Nuorisoseurat 2/2019

2019 • 2

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Luova lava -leirit tulevat

s. 15

Vuoden nuorisoseura, nuorisoseuralainen ja Hermanni on valittu

s. 8–9

Teatterisyksy alkaa laivalta

s. 16

2

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Kesäteatterikausi käynnistyy

18

Harrastaja tai yhdistysaktiivi – tee osaamismerkillä taitosi näkyväksi!

3

Pääkirjoitus: Ovet kaikille auki

4

Kuinka nuorisoseurojen tapahtumat ja festivaalit kutsuvat kaikkia mukaan?

19

Nuorisoseurat on mukana Valtakunnallisella harrastusviikolla elo-syyskuussa 2019

19

Seurantalojen korjausavustus – aloita hakemus ajoissa

6 Järjestöuutisia 7

Puheenjohtajalta: Syrjinnästä vapaa alue

20

Miten palkita vapaaehtoisia?

8

Innostus, kannustus ja tekemisen ilo – Nuorisoseurat palkitsee

21

Viestinnän palvelulupaus Nuorisoseuroille

10

Yhdenvertaisuuden asialla

23

Puuhanurkka: Kesäkisailuja

12

Nordic Dance Helsinki – yhdessä tanssimisen voimaa!

24 Lyhyesti

13

Tanssimylly pyöritti 39 ryhmää

25 Kansalaisfoorumin 2019 syyskauden webinaarit

13

Tanssimanissa pohditaan kansantanssin rajoja

26 Kolumni: Ovet auki

15

Unelmien supersankarit valtaavat Hetki taiteilijana -konsertit

26

Tuomi-Nikula jatkaa Ukko-Hermannina

16

Teatterilaivalla kuumia pyörteitä

27

Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa

17

Teatris 2019 Jyväskylässä

27 Yhteystiedot

17

”Ei haittaa vaikka jännittää, se kuuluu tunnelmaan”

28 Tapahtumakalenteri

4

7

6

8 Alakerta

K

10

17 16

19

24 18

26

Kesäteatterikausi käynnistyy

esäteatterit ovat varsin suomalainen

tavia puoliammattilaisia ja alalle suuntautu-

Kesäteatteritoiminnalla on myös merkit-

Suomen kesä on lyhyt ja siitä pitää nauttia,

ilmiö. Vai mistä muualta maailmassa

via”, kertoo Sanna Saarela. ”Projektissa nuo-

tävä vaikutus jäsenmäärän kasvuun. Sannan

viihtyä ja ottaa rennosti. Kesäteatteriesityksen

löytyy kesäteatteritoimintaa joka seutukun-

ret saavat hyvän käsityksen siitä, millaista on

mukaan jopa 40 prosenttia uusista nuoriso-

katsominen toteuttaa nämä toiveet. Kesällä

nassa? Yli 400 ensi-iltaa kertoo siitä, että toi-

tehdä teatterityötä ammattimaisesti.”

teatterilaisista on käynyt katsomassa kesäteat-

on myös mahdollisuus nähdä useita esityksiä

minta on myös hyvin aktiivista ja siihen osal-

Piikkiön Tammipartio-lippukunnalle ke-

teriesityksen ja Tammipartion suuri jäsenmää-

samassa paikassa osallistumalla kesäteatterifes-

listuu kesäisin tuhansia teatterinharrastajia

säteatteritoiminta on jo 25-vuotinen pe-

rä sekä toiminnan aktiivisuus kertoo paljon

tareihin: vaikkapa Tampereen teatterikesään

ja ammattilaisia. Nuorisoseurojen ylläpitä-

rinne. Lippukunnassa on aina ollut paljon

kesäteatteritoiminnan vaikuttavuudesta.

5.–11.8., Suomen Harrastajateatterikesään

mät kesäteatterit ovat tunnettuja kautta koko

esiintymisinnokkaita ihmisiä, joita on pyy-

Sanna ja Elina näkevät onnistuneen ke-

Jyväskylään 16.–18.8. tai KOUTAan pohjoi-

Suomen. Harrastajakesäteatteritoimintaa yl-

detty isoille leireille esiintymään iltanuotioil-

säteatteriesityksen olevan eheä ja kokonai-

sen Suomen harrastajanäyttämöiden tapahtu-

läpitävät lisäksi Suomen Harrastajateatteri-

le ja muihin tapahtumiin. Tästä nousi idea

nen esitys, jossa sekä katsojat että tekijät pää-

maan 27.–29.9. Tervolaan.

liiton jäsenyhdistykset sekä muut paikalliset

kesäteatterista myös varainhankintakeinona.

sevät nauttimaan esityksistä. Mutta miksi ke-

näyttämöt, yhdistykset ja toimijat.

Ohjaaja tulee ulkopuolelta, kaikki muu osaa-

säteatteritoiminta on Suomessa ainutlaatuisen

Teatteritaiteen laajaa perusopetusta tar-

minen löytyy lippukunnasta. ”Kesäteatteriin

suosittua koko maailmassa? ”Sen on pakko

joava Riihimäen Nuorisoteatteri on Suo-

liittyy myös tärkeä kasvatuksellinen näkö-

liittyä siihen, että täällä kärvistellään sisäl-

men suurin lapsi- ja nuorisoteatteri, joka yl-

kulma. Projektissa opitaan vastuunottamis-

lä koko talvi ja ollaan epäsosiaalisia. Kesä sy-

läpitää Riihimäellä myös kesäteatteria Allin-

ta, ryhmässä toimimista, esiintymisvarmuut-

tyttää sosiaalisuuden!” kertoo Sanna. ”Teki-

nan montussa. Kesäteatteri on rehtori Sanna

ta, varainhankintaa sekä johtamista. Vastuita

jät saavat nauttia Suomen kesästä ulkona sa-

Saarelan mukaan paitsi merkittävä varain-

on jaettu useisiin pienempiin tehtäväkoko-

malla kun tekevät teatteria. Kesäteatteri on oi-

hankintakeino myös tärkeä oppimisympä-

naisuuksiin, joilla kullakin on oma vastuu-

keastaan ihan oma kulttuurinhaaransa, oma

ristö: ”Kesäteatterin näyttämö on meille pe-

henkilönsä”, kertoo tuottaja Elina Hilaka-

suomalainen teatterigenre”, Sanna kiteyttää.

dagogisesti ainoa paikka, joka tarjoaa suuren

ri. Mukana projektissa on käytännössä aina

Elinan mukaan kesäteatteritoiminnalla on

näyttämön kokemuksen. Osalle nuorisoteat-

koko 200-jäseninen lippukunta. ”Tehtäviin

hyvin pitkä perinne ja sinne löytää helpom-

terilaisista kesäteatteriin osallistuminen on jo

eli pesteihin kasvaa partio-ohjelman mukai-

min kuin sisäteatteriin. ”Esitykset ovat hyvän-

laajan taiteen perusopetuksen lopputyön to-

sesti kokemuksen ja iän myötä”, Elina jatkaa.

tuulisia näytelmiä kesällä, niitä ei istuta katso-

teutuspaikka, joillekin taas tapa viettää kesää

Vastuutehtävät vaihtuvat sen mukaan, mitä

massa otsa rypyssä. Ja voi tulla vaikka mökiltä

yhdessä muiden kanssa. Mukana ammatti-

kukin haluaa projektiin tulla tekemään.

suoraan verkkareissa.”

laistiimin lisäksi esiintyjinä on usein jo tai-

Timo Sinivuori Kirjoittaja toimii nuorisoalan osaamiskeskuksen johtajana Helsingissä sekä on aktiivinen partiolainen ja teatterintekijä

3

T

ämän lehden teemana on yksi kolmivuotisohjelmamme lupauksista: ”Pidämme ovet auki kaikille”. Itse löydän tuosta lupauksesta ainakin kolme tasoa. Ensiksikin otamme avoimesti kaikki tulijat mukaan toimintaan. Toiseksi olemme avoimia monenlaiselle toiminnalle. Ja kolmanneksi kaikkein konkreettisimmin, pidämme seurantalojen ovet avoimina niin jäsenille kuin muillekin tiloja tarvitseville.

Nuorisoseuratoimintaa järjestää lähes 700 seuraa hyvin kattavasti eri puolilla Suomea.

Toimintaan osallistuu kaikenikäisiä, eikä meillä ole ala- eikä yläikärajaa. Periaatteessa kenelläkään ei ole esteitä tulla mukaan toimintaan. Nuorisoseuroissa voidaan kuitenkin miettiä sitä, onko olemassa käytännössä erilaisia esteitä toimintaan mukaan tulemiselle. Mainio väline ja tietopankki tällaisen pohdinnan pohjaksi on liiton kotisivuilta löytyvä, erityisnuorien osallistamista käsittelevä opas. (bit.ly/2PE0CuR) Kulttuuriset harrastukset, liikunta, opintotoiminta, kotiseututyö, kansainvälinen toiminta ja tapahtumien järjestäminen ovat perinteisiä nuorisoseurojen toimintamuotoja.

Lanit, larppaus ja pilates ovat taas esimerkkejä uudemmista toiminnoista. Matalan kynnyksen kerhotoiminnalla ja Luova Lava -lei-

JULKAISIJA PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSSIHTEERI TOIMITUSKUNTA

TAITTO YHTEYSTIEDOT PAINOPAIKKA

(Sini Padilha)

Pääkirjoitus

reillä on tavoitettu viime vuosina tuhansia uusia lapsia ja nuoria. Niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin meidän täytyy olla ajan hermolla ja kehittää vakiintuneita toimintamuotoja sekä ideoida jatkuvasti uusia.

Nuorisoseurantalo on parhaimmillaan paikkakuntansa yhteisöllinen toimintakeskus, joka täyttyy seuran omista toimijoista ja toiminnoista päivittäin. Usein se on myös kotipesä ja tukikohta muille alueen järjestöille ja muille toimijoille. Kävin tänä keväänä onnittelemassa 100-vuotiasta Haminankylän Nuorisoseuraa Hausjärvellä. Kylällä toimiva partiolippukunta oli löytänyt seurantalosta toiminnalleen oman kodin, ja partiolaiset olivat näyttävästi mukana hienon juhlan toteuttamisessa monin tavoin.

Nuorisoseurantalojen esittelemiseen omalla paikkakunnallaan on taas mainio mahdollisuus 7.–8.9.2019, jolloin vietetään valtakunnallista seurantalopäivää. Tästä päivästä on lisää tietoa toisaalla tässä lehdessä. Toivottavasti mahdollisimman moni talon omistava seura pitää tuolloin ovensa auki.

Suomen Nuorisoseurat ry Hannu Ala-Sankola Pia Matilainen Nazia Asif, Riina Kylmälahti, Henna Liiri, Riia Niemelä, Minna Pasi, Joonas Pokkinen, Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen Joni Sivonen Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa I-print ISSN 2341-6246 (painettu)

Hannu Ala-Sankola vt. pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN. NRO 3/2019 ILMESTYY 5.9.2019 LEHDEN 3/2019 AINEISTO OSOITTEESEEN PIA.MATILAINEN@NUORISOSEURAT.FI 9.8.2019 MENNESSÄ.

4041 0895 Painotuote

KANNEN KUVA JOONA ROSSINEN Luova lava -leirin ohjaaja Toni Sutinen opastaa Lenni Väisästä viime kesän Kuopion leirillä.

4

Taide on turvallinen alusta pohtia yhdenvertaisuutta, ja Kalenoissa keskitytään tänä vuonna teemaan pääjuhlassa 600 lapsen ja nuoren voimin. Kuva kahden vuoden takaa Voltti-tapahtumasta. (Kuva Johanna Hoppu)

Kuinka nuorisoseurojen tapahtumat ja festivaalit kutsuvat kaikkia mukaan?

Teksti Joonas Pokkinen

Kalenoilla keskustellaan kaveritaidoista ja muiden huomioimisesta, Pispalan Sottiisin saavutettavuutta on lisätty suunnitelmallisesti. Teatterilaivalla yhdenvertaisuuden toteutumista tarkkailevat agentit, Pohjois-Karjalassa toimintaa on muotoiltu uusille kohderyhmille. Nuorisoseurafoorumissa pidetään omassa työpajakokonaisuudessaan ovia auki.

Tapahtuman pääjuhla yhdenvertaisuuden näkyväksi tekijänä ja keskustelun aloittajana Lahdessa istui reilu vuosi sitten jännittynyt porukka pohtimassa, millainen seuraavien Kalenoiden pääjuhlasta tulisi. Tapahtuman pääjuhlan ohjaaja Johanna Juslin oli työskennellyt lasten ja nuorten ryhmien kanssa pääjuhlan kokonaisuuden teemoittamiseksi ja nuorilta saatu viesti oli vahva: teoksessa haluttiin käsitellä suvaitsevaisuutta, koulukiusaamista ja yhdenvertaisuutta. Nuoret tietenkin olivat sanoittaneet pääjuhlan teemat omalla kielellään, ja

nuorten sekä lasten kieli näkyy myös lopputuotoksessa.

Nuorten väkevästi tarjoilemaan aiheeseen päätettiin tarttua. Myös tapahtuman tanssit rakennettiin teeman ympärille. Taiteteellinen työryhmä (Juslin, koreografit Jutta Wrangén ja Paula Kettu sekä musiikkimaestro J-P Piirainen ja tuottajat) koki vahvana, että ohjaajat tarvitsevat teeman käsittelyyn ryhmänä apuvälineitä. Niinpä kiusaamisen ja yhdenvertaisuuden sekä

ryhmä- ja kaveritaitoja varten on nuorisoseurojen työkalupakissa lokerollinen työkaluja ohjaajille teeman käsittelyä varten. Nämä jäävät kaikkien käyttöön myös tapahtuman jälkeen.

Kalenoiden pääjuhla nähdään 9.6.

Lappeenrannan jäähallissa. Tapahtuman aikana yhdenvertaisuuden – ja kaverihengen – toteutumista tarkkailevat ja erimielisyystilanteita tarvittaessa ratkovat myös yhdenvertaisuusagentit. Agentit ovat päivystäneet parin vuo-

den ajan järjestön suurimmissa tapahtumissa.

Lasten ja nuorten kesän suurin kansantanssitapahtuma Kalenat kokoaa Lappeenrantaan 700 osallistujaa. Tutustu ohjaajan vinkkipakettiin: www.nuorisoseurat.fi/tyokalupakki.

Entä mitä nuoret ajattelevat kiusaamisesta ja kaveritaidoista? Tule katsomaan se 9.6. Lappeenrannan jäähalliin.

5

Yhdenvertaisuusagentit tunnelman ja ohjelman tarkkailijoina sekä häirityn tukena Nuorisoseurajärjestö julistautui kymmenen vuotta sitten syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Julistautuminen koskee koko järjestöä ja sen myötä on tehty näkyväksi, ettei järjestön toiminnassa tai tapahtumissa suvaita minkäännäköistä syrjintää. Pelkkä julistautuminen ei syrjintää tai epäasiallista käyttäytymistä lopeta, vaan julistautuminen tarvitsee tekoja sekä keskustelua.

Erillisiä yhdenvertaisuusagentteja (tai ensimmäisellä kerralla häirintäyhdyshenkilöitä) kokeiltiin ensimmäistä kertaa Folklandia-risteilyllä tammikuussa 2018. Onnistuneen kokemuksen jälkeen agentit ovat päivystäneet useammassa tapahtumassa.

Agentit ovat tapahtumaosallistujien saatavilla ja mahdollisen syrjintä- tai häirintätapauksen yhteydessä voi häirintää kokenut tai sitä nähnyt olla yhteydessä agentteihin. Lisäksi he tarkkailevat tapahtumassa yhdenvertaisuuden toteutumista ja he ovat jututtaneet osallistujia yhdenvertaisuuden toteutumisesta järjestössämme.

