Nuorisoseurat 3/2016

2016 • 3

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

SOTTIISIN RIEMUA!

s. 12–13

Nuorisoseurat etsii uutta puheenjohtajaa

s. 6

Henkilökuvassa Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa

s. 8–9

Valmistaudu Suomen juhlavuoteen – hae tapahtuma-avustusta!

Vuoden tunnustusten saajat haussa!

s. 25

s. 14

2

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Miten voimme auttaa sinua?

17

Teatteri: Nuorten kohtaamiset yksiin kansiin

3

Pääkirjoitus: Kulttuurinen nuorisotyö kuuluu kaikille

18

Lisää ohjaajia = lisää mahtavaa harrastustoimintaa

3

Yhteystiedot

19

Seurantalot

4

Kaikki letittämään!

20

Ihan pihalla: Go, Team Valor

5

ITE-taide – Itse tehtyä elämää

20

Palkitut nuoret kertovat: ”Tuli arvokas olo”

6

Järjestöuutisia

7

Puheenjohtajalta: Kymmenen vuotta Suomen Nuorisoseuran peräsimessä

21

Ohjaajan sivu: Tukea ja virkistystä ohjaajille: Ohjaajien olohuone

22

Nuorten palsta: Moving People

8

Työntekijät tutuksi: Antti Kalliomaa

23

Puuhanurkka

10

Kalenoiden yhteisohjelmat ladattavissa – kesäkuussa tanssitaan Lappeenrannassa

24

Lyhyesti

11

Lasten luovuutta yli taiteiden rajojen

25

Vuoden tunnustusten saajat haussa!

12

RIEMUA! – Tuhansien tuntien voimanponnistus onnistui

26

Meni käämit, paloi hihat ja käpy on nyt jäässä

14

Suomi 100: 100 tapahtumaa, 1 000 tarinaa

27

Muistokirjoitus: Viljo S. Määttälä 1923–2016

15

Palkkaa nuori töihin!

27

Muistokirjoitus: Allan Ruotsala 1925–2016

16

Tanssi: Tule mukaan kouluttautumaan kansantanssin ohjaajaksi!

Alakerta Suomalaista mediatodellisuutta on pitkään hallinnut keskustelu hyvinvointivaltion ja erityisesti kunnallisten palvelujen kohtalosta. Onko rahaa vanhusten hoitoon, lasten opettamiseen, turvallisuuden varmistamiseen ja nuorten elämänhallinnan tukemiseen? Julkisen sektorin varaan rakennettu hyvinvointimalli on murroksessa.

Kunnat ulkoistavat toimintojaan ja muuttuvat palvelujen toteuttajista niiden järjestäjiksi ja koordinaattoreiksi.

Hyvinvointipalvelujen tuottamisen markkinat jaetaan uudelleen, minkä seurauksena odotukset palvelujen toteuttamisesta kohdistuvat sekä yksityisiin yrityksiin että yhdistyksiin ja järjestöihin.

Samalla uudet toimintatavat haastavat perinteiset yhdistys- ja järjestötoiminnan mallit. Kaljakelluntaan osallistuu somen välityksellä satoja ihmisiä ilman keskitettyä johtoa tai hallintoa. Konkurssikypsä yritys Lego hoksasi osallistaa leikkijät itse vaikuttamaan siihen, mitä tuotteita kannattaisi valmistaa ja nyt sillä menee hyvin.

Fröken Senja keräsi joukkorahoituksella rahaa ruotsinkirjaansa varten, ja lainsäätäjät joutuvat sen seurauksena laatimaan uusia säädöksiä. YouTube ohittaa television nuorten suosituimpana mediakanavana, ja videobloggaajilla on kymmeniätuhansia faneja.

Miten voimme auttaa sinua?

Olemmeko varautuneet siihen, että päiväkodista saakka omaehtoisuuteen ja itseohjautuvuuteen tottuneet Änkkäri-pelaajat ja Pokemon-metsästäjät tulevat lähivuosina penäämään osallistamista, jakamista ja yhteiskehittelyä myös yhdistysten ja järjestöjen toiminnalta? Kyse ei ole vain digitaalisista ratkaisuista, vaan kokonaan uudenlaisesta ajattelutavasta. Turhan usein yhdistykset ja järjestöt esittelevät toimintaansa hallinnon näkökulmasta, ikään kuin se olisi itsetarkoitus.

”PYYDÄ AKTIIVISESTI IHMISIÄ MUKAAN TOIMINTAAN, ÄLÄ JÄÄ ODOTTAMAAN.” Asetelma pitää kääntää päälaelleen ja kysyä, miten me voimme auttaa ihmistä hänen elämässään.

Kansalaistoiminnalle on edelleen kysyntää, ihmiset haluavat olla mukana heille itselleen merkityksellisessä toiminnassa. Yhdistysten ja järjestöjen toiminta hou-

kuttelee tulevaisuudessakin, kunhan omaksuu uudet toimintatavat ja pitää mielessä seuraavat ohjeet: pyydä aktiivisesti ihmisiä mukaan toimintaan, älä jää odottamaan. Luo tietoisesti napakoita mielikuvia ja kerro toiminnastasi eri medioissa. Varo sisäpiiriläisyyttä ja laske osallistumisen kynnys matalaksi. Henkilökohtaista asia kertomalla, mitä toiminta tarjoaa mukaan aikovalle.

Vältä tehtävien kasautumista, paketoi ja mitoita tehtävät oikein. Kehitä osaamista, oma urapolku yhdistyksessä kiinnostaa monia. Äläkä koskaan unohda kiittää ja kannustaa!

Juha Heikkala

Yhteiskuntatieteiden tohtori

3

Pääkirjoitus

Kulttuurinen nuorisotyö kuuluu kaikille Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään 10.–16. lokakuuta eli viikolla 41. Kolmatta kertaa toteuttavan kampanjan teemana on yhdenvertaisuus. Teemaviikko korostaa sitä, että nuorisotyössä ja -toiminnassa ovet ovat auki kaikille. Viikkoon liittyvän hupparikansan haasteen myötä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi on haastanut kaikki nuorten kanssa toimivat järjestöt ja tahot näyttämään yhdenvertaisuutensa!

Meillä nuorisoseuroissa toiminnan keskeisiä arvoja ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Osallisuus tarkoittaa yhteisöön kuulumista ja mukanaoloa. Jokainen toimija voi vaikuttaa yhteiseen tekemiseen ja toimintaan, jokaiselle osallistujalle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi.

Toimintamme on kaikille avointa ja siihen on helppo tulla mukaan. Yhteisöllisyys syntyy yhdessä toimimisesta, sitoutumisesta, tekemisen riemusta ja yhteen hiileen puhaltamisesta.

Siihen kuuluvat tasavertainen vuorovaikutus ja yhdessä jaetut kokemukset.

Meidän on helppo ottaa Allianssin haaste vastaan ja näyttää, että kulttuurinen nuorisotyö kuuluu kaikille.

Tehdään Nuorisotyön viikolla toimintamme ja saavutuksemme näkyväksi myös somessa, ja kerrotaan että olemme #HupparikansanPuolella ja että nuorisoseuratoiminta on #Syrjinnästävapaa. Kutsutaan kaikki mukaan.

Jokaisella on mahdollisuus harrastaa hyvässä seurassa, kulttuurinen nuorisotyö kuuluu kaikille!

Antti Kalliomaa

pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat ry Ps. Lue lisää Hupparikansan haasteesta ja Nuorisotyön viikosta osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/nuorisotyonviikko. Sivuilta löydät vinkkejä siitä, kuinka sinä tai harrastusryhmäsi voitte osallistua kampanjaan.

Kuva: Johannes Wilenius

NUORISOSEURASSA KAIKKI OVAT YHDENVERTAISIA. TOIMINTA ON AVOINTA JA ARVOSTAVAA, JA SIIHEN ON HELPPO TULLA MUKAAN. SUOMEN NUORISOSEURAT ON SYRJINNÄSTÄ VAPAA ALUE!

JULKAISIJA: PÄÄTOIMITTAJA: TOIMITUSSIHTEERI: TOIMITUSKUNTA:

TAITTO: YHTEYSTIEDOT: PAINOPAIKKA:

Suomen Nuorisoseurat ry Antti Kalliomaa puh. 040 547 7157 Aura Piha Pia Matilainen, Joonas Pokkinen Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen Hannu Ala-Sankola, Ulla Konttinen Joni Sivonen Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa Iprint ISSN 2341-6246 (painettu)

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN. AINEISTO 18.11.2016 MENNESSÄ OSOITTEESEEN AURA.PIHA@NUORISOSEURAT.FI NRO 4/2016 ILMESTYY 14.12.2016

KANNEN KUVA: PETRI KIVINEN 4041 0895 Painotuote

4

Kaikki letittämään!

Teksti ja kuvat: Aura Piha

Letti on pitkähiuksisen, aktiivisen ihmisen arjen pelastaja.

Letittäminen on myös aivan olennainen osa nuorisoseurakulttuuria, sillä letit kuuluvat esimerkiksi kansantanssiesityksiin yhtä olennaisesti kuin tekemisen riemu.

Siltamäen nuorisoseuralla on keskittynyt tunnelma.

Peilin edessä on rivissä kymmenen paria: toinen istuu letitettävänä, toinen yrittää seurata opettajan ohjeita. ”Kun pääsee niskaan asti, niin sanon lapsilleni, että nyt katse napaan. Sitten vain kiristää kunnolla tuon lopun. Jos ei millään meinaa onnistua, niin voi laittaa silikonilenkin väliin,” ohjeistaa kurssin ohjaaja Varpu Talvitie. ”Tuntuu, että tämä aina söhrääntyy,” tuskailee yksi letittäjä. ”Tämä on sellainen asia, jonka oppii vain harjoittelemalla,” lohduttaa Varpu.

Letityskurssi tuli hetkessä täyteen, joten seura on päättänyt järjestää toisenkin kurssin myöhemmin keväällä.

Kurssin hinta on 20 €. Nyt paikalla on 22 henkilöä, pääasiassa äitejä tyttäriensä kanssa, mutta myös yksi pariskunta ja yhdet siskokset. ”Tämä on ihanaa äiti-tytär -aikaa,” sanoo paikalle tullut Jenni sukien Tilda-tyttären hiuksia. ”Kerrankin saa lapsen istumaan paikallaan.” Tilda puolestaan tekee lettejä nukeille.

Saanan lempiletti on pään sivulta menevä letti, jollainen on Frozen-elokuvan sankarihahmo Elsalla. Saanan äidin lemppari on puolestaan tavallinen ranskalainen.

”Meillä kummallakin on aina ollut pitkät hiukset, niin on tullut tehtyä paljon lettejä.”

Toisen nuoren neidin lemppari on vesiputous, koska se on kauniin näköinen, mutta äidin mielestä se on vaikea.

Hän suosii hollantilaista lettiä. Tärkeintä on kuitenkin, että letti kestää lapsen leikit.

Idea letityskurssista tuli nuorisoseura-aktiivilta Liisa Vuokilalta. Hän oli nähnyt kampaamon ilmoituksen, jossa mainostettiin letityskurssia isille. Hän halusi itsekin kokeilla, joten ehdotti omalle nuorisoseuralleen kurssin järjestämistä. Seuralla joogaa vetävä Jaana Hoti puolestaan tiesi Facebookin perusteella ystävänsä Varpun olevan taitava letittäjä ja pyysi tätä kurssin vetäjäksi.

Varpun kaikki kolme tyttöä harrastavat voimistelua, jossa on tärkeää, että hiukset pysyvät tiukasti kiinni. ”Kyllästyin, kun en osannut kuin tavallisen letin. Näin Facebookissa kaverini kuvan tuplakruunuletistä ja päätin kokeilla sitä. Osasin tehdä sen ja se motivoi jatkamaan.”

Tärkeiksi tiedon- ja inspiraationlähteikseen Varpu mainitsee Youtuben ja Instagramin. Varpun omalla Instagram-tilillä, @winterhair, on yli 21 000 seuraajaa. ”Letitän joka ilta. Tytöt nukkuvat letit päässä ja menevät niissä kouluun. Vanhin tytär Lara on kärsivällisin,” Varpu kertoo. Lara on otettu mukaan mannekiiniksi kurssillekin. ”Keskimmäinen on elohiiri ja nuorimmaisella ei ole tarpeeksi pitkät hiukset.”

Lettien tekeminen on mukavaa yhdessäoloa.

Veikeä letti helposti: Loony braid Loony braid tehdään samalla tavalla kuin tavallinen kolmiosainen letti, mutta kaksi osaa ovat selkeästi ohuempia kuin kolmas.

Katso tekniikkavideo!

Tärkeintä on, että letti kestää lapsen leikit.

Leteistä saa helposti hauskemman näköisiä erilaisilla nauhoilla.

bit.ly/letitys

5

Erikoisimmat harrastukset

Peukalopainia maanantai-iltaisin? Tulitanssia talven pimeydessä?

Harvinaisen kielen opettelua? Trikkausta, bleidausta tai parkouria?

Sarjassa etsitään Nuorisoseurojen erikoisimpia harrastuksia! Ilmianna oma seurasi ja lajisi toimitukselle: aura.piha@nuorisoseurat.fi.

ITE-taide – itse tehtyä elämää ITE-taide on suomalaista nykykansantaidetta, ”itse tehtyä elämää”. Se tarkoittaa luovuutta ja kekseliästä osaamista, jolla omaa elämää otetaan haltuun. Tunnusomaista on itseoppineisuus ja omaperäinen kekseliäisyys, mikä näkyy aiheiden, tekniikoiden ja materiaalien runsaana kirjona. Ilmaisumuodot voivat olla veistoksia, maalauksia, piirroksia, tekstiilejä, käyttöesineitä, puutarhoja, arkkitehtuuria, keksintöjä, koristeltuja laitteita jne.

ITE-taiteilijat ovat usein oppineet tekniikkansa perusteet ammatissaan tai muita jäljittelemällä, mutta sen jälkeen tekniikat on muokattu palvelemaan omia ilmaisutarpeita. Materiaaleja ja työtapoja yhdistellään ronskisti, ja kierrätysaate kukoistaa. Ruosteinen metalliromu, risa autonrengas tai nurkissa pyörivä laudanpätkä löytää ITE-veistoksen hahmossa uuden elämän. Aiheissa viljellään huumoria, mutta sijansa saavat myös yhteiskunnalliset, poliittiset, uskonnolliset ja elämänkatsomukselliset kannanotot. Luonnonaiheet ovat rakkaita. Joskus tekijän elämänfilosofia ja ilmaisuvoima riistäytyvät lähiympäristöön, ja koko kotipiha täyttyy teoksilla perimmäistä sopukkaa myöten.

ITE-taiteen käsite syntyi 1990-luvun lopulla Maaseudun Sivistysliiton ja Kansantaiteenkeskuksen projektissa, jossa tutkittiin ja esiteltiin visuaalisen nykykansantaiteen muotoja Suomessa. Etsijät halusivat kurkottaa perinteisen kansantaiteen ulkopuolelle, ohi hyödyllisten käyttötarkoitusten ja esteettisesti korkeatasoisen käsityön.

Haluttiin löytää kätevyyteen ja kekseliäisyyteen perustuvaa luovaa ja omaperäistä kansanomaista kuvataidetta.

Systemaattinen keräys- ja esittelytyö on ollut maailmanmittaluokassakin ainutlaatuinen ponnistus.

Lisätietoja: www.itenet.fi; Facebook: ITE-taide.

Raija Kallioinen

Kirjoittaja on Maaseudun Sivistysliiton kulttuurituottaja

Puunveisto on ITE-taiteilijoiden suosiossa, ja karhu on aiheista rakkain. Juha Käkelä veistää Karhufestivaaleilla 2016 suomenmestaruuteen yltänyttä veistosta Luonnonlapsi. Kuva Eero Knaapi.

Jurvan nuorisoseuralla innostuttiin ITE-taiteesta Jurvan kirkonkylän nuorisoseura järjestää ITE-taideta-

ma-aikana tai vaikka koko viikon ajan. Teoksia voi myös

pahtuman seurantalollaan Toimelassa 17.–18.9.2016 klo

myydä tapahtumassa.

10–17. Tapahtuma on sekä taiteilijoille että yleisölle ilmainen, ja se järjestetään osana Kurikan Kulttuuriviikkoa.

