Page 1

2017 • 4

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Vuoden teatteriteko 2016: Vehmasmäen nuorisoseuran lastenteatteri

s. 14–15

Jari Leppä – tie nuorisoseuran rivijäsenestä ministeriksi SOUNDS 2018: Nuorten ääni valtaa Suomen

s. 18

s. 8-9


2

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Nuoret rakentamaan Suomen seuraavaa vuosisataa

19

Seurantalot kansalaisareenana

3

Pääkirjoitus: Kiitos kun olet mukana!

20

Ihan pihalla: Markkinoinnissa ei ole oikotietä onneen

4

Kerkkoon Nuorisoseura sai remonttitalkoisiin yli 70 ihmistä

20

Loruillen lokakuussa, maalaillen marraskuussa

5

Laskettelua ja jäärata-ajoa Palonurmen Nuorisoseuralla

21

Harrastajateatteriliitossa rakennetaan ensi vuoden koulutuskalenteria

6

Järjestöuutisia

22

Viisi teesiä dinosauruksille

7

Puheenjohtajalta: Puheenjohtaja Elias Lönnrotin jalanjäljissä

23

Puuhanurkka

8

Jari Leppä – tie nuoriseuran rivijäsenestä ministeriksi

24

Lyhyesti

10

Livakat harjoittelee vahvalla naisenergialla

11

Hileisen kuumaa Folkhuumaa!

26

Kolumni: Kaikki, mitä minun on todella tarvinnut tietää, opin jo lastentarhassa

11

Sottiisin sovinnon teema kantaa sadan vuoden taakse

26

Kulttuurikierroksella Sastamalassa

12

Vuoden käsityöläinen 2017 Soja Murto

27

Kansalaisfoorumin kurssituki ja tuki yhteisöllisille opintoryhmille 2018

13

Elinikäisiä ystävyyssuhteita Siepakka-perheessä

27

Yhteystiedot

14

Vuoden teatteriteko 2016: Vehmasmäen kylän teatteritoiminnassa käy lapsia Kuopiosta asti

16

”Olette etuoikeutettuja, kun saatte tanssia ja laulaa!”

17

Lähde mukaan RAMPPIKUUME-huumaan!

18

Nuorten ääni valtaa Suomen

18

Yhteistyön voima

Alakerta

K

uluva vuosi on ennen kaikkea Suomen itsenäisyyden juhlavuosi, mutta samalla myös nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen merkkivuosi. Juhlavuoden yhdessä-teeman mukaisesti vuoden aikana nuorten oikeuksia ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntamme kehittämiseen on parannettu. Vuoden alussa voimaan astunut uusi nuorisolaki, hallituksen esitys maakuntalaiksi sekä kuntalain lopullinen voimaantulo vahvistavat kaikki nuorten oikeutta vaikuttaa yhteisistä asioista päättämiseen. Suunta on oikea ja 2010-luku on nuorten osallistumisen kulta-aikaa, jos niin päätämme. Erityisen ilahduttavaa on huomata nuorten aktiivista kansalaisuutta koskevan keskustelun käyvän aktiivisena juuri itsenäisyytemme juhlavuonna. Suomen satavuotinen historia on huikea kasvutarina. Keskinäisen kamppailun ja oman

KANNEN KUVA KUVAT: AMANDA RANNANJÄRVI KOLLAASI: JONI SIVONEN

Nuoret rakentamaan Suomen seuraavaa vuosisataa edun tavoittelun sijaan päätimme lopulta ymmärtää toinen toisiamme, rakensimme vahvan kansalaisyhteiskunnan ja synnytimme yhdessä monella mittarilla maailman parhaan hyvinvointivaltion. Aktiivinen kansalaisuus ja kanssaihmisten mielipiteiden kuunteleminen ovat aina olleet Suomen vahvuuksia. Pidetään huolta, että näin on myös jatkossa. Nyt, Suomen siirtyessä toiselle vuosisadalleen, on tullut meidän nuorten vuoro vahvistaa asemiamme yhteisen tulevaisuutemme rakentajina. Nuorten halu ja mahdollisuudet osallistua sekä vaikuttaa Suomen tulevaisuuden rakentamiseen tulevat ratkaisemaan kansakuntamme selviytymisen tulevaisuudessa. Ilman aktiivisia kansalaisia ja tulevaisuudentekijöitä ei kunnista, maakunnista tai valtiosta jää jäljelle kuin ontot hallintorakenteet. Siksi onkin meidän jokaisen yhteinen tehtävä

innostaa ja kannustaa erityisesti nuoria osallistumaan: niin koululuokissa, kaupan hyllyjen välissä tuotteita valkatessa, harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa kuin verkkokyselyissä ja vaaliuurnilla. Me nuoret tulemme kohtaamaan täysimittaisena nyt tehtävien päätösten vaikutukset sekä elämään pitkällä itsenäisyytemme tulevalla vuosisadalla. Siksi meidän osallistumisen ja vaikuttamisen aika on nyt, kun kauas vaikuttavia päätöksiä tehdään ja yhteisestä tulevaisuudesta päätetään. Aktiivisen ja osallistuvan nuorison tulee olla yksi Suomen tulevaisuuden peruspilareista. Nuorten osallistumiseen liittyviä taitoja sekä innostusta opitaan paitsi koulussa, myös ennen kaikkea sen ulkopuolella. Tässä tehtävässä myös teillä nuorisoseuralaisilla on paljon annettavaa ja tekemisen paikkoja. Olkaa rohkeasti mukana voimaannuttamassa nuoria osal-

listumaan ja rakentamassa Suomen seuraavasta vuosisadasta aiempaakin suurempi menestystarina. Nuorten osallistumisen aika on NYT – kannustetaan yhdessä nuoria ottamaan paikkansa tulevaisuutemme rakentajina!

Kimi Uosukainen Nuorisovaikuttaja Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtaja


3

Pääkirjoitus

Kiitos kun olet mukana! N

uorisoseuroilla menee hyvin. Kulunut vuosi on monella tapaa näyttänyt, että yhteinen järjestömme elää ajassa. Yhä useampi löytää nuorisoseurojen toiminnasta mieluisan paikan toteuttaa itseään hyvien harrastusten parissa. Tekemisen riemua ja onnistumisen esimerkkejä löytyy toiminnan kaikilta tasoilta. Vuoden aikana on uutisoitu siitä, kuinka seuroihin on perustettu ennätysmäärä uusia harrastusryhmiä. Meillä on piirijärjestöjä, joiden jäsenmäärä on kasvu-uralla. Niin paikalliset seurat kuin liittokin ovat olleet avaamassa uudenlaisia kumppanuuksia. Vahvat toimintakonseptit ja ennakkoluulottomat ideat ovat synnyttäneet positiivista nostetta, joka vie meitä yhdessä eteenpäin. Olemme mukana luomassa uutta ja kehittämässä vanhaa. Mikkeliin nousee Suomen suurin seurantalo – Saimaa Stadiumi. Monille harrastajille tuttu Nuori Kulttuuri -toiminta on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä siirtynyt nuorisoseurojen toteutettavaksi, ja me jatkamme sen kehittämistä yhdessä vahvojen yhteistyökumppaneiden kanssa. Itsenäisyyden juhlavuosi hankkeineen on avannut uusia ovia nuorten omaehtoiselle toiminnalle ja tekemiselle. Olemme liittona olleet opetus- ja kulttuuriministerin työryhmässä

kehittämässä harrastustakuuta, ja pääministeri on kutsunut meidät kertomaan näkemyksemme siitä, mitkä ovat Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla. Parasta on kuitenkin se, että toimintamme houkuttelee koko ajan mukaan lisää nuoria. Marraskuun puolivälissä pidetty valtuuston kokous näytti, kuinka myös järjestön johtoon astuu aktiivisia nuoria ja kuinka nuorten vaikuttajaryhmät ovat aktiivisia toiminnan kehittäjiä. Uuden hallituksen keski-ikä, 32 vuotta, taitaa olla lähihistorian nuorin. Tämän porukan kanssa on hyvä jatkaa eteenpäin. Kaikki tämä kehitys ja positiivinen vire lähtee liikkeelle teistä – harrastajista, luottamushenkilöistä ja seurojen aktiiveista sekä yhteistyökumppaneista ja työntekijöistä. Haluan omasta puolestani kiittää teitä kaikkia. Järjestössä toiminta on aina tekijöidensä näköistä, ja nuorisoseuratoiminta näyttää nyt aktiiviselta, iloiselta ja tulevaisuuteen suuntautuneelta. Kiitos kuluneesta vuodesta ja tekemisen riemua vuoteen 2018.

Antti Kalliomaa Pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat ry

Kuva: Johannes Wilenius

JULKAISIJA PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSSIHTEERI TOIMITUSKUNTA TAITTO YHTEYSTIEDOT PAINOPAIKKA

Suomen Nuorisoseurat ry Antti Kalliomaa puh. 040 547 7157 Aura Piha Pia Matilainen, Joonas Pokkinen Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen Hannu Ala-Sankola, Ulla Konttinen Joni Sivonen Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa Iprint ISSN 2341-6246 (painettu)

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN. NRO 1/2018 ILMESTYY 22.2.2018 AINEISTO 1.2.2018 MENNESSÄ OSOITTEESEEN AURA.PIHA@NUORISOSEURAT.FI

4041 0895 Painotuote


4

Kerkkoon Nuorisoseura sai remonttitalkoisiin yli 70 henkilöä Näin pidät talkoolaisista huolta: ruokaa, porekylpyjä, lapsiparkki ja kiitoksia Teksti ja kuvat: Heli Pelkonen

Talon remontoinnin sanotaan olevan yksi ihmiselämän stressaavimmista asioista. Kun kohde on vielä yhteinen nuorisoseurantalo, jossa toiminnan pitää pyöriä myös kunnostuksen ajan, vaaditaan äärimmäistä järjestelykykyä ja rautaisia hermoja. On myös tärkeä saada ihmiset innostettua mukaan, koska talous harvoin mahdollistaa kaiken työ teettämisen ulkopuolisilla. Joskus unohtuu, että talkootyö ei ole pelkästään betonin valamista ja maalin rapsuttamista, vaan kyse on ihmisistä. Kerkkoon Nuorisoseura hoiti markkinoinnin ja talkoolaisista huolehtimisen esimerkillisesti.

K

erkkoon Nuorisoseurassa oli talon sisätilojen remonttia suunniteltu pitkään. Keittiö, wc-tilat, maalipinnat ja talotekniikka kaipasivat uudistamista, esteettömyyttä haluttiin parantaa ja haaveena oli uusi kerhohuone. Remonttia varten koottiin porukka, jolla oli monipuolista tietotaitoa ja kiinnostusta korjata perinteikästä taloa sen henkeä vaalien. Remontin johtajaksi valittiin seuran puheenjohtaja Heli Pelkonen. Talkoopäiviä kertyi keväälle yli 70, ja niihin osallistui yli 70 henkilöä, joiden ikähaarukka oli 3–88 vuotta. ”Syysmarkkinoilla houkuttelimme ihmisiä mukaan jakamalla näppylähanskoja, joita voisi vaikka talkoissa tarvita. Keräsimme yhteystietoja ja kerroimme, että lyhytkin panostus on tärkeä. Saimmekin mukavasti porukkaa mukaan”, kertoo Heli. Talkoomuonituksen merkitystä ei kannata väheksyä. "Niin hersyvät naurut saimme, kun joku osasi ajoittaa talkoisiin tulonsa juuri sopivasti ruoka-aikaan,” Heli muistelee. Vaikka talkooruualla jaksaa ahertaa, ei kannata ajatella ruokaa pelkkänä polttoaineena. Kerkkoossa oli tarjolla usein myös jopa Sacher- tai juustokakkua! Urakan puolivälissä talkoolaisia hellittiin talkoosaunalla ja porekylvyllä. Muutamina talkoopäivinä oli myös seuran nuorten pyörittämä lapsiparkki. Ensimmäinen facebook-julkaisu ilmestyi 16.4. Jo seuraavana päivänä olivat ensimmäiset kuvat näyttämöremontista eetterissä. Sen jälkeen päivityksiä tulikin joka ikinen päivä talkoorupeaman ajan. Päivittäisessä kuvakollaasissa kerrottiin remontin etenemisestä, tulevista aikatauluista ja kutsuttiin mukaan. Mutta ennen kaikkea niissä kiitettiin vuolaasti talkoolaisia sydämin ja hymiöin. Syksyyn mennessä talkoisiin liittyviä julkaisuja oli noin 50.

26.2. tuli kuvia valmiista näyttämöstä ja saateteksti: ”Lähemmäs 500 tehtyä talkootuntia, 27 talkoolaista ja näyttämö alkaa olla valmis.

Pientä säätöä ja

valojen kytkentää; sitten on estradi käyttövalmis. Kiitollisin mielin kuluneesta yhdeksästä talkoopäivästä

Some-markkinointia ei varsinaisesti etukäteen suunniteltu, mutta remontin edetessä päivityksiä alkoi kertyä. ”Päivityksistä tuli jonkinlainen tapa, jolla halusi koota päivän kulun ja kertoa siitä muille. Joka päivä tuli niin kiitollinen olo kaikista ihanista ihmisistä, jotka olivat mukana työssä tai elivät hengessä mukana”, Heli muistelee. Oikein super talkoopäivä takana! 25 talkoolaista ja remontti eteni aimo harppauksen.

Tänään oli talkoissa ulkona kyllä niin märkää ja kylmää; talkoolaisten tekemisen riemua se ei lannistanut.

Saatiin

rampin rakennus oikein hyvälle alulle, siitä tulee kyllä hieno ja toimiva! Kiitos kaikille ahkerille talkoolaisille

Jatketaan

rampin parissa jälleen ensi viikolla.

Kantamalla 32 myllyllistä

velliä wc-tilojen lattiaan, kaadot kohdilleen, litratolkulla maalia seiniin, karmeihin ja oviin, rapsutusta ja hiomista, kantamista ja kaappien kiinnitystä, uunit puhtaiksi ja kuparit kiiltämään, yleissiivousta ja yhdessä tekemisen iloa.

Reippaat

nuoret lapsiparkkia pitämässä ja Elman herkullista ruokaa.

Meidän talkooväki

on ihan parasta. Kiitos kaikille!

”Ehkä kerran elämässä tulee mahdollisuus olla mukana näin mittavassa remontissa. Tärkeintä oli yhteinen halu parantaa seurantalon - toiminnan sydämen – puitteita, lisätä sen elinvoimaa. Varmastikin työtä riittää jatkossakin, mutta nyt hetki hengähdetään ja juhlitaan”, pohtii Heli onnellisena.

Tällainen talkoopäivä tänään. isommille talkoolaisille.

Kiitos kaikille pienille ja


5

Erikoisimmat harrastukset

P

ohjois-Savossa sijaitseva pieni maalaiskylä Palonurmi on monelle tuntematon. Kylällä toimii kyläkauppa, koulu, päiväkoti ja esikoulu. Siellä asuu n. 300 ihmistä, mutta suurella alueella. Kuten monella kylällä, myös Palonurmessa on sydän, jossa ihmiset voivat kokoontua ja harrastaa: yli 100-vuotias nuorisoseura ja nuorisoseurantalo! Kesäasukkaiden saapuessa mökeille Palonurmen asukasmäärä nousee moninkertaiseksi, ja myös talven loma-aikoina mökkiläiset tuovat kylälle vilskettä. Muun ajan elämä onkin sitten erilaista. Viikoittain talolla on sählyä, lentopalloa, jumppaa ja ikivihreät-toimintaa. Lapsille on kerho, jossa on vaihtelevia teemoja ja liikuntaa. Talvisin on pilkkikilpailut, potkurikisat ja nyt uutuutena myös talvirieha. Palonurmi sijaitsee linnuntietä 4 km päässä Tahkon hiihtokeskuksesta, mutta Syvärinjärvi tekee matkasta moninkertaisen – ennen kuin jäätie avataan. Palonurmen Nuorisoseuran Tiina Jaakkola järjestää vuosittain lapsille hiihtokoulun Tahkonrinteillä. Mukana on 15–25 alakoululaista lasta, jotka pääsevät kukin omantasoiseen ryhmään oppimaan. Suuri kiitos menee Tahkonrinteille, Tahkon Hiihtokoululle ja vuokraamo Ski Macille. Yhteistyössä toiminnasta on saatu niin edullista, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua perheen taloustilanteesta riippumatta. Autourheilu on Palonurmessa vahvaa. Kuosmanen Racing Team ja Syvärinlahden asukkaat rakentavat vuosittain jääradan ajoa varten. Nuorisoseurat, Nilsiän urheiluautoilijat ja Kuosmanen Racing Team järjestävät joka talvi 2–3 jäärata-ajotapahtumaa. Tapahtumissa ajaa noin 30–40 erilaista ajoneuvoa eri autourheiluluokissa. Nuorin kuski on monesti vasta ala-asteikäinen, ja vain taivas on rajana, kuinka vanhana tahtoo vielä vauhtia elämään. Yleisöä on noin 150–200 henkilöä ja määrä kasvaa vuosittain. Katsojia tulee ympäri Nilsiää, jopa Kuopiosta ja Nurmeksesta asti.