Vaikka yhteydenottoja ei agentteihin ole ollut, ei se yksiselitteisesti suoraan kerro, ettei tapahtumissa tai harrastustoiminnassa syrjintää, häirintää tai epäasiallista kohtelua tapahtuisi tai että yhdenvertaisuuden toteutuminen olisi täydellisellä tasolla. Muut nuorisojärjes-

töt ovat kertoneet, että heidän vastaaviin henkilöihin ollaan yhteydessä harvoin. Silti toimintaa halutaan kehittää edelleen ja painottaa erityisesti agenttien ennaltaehkäisevää merkitystä.

Yhdenvertaisuusagentteihin voit tutustua järjestön suurimmissa tapahtumissa, kuten Teatterilaivalla tai Pispalan Sottiisissa. Agentit vaihtelevat tapahtumittain ja heitä voi rohkeasti nykäistä hihasta, vaikka vain kokemusten vaihtamista varten.

Nuorisoseura voi valita agentit myös omiin tapahtumiinsa. Materiaalia agenttien kouluttamiseen voi pyytää omalta aluetoimistolta.

Lennu Yläneva on järjestön ensimmäisiä häirintäyhdyshenkilöitä (nyk. yhdenvertaisuusagentteja) ja on kouluttanut järjestön tanssitoimijoita teeman ympäriltä.

Saavutettavuussuunnitelma, esteettömyyskartoitus, yhdenvertaisuussuunnitelma...

Yhdenvertaisuuden toteutuminen edistyy tiukalla suunnitelmallisuudella.

Aluksi tarvitaan tiukka tahtotila asian edistämiseksi. Tässä muutama esimerkki seuran käytössä olevista suunnitelmista ja kartoituksista.

Yhdenvertaisuussuunnitelman voi tehdä siinä vaiheessa, kun seura päättää sitoutua yhdenvertaisuuden lisäämiseen.

Suunnitelman ensimmäinen askel voi olla yhdenvertaisuuden, esteettömyyden tai saavutettavuuden kartoittaminen.

Tämän jälkeen suunnitelmaan kirjataan ensimmäiset konkreettiset toimenpiteet asioiden korjaamiseksi. Suunnitelma kannattaa tehdä vuodeksi-kahdeksi kerrallaan, ja siihen kirjattavien askelten kannattaa olla riittävän pieniä; maailma paranee askel kerrallaan.

Esteettömyyskartoitus on erityisesti talollisten seurojen työkalu, mutta on käytettävissä myös muiden tiloissa toimiville. Kartoituksessa selvitetään esteettömyyden toteutumista, joka

voi liittyä esimerkiksi tasoeroihin seuran tiloissa, ovenkarmien kontrasteihin ja niin edelleen. Kartoituksen jälkeen seura pystyy puuttumaan epäkohtiin.

Jos seura itse omistaa tilan, voi tilan esteettömyyden parantamiseen saada avustusta seurantalojen korjausavustuksista (www.kotiseutuliitto.fi).

Saavutettavuussuunnitelma kertoo, miten toiminnanjärjestäjä tekee toiminnastaan paremmin muiden saatavilla olevaa. Suunnitelma edellyttää nykytilan kartoittamista, ja yleensä siinä otetaan kantaa ainakin viestintään, esteettömyyteen (ja siitä viestimiseen), hinnoitteluun sekä ohjelmatarjonnan saavutettavuuteen.

Nuorisoseuroissa on tehty järjestön eri tasoilla kaikkia yllä kuvattuja tavoitteellisia yhdenvertaisuuden edistämiseen tähtääviä selvityksiä ja suunnitelmia. Niillä on myös saavutettu hyviä tuloksia tapahtumissa ja toiminnassa.

Esteetön sisäänkäynti palvelee nuorisoseurantalon kaikkia käyttäjäryhmiä. Kuva Keljon Tapiolasta Jyväskylästä. Tutustu nuorisoseurantalojen esteettömyyskartoituksen jälkeen Keljossa tehtyihin parannuksiin Nuorisoseuralehdestä 2/2016: issuu.com/nuorisoseurat/docs/nuorisoseuralehti_2_2016/19

Työpajat, julkaisut ja koulutukset ovia avaamassa Nuorisoseuralaiset ovat perinteisesti osallistuneet ahkerasti järjestötoiminnan kehittämiskoulutukseen. Tälle nuorisoseurakokouskaudelle (vuoteen 2021 asti) on järjestö asettanut itselleen kolme lupausta: pidämme ovia auki, tuemme vapaaehtoistoimintaa ja tuemme nuorisoseurapolulla. Mikään näistä lupauksista ei sulje toisiaan pois, vaan ne tukevat toinen toisiaan.

Tämän kolmevuotiskauden aikana seurakäynneillä, nuorisoseurafoorumeissa, taloilla ja toimistoilla keskitytään näihin lupauksiin. Ovien auki pitämisessä voi olla kyse fyysisestä kynnyksestä, jota eivät kaikki ovensuussa huomaa. Kyseessä voi olla kuitenkin myös näkymätön kynnys, joka sulkee osallistujia toiminnan ulkopuolelle.

Näitä kynnyksiä yritämme koulutuksin ja erilaisin menetelmin tunnistaa.

Eri hankkeissa on luotu menetelmiä ja julkaisuja yhdenvertaisuuden edistämiseen nuorisoseuroissa. Näihin oppaisiin on myös koottu runsaasti vinkkimateriaalia erilaisten esteiden tunnistamiseksi ja teilaamiseksi – eli esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi.

Nuorisoseurafoorumi Jyväskylässä kokoaa nuorisoseura-aktiiveja kehittämään järjestön toimintaa toukokuun lopul-

la. Foorumin työpajoissa tehdään erilaisia tuotoksia, joita jaetaan nuorisoseurojen eri viestintävälineissä.

Jos et pääse foorumiin mukaan, vinkkaa omalle aluetoimistolle tai nuorisoseurojen luottotekijälle, että aiheesta olisi koulutus tarpeen. Räätälöidään yhdessä teille oma koulutus! Tutustu myös julkaisuihin:

www.nuorisoseurat.fi/tyokalupakki

6

Järjestöuutisia

Uusi nuorten vaikuttajaryhmä ensimmäistä kertaa koolla Nuorisoseurafoorumissa Nuorisoseurafoorumin yhteydessä on koolla ensimmäistä kertaa myös uusi nuorten vaikuttajaryhmä.

Haimme kevään aikana 15–25-vuotiaita vaikuttamisesta kiinnostuneita osallistujia mukaan ympäri Suomea. Aiempaa kokemusta ei vaadittu – pelkkä innostus asiaan riitti mukaan pääsemiseen.

Nuorisoseuroissa toimivien nuorten omasta aloitteesta perustetusta edellisestä nuorten vaikuttajaryhmästä saadut kokemukset olivat niin kannustavia, että toimintaa päätettiin jatkaa. Tavoitteenamme on sparrata nuoria kohti vaikuttajana toimimista omassa nuorisoseurassa, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla. Haluamme tarjota eväitä luottamushenkilönä toimimiseen, päätöksenteon rakenteiden hahmottamiseen ja tuloksekkaaseen vaikuttamiseen.

Tuemme nuorisoseurapolulla ja vahvistamme yhteisöllisyyttä ryhmässä.

Aiemmista ryhmistä saamamme kokemuksen perusteella nuorten omaan verkostoon kuuluminen on

tuonut uusia ystäviä ja verkostoja, inspiroinut vaikuttamaan ja antanut valmiuksia hakeutua vaativiinkin luottamustehtäviin järjestön eri tasoilla. Se on lisännyt nuorten tietoisuutta nuorisoseuratoiminnasta ja vaikuttamisesta ylipäätään. Myös mukana kulkeneet sparraajat ovat muodostuneet nuorille tärkeiksi avunantajiksi ja tukijoiksi.

Tavoitteenamme on luoda ryhmä, joka voi toimia jopa koko kolmivuotiskauden ajan seuraavaan Nuorisoseurakokoukseen 2021 asti. Ryhmä kuitenkin itse sopii ensimmäisessä kokoontumisessa sen seuraavista kokoontumisista ja yhteydenpitotavoista ja siitä, miten ryhmä toimii ja mihin sen jäsenet haluavat sitoutua. Vaikuttajatiimin vetäjinä toimivat Henna Liiri ja Riina Kylmälahti.

Seuraa kanavillamme, mitä vaikuttajaryhmälle kuuluu!

Miten teillä vietetään seurantalopäivää syyskuussa?

Vuosittain syyskuun toisena viikonloppuna (eli tänä vuonna 7.–8.9.2019) vietetään valtakunnallista seurantalopäivää kaikilla seurantaloilla. Seurantalot ovat hienoja paikkoja: kylien ja kaupunginosien toimintakeskuksia, joissa harrastetaan ja järjestetään erilaisia tapahtumia. Seurantalot ovat täynnä elävää kulttuuriperintöä, jota on syytä juhlia! Seurantalopäivä tarjoaa tilaisuuden tehdä taloja tunnetuksi ja järjestää kaikille avointa toimintaa. Seurantalopäivä on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Seurantalopäivien tapahtumat löytyvät Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumakalenterista.

Olemme valmistelemassa erityistä seurantalopäiväkampanjaa nuorisoseurantaloille valtakunnallisen kampanjan sisään. Haastammekin nyt kaikki nuorisoseurat,

Elina Kaakinen (os. Järvelä) toimii projektissa, jossa kehitetään Lounais-Suomen alueen toimintaa ja jäsenpalveluja niin, että voimme turvata paremmin myös Varsinais-Suomen alueen nuorisoseurojen jäsenpalvelut verkostomaisen mallin kautta. Kaakinen on kevään ja kesän aikana yhteydessä kaikkiin Varsinais-Suomen nuorisoseuroihin soittokierroksen myötä, jossa myös kartoitetaan palvelutarpeita alueella. Projekti toteutetaan 1.4.–16.8.2019. Projektikoordinaattori työskentelee Tampereen aluetoimistossa 50 prosentin työajalla.

joilla on nuorisoseurantalo, miettimään miten seurantalopäivää voitaisiin teidän talollanne viettää. Lähtekää tekin mukaan juhlimaan seurantaloa omalla tavallanne.

Tapahtuma voi olla yksipäiväinen tai vaikka koko viikonlopun kestävä tempaus. Sisällöltään se voi olla oikeastaan mitä vain ja toivommekin mitä erilaisimpia tapoja juhlia!

Julkaisemme vielä kevään aikana viestinnän tukimateriaaleja kampanjaan ja tiedotamme nuorisoseuroissa järjestettävistä tapahtumista kootusti.

–webinaarit saavat jatkoa Toteutimme keväällä ensimmäistä kertaa historiassa valtakunnallisen Tervetuloa Nuorisoseuraan -webinaarikoulutuksen. Ensimmäisessä osassa käsittelimme nuorisoseurajärjestöä ja järjestötoiminnan perusperiaatteita ja toisessa osassa taloutta ja varainhankintaa nuorisoseurassa.

Osallistujien toiveiden perusteella jatkamme webinaarisarjaamme kahdella jaksolla:

Elina Kaakinen projektikoordinaattoriksi

»» 12.6. klo 18–20 Tervetuloa Nuorisoseuraan -webinaari osa III: Viestinnän palvelulupaus »» 21.8. klo 18–20 Tervetuloa Nuorisoseuraan -webinaari osa IV: Työnantajana toimiminen

Webinaarit ovat avoimia ja maksuttomia kaikille nuorisoseuralaisille, ilmoittaudu kotisivujemme tapahtumakalenterin kautta mukaan ja saat Skype-linkin sähköpostiisi! www.nuorisoseurat.fi -> tapahtumakalenteri

Helena Koivusalo kehittämään KeskiPohjanmaata Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura toteuttaa kesän aikana KPNS-kehittämishankkeen, jossa hankekoordinaattori Helena Koivusalo kontaktoi kaikki alueen nuorisoseurat, kerää tietoa maakunnan nuorisoseurojen toiminnan tilasta ja palvelutarpeista sekä selvittää keskusseuran mahdollisuuksia tarjota jäsenpalveluja alueella tulevaisuudessa. Nuoresta iästä huolimatta Helenalta löytyy jo pitkä tausta nuorisoseuratoiminnasta ja hän odottaakin innolla kehittäviä kohtaamisia alueen nuorisoseuraväen kanssa!

7

Nuorisoseurarekisteri uudistuu – omat tiedot jäsenten nähtäviksi Uusi Nuorisoseurarekisteri on jo hyvässä vaiheessa työn alla. Tässä listaa muutamista asioista, jotka uuden rekisterin myötä muuttuvat. »» Uudistamme Nuorisoseurarekisteriä nykyaikaisemmaksi, ja sen käytettävyys paranee monella tapaa, myös mobiilissa

HUOM! Mobiilijäsenkorttien voimassaoloaika on päivitetty.

Saadakseen jäsenkortin seuran jäsenrekisterin hoitajan pitää lähettää se rekisteristä jäsenille. Asiasta on lisätietoa ja ohjeet Nuorisoseurarekisterin ilmoitustaululla.

»» Tuomme Nuorisoseurarekisteriin jäsenen oman käyttöliittymän (jokainen pääsee näkemään omia tietojaan), johon kytkeytyy myös mobiilijäsenkortti

Materiaalipankista uusia ideoita

»» Tieto siirtyy vanhasta rekisteristä uuteen – parasta valmistautumista uuteen rekisteriin on pitää vanha rekisteri ajan tasalla »» Käyttäjät saavat henkilökohtaiset tunnukset rekisteriin (käytännössä sähköpostiosoite) aiempien yhdistyskohtaisten tunnusten tilalle

(Pia Matilainen)

Uudistamme kevään aikana kotisivujamme palvelemaan paikallisia nuorisoseuroja entistä paremmin.

Tuotamme vuosittain paljon nuorisoseuratoiminnan tueksi erilaista koulutusmateriaalia, jonka nostamme nyt helpommin saatavaksi kotisivuillemme jäsenseurojen käyttöön. Julkaisemme sivuille mm. kaikkien kevään Nuorisoseurafoorumin työpajojen materiaalit eri teemoista. Kokoamme sivuille myös aiemmin julkaisemaamme koulutusmateriaalia ja sivua päivitetään edelleen uuden materiaalin valmistuttua.

Materiaalien kautta jokainen innokas voi lisätä omaa osaamistaan nuorisoseuratoiminnasta itsenäisellä työskentelyllä tai halutessaan poimia materiaalia esimerkiksi oman seuran johtokunnan, ohjaajatiimin tai tapahtumatoimikunnan kanssa läpikäytäväksi tietyn teeman ympäriltä.

Nappaa uusi idea oman seurasi toimintaan nuorisoseurojen materiaalipankista osoitteessa materiaalipankki.nuorisoseurat.fi.

»» Paikallisseuroille tulee käyttöön tapahtumahallinnan työkalut, ilmoittautumiset, viestintä, laskutus yms.

»» Laskutus ja sen seuranta helpottuu mm. koneellisten viiteaineistojen haun myötä

Rekisterin käyttöönoton tueksi järjestämme verkkokoulutuksia syksyn aikana. Lisäksi julkaisemme ohjevideoita järjestelmän eri toiminnoista. Uuden rekisterin käyttöönoton yhteydessä teemme kunkin seuran kanssa rekisterin käytöstä sopimuksen. Tässä yhteydessä myös jaetaan käyttäjätunnukset seuroille. Tästä tiedotetaan ja ohjeistetaan seuroja erikseen.