Ensimmäistä kertaa Jurvassa järjestettävään tapahtumaan odotetaan muutamaa kymmentä ITE-taiteilijaa

Tapahtuman tarkoitus on tuoda esille ITE-taidetta

sekä 1 000–2 000 henkilön yleisöä. Yleisö voi äänestää

mielenkiintoisena taidemuotona, joka sopii hyvin nuo-

omaa suosikkiaan ITE-taideteoksista ja nuorisoseura pal-

risoseuroillekin. ITE-taide istuu myös jurvalaiseen käden-

kitsee kolme eniten ääniä saanutta. Yleisöäänestykseen

taitojen ja puutyön perinteeseen. Jurvan Nuorisoseuran

osallistuneet ovat mukana arpapalkintojen arvonnassa.

tapahtumassa pääsee myös seuraamaan taidemaalaria

Tapahtuma on tarkoitus järjestää jatkossa vuosittain aina

ja puunveistäjiä työssään.

syksyllä.

ITE-taiteilijat voivat tuoda paikan päälle valmiita teok-

Lisätietoja: Jurvan Nuorisoseura, 040 594 2901.

sia tai tehdä niitä nuorisoseuralla halutessaan tapahtu-

Alpo Koivumäen Kondorikotka Kauhajoella taiteilijan kotipihalla ”Alpon Savannilla”. Kuva Veli Granö.

Martti Hömpin veistoksessa Tasa-arvo presidentti Tarja Halonen työntää kottikärryillä aviopuolisoaan.

Kuva: Aki Paavola.

Erkki Pirtola (oik.) dokumentoi ITE-taiteen kartoituksissa vuosien aikana tuhansia tunteja videolle. Kuvassa keskusteluhetki karjalaissyntyisen Johannes Ivakon kanssa vuonna 2001. Kuva Veli Granö.

6

Järjestöuutisia Liiton hallitukseen haetaan uutta puheenjohtajaa Nyt on haussa aktiivisia toimijoita, jotka haluavat olla mukana tekemässä päätöksiä Suomen merkittävimmän kulttuurisen nuorisotyön toimijan riveissä!

Suomen Nuorisoseurojen syysvaltuusto valitsee 19.– 20.11.2016 liitolle uuden puheenjohtajan, hallituksen jäseniä (4) ja varajäseniä (1) sekä edustajia SKAF:in yleiseen kokoukseen (5). Jokaisella jäsenyhdistyksellä on oikeus tehdä esityksiä. Esityksen vaalivaliokunnalle voi tehdä helposti lomakkeella www.nuorisoseurat.fi/syysvaltuusto2016.

Ehdokkaan asettaminen on siis helppoa. Nyt tarvitsemme vain hyviä ehdokkaita, joista valtuusto pääsee valitsemaan meille hyvän hallituksen. Ehdokkaiden ei välttämättä tarvitse olla jäsenenä jäsenseurassa. Tärkeää on, että ehdokkaalla on halua olla mukana kehittämässä Suomen merkittävimmän kulttuurisen nuorisotyön toi-

mijan toimintaa. Erityisesti toivomme seurojen esittävän alle 29-vuotiaita henkilöitä.

Onko mielessäsi sopiva ehdokas? Toimi näin: »» Kysy ehdokkaalta, onko hän halukas lähtemään liiton luottamustehtävään »» Juttele nuorisoseurasi hallituksen kanssa henkilön ehdottamisesta »» Täytä lomake osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/syysvaltuusto2016 Oletko itse halukas asettumaan ehdolle? Toimi näin: »» Juttele nuorisoseurasi hallituksen kanssa halukkuudestasi asettua ehdolle ja pyydä heitä puoltamaan ehdokkuuttasi »» Täytä lomake osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/syysvaltuusto2016

Haluatko mukaan päättämään nuorisoseurojen asioista valtakunnallisesti? Asetu ehdolle!

Onko seurasi poistouhan alla?

Yhdistysrekisteristä poistetaan yli 40 000 yhdistystä, jotka eivät ole 20 vuoteen tehneet ilmoituksia yhdistysrekisteriin. Joukossa on myös satoja nuorisoseuroja. Suurin osa poistettavista yhdistyksistä on toimimattomia, eikä niiden poistamisesta aiheudu mitään haittaa. Joukossa on myös

täysin toimivia yhdistyksiä, joista ei jostakin syystä ole tehty muutosilmoituksia 20 vuoteen. Näiden yhdistysten tulee tehdä yhdistysrekisteriin kirjallinen ilmoitus toimintansa jatkamisesta 12.1.2017 mennessä. Jos tällaista ilmoitusta ei

tehdä, poistetaan listalla oleva yhdistys tammikuussa 2017 yhdistysrekisteristä.

Lisätietoja ja luettelo poistettavista yhdistyksistä löytyy osoitteesta: www.nuorisoseurat.fi/yhdistysrekisteri.

Kasvuseminaareista uutta vauhtia Pohjois-Karjalassa toteutettiin keväällä ensimmäinen kasvuseminaari. Maakunnassa jäsenmäärä on viime vuosina laskenut, ja alueella haluttiin tarttua tilanteeseen ja muuttaa kehityksen suuntaa. Pohjois-Karjalassa kasvua lähdetään hakemaan lisäämällä yhteistyötä, kokeilemalla uudenlaisia avauksia sekä panostamalla viestintään.

Myös nuorisoseurakokouksessa oltiin huolissaan jäsenmääräkehityksestä. Asiaa käsiteltiin kevätvaltuustossa ja kasvuseminaarityötä jatketaankin nyt valtakunnallisesti.

Kasvun on oltava yhteinen tavoite, johon kaikki sitoutuvat. On hyvä muistaa, että kasvu tapahtuu nimenomaan paikallisyhdistyksissä. Tosiasia on myös, että mikäli yhdistykseen ei tule uusia jäseniä, niin jäsenmäärä laskee, sillä aina myös vanhoja putoaa pois. Kilpailu vapaa-ajasta on kova ja tuleekin muistaa, että mikäli haluamme kasvua, on koko ajan tehtävä aktiivisesti töitä tavoitteen eteen.

Tarjotaan yhdessä huippuhetkiä ja laadukasta toimintaa nuorisoseuroissa!

Leipää ja kulttuuria -työntekijät tutuiksi Minä olen Sami Tuori. Aloitin kuluvan vuoden maaliskuussa Etelä-Hämeen alueen Leipää ja kulttuuria -hankkeen projektipäällikkönä.

Lahteen kotiuduin Jyväskylästä, jossa asuin reilut kymmenen vuotta, opiskelin maisteriksi ja työskentelin muun muassa TE-toimistossa ja ylioppilaskunnassa. Järjestötyöt ja kaikenmoiset

luottamustoimet ovat tulleet tutuiksi. Alun perin olen lähtöisin Kalajoen hiekoilta.

Vapaan aikani vietän yleensä perheeni kanssa kotioloissa. Tykkään kirjoittaa Wikipediaan historiallisia romaaneja koskevia artikkeleita ja rakentaa linnuille pönttöjä. Kuntourheilen joskus ja elättelen haaveita, että saisin itseni jossain vaiheessa triathlonin puolimatkan edellyttämään kuntoon.

Hei, olen Sinikka Irri Lahdesta. Aloitin Etelä-Hämeen alueen Leipää ja kulttuuria -hankkeessa projektityöntekijänä huhtikuun alussa.

Järjestötyö on minulle tuttua ja työllistämisen parissa olen työskennellyt useita vuosia. Koulutukseltani olen nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja,

ja on tuossa matkan varrella tullut liikunnan ammattitutkintokin taskuun hommattua.

Vapaa-aikani, jos sellaista on, saatan olla tekemättä mitään. Kolme tytärtä pitävät mielen virkeänä ja äidin touhukkaana, mutta päivääkään en vaihtaisi pois.

7

Nuorisoseurojen syksyn jäsenetu!

-15%

TJ Motionin verkkokaupasta paljasjalkakengät ja urheiluvaatteet harrastuksiin ja vapaa-aikaan Katso verkkokaupan alennuskoodi mobiilijäsenkortista!

Mobiilijäsenkorttia varten tarvitset voimassa olevan jäsenyyden ja värinäytöllisen puhelimen datayhteydellä. Ota yhteyttä seurasi rekisterivastaavaan tai hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi.

Lapista Suomen Nuorisoseurojen aluetoimisto Lapin alueen nuorisoseuratoiminta siirtyi 28.4.2016 alkaen Suomen Nuorisoseurat ry:n alaiseksi toiminnaksi.

Paula Kähkönen jatkaa Lapin aluetoimiston toiminnanjohtajana ja palvelee seuroja Rovakadun toimistolta.

Suomen Nuorisoseurojen alaisuuteen siirtyvät Young Art -tapahtumat ja -toiminta, Luova lava -leirit ja iltapäivätoiminta. Uudet verkkosivut avattiin kesällä osoitteeseen lappi.nuorisoseurat.fi.

Jutajaisten tulevaisuus vielä avoin

Jutajaisten tulevaisuus on vielä toistaiseksi avoin Lapin Nuorison Liiton pesänselvityksen ajan. Tavoitteena on päästä järjestämään tapahtumaa taas uudestaan kesälle 2017. Tämä selviää myöhemmin syksyllä ja siitä uutisoidaan Lapin nuorisoseurojen verkkosivuilla lappi.nuorisoseurat.fi.

Puheenjohtajalta

Kymmenen vuotta Suomen Nuorisoseuran peräsimessä Tänä syksynä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun minut valittiin Suomen Nuorisoseurojen liiton hallituksen puheenjohtajaksi. Kokouksen äänestys on ikimuistettava, sillä koskaan aikaisemmin valinta on tuskin jäänyt arvan varaan.

Valtuustossa äänet jakautuivat minun ja toisena ehdokkaana olleen Juha Korkeamäen kesken tasan 15–15. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi ratkaista vaalin tulos arvalla. Arvonnan suoritti valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Leppä, joka nosti arvonnassa nimeni sisältävän arpalapun.

Aloitin puheenjohtajana vuoden 2007 alussa. Puheenjohtajan työ on ollut mielenkiintoista, mutta myös erittäin haasteellista. Tuohon kymmenen vuoden ajanjaksoon sopii monenlaisia asioita. Kokouksia, neuvotteluja, ohjelmien laadintaa, strategioita, jäsenrekisterin uudistamista, juhlapuheita, uuden pääsihteerin valinta jne.

Kaksi asiaa haluan nostaa kaikkien tapahtumien yläpuolelle. Ensimmäisenä nostan nuorisoseuraliikkeen viisiosaisen historian julkaisemisen 10.10.2011 Eduskunnassa. Historiatoimikunta ja eritoten historian kirjoittaja ministeri Jaakko Numminen tekivät valtavan työn,

jotta historia saatiin kirjapainoon. Historiatoimikunnan mottona oli: ”Liike, joka ei tunne menneisyyttään, ei voi nähdä tulevaisuuteen”.

Toisena asiana nousee esille liittojen, Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Liiton yhdistyminen vuoden 2013 alussa Suomen Nuorisoseurat ry:ksi.

Liittojen yhdistymisasia oli pitkään esillä ja keskusteluissa kummankin liiton hallinnossa. Yhdistyminen sai vauhtia 2000-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.

Kymmenen vuotta kestänyt puheenjohtajakauteni on poikkeuksellisen pitkä, sillä sääntöjen mukaan tehtävässä voi olla ainoastaan kuusi vuotta. Näin pitkä kausi ei olisi ollut mahdollista ilman liittojen yhdistymistä. Yhdistymisen yhteydessä luottamusmiesvuodet käytännössä nollaantuivat ja aika lähti kulumaan uudestaan alusta.

Ilmoitin tämän kevään valtuuston kokouksessa, että en enää tulevana syksynä asetu ehdolle hallituksen puheenjohtajaksi. Kyllä kymmenen vuotta valtakunnallisen järjestön puheenjohtajana on riittävä aika. Tuon ajan kuluessa on tapahtunut paljon järjestön toiminnassa.

Haluan antaa uusille ja nuorille voimille tilaa ja mahdollisuuden osaltaan myös kehittää nuorisoseurajärjestöä.

Kiitän järjestön jäseniä, luottamushenkilöitä sekä työntekijöitä hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Toivotan Suomen Nuorisoseurat ry:lle jäsenseuroineen onnea ja menestystä. Myötätuuli olkoon aina purjeissa!

Esko Ahonen

Hallituksen puheenjohtaja

8

Työntekijät tutuksi Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa kertoo elämästään

Kitaristi, leikkiin heittäytyjä ja idealisti Teksti: Minna Wallenius Kuvat: Johannes Wilenius & Antti Kalliomaa

Jokainen nuorisoseuralainen tietää Antti Kalliomaan ainakin nimeltä. Mutta kuinka moni tietää, mikä Anttia motivoi tai mitä hän teki lapsena? Haastattelussa pääsihteeristä kuoriutui idealistinen maailmanparantaja, leikkeihin heittäytyvä isä sekä suuri Beatles-fani.

Antti Kalliomaa, juuri 40 vuotta täyttänyt, on kiireinen mies. Suomen Nuorisoseurojen johtaminen esittää suurta roolia miehen elämässä. Työ kuljettaa reissuille ympäri Suomen ja levittäytyy usein iltoihin ja viikonloppuihin. Voisi ajatella, että pääsihteerin elämään ei työn lisäksi paljon muuta mahtuisi, mutta Anttia kuunnellessa tämä ajatus osoittautuu täysin virheelliseksi. Antin elämään mahtuu perhe-elämää, opiskelua ja harrastuksia: kulttuuria ja liikuntaa.

Aloitetaan tuoreimmasta: viimeisen vuoden aikana Antti on opiskellut kauppatieteitä Itä-Suomen avoimen yliopiston kautta niin tehokkaasti, että nyt syksyllä aukesivat ovet varsinaisen yliopiston puolelle maisteriopintoihin. Antti suoritti kevään aikana töiden ohella kauppatieteiden perusteita sekä urheilujohtamisen aineopintoja yhteensä 42 opintopisteen verran. ”Voi sanoa, että suorastaan hurahdin opiskeluista. Yllätin tällä opiskeluinnostuksella itsenikin”, Antti myöntää. ”On innostavaa ja hienoa, kuinka paljon uuden oppiminen motivoi jaksamaan pitkienkin työpäivien jälkeen”, Antti kuvailee opintojen sujumista. Pitkän tähtäimen tavoitteena onkin nyt kauppatieteen maisterin paperit.

kunnes yläasteella kolahti. Omaksi soittimeksi valikoitui kitara, jonka soittamista Antti on treenannut siitä lähtien. Vaikka määrätietoinen harjoittelu on vuosien mittaan jäänyt vähemmälle, niin edelleen Antti tarttuu kitaraan lähes päivittäin ja soittelee musiikkia fiilispohjalta.

Pitkäaikainen musiikillinen haave toteutui kuitenkin omilla syntymäpäiväjuhlilla syyskuussa, kun Hollolan nuorisoseurantalo Kukossa vietettiin Antin 40-vuotissyntymäpäiviä. ”Kokosimme bändin yhdessä lapsuuden ajan parhaan kaverini, isäni ja kuorokaverini kanssa, ja opettelimme muutaman Beatlesin biisin taustalauluineen kaikkineen – juuri siten, kuin kappaleet levylläkin menevät”, Antti hehkuttaa. ”Se oli niin hienoa, kun soitimme minulle merkityksellistä musiikkia, ja bändin kokoonpanokin oli aivan erityinen.”

Oma perhe on elämän tärkein asia

Musiikkia koko elämä – juoksua viimeiset viisi vuotta Myös harrastusten puitteissa Antti on yllättänyt itsensä – ja ehkä myös läheisensä, kun hän aloitti juoksuharrastuksen viisi vuotta sitten. ”En todellakaan ole ollut mikään urheilijatyyppi. Mutta minulla oli muistikuva armeijasta, että kovaa juokseminen tuntui hienolta, joten päätin kokeilla sitä.”

Nyt Antti käy kolmisen kertaa viikossa lenkillä ja juoksee 5–10 kilometrin lenkkejä. Kaikkein eniten hän nauttii, mikäli jaksaa nousta lenkkipolulle jo ennen työpäivän alkua.