Yhteinen nuorisoseuralaisuutemme, harrastuksesta riippumatta Monesti ihmiset ajattelevat nuorisoseuroista, että siihen liittyy aina kansantanssi tai teatteri. Suomessa on kuitenkin paljon seuroja, joissa ei näitä kahta harjoiteta laisinkaan, kuten Palonurmessa. Monella

Peukalopainia maanantai-iltaisin? Tulitanssia talven pimeydessä? Harvinaisen kielen opettelua? Trikkausta, bleidausta tai parkouria? Sarjassa etsitään Nuorisoseurojen erikoisimpia harrastuksia! Ilmianna oma seurasi ja lajisi toimitukselle: aura.piha@nuorisoseurat.fi.

Laskettelua ja jäärata-ajoa Palonurmen Nuorisoseuralla Teksti: Tiina Jaakkola

Kuva: reinoh.com

nuorisoseurantalolla on liikunnallisia perusharrastuksia ja pidetään myyjäisiä ja tansseja, jotta saadaan kyläläisiä yhteen. Joskus nuorisoseura on ainut paikka, jossa voi tehdä sellaisia asioita, jotka ovat kaupungeissa itsestään selvää arkea, esimerkiksi elokuvissa käynti. Toisaalta, pienestä koostaan huolimatta Palonurmen Nuorisoseura on tiiviillä yhteistyöllä onnistu-

nut luomaan suurtakin infrastruktuuria vaativia harrastuksia, joista kaupungeissa voi vain haaveilla. Harrastuksilla ja tapahtumilla saadaan sen verran rahaa, että pystytään maksamaan talon ylläpitoa ja laskuja. On paljon seuroja, jotka taistelevat silti raha-asioiden kanssa. Esimerkiksi kiinteistöverot voivat olla korkeita yleishyödyllisilläkin

yhdistyksillä. Erilaiset avustukset ovat suuressa arvossa, jotta seurat saisivat kituuteltua eteenpäin. Palonurmen Nuorisoseura poikkeaa täysin siitä, mitä normaalisti nuorisoseuroista ajatellaan. Olemme silti täysillä ja ylpeästi nuorisoseura, omalla reippaalla, toimeliaalla, idearikkaalla ja nykyisten tarpeiden mukaisella tavalla.


6

Järjestöuutisia Nuorisoseurakokous 2018 kutsuu oppimaan, kehittämään ja päättämään! Kuvitus: Joni Sivonen

Nuorisoseurakous on päätöksiä, yhdessä oloa, työpajoja ja paljon, paljon nuorisoseuraenergiaa. Koska isoon valtakunnalliseen kokoukseen on tylsä tulla yksin, ensi vuonna jokainen seura saa lähettää paikalle vähintään kaksi edustajaa. Mutta ohjelmaa on myös muillekin kuin äänioikeutetuille: innostavia työpajoja, esityksiä, keskustelua ja yhteisöllisyyttä yli rajojen. Tule siis yksin, kaksin, perheen kanssa tai kaveriporukalla.

Valitse edustajat kokoukseen! Suomen Nuorisoseurojen uusien sääntöjen mukaan nuorisoseurat voivat lähettää äänivaltaisia kokousedustajia Nuorisoseurakokoukseen seuraavasti: »» 2 edustajaa, jos seurassa on alle 300 jäsentä »» 4 edustajaa, jos seurassa on 300 jäsentä tai enemmän »» 4 edustajaa, jos kyseessä on rekisteröityjen yhdistysten muodostama alueellinen yhdistys (keskusseura) Kokousedustajat olisi hyvä valita jo seurojen kevätkokouksissa. Silloin kannattaa myös keskustella ehdokkaisen asettamisesta valtuuston jäseniksi ja varajäseniksi. Nuorisoseurakokous valitsee valtuuston 16 vaalipiiristä. Vaalipiirit ja niistä valittavien edustajien määrä löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurakokous.

Alueelliset nuorisoseurafoorumit Kevään 2018 aikana järjestetään alueellisia nuorisoseurafoorumeita eri puolilla Suomea. Foorumeissa ideoidaan ja suunnitellaan alueellista toimintaa jäsenseurojen toiveiden kautta, valmistaudutaan

syksyn Nuorisoseurakokoukseen sekä käsitellään eri alueille ajankohtaisia asioita. Lisäksi foorumeissa arvioidaan aiemmin järjestettyjen kasvufoorumien tuloksia ja kokemuksia.

Foorumeita järjestetään maakunnittain tai parin kolmen maakunnan kokonaisuuksina. Foorumeista tiedotetaan alueellisesti jäsenseuroille ja seuroista toivotaan aktiivista ja runsasta osallistumista.

Nuorisoseuroihin kaikkien aikojen nuorin hallitus Suomen Nuorisoseurojen valtuusto on 19.11. kokouksessaan valinnut uusia hallituksen jäseniä. Tutut hallituskonkarit Jani Riiki ja Merja Skyttä valittiin uudelle kaudelle, Jaana Inkiläinen ja Soile Vahela tuovat hallitukseen uutta vipinää, ja Matti Tuomisto jatkaa varajäsenenä. Hallituksen varsinaisten jäsenten keski-ikä on 32 vuotta ja varajäsenet mukaan lukien 35 vuotta. Nuorimmat jäsenet Jani Riiki ja Jaana Inkiläinen ovat 22-vuotiaita. Merja Skyttä on Suomen Nuorisoseurojen hallituksen ja valtuuston jäsen Rajan Nuorista Lappeenrannasta ja toiminut ohjaajana yli 20 vuotta. Hänet on valittu Vuoden ohjaajaksi 2009. Jaana Inkiläinen on käsityönopettajaopiskelija Helsingin yliopistosta ja nuorisoseura-aktiivi Klaukkalan nuorisoseurasta Nurmijärveltä. Soile Vahela on maaseutumatkailun asiantuntija ja on harrastanut teatteria, tanssia ja laulua Kalevan Nuorissa lapsesta saakka. Hän on Suttilan Nuorisoseuran puheenjohtaja, Satakunnan Nuorisoseurojen liiton johtokunnan jäsen ja Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen. Jani Riiki on nuoresta iästään huolimatta jo hallituskonkari. Omassa seurassaan Ulmalan Nuorisoseurassa

Riiki on varapuheenjohtajana ja tanssii Kikari-kansantanssiryhmässä. Matti Tuomisto toimi myös menneellä kaudella Suomen Nuorisoseurojen hallituksen varajäsenenä. Hän on lisäksi

Ainalin Nuorisoseuran puheenjohtaja ja Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton johtokunnan jäsen. Hallituksessa jatkavat Juuso Lökfors, Anumaaria Tulla, Anni Kelkka ja Harri Penttilä sekä varajäsen Tanja Kilpiö.

Kuvassa vasemmalta lukien: Jani Riiki, Soile Vahela, Jaana Inkiläinen, Merja Skyttä ja Matti Tuomisto. Kuva: Aura Piha


7 Kuva: Mikko Heinonsalmi

Jaana Kari tapahtumatuottajaksi Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston kulttuurituottajaksi on valittu Jaana Kari Valkeakoskelta. Karilla on monipuolinen kokemus erilaisista kulttuurialan ja tapahtumatuotannon tehtävistä. Hän on toiminut aktiivisesti useissa kansanmusiikin ja -tanssin verkostoissa. Hän siirtyy tehtävään Pirkkalan kunnan kulttuuri-

tuottajan toimesta. Koulutukseltaan Kari on filosofian maisteri (FM) ja musiikin maisteri (MA). Kari aloittaa 2.1.2018 ja hänen vastuualueenaan tulevat olemaan Nuorisoseurojen ja Pispalan Sottiisin valtakunnallisten tapahtumien ohjelmistosuunnittelu ja tuotanto.

Hämeen toiminnanohjaajan sijaiseksi Teija Nikkari Teija Nikkari on valittu Elinan Järvelän sijaiseksi Hämeen toiminnanohjaajaksi. Teija aloittaa tehtävässä 1.2.2018. Teija on työskennellyt aikanaan Kalevan Nuorten Liitossa tuotantoassistenttina ja Etelä-Hämeen Nuorisoseuroissa tanssin osaamiskeskuksen tuottajana. Teijalla on myös pitkä harrastus- ja vapaaehtoistausta nuorisoseuroissa. Tällä het-

kellä hän työskentelee sukellusresortin johtajana sekä sukelluskouluttajana Filippiineillä. Ennen 1.2.2018 seurat voivat olla kaikissa kysymyksissä yhteydessä valtakunnallisen liiton henkilöstöön tai toiminnanjohtaja Iija Filéniin, iija.filen@nuorisoseurat.fi, 045 633 6944.

Nuoren Kulttuuri -tuottajiksi Jussi Kaijankangas ja Nazia Asif Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsi kokouksessaan 8.11.2017 Nuori Kulttuuri -toiminnan uusiksi kulttuurituottajiksi Nazia Asifin Pieksämäeltä ja Jussi Kaijankankaan Tampereelta. Nazia Asif, 38, siirtyy tuottajaksi Lastenkulttuurikeskus Verson tuottaja-taidekasvattajan työstä. Asifilla on monipuolinen kokemus kulttuurisesta nuorisotyöstä niin hanke-, verkosto, ohjaus- kuin tuotantopuolellakin. Koulutukseltaan Asif on humanististen tieteiden kandidaatti. Jussi Kaijankangas, 35, on Oulun seudun ammattikorkeakoulussa tanssinopettajaopintoja saanut tapahtumatuottaja. Viimeiset seitsemän vuotta Kaijankangas on työskennellyt tuottajana Suomen Nuorisoseurojen tapahtumien osaamiskeskuksessa Pispalan Sottiisissa, jossa hän on vastannut erityisesti useiden valtakunnallisten tapahtumien ohjelmistosuunnittelusta sekä tuotannosta.

Nuori Kulttuuri -toimisto sijaitsee jatkossa Jyväskylässä Suomen Nuorisoseurojen aluetoimistolla.

Nuorisoseurojen muistilista vuodenvaihteeseen Toimintatietolomakkeiden palautus ja rekistereiden päivitys Vuosi kääntyy lopuilleen ja syyskokoukset on pidetty. Tässä muutamia asioita, jotka tulisi tehdä vuodenvaihteessa: »» Muuttuneet toimihenkilöt on ilmoitettava nuorisoseurarekisteriin (https://nuorisoseurarekisteri.fi). Jos seuralla ei ole tunnuksia rekisteriin, voi tunnukset tilata keskusseurasta tai aluetoimistosta tai liiton toimistolta (hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi) »» Jos yhdistyksen nimenkirjoittajat muuttuvat, pitää asiasta tehdä muutosilmoitus yhdistysrekisteriin. Ohjeet, lomakkeet ja sähköisen ilmoittamisen linkit löytyvät osoitteesta www.prh.fi. »» Toimintatietojen kokoaminen ja ilmoittaminen hoidetaan myös nuorisoseurarekisterin kautta. Toimintailmoituslomake löytyy seuran perusnäyttösivun alaosasta. Toimintailmoitukset tulee jättää rekisteriin 15.2.2018 mennessä. »» Muistakaa pitää myös seuran jäsenluettelo ajan tasalla nuorisoseurarekisterissä. Nuorisoseuralehti toimitetaan rekisterin perusteella kaikkiin nuorisoseuratalouksiin ja toimintailmoituksen jäsentiedotkin tulevat automaattisesti jäsenluettelon perusteella yhdellä napin painaluksella, jos tiedot ovat rekisterissä.

Nazia Asif ja Jussi Kaijankangas ovat uudet Nuori Kulttuurin kulttuurituottajat.

Puheenjohtajalta

Puheenjohtaja Elias Lönnrotin jalanjäljillä A

siitä, miten monipuolista ja laadukasta toimintaa meillä on. Jokainen seura on oman näköisensä, ja tuottaa juurikin sellaista toimintaa, kuin jäsenistö haluaa. Hämmästyin myös siitä, miten suuren työn nuorisoseuralaiset tekevät oman seuransa eteen. Ohjaajat, johtokuntalaiset ja talkoolaiset kantavat ison kuorman. Välillä ihmettelen, että miten heidän päivässään riittää tunteja kaiken tekemiseen. Muistiinpanoihini kirjasin: meillä on julmetun aktiivinen ja osaava kenttä. Meidän pitää hallituksessa pohtia, millä keinoin voimme parhaiten tukea jäseniämme arkisessa aherruksessa, jotta he voivat ponnistaa vielä korkeammalle. Alueellisilla kasvufoorumeilla vaihdettiin kuulumisten lisäksi myös hyviä käytänteitä. Jos kylällä ei ole lapsia, niin silloin toiminta keskitetään aikuisiin. Jos teatteri tai tanssi ei kiinnosta, niin silloin tarjotaan käistyökerhoa tai sählyä! Palatakseni toimittajan esittämään kysymykseen, miten aion johtaa meidän järjestöä. Taisin keksiä sen. Minä johdan yhdessä teidän kanssanne! Minä olen vain yksi palapelin palanen, samoin kuin kaikki muutkin meistä. Nuorisoseurapalapelissä me tarvitsemme kaikkia palasia, ilman yhtä kuva ei ole täydellinen. Minun tärkein tehtävä on sparrata ja kannustaa teistä jokaista, sillä meidän toiminnan keskiössä on nuorisoseuralainen.

Tunnen suurta ylpeyttä siitä, että olen nuorisoseuralainen! Meidän järjestössä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja yhteisönsä hyvinvointiin. Yhteiset arvomme – osallisuus, yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys – antavat toiminnallenne parhaan mahdollisen kasvupohjan. Te itse olette kuitenkin sitkeällä, monipuolisella ja järjestelmällisellä toiminnallanne saaneet arvot näkyviksi jokapäiväiseen toimintaanne. Kiitos sinulle, hyvä nuorisoseuralainen, mahtavasta vuodestamme! Kuva: Aura Piha

ika tarkalleen vuosi sitten olin elämässäni ihan uuden edessä. Olin puoli vuotta aikaisemmin leikitellyt ajatuksella, että olisipa hauskaa olla puheenjohtajaehdokkaana. En kyllä voinut silloin ajatellakaan, että puheenjohtajuus minun kohdalleni osuisi. Mutta osui se. Ensimmäiset muistikuvani viime vuoden syysvaltuustosta ovat vasta kotimatkalta, kun eräs toimittaja soitti ja halusi tehdä uunituoreesta puheenjohtajasta haastattelun. Kyytiläinen Aura hyppäsi auton rattiin ja minä vastasin toimittajan facetime-haastatteluun. Koko viikonlopun jännitys ja hermostuneisuus jäivät Vaasaan, ja sain olla oma iloinen itseni vastatessani toimittajan kysymyksiin. Tunnelma oli vapautunut ja iloinen. Sitten toimittaja esitti sen kinkkisen kysymyksen: ”miten aiot johtaa teidän järjestöä?”. Hyvä kysymys. Esko (Ahonen) jätti jälkeensä niin isot saappaat, ettei minusta ole niiden täyttäjäksi. Minun pitikin mennä etsimään omat saappaani. Tein siis niin kuin sanoin ja suuren esikuvani Elias Lönnrotin tavoin laiton jalkaani tuohivirsut (totuuden nimissä, ne olivat Adidaksen lenkkarit) ja jalkauduin sinne, missä nuorisoseuralaisia saattoi tavata. Otin mukaani muistiinpanovälineet, sillä minulla oli paljon kysyttävää meidän kenttäväeltä. Kiersin vuoden aikana monessa tapahtumassa ja tutustuin nuorisoseuralaisten arkeen sekä juhlaan. Hämmästyin

Ragni Reichardt Hallituksen puheenjohtaja


8

Jari Leppä – tie nuorisoseuran rivijäsenestä ministeriksi Teksti: Aura Piha

J

ari Lepältä ei ole elämänsä varrelta luottamustehtäviä puuttunut. Hänestä aivan huokuu henki, joka sanoo ”minusta saatte luotettavan ja aikaansaavan henkilön hoitamaan meidän yhteisiä asioita”. Tämä asenne – ja vankka nuorisoseuralaistausta – on vienyt Lepän Suomen valtion kauneimpaan työhuoneeseen, maaja metsätalousministeriksi. Prameassa, kullalla koristellussa huoneessa on tarkoitus selvittää, kuka on Jari Leppä. ”Olen maalaismies Etelä-Savon Pertunmäen Koirakiven Antinmäeltä”, vastaa mies harmaassa puvussa. Arvokkaista puitteista huolimatta Leppä on rento ja hauska haastateltava. Aloitamme tietysti nuorisoseuroista, joissa Leppä on ollut mukana ihan pikkupojasta lähtien.

hyvä ponnistaa myös kohtaamaan toisia, ihan erilaisiakin ihmisiä. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, Leppä korostaa, mutta kaikkien kanssa on pystyttävä toimimaan. Tätä periaatetta hän pyrki viljelemään myös Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtajakaudellaan 2009–2012. Keskusteluun ja mielipiteiden esittämiseen kannustettiin, mutta asiattomasta kielestä Leppä jyrähti niin, ettei harhapoluille sen jälkeen menty.