Edelleenkin pitää paikkansa jo aiemmin todettu ohje: parasta valmistautumista rekisterin käyttöön on pitää nykyistä rekisteriä mahdollisimman hyvin ajan tasalla (esim. jäsenyydet ja luottamustoimet).

Puheenjohtajalta

Syrjinnästä vapaa alue pelukulttuuri eli vihapuhe on ujuttautunut arkeemme monella tasolla.

Vihapuhe ja syrjintä eivät kuulu nuorisoseuratoimintaan. Me emme hyväksy minkäänlaista kiusaamista, syrjintää, häirintää tai ahdistelua. Nuorisoseurassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Jokainen lapsi, nuori ja aikuinen on tervetullut kaikkeen toimintaan ja jokaiseen tapahtumaan.

Meidän tehtävämme on luoda yhteisöömme tasa-arvoa, yhteenkuuluvuudentunnetta ja osallisuutta, jotka osaltaan estävät vihapuheen syntymistä sekä estävät sille altistumisen.

Nuorisoseurajärjestö on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi yhtenä ensimmäisistä harrastus- ja kulttuurijärjestöistä. Kaikki meidän toimin-

tamme noudattaa syrjinnästä vapaan alueen periaatteita. Teemme joka päivä työtä sen eteen, että toiminta on avointa ja arvostavaa, ja että siihen olisi kaikkien helppo tulla mukaan.

Kiitos teille hyvät nuorisoseuralaiset, jotka teette maailmanparannustyötä päivittäin. Toimintanne ohjaajina, harrastajina, huoltajina, talkoolaisena tai johtokuntalaisena luo yhteisöllisyyttä, joka suojaa meitä vihapuheelta ja syrjinnältä.

Tehdään yhdessä maailmasta vähän parempi paikka eikä anneta vihapuheelle, kiusaamiselle tai syrjinnälle sijaa!

Ragni Reichardt Kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja

(Antti Yrjönen)

E

nsimmäisen nuorisoseuran, Kauhavan Nuorisoyhtiön, perustamisesta tulee juhannuksena kuluneeksi 138 vuotta. Yhtiö perustettiin, koska kauhavalaisten nuorten kylätappelut ja väkijuomien runsas kulutus herättivät huolta. Nuorisoyhtiön perustaja Matti Sippola halusi järjestää nuorisolle muuta ajanvietettä: kansanhuveja ja seuranäytelmiä. Tämä taas käynnisti nuorisoseurojen maailmanparannusoperaation, joka jatkuu tänäkin päivänä. Toimintamme luo yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, jotka ovat paremman huomisen rakennuspalikoita.

Nuorisoseurana ja nuorisoseuralaisina olemme tänä päivänä aikamoisen haasteen edessä. Syrjäytyminen, sisälukutaidottomuus ja eriarvoisuus ovat johtaneet siihen, että aikamme kylätap-

8 (Petri Kivinen)

Innostus, kannustus ja tekemisen ilo – Nuorisoseurat palkitsee Teksti Maarit Saarelainen

Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain lukuisia aktiivisia tekijöitä ja toimijoita haluten näin kiittää heitä ja osoittaa arvostusta heidän tekemäänsä työtä kohtaan. Vuoden 2019 jaettuja tunnustuksia ovat olleet jo muun muassa Vuoden Tanssiteko, Vuoden Teatteriteko ja Vuoden ohjaajat. Viimeisimmät palkitut ovat Vuoden Hermanni Mikko Semeri, Vuoden nuorisoseuralainen Tiina Mattila ja Ilmajoen Nuorisoseura, joka valittiin Vuoden Nuorisoseuraksi.

Mikko, sinut valittiin Vuoden Hermanniksi.

Mitä tämä sinulle merkitsee? ”Arvostan Vuoden Hermannia kuin Betoni-Jussia, hieno tunnustus tehdyistä, mutta ei kuitenkaan estä toimimasta edelleen innostuneena.”

tä: 4-vuotias mestaritanssija Mikko lopetti esityksen kesken, kun kaksoissisko ei hänen mielestään osannut tarpeeksi hyvin. Isäni kertoi tämän yleisölle, joka epäkunnioittavasti taputti. Tanhusin sitten loppuun äidin kanssa ja sisko isän kanssa.”

Mikä saa sinut toimimaan nuorisoseurassa vuodesta toiseen? ”Innostusta riittää hyvin toimivassa seurassa ja Riijarit-ryhmässä.”

Lahtelainen Mikko Semeri vastaanotti Vuoden Hermanni -tunnustuksen 6.4. järjestetyssä Alapitkän Nuorisoseuran 120-vuotisjuhlassa. Juhlassa olivat läsnä myös valtakunnallisille H-kiltapäiville Lapinlahdelle kokoontuneet nuorisoseurajärjestön Hermannit ja Hermanskat.

Mikko Semeri on tehnyt merkittävän uran nuoriseuraliikkeessä harrastajana, talkoolaisena ja luottamushenkilönä kaikilla järjestön toimintatasoilla.

Hän on toiminut mm. Lahden Tanhuujien hallituksen puheenjohtajana, Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen hallituksessa sekä Suomen Nuorisoseuro-

Tuleeko mieleesi jokin muisto siitä, kun tulit ensimmäisen kerran mukaan nuorisoseuran toimintaan? ”Alun perin lapselta ei kysytty mielipidettä, kun isä rullasi olohuoneen maton ja sanoi pienille ipanoille, että nyt harjoitellaan. Näiltä alkuajoilta on myös huima muisto Semerin Kuutosten esitykses-

ko la an aS Al nu an (K uv aH

Vuonna 1954 alkanut ura kansantanssijana jatkuu edelleen

)

Vuoden Hermanni Mikko Semeri

jen valtuuston ja hallituksen jäsenenä. Mikko on tuttu näky myös lukemattomien nuorisoseuratapahtumien erilaisissa talkootehtävissä.

Hänen leipälajinsa on aina ollut kansantanssi, jota hän on harrastanut kotipaikkakunnallaan Lahdessa Möysän Nuorisoseurassa sekä Lahden Tanhuujissa. Lisäksi hän on vieraillut muiden nuorisoseurojen ryhmissä mm. kansainvälisillä festivaalimatkoilla. Vuonna 1954 alkanut ura kansantanssijana jatkuu yhä aktiivisena. Mikon voikin nähdä lavalla seuraavan kerran Lahden Tanhuujien kevätjuhlassa 18.5.

Ansioituneille nuorisoseuralaisille arvonimiä on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain Vuoden Hermannin tai Hermanskan arvonimen saaneista henkilöistä.

9

Vuoden nuorisoseuralainen Tiina Mattila

vi Ki ri et

aP uv (K

Tanssi on erinomaista liikuntaa ja pitää kuntoa yllä

ne n)

”Minun ensimmäinen nuorisoseurani on Tahdittomat, Jokioisten Nuorisoseura Hämeessä, jossa toimin nyt ohjaajana ja tanssijana. Tällä hetkellä olen mukana myös kahdessa maakuntaryhmässä, Porissa ja Tampereella.”

Mikä tuottaa sinulle iloa nuorisoseuratoiminnassa? ”Tanssiminen. Tanssi on erinomaista liikuntaa ja pitää kuntoa yllä. Myös opettaminen tuottaa iloa, saan antaa toisillekin hyvää mieltä. Haluan tuoda esille myös kansantanssin nykyaikaisen tyylin, iloisuuden, tanssien aiheet tähän päivään, puvustuksen monimuotoisuuden yms. Toivon, että tanssimisesta tulisi muillekin tanssijoil-

le yhtä tärkeä osa elämää kuin se on minulle. Sitä kautta saadaan seuraan uusia ohjaajia ja aktiivisia toimijoita.”

Mikä tanssimisessa on parasta? ”Vauhti, vaihtelevuus kuvioissa ja tanssilajeissa, erilaiset askelikot/askelsarjat, näyttävyys, yhdessä tekeminen.

Esiintyminen on todella tärkeä osa tanssimista. Ja tietenkin ihana kansanmusiikki, joka sytyttää ja innostaa tanssimaan.

Kerro muisto siitä, kun tulit ensimmäisen kerran mukaan Nuorisoseuran toimintaan. ”Aloitin tanssiharrastuksen kansalaisopistossa, mutta kun opiston kausi lop-

pui, niin opettaja Anja Mikkola, Tahdittomien perustaja, sanoi minulle ja parilleni (nykyään aviomieheni), että huomenna on Tahdittomien tanssiharkat eli siellä nähdään. Aluksi olimme sitä mieltä, että tällä viikolla on jo tanssittu, mutta menimme kuitenkin, ja sillä tiellä olen edelleen.”

Tiina Mattila on Tahdittomien johtokunnan jäsen ja seuran kantava voima.

Hän on ottanut aktiivisen vastuun toiminnan pyörittämisestä ja innoittaa ryhmiä osallistumaan erilaisiin tapahtumiin. Hän on kannustava ja innostava ohjaaja, joka tekee kaikkensa, että seuran ryhmät saisivat tanssia.

Hänen ansiostaan Tahdittomien aikuisryhmä pääsi osallistumaan Por-

tugalissa Europeadeen ja lapsiryhmät Unkarissa järjestettävään Csipero-festivaaliin. Tiinan kekseliäisyydestä kertoo se, että hän ohjasi viime vuonna kahden tytön ryhmää, että heidän harrastuksensa jatkuisi. Ja huomattuaan, ettei pienten lapsiryhmään saatu tanssijoita, hän vaihtoi ryhmän nimeä, mainosti ryhmää uudelleen ja sai uusia tanssijoita mukaan.

Tiina vetää FolkJamia, aikuisryhmää ja kahta lapsiryhmää. Hän kouluttautuu koko ajan edistääkseen seuran toimintaa ja kannustaa myös muita seuran jäseniä osallistumaan koulutuksiin ja itsensä kehittämiseen.

Vuoden Nuorisoseura on Ilmajoen Nuorisoseura Etelä-Pohjanmaalta

Nuorisoseuraperhe Ilmajoella kasvaa ja voi hyvin!

I

lmajoen Nuorisoseura on yksi maan vanhimpia ja elinvoimaisimpia nuorisoseuroja. Seura on keskittynyt voimakkaasti lapsi- ja nuorisotyöhön.

Kaikki eritaustaiset lapset ikään ja syntyperään katsomatta ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Ilmajoella toimii viikoittain kuusi eri lasten ja nuorten ryhmää, joissa liki satapäinen joukko harrastaa teatteria. Yhdessä tekeminen, henkisen pääoman kasvattaminen, yksilön ja mielipiteen vapaus, monipuolinen kulttuuripainotteinen tarjonta, me-henki ja kökkätyö ovat arvoja, jotka ovat toteutuneet seuran tekemisissä jo yli 135 vuotta. Ilmajoella kehtaa sanoa, notta ”moon Ilimajoen Nuorisoseuras mukana”.

Maarit Saarelainen haastatteli Ilmajoen Nuorisoseuran puheenjohtajaa Matti Välimäkeä.

toimintaan, joka on kulkenut verenperintönä seuran historiassa. Avainsanoja ovat olleet perinteiden kunnioittaminen ja yhteisöllisyys, joka ei meillä ole mikään viime vuosien ’brändi’, vaan se on kuulunut toimintatapoihimme jo alusta saakka. Ensimmäinen runsas sata vuotta teatteritoiminta tarkoitti vain aikuisten harrastamista.” ”Noin 10 vuotta sitten saimme teatteriohjaaja Leena Koivulan Karviasta. Tuolloin alettiin panostaa lapsiin ja

nuoriin. Nyt tämä alkaa näkyä siinä, että toiseen aikuisryhmäämme on jo noussut seuran omia kasvatteja, ja osa nuorista on päässyt opiskelemaan Tampereen ilmaisutaidon lukioon. Jotain kertoo myös se, että syksyisin aloittavista lapsista ja nuorista vain muutama lopettaa talven mittaan. ’Hävikki’ on siis todella pieni, kun ottaa huomioon, että lasten ja nuorten kansantanssi- ja teatteriryhmissä on yli sata osanottajaa. Ilmajoen Nuorisoseura kokee antavansa

Millaiselta tuntui valinta Vuoden Nuorisoseuraksi? ”Valinta oli ISO yllätys, toki Ilmajoelta lähti pikkubussillinen erittäin kiitollista porukkaa Lahteen tunnustusta hakemaan.”

Mihin perustuu se, että Ilmajoen Nuorisoseura on toiminut ja toimii niin aktiivisesti? ”Suurelta osin se perustuu jo vuonna 1878 alkaneeseen aktiiviseen teatteri-

nykyajan lapsille turvaverkon, jota he osaavat myös arvostaa. Meillä puhutaan edelleen nuorille arvoista ja perinteistä sekä niiden kunnioittamisesta.” ”Nuorisoseura elää pitkälti paikallisen kansalaisopiston lukujärjestyksen mukaan, sillä saamme sieltä osan ohjauskuluihin. Toki kuluja syntyy kesälläkin, kun lapsille ja nuorille järjestetään mm. leirejä sekä aikuisnäyttelijät ovat tehneet teatterivierailuja mm.

Ikaalisiin, Karviaan ja Parkanoon. Toiminnan aktiivisuuteen vaikuttaa myös se, että seurassa on aina panostettu ammattimaiseen ohjaukseen niin teatterin kuin kansantanssinkin kohdalla. Aikuisten kansantanssi on muuten viime vuodet elänyt hiljaiseloa, mutta lapsiryhmä on toiminut jo muutaman vuoden Kirsti Vallin johdolla.... jospa se siitä taas lähtee.”

Onko tulossa jotain uusia tuulia? ”Jos saamme edelleen noin 150 harrastajaa kerhoihimme joka viikko, niin olemme tulevaisuudessakin tyytyväisiä.

Toki aina jotain uutta täytyy olla suunnitelmissa. Muun muassa oman säestysryhmän saaminen lasten kansantanssiryhmälle olisi huippua. Tämän kaiken takaa se, että yhteistyö edelleen toimii mm. Ilmajoen kunnan kanssa, sillä kunnantalo on meidän ’seurantalomme’.”

Ilmajoella kehtaa sanoa, notta ”moon Ilimajoen Nuorisoseuras mukana”. (Kuva Panu Rissanen)

10

Yhdenvertaisuuden asialla Teksti Henna Liiri Kuvat Piia Ylisalmi Photography, Valokuvanäyttely Kirjoittamattomat – The Unwritten

S

ain haastateltavikseni kaksi yhdenvertaisuutta nuorisoseurajärjestössä merkittävällä tavalla omilla alueillaan edistänyttä asiantuntijaa. Manar Ameli on työskennellyt Etelä-Pohjanmaan Kotiseutu kotoisaksi -hankkeessa ja Katri Mäkisalo puolestaan Pohjois-Karjalassa Nuorisoseura 2.0 -hankkeessa.

Aloitimme määrittelemällä, mitä yhdenvertaisuus nuorisoseuratoiminnassa oikeastaan tarkoittaakaan. Molemmat nostivat esiin aidon mahdollisuuden kaikille osallistua ja tulla mukaan nuorisoseuratoimintaan omista lähtökohdistaan ikään tai taustaan katsomatta. Nuorisoseuroissa on jokaiselle mielekästä toimintaa, ja yhdenvertaisia harrastusmahdolli-

suuksia on tarjolla kaikenikäisille. Nuorisoseurassa ovet ovat avoinna ja yhteisöt ovat parhaimmillaan tukea antavia, yksinäisyyttä hälventäviä ja tarjoavat tiiviitä ystävyyssuhteita.

