuorisoseura, joka kasvattanut toimintaansa valtavasti ja saanut puolessa vuodessa mukaan noin 160 uutta jäsentä. Seurassa harrastetaan teatteria, kansantanssia, kansanlaulua, viulunsoittoa, Tempoa tenaviin -musiikkiliikuntaa ja FolkJam-tanssiliikuntaa yhteensä 32 eri toimintaryhmässä. Seuran ryhmien toiminta on tavoitteellista, innostavaa ja niissä on aina läsnä aito tekemisen riemu.

Ilmajoen Nuorisoseura täytti 135 vuotta Nuorisoseuraliike syntyi 1880-luvun alussa nuorten perustamana Etelä-Pohjanmaalla ja Ilmajoen Nuorisoseura on yksi maamme vanhimpia. Ensimmäiset seuranäytelmät esitettiin jo varhaisemmin, 1878, nykyisen Kestikartanon paikalla. Aina välillä toiminta on ollut seisahduksissa, mutta aina on löytynyt porukkaa puhaltamaan hiillos taas liekkeihin. Tällä hetkellä seuralla on noin 150 jäsentä, vireää teatteritoimintaa sekä uudelleen henkiin herätettyä kansantanssitoimintaa. Pienellä seuralla on kuitenkin hatussaan merkittäviä sulkia. Seuralla oli ensimmäinen naispuoleinen nuorisoseuran puheenjohtaja, Hilda Malkola vuosina 1914–1915. Seuran teatteriohjaaja Leena Koivula valittiin vuonna 2014 Nuorisoseurojen vuoden ohjaajaksi. Kansantanssitoimintaa vetävälle Kirsti Vallille puolestaan myönnettiin juuri järjestön kultainen ansiomerkki.


25

Kuva: Sami Tuori

NS-VOLLEY lentopalloturnaus Iisalmessa 21.-22.4. Sarjat »» Naiset A-kilpasarja (pelikaudella 20172018 1–2-sarjoissa pelanneet) »» Miehet A-kilpasarja (pelikaudella 20172018 1–3-sarjoissa pelanneet) »» Naiset B-kilpasarja (pelikaudella 20172018 3–4-sarjoissa pelanneet) »» Miehet B-kilpasarja (pelikaudella 20172018) 4–5-sarjoissa pelanneet) »» Naiset ja Miehet C-Harrastussarja (poikkeuksena yksi pelaaja / joukkue, maakuntasarjasta, saa pelioikeuden) »» Naiset D-sarja (vuonna 1983 ja aikaisemmin syntyneet, 35-v.) »» Miehet D-sarja (vuonna 1978 ja aikaisemmin syntyneet, 40-v.)

Luova lava lapsille -tapaaminen Oletko kiinnostunut Luova lava lapsille -leiristä tai kerhosta? Oletko aikeissa järjestää Luova lava -toimintaa? Kiinnostaako Luova lava -toiminnan ohjaaminen? Tule Luova lava -toimijoiden tapaamiseen Paukkulaan lauantaina 10.3. Tapaaminen on suunnattu Luova lava lapsille -leirejä ja/tai -kerhoja suunnitteleville seuroille, leirejä jo järjestäneille seuroille sekä seuroille, jotka eivät vielä tiedä järjestävänsä Luova lava -toimintaa. Luova lava lapsille -tapaamisessa käydään läpi leirin ja kerhon järjestämisen perusasioita ja tutustutaan jo olemassa olevaan materiaaliin. Lisäksi pohditaan esityksen valmistamista ja valmiiden materiaalien hyödyntämistä omalla leirillä ja kerhossa. Tapaaminen on ilmainen ja se sisältää lounaan. Ilmoittaudu 28.2. mennessä www.luovalavalapsille.fi.

»» Sekasarja: Kentällä aina vähintään 2 naispelaajaa, ei sarja / ikärajoitusta »» Juniorisarjat: 18-v. ja 16-v. tytöille ja pojille, ei rajoitusta, jos pelaa sarjassa

Osallistuminen turnaukseen Osanottohinta on 150 €/joukkue/sarja (pienempi, jos vähän joukkueita). Ennakkoilmoittautumiset tehdään joukkueittain Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liittoon 6.4.2018 mennessä: kyosti.marin@nuorisoseurat.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava joukkueen yhdyshenkilön nimi ja yhteystiedot.