”Silloin tosin pitää nousta ylös jo 5.20, ja minä kun tykkäisin mieluummin valvoa aina sikamyöhään”, hän myöntää. ”Mutta aamulenkistä saa mainion alun päivään.”

Yksi, ehkä hieman huvittavakin piirre Antin juoksuharrastukseen kuuluu: hän rakastaa teknisiä vempaimia, joilla tutkia juoksun aikana sydämen sykettä ja kertyneitä askeleita ja kaikkea muuta mahdollista.

”Jos juoksusta ei jää mitään jälkeä mittauslaitteeseen, niin tuntuu kuin sitä ei koskaan olisi tapahtunut”, hän naurahtaa. ”Vaimoni nauraa minulle hyväntahtoisesti, kun minulla kestää keräillä kaikki tekniset vimpaimet kasaan ennen lenkille lähtöä.”

Toinen rakas harrastus, musiikki, on sitä vastoin kuulunut Antin elämään aina.

Kotona kannustettiin musiikin pariin, ja eri soittimia oli mahdollista kokeilla,

Sen kaikkein tärkeimmän ihmisen, vaimonsa Johannan, Antti on tavannut Nuorisoseurojen pääsihteerille sopivaan tapaan Suomen Nuoriso-opistolla, Paukkulassa. Johanna ja Antti ovat molemmat kotoisin Lahdesta, ja tiesivät kyllä toisensa jo ennen Paukkulan aikoja. Ensimmäisenä yhteisenä opiskelusyksynä lempi leimahti, vuosi oli tuolloin 1998. Antti oli vuotta aikaisemmalla vuosikurssilla ja kummioppilaana lupasi pitää huolta uudesta opiskelijatulokkaasta. ”Ja tuo lupaus on pitänyt. Avioliittovuosia on takana jo 13”, Antti naurahtaa.

Entä millainen isä Antti sitten oikein on? ”Sitä pitäisi kyllä kysyä joltain ihan muulta”, Antti sanoo ensin, mutta jatkaa: ”Isyydessäni on kaksi puolta: toisaalta olen työn takia paljon iltoja ja viikonloppuja poissa kotoa, ja lisäksi sähköiset viestimet haukkaavat koti-illoistakin osansa.

Toisaalta taas olen sellainen heittäytyjä: rakennamme Aleksin kanssa legoja, pulkkailemme, retkeilemme ja käymme satun-

9

Käy katsomassa synttäribändin musavideo Youtubessa!

Skannaa QR-koodi tai surffaa osoitteeseen: bit.ly/antti-soittaa

naisesti futismatseissa. Viime kesänä hankimme molemmille omat radio-ohjattavat autot.” ”Taidan olla ikuinen lapsi – lelut vaan kallistuvat iän myötä”, Antti nauraa. ”Kasvatushomma ei kuitenkaan ole pelkkää leikkiä ja heittäytymistä. Lapsen kanssa täytyy välillä olla todella tiukka, ja sovituista säännöistä on pidettävä silloin kynsin hampain kiinni.”

Idealisti, joka haluaa tehdä maailmasta paremman paikan Huumorintajun ja lapsenmielisyydenkin lisäksi Antissa on vahva idealistinen puoli: hänessä asuu maailmanparantaja, joka

haluaa jättää maailman tuleville sukupolville parempana paikkana. ”Olen suvakki mitä suuremmissa määrin. Niiden, joilla menee hyvin, tulisi auttaa heikompia”, hän sanoo ponnekkaasti. ”Toisaalta haluan kannustaa ihmisiä myös pärjäämään elämässä. Jos joku menestyy, niin se ei ole keneltäkään toiselta pois.”

Muita tärkeitä arvoja Antin elämässä ovat perhe, läheiset ja ystäväpiiri. Samoin vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo sekä luonnon monimuotoisuus.

Antti on lopulta tehnyt käytännössä koko uransa järjestötyön parissa ja toimii nyt järjestöjohtajana antaen itsestään ison osan työlle. Se lienee idealistille

sopiva uravalinta, sillä missä muualla ihminen voisi paremmin parantaa maailmaa? Mutta mikä Anttia motivoi juuri nuorisoseuratyössä? ”Se, että saan tehdä työtä, joka mahdollistaa ihmisille positiivisia kokemuksia ja sopivia kasvun paikkoja. Ja se, että saan tehdä töitä aivan mahtavien tyyppien kanssa! Esimerkiksi Pispalan Sottiisin pääjuhlan kaltaiset tapahtumat ovat aivan ainutlaatuisia. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen konkretisoituvat aina uskomattoman hienolla tavalla ja se on yksi parhaista asioista nuorisoseuratyössä.” ”Tykkään myös, että työssäni on haasteita ja saan itse ylittää itseni, tarttua sellaisiin ”mahdottomiinkin” tehtäviin. Saan tehdä isoja asioita.”

”Iän myötä nöyryys on kyllä kasvanut.

Mitä vaativampia tehtäviä saan hoidettavaksi, sitä paremmin ymmärrän, kuinka paljon menestymiseen tarvitaan muiden ihmisten apua.” ”Parasta työssäni on ideointi ihmisten kanssa. Se, kun saa suunnitella ja laittaa liikkeelle uusia juttuja ja nähdä niiden toteutuvan. Ja se, että tapaan työssäni älyttömän määrän erilaisia ihmisiä ympäri Suomen, ja saan jatkuvasti olla hyvien ihmisten ja asioiden äärellä.”

Entä tulevaisuuden haaveet – minne toivot, että polkusi johdattaa? ”Nuorisoseuroissa on tällä hetkellä meneillään hyvä noususuhdanne. Minulla on suuri motivaatio tehdä tätä työtä, tällä porukalla. Ei ole kaipuuta mihinkään muualle.”

10

KALENAT 2017: 8.–11.6.2017

Kalenoiden yhteisohjelmat ladattavissa – kesäkuussa tanssitaan Lappeenrannassa Teksti: Joonas Pokkinen Kalenat tulee taas – nyt jo kahdeksatta kertaa. Lappeenranta täyttyy ensi kesäkuussa paitsi kansantanssista, myös sirkuksesta ja teatterista. Samaan aikaan kansantanssiväen kanssa saapuvat Nuorisosirkusliiton Nurtsi-festari ja Harrastajateatteriliiton lasten ja nuorten teatteripäivät.

Ohjelmassa tulee näkymään Suomen itsenäisyyden juhlavuosi, mutta lasten ja nuorten ehdoin. Ohjelmasuunnittelu on aloitettu, ja syksyn mittaan tietoa tihkuu lisää. Kalenoiden verkkosivut uudistetaan ja uudet sivut avautuvat syyskuussa.

Yhteisohjelmat ladattavissa Tanssin yhteisohjelmat valmistuivat elo-syyskuun taitteessa ja ne ovat ohjeen, videon, nuottien ja musiikkien kera ladattavissa verkko-osoitteessa tanssinriemu.fi. Ohjelmat on jaoteltu neljään taitotasoon lasten leikkiohjelmasta alkaen.

Kokonaisuus täydentyy syksyllä Tempoa Tenaviin -ryhmien omalla ohjeella lasten leikkiohjelmasta.

Yhteisohjelmakokonaisuus on muusikko Joonas Ojajärven ja tanssinopettajien Susanna Kivisen ja Kaisa Alatalo käsialaa. Joonas on sovittanut musiikit trad-sävelmistä. Kaisa vastaa lasten leikkiohjelmasta ja sitä seuraavasta taitotasosta ja Susanna kahdesta haastavammasta ohjelmakokonaisuudesta. Kalena-orkesterina on tänä vuonna Rälläkkä.

Tutustu videoihin Youtubessa jo nyt: youtube.com/nstuubi.

Tutustu ohjelmien tekijöihin Kuka olet ja mistä tulet?

Joonas Ojajärvi. Tulen vähän sieltä sun täältä, olen puoliksi pohojalaane ja puoliksi pohjoiskarjalainen.

Pisimpään, eli noin kolmanneksen elämästäni, olen asunut Joensuussa.

Mikä on Kalenoiden 2017 yhteisohjelmissa parasta?

Mainiot teemat, joista sai mojovat inspiraatioboostit musiikkien raapustamiseen.

Mieleenpainuvin festarimuistosi?

Olisikohan ollut 2010 Motoran Kapsakat ja Livakat -kansantanssiryhmien kanssa jossain päin Saksaa. Oli niin kuuma, että viulistin soitin ”suli” lavalle ja hajosi osiin. Onneksi yleisöstä löytyi myötätuntoinen saksalainen pelimannipappa, joka antoi oman soittopelinsä lainaan loppukeikan ajaksi. Itse sain rupsutella mandoliinia lavan takaosan varjon viileydessä ja nautiskella paikallisista virvokkeista.

TOP 3 vinkit festariesiintyjälle?

1. Heittäydy mukaan avoimin mielin.

2. Älä stressaa maallisista asioista.

3. Nauti hetkestä.

Kaisa Alatalo

Kuka olet ja mistä tulet?

Olen Kaisa, Kalena-kävijä vuodesta -99, nyt heilun ensikertalaisena koreografin korokkeella. Kotoisin Koillismaalta, kotiutunut Ouluun.

Mikä on Kalenoiden 2017 yhteisohjelmissa parasta?

Ehdottomasti mielettömän hienot musiikit ja takuuvarmat korvamadot! Joonas ja Rälläkkä rules!

Mieleenpainuvin festarimuistosi?

Näitä on monia. Barnlek Tanskassa -98 on jäänyt elävästi mieleen ensimmäisenä ulkomaanfestarireissuna! Lisäksi useammat Tanssipidot ja jäätävät vesisateet kulkevat käsikynkkää festarimuistoissani.

Viimeisimpänä upeana muistona on viime kesän Kansantanssin Riemuvuoden huipennus Tampereella sekä ikimuistoinen FolkCamp!

TOP 3 vinkit pitkälle bussimatkalle?

1. Villasukat ja viltti mukaan, tyynykin on kiva kainalossa. Hyvää reissumieltä takataskuun!

2. Elokuvat ja bussivisailut saavat matkan kulumaan nopeammin!

3. Pysähdysten suunnittelu hyvissä ajoin. Etukäteen varatut ruoat ja kimppatilaukset jouduttavat matkaa!

Susku Kivinen

Joonas Ojajärvi sovitti pelimannisävelmiä ja muuta kansanmusiikkia Kalenoiden musiikeiksi. Rälläkkä on Kalenaorkesteri vuosimallia 2017. Kuva: Sismon Voigt

Kaisa Alatalo on Kalena-konkari vuodesta 1999. Kuva vuoden takaa Lappeenrannasta. Kuva: Jussi Kaijankangas

Susku Kivinen on paljasjalkainen lappeenrantalainen ja tekee Kalenoiden koreografioita nyt kolmatta kertaa – kuva viime vuoden Kalenoiden harjoituksista. Kuva: Jussi Kaijankangas

Joonas Ojajärvi

Kuka olet ja mistä tulet?

Mie olen Kivisen Susku, sydämen tanhulle menettänyt tanhupirkko. Kotoisin olen Kalena-kaupungista Lappeenrannasta.

Mikä on Kalenoiden 2017 yhteisohjelmissa parasta?

Parasta tulevan vuoden yhteisohjelmissa on hauskat aiheet ja mukaansa tempaava musiikki sekä vauhdikkaat tanssimuuvit. Luvassa rempseän vauhdikasta menoa ja meininkiä pientä tunnelmointia unohtamatta.

Mieleenpainuvin festarimuistosi?

Ehdottomasti sykähdyttävintä Kalenoissa on ollut nähdä, kuinka sadat pienet ja vähän isommat tanssijat puhaltavat koreografiat henkiin isolla näyttämöllä.

Hauskin muisto on kyllä Kauppisen Peten illanvietossa ohjastama huutokatrilli uusine vuoroineen. Hiki virtasi ja nauru raikui urheilutalon täydellä stagella.

Vuosimallia en enää jaksa muistaa.

TOP 3 vinkit Lappeenrannassa?

1. Vety ja atomi, makuelämyksiä Lappeenrannan torikojuista.

2. Myllysaaren uimarannat, flow park ja kaikenlaiset kiipeilypaikat.

3. Hiekkalinna.

11

Lasten luovuutta yli

taiteiden rajojen Teksti: Hanna Poikela ja Riina Hosio Kuvat: Instagramista @nsvilikas ja @tanssiteatterihamy Kesäkuussa järjestettiin Oulun ensimmäinen Luova lava lapsille -päiväleiri. Puuhaajina olivat Tanssiteatteri Hämyn taidepedagogit, järjestävänä tahona puolestaan Nuorisoseura Vilikas, ja tilat löytyivät Oulunsuun nuorisoseuran Pirtiltä. Leirin aikana 1–3 -luokkalaiset leiriläiset pääsivät tekemään oman käsikirjoituksen tarinaan Hoppihiiri ja taidevarkaus, joka esitettiin leirin päätöksessä Hetki taiteilijana -konsertissa Oulun keskustassa, Rotuaarin näyttämöllä.

Leirin pääpaino oli tanssissa, josta lajeina kokeiltiin hip-hoppia ja breikkiä, kansantanssia ja luovaa tanssia.

Akrobatiaakin opeteltiin, mikä tuki hienosti tanssitunteja.

Leirillä tehtiin paljon yhteisöllistä musisointia, ja musiikkituntien aikana syntyivätkin esityksessä kuullut biisit. Kaikki

leiriläiset pääsivät soittamaan, räppäämään, laulamaan ja ideoimaan toki myös tekstejä. Kuvataidetunneilla puolestaan tehtiin teoksen Hoppihiiri ja taidevarkaus lavasteet.

Kun isoa teosta alettiin kasata, olivat sanataide ja draama koko ajan läsnä.

Kokonaan lasten ideoimana syntyi tarina, josta ohjaajat Erja ja Elssa kirjoittivat heti ensimmäisen leiripäivän jälkeen käsikirjoituksen. Tarinassa Hoppihiiri kavereineen maalasivat taideteoksia, joilla he sisustivat kotikenkänsä.

Ilkikuriset Swag-hiiret varastivat taideteokset kotikengästä ja veivät teokset galleriaan. Matkan varrella tapahtui monenlaisia sattumuksia, kun hiiret jahtasivat taideteoksia. Lopulta teokset löytyivät, ja Swag-hiiret paljastivat tekonsa syyn: heidän mielestä taideteokset olivat niin

hienoja, että ne ansaitsivat tulla kaikkien nähdyksi. Hiiret kuitenkin sopivat keskenään, että varastaa ei enää saa.

Luova lava lapsille -leirin konsepti on omiaan osallistamaan lapsia erilaisten taidemuotojen kautta. Luova kesätoiminta tuotti uusia kaveruussuhteita, itsensä ylittämisiä ja uusien asioiden kokeilua. Monet perheet toivat lapsensa ensimmäistä kertaa nuorisoseuratoiminnan pariin. Turvallisella nuorisoseuratalolla oli upeat puitteet sekä ruoan valmistamiseen talkoovoimin, lähimaastossa ulkoiluun, porukan jakamiseen pienryhmiin että vapaaajan viettoon kavereiden kanssa. Leirin onnistumisen kannalta suuri merkitys oli innostuneilla ohjaajilla, jotka pystyivät jakamaan vastuuta niin keskenään kuin leiriläisille itselleen.

12

RIEMUA! – Tuhansien tuntien

voimanponnistus onnistui Teksti: Maarit Saarelainen Kuvat: Petri Kivinen Pispalan Sottiisin pääjuhlassa vietettiin kesäkuussa suomalaisen, esitysmuotoisen kansantanssin 150-vuotisjuhlia. ”Riemua! – Hyppyä ja Hypetystä 150 vuotta” -esitys oli lähes parituntinen huikea show Suomen kansan tanssiperinteestä liitukauden polkasta Lappakatrilliin. ”Riemua!” oli tanssijoiden, muusikoiden, näyttelijöiden ja tekniikan yhdessä synnyttämä spektaakkeli, jonka kehittely syntysanoista ensi-iltaan kesti liki neljä vuotta. Se oli kymmenien palaverien ja tuhansien tuntien voimanponnistus, jossa eri taiteenlajit löivät kättä. Spektaakkelissa nähtiin tuhatpäisen joukon yhteistanssit Koiviston polskasta Purpuriin ja Kazazokista Rihmarullaan satapäisen Orivesi All Starsin säestyksellä.