Yhdenvertaisuus on yksi nuorisoseuratoiminnan kolmesta arvosta. Molemmat asiantuntijat antavatkin kiitosta järjestölle ja sen tekemälle toiminnalle asian edistämisessä. Yhdenvertaisuuden todettiin aidosti olevan esillä nuorisoseuroissa. On myös hienoa, että haasteita yhdenvertaisuuden toteutumisessa osataan tunnistaa ja nimetä. Erityisen tärkeää on, että nuorisoseuroissa ollaan avoimia toiminnan kehittämiselle entistä helpommin saavutettavaksi,

ja koko ajan tehdään myös konkreettisia toimenpiteitä näiden asioiden edistämiseksi. Taide- ja kulttuuritoiminta, jota järjestössä teemme, on tehokas keino herättää ajatuksia ja saada ihminen paremmin ymmärtämään toista ihmistä ja muuttamaan jopa omia mielipiteitään tätä kautta.

”Manar kuvaa koskettavaa hetkeä, jolloin yhden Kirjoittamattomat – The Unwritten -valokuvanäyttelyssä mallina toimineen lapsen asema omassa päiväkodissaan muuttui täysin.”

Manar kuvaa koskettavaa hetkeä, jolloin yhden Kirjoittamattomat – The Unwritten -valokuvanäyttelyssä mallina toimineen lapsen asema omassa päiväkodissaan muuttui täysin. Kyseisellä lapsella on monikulttuurinen tausta, mutta hän on syntynyt ja kasvanut Suomessa. Näyttelyn malliksi hän päätyi Kotiseutu Kotoisaksi -hankkeessa toteutetun kerhotoiminnan kautta. Lapsen päiväkotiryhmä vieraili muiden päiväkoti- ja koululaisryhmien tavoin näyttelyssä ja pohti sen kautta yhdenvertaisuutta. Kuvat tutusta kaverista ja näyttelyn kysymys siitä, kenellä on oikeus kotiseutuun, herättivät niin päiväkodin lapset kuin aikuisetkin ajattelemaan yh-

11

Valokuvanäyttely: Kirjoittamattomat – The Unwritten Valokuvanäyttely kohtaamisista, minuuden rakentumisesta ja lapsenomaisesta ennakkoluulottomuudesta yhteisellä kotiseudulla. Näyttely tuo esiin eteläpohjalaisia lapsia, jotka rakentavat identiteettiään aiempaa kansainvälisemmässä maakunnassa, jakavat maakunnan yhteisenä kotiseutunaan,

denvertaisuuden ja identiteetin teemoja.

Hienointa oli, että tämä voimakas kokemus ryhmässä muutti täysin paitsi lapsen suhtautumisen omaan päiväkotiinsa myös toisten suhtautumista häneen.

Katri nostaa esiin kaksi muistoa Luova lava -toiminnasta ja monikulttuuristen ja monikielisten lapsiryhmien ohjaamisesta Nuorisoseura 2.0 -hankkeessa. Ryhmissä oli mukana sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajataustaisia lapsia. Luova lava -kerhokauden päätös oli vaikuttava kokemus, kun kaikki lapset esittivät yhdessä kerhokauden aikana suunnitellun ja valmistellun nukketeatteriesityksen eräälle senioriryhmälle. Hetkessä kiteytyivät yh-

muokkaavat ja kirjoittavat yhdessä eteläpohjalaista tarinaa kerrottavaksi tuleville sukupolville. Kohtaamalla toisensa he haastavat käsityksiämme erilaisuudesta, pakottaen myös meidät aikuiset pohtimaan osallisuuden, kuuluvuuden ja identiteetin käsitteitä. Olemmeko lopulta niin erilaisia?

teistyö, osallisuus, luovuus, esiintyminen sekä eri kulttuureiden ja sukupolvien kohtaaminen. Toisena Katri nostaa esille Luova lava -työpajan alakoulun iltapäiväkerhon ryhmälle. Työpajassa lapset askartelivat itse omat nukketeatterihahmonsa ja kehittelivät sitten tarinoita hahmojen ympärille. Tarinat esitettiin toisille, ja esityksiä kuultiin sekä suomen että arabian kielellä. Lasten heittäytyminen, luovuus ja esiintymisen ilo sekä se, että kaikki pääsivät esiintymään ja saivat raikuvat aplodit muulta ryhmältä, oli ohjaajalle erityisen merkityksellistä.

Molemmat haastateltavat toivovat, että nuorisoseurajärjestö on tulevaisuudessakin paikka kohtaamiselle, oppimi-

selle ja erilaisiin kulttuureihin sekä ihmisiin tutustumiselle. Nuorisoseura nähdään myös tärkeänä kasvattajana, jossa oppii toimimaan erilaisissa ryhmissä ja ymmärtämään omia sekä toisen tunteita. Tällaisten sosiaalisten taitojen hankkiminen harrastustoiminnassa on erittäin arvokasta, ja näitä taitoja nähtiin tarvittavan myös tulevaisuudessa. Nuorisoseurat ovat taitavia verkostoitujia ja yhteistyössä nähtiinkin mahdollisuus tehdä nuorisoseuratoimintaa tutuksi myös uusille kohderyhmille. Nuorisoseurat on myös merkittävä kulttuurikasvattaja ja toivottavasti myös tulevaisuudessa matka suomalaiseen kansanperinteeseen, tapakulttuu-

riin ja historiaan voi tapahtua harrastamalla nuorisoseurassa.

Haastateltavat antoivat lopuksi meille jokaiselle yhden konkreettisen vinkin, jolla yhdenvertaisuutta voisi edistää nuorisoseurassa: Katri: Voi mennä itse tutustumaan uusiin ihmisiin, uusiin ryhmiin ja uusiin toimijoihin, avata keskustelua yhteistyön mahdollisuuksista ja kutsua aidosti mukaan toimintaan.

Manar: Voimme olla erilaisia ja samalla yhdenvertaisia. On hyvä muistaa, että erilaisuus ei tarkoita sitä, että on vähemmän kuin joku toinen, eikä toisaalta ihmisten tasavertainen kohtelu takaa yhdenvertaisuutta.

12

Nordic Dance Helsinki – yhdessä tanssimisen voimaa!

Teksti ja kuvat Riia Niemelä

E

räänä maaliskuisena tiistai-iltana Kaffila Bokvillan on jo virallisesti mennyt kiinni, mutta sisään astelee leppoisaan tahtiin ihmisiä. Kansantanssija Riina Hosio koristelee tilaa kotoisaksi lippuviirein. Ilmassa on odotusta, mies tapailee jotakin kappaletta pianolla. Pelimanni Leija Lautamaja aloittaa soiton ja kaikki pysähtyvät kuuntelemaan kaikessa rauhassa. Riina toivottaa väen tervetulleeksi ja kutsuu kaikki keinumaan Leijan soiton tahdissa. Ensin saa keskittyä vain omaan keinuvaan liikkeeseen ja musiikin kuunteluun. Vähitellen päästään etsimään yhteistä sykettä sattumalta vastaan tulevien parien kanssa. Niin ilta etenee, pienin askelin, sopivin twistein ja ohjein. Puolivälissä iltaa kahvitellaan, kunnes Leija aloittaa jälleen soiton ja kertoo, mitä mihinkin musiikkiin tanssitaan. Illan päätteeksi vielä Riina johdattelee kanssatanssijat kankaankudontaa mukailevaan Valmari-tanssiin.

Miten hauskaa onkaan viilettää vauhdilla solan poikki parin kanssa!

Sosiaalinen tanssi madaltaa kynnystä Kansantanssissa on jo jonkin aikaa ollut nousussa sosiaalinen tanssi. Erilaisissa yhteyksissä on käyty keskustelua siitä, miten mahdollisimman moni pääsisi helposti kokeilemaan kansantanssia. Kaikille avoimia sosiaalisen tanssin tilaisuuksia on järjestetty toki aina, mutta samalla, kun tanssia jo harrastavien taitotaso on kehittynyt ja tanssista on tullut yhä enemmän estraditaidetta, on myös kynnys tulla mukaan ilman aiempaa tanssikokemusta noussut. Nyt aivan viime vuosien aikana on aloitettu uusia vasta-alkajien kansantanssiryhmiä ja toisaalta kehitelty sosiaalisen tanssin muotoja, joissa kansantanssia pääsee tanssimaan ilman sitoutumista ryhmätoimintaan. Nordic Dance Helsinki, pohjoismaisen sosiaalisen tanssin konsepti, on yksi viime vuoden uusia avauksia.

”Tanssijuus on mulle sama kuin ihmisyys.”

Konsepti sai alkunsa, kun Leija Lautamajan, Saana Kujalan ja Riina Ho-

sion tiet johtivat sattuman kautta yhteen. Kukin oli tahoillaan haaveillut jonkinlaisesta sosiaalisen tanssin muodosta, johon voisi tulla mukaan mata-

lalla kynnyksellä ja jossa elävä musiikki olisi tärkeässä osassa. Leija oli osallistunut aiemmin Tanskassa asuessaan Nordisk dans -iltoihin ja törmännyt vastaa-

viin tanssiklubeihin myös keikkamatkallaan Saksassa. Riina oli taas pohtinut Tanssin Talon lähettiläänä erilaisia sosiaalisen tanssin muotoja.

Nordic Dance Helsinki -tanssiklubit ovat suunnattu erityisesti nuorille aikuisille, mutta ovat avoimia toki kaikenikäisille. Aiempaa tanssikokemusta ei tarvita. Tanssimisessa lähdetään aivan alkeista ja syvennetään vähitellen. Kiinnostavuus tanssimiseen löytyy muun muassa musiikin kuuntelusta ja parin kanssa yhteyden löytämisestä monimutkaisten vuorojen tai askelkuvioiden sijaan. Ryhmätansseihin voi osallistua vielä matalammalla kynnyksellä. Tärkeää on tanssin ja musiikin yhteys. Pelimannin tapa soittaa vaikuttaa tanssiin ja vastavuoroisesti toisin päin, Riina ja Leija kertovat.

Uusi, kiinnostava maailma

Nordic Dance Helsinki -tanssiklubilla ei tarvita aiempaa tanssikokemusta.

Tärkeää on tanssin ja musiikin yhteys.

Pelimanni Leija Lautamaja opetteli nuorena tanssimaan ollessaan festivaaleilla soittajana. Nyt aikuisena hän kokee, että perinnemusiikki on saanut merkityksen tanssin kautta.

Tanssilla tuntuu olevan niin Riinan kuin Leijan elämässä tärkeä paikka.

Riina kertoo: ”Tanssi on mun tapa olla.

Olen ihastunut ajatukseen, että tanssijuus on mulle samaa kuin ihmisyys.

On helpointa olla silloin, kun itse tanssii. Miksi en tekisi siis sitä?”. Leija pääsi jo nuorena kiertämään festivaaleja pelimannina ja kun festareilla ei ollut oikein muutakaan tekemistä, hän opetteli siellä tanssimaan. Nyt aikuisena vahva perinnemusiikin osaaminen on saanut merkityksen tanssin kautta.

Tanssi koskettaa Nordic Dance -tanssiklubien osallistujia. Paikalle kaverin suosittelemana tulleen Julia Lindin mielestä on tosi hauskaa, kun pääsee eri-ikäisten ja -taustaisten ihmisten kanssa lähikontaktiin. Paraisilta asti ajaneelle Samuli Välimäelle tanssi on ihan uusi maailma ja kiinnostava: ”Iloisella ja avoimella mielellä tulin!”. Kun ilta on tarpeeksi pitkä ja pystytään luomaan rauhallinen ilmapiiri, ihmisillä on saattanut aueta isompiakin tunteita tanssimisen kautta, Riina pohtii.

Nordic Dance Helsinki osoittaa, kuinka muun muassa Tanhuvakkaan muistiinmerkityillä tansseilla, voidaan tosissaan innostaa ihmisiä, saada heidät solahtamaan yhteen ja unohtamaan hetkeksi itsensä!

13

Tanssimylly pyöritti 39 ryhmää (Petri Kivinen)

T

ampereella huhtikuun puolivälissä järjestetty nuorten ja aikuisten kansantanssikatselmus Tanssimylly tarjoili yhdessä viikonlopussa 39 kansantanssiryhmää Suomen joka kolkasta.

Täysi Sorin sirkuksen sali pääsi katsomaan, mitä kansantanssi tanssilajina monipuolisimmillaan on. Katselmuksessa esiintyneet ryhmät saivat katselmuksessa palautteen osaamisestaan sekä arviointikriteeristöön perustuvan sarjanimeämisen.

Ryhmiä arvioineiden ammattiraatien mukaan esitysten taso tuntuu nousevan vuosi vuodelta – ryhmien taitotaso on kasvanut, esitysten visuaalinen ilme on entistä huolitellumpi kautta linjan ja tasokkaan livemusiikin rinnalle on saatu myös taidokkaita äänimaisemia.

Tutustu tapahtuman yleispalautteeseen ja katso sarjanimeämiset: www.nuorisoseurat.fi/tanssimylly

Tanssimanissa pohditaan kansantanssin rajoja Tanssimania tuo Tampereelle pitkäksi viikonlopuksi kansantanssia uusista näkökulmista. Esitykset ovat tuoreita kansantanssiteoksia, jotka laajentavat genrerajoja moneen suuntaan. Maniapajoissa ja Tanhujalostamo-seminaarissa kaikki pääsevät pohtimaan, miten kansa tanssii ja mikä on kuuminta tällä hetkellä kansanperinteessä ja sen ympärillä.

S

yksyn tanssinvitamiinipakkaus, 14. kerran Tampereella 26.–29.9.2019 järjestettävä uuden kansantanssin ja kansanmusiikin festivaali Tanssimania tarjoaa tuhdin paketin kovaa koulutusta, komeita konsertteja, tuoreita tanssiteoksia, kohtaamisia ja elämyksiä. Ensi vuoden teema, kansanomaiset paritanssit, näkyy myös Tanssimanian ohjelmassa. Työpajatarjonnassa tulossa ovat ainakin ”Tanssijan kehonhuolto ja ergonomia”, ”Liike ja laulu” -työpaja sekä ”Paritanssillinen kurssi lapsille”. Ryhmillä on mahdollisuus entiseen malliin saada myös sparrausta ammattiopettajan joh-

dolla. Tarkemmat työpajatiedot julkistetaan kesäkuun alkuun mennessä.

Tanssimanian konserteista löytyy kauden uusimpia ja koskettavimpia teoksia. Festivaalilla on muun muassa vastikään Vuoden tanssiteko -palkinnon saanut kokoillan tanssiteos Rauha – lottatytön tarina palavasta maasta, jossa kansantanssi ja elävä musiikki kuljettavat katsojan keskelle Lapin sodan riipaisevia kohtaloita. Esityskattaukseen kuuluu myös Anja Rastaan tekstin pohjalta luotu Tanssiteatteri Kamalan tanssiteatteriteoksen ensi-ilta Ihmisen ikävä, jossa kerrotaan lähdöstä ja

Kuva Rau­ha – lot­ta­ty­tön ta­ri­na pa­la­vas­ta maas­ta -tanssiteoksesta. (Kuva: Ari-Matti Huotari)

kotikontujen menettämisestä. Lisäksi nähdään Anna Myllylän dramatisoima Maija ja Arvi Ruuttusen autenttisen sotakirjeenvaihdon pohjalta syntynyt tanssiteos Sun rakkautes tähden.

Konsertit levittäytyvät Tullikamarin Pakkahuoneelta Hällä-näyttämölle ja Kulttuuritalo Laikulta G Livelab Tampereen tiloihin. Konserttien ja työpajojen lisäksi viikonloppuun kuuluu myös Tanhujalostamo-seminaari, perinnelaboratorio, jossa tarkastellaan tanssia uusista näkökulmista.