Majoitus Majoitushotelli: Sokos Hotel Koljonvirta, Savonkatu 18 (kaupungin keskustassa). Majoituksen hinta: 2hh 90 €/yö, 3hh 120 €/yö (rajoitetusti) ja 4hh 150 €/yö (rajoitetusti). Sisältää majoituksen, asiakassaunan aukioloaikoina ja buffetaamiaisen. Varaukset tehtävä toimittamalla täydellinen nimilista 6.4. mennessä Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liittoon: kyosti.marin@nuorisoseurat.fi. Osallistumismaksu ja majoitus maksetaan etukäteen Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liiton tilille: FI90 4600 0010 6575 55. Tiedustelut: Toiminnanjohtaja Kyösti Marin, puh. 0440 186 977. Tervetuloa nuorisoseurojen lentopalloturnaukseen Iisalmeen!

Vielä ehtii hakea Ramppikuumeeseen – ole nopea! Ramppikuume – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät järjestetään 20.–22.4.2018 Kankaanpäässä. Tapahtuman katselmushaku päättyy sunnuntaina 25.2., joten jos toimit ripeästi, ryhmänne ehtii vielä hakea katselmukseen mukaan! Haku katselmukseen tapahtuu lähettämällä esitystallenne ja hakulomake esiraadin katsottavaksi. Tarkemmat hakuohjeet löytyvät tapahtuman nettisivuilta. Ramppikuumeen katselmusraatiin saapuvat ohjaaja ja näytelmäkäsikirjoittaja Elina Kilkku, näyttelijä Antti Laukkarinen ja näyttelijä ja kansanedustaja Jani Toivola. Ensimmäistä kertaa myös ohjaajat saavat oman ohjaukseen keskittyvän palautteen. Ohjaajaraadin muodostavat ohjaaja ja dramaturgi Aila Lavaste ja toimialajohtaja Pasi Saarinen. Tapahtumaan voi osallistua, vaikka ei osallistuisi esityskatselmukseen. Osallistujana pääset mukaan työpajoihin ja katsojaksi kaikkiin esityksiin! Työpajatarjonta julkaistaan viikolla 9. Ilmoittautuminen tapahtumaan 5.–31.3.2018. Lähde mukaan kevään parhaaseen teatteritapahtumaan! www.ramppikuume.net

Improliigojen suosio kasvaa Tänä talvena improliigoissa otellaan Keski-Suomen, Saimaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. Eri puolille Suomea levinneissä improliigoissa kisaillaan leikkimielisesti vakavissaan improvisaation keinoin maakunnan improvisaatiokuninkuudesta. Improliigat ovat yhden viikonlopun tai koko talven kestäviä tapahtumia, joissa yleisö pääsee nauttimaan osallistujien heittäytymisestä ennalta suunnittelemattomiin kohtauksiin. Maakunnallisten improliigojen valtakunnallinen herruus ratkaistaan syyskuussa Teatterilaivalla, jossa maakuntien liigojen voittajat kohtaavat finaalien finaalissa.


26

Kolumni

Portinvartijoita uka päättää, mitä nuorisoseurassa tehdään, minne harrastusryhmän retki järjestetään tai mihin tapahtumaan osallistutaan? Kuka päättää, ketkä pääsevät ohjaajakoulutukseen ja kuka voi toimia ohjaajana? Toimitko sinä nuorisoseurassa tai omassa harrastusryhmässäsi lapsena, nuorena tai aikuisena, jolla on mahdollisuus olla päättämässä näistä asioista? Tai, jos nyt ei ihan päättämässä, niin ainakin tekemässä ehdotuksia, joiden pohjalta päätökset tehdään. Vai jäävätkö ehdotukset huomioimatta päätöksenteossa – tai ehkäpä niitä ei edes kuulla? Meillä aikuisilla on tapana kysyä, jos haluamme kuulla muiden mielipiteitä tai ehdotuksia johonkin asiaan. Kysymme silloin, kun meille sopii ja käytämme vastauksia haluamallamme tavalla.

Kysyessämme meillä on usein jo tiedossa ”oikea” vastaus, jonka haluamme kuulla. Näin toimiessamme olemme ikään kuin portinvartijoita nuorisoseurassa tapahtuville asioille. Kaikki päätökset kulkevat meidän kauttamme. Portinvartijoita on kaikessa toiminnassa, jossa ollaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja jonkinlaisessa hierarkisessa suhteessa toisiin. Vartijoita toki tarvitaankin, jotta nuorisoseuran toiminta pysyy sääntöjen mukaisena, yhdenvertaisuus toteutuu eikä ketään syrjitä. Lapset, nuoret ja uudet toimijat tarvitsevat tukea ja ohjausta, mutta saattaako portinvartija omalla toiminnallaan sammuttaa palon ja ilon. Portteja ja portinvartijoita on monenlaisia. Jotkut porteista ovat korkeita ja raskaita rautaportteja, joissa on piikit ylä-