Sottiisin toiminnanjohtaja Jukka Heinämäki muisteli, että Riemua! -produktiota mietittiin jo vuonna 2012, kun Petri Hoppu ideoi tulevan Riemuvuoden nostatusta.

Uudet ajatukset nousivat vahvasti esille vuoden 2014 Kääntöpiirissä ja Viron Kuressaaren seminaarissa. Pääjuhla haluttiin viedä sisätiloihin, jotta voitaisiin rakentaa elämys, josta katsojat nauttivat, ja jonka esiintyjien ei tarvitse seisoa harjoituksissa sateessa.

Katkelmia muistiosta 19.2.2015 ”Tämänhetkinen tilanne: Petri H & Antti S työstäneet perinteisen tanssin kokonaisuutta. Nuotit toimitettu Antti Järvelälle.

Erityisesti huomioitavaa, että Oravaisten Menuetti on laulun kanssa. Tällä tavalla

Harrastajamuusikoista koostuva Orivesi All Stars säesti ja säteili Antti Järvelä kapellimestarinaan.

esitetty mm. 1960 laulunäytelmässä. Mietitään tehdäänkö kuorosovitus vai jonkinlainen muu? Hanna: Rihmarulla, isommille sopiva juttu. Antti Järvelältä on tullut mieleen popahtava rokahtava versio aiheesta.

Topelius on hyvä aihio, josta kyllä aihetta syntyy.”

Modernimpi kokonaisuus

Orivesi All Starsin johtaja, muusikko Antti Järvelä arvelee Riemua!-produktion saaneen alkusysäyksensä keskusteluista, joissa osallisena olivat hänen lisäkseen Jukka (Heinämäki), Päivi (Hoppu) ja Petri (Hoppu). ”En tiedä sitten kenen idea oli loppupeleissä saada OAS Riemua!-orkesteriksi, mutta olen iloinen koko porukan puolesta, että niin loppujen lopuksi kävi.

Musiikissa haluttiin alun alkaen panostaa uudistumiseen, yhteisölliseen osallistavuuteen sekä hyvään meininkiin ja siksi pyrittiin jo alkutekijöissä jättämään tunkkaisenlaiset ennakko-odotukset ja -asenteet taka-alalle. Pääajatuksenani oli, että yhdistettäisiin sekä perinteisempää että aivan ennalta arvaamatontakin lähestymistapaa sävelmiin, joita vuosikymmenet on kansantanssin säestyksissä käytetty ja siksikin monissa käyttökehyksissään jo yksitoikkoisesti aivan loppuunkuluttamalla hinkattu. Oletin, että näin saataisiin aikaan modernimpi, mutta historiallistakin yhteyttä samassa kiinnostavasti esille tuova kokonaisuus. Ja näin saatiin.” Antti Järvelä, Orivesi All Stars

Lapset pääsivät tanssimaan omassa ohjelmassaan Merten aalloilla.

13 Sähköpostiviesti 8.4.2015 ”Moi Johanna, liitteessä ”Tanhuvalistusta” Vapaan harrastustoiminnan käsikirjasta vuodelta 1946. Aikansa kuvaa tämäkin.

Erityisesti viehättää tuo puhtaan tanhun varjeleminen :)” Jukka Heinämäki

Ohjeet jaettiin netissä

Sähköpostiviesti 25.9.2015 Hei, olen ilmoittautunut mukaan Kansantanssin Riemuvuoden Pispalan Sottiisin pääjuhlan tanhuohjelman videokuvauksiin. Paikkana toimii Monitoimitalo 13.

Videointia varten voisivat kaikki miehet varautua tummaan yläosaan ja naiset vaaleaan yläosaan... Videot tullaan julkaisemaan tapahtuman nettisivulla. – Jussi ”Toteuttamisen kannalta uuden, elintärkeän elementin esityksen tuottamiseen toi se, että ohjeet, tanssit ja musiikki pystyttiin jakamaan netissä osallistujien ladattavaksi.

Pirkka-halli takasi esiintyjille tilan, joka mahdollisti tekniikan, valojen ja äänien käytön. Se takasi paremmat puitteet ja helpommat harjoitukset. Antin ja Orivesi All Starsin musiikki, Johannan käsikirjoitus ja Siimeksen Jyrin Sällit toivat kaikki oman mahtavan lisänsä kokonaisuuteen”, toteaa Sottiisin tuottaja Jussi Kaijankangas.

Käsispalaveri ke 2.12.2015 ”Kohtauksista Tanhu tyttö ja poika, Petri K oli ajatellut että OAMK:n porukka voisi olla opiskelijoita. Tässä olisi yleisön tanssitus osuus mukana! [] Videoprojisointi. Mihin video projisoidaan? Miten projisoidaan: Lattia/pintaa seinää? Tehdäänkö livenä, kuinka paljon tehdään ennakkoon? (Jyri:) Tässä pitäisi opettaa porukka näyttelemään palloiluhallin kokoisen tilaan, kun aikaisemmin on harjoiteltu studio-tilaan.”

Topeliuksen voi monistaa

Käsikirjoittaja Johanna Keinänen kertoo: ”Ihmisen elämässä on parempia ja huonompia päiviä. Minulle niihin parempiin päiviin lukeutuu ehdottomasti se, kun Kauppisen Petri soitti vuonna 2015 ja pyysi käsikirjoittamaan ”Riemua!”.

Aihe, suomalaisen kansantanssin syntymäpäivät, oli ihastuttava. Itselläni ei ole minkäänlaista tanhumenneisyyttä, omaan vain kunnioitusta ja suurta ihailua tätä rikasta ja elämää sykkivää tanssin lajia kohtaan. Kirjoittaessa alkoi olla tosi hauskaa siinä vaiheessa, kun huomasin että Topeliuksen voisi monistaa, ja että nämä Zachariakset voisivat matkata ajassa vapaasti esihistorialliselta ajalta tulevaisuuteenkin asti. Se vapautti pohtimaan tanssin merkitystä meille suomalaisille muutenkin kuin kansanperinteen osana, osana jatkuvasti elävää ja muuntuvaa kulttuuria ja ihmistenvälistä kohtaamista. Paras päivä oli tietysti esityspäivä, kun sain vain nauttia leuat loksauttavasta kokonaisuudesta

Rajan Nuorten tanssijat lennähtivät lavalle vahvalla energialla.

tansseineen ja musiikkeineen. Riemua! riitti ympärillä ja kirjoittajan sielussa katsellessani, miten energisen ja fyysisesti villin joukon monistettuja Topeliuksia Jyri Siimes oli Sälleineen tekstistä lihallistanut.” Johanna Keinänen

Tilan suuruus yllätti

Henkilöohjauksesta vastannut Jyri Siimes toteaa: ”Juttu oli haastava ja mielenkiintoinen. Käsikirjoitusta sovitettiin lisää, kun Sällien näyttämöosuudet hieman kasvoivat alkuperäisestä. Ja vaikka tilan suuruus oli tiedossa, niin silti se yllätti. Jouduimme Sällien kanssa luomaan meille aivan uudenlaisen näyttämöestetiikan, jota oli todella hauskaa tehdä. Selkeä kontakti ja rytmi – vahva ja kirkas ilmaisu, jonka piti olla todella tarkkaa, mutta näyttää kaoottisen

energiseltä. Sälleille viimeinen harjoitusviikko oli rankkaa, tv-kuvan läsnäoloa ja odottamista, mutta tyytyväisinä ja todella huimaa kokemusta rikkaampana vedettiin homma kunnialla lävitse. Loppumetreillä kävi ilmi, ettei videoprojisiointia olekaan. Se oli jopa helpotus. Videoiden teko olisi myös vaatinut paljon aikaa, nyt sama aika voitiin käyttää harjoitteluun. Toisaalta olisi ollut hienoa jos esim. soittajista ja näyttelijöistä olisi saanut lähikuvaa välillä.” Jyri Siimes

Tanssia ja riemua tarvitaan Riemua!-esitys pääsi maaliin lauantaina 11.6.2016 Tampereen Pirkka-hallissa aiheuttaen kylmiä väreitä ja ihastuksen kyyneleitä.

Riemua!-produktion priimusmoottori, koreografi Petri Kauppinen on viisaasti

lausunut: ”Unohtumattomat hetket syntyvät usein suunnittelematta. Riemua! oli yksi niistä hetkistä. Riemu on myös sitä, että jakaa tunteen toisille. Kertoo muulle maailmalle, kuinka hyvältä se tuntui.

Olimme etuoikeutettuja, kun saimme tänä kansantanssin riemuvuonna 2016 juhlia ja riemuita yhdessä. Annetaan riemun viedä pitkään ja kerrotaan näistä ainutlaatuisista kokemuksista kaikille. Juuri nyt tarvitaan tanssia ja riemua!”

Artikkelia varten Maarit Saarelainen jututti ja lainasi ajatuksia Jukka Heinämäeltä, Antti Järvelältä, Jussi Kaijankankaalta, Petri Kauppiselta, Johanna Keinäseltä ja Jyri Siimekseltä.

Tampereen poikateatterin Sällit esittivät monistettuja Topeliuksia kuljettaen Suomen kansantanssin tarinaa esihistoriasta nykypäivään.

14

SUOMI VUONNA 2017

100 TAPAHTUMAA,

1000 TARINAA Suomen Nuorisoseurat juhlistaa maamme satavuotisjuhlaa toteuttamalla 100 lasten ja nuorten tapahtumaa ja julkaisemalla 1000 tarinaa lasten ja nuorten Suomesta.

Juhlavuonna lapset ja nuoret pääsevät ääneen: kertomaan ajatuksistaan ja kokemuksistaan, elämästään ja unelmistaan. Lapset ja nuoret pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan juuri heidän näköisiään tapahtumia, joihin Suomen Nuorisoseurat myöntää rahallista avustusta.

TUUNAA TAPAHTUMA Lasten ja nuorten itsensä suunnittelema ja järjestämä tapahtuma voi olla konsertti, teatteriesitys, tanssinäytös, flash mob ostoskeskuksessa, viikonloppuleiri seurantalolla tai vierailu vanhusten palvelutaloon.

»» A vustus myönnetään vuoden 2017 aikana toteutettavien tapahtumien järjestämiseen. »» Avustukset ovat suuruudeltaan 100–500 euroa.

»» Tapahtuman vastuuhenkilönä on oltava 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka tukee lapsia ja nuoria.

»» Tapahtumilla on oltava ohjelma, budjetti ja niiden tulee olla avoimia. Kohdeyleisöksi riittää pienempikin ryhmä, esimerkiksi ”seuran alle 10-vuotiaat”. Olemassa olevia tai perustoimintaan kuuluvia tapahtumia tuetaan vain, jos on selkeästi osoitettavissa lasten ja nuorten osallistuminen tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen.

»» Vastineeksi Suomen Nuorisoseurat haluaa lapsilta ja nuorilta tarinan tai tarinoita julkaistavaksi hankkeen kotisivuilla.

»» Hakuajat: Syyskuusta 2016 lähtien joka toinen kuukausi vuoden 2017 marraskuuhun saakka.

Päätökset avustuksista tehdään seuraavan kalenterikuukauden aikana.

»» Katso tarkemmat ohjeistukset ja säännöt: www.1000tarinaa.fi

t! y n a t s tu s u v a e a.fi a Ha n i r a t 00 0 1 . w w w

KERRO TARINASI JA JAA SE MUIDEN KANSSA

5-vuotiaan Katariinan tarina ystävistään ja leikeistään.

Koko vuoden 2017 ajan Suomen Nuorisoseurat kerää lasten ja nuorten tarinoita satavuotiaasta Suomesta. Tarinan voi kirjoittaa kertomukseksi tai runoksi, tehdä haastattelun, piirtää tai maalata, ottaa kuvia tai tehdä videoita ja äänitteitä. Tarinoissa lapset ja nuoret voivat kertoa esimerkiksi mitä ajattelevat Suomesta, millaisessa maassa he elävät, millainen on heidän arkipäivänsä, mitkä asiat tuottavat iloa ja mistä he unelmoivat. Lue lisää: www.1000tarinaa.fi.

Katso 25-vuotiaan Sannan itse säveltämän ja sanoittaman biisin musiikkivideo!

15

Palkkaa nuori töihin!

Kesällä 2016 moni nuori sai töitä yhdistyksistä paikallisten Osuuspankkien tarjoamien kesätyösetelien avulla. Järjestöt ilmoittivat avoimina olevista paikoista, OP hyväksyi ne työpaikoikseen ja keräsi työhakemukset. Palkkausavustuksen turvin Maija Välimäki sai töitä Sottiisin festivaalityöntekijänä ja Netta Puhakka ja Reetta Kettunen Pohjois-Karjalan Rääkkylän Luova lava -leirin ohjaajina.

Kesätöissä Pohjois-Karjalassa

Kun Suomen Nuorisoseurat haki kesäksi apuohjaajia Luova lava lapsille -leirille Rääkkylään, Netta Puhakka ja Reetta Kettunen hakivat paikkoja. ”Saimme töitä!” he iloitsevat.

Netta ja Reetta kuvaavat kesätyötä Luova lava lapsille -leirin apuohjaajina antoisaksi kokemukseksi. Sekä lapset että ohjaajat saivat kokea onnistumisen hetkiä ja yhdessä tekemisen riemua, niin kuin hyvään leiriin kuuluukin.

Vaikka ohjaaminen välillä väsyttikin, eikä kaikki mennyt suunnitelmien mukaan, oli työ leirillä mahtavaa.

Leiriä valmisteltiin toiminnanjohtaja Henna Liirin kanssa tehden tuntisuunnitelmia ja harjoitellen ohjelmia.

Leirille lähtö oli jännittävä kokemus. Toiminta sujui kuitenkin mukavasti ja ohjelmassa oli tanssia, musiikkia, pelejä sekä askartelua ja leikkejä.

Maija ja Maijan Sottiisi ”Jos jotain viimeisen kahden viikon aikana opin, ilmoittaudun koko loppuelämäni jokaiseen tapahtumaan ajoissa. Säästän tapahtuman kulisseissa hulluna pakertavat ihmiset paperien selaamiselta, sinkoilulta paikasta toiseen ja turhien puheluiden soittamiselta. Lupaan pitää passini tallessa, maksamani ruokailut mielessä ja kantaa vastuuni osallistujana.

Hakatessani hakemusta Sottiisi Fun Clubille lupasin itselleni, että tämä on viimeinen työhakemus, jonka tänä keväänä kirjoitan. Yhdestäkään hakemuksestani ei ollut kuulunut mitään, ja suunnittelin jo innostuneena työtöntä kesääni. Keräisin pulloja, katutanssisin ja pistäisin kirppispöydän pystyyn. Kaksi päivää myöhemmin minut kutsuttiin työhaastatteluun.

Jo haastattelutilanteessa minulle välittyi fiilis, että voisin sopia tähän tiimiin ja tähän hommaan. Työporukkaa mainostettiin sopivasti kahjoksi ja festariviikkoa jaksoksi, jolloin kukaan ei ole parhaimmillaan. Kiitän avoimia ja ystävällisiä työkavereita, jotka jaksoivat kiireenkin keskellä vastata kysymyksiin niin, että

uskalsin kysyä uudelleen. Poljin pyörällä esitteitä eri paikkoihin, tein koneella opasteita ja ymmärsin tekstinkäsittelyohjelmien ylä- ja alatunnisteiden idean. Olin kehittämässä avainten nimikointijärjestelmää, laminoinnista tuli uutta lempipuuhaani ja tajusin muovitaskuttamisen olevan taitolaji.

Kun festivaali alkoi, paahdoin kahdeksantuntista työpäivää festivaalin info-pisteessä.

Työn tiimellyksessä hahmotin kirjoittamieni kirjekuorten merkityksen ja opin, keneltä pitää kysyä, kun ei tiedä. Pelkoni kassakoneita ja korttimaksulaitteita kohtaan hälveni. Kirjoitin enemmän post it -lappuja kuin aiemmassa elämässäni yhteensä ja ala-asteella opittu palikkakirjainten piirustustaito osoittautui yllättävän hyödylliseksi.