Tapahtuman yhteydessä järjestetään 12–17-vuotiaiden kansantanssia harras-

tavien nuorten DÄÄNS-tanssileiri, jossa nuoret pääsevät oppimaan uutta ammattitanssinopettajien johdolla. Leiriläiset esiintyvät festivaalisunnuntain konsertissa. Tanssimanian koko ohjelma julkaistaan kesäkuun alussa ja festivaalin konsertti, täysihoito ja koulutuspaketteja voi varata elokuun 2019 loppuun saakka.

Tanssimaniassa valmistaudutaan myös jo 10.–14.6.2020 Tampereella järjestettävään Juhla-Sottiisiin, jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisen kerran järjestetystä kansainvälisestä kansantanssin ja kansanmusiikin tapahtumasta, Pispalan Sottiisista.

Katsastus-juliste-2019.pdf

1

22/04/2019

21.40

Ensi-ilta ti 18.6. klo 19 ke 19.6. klo 19 su 23.6. klo 19 ti 25.6. klo 19 ke 26.6. klo 19

su 30.6. klo 17 ti 2.7. klo 19 ke 3.7. klo 19 pe 5.7. klo 19 la 6.7. klo 17

Liput 18€/17€/12€ ovelta tai puoti.nuorisoseurat.fi ryhmävaraukset: info@ppns.net Halkiantie 24, Halkia, Pornainen ohjaus Tuija Kosonen www.ppns.net

Koskenniskan kesäteatterissa 2019

Katsastus Joni Skiftesvik:

C

M

Y

25.-28.6.

CM

MY

CY

CMY

K

Kesän suurin seikkailu 8-13-vuotialle järjestetään juhannuksen jälkeen Naumin leirikeskuksessa Sysmässä.

Leirillä pääset ratkomaan erilaisia arvoituksia ja tehtäviä niin maalla kuin vedessäkin, osallistumaan työpajoihin, suuriin leirikisoihin ja seikkailuradalle. Lisäksi pääset viettämään elämää omassa teltassa nukkuen, rantasaunassa saunoen ja Päijänteessä uiden iltanuotioita unohtamatta.

Leirin hinta on 130 euroa.

Hinta sisältää ohjelman, ruokailut, vakuutuksen ja kuljetuksen Helsingistä.

Ilmoittautuminen 31.5. mennessä uusimaa.nuorisoseurat.fi tai etelahame.nuorisoseurat.fi Lisätiedot pirita.laiho@nuorisoseurat.fi

Esitysoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry

Mutaveijarit

Uulun sarviseikkailu

Kesän onnellisimmat päivät 8.-14.7.2019 tanssien, leikkien, laulaen ja soittaen!

Ennakkoliput 30.6. saakka edullisemmin: www.tiketti.fi. tai www.lipputoimisto.fi.

Lapset 7-15 v. 9 € / päivä, alle 7-vuotiaille vapaa pääsy! www.kaustinen.net

15

Unelmien supersankarit valtaavat Hetki taiteilijana -konsertit Kuva Riku Suonio

L

uova lava -päiväleirejä on tänä kesänä ympäri Suomea. Luova lava on matalan kynnyksen taidetoimintaa – osallistujilla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta taiteen harrastamisesta.

Luova lava -toiminnan sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki. Leiri-

viikko huipentuu yhteiseen Hetki taiteilijana -konserttiin, jossa leiriläiset ovat valmistaneet esityksen yhdessä ohjaajiensa kanssa. Osallistujien oma luovuus ja osallisuus ovat keskeisiä toiminnan elementtejä.

Kesän 2019 teemana on unelmien supersankarit!

Kesän 2019 Hetki taiteilijana -konsertit Kaupunki

Aika

Paikka

Helsinki

7.6. klo 14

Tiivistämö, Suvilahti

Kuopio

7.6. klo 15

Julkulan nuorisotalo

Imatra

7.6. klo 17

Asemapaikka

Ulvila

7.6.

Ulvilan nuorisoseurantalo

Tampere

7.6. klo 14

Monitoimitalo 13

Kauhava

7.6. klo 14

Härmänkylän nuorisoseurantalo

Klaukkala

7.6.

Nuorisoseurantalo Roinela

Mikkeli 7.6.

Paukkula

Jyväskylä

7.6. klo 15

Korpilahden yhtenäiskoulu

Jyväskylä

7.6. klo 14.30

Keski-Palokan koulu

Jyväskylä

7.6. klo 14.30

Kortepohjan koulu

Jyväskylä

7.6. klo 14.30

Keljon Tapiola

Helsinki

14.6. klo 14

Tiivistämö, Suvilahti

Koski Tl

14.6. klo 15

Nuortentuvan Omppupuutarha

Rovaniemi

14.6. klo 15

Saaren koulu

Klaukkala

14.6.

Nuorisoseurantalo Roinela

Luumäki

14.6. klo 17

Monitoimitalo Toukola

Mikkeli 14.6.

Paukkula

Lahti

14.6. klo 15

Hannunsali

Tampere

14.6. klo 14

Monitoimitalo 13

Jyväskylä

14.6. klo 15

Korpilahden yhtenäiskoulu

Jyväskylä

14.6. klo 14.30

Kuokkalan latoteatteri Kulissi

Jyväskylä

14.6. klo 14.30

Kortepohjan koulu

Jyväskylä

14.6. klo 14.30

Keljon Tapiola

Lahti

20.6. klo 15

Hannunsali

Mikkeli 20.6.

Paukkula

Rovaniemi

Saaren koulu

20.6. klo 15

Mikkeli 28.6.

Paukkula

Joensuu

28.6. klo 15

Nuorisotalo Bobo

Jyväskylä

4.7. klo 14

Keljon Tapiola

Jyväskylä

5.7. klo 13

Mäki-Matin perhepuisto

Juuka

5.7. klo 15

Ellinkulma

Simpele

12.7. klo 15

Simpeleen nuorisoseurantalo

Valkeala

26.7. klo 15.30

Valkealan kirkonkylän nuorisoseurantalo

Valkeala

2.8. klo 15.30

Valkealan kirkonkylän nuorisoseurantalo

Ahlainen

6.8. klo 15

Ahlaisten Nuokkari

Porvoo

9.8. klo 13

Kerkkoon nuorisoseurantalo

Käy katsomassa vapaita paikkoja leireille: www.luovalava.fi

16

Teatterilaivalla kuumia pyörteitä Arvoisat matkustajat, tervetuloa Teatterilaivalle! Ensi syksynä 13.–14.9. Teatterilaivalla seilataan kuumissa tunnelmissa, kun esityskattaus täyttyy toinen toistaan kiinnostavammista esityksistä, työpajoista ja muusta ohjelmasta.

Matti Nykänen – Hyppy sumuun Näyttelijä Tatu Mönttinen käytti koko viime vuoden tutkiakseen maailman menestyneimmän mäkihyppääjän Matti Nykäsen elämää. Loppuvuodesta 2018 kantaesitettiin näytelmä Matti Nykänen – Hyppy sumuun.

Esitys sai kiittäviä arvioita ja suuren suosion, kunnes alkuvuodesta 2019 se muuttui inhorealistisesti hieman turhankin ajankohtaiseksi, kun esityksen päähenkilö siirtyi ajasta ikuisuuteen. Useissa Suomen ammattiteattereissa työskennellyt Mönttinen päätti kuitenkin jatkaa esityksen esittämistä ja Hyppy sumuun onkin kiertänyt kevään aikana ympäri Suomea keräten kiittäviä kritiikkejä ja ilta illan jälkeen salit täyteen.

Matti Nykänen – Hyppy sumuun on kunnianosoitus suurelle urheilijalle. Esitys on lämmöllä ja ymmärryksellä tehty, joten ilolla voimme esitellä teille, hyvät naiset ja herrat: Matti Nykänen – Hyppy sumuun Teatterilaivalla lauantaina 14.9. kello 13.30.

Teatterimyllyn Kuumia aaltoja Mitä tapahtuu, kun kaksi toisilleen tuntematonta Annea tapaa sattumalta karaokebaarissa? Naiset ovat tulleet ravintolaan laulamaan, ja kun kuulutetaan: ”seuraavaksi Anne”, molemmat siirtyvät mikin luokse.

Tästä alkaa kahden Annen hävyttömän hauska ravintolailta. Naiset vaihtavat ajatuksia niin parisuhteista, naiseudesta, lapsista kuin maailman menostakin, laulaen välillä rakastetuimpia karaokehittejä. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua lauluihin. ”Kaikkihan me vähän Anneja ollaan!”

Savonlinnalaisen Teatterimyllyn esityksen on käsikirjoittanut Anne Prokofjeff (mm. Uusi päivä ja Syke) ja sen on ohjannut Ritva Söderström. Rooleissa nähdään Marjo Välimäki, Maarit Honkanen ja Antti Tolvanen.

Kuumia aaltoja nähdään laivalla perjantai-iltana, jolloin meno on kuumimmillaan ja osallistujienkin lauluinto suurimmillaan.

Näyttelijä Tatu Mönttinen esittää Teatterilaivalla kiitellyn esityksen maailman parhaasta mäkihyppääjästä.

Improvisaatiota monesta tuutista Tuttuun tapaan Teatterilaivan sykkeessä nähdään suurta ilottelua, kun lavan valtaavat improvisaatioon hurahtaneet taiturit. Edellisvuoden tapaan Teatterilaivan improkisassa kohtaavat tämän vuoden maakunnallisten improliigojen voittajat. Osallistujia kohtaamiseen saadaan ainakin Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan liigoista.

Turun ylioppilasteatterin improryhmä Läsnäolopakko tuo puolestaan laivalle täysin improvisoidun, yli tunnin kestävän musikaalin, jonka aiheen yleisö saa päättää esityksen alussa. Esityksen konsepti on luotu viime syksynä, ja tähän saakka esitetyt esitykset ovat olleet suuria hittejä. Esitysten aiheina ennen Teatterilaivaa ovat olleet muun muassa talviurheilu, eläintarha ja Ikea.

Teatteri Napakymppi

Savonlinnalainen Teatterimylly viihdyttää teatterilaivan matkaajia perjantai-iltana, kun Kuumia aaltoja valtaa Silja Europan näyttämön.

Perjantai-illan huipentaa Teatteri Napakymppi. Tule seuraamaan, kun teatteri X valitsee itselleen mieluista kumppania ohjaajista A, B ja C. Palkinnoksi ”pariskunta” saa yhteisen koulutusviikonlopun, ja kuten oikeassakin Napakympissä, nähtäväksi jää, johtaako yhteinen viikonloppu pidempään suhteeseen esimerkiksi yhteisen produktion suhteen.

--------Teatterilaivan liput ovat myynnissä. Varaa paikkasi ajoissa syksyn kuumimmalle teatterifestarille! www.teatterilaiva.fi

GROW – Vertaisuus teatterintekijöiden voimavarana Viihtymisen ja esitysten seuraamisen lisäksi Teatterilaivalla pääsee tuulettamaan ajatuksia teatterintekemisestä, kun tarjolla on työpajoja sekä illalla että aamulla.

Haluaisitko toiselta teatterintekijältä tukea näyttelijäntyöhön, tuottamiseen tai muuhun sinua askarruttavaan teatteriteemaan? Tällöin Suomen Harrastajateatteriliiton ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumin työpaja on juuri sinua varten.

Työpajassa sparrataan ja kannustetaan vertaista harrastajateatterintekijää simppeliä GROW-valmennuspeliä pelaten. Lisäksi tutustutaan Harrastajateatteriliiton ja Kansalaisfoorumin pedagogiseen ja taloudelliseen tukeen. Työpajaa ohjaavat tuottaja Mari Saarinen Suomen Harrastajateatteriliitosta ja Minna Lepistö Kansalaisfoorumilta.

17

Teatris 2019 Jyväskylässä T

Lohjalainen Aploodi-teatteri riemastuttaa Jyväskylän yleisöä pitkällä improvisaatioesityksellä.

ämän vuoden Nuori Kulttuurin valtakunnallinen Teatris 2019 -tapahtuma koetaan Jyväskylässä toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Kaupungissa nähdään viikonlopun aikana viisikymmentä nuorisoteatteriesitystä eri puolelta Suomea ja maailmaa, kun aluefestareilta valtakunnalliseen tapahtumaan valitut ryhmät esiintyvät seitsemällä eri näyttämöllä.

Tapahtuma saattaa yhteen 751 osallistujaa, satakunta talkoolaista, viitisenkymmentä raatilaista, sihteeriä ja työpajavetäjää sekä ulkomaalaisia vieraita ja iltaohjelmien esiintyjiä.

Suomen suurimman kulttuurisen nuorisotyön tapahtuman tuottaa Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Tapahtuman katselmuksiin on vapaa pääsy ja katsomot täytetään ovelta ilman ennakkovarauksia.

Taidekoulu Estradi Lappeenrannasta tuo Teatrikseen William Shakespearen klassikon Hamlet.

www.nuorikulttuuri.fi

Lapin Kullat tuo tapahtumaan pohjoista ulottuvuutta esityksellään Taas Maanantai. Ryhmän ohjaajana toimii teatteriagentti Tiina Puljujärvi.

Sanaturbulenssi-ryhmä Helsingin kaupungilta esittää itsekirjoittamansa teoksen Illusionnellisuus.

”Ei haittaa vaikka jännittää, se kuuluu tunnelmaan...”

Juontajan jännitys T

atu Parviainen jr. oli mukana Nuori kulttuuri Teatriksen Kuopion aluekatselmuksessa juontamassa tapahtumaa. ”Se oli ensimmäinen kertani Teatris-tapahtumassa sekä ensimmäinen kerta juontotehtävissä. Minua jännitti, mikä johtui lievästä epävarmuudesta. En tiennyt täysin, miten toimia itsevarmasti lavalla juontaessa ja miten näytöksien vaihto tapahtuu”.

Nuorisoseuralaiseen tapaan tapahtuman järjestelyihin oltiin valmistauduttu perusteellisesti. Kuopion Teatris-aluetapahtuman järjestelysuunnitelmassa oli ohjeet, miten toimitaan siitä lähtien, kun saavutaan tapahtumapaikalle. Tatun päivä alkoi laittamalla kahvila ja infopiste sekä lava ja muut oheistoiminnot toimintavalmiuteen. Juontajat valmistautuivat tehtäväänsä käymällä puhevuorot läpi ja kysellen raadilta, ohjaajilta sekä näyttelijöiltä tunnelmia ja toiveita haastatteluille esitysten jälkeen.

Tatu kuvailee tunnelmaa H-hetkellä: ”Sitten alkoi valmistautuminen näytösten alkuun. Jännitti, yllättävän paljon. Astelimme lavalle ja toivotimme yleisön

tervetulleeksi Teatris-aluekatselmukseen ja kerroimme lyhyesti tapahtuman järjestämisessä mukana olleet tahot, mitä näytökset pitävät sisällään ja mitä aiheita

ne koskettavat. Kun astelimme pois lavalta, isoin jännitys oli kadonnut. Odotimme näytöksen loppua ja palasimme lavalle, mutta huomattavasti itsevarmempana. Haastattelimme nopeasti yleisöä, kerroimme kahvilan antimista ja siitä, milloin väliaika päättyy ja seuraava näytös alkaa. Tämän jälkeen olimme toisen juontajan kanssa entistä itsevarmempia tehtävästämme ja jännitys oli haihtunut kokonaan”.

Myöhempien näytösten jälkeen ohjaajat ja näyttelijät olivat juontajien haastateltavana sillä välin, kun raati mietti valintaansa voittajasta. Jännitys oli käsin kosketeltavaa, kun raati saapui paikalle ilmoittamaan voittajan, joka pääsisi jatkoon valtakunnalliseen, Jyväskylässä järjestettävään Teatris-tapahtumaan.