Teatteri on kurkistus toiseen ihmiseen

Nuorisoseuralainen syntymästä asti ”Vanhemmat, isovanhemmat, naapurit, sukulaiset, ystävät ja tuttavat olivat tässä harrastuksessa mukana. Muistan, kuinka innokkaana olin siellä kaikkea touhuamassa ja kuinka hauskaa oli olla mukana.” Nuorisoseuran rekisterissä on merkitty Lepän jäsenyys alkaneeksi 24.6.1959, eli päivä jolloin hän syntyi. Ja touhu on jatkunut tähän päivään asti. ”Ja tulee jatkumaan. Niin kauan kuin jalka heiluu”, sutkauttaa Leppä. Varhaisimmat muistot ovat yhdessä tekemisestä ja erilaisten harrastusten parissa olemisesta. Toiminta muuttui pikku hiljaa tavoitteellisemmaksi. ”Jossain vaiheessa kehityksen kaari vei minut suorittajasta ensin johtokuntaan, sitten puheenjohtajaksi. Siinä olen ollut nyt kohta kolkyt vuotta,” Leppä toteaa. Aika rientää, sillä tarkistuksen jälkeen puheenjohtajavuosia tulee nyt täyteen 33.

Tie päätöksenteon huipulle ”Ykskaks huomasin, että minut halutaan mukaan kunnallispolitiikkaan ja erilaisiin maakunnallisiin toimintoihin. Seuraavaksi tuli kannustusta, että lähde valtakunnan vaikuttajaksi pyrkimään. Ja sitä tietä tässä nyt ollaan”, Leppä kertoo. Nuorisoseuralaisuus on vaikuttanut olennaisesti Lepän polkuun politiikassa. ”Todella olennaisesti. Olen monta kertaa sanonut sen, kymmeniä kertoja, että ilman nuorisoseuran vaikutusta tuskin olisin tässä haastateltavana tässä roo-

Kuva: Koirakiven Nuorisoseura

lissa. Kyllä sillä on ollut niin ratkaiseva vaikutus.” Koska nuorisoseura on antanut Lepälle pohjan toteuttaa unelmiaan, hän haluaa nyt vastaavasti luoda edellytyksiä seuraaville sukupolville ponnistaa haluamiinsa tehtäviin ja saavuttaa haaveitaan. Olivatpa haaveet mitä tahansa, Leppä on vahvasti sitä mieltä, että nuorisoseuroissa saa siihen hyvän pohjan. Lepälle Koirakiven nuorisoseuran puheenjohtajuus on luottamustehtävä, josta hän luopuisi vasta viimeisenä ja pakon edessä. Ryhtyessään kansanedustajaksi ja ministeriksi eri luottamustehtävistä syntyviä jääviyksiä käytiin läpi oikeuskanslerin kanssa. Leppä kysyi nuo-

risoseuran puheenjohtajuudesta oikein erikseen. ”Vastaus oli että ei, kyllä ministerillä ja kansanedustajalla pitää olla oikeus toimia kansalaisjärjestössä. Kansalaisjärjestötoiminta on asia, jota pitää kaikkien voida tehdä.” Leppä nousi eduskuntaan vuonna 1999 alueensa ääniharavana. Tämä poiki audienssin silloisen Itä-Suomen läänin maaherra Pirjo Ala-Kapeelle. Hän antoi aloittelevalle kansanedustaja Lepälle yhden neuvon: älä muutu. Tämän neuvon Leppä muistaa vieläkin. Nuorisoseuratoiminnan Leppä näkee tärkeänä itsetunnon, minäkuvan ja uskalluksen kasvattajana. Siltä pohjalta on

Nuorisoseuralaisuuden lisäksi Leppä kokee myös nimenomaan teatterin auttaneen häntä politiikan puolella. Äänenkäyttö, eleet, kehonkieli, esiintymisvarmuus ja se, miten uskaltaa ja osaa heittäytyä asioihin, Leppä mainitsee muutamina konkreettisina asioina. ”Teatteri on tilaisuus kurkistaa jonkun muun elämään. Kun saa olla huikentelevaisesta ministeristä peräkammarin poikaan tai höperöityvästä kenraalista lehdenjakajaan ja kaikkea siltä väliltä.” Ministerintehtävistä huolimatta Leppä oli mukana Koirakiven kesäteatterin viime kesän näytelmässä, joka kertoi Laila Kinnusen elämästä. Näytelmä alkaa dramaattisella kohtauksella, jossa sodan sekasorron riehuessa taustalla saatellaan sotalapsia junaan. ”Siinä kohtauksessa, kun lapsia vietiin rautatieasemalle lähtemään Ruotsiin, laitettiin lappu kaulaan ja eteenpäin, se kosketti ihan varmasti joka ainoaa katsojaa. Katsomossa oli ihan haudanhiljaista.” Näytelmässä Leppä esitti saattajaa ja hänen kuusivuotias tyttärensä saatettavaa. ”Yhden kerran kun tultiin kotiin, tyttö sanoi: ”Isi hei, voisko sen sotalapsikohtauksen jättää pois, kun se on niin surullinen”. Selitin, että ei sitä voi jättää pois, kun se kuuluu niin oleellisena osana Lailan elämän alkutaipaleeseen. Tytär sanoi heti siihen, että ”kyllä, no pietään se siellä, mutta onneks se ei oo meiän kohalla totta”. ”Juuri se, ja pidetään huoli, ettei niin tapahdu jatkossakaan.”

Inspiraationa nuoriso ja perinteet Lasten ja nuorten mahdollisuudet ovat ministerin sydäntä lähellä. Hän iloitsee, että saa olla kohtuullisen paljon nuoren


9

Antti Kalliomaa ja Ragni Reichardt luovuttavat Jari Lepälle kunniakirjan. Kuva: Aura Piha.

väen kanssa tekemisissä, esimerkiksi nuorisoseuratoiminnassa tai kouluissa ja oppilaitoksissa vieraillessa. ”Joka kerta lähden voimaantuneempana sieltä pois kuin mitä olin sinne mennessäni. Se ilmapiiri, joka rakentuu heidän kanssa tekemisissä ollessa, se innostus puskee läpi näilläkin vuosilla.” Kun Leppä oli puhumassa yliopiston opiskelijoiden kanssa, ei hän meinannut haluta pois lähteäkään. ”Siellä oli aivan mahottomasti porukkaa ja meillä oli aivan järisyttävän haus-

kat keskustelut – eikä vain hauskat vaan myös hyödylliset. Aikaa meni paljon yli sen mitä olin varannut, kun en malttanut lähteä pois. Mietin, että jestas, on nää kyllä paljon viksumpia kuin itse olin tuohon aikaan. Ja näinhän se pitää ollakin”. Nuorten lisäksi Leppää inspiroivat seurantalot. ”Seurantalot, niissä on sitä jotain. Olin viime sunnuntaina puhumassa Sysmän Tikkalan 100-vuotisjuhlissa. Aina kun astuu seurantaloon sisään, tuntee, että täällä on vuosikymmeniä ihmiset tehneet hirmusesti

töitä ja talo on hienossa kunnossa. Kaikki huokuu ylisukupolvisuutta ja eteenpäin katsomista, vaikka on kuinka hankalaa ollut.

Yksi asia kaduttaa Vaikka Leppä istuu yhdellä valtion korkeimmista paikoista, yksi asia on häntä jäänyt kaduttamaan. Nuorena miehenä perhe ja vanhemmat kannustivat voimakkaasti lähtemään ulkomaille. ”Ja itte pöllö en sinne mennyt! Se on mua jäänyt ikuisiksi ajoiksi harmittamaan.” Tämän takia Lepällä on tärkeä viesti nuorille: ”lähtekää ulkomaille, menkää hakemaan kokemuksia. Ja tulkaa takaisin. Olette sitten paljon vahvempia. Menkää mihin vaan, kuhan meette.”

Yhteisöllisyys ja ylisukupolvisuus

Jari Leppä komediassa ”Malja uudelle elämälle” vuonna 2005.

Vaikka Lepän oma nuorisoseurapolku on ollut vahvasti teatterissa, nuorisoseuralaisuutta voi hänen mukaan ilmentää monella tapaa. Tärkeimmäksi liimaksi, joka yhdistää seurojen harrastusaloista riippumatta, on yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyden lisäksi Leppä haluaa nostaa järjestön vahvuudeksi ja vaalittavaksi arvoksi ylisukupolvisuuden. ”Me ajattelemme pitkäjänteisesti asioita, eikä mitä voin saada seurasta itselleni tässä näin ja huomenna. Vaan mitä se on meistä eteenpäin, mitä se on sitten jatkossakin. Se on vastuun kantamista, johon me kasvamme tässä hienossa seurassa.”

Kolme kysymystä Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle? ”En oo ikinä miettinyt asiaa! Pitää olla evästä ja hyvää seuraa, läheiset. Tämän työnkin myötä tulee ruoka aina päällimmäisenä mieleen. Sitten tulee vasta muut, kuten kirjat ja viestivälineet.” Jos saisit olla päivän joku muu, kenen saappaisiin haluaisit hypätä? ”Oho. Miten sulla on tollaisia kysymyksiä? No, hävittäjälentäjä. Saisi vedellä Hornetilla silmukoita. Se on aina kiehtonut. On vauhtia, vapautta, voimaa ja riskienhallintaa. Pitää olla äärimmäisen hyvä kontrolli itseensä ja siihen laitteeseen.” Miten rentoudut? ”Kolme asiaa. Kun kapuaa näyttämölle teatteriesityksessä, niin ei kyllä tasan tarkkaan muista mitään (työasioita). Se on niin mukavaa, niin kiinnostavaa ja innostavaa, mutta lisäksi pitää keskittyä siihen tekemiseensä. Toinen on ravit, sielläkään ei mieti työasioita. Varsinkin kun on oma hevonen juoksemassa, sit ei muista edes omaa nimeään! Kolmas asia on se kun saa olla metsällä. Vaikka olisi yksinään passissa tai kyttäämässä, niin se vie mennessään, kaikki se mitä siinä tapahtuu, mitä näkee, koko ajan se luonto on ympärillä.”


10

Livakat harjoittelee vahvalla naisenergialla Teksti: Henna Liiri & Aura Piha Kuvat: Petri Kivinen

Viime Nuorisoseuralehdessä sukelsimme lahtelaisen Särmän tanssiteoksen syntyyn. Yli 300 kilometrin päässä Joensuussa Motoran Livakat harjoittelevat omaa ohjelmaansa. Tanssin nautinto on heillä aina läsnä, vaikka ei olisikaan hyvä päivä.

Inspiraatiota musiikista ”Tanssin teema nousee yleensä jotenkin ajankohtaisista tapahtumista joko omassa elämässä tai ympäröivässä yhteiskunnassa. Livakat ovat pyrkineet teoksissaan aina tuomaan esiin naiseutta, sen moninaisuutta ja sitä kuuluisaa tyttövoimaa,” kertoo Henna Liiri, Livakoiden tanssija ja Motoran Pikkaraisten ja Säpäköiden ohjaaja. Livakoiden tanssituotantoa rytmittää vahvasti Tanssimylly-katselmus. ”Tiesimme koko ajan, että teoksesta tulisi meidän luokitteluohjelma, mikä asettaa tietyt raamit. Emme kuitenkaan pyrkineet täyttämään sarjojen vaatimuksia luomisprosessissa.” ”Minulle paras inspiraatio on musiikki. Hyvää biisiä kuunnellessa päähäni muodostuu kuva kuin katsoisi tanssiesitystä lavalla. Parasta on olla yksin tanssisalissa ja antaa vain musiikin viedä.” Joskus lähestymistapa on suoraviivaisempi. ”On ajatus, että nyt tarvitsisi löytää polkka. Sitten kahlaan kaikki olemassa olevat vaihtoehdot ja pyydän kavereilta vinkkejä.” Jos ryhmällä on käytettävissä taitava musiikintekijä, voidaan teosta varten säveltää omaa musiikkia. ”Koreografilla on ajatus tanssista, jonka tunnelmaa lähdetään säveltäjälle avaamaan. Jotkut muusikot ovat tässä todella taitavia, mutta helppo laji se ei ole!”

Livakoiden viime kauden tavoite oli oppia ilmaisemaan tunnetta ja juonta kehon kautta ilman puhetta. Harjoituksissa he avasivat ensin jonkin ajatuksen sanallisesti ja pyrkivät sitten siirtämään sen liikkeeseen. ”Tärkeä oppi oli se, että lavalla ei ole oma itsensä vaan roolissa. Roolihahmo taipuu ja pystyy moneen sellaiseen, mihin ei omana itsenään pystyisi. Voi rauhassa olla myös ruma, paha tai heikko!”

Harjoitus tekee mestarin ”Harjoituksia ei koskaan voi olla liikaa, mutta harrastajilla on sovittu tietyt aika-

taulut ja niiden puitteissa on vaan tultava valmista.” Elämäntilanteiden takia Livakat harjoittelevat yhdessä vain yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Omatoiminen harjoittelu siis korostuu. ”Oman treenin merkitys tuntuu olevan laajemminkin nousussa. Tähän liittyy sekä omasta kunnosta huolehtiminen että tanssin hiominen tai syventäminen.” Harjoituskaudella käydään läpi monenlaisia tunteita ja vaiheita. Joskus mennään kohisten eteenpäin, välillä turhauttaa. ”Aina ei ole hyvä päivä! Tanssista nauttiminen on kuitenkin aina läsnä. Joskus

ohjelma ei ole pelkkää ilonpitoa, mutta silloinkin tanssi voi olla nautittavaa.” ”Epäonnistumista opetellaan olemaan pelkäämättä. Varmasti jokainen haluaa onnistua, mutta aina voi tapahtua jotain yllättävää, vahinkoja, epäonnistumisiakin. Taitavan ryhmän erottaakin sen kyvystä elää näissä tilanteissa!” ”Vanha totuus on kuitenkin: harjoitus tekee mestarin. Mitä enemmän toistoja ja esiintymisiä on alla, sitä vähemmän esityksessä on vaaran paikkoja.”