Festivaaliviikon jälkeen kaikista huokui helpotus, onnellisuus ja vihdoin nukutut yhdeksän tunnin yöunet. Kokemuksen jälkeen minut löytää varmasti uudelleen STAFF-paita päällä tekemässä jotain tapahtumaa mahdolliseksi.

Mutta ei enää tänä kesänä. Minun täytyy vielä

ehtiä mökille, katutanssia, kerätä pulloja, kiertää museoita – ja nukkua.”

Lue Maijan koko juttu: nuorisoseurat.fi/maijan-sottiisi

Järjestöt ja kunnat yhteistyöhön nuorten työllistämisessä – aloita ensi kesän neuvottelut nyt Teksti: Riina Kylmälahti Monet kunnat tekevät mielellään yhteistyötä järjestöjen kanssa. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki myönsi keväällä 2016 yhdistyksille avustusta nuorten työllistämiseen. Sen avulla paikalliset nuorisoseurat tarjosivat alle 30-vuotiaille nuorille 1–3 kuukauden mittaisia kesätyöpaikkoja.

Nuorisoseurat työllistivät nuoria mm. Luova lava lapsille -toimintaan, kesäteatteriin, kiinteistönhoitoon ja toimistotehtäviin. Kaupungin avustuksella oli moninker-

tainen hyöty, kun sillä järjestettiin lisää kulttuuritoimintaa ja elämyksiä kuntalaisille, erityisesti lapsille.

Monet yhdistykset tarjoavat kehittävän yhteisön, joka kasvattaa ryhmätoimintaan, työelämän pelisääntöihin sekä yritteliäisyyteen. Jos yhdistyksellä on sopivia tehtäviä, kannattaa toimijoiden olla aloitteellisia ja neuvotella yhdessä muiden saman kunnan nuorisoseurojen kanssa jo syksyllä mahdollisuudesta nuorten työllistämisen tukeen.

Riitta Mäkinen, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja hankepäällikkö, Koutsaamo-hanke: ”Samaan aikaan, kun kuntien oma työllistämistoiminta on vähentynyt, pääpainoa on siirtynyt yhä enemmän järjestöille. Meille kolmas sektori on todella tärkeä yhteistyökumppani ja yhteistyötä tehdään lukuisten yhdistysten kanssa. On täysin perusteltua todeta, että järjestökentällä tehtävä työ on tässä ajassa ja myös tulevaisuudessa korvaamatonta.”

16

Tanssi

Kuva: Petri Kivinen

Tule mukaan kouluttautumaan

kansantanssin ohjaajaksi!

Kansantanssijärjestöjen yhteinen Kansantanssin ohjaajakoulutus tarjoaa kansantanssin harrastajille ja ohjaajille monipuolista koulutusta perusopintojen ja erilaisten teemakurssien muodossa. Tanssinopettaja (AMK) ja ohjaajakoulutuksen kouluttaja Heidi Palmun mukaan ohjaajissa on koko kentän tulevaisuus ja siksi on tärkeää kannustaa nuoria mukaan. Kun ohjaajat ovat osaavia ja mukaansa tempaavia, myös uusia harrastajia on helpompi saada mukaan. Ohjaajaksi ryhtyminen on myös askel eteenpäin oman tanssijuuden kannalta, koska ohjaajana lajiin tulee syvennyttyä ihan eri tavalla.

Perusopinnot on suunnattu kansantanssin harrastajille ja se on tiivis, mutta varsin kattava kokonaisuus sisältäen käytännön harjoitteita ja teoriatietoa suomalaisen kansantanssin keskeisistä sisällöistä ja tekniikasta ja niiden ohjaamisesta ryhmälle, tietoa suomalaisesta kansanperinteestä, ryhmän toiminnasta ja harrastustoiminnassa kasvattajana toimimisesta. Perusopinnot sopivat hyvin myös harrastajalle, joka vielä empii ohjaajaksi ryhtymistä. Koulutuksessa pääsee turvallisessa ympäristössä harjoittelemaan ohjaamiseen tarvittavia taitoja ja saa hyvin kokonaiskuvan siitä, mitä kaikkea ohjaamiseen käytännössä liittyy. Todistuksen perusopintojen suorittamisesta saa kolmen viikonloppukurssin jälkeen.

Teemakurssit on suunnattu kansantanssin parissa jo ohjaajina toimiville ja niitä järjestetään vuosittain useampi. Kurssit ovat yhdeksän oppitunnin mittaisia ja niissä ohjaaja pääsee syventymään tarkemmin esimerkiksi koreografian tekemiseen tai sommitteluun, paritansseihin tai vaikkapa erityisryhmän ohjaamiseen. Teemakurssin voi halutessaan tilata omalle alueelleen.

Kouluttajana koulutuksissa toimivat tanssialan ammattilaiset tai muuten pitkään alalla toimineet. Koulutuksissa pääsee myös tapaamaan muita harrastajia ja ohjaajia, joten ne ovat myös hyvä vertaisoppimisen foorumi. Kun pääsee jakamaan omia kokemuksiaan muualla toimivien kanssa, voi saada ihan uusia näkökulmia kansantanssiin ja sen ohjaamiseen. Varsinkin perusopinnoissa toisiin osallistujiin pääsee tutustumaan syvemmin, kun opinnot koostuvat useammasta viikonlopusta ja usein osallistujat myös yöpyvät yhdessä retkimajoituksessa. Muista ohjaajista voi parhaimmillaan saada elinikäisiä ystäviä.

Kansantanssin ohjaajakoulutuksen teemakursseja on tänä syksynä jäljellä vielä kaksi: Kansantanssia erityisryhmille ja Kansanomaiset paritanssit. Perusopinnot starttaavat joulukuussa 2016.

Lisätietoa ohjaajakoulutuksesta, sen sisällöstä ja erilaisista teemakursseista löytyy sivulta www.kansantanssi.com/ohjaajakoulutus tai kysymällä Riialta riia.niemela@nuorisoseurat.fi.

22.10.

Kansantanssia erityisryhmille, Lahti

12.11.

Kansanomaiset paritanssit, Helsinki

3.–4.12.

Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot 1. jakso, Lahti

21.–22.1.2017

Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot 2. jakso, Lahti

4.–5.2.2017

Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot 3. jakso, Lahti

17

Teatteri

Nuorten kohtaamiset yksiin kansiin Teksti: Pasi Saarinen Kuvat: Jenni Työlahti Nuorisoseurojen näytelmäkirjoituskilpailu WhatsUpp? on saamassa huipennuksensa. Kuuden uuden näytelmätekstin julkaisu näkee päivänvalon Teatterilaivalla lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Viime vuonna startanneessa näytelmäkirjoituskilpailussa etsittiin uusia pienoisnäytelmiä. Nyt julkaistava kokoelma sisältää kuusi erilaista tekstiä, jotka käsittelevät kilpailun aihetta, kohtaamista, hyvin erilaisin tavoin.

Kysyimme näytelmien kirjoittajilta tunnelmia ja kokemuksia. ”Kirjoittamisprosessi oli ennen kaikkea hyvin puhdistava, varsinkin tämän kyseisen teokseni kohdalla. Mietin pitkään, mistä lähden kirjoittamaan. Lopulta kirjoitin siitä asiasta, joka päässäni eniten silloin pyöri ja joka on minulle hyvin henkilökohtainen. Tuntui puhdistavalta saada käsiteltyä asiaa itsestä erillisten hahmojen kautta, jotka kumminkin saattoi laittaa itselle tuttuihin tilanteisiin,” kertoi Lari Lauanne, jonka näytelmä Teemu nähdään tulevana syksynä Ylihärmän Nuorisoseuralla.

Prinsessapoika-nimisen näytelmän kirjoittanut Emily Falfast puolestaan kiitteli saamaansa palautetta. ”Kohtaaminen sai minut ajattelemaan todellisuuden ja mielikuvituksen kohtaamista sekä ihmisten kohtaamattomuutta. Lähdin kirjoittamaan näistä ajatuksista.

Näytelmän editointivaiheessa oli hienoa saada palau-

tetta tekstistä ja päästä kokeilemaan, saisiko tekstiin lisää ulottuvuuksia,” pohti Falfast.

Imatran Irti-teatterilla jo esitetty Sanni Hirvosen kirjoittama Adilan sydän lähestyi aihetta monikulttuurisuuden ja -arvoisuuden kautta. Näytelmän päähenkilö on suomalaisessa yhteiskunnassa varttunut muslimityttö, joka käy keskustelua sisimpänsä kanssa siitä, mitä hänen tulisi olla ja edustaa. ”Oli ihanaa ennen kaikkea rakentaa henkilöitä, luoda jännitteitä ja kirjoittaa auki itseä askarruttavia havaintoja omasta todellisuudesta. Tuntui hyvältä huomata, miten luova prosessi kantaa ja kuinka asiat loksahtelevat paikoilleen. Tuntui, kuin näytelmän maailma olisi alkanut elää omaa elämäänsä, ja minun tehtäväni on vain kirjoittaa se,” kertoo Hirvonen.

Hirvonen on jo nähnyt oman tekstinsä näyttämöllä. ”Oman tekstin näkeminen näyttämöllä oli jännittävää ja kiehtovaa. Oli niin outoa, kun näyttelijät puhuivat

lavalla asioita, jotka minä olen kirjoittanut tietokoneelleni vuosi takaperin helmikuisena aamuyönä, kun olisi pitänyt olla nukkumassa jo aikoja sitten.”

Näytelmäkirjoituskilpailun henkeen kuului, että kirjoittajat eivät etukäteen tienneet missä teatterissa näytelmänsä tullaan esittämään. ”Oma näkemys ja työryhmän näkemys tekstistä olivat paikoin samanlaisia ja paikoin poikkesivat toisistaan, ja oli ilo nähdä, että teksti taipuu monenlaiseen tulkintaan.

Näin näyttämöllä myös useita ratkaisuja, joita en olisi itse ikinä keksinyt käyttää. Siksikin katsomiskokemus oli kutkuttava. Toivon näkeväni Adilan sydämestä yhä lisää erilaisia versioita tulevaisuudessa!” Hirvonen innostuu.

Kaikki kuusi pienoisnäytelmää ovat lokakuun alusta lähtien tekijänoikeuskorvauksitta kaikkien nuorisoseurojen jäsenteattereiden käytössä. Julkaisua voi tilata kulttuurisen nuorisotyön koordinaattorin kautta sähköpostilla: pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi.

Katri Aholaisen kirjoittama Aada esitettiin keväällä 2016 Teatteri Ulpussa.

18

Lisää ohjaajia = lisää mahtavaa

harrastustoimintaa Teksti ja kuvat: Pirita Laiho

Ohjaaja on nuorisoseuratoiminnan sydän – ydin, jota ilman harrastustoiminta kuihtuu. Uusien ohjaajien kouluttaminen voi tuoda lisää virtaa ja tuoretta energiaa seuralle. Koulutusvaihtoehtoja on kolme: 1) aluetoimistojen vuosittain järjestämät KNoppi-koulutukset 2) räätälöity KNoppi-koulutus omalle seuralle tai paikkakunnalle tai 3) KNoppi Pro -koulutus aikuisille. Stadin Nuorisoseurojen toiminnanohjaaja Pirita Laiho valottaa vaihtoehtoja.

Räätälöity Knoppi-koulutus Palojoella Palojoen Nuorisoseurassa tuskailtiin keväällä, mitä voisi tehdä seuran lasten toiminnan elvyttämiseksi. Totesin, että jos kylältä löytyy kiinnostuneita nuoria, voin käydä heitä kouluttamassa seuran ohjaajiksi. Kylällä järjestettiin toiminnasta kertova infotilaisuus, josta koulutukseen ilmoittautui 10 nuorta. Kävimme yhdessä kalentereita läpi ja sovimme, että toteutamme koulutuksen noin kerran kuussa sunnuntaisin, koska sunnuntai oli kaikille paras päivä.

Keväällä koulutuspäiviä oli kolme ja syksyllä kaksi.

Keväällä teimme oman kerhon suunnitelmia. Osa tytöistä oli nuorisoseuralla kesätöissä pitämässä kesäkerhoa, jossa kahden viikon ajan lapset saivat osallistua päiväleirimäiseen toimintaan. Osa kurssilaisista on itse ollut lapsena harrastajana nuorisoseurassa, mutta jossain

vaiheessa harrastaminen on loppunut. Nyt toivotaankin, että ohjaajuuden myötä nuorisoseuratoiminnasta tulee taas osa arkea.

Jos teidän seurassanne tai paikkakunnallanne on useampi halukas ohjaaja, kannattaa kysyä juuri teidän seuralle räätälöityä kurssia omasta keskusseurasta tai aluetoimistosta.

KNoppi Pro -koulutus Mietaalla KNoppi Pro on aikuisille suunnattu ohjaajakoulutus, joka on mahdollista käydä yhden päivän aikana. Se on suunnattu henkilöille, joilla on jo jonkin verran ohjaajakokemusta, mutta ei välttämättä nuorisoseuroista. Koulutuksen aikana käsitellään neljää teemaa: ohjaajana toimiminen, ohjaaja kasvattajana, ohjaajana kehittyminen ja ohjaajana nuorisoseuroissa.

Elokuussa kokoontui joukko uusia innokkaita ohjaajia Mietaan Nuorisoseuran talolle Knoppi Pro ‑ohjaajakoulutukseen. Suurimalla osalla kurssilaisista ei ollut ennestään mitään käsitystä nuorisoseuroista, osa ei ollut edes kuullut moisesta toiminnasta. Heidät oli saatu mukaan Etelä-Pohjanmaan Kulttuuribuumi-hankkeen kautta, jossa ohjaajia oli kevään ja kesän ajan etsitty mm. leh-

Alueelliset KNoppi-koulutukset Knoppi-koulutuksia järjestetään alueellisesti pitkin syksyä ja talvea. »» Satakunnassa koulutus alkoi 27.8. »» Saimaan KNoppi 24.–25.9. ja 15.–16.10. »» Uudellamaalla KNoppi alkaa 25.11. – ilmoittaudu mukaan nyt! »» Pohjois-Savoon suunnitellaan koulutusta syksylle/talvelle – pysy kuulolla!

Lue lisää: nuorisoseurat.fi/ohjaajalle/knoppi

ti-ilmoituksilla, Facebook-markkinoinnilla ja koulujen kautta.

Ennakkotehtävänä kurssilaiset kävivät tutustumassa nuorisoseurojen verkkosivuihin ja siellä tarjolla olevaan ohjaajien materiaaliin sekä tietoihin omasta seurasta.

Ohjaajille suunnattuun materiaaliin kurssilaiset olivat tyytyväisiä – sieltä löytyi paljon hyödyllisiä vinkkejä toiminnan tueksi. Omista seuroistaan he löysivät varsin vähän tietoa. Lempeästi kehotinkin, että kun he menevät omiin seuroihin ohjaamaan, kannattaisi ottaa puheeksi seuran omat verkkosivut, Facebook-sivut tai joku muu sosiaalisen median kanava.

Kaikilla kurssilaisilla oli jonkinlaista ohjaamistaustaa ja he olivat perustamassa seuroihinsa teatteri- tai ilmaisutaidon kerhoja. Kävimme ensin kurssin rakenteen läpi, ja koska nuorisoseuratoiminta oli vierainta, painotimme päivän aikana paljon sitä, mikä on mahdollista nuorisoseuroissa ja mitkä ovat meidän toimintamme painopisteitä ja arvoja.

Kurssipalautteissa todettiin, että loistava ja rento päivä. Yllätyin positiivisesti, koulutus oli parempi/laajempi kuin odotin. Sain paljon uutta tietoa ohjaamisesta ja kaikesta nuorisoseroihin liittyvästä. Odotin ehkä vähän tylsempää koulutusta, mutta olikin tosi hauska!

Mukana kouluttamassa olivat Kulttuuribuumin vetäjä Eija Männistö ja Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Sanna Paloniemi.

19

Seurantalot

Rutalahden nuorisoseuran talo. Kuva: Ville Suhonen.

Lappajärven Halkosaari ja Evijärven nuorisoseurantalo ”Lappajärven Halkosaari ja Evijärven nuorisoseurantalo olivat 2000-luvun alkuvuosina Etelä-Pohjanmaan pohjoislaidan yläaste-, ammattikoulu- ja lukioikäisten kovimpia bilepaikkoja. Halkosaaren tanssipaikka sijaitsi suuren Lappajärven rantamilla luonnonkauniissa miljöössä. Siellä kokoonnuttiin kesäaikaan. Evijärvellä järjestettiin tansseja syksyisin, talvisin ja keväisin.