Kokemusta rikkaampana Tatu kertoo, että juontotehtävä oli erittäin positiivinen kokemus Teatriksen aluekatselmuksessa. Siitä jäi hyvä mielikuva teatterikulttuurista ja tapahtumatyöntekijänä toimimisesta.

Tatu Parviainen Julkulan nuorisotalo

18 Höntsätoiminnassa on kyse harrastamisesta rennolla otteella ja avoimin ovin. Kuvassa hankkeen kokemusasiantuntijana toiminut Tehran Hussu. (Kuva: Mira Simsiö)

Harrastaja tai yhdistysaktiivi – tee osaamismerkillä taitosi näkyväksi!

Teksti Judit Kemppilä

Oletko toisinaan pohtinut sitä, miten paljon tietoja ja taitoja olet vapaa-ajan aktiviteeteillasi kerryttänyt? Miltä kuulostaisi, jos voisit harrastamalla edistää opintojasi? Entä se, jos saisit yhdistystoiminnasta saatuja oppeja todentamalla apua työnsaantiin?

O

pimme valtavasti myös muualla kuin virallisen koulutusjärjestelmän piirissä. Harrastukset ja vapaaehtoistyö voivat kartuttaa tietojamme ja taitojamme monella tapaa. Vapaa-ajan toimissa voi oppia paljon esimerkiksi johtamistaidoista, yhdistystyöskentelystä ja toiminnan organisoinnista – vain muutamia mainitakseni. Miten tunnistaa ja tunnustaa näillä elämänalueilla karttuneet tiedot ja taidot? Uuden mahdollisuuden tähän tuovat virtuaaliset osaamismerkit.

Euroopan Neuvosto on antanut jo vuonna 2012 suosituksen vapaa-ajalla tapahtuvan oppimisen tunnistamisesta. Suosituksen mukaan Euroopan Unionin jäsenvaltioiden tulisi luoda järjestelyt, joilla ihmisten arjessa ja epävirallisissa yhteyksissä hankittua osaamista saataisiin tehtyä näkyväksi. Partiolla ja 4H-järjestöllä on ollut jo omia virtuaalisia osaamismerkkejään. Nuorisoseurat on nyt tuomassa julki oman merkkikavalkadinsa. Tulossa on merkkejä, joilla voi tunnustaa osaamistaan mm. yhdis-

tyksen hallitustehtävien ja tapahtumajärjestelyjen saralla. Yksi merkeistä on myös Höntsä – Silta eteenpäin! -hankkeen vertaisohjaajamerkki.

Höntsä – Silta eteenpäin! -hanke järjestää nuorille vertaisohjaakoulutuksia ja tukee omaehtoisen harrastustoiminnan järjestämisessä koulussa tai vaihtoehtoisesti nuorisotalolla tai harrastusseurassa. Tavoitteena on edistää nuoria osallistavaa matalan kynnyksen kulttuurija liikuntaharrastustoimintaa. Pääasiallisena kohderyhmänä hankkeessa ovat 16–25-vuotiaat nuoret, mutta myös heidän parissaan toimivat harrastetoimijat.

Todistus monipuolisesta osaamisesta

Osallistuja kahvikupin äärellä Höntsä coach -vertaisohjaajakoulutuksessa. (kuva: Eetu Topo)

Hankkeen vertaisohjaajakoulutuksesta nuori saa virtuaalisen osaamismerkin.

Merkkiä haettaessa tehdään myöntämistä edellyttävät oppimistehtävät. Ne toimivat reflektiona niistä aihealueista, joita koulutuksessa on käyty läpi.

Höntsä-hankkeen vertaisohjaajakoulutuksissa sisällöt käsittelevät ohjaajuuden lisäksi mm. osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta sekä matalan kynnyksen mentorointia. Ensimmäiset vertaisohjaajamerkit saadaan maail-

malle toukokuussa, kun pääkaupunkiseudun osahankkeen kevään koulutukset on pidetty. Tekeillä on myös merkki, jonka voi saada tietyn ajan vertaisohjaajana toimittuaan.

Vertaisohjaajamerkki on yhden osaamispisteen suuruinen ja sillä voi hyväksi lukea opintoja. Osaamismerkistä voi olla apua myös työnhaussa, kun koulutusjärjestelmän ulkopuolelta saatu osaaminen on selkeästi todennettavissa. Tulevaisuudessa saamme toivottavasti entistä laajemmin todennettua sitä monipuolista osaamista, jota harrastusmaailmassa ja kolmannen sektorin toimissa kartutetaan. Samalla kehittyy ymmärrys siitä, kuinka paljon annettavaa näillä tahoilla on yhteiskunnalle. Tässä Nuorisoseurat haluaa olla vahvasti mukana.

Kirjoittaja toimii Höntsä – Silta eteenpäin!

-hankkeen projektikoordinaattorina.

Tutustu lisää hankkeeseen: www.hontsa.metropolia.fi

19

E

lokuun viimeinen viikko 26.8.–1.9. on valtakunnallinen harrastusviikko kouluissa. Viikon idea on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuksia kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastustoimintaa.

Harrastusviikolla koulut avaavat ovensa eri harrastusjärjestöille. Paikallisjärjestöt lähtevät viikon aikana kouluille esittelemään toimintaansa oppilaille. Halutessaan koulut voivat järjestää myös ilta- tai viikonlopputilaisuuksia vanhempien mukaan saamiseksi. Koulu voi myös itse suunnitella viikolle omaa ohjelmaa hyödyntämällä suunnittelussa ja toteutuksessa oppilaiden

(Joona Rossinen)

Nuorisoseurat on mukana Valtakunnallisella harrastusviikolla elo-syyskuussa 2019 osaamista ja osallisuutta (esim. harrastusten esittelyä vertaisohjaajatoiminnan avulla, opettajat ja oppilaat yhdessä kokeilemassa eri harrastuksia).

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus sekä Koulussa harrastamisen verkosto ja muut valtakunnalliset harrastustoimintaa toteuttavat järjestöt kannustavat yhteisöjä osallistumaan toiminnan järjestämiseen. Harrastusviikolla on yhteinen ilme ja sen tueksi toteutetaan valtakunnallista viestintää, jotta myös paikalliset nuorisoseurat pystyvät järjestämään toiminnan esittelyn syyskauden alussa.

www.olympiakomitea.fi/seuratoiminta/toimintaa/harrastusviikko

Koulussa harrastamisen verkostossa mukana Suomen 4H-liitto | Koululiikuntaliitto | Liikunnan aluejärjestöt | Mannerheimin Lastensuojeluliitto Nuori Kirkko | Suomen Partiolaiset | Kehittämiskeskus Opinkirjo | Suomen Nuorisoseurat Suomen Olympiakomitea | Suomen Vanhempainliitto

Seurantalojen korjausavustus – aloita hakemus ajoissa!

S

eurantalojen korjausavustusta haetaan vuosittain syyskuun loppuun mennessä. Mikään ei kuitenkaan estä tekemästä ja hankkimasta hakemukseen vaadittuja asiakirjoja hyvissä ajoin, sillä myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Vaadittuja liitteitäkin on sen verran, että kannattaa hoitaa homma etukenossa.

»» Yhdistyksen toimintakertomus, tuloslaskelma, tase ja tilin- tai toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä toimikaudelta sekä yhdistyksen kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio »» Todistus maan omistus- tai hallintaoikeudesta ja rakennuksen vuokrasopimus »» Valokuvia korjaustyön kohteesta sekä rakennuksen ulkoasusta ja sisätiloista sekä vähintään yksi kuva talon juhlasalista »» Suunnitelmat: korjausten kokonaissuunnitelma, rakennustapaselitys, mahdolliset rakennuspiirustukset, kustannusarvio, rakennusalan ammattilaisen laatima kuntoarvio (laajoissa ja vaativissa korjauksissa) »» Jos avustusta haetaan lainan takaisinmaksuun: pankin todistus lainoituksesta ja lainan lyhennyksistä »» Selvitys rakennuksen suojelutilanteesta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta

tu ensisijaisesti perinteisten, vakiintuneessa käytössä olevien seurantalojen välttämättömiin korjaustöihin.

Lisätietoja seurantalojen korjausavustuksen hakemisesta, ehdoista, käytöstä ja muista asioista löydät Kotiseutuliiton sivuilta osoitteesta: kotiseutuliitto.fi/seurantalot/seurantalojen-korjausavustus (Ville Suhonen)

Hakemukseen vaaditut asiakirjat

Seurantalojen korjausavustuksilla on tarkoitus säilyttää seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä, mahdollistaa talojen erityispiirteet säilyttävä korjaaminen ja käytettävyyttä parantavat välttämättömät muutostyöt. Avustus on tarkoitet-

20 Merkkien saajat 1.1.–15.5.2019

Miten palkita vapaaehtoisia?

Teksti Henna Liiri

K

evään päätteeksi monissa seuroissa mietitään otsikon kysymystä. Nuorisoseuroissa on paljon erilaisia tapoja kiittää ja palkita vapaaehtoisia heidän tekemästään arvokkaasta työstä. Kokosimme yhteen erilaisia tapoja – valitse näistä tai keksi itse vielä uusia tapoja!

8. Tilaa puodista lahja

1. Sano se ääneen

9. Järjestä yllätys

Ehkä tärkein ja merkittävin palkitsemisen muoto on aito kiitos, jonka joku sanoo, kun siihen on aihetta.

Muista antaa positiivista palautetta välittömästi aina kun siihen on aihetta. Sillä mennään jo pitkälle!

Yllätys voi olla pieni lappu pöydällä, kukkakimppu tai vaikka talkooporukalle järjestetty retki. Pieni vaivannäkö ja salamyhkäisyys nostavat homman vielä uuteen arvoon.

2. Ansio- ja tunnustusmerkit Perinteinen ja virallinen tapa on hakea ansioituneelle ja ahkeralle vapaaehtoiselle ansio- tai tunnustusmerkkiä.

Ansiomerkit myönnetään erityisesti nuorisoseuratoimintaa kehittävästä järjestöllisestä toiminnasta ja tunnustusmerkit sitoutuneesta omasta harrastustoiminnasta. Samalle henkilölle voidaan myöntää merkkejä molemmista sarjoista. Sarjat ovat keskenään samanarvoiset.

3. Hermanni ja Hermanska-arvonimet

Monesti miettii, että mitä ihmettä sitä voisi antaa lahjaksi vapaaehtoiselle. Kurkkaa Nuorisoseurojen Puoti-verkkokauppaan ja tilaa vaikka Nuorisoseuralaseja tai hupparit koko porukalle oman seuran logolla!

10. Tunnusta julkisesti On myös hyvä tuoda onnistumisia ja arkista aherrusta erilaisissa vapaaehtoistehtävissä esiin. Muista kiittää ja tehdä näkyväksi tätä seuran eteen annettua panosta esille puheissa erilaisissa tilaisuuksissa. Vapaaehtoisia voi myös nostaa esille omassa viestinnässä esim. esittelemällä toimijoita somessa tai tekemällä heistä ja heidän toiminnastaan jutun vaikka paikallislehteen. Voit myös osallistua #nskiitos-kampanjaan kiittämällä jotakuta omalla nuorisoseurapolullasi vaikuttanutta henkilöä.

H-arvonimen voivat saada yli 50-vuotiaat nuorisoseuratoiminnassa mukana olleet ja nuorisoseuratoimintaan merkittävästi vaikuttaneet nuorisoseuraveteraanit ja nuorisoseuratoimintaa merkittävällä tavalla tukeneet sidosryhmien edustajat.

Kultainen tunnustusmerkki Jokela Irja Haminankylän Nuorisoseura Järvinen Reijo Haminankylän Nuorisoseura Ojala Urpo Haminankylän Nuorisoseura Hopeinen ansiomerkki lehvillä Kaipiainen Heli Alapitkän Nuorisoseura Lämsä Alpo Multasniemen Nuorisoseura Mikkonen Seija Alapitkän Nuorisoseura Saastamoinen Salme Alapitkän Nuorisoseura Tarvainen Jouni Alapitkän Nuorisoseura Unnaslahti Seppo Kuhmoisten Nuorisoseura Hopeinen ansiomerkki Arvonen Kirsi Heikkilä Teuvo Kuukasjärvi Riina Ounaslehto Siina Ruuskanen Matti Yli-Tepsa Merja

Pitkäjärven Nuorisoseura Alapitkän Nuorisoseura Jutarinki Jutarinki Alapitkän Nuorisoseura Jutarinki

Hopeinen tunnustusmerkki lehvillä Komu Aira Alapitkän Nuorisoseura Majanen Irja Vaskiveden Nuorisoseura Simola Riitta Haminankylän Nuorisoseura Hopeinen tunnustusmerkki Jokinen Marja-Liisa Haminankylän Nuorisoseura Juhola Pirkko Haminankylän Nuorisoseura Lehtiniemi Anna-Liisa Haminankylän Nuorisoseura Mehtonen Anneli Alapitkän Nuorisoseura Miettinen Pauli Alapitkän Nuorisoseura Mäkinen Erkki Vaskiveden Nuorisoseura Olkinuora Sirpa Vaskiveden Nuorisoseura Ruuskanen Sinikka Alapitkän Nuorisoseura Kuparinen ansiomerkki lehvillä Hartikainen Matti Alapitkän Nuorisoseura Manninen Teija Jutarinki Sipola Satu Jutarinki Vainikainen Helena Alapitkän Nuorisoseura

4. Ehdota vuoden tunnustuksen saajaksi Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain vuoden nuorisoseuran, nuorisoseuralaisen ja ohjaajat sekä vuoden tanssiteon, teatteriteon sekä Hermannin. Myös aluetoimistot jakavat omalla alueellaan tunnustuksia.

Tee hyvä toiminta näkyväksi ja tee omat ehdotuksesi.

Kuparinen ansiomerkki Mattanen Laura Jutarinki Kuparinen tunnustusmerkki lehvillä Ryynänen Pekka Alapitkän Nuorisoseura Salmi Merja Alapitkän Nuorisoseura

5. Järjestä juhlat tai karonkka

Kuparinen tunnustusmerkki Koivukangas Heli Jutarinki Patrikainen Birgitta Alapitkän Nuorisoseura

On hyvä muistaa juhlia, silloin kuin on sen aika! Urakan päätteeksi tai onnistumisen jälkeen voi keittää kakkukahvit tai järjestää kunnon juhlat vapaaehtoisille.

Hyvä tunnelma ja yhteisöllisyys innostaa edelleen!

6. Tarjoa elämys Mitä jos kustantaisitte kesäteatteriporukalle matkan Teatterilaivalle? Tarjoaisitteko nuorelle apuohjaajalle kansantanssiohjaajakoulutuksen? Nauttisitteko johtokunnan kanssa teatteri-illasta seuran piikkiin?

7. Myönnä todistus tai diplomi Todistus tehdystä vapaaehtoistoiminnasta on monelle arvokas dokumentti haettaessa opiskelu- tai työpaikkaa. Vapaamuotoisempien diplomien keksiminen ja myöntäminen voi olla myös hauska tapa – kuka on seuranne vuoden innostaja tai talkooleipuri? Nuorisoseurojen työkalupakista löydät valmiin todistuspohjan todistukselle.

Kultainen ansiomerkki Rantala Jaakko Kansalaisfoorumi Saastamoinen Leo Alapitkän Nuorisoseura

Marika Lindroos sai Etelä-Hämeen ja Uudenmaan kiertopalkinnon Vuoden kansantanssiohjaajajana.

Marika ohjaa Mateissa ja Maijoissa Hollolassa.