Piste i:n päälle Tanssien sisääntulot, välit, poistumiset ja kiitokset ovat Livakoille erityisen tärkeitä. ”Ei ole yhdentekevää, mistä kulmasta ryhmä tulee sisään, mihin suuntaan liikutaan tai mihin solistin sijoittaa. Yksityiskohdat luovat luonnollisen jatkumon ja toimivat tehokeinoina tarinankerronnassa. Ne antavat pisteen i:n päälle ja luovat loppuun asti hiotun kokonaisuuden. Nämäkin siis harjoitellaan!” ”On tietysti tavoiteltavaa, että on valmis olo kun lähtee tärkeään esiintymiseen. Madallamme kynnystä pienemmillä keikoilla ennen h-hetkeä. Mikäli ryhmässä on epävarmuutta, ohjaajan rooli kannustajana ja rohkaisijana korostuu. Myös ryhmän sisäiset johtajat ns. joukkueen kapteenit ovat tässä tilanteessa merkityksellisiä ja voimaannuttavat koko porukan.”


11

Hileisen kuumaa Folkhuumaa! Teksti: Maarit Saarelainen Kuva: Jyrki Kallio

S

uurin folkloren talvitapahtuma Folklandia avaa jälleen festivaalivuoden M/S Silja Europalla 12.–13.1.2018. Risteilyllä on 120 esiintyjäkokoonpanoa kansanmusiikin ja kansantanssin huippunimistä ympäri Suomen ja eri puolilta maailmaa viidestä eri maasta.

Myyttejä ja afrobeattejä Yksi kiinnostavista kansainvälisistä musiikkivieraista on skandinaavista nykyfolkkia, soittava, palkittu Trolska Polska (DEN), jonka musiikissa piilottelevat peikot, jättiläiset ja tontut. Yhtyeen musiikki kumpuaa pohjoismaisten legendojen ja kansanperinteen

maailmasta. Tuloksena on leikkisää ja iloista kansanmusiikkia, jossa soi vehreä sammal. Taianomaisiin tunnelmiin vie myös Ndioba, laulaja-lauluntekijä, jonka musiikissa kuuluu Senegalin mbalax, nigerialainen afrobeat, hip hop sekä brasilialaiset ja kuubalaiset rytmit. Monikansallisen Ndioban (BRA, SEN, MOZ, FIN) jäsenet ovat kitaristi Valtteri Bruun, rumpali Chico Matada sekä perkussionisti Luiz Black.

Karjalan kuoppaiset tiet ja lauluvoima Kotimaisista yhtyeistä lavalla nousee vastikään Etnogaalassa vuoden artistiksi

Sottiisin sovinnon teema kantaa sadan vuoden taakse

valitun Anne-Mari Kivimäen luotsaama Suistamon Sähkö, joka tanssittaa kuulijansa transsiin. Yhtye soittaa uutta karjalaista tanssimusiikkia työkaluinaan koneet, venäläinen leikkihaitari, lauluvoima ja rap.

Rakkautta ja riisuttua kansanperinnettä Folklandia on myös tanssin mekka. Tanssiryhmiä Folklandialle saapuu puolen sataa. Joensuulainen Motora tuo Tero Sarkkisen käsikirjoittaman ja ohjaaman tanssiteatteriesityksen Sadan vuoden rakkaustarina, joka vie Ainon ja Akselin aikamatkalle itsenäistyvästä Suomesta tähän päivään.

Alku-idean tarina on saanut Bosnian sodan traagisista rakastavaista. Sävellys on Jussi-Pekka Piiraisen ja koreografiasta vastaavat Tiina Lindblad, Eveliina Pilke ja Mitja Pilke. Meillä monilla on käsitys, mitä ovat Hunksit: maskuliinista menoa, treenattuja miesvartaloita, show-alan ammattilaisia. Mutta miten käy miehiltä folk? Se nähdään Rahvaanmusiikin kerhon tanssiklubin avajaisesityksessä Riisuttua kansanperinnettä Á la Hunks. Esityksen koreografia on Jouni Prittisen ja Hunkseista mukana ovat Jucci, Matias, Riku, Antti ja Ville.

Kansainvälisessä kansantanssin ja kansanmusiikin suurtapahtumassa Pispalan Sottiisissa tanssitaan ja tanssitetaan jälleen 13.–17.6.2018. Tapahtuma on osa tamperelaista ja suomalaista kulttuuriperinnettä. Festivaalin pohja rakentuu suvaitsevaisuuden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden arvoille. Sottiisi tarjoaa alan harrastajille, ammattilaisille ja suurelle yleisölle konsertteja, koulutusta ja tanssin riemua.

Teksti: Maarit Saarelainen Kuva: Clog America

Folkin suurlähettiläät

Työ ja ilonpito

Sottiisin päävieras on palkituista tanssijoista ja muusikoista koostuva Clog America Yhdysvalloista. Amerikan Folkin suurlähettilääksi tituleerattu, taiturimainen kansantanssiryhmä kiertää jakamassa maansa kansanmusiikin ja kansantanssin elävää perintöä ympäri maailmaa. Muita kansainvälisiä vieraita saapuu muun muassa Kroatiasta. Sottiisissa nähdään tietysti myös parasta suomalaista kansantanssia eri puolilta Suomea. Kotimainen pääesiintyjä on Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye, joka julkistetaan 2018 tammikuussa. Festivaalilla vietetään myös joensuulaisen kansantanssiryhmä Motoran 50-vuotisjuhlia.

Pispalan Sottiisin pääjuhlassa Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa nähdään 16.6. kansantanssin suurteos Työ ja ilonpito, jonka taiteellisena perustana on sovinnon teema. Teoksella luodaan siltaa 100 vuoden takaisten tapahtumien ja nykypäivän välille. Vastapainona raskaalle tehdastyölle, työväki tanssii ilokseen. Produktiossa on mukana 1500 eri-ikäistä tanssijaa ja pelimannia. Teoksen koreografeina ovat Jukka Heinämäki, Petri Hoppu, Petri Kauppinen, Hannu Nipuli ja Jutta Wrangén, ja musiikista vastaa nykykansanmusiikkiyhtye Suistamon Sähkö. Pispalan Sottiisi järjestäjä on Suomen Nuorisoseurat ja Tampereen kaupunki. Käytännön toteutuksesta Tampereella vastaa Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto.

Clog America.


12

Soja Murto harrastaa kansantanssia Joutsenossa Nuorisoseura Harmonikassa.

Vuoden käsityöläinen 2017 Soja Murto Teksti: Maarit Saarelainen Kuva: Suomen käsityön museo

Se on selvää, että Soja Murto tietää, mitä ovat rekot, kostulit, tykkimyssyt ja kurtikat*, mutta se oli vahinko, että Sojasta tuli se, mikä hän nyt on. Hän haaveili nuorena sisustussuunnittelijan urasta ja mietti omaa vaatemallistoa. Hänestä ei pitänyt tulla kansallispuvun valmistajaa. Valmistuttuaan vaatetusalan artesaaniksi 2000 hän huomasi kuitenkin kutovansa kansallispukukankaita äitinsä yritykselle. Pyristelyistään huolimatta Soja ymmärsi, että kansallispuvut olivat sittenkin hänen juttunsa.

S

uomen käsityömuseon valinta Vuoden käsityöläiseksi tuli Soja Murrolle iloisena yllätyksenä ja kunnianosoituksena työlle. Sojan työhön voi tutustua käsityömuseossa Käsityössä elämän tuntu -perusnäyttelyssä 8.4.2018 saakka.

Pystypäin omaa tietä ”Vanhemmiltani olen oppinut, että pystyn mihin vain. Jos myö ei vielä osata, niin myö opetellaan. Ja tietynlaisen yhteisvastuuasenteen myös. Isältä olen oppinut myös kudonnan rytmin ja paljon muuta matemaattisuuteen liittyvää. Äiti on välittänyt miulle anoppinsa eli miun mummon lausahduksen: kun toiselle kumarrat, niin toiselle pyllistät.”

Pisto kiinnittää ja koristaa ”Käsin ompeleminen on mukavaa ja meditatiivista. Se vapauttaa tekemään työtä eri paikoissa. Esikuvat on tehty käsin, ja monessa kohtaa käsin ompeleminen on järkevää ja jopa nopeampaa kuin koneella surauttaminen. Kansallispuvuissa jokaisen piston tehtävänä on paitsi

kiinnittää, myös koristaa. Maailmassa on tilaa myös niille koneella surautetuille puvuille, mutta niin kauan kun miulla riittää töitä käsin ommeltavien parissa, mie teen niitä.” ”Kansallispuvun tekemiseen menevä aika riippuu paljon puvusta. Teen harvoin yhtä pukua kerrallaan alusta loppuun, enkä tee kaikkia osia itse, vaan hankin esimerkiksi nyplätyt ja neulotut osat muilta.” ”Miun osuus, kutomisineen, kirjomisineen ja ompeluineen kestää laskennallisesti parista kuukaudesta vuoteen.”

Hyvät silmät, valo ja kärsivällisyys ”Kansallispuvuissa on paljon vaativia tekniikoita, mutta mitään tähtitiedettä niiden tekeminen ei ole. Kannattaa aloittaa sellaisesta puvusta, jossa ei ole paljoa kirjontoja.” ”Hyvistä silmistä, hyvästä valosta ja kärsivällisyydestä on paljon hyötyä. Ennen vaativimmat työt teetettiin ammattilaisilla ja se on hyvä vaihtoehto nykyisinkin. Silloin voi tehdä ilolla ne jutut, joista naut-

tii ja teettää vaikkapa paidan rannekkeet tai rekon kirjonta ammattilaisella.”

Perinne, kauneus ja juuret ”Miulle kansallispuku edustaa perinteen jatkumoa, kauneutta, juuria, hauskuutta ja nerokkuutta. Se toki merkitsee miulle työtä, jota rakastan, mutta se on myös edelleen miulle kaikkein arvokkain juhlapuku.” ”Miulla on kolme pukua. Yksi niistä, Kymenlaakson eli Anjalan puku on oikeastaan äitini. Sysmän ja Luhangan pukua käytän ehkä eniten, se on ihanan värikäs. Kymi taas on hillitymmän värinen, mustavoittoinen. Mie olen Kotkasta kotoisin, joten se on oikeastaan miun juurien puku.”

Some-ajan Soja Soja järjestää alan verkkokursseja ja jakaa tietoaan blogissaan sekä Facebookin ”Kansallispuku ryhmässä”, jossa on jo yli 5000 jäsentä. Sieltä tuli idea juuri 7.10.2017 perustetulle Suomen Kansallispukuyhdistys Raita ry:lle.

Sojan ajatus on myös kansallispukujen tuuletuspiknik, jonka toteuttivat ensimmäisen kerran Imatran Seudun Kalevalaiset 2010. ”Mie olen useimmiten töissä sellaisissa tilaisuuksissa, joissa kansallispukuja käytetään. Haastoimme muut Kalevalaisten jäsenjärjestöt tuulettelemaan, ja tällaiselle oli selkeästi tarve. Toivoisin, että tulisi tavaksi aina 5.8. pukeutua kansallispukuun ja lähteä ihmisten ilmoille.” T:mi Soja Murto www.kansallispuku.com

*Ingressissä mainitut asut: Rekko Äyrämöispaidan kirjottu etumus Kostuli Karjalainen, kesäinen päällysvaate Tykkimyssy Läntinen päähinetyyppi Kurtikka Eräs miehen takkimalli, esim. Lappeen miehen raidallinen takki on kurtikka.


13

Elinikäisiä ystävyyssuhteita Siepakka-perheessä Teksti: Paula Kähkönen

L

appilainen Siepakat on tanssinut ja musisoinut jo 40 vuotta. Pirteän, keski-ikäistyvän seuran matka jatkuu energisenä ja kokijan silmissä yhteisöllisenä toimintana. Kansantanssi ja -musiikkiryhmä Siepakoiden tarjoama kansantanssiharrastus vetää puoleensa kaikenikäisiä; nuorimmat Siepakat ovat 3-4 -vuotiaita ja yläikärajaa ei ole. Opetus on ammattilaisten käsissä, tanssiryhmiä on 12 ja musiikkiyhtyeitä neljä. Harrastajia on kaiken kaikkiaan noin 180. Vuonna 1977 perustettua Siepakka-perhettä juhlittiin lauantaina 4.11.2017 kahdella juhlakonsertilla Nivavaaran koululla sekä illalla Saarenkylän Nuorisoseuran talolla juhlaillallisen merkeissä. Sekä konsertit että juhlaillallinen olivat loppuunmyydyt. Yleisössä näkyi hyvin kansantans-

siharrastuksen yli sukupolvien menevä perinne: mukana oli väkeä vauvasta vaariin ympäri Suomen.

”On neidolla punapaula, kun tanssihin käy” Konserteissa nähtiin ikivihreitä tanhuja sekä uusia tuulia eri ohjaajilta ja koreografeilta historian varrelta. Esityksissä kuultiin säveliä ja lauluja, jotka olivat varmasti tuttuja myös sellaiselle kuulijalle, joka ei ole aivan kansanmusiikin ja -tanssin ytimessä. Itseäni lämmitti erityisesti esitys ”Olkaa te pojat hetkisen hiljaa”, jossa oli mukana Siepakoita kautta aikojen, mm. niitä, jotka olivat ensimmäisten joukossa aloittamassa 70-luvulla kansantanssiharrastusta. Juomaripojat saivat lavalla kyytiä, kun naiset pyörähtivät paikalle; siinä

tehtiin muutama kuperkeikka eteen- ja taaksepäin ja lopun ripaska sai yleisön hurraamaan ja taputtamaan vinhatusti. Esitys on osa teoksesta Nurkkatanssit ja koreografina toimi Hannu Nipuli. Esityksen ohjasivat Hanna Poikela ja Jukka Hakola, joka vastasi myös musiikin suunnittelusta.

Hyvät tavat ja toisen ihmisen kohtaaminen Juhlaillallisella estradi oli vapaa puheille ja esityksille. Siepakoiden ”äiti” ja puheenjohtaja Anitta Ylitörmänen piti puheensa jo päivällä ennen juhlakonserttia ja julkisti samalla Siepakoiden juhlateoksen, jossa seuran 40-vuotinen historia on koottu yksiin kansiin lehtileikkeistä ja pie-

nistä tarinanpätkistä. Yksi illan puhujista, Perttu Pörhölä, toi esille tärkeitä huomioita siitä, mitä elämäneväitä kansantanssin harrastaminen voi parhaimmillaan lapsen ja nuoren polulle antaa. Ensimmäisessä edustusryhmässä harrastanut Perttu kertoi oppineensa hyville tavoille Siepakoiden perustajan ja opettajan Leena Aspegrenin opeissa. ”Tämä harrastus opetti minulle toisen ihmisen kohtaamisesta, silmiin katsomisesta ja ryhmässä toimimisesta paljon ja lisäksi tanssihan antaa mahdollisuuden nuorelle pojalle päästä lähelle tyttöä, mitä esimerkiksi jääkiekkoharrastus ei mahdollista”, letkautti Perttu ja sai salin nuorimmat tirskumaan ja salin vanhimmat nyökkäilemään.