Seurantalojen korjausavustusten haku päättyy 30.9.

Seurantalojen korjausavustuksilla on tarkoitus säilyttää seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä, mahdollistaa niiden erityispiirteet säilyttävä korjaaminen ja käytettävyyttä parantavat välttämättömät muutostyöt. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti perinteisten, vakiintuneessa käytössä olevien seurantalojen välttämättömiin korjaustöihin.

Seurantalojen korjausavustuksen hakuaika päättyy vuosittain 30. syyskuuta. Avustuspäätöksistä ilmoitetaan helmi-maaliskuussa.

Lisätietoa: www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset

Molemmissa kohteissa iltojen peruskonsepti oli sama: paikan päälle saavuttiin yhteiskyydityksellä joko paikkakunnalta toiseen kulkevalla ”kiertävällä” bussilla tai jonkin nuorisoporukan omin päin tilaamilla takseilla.

Paikan päällä soitettiin discomusiikkia, ja loppuillasta lavalla esiintyi jokin kotimainen bändi – useimmiten Yö, Klamydia tai Kotiteollisuus. Kustannukset reissuilla oli-

vat varsin kohtuullisia. Reissuja tanssipaikoille oli keskimäärin parin, kolmen viikon välein. Edellisistä reissuista puhuttiin koko seuraava viikko ja tulevia reissuja suunniteltiin tarkoin. Yläasteen luokkahuoneissa kiersi taksilla seuraavana viikonloppuna matkustavien nimilistoja.”

Jukka Koivula

Kotiseutuliitto kerää tarinoita seurantaloista satavuotiaan Suomen kunniaksi Millaisia kokemuksia sinulla on seurantaloilta? Todistitko erikoista tapahtumaa, tapasitko julkkiksen tai onko mieleesi jäänyt jotakin muuta kertomisen arvoista? Kotiseutuliitto kerää kokemuksia ja muistoja seurantaloilta Suomi 100 -juhlavuotta varten.

Lisätiedot: www.kotiseutuliitto.fi/seurantalot/seurantalojen-tarinat.

Sivustosta potkua seurantalon vuokraukseen Nyt on hyvä hetki tarkistaa, että tiedot ovat ajan tasalla Seurantalot.fi-sivuilla esitellään valtaosa Suomen seurantaloista. Sivusto auttaa yhdistyksiä markkinoimaan taloaan vuokraajille, joten sivuille kannattaa lisätä kuva talosta, ajantasaiset yhteystiedot ja lyhyt kuvaus. Sivusto kokoaa valtaosan Suomen seurantaloista samaan paikkaan juhlatiloja etsivien ja muiden kiinnostuneiden iloksi.

Jos talo puuttuu sivuilta kokonaan tai sen tiedot kaipaavat päivittämistä, kerro siitä osoitteeseen seurantalot@kotiseutuliitto.fi. Kotiseutuliitto lisää talon sivuille ja lähettää tunnukset, joilla talon tietojen päivittäminen onnistuu.

20

Ohjaajan sivu Ihan pihalla

Kolumnissa tiedottaja Aura Piha pohtii järjestöviestintää, kommunikoinnin vaikeutta ja nuorisoseuraelämää

Go, Team Valor!

Minulla ei ole ollut minkäännäköistä kontaktia kouluikäisten, erityisesti poikien, elämään sen jälkeen kuin pikkuveljeni lakkasi olemasta kouluikäinen poika (eli yli 15 vuotta sitten). Tämä ihmisryhmä on ollut vain epämääräistä taustahälinää, jonka olemassa olosta olen ollut vain hämärästi tietoinen. Näin siis ennen kuin Pokémon Go julkaistiin heinäkuussa. Sen jälkeen olen käynyt kymmeniä keskusteluja puistoissa ja kadunkulmissa, ja ne ovat menneet suurin piirtein näin: ”Missä tiimissä sä oot?” ”Punainen, Team Valor.” ”Jes! Niin mäki! High fiiiiiive!”. Tai mahdollisesti ”Aijaa”, jonka jälkeen kysyjä siirtyy 50 metrin päähän yksikseen istumaan. ”Millä levelillä sä oot?” ”Kaksikymmentäneljä.”

Pientä nurinaa, kun tämmöinen kivikautinen aikuinen on korkeammalla levelillä. ”Mikä sun isoin pokemoni on?”

Keskustelemme hetken eri monnien ominaisuuksista ja ihastelemme, miten kovia monstereita kummaltakin löytyy.

Mutta keskusteluihin saattaa tulla paljon muutakin, joka valottaa minulle ennestään täysin tuntemattoman ihmisryhmän ajatuksia ja elämää. Lapset kertovat, mihin asti vanhemmat antavat heidän olla valveilla – iltamyöhään kun saa parempia mörköjä kiinni. Saan myös kuulla (yleensä pienen kiroilun siivittämänä), mitä lapset ovat mieltä nukkumaanmenoajoista tai pelaamiseen myönnetyistä viikkorahoista. Tai miten asuinpaikka vaikuttaa siihen, miten hyvin

pysyy kavereiden tahdissa tässä pelissä.

Liikkuminen hyville pelipaikoille onkin monelle haaste. Yhden 12-vuotiaan suuren hehkutuksen jälkeen katsoin Youtubesta muutaman jakson alkuperäistä Pokémon-televisiosarjaa.

Uusiin, isoihin trendeihin on tartuttava heti, avoimella mielellä ja määrätietoisesti. Pokémon Go:n kaltaisten pelien elinikä on lyhyt, mutta vielä tämän syksyn ainakin Pokémon Go:hon kannattaa satsata. Jos seurantalolla on pokestop, sinne kannattaa seuran puolesta laittaa lure (pokemonien – ja pelaajien – houkutin) tiettyyn aikaan ja tarjota talolta puhelimen latausmahdollisuutta. Jos omalla seurantalolla ei ole pokestoppia, voi seura järjestää esim. yhteisen pokemon-matkan jonnekin parempaan pelipaikkaan.

Olen iloinnut suunnattomasti täysin tuntemattomien ihmisten kanssa luomista kontakteista ja nyt tavaksi muodostuneista iltakävelyistä – suosittelen sinullekin!

Palkitut nuoret kertovat: ”Tuli arvokas olo” Nuorisoseurojen ansio- ja tunnustusmerkit ovat hyvä tapa palkita aktiivisia toimijoita – iästä riippumatta! Kaksi nuorta ansiomerkin saajaa kertovat.

Emmi Astikainen, IRTIteatteri ”Olen Emmi Astikainen, 15-vuotias imatralainen. Aloitin teatterin Vuoksenniskan nuorisoseuran IRTI-teatterilla ollessani 7-vuotias. Ohjaan 4.–6.-luokkalaisten teatteriryhmä Viherpippureita ja alle kouluikäisten Taaperoita. Olen aktiivisesti mukana talkootoiminnassa. Esimerkiksi kasasimme monta viikonloppua teatterillemme uusia katsomon penkkejä sekä maalasimme näyttämön. Kesäteatterilla olen aina mukana kasaamassa lavasteita.

Olen osallistunut Nuorisoseurojen leireille sekä leiriläisenä että talkoolaisena.

Toimin tietenkin myös näyttelijänä. Koulun ohessa on kieltämättä rankkaa ohjata monta ryhmää samanaikaisesti, mutta saan voimaa energisistä ryhmäläisistä, jotka ovat aina valmiina oppimaan jotain uutta! Kaverit ja oikeastaan koko elämä pyörii teatterin ympärillä.

Ansiomerkin saadessani tunsin itseni tärkeäksi. Tuntui, etten onneksi ole ihan hyödytön tälle seuralle! Oli tosi hienoa, kun työ, jota syksyn aikana oli lähes joka viikonloppu tehnyt hikihatussa, palkittiin.

Emmi Astikainen vuoden 2015 Kalenoissa. Kuva: Jussi Kaijankangas.

Mielestäni ansiomerkki on oikein hyvä tapa palkita! Jo tuosta lauseesta tulee arvokas olo.”

Medeia Inkinen, Mäntyharjun nuorisoseura ”Olen Medeia Inkinen, 22-vuotias ja asun Mäntyharjulla. Olen ollut Mäntyharjun Nuorisoseuran toiminnassa mukana ihan pienestä pitäen. Molemmat vanhempani harrastavat kansantanssia, joten olen kulkenut harjoituksissa heidän mukanaan.

Aloitin kansantanssin kolmevuotiaana vähän niin kuin velvollisuudesta. Sille tielle jäin. Lasten kansantanssiryhmässä toimin ohjaajana vuodet 2008–2011.

Tällä hetkellä toimin jäsenenä Mäntyharjun Nuorisoseuran johtokunnassa sekä tanssin aikuisten kansantanssiryhmässä.

Nuorisoseura on ollut osa minua niin kauan kuin pystyn muistamaan ja tulee myös aina olemaan, joten tahdon tehdä töitä sen eteen.

Ansiomerkin saaminen oli minulle todella iso juttu. En osannut etukäteen aavistaa yhtään saavani sellaisen, joten se tuli melkoisena pommina. Olin siitä aika otettu ja olen yhä. Olin silloin 19-vuotias.

Ansiomerkin saamisella oli minulle suuri merkitys, se oli kuin valtava kiitos vuosien työstä. Kun nuoren tekemä työ seuran hyväksi huomioidaan kiitoksella tai muistamalla jollakin muulla tapaa, siitä varmasti jää hyvä mieli ja halu jatkaa toimintaansa seurassa.”

Lue lisää: nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/ ansiomerkit

21

Ohjaajan sivu

Tukea ja virkistystä ohjaajille:

OHJAAJIEN OLOHUONE Teksti: Paula Kettu ja Riina Kylmälahti Kuvat: Riina Kylmälahti Ohjaajien olohuone on yksi Nuorisoseurojen tavoista järjestää ohjaajahuoltoa.

Tarkoituksena on tarjota vertaistukea, virkistäytymistä sekä uusiin virikkeisiin suuntautumista. Sisältönä on esimerkiksi ajankohtaisista asioista keskustelua, omien ohjaajakykyjen tiedostamista ja niiden parantamista, uusia taitoja sekä yhteistä rentoutumista. Ohjaajan olohuoneita järjestetään alueellisesti ja paikal-

lisesti sekä suurten tapahtumien yhteydessä, minne ohjaajat tulevat yksin tai ryhmänsä kanssa.

Kenelle?

Ohjaajien olohuoneeseen voivat osallistua kaikkien projektien, kerhojen, ryhmien ja tapahtumien ohjaajat ja vetäjät, joilla on halua ja motivaatiota kehittää sekä itseään ohjaajana että ohjaamaansa

toimintaa. Mukaan ovat tervetulleita myös ohjaajana aiemmin toimineet tai ohjaamisesta kiinnostuneet nuoret ja aikuiset.

Miksi?

Ohjaajien kohtaaminen ja ohjaajahuolto virkistäytymisen ja uusien virikkeiden parissa edistää ohjaajan jaksamista ja motivaatiota. Ohjaajakoulutuksessa vuo-

rovaikutus on tärkeää, puhumattakaan muiden ohjaajien kanssa rentoutumisesta, sillä jokainen ansaitsee välillä hengähdystauon. Kuitenkaan riittäviä mahdollisuuksia ohjaajien väliseen kohtaamiseen ei ole, etenkään pienillä paikkakunnilla.

Näin ollen paikallinen Ohjaajien olohuone -toiminta on tärkeä osa alueen ohjaajien arkea.

Keskisuomalaisia kokemuksia ohjaajien olohuoneesta Ohjaajien olohuoneita järjestettiin Keski-Suomessa syysja kevätkaudella iltatapaamisina. Eri seurojen aikatauluihin oli raivattu yhteinen ilta-aika, jolloin ohjaajat eivät olleet ryhmissä, vaan pääsivät osallistumaan kokouksiin, kehittämistoimintaan sekä ohjaajan olohuoneisiin. Joka toinen viikko innokas ohjaajajoukko kokoontui inspiroitumaan toisistaan aluetoimiston koordinoimien aiheiden ja vetäjien pariin. Olohuoneissa oli mm. sirkus- ja musiikkityöpajoja, tietoa tapahtumista ja kansantanssin riemuvuodesta sekä vertaiscoachingia. Kevään viimeisellä kerralla virkistäydyttiin ratkaisemalla Mysteerihuoneessa Urheilumuseon salaisuus.

Palautteiden perusteella joka toinen viikko oli hieman liian usein ja toisaalta yksittäisen olohuoneen kesto hieman liian lyhyt. Tulevana syksynä Keski-Suomessa ollaankin päädytty kolmeen torstai-iltaan ja samalla olohuoneen kestoa on pidennetty. Kaikki ohjaajat pitivät tapaamisia tarpeellisina tiedonkulun ja yhteistyön kannalta.

Olohuoneet olivat heidän mukaan niitä paikkoja, joissa

ideoitiin seurojen ja ryhmien toimintaa suuremman teeman alla.

Esimerkkejä ohjaajien olohuoneiden hyviksi koetuista teemoista: »» Musisointi: En soita enkä laula – apuja ohjaajalle musiikin, laulun ja kehorytmien käyttämiseen

Joonas Purojärvi, Inka Somerla, Paula Kettu ja Anumaaria Tulla ohjaajan kokemuksia jakamassa.

»» Palautteen saaminen ja antaminen – vertaisarviointi/vertaiscoaching (Eija Majoinen – Kansalaisfoorumi) »» Esitystoiminnan markkinointi »» Oma tanssi paras tanssi? – improvisaatio osana esitystä »» Ideapankki: leikit, harjoitteet, uudet tuulet »» Teatteri-ilmaisu: Tunnelmasta toiseen – tunneilmaisun kehittämistä ja roolin rakentamista »» Mistä wau-kokemus toimintaan? »» Sirkus: Miten tehdään kuperkeikka – vinkkejä ohjaamiseen

Yhdessä kohti tuntematonta (Otto Keramaa, Katja Laamenen ja Kaisu Turma) valmiina ohjaajan haasteisiin.

Ohjaajien olohuoneiden vetovastuu kiersi eri lajin osaajien kesken. Musiikkipajan vetovastuussa Ella Kiviniemi.

Illan teemana oli: En soita enkä laula – ohjaajalle apuja musisointiin.

Keskisuomalaisten ohjaajien tunnelmaa virkistyspäivän jälkeen. Tämänkin mysteerin ratkaisivat Otto Keramaa, Paula Kettu, Katja Laamanen, Kaisu Turma, Anna-Kaisa Lius, Marjo Örn sekä Inka Somerla.

22

Nuorten palsta

Moving People Teksti: Otto-Pekka Keramaa Kuvat: Mikko Palomäki

”Ihmiset liikkeessä” Jälleen yksi kaunis aamu. Yön jäljiltä kostea nurmi tuntuu viileältä varpaissa, ja katson kuinka aamun ensimmäiset, reippaat leiriläiset siirtyvät aamiaispöytää kohti. Moni hieroo vielä silmiään, mutta tervehtii hymyillen ohjaajia sekä leiritovereitaan, uusia ystäviään. Aamu on rauhallinen, mutta into uuteen päivään on aistittavissa ilmassa.

Kansainväliselle ”Moving People” -nuorisoleirille osallistui saksalaisia ja suomalaisia nuoria sekä ryhmällinen maahanmuuttajia mm. Syyriasta ja Somaliasta.

Leirin pääteemoina olivat maahanmuutto, työllistyminen ulkomailla sekä muut siihen liittyvät asiat, kuten stereotypiat. Lisäksi vierailimme Taidekeskus Haihatuksessa ja Leivonmäen kansallispuistossa. Autoimme kunnostamaan paikallista nuorisoseurantaloa ja tietysti saunoimme ja vietimme paljon aikaa uusien ystävien kanssa.

100 tapahtumaa, 1000 tarinaa

Leirin teemoja käsiteltiin erilaisissa työpajoissa, ryhmätöinä ja jopa pienten esitysten muodossa. Yksi näistä työpajoista – teemasta poiketen – oli pureutua siihen, miten Suomen 100-vuotissyntymäpäiviä tulisi juhlistaa. Kerroin osallistujille Suomen Nuorisoseurojen 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -projektista, jossa nuoret voivat hakea omalle tapahtumalleen rahallista avustusta. Annoin kuitenkin kansainväliselle ryhmällemme vapaat kädet ilman rahallisia rajoitteita, joten he saattoivat suunnitella millaisen satumaisen tapahtuman tahansa.