(Kuva: Pirita Laiho)

H-arvo Alho Merja Arvela Simo Back Pirjo Havunen Jorma Hännikäinen Ari Hännikäinen Sirkku Kestikevari Tuula Kettunen Minna Leinonen Merja Mansikkamäki Paavo Rajala Tatu Rautiainen Merja Seppi Pirkko Tilja Seppo Torkko Hilkka Tuomela Jaakko Vainikainen Risto

Laihian Ylipään Nuorisoseura Satakunnan H-kilta Laihian Ylipään Nuorisoseura Laihian Ylipään Nuorisoseura Kuivalan Nuorisoseura Kuivalan Nuorisoseura Laihian Ylipään Nuorisoseura Alapitkän Nuorisoseura Jutarinki Laihian Ylipään Nuorisoseura Nivalan Nuorisoseura Alapitkän Nuorisoseura Laihian Ylipään Nuorisoseura Liakan Nuorisoseura Laihian Ylipään Nuorisoseura Laihian Ylipään Nuorisoseura Alapitkän Nuorisoseura

21

Viestinnän palvelulupaus

nuorisoseuroille Olemme kevään aikana kehittäneet nuorisoseuroille tarjottavia jäsenpalveluja viestinnän osalta ja koonneet tekemäämme työtä yhteen osoitteeseen! Lupaamme jäsenyhdistyksillemme tukea ja neuvontaa, graafisen ilmeen, viestinnän tukimateriaaleja, viestintämateriaalien tuottamista, koulutusta, tiedon levittämistä eri kanavissa sekä kotisivut ja viestinnän ohjelmistoja jäsenetuhintaan. Tutustu palvelulupaukseemme!

Tukea ja neuvontaa

Graafinen ilme

Aluetoimistot ja tiedottaja antavat tukea ja neuvontaa paikallisille seuroille viestinnän toteuttamisessa.

Viestintälupaus ja materiaalit löytyvät kotisivuiltamme.

Kannustamme nuorisoseuroja hyödyntämään liiton luomaa kaikille nuorisoseuroille yhteistä graafista ilmettä.

Graafinen ohjeistus löytyy työkalupakistamme.

Tukimateriaalit

Viestintäkanavat toiminnan tukena

Palvelemme nuorisoseurojen viestintää työkalupakin viestinnän työkaluilla, joita kehitetään koko ajan. Olemme helpottaneet jäsenpalvelujen saatavuutta ja koonneet myös koulutusmateriaaleja materiaalipankkiimme seurojen käyttöön.

Sitoudumme välittämään tietoa seuran toiminnasta sille sopivassa kanavassa. Lähetä meille tiedot nuorisoseurasi tapahtumasta tai toiminnasta kotisivuiltamme löytyvän lomakkeen kautta ja me jaamme tietoa edelleen!

Viestintämateriaalien tuottaminen

Kotisivut paikallisseuroille

Teemme mahdollisuuksien mukaan nuorisoseurojen käyttöön räätälöityä viestintämateriaalia. Onko seurassasi tarve julisteelle tai esitteelle? Lähetä meille viesti osoitteeseen graafikko@nuorisoseurat.fi.

Tarjoamme nuorisoseuroille mahdollisuuden jäsenetuhintaan ottaa käyttöön graafisen ilmeen mukaiset kotisivut.

Tsekkaa hinnat ja tarkemmat ohjeet kotisivuiltamme.

Viestinnän koulutus

Viestinnän ohjelmistot jäsenetuhintaan

Järjestämme vuosittain viestinnän koulutusta nuorisoseuratoimijoille ja kokoamme koulutusaineistot työkalupakkiimme.

Seuraa ilmoitteluamme koulutuksista. Kaikki materiaali tulee jakoon myös materiaalipankkiin, josta voit napata aineistoja oman opiskelusi tueksi tai vaikka oman johtokunnan seminaariin.

Neuvottelemme nuorisoseuran viestintää tukevia sopimuksia palveluihin ja ohjelmistoihin, joita seurat voivat halutessaan ottaa käyttöön. Löydät kaikki nämä tiedot kootusti palvelulupauksen kotisivulta. Kuulemme mielellämme myös sinun ideasi tarvittavasta palvelusta!

Palvelulupauksen ja kaikki materiaalit löydät kotisivuiltamme osoitteesta

www.nuorisoseurat.fi/palvelulupaus

P Y H S I V A P A A E H T O I S U U S S R H E O U A Q A U T T A M I N E N Y H M U T D L V V I E Y U R D T X K M X Y M O R E K I S T E R Ö I T Y M I N E N S I N O I W D X E X A P X O T C S B R J I S I J S C A Y S G S R I J Z T E K N C L O A D Ö U A M V G O O P P I M I N E N L I R K A B R V U U K J U E S H S Z R W S E V K A O I K E U D E N M U K A I S U U S O I I J I N K Q C K E I I W Y X B I I U I N Y K S I L Ö S T O V R A I N O M E D S T J M U S J S Z I L H A V I E Z C H T U F T U U M O S A L L I S T U M I N E N U

Mitä ovat solidaarisuusprojektit?

Solidaarisuusprojektit ovat 18–30-vuotiaiden nuorten käynnistämää, kehittämää ja toteuttamaa toimintaa. Projektin toteuttavat nuoret ottavat vastuuta, tarttuvat toimeen ja sitoutuvat positiiviseen muutokseen omassa yhteisössään. Projektit edistävät solidaarisuutta ja keskittyvät selkeästi määriteltyyn aiheeseen, jonka ympärille ryhmäläiset rakentavat toimintaa. Solidaarisuusprojektit toteutetaan paikallisesti, mutta aiheet liittyvät Euroopan laajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Solidaarisuusprojektin toteuttaa vähintään viidestä nuoresta koostuva ryhmä, ja projekti kestää 2–12 kuukautta. Hakuaikoja on kolme kertaa vuodessa, ja tukea saa projektin toimintakuluihin 500 € / kk.

Kiinnostuitko? Katso lisää täältä! https://ec.europa.eu/youth/solidarity-corps/solidarity-projects_en

U Q D S Y R J I M Ä T T Ö M Y Y S O Y S Ruudukon piilosanat: moniarvoisuus, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus, syrjimättömyys, vapaaehtoisuus, yhteisö, yksilö, projekti, Eurooppa, oppiminen, auttaminen, osallistuminen, rekisteröityminen

Y U J P U B R J L T E O E U R O O P P A

Kolahtiko? Katso vastaukset oikealta!

Koko ohjelma:

23

silta pyykkipojat pois ja samalla suojella omia pyykkipoikia.

Pelistä joutuu pois, kun omissa vaatteissa ei ole enää pyykkipoikia kiinni. Toisilta saatuja pyykkipoikia ei saa uudelleenkiinnittää omiin vaatteisiin.

Herneiden poiminta pyykkipojilla Kaadetaan astiaan tai lakanan päälle herneitä. Joukkueen tehtävänä on kerätä mahdollisimman paljon herneitä pyykkipojilla kulhoon kahden minuutin aikana.

MÖLKKYTEHTÄVIÄ Joukkuekisa

Lajit Hannu Nipuli teksti ja kuvat Pirita Laiho

KESÄKISAILUJA Kesällä voi tehdä muutakin kuin ottaa aurinkoa ja uida.

Tässä helposti toteutettavia pieniä kisalajeja, joita voi tehdä vaikka perheen kesken mökillä tai kaveriporukalla.

Hauskoja kesäpäiviä! #nuorisoseurat #tekemisenriemua

TIKKALAJIT

PALLOTEHTÄVIÄ Pihacurling Maahan on piirretty esim. kolme ympyrää, jotka on pisteytetty. Pallo heitetään kohti ympyrää, ja vierivä pallo on pyrittävä saamaan pysähtymään ympyrän sisälle. Pisteitä saa sen mukaan, minkä ympyrän sisälle pallo jää.

Tikanheitto, tikkataulu maassa

Tennispallon heitto ja kiinniotto ämpärillä (pareittain)

Sovitaan, montako tikkaa kukin heittää. Tikkataulu laitetaan maahan, ja jokainen heittää vuorollaan. Lasketaan pisteet.

Parin toisella jäsenellä on esim. neljä tennispalloa ja toinen seisoo vähän matkan päässä ämpärin kanssa. Toisen tehtävä on heittää tennispallo ämpäriin niin, että se jää ämpäriin pomppaamatta pois. Heittäjän ja kiinniottajan välissä voi olla esim. lentopalloverkko tai naru, jonka yli pallot on heitettävä.

Asetetaan keilat kahdelle viivalle. Etummaiselle viivalle keilat 1–6 ja takimmaiselle viivalle keilat 7–12. Ryhmän tehtävän on kaataa keilat numerojärjestyksessä.

Joukkue menee jonoon mölkkykaaren tai heittoviivan taakse. Jokainen heittää vuorollaan ja yrittää kaataa keilat numerojärjestyksessä. Heittäjä hakee aina mölkyn sen heitettyään ja tuo sen seuraavana jonossa olevalle. Heittäjä nostaa myös pystyyn vahingossa kaatuneen keilan.

Taitoheittomölkky Asetetaan keilat eri järjestykseen ja sanotaan, mikä keiloista tulee kaataa. Esim. asetetaan vierekkäin keilat 1, 2 ja 3 ja keskimmäinen keila numero 2 tulee saada heitettyä nurin tai asetetaan keilat 3 ja 4 vierekkäin ja keila 5 niiden taakse jolloin pyrimään kaatamaan keila 5 jne.

KÄPYLEHMÄKISA Tehtävän tavoitteena on rakentaa esim. kolmen minuutin ajan nelijalkaisia käpylehmiä, jonka jälkeen pisin jono voittaa.

Tarkkuusheitto Kahden puun väliin viritetään iso lakana ja tehdään siihen muutama reikä. Vaihtoehtoisesti asetetaan maahan useita ämpäreitä. Tarkoituksena on heittää palloa joko lakanan reikiin tai ämpäreihin. Lisää vaikeutta saadaan, jos pallo täytyy lyödä esim. tennismailalla. Voidaan käyttää myös sulkapallomailaa ja -palloa.

Tikanheitto, narussa olevat ilmapallot rikki

FRISBEEN HEITTO

Tarvitaan ilmapalloja, jotka roikkuvat esim. pyykkinarussa.

Jokainen pyrkii vuorollaan heittämään ilmapallon tikalla rikki.

Heitetään frisbee yhdessä sovittuun maaliin tai käydään frisbeetä heittäen läpi jokin tietty reitti.

HÖYHENLAJIT

TULITIKUNHEITTO

Höyhenen pitäminen ilmassa puhaltamalla

Heitetään tulitikkua tms. mahdollisimman pitkälle.

Tavoitteena on pitää puhaltamalla höyhen mahdollisimman kauan ilmassa. Se, jonka höyhen on pisimpään ilmassa, on voittaja.

Höyhenviesti Jaetaan osallistujat joukkueisiin. Joukkueen tehtävänä on kuljettaa höyhen puhaltamalla yhdessä sovitun matkan mahdollisimman nopeasti niin, ettei höyhen putoa maahan.

ILMAPALLOLAJIT Pallo jalkojen välissä (voidaan tehdä myös halolla) Jokainen puhaltaa itselleen ilmapallon ja solmii sen kiinni.

Sen jälkeen pallo asetetaan jalkojen väliin ja kuljetaan yhdessä sovittu matka. Pallo ei saa pudota tai kulkeminen on aloitettava alusta.

Ilmapallon kuljetus Kuljetetaan ilmapalloa ilmassa pomputellen paikasta toiseen. Matkalle voi asettaa esim. hulavanteen tms. jonka läpi pallo täytyy kuljettaa.

Pariviesti ilmapallolla Jokaiselle parille annetaan yksi ilmapallo. Parin tulee kuljettaa ilmapallo vatsojensa välissä paikasta toiseen. Palloon ei saa koskea käsin.

VESILAJEJA Omenanpoiminta Poimitaan kelluvia omenoita suulla vadista, jossa on vettä.

Vedenkanto

PIIRUSTUSTEHTÄVÄ

Kaikille osallistujille annetaan pienet kipot, esim. jogurttipurkit tms. ja asetetaan sopivan matkan päähän ämpäri.

Tehtävänä on kantaa esim. järvestä vettä ämpäriin niin kauan, kunnes ämpäri on täynnä.

Ryhmä asettuu jonoon, ja jonon viimeinen saa piirustuksen. Tämä piirtää sen sormella seuraavan selkään, joka taas piirtää sen seuraavan selkään... Kunnes jonon etummainen piirtää kuvan lopulta paperille. Eniten oikein saanut ryhmä voittaa.

Vesiviesti

HULAVANNE

Kaikille osallistujille annetaan pienet kipot, esim. jogurttipurkit tms. ja asetetaan sopivan matkan päähän ämpäri.

Joukkueen tehtävänä on siirtää kippoja tai vettä kiposta toiseen niin kauan, kunnes ämpäri on täynnä. Henkilöt itse pysyvät paikallaan.

Vanneringissä lapset asettuvat piiriin käsi kädessä, ja joidenkin käsien ympärille asetetaan vanne. Sitten lasten täytyy kaikkien pujottautua vuorollaan vanteen läpi mahdollisimman nopeasti. Annetaan kaksi minuuttia aikaa ja lasketaan, kuinka monta lasta ehtii mennä vanteesta läpi siinä ajassa.

PYYKKIPOIKATEHTÄVIÄ

SOKKORATA (neuvoja vaihtuu)

Tehtävän tarkoituksena on irrottaa pyykkipoikia narulta hampailla tai vaihtoehtoisesti kiinnittää niitä esim. puuhun.

Tehtävän tarkoituksena on kulkea pisteestä A pisteeseen B ja takaisin. Joukkue on jaettu puoliksi. Toiset lähtevät A:sta ja toiset B:stä. Ryhmällä on silmät sidottuna, paitsi neuvojalla. Kuljetaan rata läpi niin, että yksi kulkee sokkona ja yksi neuvoo. Radan läpi päässyt siirtyy neuvojaksi. Näin jatketaan, kunnes kaikki ovat kulkeneet radan läpi.

Joukkuekisa Jokaiselle osallistujalle annetaan viisi pyykkipoikaa, jotka saa kiinnittää omiin vaatteisiin. Tehtävänä on saada toi-

24

Lyhyesti Koko Suomi tanssii Sottiisia – Museovirasto tukee kansanomaista paritanssia

(Petri Kivinen)

Kansanomainen paritanssi on nostanut viime vuonna päätään eri puolilla Suomea. Paritanssin ympärille on avautunut uudenlaisia tanssitupa-avauksia ja eri festivaaleilla on ilmiön ympärille rakentunut uudenlaista, yleisön mukaan ottavaa ohjelmaa.

Kansanomainen paritanssi on osa suomalaista elävää kulttuuriperintöä. Museovirasto vauhdittaa kansanomaisen paritanssin leviämistä rahoittamalla Koko Suomi tanssii sottiisia -hanketta. Hankkeen aikana kehitellään matalan kynnyksen paritanssiopetuksen pedagogiikkaa sekä kokeillaan erilaisia muusikoita ja tanssijoita törmäyttäviä työpajoja, tupia ja seminaareja. Museovirasto rahoitti hanketta aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin varatusta määrärahasta. Virasto rahoitti 12 hanketta, joista kolme oli suoraan kansantanssin ja kansanmusiikin ytimessä.

Nuorisoseurojen paritanssihankkeen työpajat säteilevät ainakin Kalenoihin kesäkuussa Lappeenrannassa, heinäkuussa Härmän Pelimannipäivillä ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla sekä Tanssimaniassa lokakuussa Tampereella. Hankkeen jälkeen opetusmenetelmät, tanssitupamallit ja parhaat vinkit levinnevät halki Suomen.