Kuva esityksestä ”Olkaa te pojat hetkisen hiljaa”. Kuva: Samuli Rötkönen

Tunnisteen #Siepakat40v satoa


14

Teatteri Vuoden teatteriteko 2016:

Vehmasmäen kylän teatteritoiminnassa käy lapsia Kuopiosta asti Teksti: Aura Piha & Jussi Salmi

E

i ole kovinkaan montaa asiaa, jotka antaisivat yhtä paljon energiaa ja hyvää mieltä kuin lasten vilpittömät riemunkiljahdukset ja yhteinen ilo. Tätä riemua pääsi todistamaan urheiluhallillinen ihmisiä, kun Vehmasmäen Nuorisoseuran lastenteatteri palkittiin Vuoden teatteritekona kesäkuun Voltti-tapahtumassa. Tusinan verran eri-ikäisiä lapsia ja nuoria riensi into piukeana lavalle noutamaan kuuluisaa Esko-patsasta koristamaan vuodeksi Vehmasmäen Valoharjun vitriiniä. Illalla teatterilaiset peittelivät yhdessä Eskon nukkumaan. Vuonna 2015 Vehmasmäen lastenteatteri oli palkittu Vuoden teatteritekona Pohjois-Savossa ja vuotta myöhemmin se voitti valtakunnallisen tunnustuksen. Päätimme raottaa kyläteatterin menestyksen verhoa ja ottaa selvää, mitä Vehmasmäessä tehdään. Syksyn toiminnan ollessa kuumimmillaan, Nuorisoseuralehti sai mahdollisuuden harjoitusten lomassa haastatella Vehmasmäen lastenteatterilaisia ja heidän ohjaajiaan. Haastateltavina olivat nuorista näyttelijöistä Patrik Miina, Anni Nikula ja Taimi Hiltunen. Vetäjistä nappasimme haastatteluun ohjaaja Raija Lainan, apuohjaaja-näyttelijä Sini Peltolan sekä apuohjaaja-näyttelijä-koreografi Kristiina Kosken. Miltä Esko-patsaan voittaminen tuntui? ”Se tuntui todella hyvältä. On niin paljon näyttelijäryhmiä, ja sitten juuri me saimme Esko-patsaan!” muistelee Patrik voittoa. Patrik on lastenteatteritoiminnan konkareita, hän on ollut mukana koko toiminnan ajan eli viisi vuotta. ”Kyllä se oli iso juttu. Rinta rottingilla kuunneltiin uutisia, kun meille soitettiin. Hieno fiilis!”, hehkuttaa Raija. Apuohjaaja Sini komppaa: ”Oli se kyllä ihan älyttömän mahtavaa. Oon tosi ylpeä”. Mikä on Vehmasmäen menestyksen salaisuus? ”Meillä kaikki tuntee toisensa ja on tosi hyvä ryhmähenki. Se on Vehmasmäen

lastenteatterin juttu”, kertoo itsevarmana Taimi Hiltunen, konkari hänkin. Lastenteatteri on vakiinnuttanut toimintansa eteläkuopiolaisella Vehmasmäen kylällä. Teatteritoimintaa on Vehmasmäessä ollut koko 1900-luvun, kesäteatteritoimintaa vuodesta 1997, ja lastenteatteri tuli mukaan viisi vuotta sitten. Teatteriseurueessa on mukana noin 40 lasta, jotka on jaettu ikänsä ja kokemuksensa mukaan kahteen ryhmään. Ryhmät tekevät yhteistuotoksena joka vuosi näytelmän, mutta koko vuoden ympäri pyörivä säännöllinen kerhotoiminta opettaa myös paljon muutakin niin teatterista kuin elämästäkin. Lapsiryhmissä opetellaan teatteri-ilmaisun saloja leikin kautta. ”Vehmasmäen lastenteatteri eli Tammenrannan lastenteatteri on ainoa lasten nuorisoseuranäyttämö Pohjois-Savossa. Teatteri on toimintavuosiensa aikana saavuttanut merkittävän aseman Kuopion seudulla. Näyttämöitä, jossa lapset ja nuoret esiintyvät lapsille ja nuorille, ei tosiaankaan ole liikaa”, kommentoi Nuorisoseurojen Pohjois-Savon aluetoimiston toiminnanjohtaja Jussi Salmi.

Harrastuksen pariin sattumalta ”Mulla ei ollut mitään harrastusta nuorempana. Sitten tuli tämä teatteri, päätin kokeilla sitä ja jäin tähän”, Patrik kertoo näytelmäharrastuksen alkua. Annikin etsi harrastusta, kokeili teatteria, ihastui ja jäi. ”Isä kertoi, että olisi teatterikerho alkamassa, että kiinnostaisiko. Ei mua ensiksi edes kiinnostanut, mutta päätin kokeilla ja siitä tuli ihan mun juttu!” kuvailee Taimi. Näyttelemisessä vaikeinta on nuorten näyttelijöiden mielestä alkuun pääseminen ja roolin esittäminen vakuuttavasti. Vuorosanojen opettelu vie aluksi aikaa, mutta ei varsinaisesti ole nuorten mielestä vaikeaa. ”Vaikeinta on se, ettei kuulosta siltä, että luet suoraan paperista, vaan että olet siinä hahmossa”, kertoo Taimi. Teatteri on monella haaveena tulevaisuuden ammatissakin. Patrik haavei-

Kuva: Vehmasmäen Nuorisoseura


15

Vehmasmäen lastenteatteri esitti 2016 suositun lastennäytelmän Pekka Töpöhäntä. Lavalla nähtiin 24 lapsinäyttelijää. Kuva: Satu Manninen

lee kokin tai näyttelijän ammatista. Anni haluaa näyttelijäksi. Taimin mielessä on opettajan tai kirjailijan ammatti. Apuohjaajat Sini ja Kristiina ovat ilmaisutaidon linjalla lukiossa. Raija taas tekisi lastenteatterin ohjaamista vaikka leipätyönä. Onko lastenteatteri vaikeaa? Sanotaan, että lastenteatteri on vaikea laji, mutta ainakaan Vehmasmäen ohjaajat eivät ole samaa mieltä. ”Vaikeaa? Minusta se on ihanaa!”, Raija riemuitsee. ”Ohjaajana pitää olla ihan lapsentasoinen, leikkimielinen ja innolla mukana. Rakastan tätä ohjaustyötä. Voisin tehdä tätä vaikka leipätyönä kahdeksan tuntia päivässä, jos se olisi mahdollista. Olen ammatiltani lastenhoitaja, ja se helpottaa minua ymmärtämään lasten mieltä.” Sini on harrastanut teatteria lähes kymmenen vuotta, Kristiina taas kuuti-

sen vuotta. Raija on ollut teatteriympyröissä mukana jo niin kauan, että sekoaa laskuissa! Ohjaajat ovat yhtä mieltä siitä, että parasta lastenteatterin ohjaamisessa on lasten energia. ”Kun lapset ja nuoret alkavat hahmottaa teatterin henkeä, niin sitä energiaa riittää vaikka kuinka paljon. On mahtavaa nähdä, miten heillä riittää intoa tehdä teatteria… ja pulista!”, nauraa Sini. ”Lapset on niin vinkeitä. He saattavat ehdottaa, että voitaisiinko tehdä näin tai voisinko sanoa näin päin. He lähtevät itse työstämään rooliaan”, kertoo Raija. Kristiinan vastuulla on luoda esityksiin koreografia ja opettaa se lapsille. ”Joskus neuvon jotain ja lapset kokevat, etteivät millään opi. He rupeavat sanomaan, että ”en minä ossaa”. Mutta kyllä ne kaikki ossaa sitten kun ne yrittää! Harjoitellaan paljon, niin saavat itseluottamusta ja se on hyvä”, kuvailee Kristiina.

Vuoden teatteriteon Esko-patsas jaettiin kesäkuussa Voltti-tapahtumassa. Kuva: Johanna Hoppu

Kristiina ja Sini saavat koulustaan paljon vinkkejä teatterin tekemiseen myös lasten kanssa. ”Koulussa tulee tehtyä improja ja muita hyviä harjoituksia. Opettajilta tulee vinkkejä teatteriin liittyen ja niitä voi hyödyntää lastenkin kanssa”, kommentoi Sini. Raijalla ei ole teatterialan koulutusta, mutta paikkaa sitä kokemuksella, intuitiolla ja suurella sydämellä. ”Eihän minulla ole koulutusta, teen tätä ihan oman intuition pohjalta, mitenkä oma mieli sanoo. Mutta olenhan minä oppinut tässä vuosien saatossa paljon muilta ohjaajilta. Suonenjoella imin tietoa muun muassa Harri Heliniltä. Olen saanut vinkkejä ja oppia edeltäjiltäni ja minua ohjanneilta ammattilaisilta. Oma kiinnostus teatteritaiteen tekemiseen auttaa hirveästi”, kommentoi Raija. Mistä lisää lastenteatteritoimintaa? Vaikka kolmikko vakuuttaa, ettei lastenteatteri ole helppoa, on lastenteatteritoimintaa silti melko vähän. Mitä tarvitaan lastenteatterin pyörittämiseen ja miksi juuri Vehmasmäellä toiminta pyörii niin hyvin? ”Tarvitaan innokkaita lapsia”, sanoo Raija painokkaasti. Osa Vehmasmäen teatterin lapsista käy harrastuksessa Kuopiosta asti. Lisäksi tarvitaan osaava ohjaaja. ”Minähän ohjasin lastenteatteria myös aikanaan Lempyyn seurantalolla. Minä vain ilmoitin, että nyt ruvetaan tekemään lastennäytelmää, kuka lähtee mukaan!”

muistelee Raija. ”Siellä oli kuusitoista lasta parhaimmillaan. Pitää vain päättää, että nyt ruvetaan tekemään lastenteatteria ja hankkia siihen ohjaaja.” Jos teatteria tehdään yleisölle, niin apuja tarvitaan myös lavastuksessa, puvustuksessa, äänissä ja valoissa. ”Mutta voihan teatteria tehdä myöskin vain itselleen, ei sitä välttämättä tarvitse esittää kenellekään”, Raija muistuttaa. Vehmasmäessä kuitenkin tehdään teatteria myös yleisölle. Monet kyläläiset ovat innokkaina auttamassa kulissien takana, mikä on seuralle suuri rikkaus. Esitysten tuottaminen, mm. lavastus, musiikki, kahvio, puvustus, markkinointi ja liikenteenohjaus, on saanut lasten vanhemmat aktiivisesti mukaan nuorisoseuran toimintaan. Vuoden 2017 Tuhkimo-esitykset ja 2016 Pekka Töpöhäntä olivat käytännössä loppuunmyytyjä. Seuraavaksi vuorossa on Liisa Ihmemaassa. ”Näyttelijöiden työrauhan mahdollistaa Vehmasmäen Nuorisoseuran suuri vapaaehtoisjoukko, jossa toimii niin vanhempia kuin muitakin”, kiittelee Jussi. ”Lähes kaikki työ liikenteenvalvonnasta savukoneen käyttöön hoidetaan itse. Nuorisoseuran johtokunta takaa toiminnan taloudelliset raamit, ja Kuopion seudun väki täyttää katsomot.” Voltti-tapahtuman juhlallisen luovutuksen jälkeen Esko matkasi bussin kyydillä Vehmasmäen Valoharjulle. Siellä se seisoo ylpeänä tuloaulan vitriinissä ja odottaa matkaa seuraavaan nuorisoseuraan.


16

Tanssi

”Olette etuoikeutettuja, kun saatte tanssia ja laulaa!” O

tsikon mukaisesti totesi tanssitaiteilija Petri Kauppinen nuorille leiriläisille Sana on vapaa! -tanssin harjoittelun lomassa. DÄÄNS-tanssileirillä ja Näppärit-musiikkikurssilla tanssittiin ja soitettiin sanan- ja tanssinvapauden hengessä. Sananvapautta ja tanssia pohtivat däänsiläiset Emma Immonen ja Eliisa Juntunen Nuorisoseura Nuori Iisalmesta ja Ilona Friman, Pihla Kettunen, Moona Örn ja Silja Piirainen Jämsän Tanhuujista. ”Sananvapaus on sitä, että saan ilmaista mielipiteeni riippumatta iästä, ulkonäöstä tai asemasta. Vapautta on myös se, että saan ilmaista itseäni vaikkapa tanssien. En tiedä, puhutaanko sitten enää sananvapaudesta vai jostakin muusta, sanattomasta vapaudesta?”, Emma pohti. Silja ja Pihla muistuttivat, että Suomessa saa sanoa oman mielipiteensä sananvapauden ansiosta ja se on tosi hienoa, koska kaikkialla se ei ole mahdollista!

Tanssilla voi kertoa mitä vain! Nuorten mielestä tanssilla voi kertoa mitä vain, ja katsoja voi tulkita sitä eri tavoin. Tanssin kautta ilmaistavista tunteista nuoret nostivat esille ilon, mutta myös surun, vihan, epävarmuuden ja rakkauden. ”Tanssilla voi ilmaista vapautta ja itseään sellaisen kautta, mitä ei välttämättä normaalisti tekisi”, kertoi Eliisa. Moona sanoi, että haluaisi omalla tanssilla kertoa muillekin, että ei tarvitse pelätä, mitä muut ajattelevat. Eliisa kertoi, että kansantanssin kautta hän on uskaltanut ruveta olemaan oma itsensä. Tanssien pääsee paitsi ilmaisemaan tunteita, myös purkamaan stressiä ja väsymystä. Tanssiessa ajatukset selkiytyvät ja saa itselleen hyvän olon. Tanssi tuntuu mahtavalta, vapauttavalta ja ihanalta!

Emman näkemys vapaudesta. Kuva: Pauliina Saraste

”On ihanaa pyrkiä niin sulavaan ja puhtaaseen liikkeeseen kuin vain keho antaa myötä. Tanssiessa tuntuu siltä, että olen tekemässä juuri sitä, mistä eniten pidän ja välillä tunnen vain ääretöntä kiitollisuutta siitä, että olen sattuman kautta eksynyt tanssin pariin pari vuotta sitten”, Emma tiivisti.

Kansantanssi on mun lemppari! Tunnusti Ilona ja kertoi tykkäävänsä myös zumbasta ja katutanssista. Haastatellut kertoivat nauttivansa nopeasta ja rytmikkäästä tanssista, koska siitä saa hyvän fiiliksen ja pääsee irrottelemaan. Pihlan mielestä on hauska välillä tanssia kaikenlaista hassua, jossa on vähän outoja liikkeitä ja muuta erikoisempaa! Toisaalta rauhalliseen musiikkiin tanssiessa voi keskittyä ilmaisemaan erilaisia tunteita. Emma opiskelee tanssilukiossa, jossa hän on päässyt laajentamaan osaamistaan myös muihin tanssilajeihin. Kansantanssi on kuitenkin se rakkain laji: ”siinä on sellaisia piirteitä, kuten tekniikan tärkeys ja selkeys, symmetria ja yhteisöllisyys, jotka ovat minulle tärkeitä asioita tanssissa. Se on minulle luonnollista ja nautin sen tanssimisesta mielettömän paljon.”

Sana on vapaa! -tanssissa näkyi nuorten liikekieli Sana on vapaa! -tanssin tekeminen alkoi jo ennen DÄÄNSiä. Ryhmillä oli ennakkotehtävänä miettiä liike, joka kuvastaa vapautta. Näiden vapausliikkeiden ja tunneilla ideoinnin pohjalta Petri Kauppinen koreografioi leiriläisille tanssin, joka esitettiin yhdessä Näppäreiden kanssa. Kun yli 200 däänsiläistä ja näppäriä lauloi ”siis antakaamme sävelien puhua, jos itse emme saa”, ei varmasti kenellekään jäänyt epäselväksi, kuinka vahvaa ja vaikuttavaa tanssin ja musiikin kieli on. Nuorten mielestä oli hienoa, että tanssin liikkeet liittyivät lauluun ja itsekeksityt liikkeet olivat osana koreografiaa. Emman mukaan esityksessä tuli tosi mahtava fiilis, kun isossa salissa taputettiin ja marssittiin samaan tahtiin ja laulettiin yhdessä tärkeästä aiheesta! Kaikkea ei voi ilmaista puhuen tai kirjoittaen, rinnalle tarvitaan tanssia ja musiikkia. ”Tanssiminen on yks maailman tärkein asia mulle!”, tiivisti Moona.

Eliisa irrottelee Dääns-leirillä. Kuva: Katja Juntunen

Jämsän Tanhuujien Pihlan, Siljan, Moonan ja Ilonan mielestä vapaus näyttää tältä! Kuva: Marjo Örn

Katso video Pirfest Ry:n Youtube-kanavalta: bit.ly/tanssinvapaus


17

Teatteri

Kuva: Sakari Korpikallio

Lähde mukaan RAMPPIKUUMEhuumaan! R

AMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät valtaa Kankaanpään jälleen ensi huhtikuussa 20.–22.4.2018. Luvassa on kolme päivää teatteri- ja ilmaisualan koulutusta, huikeita esityksiä ja uusia ystäviä! Oletko 13-20 -vuotias nuori, joka on kiinnostunut teatterista? Haluaisitko oppia uutta teatterin alalta? Onko sinulla tai ryhmälläsi esitys, joka kaikkien muidenkin tulisi nähdä? Haluaisitko saada esityksestä palautetta? Haluatko nähdä muiden saman ikäisten teatteriharrastajien esityksiä? Haluatko saada uusia ystäviä ympäri Suomen? Jos vastasit yhteenkään kysymykseen kyllä, kannattaa sinun osallistua RAMPPIKUUMEESEEN! Tapahtumassa pääset kouluttautumaan, esiintymään, näkemään muiden esityksiä sekä tapaamaan monta uutta kaveria ympäri Suomen. Tapahtuma koostuu koulutuspajoista sekä esityskatselmuksesta, johon on haku erikseen. Tapahtumaan voi osallistua myös ilman esitystä.