Mennyttä ja nykyistä

Ei hetkeäkään kun yhteen hiileen puhaltava ryhmämme sai aikaan toinen toistaan mahtavampia tapahtumia.

Suunnitelmia kasattiin eteeni vino pino, ja seassa oli jos jonkinlaista toritapahtumaa, jopa kokonainen festivaali useine perinneruokakojuineen ja lavoineen, jossa jokaisessa olisi musiikkia ja esityksiä Suomen eri aikakausilta. Tapahtumat kaikki olivat hienoja, mutta yksi pisti silmääni sen kekseliäisyydessä. Kutsuttakoon sitä vaikka ”Aikamatkojen kaduksi”, sillä alkuperäinen teos oli sak-

saksi ja saksalaisohjaajan nopea käännös ei sisältänyt tapahtuman nimeä.

Aikamatkojen katu

Kuvittele pitkä katu. Olet kadun yläpäässä ja suurenmoiset kojut ympäröivät sinut. Ympärilläsi soi musiikki, vanha suomalainen musiikki. Musiikki sadan vuoden takaa, ajalta jolloin Suomi itsenäistyi. Aikansa perinneherkkujen tuoksu täyttäisi aistisi ja tiskien takaa hymyilisivät ihmiset ajalle sopivissa vaatteissa. Lähdet kävelemään eteenpäin, ja huomaat, että mitä edemmäs pääset, sitä edemmäs menet ajassa. Pian katu esittääkin jo 50-vuotiasta Suomea ja hetkeä myöhemmin lähimenneisyys ja nykyhetki häämöttävät edessäsi. Siltikin, nykyhetken trendien keskellä, huomaat kuinka katu ei päätykään vielä. Nuorten suunnitelmassa ei kerrottu, miltä katu näyttäisi nykyhetken jälkeen.

Ihmiset saisivat itse päättää miltä tulevaisuuden Suomen pitäisi näyttää.

Leirin päätös

Antoisan viikon jälkeen häämöttää leirin päätös. Jakaudumme ryhmiin ja aloitamme leiripaikan siivoamisen.

Seuraavana aamuna poistuttaessa monet katsovat loittonevaa leirikeskusta haikein silmin. Onneksi edessä on vielä yksi yhteinen yö Suomenlinnassa, ja nuoret saavat viettää vielä mukavan hetken Helsingin kauniissa kaupungissa.

Saksalaisen ryhmän poistuessa lentokentälle on väsyneillä leiriläisillä vielä voimia halein hyvästellä ystävänsä, ennen kuin he vetäytyvät takaisin uinumaan loppumatkaksi, kunnes pääsevät kotiin seuraavaa leiriä odottamaan.

”Moving People” oli Suomen Nuorisoseurojen ja Schreberjugend Berlinin yhteistyönä järjestämä, EU:n CIMO-hankerahoitteinen nuorisovaihtoleiri Joutsassa, Keski-Suomessa, 23.7.–3.8.

23

Herkkuohje Valkosuklaamustikkamuffinit 3 munaa 1 1/4 dl sokeria 100 g voita 4 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta (tl=teelusikallinen) 1 tl vaniljasokeria 1 dl Flora Vanillaa 1 dl valkosuklaata raastettuna 1,5 – 2 dl mustikoita (tuoreita tai pakastettuja)* Ennen kuin aloitat, pese aina kädet ja laita pitkät hiukset kiinni.

1. Yhdistä vehnäjauhoihin leivinjauhe ja vaniljasokeri isossa kupissa.

Sekoita lusikalla.

2. Sulata rasva mikrossa kahvikupissa (noin 30 sekuntia) ja anna jäähtyä kädenlämpöiseksi.

3. Raasta valkosuklaa isoksi muruksi tai osta valmiita muruja kaupasta*.

4. Vatkaa toisessa isossa kulhossa munat* ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Vaahto on kuohkeaa, kun se on valkoista ja kevyttä.

5. Lisää taikinaan vuorotellen sihdaten jauhoja, Flora Vanillaa (suoraan purkista) ja sulatettua rasvaa. Sekoita kevyesti käännellen (lusikalla tai pienellä kauhalla). Kääntele sekaan valkosuklaamurut ja varovasti mustikat (osan voi ripotella päälle).

6. Laita isolla lusikalla muffinivuokiin* (tarvitset noin 12 kpl). Muista jättää vuoka hieman vajaaksi, koska muffinit nousevat uunissa.

Paista 200 asteessa 15–20 minuuttia. Muista vahtia uunin ääressä, koska muffinit voivat olla valmiita nopeammin kuin luulet! Tiedät muffinien olevan valmiita kun ne ovat päältä kultaisen ruskeita. Voit vielä varmistaa kypsyyden tökkäämällä muffinia esimerkiksi cocktailtikulla. Jos tikkuun ei tartu taikinaa, muffinit ovat varmasti kypsiä!

Muffinien leipomiseen tarvitset kaksi isoa kulhoa, desimitan, teelusikan, ison lusikan, siivilän/sihdin, kauhan, voiveitsen, kahvikupin, raastimen, sähkövatkaimen ja kertakäyttöisiä paperivuokia tai muffinivuoan/pellin.

Vinkit:

Leikkivinkki Ali-Baba ja 40 rosvoa Ali-Baba ja 40 rosvoa -leikki sopii mainiosti harjoitusten alkuun lämmittelynä ja aivonystyröiden herättelijänä!

Henkilömäärä: vähintään 5 Leikin järjestelyt: Järjestäydytään piiriin seisomaan. Tätä voi myös vaihtoehtoisesti leikkiä tuoleilla tai lattialla piirissä istuen ja tehdä liikkeet esim. vain ylävartaloa käyttäen.

Leikin aikana hoetaan: ”Ali-Baba ja 40 rosvoa” tasaisella rytmillä, saman tempon koko ajan säilyttäen. Yhden hokeman kesto on neljä iskua.

1. Vaihe

Ohjaaja tekee yksinkertaisen liikesarjan hokeman rytmissä, joka kestää juuri yhden hokeman ajan eli neljä iskua. Vasemmalla puolella oleva toistaa tismalleen saman liikesarjan kuin ohjaaja, kun hokema sanotaan seuraavan kerran. Kun hokema sanotaan kolmannen kerran, seuraava vasemmalta tekee tismalleen saman sarjan. Näin jatketaan, kunnes liikesarja on käynyt jokaisella kerran.

Kun viimeinen on tehnyt liikesarjan, ohjaaja laittaa liikkeelle uuden sarjan. Kun tämä sujuu, siirrytään toiseen vaiheeseen.

2. Vaihe

Ohjaaja laittaa liikkeelle yksinkertaisen liikesarjan kuten edellä. Kun liikesarja siirtyy seuraavalle, ohjaaja aloittaa välittömästi uuden liikesarjan, joka siirtyy jälleen eteenpäin. Kukin nappaa liikesarjan aina vieruskaveriltaan. Tässäpä saakin olla aivonystyrät säpäkkänä! Leikki loppuu, kun ohjaaja lopettaa uusien liikesarjojen tekemisen ja viimeinenkin on suorittanut viimeisen liikesarjan.

Tämän jälkeen ohjaaja voi kysyä, haluaisiko joku muu olla aloittaja. Samaa leikkiä voi kokeilla myös ilman hokemaa jonkin selkeän ja rauhallisen musiikin tahdissa, jolloin yksi liikesarja kestää neljä iskua.

Värityskuva

* Jos käytät pakastettuja mustikoita, taikina saattaa muuttua violetiksi ja valmiista muffineista tulee silloin myös hieman sinisiä, mutta se ei haittaa. * Valkosuklaata, kuten muitakin suklaahippuja voi ostaa valmiina kaupasta, jos raastaminen tuntuu hankalalta (esim.

Pirkan 175 gramman pussi). * Jos munien rikkominen on hankalaa, älä riko munia suoraan taikinakulhoon, vaan ota erillinen astia rikotuille munille, niin voit ottaa pois kuoren murut. Kananmunan rikkominen on helpointa kun kopautat munaa kevyesti lasin reunaan.

Tällä tavalla saat alun kuoreen ja voi sitten auttaa kuoren halkeamista vetämällä reunoista kevyesti peukaloilla. Harjoitus tekee mestarin! * Paperiset vuoat kelpaavat hyvin, mutta jos kotona on metallinen tai silikoninen tarjotinvuoka/pelti, käytä sitä, koska muffinit kohoavat korkeammiksi. * Muista, että uuni voi olla kuuma myös ulkopuolelta. Käytä aina patakintaita, kun menet koskemaan uuniin. Ole varovainen myös pitkien hihojen kanssa. Keittiöön sopii parhaiten T-paita.

Kaikki uunin sisäosat ovat todella kuumia, kuin myös vuoan ja pellin reunat, jotka säilyvät kuumina pitkään. Ole tarkkana!

Huomautus vanhemmille! Ethän jätä alle 11-vuotiasta yksin keittiöön, jos lapsi ei ole aiemmin tottunut leipomaan ja käsittelemään keittiön laitteita.

Kuva: Iida Parkkinen

24

Lyhyesti Euroopan suurin kansanperinnetapahtuma Europeade Turkuun 2017 Europeade on Euroopan suurin kansanperinnetapahtuma, joka vuonna 2017 saadaan ensimmäistä kertaa Suomeen. Isäntäkaupunkina toimii Turku, joka vastaanottaa 26.–30.7.2017 lähes 5 000 kansanmusiikin ja kansantanssin harrastajaa sekä kymmeniä tuhansia katsojia.

Tapahtuma on mukana Suomi 100 -ohjelmassa. Turun Europeadessa tähdätään myös Guinnesin ennätystenkir-

jaan: ”tavoitteena on saada yhden illan aikana enemmän ihmisiä humppaamaan yhtä aikaa kuin koskaan missään aikaisemmin”, tapahtuman koordinaattori Hilu Toivonen-Alastalo visioi. Kansanperinnejuhlaa on järjestetty vuodesta 1964 lähtien. Lisätietoja: www.turku.fi/europeade2017.

Mölkyn SM-Neluri 2016 Mölkyn ensimmäinen SM-Neluri -kisa pelattiin 6.8. Launeen tapahtumakentällä Lahdessa. Mukaan oli ilmoittautunut 64 joukkuetta. Neljän parhaimman joukkoon ylsi kolme lahtelaista joukkuetta, joista MAINOSPAITA nappasi kultaa ja voitti loppuottelun WOODIA vastaan tuloksella 3–1. Helsinkiläinen joukkue HMS-Nuevo Bueno päihitti Team Reflan pronssiottelussa tuloksella 2–0.

Järjestäjät: Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ja Lahden Tanhuujat www.sm-molkky.fi www.facebook.com/smmolkky2016

Järjestyksenvalvojan koulutuksia tarjolla Järjestyksenvalvojan kertauskoulutus (4h/pvä) Pvm: 19.10.2016 ja 26.10.2016 Hinta: Jäsenille 45 € / henkilö ja muille 55 € / henkilö Ilmoittautuminen: pe 5.10.2016 mennessä Järjestyksenvalvojan peruskurssi Pvm: 22.–23.10. ja 29.–30.10.2016 Hinta: jäsenet 145 € / osallistuja, muut 160 € / osallistuja Ilmoittautuminen: su 7.10.2016 mennessä Koulutuspaikka: Etelä-Hämeen Nuorisoseurat, Rautatienkatu 3, sisäpiha, Lahti Tiedustelut ja ilmoittautumiset: anne-mari.kuronen@nuorisoseurat.fi tai puh. 044 705 1730.

Hannu Nipulille Mestarikansantanssijan titteli Hannu Nipuli on toinen Kaustisen kansanmusiikkijuhlien nimittämä Mestarikansantanssija. Hannu on toiminut Lahdessa Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n toiminnanjohtajana vuodesta 1989. Lisäksi hän on työskennellyt

mm. tanssijana, ohjaajana ja koreografina sekä lukuisissa alan luottamustehtävissä. Hannu painottaa perinteen merkitystä ja vannoo samalla taiteellisen vapauden sekä iloisen tunnelman nimeen.

Laiva on lastattu teatterilla, tule mukaan!

OHJELMA Lauantai 1.10.

20.15 Laiva lähtee 22.00 Jyväskylän Ylioppilasteatteri: YOLO 23.30 Uudenkaupungin Teatteri: Ämmät isolla ännällä - MN paluu 23.45 Improkisat

Sunnuntai 2.10.

09.00 Työpajat 11.15 Teatteri Kantti: Tärähtänyt 14.00 Tietovisa 15.00 Juha Hippi: Tippa 17.30 Improfinaali 19.15 Laiva saapuu

Osta lippusi nyt: www.teatterilaiva.net Seuraa meininkiä: fb.com/teatterilaiva

SM-Nelurin voittajatiimi MAINOSPAITA. Kuva: Heli Halla

25

VUODEN TUNNUSTUSTEN

SAAJAT

HAUSSA Onko sinun nuorisoseurasi yksinkertaisesti paras? Onko sinun ohjaajasi ihanin?

Onko joku, jota ilman seuran toiminta ei vain pyörisi enää?

Nuorisoseuroissa noin 40 000 jäsentä nauttii kulttuurisesta harrastustoiminnasta 700 seurassa ympäri Suomen.

Viikoittain innostavat ohjaajat ja ahkerat vapaaehtoiset keräävät 20 000 harrastajaa laadukkaan toiminnan pariin.

Nyt on aika kiittää.

Haussa on »» Vuoden nuorisoseura »» Vuoden nuorisoseuralainen »» Vuoden ohjaajat »» Vuoden tanssiteko »» Vuoden teatteriteko »» Vuoden Hermanni Ehdota helposti verkkosivuillamme: nuorisoseurat.fi/tunnustukset2016

Värikästä menoa Lasten Kalenoissa 2015. Vuoden nuorisoseuralainen Leena Uski oranssissa huivissa oikealla. Kuva: Jussi Kaijankangas

Reetta Perä kannusti, opasti ja tuki nuoria oman itsensä toteuttamisessa Reetta Vappu Perä, o.s. Ouni syntyi 1.5.1938 Kuhmoisissa. Hän kävi kansakoulua 7 luokkaa Kuhmoisissa, keskikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja opiskeli sosionomiksi Tampereen Yliopistosta.

Vuonna 1963 Reetta avioitui jämsäläisen maanviljelijän Eino Perän kanssa.

Työelämässä Reetta toimi mm. lastenvalvojana, nuoriso- ja kulttuurisihteerinä ja urheilu- ja vapaa-ajanohjaajana.

Harrastuksiin kuului monen muun ohella nuorisoseuratoiminta.

Reetta aloitti nuorisoseurauransa Kuhmoisten Nuorisoseurassa ja jatkoi Kuoreveden Nuorisoseura Nysässä. Seuran puheenjohtajana hän käynnisti toiminnan lamasta kymmenessä vuodessa kukoistukseen monimuotoisten harrastusmahdollisuuksien avulla. Nysä valittiin ensimmäiseksi Vuoden Nuorisoseuraksi

vuonna 1978. Yhdistystoiminta oli Reetan mukaan arvo sinänsä: erinomainen paikka kouluttautua yhteisten asioiden hoitamiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen ja oppia toiminnan sisällöstä.

Inkeri Ojanen Lue koko teksti: nuorisoseurat.fi/reetta-pera

Äänestä lehden paras juttu!

Mikä kiinnosti? Mikä ihastutti? Mikä puhutteli? Mikä vihastutti? Äänestä lehden parasta juttua osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseuralehti.

Voit myös lähettää vapaata palautetta, juttuvinkkejä tai ideoita osoitteeseen aura.piha@nuorisoseurat.fi.

Viime lehden parhaimmaksi jutuksi äänestettiin Vuoden nuorisoseura Sirkus Taika-Aika: Sirkuksessa tekemistä riittää läpi elämän.

Reetta Perä valittiin vuoden "Ingeborgiksi 2013" Immi Hellèn Seuran Immigaalassa 14.1.2014. Kuva: Anu Ahonen

26

Kolumni

Jyri Siimes on entinen järjestöaktiivi, joka itse harrastaa nurkassa jurputtamista ja puskista huutelua.