reunassa. Portti on tiukasti lukossa ja se avataan vain tarvittaessa. Usein kuitenkin riittää, että portinvartija kurkistaa portinraosta – ei portin takaa tulevissa ehdotuksissa ole kuitenkaan mitään järkeä. Sitten on sellaisia hieman matalampia ja kevytrakenteisempia portteja, jotka saattavat olla jo valmiiksi hieman raollaan ja vartijoita, jotka avaavat porttia hieman lisää, mikäli portin takaa kuuluu jotain ääniä. Mutta mitä luulet, pärjäisimmekö nuorisoseurassa useimmiten kokonaan ilman porttia? Nostettaisi portti saranoiltaan, vartija olisi portin lähettyvillä ja kävelisi vastaan, kun joku lähestyisi. Tervehtisi ja pysähtyisi kuuntelemaan. Kuulisi, mitä tulijalla on mielessä. Millainen portinvartija sinä olet tai haluaisit olla?

Kuva: Heidi Usenius

K

Elina Weckström Päiväkodin johtaja, kasvatustieteen tohtorikoulutettava, aktiivinen nuorisoseuralainen Klaukkalasta

KOKOUSKUTSU

VALTAKUNNALLISET H-KILTAPÄIVÄT JA VUOSIKOKOUS 7.–8.4.2018 Finlandia Hotel Seurahuone Torikatu 24, KOKKOLA n vaihtunut! Hyvät Hermannit ja Hermanskat, vuosi on jällee Keski-PohjanH-kiltapäivien kokouspaikka on tänä vuonna uusi tuttavuus, maalla. Kokkola on kiltapäivien pitopaikkana ovat oivallinen joten kannattaa katsoa ja tutustua. Kiltapäivät misia. tilaisuus tavata ”vanhoja” tuttuja ja vaihtaa kuulu

Ilmoittautuminen ja osallistumismaksut 14.3.2018 mennessä: Aulis Kopsala, 0400 902 080, aulis.kopsala@toholampi.fi n Osallistumismaksut: 2 hh 150 €; 1 hh 180 €; ilma majoitusta 100 €. Sisältää majoituksen, tulo- ja lähtö , llisen lounaan, kokous- ja kirkkokahvit, iltamat ja päivä kuljetukset ja kiertoajelun. Osallistumismaksu maksetaan Keski-Pohjanmaan H-killan tilille FI30 5291 0820 0489 39.

Ohjelma La. 7.4. 11.00 Ilmoittautuminen ja lounas 13.00 Kiltakokous ja kahvit 18.00 Iltamat Su. 8.4. 8.45 Lähtö Lohtajan kirkkoon 12.00 Kirkkokahvit ja kiertoajelu 15.00 Lähtölounas ia Toivomme näkevämme paljon kansallispukuis Hermanneja ja Hermanskoja! Tervetuloa Keski-Pohjanmaalle ja Kokkolaan!

Kortti: Freepik.com Muokkaus: Joni Sivonen


27 Yhteystiedot Kuva: Aura Piha

Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 050 567 2586 joonas.pokkinen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame Etelä-Pohjanmaa Maamiehenkatu 4 B 7, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa Häme Satakunnankatu 13, 33100 Tampere 050 340 6566 hame@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/hame

Teatterilaiva Silja Europalle S

yksyinen teatterifestivaali Teatterilaiva palaa Silja Europalle. Muutamia vuosia Baltic Princessilla seilannut tapahtuma järjestetään tänä vuonna 14.–15.9.2018. Silja Europa tarjoaa tapahtumalle hyvät puitteet nousevine katsomoineen ja avarine työpajatiloineen. Samalla sen lähtöpaikka muuttuu Turusta Helsinkiin. ”Otamme innolla vastaan mahdollisuuden toteuttaa tapahtuma Itämeren suurimmalla aluksella. Silja Europa mahdollistaa viime vuosia paremmat fasiliteetit tapahtuman tekemiseksi”, toteaa tapahtuman järjestelytoimikunnan eli

”piuharyhmän” puolesta toimialajohtaja Tämän vuoden uutuutena laivalla nähdään Pasi Saarinen. eri maakuntien improliigojen voittajien ”Toivomme tapahtumaan laajaa osan- kohtaaminen sekä muutama muu yllätys. ottoa. Tapahtumaa pyritään rakentamaan etenkin teatteriryhmien intressejä ajatellen. Ajankohtana syyskyyn puoliväli on koettu hyväksi, koska sinne voi lähteä purkamaan edellisen kesän kesäteatteria ja valmistautumaan tulevan talven mittelöihin. Ja toki risteilylle voi lähteä ilman ryhmääkin, nauttimaan kattavasta tarjoilusta teatteriaiheista sisältöä.” Teatterilaivan ohjelmisto rakentuu tuttuun tapaan mielenkiintoisista esityksistä ja hyödyllisistä sekä hauskoista työpajoista.