Hae esityskatselmukseen 25.2.2018 mennessä! Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostaa valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus. Katselmus tarjoaa runsaasti nähtävää ja koettavaa kaikille osal-

listujille. Alan asiantuntijoista koostuva raati katsoo kaikki katselmukseen osallistuvat esitykset. Raadilta ryhmät saavat palautetta, vinkkejä ja käytännön ideoita omaan esitykseensä. Haku katselmukseen tapahtuu lähettämällä esitystallenne joko postitse tai sähköisesti 25.2.2018 mennessä. Mukaan tulee liittää hakulomake. Tarkemmat hakuohjeet löytyvät Ramppikuumeen nettisivuilta.

Ilmoittautuminen on auki 5.–31.3.2018! Tapahtumaan ja työpajoihin ilmoittautuminen on auki maaliskuussa 5.–31.3.18. Tapahtumaan voi osallistua, vaikka ei olisikaan mukana esiintyvässä ryhmässä. Osallistujana pääset valitsemaan mieluisasi monipuolisesta työpajatarjonnasta, katsomaan ikätovereiden esityksiä sekä nauttimaan ainutlaatuisesta Ramppikuume-tunnelmasta. Tule yksin, kaksin tai ryhmäsi kanssa! www.ramppikuume.net


18

Nuorten ääni valtaa Suomen E

nsi kevään Nuori Kulttuuri -tapahtumien lajina on musiikki. Nuori Kulttuuri Sounds valtaa Suomen helmikuun alussa alkavien aluetapahtumien kautta ja huipentuu 25.–27.5.2018 Mikkelissä järjestettävään valtakunnalliseen tapahtumaan. Soundsin tämän talven teema on Oma ääni. Teemalla halutaan nostaa esiin lapset ja nuoret musiikin luovina tekijöinä ja kannustaa etsimään persoonallista ja omakohtaista ilmaisua. Sounds 2018 on moniääninen tapahtumakokonaisuus, jossa erilaiset musiikit ja ihmiset

kohtaavat niin esiintymislavoilla, työpajoissa kuin oheistapahtumissakin. Soundsin aluetapahtumiin voivat osallistua 10-20 -vuotiaat lapset ja nuoret vähintään kolmen hengen ryhmissä. Jotta mahdollisimman monella nuorella on mahdollisuus osallistua katselmukseen, esitysten pituus on rajattu kymmeneen minuuttiin. Musiikin tyylilajit on jaettu kolmeen kategoriaan: klassinen musiikki, kansanmusiikki ja rytmimusiikki. Edustittepa siis mitä lajia tahansa, nyt koittaa hieno mahdollisuus tuoda omaa musisointia esille.

Aluetapahtumia järjestetään eri puolella Suomea helmikuun alusta huhtikuun kahdeksanteen päivään saakka. Näistä aluetapahtumista valitaan oman maakunnan edustajat valtakunnalliseen katselmukseen, jossa ilotulitellaan musiikillisesti joka puolella keväistä Mikkeliä. Seuraa tiedotusta uusituilla nettisivuillamme www.nuorikulttuuri.fi. Nähdään Soundsin aluetapahtumissa ja valtakunnallisessa tapahtumassa!

Yhteistyön voima N

koulun yhteisöpedagogikoulutus ja nuorisoalan tutkimusyksikkö Juvenia. Konsortio on vahva, osaava ja alueellisesti kattava. Nuorten osallisuuden osaamiskeskus sopii erinomaisesti opiston strategiseen tavoitteeseen olla maan johtava ohjaamisalan oppilaitos. Maaliskuussa 2018 vihitään Mikkelissä käyttöön monitoimiareena Saimaa Stadiumi. Se antaa puitteet muun muassa tapahtumien järjestämiselle, palloilulajeille, kuntoilulle ja yleisurheilulle. Kiipeilyseinä ja lasten ja perheiden aktiviteettipuisto SuperCorner kruunaavat kokonaisuuden. Kooltaan 11 000 neliömetrin Saimaa Stadiumi on varmasti maamme suurin nuoriseurantalo, onhan nuorisoseuraliike opiston kautta yksi sen kolmesta omistajasta. Yhteistyössä Saimaa Stadiumille rakentuu ensi vuoden toukokuussa myös valtakunnallinen Nuori Kulttuuri SOUNDS -tapahtuma. Tapaamisiin siis Mikkelissä.

Kalevi Niemi Kirjoittaja on Suomen Nuoriso-opiston hallituksen ja Saimaa Stadiumi Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Kuva: Ville Vappula

uorisoseurajärjestön ylläpitämä Suomen Nuoriso-opisto Mikkelissä on viime vuosina muiden kansanopistojen ja ammatillisten oppilaitosten tapaan joutunut sopeutumaan opiskelijamäärien leikkauksiin ja rahoituksen niukkenemiseen. Opisto on käynyt läpi tiukan kulukuurin, jonka ansiosta tulot riittävät nyt menojen kattamiseen. Tulevaisuuteen katsotaan optimistisesti. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uutta henkilöstöä rekrytoidaan ja rakennuksia remontoidaan. Molemmat ovat investointeja tulevaisuuteen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on vastikään vahvistanut opistolle järjestämisluvan uudelle kasvatus- ja ohjausalan tutkinnolle, joka ensi vuonna korvaa nuorisoja ja vapaa-aikatoiminnan perustutkinnon. Optio on olemassa myös matkailun koulutukselle. Vapaan sivistystyön koulutuksen tarjonta on sekin viime vuosina vakiintunut. Opiston yhteistyö nuorisoseurojen kanssa on tiivistynyt. Siitä hyötyvät molemmat. Yksi uusi avaus on ministeriölle jätetty hakemus nuorten osallisuuden osaamiskeskuksesta. Opiston hallinnoimassa hankkeessa ovat mukana edellä mainittujen lisäksi Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkea-


19

Seurantalot

Seurantalot kansalaisareenana Teksti: Iija Filén & Henna Liiri Kuvitus: Akraseena Humina

S

eurantalo – tuo kylän sydän, joka komeimmalla paikalla koreilee! Jonka seinät kantavat mukanaan usean sukupolven muistot, tarinat, rakkauden ja käden jäljen. Joka seisoo paikallaan yhteisön voiman monumenttina; kauniina ja kutsuvana. Seurantalon ikkunoista paistaa lämmin valo, ja sen sisällä on tekemisen meininki! Parkkipaikka ja varauskalenteri näyttävät olevan melkein täynnä. Tällainen näky on yhä useammin totta! Nuorisoseurat otti yhdeksi tavoitteekseen nykyisessä kolmivuotisohjelmassaan luoda nuorisoseurantaloista yhteisiä kansalaisareenoita. Nostamme nyt muutaman menestystarinan siitä, kuinka tässä tavoitteessa on onnistuttu.

Ovet auki! Hammaslahden nuorisoseurantalolla entisen Pyhäselän kunnan keskuksessa oli aika hiljaista vielä viisi vuotta sitten. Aktiivisten vuosien jälkeen oli ollut rauhallisempaa, eikä nuorisoseuralla juurikaan ollut toimintaa, ja talokin alkoi vaatia peruskorjausta.

Puheenjohtajan puikkoihin astui nuorisoseuralaisuuden jo verenperintönä saanut Timo Hartikainen, joka kokosi ympärilleen aktiivisen johtokunnan. Ja sittenhän alkoi tapahtua! Seurantalolle luotiin korjaussuunnitelma ja rahoitusta haettiin sekä Suomen Kotiseutuliitolta, Joensuun kaupungilta että paikalliselta Leader-ryhmältä. Nuorisoseurantalolla toteutettiin mittava julkisivuremontti, wc-tilat muutettiin esteettömiksi, alakerran saunaosasto kunnostettiin ja ensi vuonna edessä on lämmitysjärjestelmän uusiminen. Aktiivisten talkoiden ja määrätietoisen talon kunnosta huolehtimisen lisäksi Hammaslahden Nuorisoseura avasi myös ovensa laajalti Pyhäselän alueen asukkaille ja muille kansalaistoimijoille, joista monet kärsivät tilapuutteesta kaupungin suljettua entisiä kunnan tiloja. Ja mikä olisikaan ollut parempi vaihtoehto toimijoille kuin kunnostettu nuorisoseurantalo keskellä kylää! Hammaslahden Nuorisoseura valittiin vuoden pohjoiskarjalaiseksi nuorisoseuraksi vuonna 2015 jo siinä vaiheessa tehtyjen toimenpiteiden vuoksi, mutta nousukiito on tästä entisestään kehittynyt. Ovet on avattu myös alueen nuorille: nuorisoseura toteuttaa talkoovoimin nuorisoil-

taa kerran viikossa, ja seura tekee tiivistä yhteistyötä kunnan nuorisopalvelujen kanssa. Nuorten Kasvu ry:n kanssa on puolestaan yhteistyössä toteutettu Luova lava lapsille -kerhotoimintaa alakoululaisille.

Tulevaisuuden monikäyttötilat Helsingin nuorisojärjestöt tekevät perinteisesti kahden vuoden välinen opintomatkan johonkin Euroopan kaupunkiin. Tämän vuoden kohteena oli Milano. Viikon aikana matkalla käytiin tutustumassa lukuisiin nuoriso- ja järjestöalan kohteisiin. Useassa vierailukohteessa tilat olivat monen eri tahon käytössä. Tiloissa toimivat paitsi järjestöt, myös uudet start up -yritykset. Halvat vuokrat ja yhteiset tukitoiminnot mahdollistivat toimintaa rahallisesti, mutta merkittävää oli myös eri ihmisten toimiminen yhdessä. Myös seurantalot voisivat tulevaisuudessa olla yhteisiä kansalaisareenoita, joissa paitsi järjestetään erilaisia lasten ja nuorten toimintoja, niin myös tarjotaan tiloja edullisesti uusille yrittäjille. Luovan alan yrityksen läsnäolo tuo paitsi tuloja, niin myös uusia tuulia ja ajatuksia taloille.


20

Ihan pihalla

Kolumnissa tiedottaja Aura Piha pohtii järjestöviestintää, kommunikoinnin vaikeutta ja nuorisoseuraelämää.

Markkinoinnissa ei ole oikotietä onneen V

inkkejä viestintään ja markkinointiin on verkko pullollaan, ja tälläkin palstalla olen aina välillä huomioitani jakanut. Totuus on kuitenkin, että ei ole olemassa mitään taikasauvavinkkiä, jolla markkinointi saadaan onnistumaan. Markkinointi vaatii resursseja: aikaa ja rahaa. Viime lehdessä kerroin, miten muutama Facebook-markkinointiin sijoitettu euro voi auttaa viestin levittämisessä. Mikäli euroja ei ole markkinointiin laittaa, voi siihen laittaa aikaa. Karjalan Nuorten Sini Hirvonen suunnitteli aloittavansa Helsingissä kolme uutta Tempoa Tenaviin - ja Folkjam -ryhmää. Homma onnistui yli odotusten: kumpaakin perustettiinkin neljä! Mikä oli Sinin salaisuus? Hän vietti tunteja seuraten erilaisia Facebook-ryhmien keskuste-

luja ja kommentoi sopiviin väleihin uusien ryhmien alkavan. Virkeät kaupunginosaryhmät ja vanhempiryhmät ovat oiva alusta harrastusten esiin tuomiselle. Ensimmäisenä mieleesi voi tulla jakaa flyeria. Ehkä jaat tapahtuman tai yhdistyksen julkaisun. Nopeaa ja helppoa! Epävirallisen selvitykseni mukaan sellaiset julkaisut eivät kuitenkaan saa paljonkaan reaktioita. Se on liian selvästi markkinointia. Enemmän saa huomiota, kun aiheuttaa tai seuraa keskustelua ja piilottaa viestinsä keskustelun sekaan. Rosoiset amatöörivalokuvat saavat enemmän huomiota kuin loppuun hiottu markkinointimateriaali. Keskustelun seuraaminen vie kuitenkin paljon aikaa. Kuten sanoin: oikotietä onneen ei ole, vaan markkinointi vaatii resursseja, aina.

Toinen mahtava alusta on vauva.fi-keskustelupalsta, josta nimestään huolimatta löytyy keskustelua aivan joka ikisestä aiheesta suomen kielen taivutusmuodoista lentokoneen lentoon lähdön fysiikkaan. Meille oleellisia ovat seuraavanlaiset: »» Mistä löytyisi tietoa Kallion alueella toimivista pallopeliryhmistä?

»» Mistä harrastus ala-asteelaiselle Järvenpäässä? »» Selailua ja kommentointia, omalla, ei yhdistyksen nimellä.

Aura Piha Tiedottaja, Suomen Nuorisoseurat

»» 13-vuotias tyttäreni haluaisi harrastaa jotain. »» Mikäs harrastus olisi hyvä keväällä 4 vuotta täyttäneelle vauhtiveikkopojalle Turussa? »» Olisiko jollain ideoita mitä voisi itse harrastaa? Teen päivätyötä, lapsia 3 kpl ja mies vuorotyössä. »» Teini 16v haluaisi jonkun liikuntaharrastuksen

Loruillen lokakuussa, maalaillen marraskuussa S

uomen juhlavuonna Nuorisoseurat lähtivät keräämään lasten ja nuorten tarinoita ympäri Suomen. Tavoitteena oli saada kasaan tuhat tarinaa. Paljon ei enää uuvu, mutta jos vielä on tarina kirjoittamatta ja olet alle 29-vuotias, niin olisimme ikionnellisia, jos kävisit kertomassa meille tarinasi: www.1000tarinaa.fi/tarinasi.

Syksyllä järjestettiin kaksi kilpailua: kirjoituskilpailu Loruillen lokakuussa ja kuvakilpailu Maalaillen marraskuussa. Voittaja päätettiin arpomalla. Loruillen lokakuussa –arvonnan voittaja oli Viena tekstillään Minun syksyni. Kuvakilpailun voittaja oli nimimerkki Emma nimettömällä teoksella.

Minun syksyni a.

Syksy alkoi huomaamatt Elämä on kiireistä.

luontoon kivaa aina välillä lähteä Miusta on ollut kuitenkin iken ihan ärää. Kävellessä näen ka kävelemään. Ilman päämä ta rentoutluonto, metsät ja järven ran en om Su a. all tav la del uu otiaassa SuoOn hauskaa elää 100-vu taa mieltä ja kehoakin. ylpeä paikasta turvalliseksi ja saa olla messa, kun tuntee olon ne. Syksy siitä, että on syntynyt tän jossa asuu. Ja onnellinen kin myös ankeeta aikaa. Se on kuiten än väh ä ens yle a ust mi on aa. kaunista ja rauhallista aik kaiken irti atta. Haluun ottaa siitä Tää syksy alkoi huomaam ennen kuin se loppuu.


21

Koulutusterveiset Suomen Harrastajateatteriliitosta ja Kansalaisfoorumista

Harrastajateatteriliitossa rakennetaan ensi vuoden koulutuskalenteria Kuva: Eija Jokilahti Photography

P

arhaillaan Harrastajateatteriliitossa työstetään ensi vuoden koulutuskalenteria, jonne kerätään kaikenlaisia mielenkiintoisia ja tarpeellisia sekä ennen kaikkea hauskoja koulutuksia teatterin alueelta. Tarjolla tulee olemaan esimerkiksi näyttelijäntyötä, improvisaatiota sekä valo- ja äänisuunnittelua. Aina ei tarvitse lähteä kauas kouluttautumaan, vaan sopivan porukan löytyessä koulutus voidaan tuoda ihan lähelle. Sopiva porukka on usein vähintään 8 henkilöä, mutta pienemmällekin porukalle koulutus toki voidaan järjestää. Koulutuksia voidaan järjestää tilauskurssina ihan vaan omalle porukalle tutulla ohjaajalla tai vaikkapa useamman alueen harrastajateatterin yhteistyönä tuoden näin paikkakunnalle uutta osaamista kauempaakin. Tukea voi saada joko meidän kautta Kansalaisfoorumin kurssitukena tai sitten hakemalla jäsenteatterina koulutustukea.