Meni käämit, paloi hihat ja käpy on nyt jäässä Onko todellakin niin, että nuoren harrastustoiminnalla on vain yksi tavoite? Ja onko tämä tavoite tuottaa ”huippuja”, kansakunnan helmiä, uuden uljaan maailman menestyjiä? Milloin ihmisen halusta kehittää itseään ja lapsen oikeudesta etsiä, erehtyä ja kokeilla uudestaan tuli esteitä näiden uusien uljaiden menestyjien tiellä?

Ensimmäiset laukaukset on ammuttu nyt urheilun puolelta. Kaikki pelaa -periaate pilaa suomalaisen huippu-urheilun, ja joukkueiden toimintaan puuttuvat ”akateemiset äidit” ovat tämän salaliiton takana. Vain mitattavissa oleva menestys on merkityksellistä ja meidän täytyy keskittää vähäiset voimamme ja hupenevat resurssit huippuihin, muuten olemme tuhon omia. Ikuisesti alaspäin syöksyvään kierteeseen tuomittu kansa, joka saa enää vain haaveilla olympiamitaleista. Ja vika on siis teissä vanhemmat, kun haluatte kaikille mahdollisuuden pelata ja kokea sekä onnistumisia että pettymyksiä.

Mutta entäs jos nuori jossain vaiheessa toteaakin, ettei tämä harrastus ole enää minun asiani? Huomaa, että muun porukan tavoitteet ovat korkeammalla kuin omat. Laji voi olla mikä tahansa. Haluaisi harrastaa, toki, mutta tajuaa, ettei tästä ehkä tulekaan minun tulevai-

suuteni sisältö – eli minusta ei tullut tämän lajin menestyjää? Onko tästä nuoresta tullut nyt petturi, joka kulutti suotta resursseja niiltä huipuilta, jotka olisivat niitä tarvinneet? Yhteiskunta huutaa: mene nuori nurkkaan ja häpeä sitä resurssien määrää, joka sinuun on hukattu!

Ajattele vanhempiesi uhraamaa rahaa ja aikaa harrastustesi eteen. Kiittämätön!

Järjestössämme on hieno periaate kasvattaa lapsesta asti eteenpäin aina uusia harrastajasukupolvia. Juurikin taannoin taas innolla seurasin, kun perhekunnittain oltiin hakemassa mukaan uuteen produktioon. Nuorimmat hakijat olivat vasta neljävuotiaita. Teatteriharrastajia oli parhaimmillaan kolmessa polvessa. Mutta todella paljon oli myös niitä ujoja ja arkoja yksin tulevia, joiden silmissä paistoi pelokas katse: voinko tulla mukaan, vaikka vasta aloitankin?

Onko lapsesta asti kasvattamisesta tullut myös taakka järjestömme harrastustoiminnan kasvulle? Eikö meillä juuri pitäisi olla koko ajan ovi auki myös niille, jotka haluavat kokeilla sitä uutta juttua vaikkei vuosien harrastusta olekaan takana? Omassa Sällit-porukassani on juurikin näitä paljon. Tule tänne vain, voit aloittaa teatterin

koska haluat, sitoudut haastamaan nimenomaan itseäsi lavalla ja kokeneemmat tukevat sinua. Ei, näitä ryhmiä ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen, vaikka kaikenmaailman kisoja ja katselmuksia onkin. Ja tiedätkö mitä? Sinun tarinasi on tärkeä ja ihmiset haluavat sen kuulla. Vaikka tätä harrastustasi ei voida mitata nopeuden tai pituuden määreillä – niin jokaisessa harjoituksessa ja esityksessä, jossa olet läsnä ja avoin, haastanut ja ylittänyt itsesi, tukenut toisia ja ottanut tukea vastaan – olet todellakin voittanut kultaa. Olet meille riittävä ja kohta parempi.

Jyri Siimes

27

Yhteystiedot

Maakuntaneuvos Viljo S. Määttälä 1923–2016 Maakuntaneuvos, filosofian kunniatohtori Viljo S. Määttälä kuoli 92-vuotiaana 30.5.2016 Kannuksessa Kitinkannuksen kuntoutuskeskuksessa. Hän oli syntynyt Toholammilla 5.9.1923.

Määttälä muistetaan merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hänen merkityksensä suomalaisen kansanperinteen tukijana sekä kulttuuri- ja sivistystyön edistäjänä on vailla vertaansa.

Pitkän elämänsä aikana Määttälä työskenteli muun muassa Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran ja maakuntaliiton toiminnanjohtajana sekä Yleisradion aluetoimituksen esimiehenä ja ohjelmapäällikkönä.

Määttälä toimi lukuisissa valtion ja aluetason toimikunnissa kehittäen maamme kulttuuripolitiikkaa ja musiikkikoulutusta.

Erityisesti hänet tunnetaan Kaustisen kansanmusiikkijuhlien hallituksen pitkäaikaisena puheenjohtajana. Maakunnallisten luottamustehtävien lisäksi hän toimi myös valtion säveltaidetoimikunnan puheenjohtajana ja Taiteen keskustoimikunnassa.

Määttälän ystävän ja työtoverin Hannu Sahan mukaan Määttälän kulttuuripoliittisissa näkemyksissä oli keskeistä kyky kyseenalaistaa olemassa olevat totuudet, sosiaalisesta ja alueellisesta tasa-arvosta huolehtiminen, vähemmistökulttuurien ja kaikkien kulttuurimme marginaalien huomioiminen sekä ennakkoluuloton – jopa radikaaliksi luonnehdittava – asenne kulttuurielämän kehittämiseen. ”Viljo S. Määttälä toteutti päämääriään mielikuvituksella ja luovuudella. Tärkeintä oli, että hänellä oli kyky mahdottomienkin haaveiden ja visioiden toteuttamiseen. ” Vuonna 2010 Viljo S. Määttälä kirjoitti nuorisoseurakokemuksistaan Kalevan Nuorten Liiton 50-vuotisjuhlalehdessä: ”Omakohtaiset kokemukset nuorisoseurajärjestön varhaisnuorisotyöstä viime sotien jälkeisiltä vuosilta ja Kalevan Nuorten toiminnan alkuajoilta ovat merkinneet minulle hyvin paljon. Osallistuminen tähän työhön on antanut elämälleni sen antoisimmat ja vaikuttavimmat toimintajaksot.

Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 0440 587 470 anne-mari.kuronen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame Etelä-Pohjanmaa Maamiehenkatu 4 B 7, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa

Lohtajan Marinkaisten Nuorisoseuralla heti jatkosodan jälkeen lokakuussa 1945 pidetty innostava Kalevan Nuorten ohjaajakurssi traagisten sotakokemusten jälkeen merkitsi minulle eräänlaista elämän uskon palautumista ja harrastustoiminnan tärkeän merkityksen tajuamista. Toimintaa lasten ja nuorten parissa ei voi kylliksi kiittää oman henkisen kasvun herättäjänä ja innostajana.”

Ulla Konttinen

Allan Ruotsala 1925–2016: Nuorisoseuraideologi hoiti J.H. Erkon kilpailut Nuorisoseuraliikkeen Pyrkijä-lehden pitkäaikainen toimittaja Allan Ruotsala syntyi Lohtajalla 31.5.1925 ja kuoli Helsingissä 10.6.2016. Kotiperintönään Ruotsala sai nuorisoseuraliikkeen aatemaailman ja järjestön käytännön vankan tuntemuksen. Elämänmittaisen itseopiskelun kautta hän hankki syvällisen yleissivistyksen, joka ulottui runoudesta tähtitieteeseen. Hän oli erinomainen puhuja ja todellinen alkiolainen, joka korosti liikkeen radikaalisuutta ja uudistusmielisyyttä sekä vaati nuorisoseuralaisilta itsekasvatusta ja valistushenkeä.

Toimitti Nuorisoseurojen lehtiä 40 vuotta Vuonna 1951 Allan Ruotsala ryhtyi nuorisoseuraliikkeen äänenkannattajan Pyrkijän toimitussihteeriksi ja uudisti nopeasti Santeri Alkion vuonna 1890 perustaman lehden. Perinteellisen nuorisoseuramaailman ohella hän avasi lehdelle uusia kulttuuripoliittisia yhteyksiä. Vuonna 1965 Allan Ruotsala ryhtyi nuorisoseurajärjestön uuden lehden Nuorten Sanomain toimittajaksi. Hän pyrki ja onnistui saamaan lehden 1960-luvun nuorison varhaiseksi keskustelufoorumiksi, joka herätti kiinnostusta myös nuorisoseuraliikkeen ulkopuo-

lella. Nuorten Sanomat lopetettiin vuonna 1979, ja Allan Ruotsala ryhtyi jälleen toimittamaan Pyrkijää ja siirtyi vuonna 1986 sen päätoimittajaksi.

Häme Näsilinnankatu 22 A 13, 33210 Tampere 044 522 9595 hame@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/hame Kainuu Harjukatu 25, 87150 Kajaani 08 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net Keski-Pohjanmaa Närhitie 2, 84100 Ylivieska 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa Keski-Suomi Vapaudenkatu 43 A, 40100 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi Lappi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 paula.kahkonen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi Pohjois-Karjala Papinkatu 5, 80110 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa

J.H. Erkon kirjoituskilpailut Ruotsalan isän ehdotuksesta Sanoma Oy perusti vuonna 1955 runoilija Juhana Heikki Erkon nimeä kantavan muistorahaston tukemaan nuorten nuorisoseuralaisten kirjallisia ja aatteellisia harrastuksia.

Vuosittain ryhdyttiin järjestämään Pyrkijän välityksellä J. H. Erkon runo- ja novellikilpailua. Isänsä perinteitä noudattaen Allan Ruotsala puolestaan ehdotti, että runo- ja novellikilpailun rinnalle perustettaisiin parhaan suomalaisen esikoiskirjailijan palkinto. Ruotsala toimi molempien kilpailujen käytännöllisenä järjestäjänä ja sihteerinä vuosikymmenten ajan, käytti runsaasti aikaa kilpailutöiden läpikäymiseen ja kehitti huomattavan kirjallisen arviointitaidon.

Allan Ruotsala oli loppuun saakka avarakatseinen, suvaitsevainen ja tiedonhaluinen. Hän asetti henkiset arvot aineellisten edelle ja lapsiaan hän rohkaisi oman tiensä löytämiseen. Hänelle rakkaimmat paikat olivat aina kotimaakunta Keski-Pohjan-

Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

Pohjois-Savo Puijonsarventie 56, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa

maa, kotikylä Väliviirre sekä läheinen Vattajan niemi hiekkadyyneineen. Teini-ikäisiä lapsiaan hän tapasi varoitella Helsingin uhista: ”Tämä ei ole sitten mikään Väliviirre!”

Jaakko Numminen

Yhteisön voiman kirjoittaja

Antti Ruotsala

Allan Ruotsalan poika Lue koko juttu: nuorisoseurat.fi/allan-ruotsala

Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori 0440 591 913 karoliina.hursti@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/satakunta Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 040 558 7870 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa Varsinais-Suomi Härkätie 450, 31500 Koski TL 0400 818836 mika.toivonen@netti.fi Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo

Tapahtumakalenteri Syyskuu

Marraskuu

17.9.

Tempoa tenaviin -pro, Oulu

5.–6.11. ja 11.–12.11. Kallava-teatterifestivaalin Devising-koulutus, Kuopio

22.9.

Draamapaja ohjaajille, Jyväskylä

11.–12.11. Kallava-teatterifestivaali, Kuopio

24.–25.9. KNoppi Saimaa, jakso I, Mäntyharju

12.11.

Itä-Suomen teatteriväen tapaaminen, Kuopio

25.9.

Kansanomaiset paritanssit, Lahti

Tempoa tenaviin -ohjaajakoulutus, Lappeenranta

Mediaklubi, Palojoki

Lokakuu

12.–13.11. Teatterimetakka, Lappeenranta

1.–2.10.

Teatterilaiva, Turku–Tukholma

3.10.

Pohjois-Savon Nuorisoseurafoorumi – Kasvua!, Kuopio

4.10.

Mediaklubi, Kerkkoo

15.10.

Ohjaajien olohuone, Mäntyharju

17.–21.10. Supersyysloma, Julkulan nuorisotalo, Kuopio Järjestyksenvalvojan kertauskurssi, jakso I, Lahti

22.–23.10. Vauvasirkuksen virikekurssi, Helsinki 22.10.

Kansantanssia erityisryhmille, Lahti

22.–23.10. Järjestyksenvalvojan peruskurssi, jakso I, Lahti 23.10.

Tanssikimara, Lappeenranta

19.11.

Lasten ja nuorten kulturelli, Iisalmi

19.–20.11. Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutus: Lasten ja nuorten

ohjaaminen, Imatra 23.11.

15.–16.10. Knoppi Saimaa, jakso II, Koirakivi

19.10.

Pohjois-Karjalan aluetapaaminen, Joensuu

Pohjois-Savon Nuorisoseurafoorumi, osa II, Rautavaara

25.–27.11. KNoppi Uusimaa, jakso I, Helsinki 27.11.

Tanssin riemua -kansantanssikonsertti, Imatra

Joulukuu 3.–4.12.

Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot, jakso I, Lahti

10.12.

Pohjois-Karjalan nuorisoseurailta, Joensuu

24.–27.10. Syysloman Luova lava -päiväleiri, Lahti Järjestyksenvalvojan kertauskurssi, jakso II, Lahti

29.10.

Luova lava -ohjaajakoulutus, Helsinki

30.10.

Kansantanssikonsertti, Mäntyharju

8.–11.6.2017 Lappeenranta

13.–14.1. Folklandia, Helsinki-Tallinna Tiedustele peruutuspaikkoja: tampere@matkavekka.fi, puh. 020 120 400

Jaakko numminen

Jaakko NummiNeN

Yhteisön voima

Ensimmäisen nuorisoseuran perustamisesta on 135 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Suomen Nuorisoseurat jaakko numminen N UORISOSEURALIIKKEE N HISTORIA lahjoittaa jokaiselle nuorisoseuralaiselle järjestömme historiateoksen toimitusmaksun hinnalla 25 €.

2 YHTEISÖN VOIMA Nuorisoseuraliikkeen historia - meidän historiamme Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakan-

nenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti

Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakan-

nenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takaTakakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakankannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti nenteksti nenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannenteksti teksti takakan-Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takatakakannenteksti Takakannen takakannenteksti kannenteksti teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti taka- Takakannen Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakantakakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti eksti takakannenteksti Takakannen tekstiTakakannen takakannenteksti Takakannen teksti nenteksti teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takaTakakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakanen teksti takakannenteksti kannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti nenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takaannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti takakannentekstiTakakannen Takakannenteksti tekstitakakannenteksti takakanTakakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti Takakannen teksti takakannentekstikannenteksti TakakannenTakakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakantekstitakakannenteksti takakannenteksti Takakannen Takakannen teksti takakannenteksti Takakantakakannenteksti Takakannen teksti Takakannenteksti tekstitakakannenteksti takatakakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti nenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti taka-

25 €

Tilaa omasi: nuorisoseurat.fi/yhteison-voima.

TakakannenTakakannen teksti takakannenteksti TakakannenTakakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakankannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti teksti takakannenteksti teksti nenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takatakakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti voimassa syyskuun loppuun. annenteksti Tarjous Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakankannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakan-

eksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti

4

en teksti takakannenteksti

takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takatakakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen nenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti taka-teksti takakannenteksti Takakannen

eksti takakannenteksti Takakannenkannenteksti teksti takakannenteksti Takakannen tekstiteksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen teksti teksti takakannenteksti Takakan-

Nuorisoseuraliikkee

N u o r i s oJ AAKKO s e u r a lNi UMMI i k k e eNNE Nh i s t o r i a JAAKKO NUMMINEN

Jaakko NummiNeN

Yhteisö YHTEISÖN VOIMA

YhteisönYhteisön voima voima

Jaakko numminen

Jaakko NummiNeN

jaakko numminen

3

Nuor

Jaakko NummiNeN

seuratoiminta

N UORISOSEURALIIKKEE

NuorisoseuraliikkeeN

1944

26.10.