Kainuu Pentinpurontie 133, 88270 Vuolijoki 08 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net Keski-Pohjanmaa Vierimaantie 3, 84100 Ylivieska 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa Keski-Suomi Vapaudenkatu 43 A, 40100 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi Lappi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 paula.kahkonen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi Pohjois-Karjala Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa Pohjois-Savo Puijonsarventie 54, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo

Uudistetusta Puoti-

Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa

löydät kaiken

Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori 0440 591 913 karoliina.hursti@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/satakunta

verkkokaupasta

nuorisoseuraelämään

tarvittavan! nuorisoseurat.fi/puoti

Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 045 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa Varsinais-Suomi Härkätie 450, 31500 Koski TL 0400 818836 mika.toivonen@netti.fi Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo


TAPAHTUMAKALENTERI HELMIKUU 24.2. SOUNDS aluetapahtuma, Oulu 25.2. Satakunnan Improliiga

MAALISKUU 3.3. SOUNDS aluetapahtuma, Iisalmi 7.3. Keski-Suomen Improliiga 10.3. Luova lava lapsille -järjestäjäkoulutus, Mikkeli 10.3.–11.3. EA 1 -koulutus, Lahti 10.3.–11.3. Aikuisten kansantanssileiri, Mikkeli 16.3. Keski-Suomen Improliiga 16.–18.3. SOUNDS aluetapahtuma, Lohja 17.3. Alueellinen nuorisoseurafoorumi (Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi), Punkalaidun 17.3. Alueellinen nuorisoseurafoorumi (Lappi), Rovaniemi 17.3. Alueellinen nuorisoseurafoorumi (Uusimaa, Etelä-Häme) & Ohjaajien olohuone, Lahti 17.3. SOUNDS aluetapahtuma, Lahti & Nivala & Turku & Urjala 18.3. Valtakunnallinen nuorisoseurapäivän juhla, Ristiina 23.–25.3. SOUNDS aluetapahtuma, pääkaupunkiseutu 24.3. SOUNDS aluetapahtuma, Kajaani & Raahe & Salo 28.3. Alueellinen nuorisoseurafoorumi (Kainuu), Kajaani 31.3. SOUNDS aluetapahtuma, Kemi

HUHTIKUU 7.4. Kalkkareitten kulttuurikeikka, Jokioinen 7.4. SOUNDS aluetapahtuma, Rovaniemi, Kotka & Porvoo 7.4. KevätKallava, Kuopio 7.4. Ohjaajien olohuone (Häme), Jokioinen 11.4. Allianssi-risteily 12.4. SOUNDS aluetapahtuma, Vuotso 14.4. Alueellinen nuorisoseurafoorumi (Itä-Suomi), Lapinlahti 14.4. Teatterileikkikurssi, Helsinki 15.4. Vauvasirkus-jatkokurssi, Helsinki 20.4. Ramppikuume – valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät, Kankaanpää 21.4. Tanssiralli Pohjoinen, Oulu 21.–22.4. NS-VOLLEY lentopalloturnaus, Iisalmi 22.4. Keski-Suomen Improliiga 27.4. Keski-Suomen Improliigan finaali, Jyväskylä 28.4. Tanssiralli Etelä, Lahti 28.4. SOUNDS aluetapahtuma, Rauma

TOUKOKUU 18.–20.5. Tanssitalo-viikonloppu 19.5. Kevätvaltuusto 19.5. Nasta, lasten ja nuorten teatteritapahtuma, Rovaniemi 20.5. Ritvalan Helkajuhla, Valkeakoski 25.5. Valtakunnallinen SOUNDS 2018, Mikkeli

Kuva: Harri Hinkka

Nuorisoseurakokous kutsuu oppimaan, kehittämään ja päättämään!

Nuorisoseuralehti 1-2018  

Ulla Konttinen jää eläkkeelle | Paukkulasta elämän parhaita vuosia | Vuoden ohjaajat Marika Timonen ja Tatu Parviainen | Matkalla ohjaajaksi...

Nuorisoseuralehti 1-2018  

Ulla Konttinen jää eläkkeelle | Paukkulasta elämän parhaita vuosia | Vuoden ohjaajat Marika Timonen ja Tatu Parviainen | Matkalla ohjaajaksi...

Advertisement