Kouluttautuminen kannattaa siksi, että koulutuksista voi saada monenlaista uutta ideaa ja työkalua omaan harrastamiseen. Koulutuksissa tapaa uusia ihmisiä tai voi saada lisää tekijöitä mukaan toimintaan. Myös tuotannolliset koulutukset kannattaa teatterin hyödyntää. Tuottamisen tai visuaalisen markkinoinnin kurssilla voi myös ottaa haltuun helpot ja ilmaiset kuvankäsittelyohjelmat, jottei tarvitse ihan niin paljon tuskailla markkinointimateriaalin ja budjetin kanssa, vaan saa keskittyä itse asiaan – teatterin tekemiseen.

Kansalaisfoorumilta potkua yhdessä oppimiseen Ensi vuosi lähestyy vikkelästi, ja joulukuussa aloitetaan vuoden 2018 yhteisöllisten opintoryhmien ja kurssien tuntien hakeminen. Lue lisää hakemisesta tämän lehden sivulta 27. Tuet on tarkoitettu kaikille oppimisesta

kiinnostuneille nuorisoseurojen jäsenyhdistyksille, joten kannattaa hakea tukea, vaikka oma yhdistyksesi ei olisi aikaisemmin niitä hyödyntänyt. Yhteisöllisen opintoryhmän tuella on toteutettu jo useita toimintaa kehittäviä ja innovatiivisia teatteriprojekteja. Tässä inspiraatioksi yksi esimerkki: ryhmä lukioikäisiä nuoria tutustui runokirjoihin ja valitsi niistä itseään puhuttelevimman. Kirjasta seulottiin runot, jotka valittiin mukaan teatteriesitykseen. Opittiin lukemaan runoja etsien sieltä monia merkityksiä ja tulkintoja, esittämään runomittaa ja miettimään, miten runoista koostettu teatteriesitys voi näyttämöllä toimia. Runojen keskinäistä dynamiikkaa ja yhteyttä haettiin myös, jotta aikaansaatiin teatteriesitys. Esityksellä vierailtiin myös naapurikunnan yläasteella. Ota rohkeasti yhteyttä koulutusasioissa joko Harrastajateatteriliittoon tai Kansalaisfoorumiin, etsitään yhdessä sopivin tapa kouluttautua.

ALKUVUODEN TEATTERIKOULUTUKSIA Suomen Harrastajateatteriliitto

Kansalaisfoorumi

Ohjaajantyö II 17 h

6.–7.1. Sastamala, Rosa Autio

89 €

Tuottamisen perusteet

20.–21.1. Helsinki, Janne Jämsä

75 €

Valo- ja äänisuunnittelu 12 h

3.–4.2. Jyväskylä, Jari Granlund ja

Ilari Miikkulainen 125 € Ohjaajantyö 16 h

10.–11.2. Helsinki, Elina Kilkku

105 €

Teatterin tyylilajit 16 h

17.–18.2. Jyväskylä, Elina Kilkku

105 €

Canva – kuvankäsittely

14.3. ja 22.3. WWW-kurssi Raisa Laukkanen 0/25 €

Lisää koulutuksia osoitteessa www.shtl.fi/yleista-koulutuksista/koulutuskalenteri

Teatteriryhmän ohjaajakoulutus Rovaniemellä 135 opintotuntia, 20.1–15.4.2018, Tuula Väisänen, 420€ Voicefulness – tietoista läsnäoloa äänessä Rovaniemellä 27.–28.1.2018 ja Lahdessa 10.–11.2.2018, 12 opintotuntia Anne Tarvainen, 110€ Lue lisää ja ilmoittaudu www.kansalaisfoorumi.fi/koulutukset


22

VIISI TEESIÄ

1. Anna nuorelle vastuuta. 2. Panostamalla nuoreen, panostat myös seuraasi. 3. Kannusta nuoria vaikuttamaan. 4. Nuoret tuovat uusia ideoita; ITE, snäppi, devising. 5. Kulttuuri muuttuu, älä ole tiellä. Teesit on kirjoitettu Nuorisoseurojen valtuuston syyskokouksen yhteydessä olleessa nuorten vaikuttajatapaamisessa.

Kuvitus: Sini Padilha


Tällä ohjeella askartelet helposti joulukoristeet kuuseen tai muuhun koristeluun. 1. Tarvikkeiksi tarvitset erivärisiä papereita, sakset, nitojan sekä kynän kuvioiden piirtämistä varten.

Kuva: Iida Parkkinen

ASKARTELE ITSE JOULUKORISTEET!

TONTTU-TEHTÄVÄ Tanssi Tanja-tontun tanssi. Ohessa Tanjan lempiliikkeet, voit yhdistellä niitä haluamallasi tavalla.

2. Leikkaa papereista 3-5 samanlaista muotoa (esim. tähti, sydän, pallo, kuusi). Leikkaa lisäksi yksi pitkä paperisuikale.

1. Pyörähdykset kädet ilmassa

3. Asettele samanlaiset osiot päällekkäin ja asettele paperisuikale mukaan. Taita osat kahtia ja nido taitoskohtaan kaksi niittiä. Paperisuikale jää myös niittien alle, ja siitä muodostuu lenkki.

3. Laukka-askeleet

4. Taittele paperit auki.

Vinkki! Voit käyttää kuvioiden mallina vaikka piparkakkumuottia.

Kuva: BillionPhotos.com

23

2. Robottimainen kävely

4. Eri kehon osien liikuttelua (käsi, jalka, peppu, pää)

Löydät lisää tonttu-tehtäviä nettisivuilta Nuorisoseurojen työkalupakista!

TÄYTÄ PUUTTUVAT LAULUNSANAT! 1. Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella. ____________________ ripustettu ompi kuusen oksilla. 2. Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu, väki nukkuu. Öitten varjoon talon _________________ hukkuu, _________________ hukkuu. 3. Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki. Eikö taakka paina selkää? Käypä tänne, emme pelkää! Oothan meille vanha tuttu, _____________________, karvanuttu. Tääll´ on myöskin kiltit lapset, kirkassilmät, silkohapset. 4. Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa, ___________________ jäätynyt talvipakkasessa, varpunen pienoinen syönyt kesäeinehen, ___________________ jäätynyt talvipakkasessa. 5. _____________________ on, ja leiskuen pohja loimuja viskoo. Kansa kartanon hiljaisen yösydänuntaan kiskoo.

(Oikeat vastaukset: 1. Namusia, 2. touhu, 3.puuhkalakki, 4. järvenaalto 5. pakkasyö)


24

Lyhyesti

Haaveesta todeksi – tanssia yli seura- ja maakuntarajojen Teksti: Petra Mäkeläinen Tiedätkö tunteen, kun vatsanpohjassa kihelmöi perhoset, hiukan hermostuttaa ja yhtä aikaa et malttaisi odottaa, että pääset lavalle? Entä sen, kun onnistuneen esityksen jälkeen saat kumartaa taputtavalle yleisölle, hymy on herkässä ja adrenaliini kuohuu suonissa ja on todellinen voittajaolo? Niin minäkin. Kirjoitan tätä muutama tunti Hämeen maakuntaryhmän ensiesiintymisen ja nimenjulkistuskeikan jälkeen. Vieläkin on hiukan epätodellinen olo, että vuosien jälkeen olin taas keikalla ja se tuntui hyvältä. Ai mikä Hämeen maakuntaryhmä? Meiltä puuttui Tampereen seudulta / Pirkanmaalta sellainen sopiva ryhmä, jossa olisi kiva tanssia sopivan rennosti, mutta samalla tavoitteellisesti. Ryhmä, joka harjoittelisi säännöllisesti, mutta tarpeeksi harvoin, jotta perheellinenkin ehtii

mukaan. Ryhmä, joka keikkailee, mutta tarpeeksi rennosti, jottei yksi tai kaksi poissaoloa harjoituksista haittaisi. Muutama ryhmänkaipuinen tanssija ja yksi ryhmänkaipuinen tanssinopettaja laittoi viisaat päänsä yhteen ja kopioi Satakunnassa jo koeponnistetun mallin perustaa ryhmä yli seurarajojen ja vaikka yli maakuntarajojen. Näin oli helpompi löytää tarvittava määrä tanssijoita ja saada ryhmä pyörimään (kun edelleenkin joukkokohtauksen esittäminen yksin on vaikeaa). Me olemme harjoitelleet nyt kolmesti (+keikkatreenit) ja keikanneet kerran. Listoilla on 20 tanssijaa ja harjoituksissa on käynyt 10–16 tanssijaa, esiintymässä oli 5 paria. Eli upea startti uudelle ryhmälle! Syy, miksi kerron tästä teille, on kannustaa muitakin ryhmänkaipuisia tanhukärpäsenpuremia olemaan rohkeita! Kuu-

lostelkaa, jos ympäristöstä – ehkä vähän laajemmaltakin – löytyisi muita samankaltaisia ja perustakaa pelottomasti uusia ryhmiä. Kansantanssi on nostanut päätään ja kiinnostuneita harrastajia tun-

tuu olevan aiempaa enemmän. Nyt vain pitäisi saada heidät mukaan ryhmiin ja toimintaan. Ai niin, jos jäit miettimään sitä ryhmän nimeä, niin se on Hämmäys.

Kuva: Jussi Kaijankangas

Hollo ja Martta -festivaali myi enemmän kuin koskaan aikaisemmin Slovakialaiset Ondrej Holíček ja Mária Hájková olivat ensimmäistä kertaa Hollo ja Martta -festivaaleilla. Osa heidän Trencan-ryhmästään on vieraillut aiemmin Suomessa. Haikovan mukaan oli ihana päästä esiintymään suomalaisille koululaisille. Holíčekin mielestä taas Hollolan Hirven kansainvälinen ilta oli yksi heidän parhaimmista keikoistaan festivaalin aikana. Hollo ja Martta -festivaalin aikana järjestettiin 68 esitystä, ja tapahtumaa seurasi yli 20 000 katsojaa. Suurimmat esiintymispaikat olivat yli 1000 oppilaan koulukonsertteja. Pääkonsertti oli loppuunmyyty. ”Lipunmyynti onnistui paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Olemme luvanneet iloa, väriä ja rytmiä kaamoksen keskelle ja sen olemme myös tehneet”, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen iloitsee.

35. TALVIPÄIVÄT 2018 2.-4.2. IISALMESSA

KURSSIT 1. Kansantanssi, aikuiset: Antti Savilampi ja Jussi Kaijankangas 2. Kansantanssi, juniorit: Kaisa Partanen ja Lotta Kaarla 3. Pelimannit: Katja Lampinen 4. Soittotupa: Antti Järvelä 5. Kansanmusiikki nuoret: Tiina Viitala ja Petri Makkonen 6. Ukulelen soittokurssi: Antti Raekallio ja Antti Janka-Murros 7. Kansanmusiikkia junioreille: Antti Janka-Murros 8. Teatteri -ilmaisua: Topi Marin 9. Tanssikurssi tukea tarvitsiville: Päivi Herd 10. Israelilaisia tansseja: Pirkko Haukka 11.Lasten Show-tanssi 7-10v. ja yli 11v.: Rosanna Lyytinen

OHJELMA Torstai 1.2. klo 19 Petri Makkosen (hanuri) konsertti Perjantai 2.2. klo 18 Avajaiset klo 18.30-21 Kurssit alkavat klo 20-02 TuloJamit Lauantai 3.2. klo 9-16 Kurssit jatkuvat klo 13 Kahvikonsertti klo 18 ”Lauantailöylyt”, Alkulämpimät klo 19 Talvipäivien konsertti klo 20 Jälkilöylyt, mukana mm. Suistamon sähkö Sunnuntai 4.2. klo 9-14 Kurssit jatkuvat klo 10 Kansanlaulukirkko klo 14 Talvipäivien PäätösSoitto - Kavalkadissa kursseilla opittua Ilmoittaudu mukaan kursseille 26.1.2018 mennessä! Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liittoon: kyosti.marin@nuorisoseurat.fi Tiedustelut: Puh. 017-817 866, 0440-186 977 Katso Talvipäivien info:

www.ylasavo.nuorisoseurat.fi


25

Vauvasirkus vetää väkeä Helsingissä Vauvasirkus on vauvan ja vanhemman yhteinen harrastushetki, jossa tärkeimpänä asiana on vuorovaikutus. Tunneilla temppuillaan, tasapainoillaan ja tehdään pariakrobatiaa yhdessä. Vanhempi saa tunnilla keskittyä oman lapsensa kanssa olemiseen sekä oppii turvallisia otteita lapsen liikutteluun yhdessä ohjaajan kanssa. Lapsi saa tunnilla aistivirikkeitä, kokemuksen muista lapsista sekä jakamattoman huomion omalta vanhemmaltaan. Vanhempi ja lapsi tekevät yhdessä sirkustemppuja, sellaisia, jossa molemmilla on mukava olla kuten kuperkeikkaa, volttia ja kärrynpyörää. Tärkeää on katsekontakti ja kosketus, turvalliset otteet. Vauvasirkukseen voi osallistua 4 kuukautisesta aina taaperoikään asti, varsinaista yläikärajaa ei ole. Helsingissä Stadin Nuorisoseurat on järjestänyt vauvasirkusta vuodesta 2013 asti, aluksi aloitettiin yhdellä ryhmällä. Tällä hetkellä ryhmiä on 6 kappaletta. Sirkusryhmä kestää 45 minuuttia kerrallaan ja toimintakauden pituus vaihtelee 7 kerrasta 10 kertaan. Viimeisellä kerralla järjestetään esitys läheisille, jolloin myös isovanhemmat ja kummit pääsevät katsomaan huikeita sirkusesityksiä. Jo pieni lapsi nauttii esiintymisestä ja taputuksista. Vauvasirkus on koettu hyväksi toimintamuodoksi muskarien ja Tempoa Tenaviin -ryhmien rinnalla. Vauvasirkukseen osallistuu yhtä paljon niin isiä kuin äitejä lastensa kanssa. Lisätietoja toiminnan järjestämisestä saa Pirita Laiholta, pirita.laiho@nuorisoseurat.fi.

Pomppa-teatterista uusi jäsenseura Lappiin Reilut 3 vuotta sitten perustettu Pomppa-teatteri ry Posiolta liittyi Suomen Nuorisoseuroihin 1.8.2017. Tällä hetkellä Pomppa-teatterilla on 15 aktiivista jäsentä toiminnassa mukana. Pomppa-teatterilla on myös aktiivisesti toimiva nuorisoryhmä nimeltä Hömppäläiset, joka osallistuu erilaisiin teatterialan tapahtumiin, tekee näytelmiä ja toimii hyvänä kasvualustana nuorille Posion kunnassa.

Kaikki tuotteet ja palvelut nuorisoseuratoimintaan Puodista

Vauvasirkusesitys Munkkiniemen nuorisotalolla. Kuvat: Amanda Rannanjärvi

Teatterin riemua Kallava Teatterifestivaaleilla

Nuorisoseurojen verkkokauppa uudistuu. Uusi Puoti lanseerataan Folklandia-viikonloppuna 12.1.2018. Lanseerauksen yhteydessä julkaistaan alennuskoodi Folklandia Sanomissa ja mobiilijäsenkortissa. Suomen Nuorisoseurojen verkkokauppa Puoti saa vuodenvaihteessa täysin uudistetun alustan ja ilmeen. Myös tuotteiden määrää lisätään merkittävästi. Jatkossa kaikki nuorisoseuratoimintaan vaadittavat tuotteet ja palvelut saat kätevästi ostettua Puodista. Leirin tai koulutuksen saa maksettua ilmoittautumisen yhteydessä. Jäsenseura voi tilata t-paitoja, huppareita ja laukkuja omalla logollaan.

Teksti: Kirsi Parkkinen-Kuosmanen Marraskuun Kuopiossa järjestettiin jo kahdeksannentoista Kuva: Amanda Rannanjärvi

kerran Kallava-teatterifestivaalit. Festivaalin aluksi saatiin nauttia Tatyana Tarasovan ohjaamasta, melkein loppuunmyydystä vierailuesityksestä Herman ja Marta, jonka esittivät moskovalaisen Russian Sten University of Cinematographyn opiskelijat.

Kallavan sooloteatterikilpailu oli ”huippujuttu” – pääpalkinto Lapinlahdelle Tänä vuonna festivaaleilla järjestettiin sooloteatterikilpailu,

Oulussa 21.4.2018 Lahdessa 28.–29.4.2018 Ilmoittautuminen 22.1.–28.2.2018

johon saatiin ennätysmäärä ilmoittautumisia. Tasokkaaseen

Yli tuhat kävijää

kilpailuun saatiin kahdeksan esitystä. Kilpailijat esittivät perin-

Sooloteatterikilpailun jälkeen saatiin vielä nauttia teat-

teisiä monologeja, runoja, nukke-ja esineteatteria sekä stand

teriesityksistä, joita esittivät kuopiolaiset Teatteri Sintti,

upia. Paras esitys ratkaistiin yleisöäänestyksellä ja seuraavat

Improklubi Tykkääjät ja Liikkuva teatteri Kepsutti. Kaikki

sijat valitsi kilpailun tuomaristo.

teatteriesitykset seurannut Juuso Lökfors kertoi, että var-

Kilpailun voitti Maikki Korho-

sinkin monologiesitykset olivat olleet mielenkiintoisia. Liik-

nen (kuvassa) Lapinlahdelta näy-

kuva teatteri Kepsutin esitys oli innovatiivinen, sillä esitys

telmäteoksellaan Ystävä, toiseksi

tapahtui kolmessa eri kohteessa samanaikaisesti ja katsojat

tuli helsinkiläinen Jussi Lankoski

pystyivät liikkumaan esiintyjien välillä, seuraten näytelmää

Valkoisen miehen taakka -lausun-

kolmen eri näkökulman kautta.

taesityksellään ja kolmanneksi

Kaiken kaikkiaan Kallavaa saapui seuraamaan 1 100 kävi-

Paula Vilmi Riistavedeltä Pinnan

jää, jotka saivat nautittavakseen neljäntoista esityksen ver-

alla -varjoteatteriesityksellään.

ran osaavien tekijöiden tekemää teatteria kolmen päivän

”Sooloteatterikisa oli aivan huippujuttu ja saa taatusti

aikana. Seuraavan kerran Kallava teatterifestivaali järjeste-

jatkoa”, kommentoi Pohjois-Savon Nuorisoseurojen toimin-

tään marraskuussa 2018. Keväällä 2018 järjestetään koulu-

nanjohtaja Jussi Salmi hymyillen.

tuspainotteinen KevätKallava.


26

Kolumni

Kaikki, mitä minun on todella tarvinnut tietää, opin jo lastentarhassa N

äin on otsikoinut Robert Fulghum vuonna 1989 julkaisemansa kirjan. Varhaiskasvatuksen ammattilaisena tuo tietysti lämmittää. Itse en ole ollut lapsena päiväkodissa ja silti pärjään elämässä – omasta mielestäni, teinin mielestä en. Minä voisin paremminkin sanoa, että kaikki, mitä minun on todella tarvinnut tietää, opin jo nuorisoseurassa. Tämä ei ole ostettu myyntipuhe vaan ajatus, johon törmään usein sekä omissa mietteissäni että jutellessani muiden tiiviisti nuorisoseurassa kasvaneiden kanssa. Varhaiskasvatukseen sijoitetun euron on tutkimuksissa todettu tuottavan parhaiten. Mielestäni pitäisi tutkia myös nuorisoseuraan sijoitettu euro. Luulen, että päästäisiin vähintään samoihin lukuihin. Roolini nuorisoseuratoiminnassa on vuosien saatossa ollut monenlainen. Aloittaessani nuorisoseurauraani 5-vuotiaana kansantanssijana Klaukkalassa en

voinut kuvitellakaan, että aikuisena ajattelen suuren osan työelämässä tarvitsemistani taidoista karttuneen nuorisoseuratoiminnan kautta. Samoja taitoja tarvitaan muutenkin elämässä, joten voisin puhua myös elämän taidoista. Työssäni olen jatkuvasti vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, pääsen järjestämään erilaisia tilaisuuksia ja olemaan mukana työryhmien työskentelyssä. Koulutan varhaiskasvatuksen ammattilaisia ja kehitän arjen työtä päiväkodissa. Nuorisoseurassa olen jo hyvin varhain päässyt mukaan järjestämään tapahtumia, ohjaamaan pienempiäni, tekemään remonttisuunnitelmia ja talousarvioita sekä oppimaan kokoustekniikkaa. Mutta mikä tärkeintä – nuorisoseurassa olen päässyt kohtaamaan erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä. Ryhmässä toimiessa olen oppinut ottamaan vastuuta yhteisen päämäärän saavuttamisesta. Olen myös oppinut, että

jokaisella ryhmän jäsenellä on merkitystä tavoitteen onnistumisessa. Nämä samat asiat nousevat esille keskusteluissani nuorempien nuorisoseuralaisten kanssa. He myös kertovat tilanteista, joissa opiskeluaikana toiset ovat jännittäneet tulevia yhteistyötilanteita vanhempien kanssa. Ohjaajana olen kuitenkin pitänyt jo lukuisia vanhempainiltoja ja järjestänyt esiintymismatkoja ennen kuin on valmistunut edes ammattiin. Myös työnhaussa on hyötyä nuorisoseuratoiminnassa karttuneesta kokemuksesta. Hakijoiden joukosta erottuu edukseen nuoret, jotka ovat tottuneet juttelemaan eri-ikäisten ihmisten kanssa, hallitsevat ajankäytön sekä toimivat tavoitteellisesti ja johdonmukaisesti. Mitä siis koen oppineeni - ainakin kohtaamista ja kuuntelemista, innostamista, organisointikykyä, päämäärätietoisuutta, dialogisuutta, myötätuntoa, ongelman-

ratkaisutaitoja, talousosaamista, nopeaa päätöksentekoa ja osallisuutta tukevaa työotetta. Näillä eväillä kohti yhteistä tekemistä!

Elina Weckström Päiväkodin johtaja, kasvatustieteen tohtorikoulutettava, aktiivinen nuorisoseuralainen Klaukkalasta

Kulttuurikierroksella Sastamalassa Aamutuimaan elokuun puolessa välissä joukko H-kiltalaisia ystävineen kerääntyi Vammalan rautatieasemalle viettämään virkistyspäivää kulttuurikierroksella Sastamalassa.

Ensimmäinen pysäkki oli 1855 valmistunut kaunis Tyrvään kirkko. Jykevä tiilikirkko on vanhempi Suomen kahdesta kaksitornisesta kirkosta. Tiedätkö missä se toinen on?*

Kahvihammasta kolottaa! Siispä suunnaksi Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, joka toimii 1920 rakennetussa apteekkari Bäckmanin talossa. Päänäyttelyssä pääsee tutustumaan suomalaisen kirjan tarinaan inkunaabelista 1400-luvun lopulta tämän päivän sähkökirjaan. *Johanneksen kirkko Helsingissä

Matkan oppaana toimi hermanska Marja Koukku.

Kaikki loppuu aikanaan, joten käännetään suunta takaisin Vammalan asemalle. Matkalla oli vielä mahdollisuus poiketa Sarkia-museossa.

Seuraavana kohteena on 1500-luvun alussa rakennettu Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko. Kirkko on tullut tunnetuksi katon tuhopoltosta, joka tapahtui kolme viikkoa uuden paanukaton valmistumisen jälkeen vuonna 1997. Kirkko otettiin uudelleen käyttöön 2003, ja on nykyään tunnettu 2009 valmistuneista Osmo Rauhalan ja Kuutti Lavosen maalauksista.

Ja taas nälkä! Bussin nokka kohti Kinnalan Koukkua. 200-vuotta vanhan Kartanon ruokapöytä notkui herkkuja. Lisäksi talon isäntä esitteli suojeluskunta- ja lottamuseot.

Kirkkokierroksen jälkeen siirryttiin takaisin nykyaikaan, Anneli Keinosen ateljeemyymälään.

Vielä yksi kirkko! Viimeisenä kirkkokohteena oli keskiaikainen Pyhän Marian kirkko. Tämä seurakunnan vanhin on rakennettu 1400-luvun lopulla. Kirkon keskiaikaiseen sisustukseen kuuluu mm. 1200-luvulta säilynyt kivinen kasteallas.


27 Yhteystiedot

KANSALAISFOORUMIN KURSSITUKI JA TUKI YHTEISÖLLISILLE OPINTORYHMILLE 2018 Onko sinulla idea projektista, jonka haluaisit toteuttaa yhdessä muiden kanssa? Haluaisitteko kehittää yhdistyksenne tai ryhmänne toimintaa yhteisöllisesti? Kansalaisfoorumista voitte hakea tukea yhdessä oppimiseen.

TUKI OPINTORYHMILLE

Kansalaisfoorumi myöntää yhdistysten ja yhteisöjen opintoryhmätoimintaan taloudellista tukea, jonka hakeminen onnistuu kätevästi varaus- ja tilitysohjelma SkafNetissä 1.12.2017 lähtien aina lokakuun 2018 loppuun.

Millaiseen toimintaan tukea saa?

Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 050 567 2586 joonas.pokkinen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame Etelä-Pohjanmaa Maamiehenkatu 4 B 7, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa

Opintoryhmän työskentely on tavoitteellista ja toimintaa kehittävää. Tärkeintä on, että opitte teille uusia tietoja tai taitoja ja toiminta on yhteisöllistä. Opintoryhmä toimii yhdessä vähintään 30 opintotuntia (á 45 min) ja mukana on vähintään viisi yli 15-vuotiasta henkilöä. Opintoryhmä voi hakea enintään 500 euron tukea toiminnasta syntyvien kulujen kattamiseen, esimerkiksi tilavuokriin sekä matka- tai materiaalikuluihin.

Häme Satakunnankatu 13, 33100 Tampere 045 633 6944 hame@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/hame

TUEN HAKEMINEN KURSSEILLE

Kainuu Pentinpurontie 133, 88270 Vuolijoki 08 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net

Kun yhdistys itse järjestää kurssin, voi se saada valtionapua jopa 21 € / opintotunti (45 min.). Tukea maksetaan kurssituntien määrän ja kurssin kulujen mukaan. Yhdistys tekee tuntivaraukset joulukuun 2017 aikana kaikista kursseista, jotka se aikoo toteuttaa vuonna 2018. Tuntien varaus ja aikanaan tilitysten tekeminen sujuvat kätevästi varaus- ja tilitysohjelma SkafNetin kautta.

Mihin kansalaisfoorumin kurssitukea saa?

Kurssin vähimmäiskesto on neljä opintotuntia ja 15 vuotta täyttäneitä kurssilaisia tarvitaan vähintään kahdeksan. Avustettavia kuluja ovat mm. kouluttajan palkkiokulut, ilmoitus- ja kopiointikulut sekä kurssitilojen ja opetusvälineiden vuokrat. Kurssin aiheena voi olla mm. ohjaajakoulutus, musiikki, sirkus, teatteri, tanssi, yhdistystoiminta, tiedotus ja markkinointi. Lisäinfoa: kansalaisfoorumi.fi/tuki ja info@skafnet.fi

KANSALAISFOORUMIN JÄRJESTÄMIÄ KOULUTUKSIA

Kuva: iStockPhoto

YHDISTYS TYÖNANTAJANA -VERKKOKURSSI Tällä nuorisoseuroille ilmaisella kurssilla perehdytään työsuhteen suunnitteluun, työntekijän rekrytointiin, työsuhteen esimiestehtäviin, työsuhteen päättymiseen, työsuhteeseen liittyviin lakisääteisiin asioihin sekä taloushallinnollisiin tehtäviin ja hyviin käytäntöihin. Kouluttajina toimivat projektikoordinaattori Aimo Walamies ja koulutussuunnittelija Tuula Hyystinmäki. Kurssitapaamiset järjestetään helppokäyttöisessä GoToMeeting-verkkopalvelussa 6.2. ja 20.2.2017 klo 18–19.30. Lisätiedot: tuula.hyystinmaki@kansalaisfoorumi.fi Koulutuksen järjestää Kansalaisfoorumi yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen Leipää ja kulttuuria -hankkeen kanssa.

Kuva: Aarni Photography

VOICEFULNESS® – TIETOISTA LÄSNÄOLOA ÄÄNESSÄ -KURSSIT Voicefulness on menetelmä, jota voi käyttää esimerkiksi stressin hallinnassa, vireystason säätelyssä sekä ääni- ja tunneilmaisun avaamisessa. Sen avulla harjoitetaan läsnäoloa, kehotietoisuutta ja hyväksyvää suhdetta omaan ääneen. Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat oppia hyödyntämään omaa ääntään hyvinvoinnin lisäämisessä. Kurssin kouluttajana on Anne Tarvainen (FT). KURSSIEN AJANKOHDAT

HINTA

LISÄTIEDOT

27.–28.1.2018 Rovaniemi 10.–11.2.2018 Lahti

110 €

timo.tervo@kansalaisfoorumi.fi

Kuva: vitapix / iStockPhoto

ESIINTYMISTAIDON TYÖPAJA SOITTAJILLE Työpajassa keskitytään esiintymisjännityksen hallintaan. Päivän aikana harjoitellaan esiintymistilanteita rennossa ja turvallisessa ilmapiirissä. Työpaja on suunnattu aikuisille ja nuorille musiikin harrastajille. Kouluttajina toimivat monitaiteinen muusikko ja pedagogi Maija Karhinen-Ilo sekä muusikko ja improvisaatiopedagogi Hannu Risku. AIKA JA PAIKKA

HINTA

LISÄTIEDOT

10.2.2018 Karjalatalo, Käpylänkuja 1 Helsinki

50 €

pekka.kinnunen@kansalaisfoorumi.fi

saasti lisää Koulutuskalenteristamme löydät run kkaamassa: mielenkiintoisia koulutuksia , käy kur ET KANSALAISFOORUMI.FI/KOULUTUKS

Keski-Pohjanmaa Vierimaantie 3, 84100 Ylivieska 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa Keski-Suomi Vapaudenkatu 43 A, 40100 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi Pohjois-Karjala Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa Pohjois-Savo Puijonsarventie 54, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori 0440 591 913 karoliina.hursti@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/satakunta Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 044 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa Varsinais-Suomi Härkätie 450, 31500 Koski TL 0400 818836 mika.toivonen@netti.fi Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo


TAPAHTUMAKALENTERI TAMMIKUU 7.1. Saimaan Improliigan Impromaraton, Kuusankoski 12.–13.1. Folklandia, Helsinki-Tallinna 19.1. Iltapäivätoimijoiden tapaaminen, Oulu 20.–21.1. Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot II, Lahti 21.1. Keski-Suomen Improliiga, Jyväskylä 26.1. Nuorisoseurojen virkistysilta, Jyväskylä 27.1. Saimaan Nuorisoseurafoorumi ja ohjaajatapaaminen, Ristiina

HELMIKUU 2.–4.2. Talvipäivät, Iisalmi 3.–4.2. Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot III, Lahti 3.–4.2. Teatterikoulutus, Lappeenranta 4.2. Saimaan Improliigan Finaali, Lappeenranta

MAALISKUU 3.3. Vauvasirkusvirikekurssi 6-8 -vuotiaiden ohjaajille 7.3. Keski-Suomen Improliiga, Lievestuore, Laukaa 10.–11.3. Aikuisten kansantanssileiri, Mikkeli 16.3. Keski-Suomen Improliiga, Jyväskylä 17.3. Alueellinen Nuorisoseurafoorumi (Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi) 18.3. Valtakunnallinen Nuorisoseurapäivän juhla 25.3. Saimaan teatteriväen tapaaminen, Savonlinna

HUHTIKUU 7.–8.4. Kalkkareitten kulttuurikeikka, Jokioinen 20.4.–22.4. Ramppikuume, Kankaanpää

21.4. OULU 28.4. LAHTI ILMOITTAUTUMINEN 22.1.–28.2.2018

Nuorisoseurakokous kutsuu oppimaan, kehittämään ja päättämään! Laita päivämäärä kalenteriin jo nyt: 28.–30.9. nuorisoseuralaisia kutsuu Joensuu!

Nuorisoseuralehti 4 2017  
Nuorisoseuralehti 4 2017  

Vuoden teatteriteko: Vehmasmäen lastenteatteri | Haastattelussa Jari Leppä | Sounds 2018: Nuorten ääni valtaa Suomen

Advertisement