Passeja, patereita ja iskuja Ns-volleyssa Iisalmessa Kiuruveden Nuorisoseura otti ykköspaikan kahdessa miesten sarjassa Iisalmessa huhtikuun lopussa pelatussa Nuorisoseurojen SM-lentopalloturnauksessa, NS-volleyssa. Naisten sarjan voitti Huttukylän Nuorisoseura ja sekasarjan Sonkakosken Nuorisoseura.

Tulokset Miehet D-sarja

Miehet B-Kilpasarja

1. Kiuruveden Nuorisoseura 2. Vänninmäen Nuorisoseura Fair play -pelaaja: Lassi Huttunen, Kiuruveden Nuorisoseura Voittajajoukkue: Saku Myllynen, Lassi Huttunen, Jani Laukkanen, Unto Remes, Perttu Kastarinen, Eero Tuorilainen, Hannu Niskanen.

1. Kiuruveden Nuorisoseura 2. Jalkarannan Nuorisoseura Fair play -pelaaja: Seppo Hotokka, Jalkarannan Nuorisoseura Voittajajoukkue: Matti Kananen, Jouna Knuutinen, Jouni Knuutinen, Saku Myllynen, Lassi Huttunen ja Perttu Kastarinen

Sekasarja

Miehet C-Harrastussarja

1. Sonkakosken Nuorisoseura 2. Kiuruveden Nuorisoseura Fair play -pelaajat: Sari Leiviskä, Kiuruveden Nuorisoseura ja Antti Luukkonen, Sonkakosken Nuorisoseura Voittajajoukkue: Ilpo Partanen, Antti Luukkonen, Tevo Sirviö, Lassi Tissari, Matti Heiskanen, Rami Kortelainen, Sanna Marin, Pirjo Koponen, Lea Kumpulainen ja Elina Koskela

1. Perttula-Uotilan Nuorisoseura 2. Jalkarannan Nuorisoseura 3. Vieremän-Niemisten Nuorisoseura 4. Katajamäen Nuorisoseura 5. Kihniön Nuorisoseura Fair play -pelaaja: Raimo Koivula, Kihniön Nuorisoseura ja Tsemppari-pelaaja Pasi Kauppinen, Vieremän-Niemisten Nuorisoseura Voittajajoukkue: Jouko Ilola, Ari Heikkilä, Joni Lakanen, Jari Virtanen, Jari Helgren, Jaakko Huhta, Tommi Åström ja Markus Åström

Naiset C-Harrastussarja 1. Huttukylän Nuorisoseura 2. Nuorisoseura Nuori Iisalmi Fair play -pelaaja: Krista Lapinkoski, Nuorisoseura Nuori Iisalmi Voittajajoukkue: Kaisuleena Joenväärä, Kati Rytinki, Katja Heikkinen, Susa Nikula, Marjut Salmela ja Heli Kälkäjä

Miesten C-sarjan mitalistijoukkueet Perttula-Uotilan, Jalkarannan ja Vieremän-Niemisten Nuorisoseurat.

Tanssiralli palaa Sottiisiin Lasten ja nuorten kansantanssikatselmus Tanssiralli järjestetään kesäkuussa 2020 osana Pispalan Sottiisia. Sottiisi juhlii ensi vuonna 50-vuotista taivaltaan, ja lasten ja nuorten raikkaat esitykset tuovat osaltaan ilmi kansantanssin elinvoimaisuutta ja jatkuvuutta.

Lisää paljastuksia Pispalan Sottiisista luvassa vielä toukokuussa – pysy kuulolla!

Turnauksen järjestelyistä vastasivat Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto ja Ylä-Savon Lentopalloerotuomarit. Ensi keväänä turnaus pelataan Iisalmessa 18.4.2020.

Naisten C-sarjan mitalistijoukkueet Huttukylän Nuorisoseura ja Nuorisoseura Nuori Iisalmi.

HEI NUORISOSEURAN JÄSEN, saat kotimaan hostellikortin ilmaiseksi!

Säästät 10 % majoituksesta Suomen hostelleissa ja saat muita matkailuetuja sekä vinkkejä edulliseen ja yhteisölliseen matkailuun.

Tilaa kotima a hostellikorttin osoitteessa:

hostellit.fi

Nuorisoseurat on Kansalaisfoorumin jäsenjärjestö ja sen kaikki palvelut ovat jokaisen nuorisoseuran käytettävissä.

Kansalaisfoorumi tarjoaa koulutusta, tietoa, tukea ja muita palveluita kulttuuri- ja kansalaistoimintaan. Katso lisää kansalaisfoorumi.fi.

25

(Annie Spratt / Unsplash.com)

WEBINAARI ELI VERKKOLUENTO HELPPOA, RENTOA JA TEHOKASTA OPPIMISTA Kansalaisfoorumi toteutti neliosaisen webinaarisarjan yhdistyksen hallinnosta kevätalven 2019 aikana. Verkkoluentojen kuuntelijat saivat tietoa tilinpäätöksistä ja kokoustekniikasta sekä hallituksen järjestäytymiseen liittyvän tietopaketin ja ohjeita verotusasioissa.

Marika Kleimola, Kirsi Mäki, Pia

läläisten käyttöön ja toiminta nousi aivan

Marjamaa ja Anne Välimäki osallis-

eri tasolle yhdessä hetkessä.

KOULUTTAJA KAIPAA VUOROVAIKUTUSTA

joilla on vähäinen. Kun puhuu vain mikrofoniin ilman katsekontaktia kuulijoihin,

tuivat kaikkiin webinaarisarjan luentoihin.

”Kansalaisfoorumin webinaarit ovat

Webinaarien kouluttajan Tuula Hyys-

alkaa helposti epäillä, onko onnistunut esit-

Kysyimme heiltä, miksi he kokivat webi-

kiinnostaneet minua, koska toiminnan

tinmäen mielestä aiheiden rajaus on tär-

tämään asiansa ymmärrettävästi.”

naarit hyväksi tavaksi oppia uutta.

laajentuessa tulee vastaan jatkuvasti uusia

keää, jotta parin tunnin aikana ehtii pintaa

asioita, joita ei ole aikaisemmin tarvin-

syvemmälle.

OLENNAINEN TIETO NOPEASTI JA TIIVIISSÄ PAKETISSA

Tulevissa webinaareissa Tuula toivookin, että kuulijat käyttäisivät rohkeasti we-

nut huomioida. Verrattuna siihen, että oli-

”Tavoitteenani oli antaa konkreettisia

binaarien yhteydessä olevaa chat-mah-

sin hankkinut webinaareissa jaetun tiedon

ohjeita osallistujien omaan yhdistystoi-

dollisuutta myös pieniin kommentteihin.

muuta kautta, on webinaari opiskelutapa-

mintaan. Jokainen webinaari oli oma itse-

Se rauhoittaa esittäjää tuoden mukanaan

”Verrattuna siihen, että olisin hankkinut

na nopeampi. Kaikki olennaiset asiat on

näinen kokonaisuutensa, ja niistä oli help-

vuorovaikutuksen tunnun.

jaetun tiedon muuta kautta, webinaari on

koottu tiiviiseen pakettiin”, hän toteaa.

po ’shoppailla’ juuri itselle tarpeellista tie-

opiskelutapana helppoa ja rentoa”, vasta-

rajallinen ja internet on täynnä monenlais-

ERILAISET TOTEUTUKSET PARANTAVAT OSALLISTUMISMAHDOLLISUUKSIA

ta tietoa ja ’tietoa’ ”, toteaa Pia.

”Webinaari on opiskelutapana hyvä, tar-

si Marika. ”Aikani surffata oikeaa tietoa etsien on

”Sessioista on saanut hyvän käsityk-

peellinen ja virkistävä vaihtoehto. Totta

sen siitä, mitä on oleellista aiheesta tietää.

kai tarvitaan myös lähiopetusta ja osallis-

Saatu materiaali tukee asian kertausta ja

tumista koulutuksiin paikan päällä. Erilai-

yksityiskohtien tarkistamista jälkeenpäin

set koulutusten toteutustavat eivät minus-

sekä vapauttaa seuraamaan webinaaria

ta kilpailekaan toistensa kanssa, vaan li-

ajatuksen kanssa sen sijaan, että kiirehtisi

säävät osallistumismahdollisuuksia. Saa-

koko ajan kirjoittamaan asioita muistiin”,

maani tietoa käytän myös kouluttaessani

hän jatkaa.

jäsenyhdistyksiämme”, kertoo A-kiltojen

Anne Kaukolan kyläseurasta kertoo,

toa aina pari tuntia kerrallaan.” ”Webinaaritilanteessa kouluttajan haas-

Webinaarikokemukset kokosi Tuula Hyystinmäki.

teena on se, että vuorovaikutus verkkolin-

KANSALAISFOORUMIN 2019 SYYSKAUDEN WEBINAARIT 9.10. Yleishyödyllinen yhdistys ja verotus (klo 18.00–19.30) 6.11.

liitossa työskentelevä Kirsi.

Yhdistys yhteiskuntaan ja kansalaisiin vaikuttajana (klo 18.00–19.30)

ILMOITTAUTUMISET kansalaisfoorumi.fi/koulutukset

että kyläseura osti juuri entisen koulun ky-

HARRASTAJATEATTERIFESTIVAALI KOUTA RANTAUTUU TERVOLAAN KOUTA-teatterifestivaali järjestetään tänä vuonna Tervolassa 27.–29.9. Kansalaisfoorumin, Tervolan kunnan ja nuorisoseuran sekä Harrastajateatteriliiton järjestämän viikonlopun aikana Tervolassa nähdään useita harrastajateatteriesityksiä Lapista ja Koillismaalta.

Tapahtumaa tekemässä on joukko vapaaehtoisia ja paikallisia yrityksiä. kansalaisfoorumi.fi/kouta

26

Kolumni

Ovet auki S

uomen Nuorisoseuroissa on suunniteltu pidettäväksi seurantalopäivä 7.–8.9. Se on eräänlainen avoimien ovien päivä, jolloin seurat voivat esitellä toimintaansa. Ainahan nuorisoseuroissa on ovet auki uusille tulokkaille, jotka haluavat jakaa organisaation arvot ja toimia siinä mukana. Olemme perhejärjestö, jonka siipien suojassa viihtyvät sekä vauvat että vaarit.

Nyt on tarkoitus tehdä toimintaamme tunnetuksi ja houkuttelevaksi uusille sukupolville. Nostetaan lippu salkoon, laitetaan viestejä kauppojen ilmoitustauluille, rummutetaan asiaa somessa ja ujutetaan paikallislehteen juttu avoimista ovista.

Tule nauttimaan kupponen hyvää nuorisoseurakahvia ja pelaamaan korttia nuorisoseurapakalla. Tutustu seuran toimintaan 52 suuren kortin avulla, joissa on kuvattu hauskasti seuran erilaisia toimijoita, kuten somettaja, ohjaaja, talonmies ja talkoolainen. Isois-

ta korteista heikompinäköinenkin erottaa kuvat toisistaan. Olisiko joku kuvan toimista kiinnostava?

Tarjotaan toinenkin kupillinen kahvia. Eikä meillä lasketa, vaikka otat kolmannen nisupalan ja katsottaisiinko näitä kortteja vielä lisää? Puoli pakkaa yhdelle on liikaa. Huomasin, että minullakin on vielä viisitoista virkaa, vaikka kymmenen olen jo osannut antaa muille.

Nuorisoseurantalolla voi esittää toimintaa ihan fyysisesti. Tanssivissa seuroissa näytetään muutama helppo askelkuvio ja muutama vaikea, jotta voidaan kertoa, että täällä voi myös kehittyä.

Musiikki voi olla omin voimin tuotettua. Yhtyeeseen mahtuu aina stemmalaulaja tai tanssija. Ja karaokessa kaikki osaavat laulaa Lapin kesän.

Näyttämöllä vetäistään joku kohtaus näytelmästä. Kohtaus esitetään eri tyylilajeilla ja huomataan, että myös näyttämöllä voi edistyä.

Urheiluun suuntautuneet seurat ohjaavat innokkaimmat palkintokaapin äärelle kertomaan sadasosista ja senttimetreistä. Rauhallisemmat viedään saliin joogamattojen päälle, tarjotaan vihreää rauhoittavaa teetä ja soitetaan klassista musiikkia. Ei aina tarvitse rehkiä.

Bingoakin voidaan pelata. Pääpalkinnoksi laitetaan paikka johtokunnassa. Muina houkuttimina voisi olla sivurooli näytelmässä. Ja jos pelaaja tuplaa panoksensa, saa suudelmaroolin!

Hyvässä lykyssä se johtaa elämänkumppanin löytymiseen ja uusien nuorisoseuralaisten syntymiseen. Sellaiset lapset saavat todellakin nuorisoseuralaisuuden jo äidinmaidosta! Seuraavaksi nuorisoseura voikin tarjota lapsiparkkia tai ottaa koululaisten iltapäivätoiminnan hoitaakseen, jolloin vanhemmat pääsevät harrastamaan.

Lähtiessä toivotetaan tervetulleeksi näytelmään, tanssiporukkaan, jumppaan, kahvioon tai johonkin niistä 52

tehtävästä, mitä meiltä löytyy. Ja kun liityt jäseneksi, saat nuorisoseuran logolla varustetun ilmaisen ämpärin! Sanko sisältää infoa paikallisesta seurasta, kuulakärkikynän ja silmälasipyyhkeen.

Rauno Argillander Kirjoittaja on Saimaan Nuorisoseurojen hallituksen jäsen, Pertunmaan Nuorisoseurojen sihteeri ja Ristiinan Nuorisoseurojen jäsen.

Hermanskat ja Hermannit koolla Lapinlahdella

Tuomi-Nikula jatkaa Ukko-Hermannina Teksti Maisa Selimäki Kuva Valo Aatrokoski

H

-kiltalaiset kautta maan kokoontuivat perinteisille Kiltapäiville ja vuosikokoukseen 6.–7.4.2019 Portaanpään Opistolle Lapinlahdelle Ylä-Savoon.

Järjestelyistä vastasi Ylä-Savon H-kilta ja keskusseura, lankoja käsissään piteli killan puheenjohtaja Pekka Taattola.

Lauantaipäivä meni tiukasti kokouksen merkeissä, johon osallistui 30 henkilöä 9 maakunnasta; heistä H-arvon saaneita oli 35 ja äänioikeutettuja 22.

Kokouksen asiat olivat säännöissä määrättyjä: toimintakertomuksen ja -suunnitelman hyväksyminen sekä puheenjohtajan eli Ukko-Hermannin valinta. Heikki Tuomi-Nikula jatkaa tehtävässään Ukko-Hermannina ja kiltaneuvosto sai uuden jäsenen Etelä-Pohjanmaalta, kun edustajana aloittaa Jari Ristimäki. Muut kiltaneuvoston jäsenet jatkavat tehtävässään: Juha H. Kukkohovi Pohjois-Pohjanmaalta, Aulis Kopsala Keski-Pohjanmaalta, Maria-Liisa Malvalehto Lapista, Jorma Rantakömi

Keski-Suomesta, Pekka Taattola Ylä-Savosta, Jarmo Frantti Varsinais-Suomesta, Marja-Liisa Selimäki Uudeltamaalta, Aila Sookari Satakunnasta ja Paavo Vuorenoja Hämeestä.

Kokouksen jälkeen heittäydyttiin vapaalle Alapitkän Nuorisoseurantalolle, Alapitkan Nuorisoseuran 120-vuotisjuhliin, jossa nautittiin hyvästä ohjelmasta, maukkaasta kahvista ja leivoksesta sekä illan päätteeksi pistettiin jalalla koreasti. Iltamissa jaettiin mahtava määrä erilaisia ansiomerkkejä seuran toimijoille sekä julkistettiin myös Vuoden Hermanni, joka on Mikko Semeri Lahden Tanhuujista.

Sunnuntain ohjelmassa oli perinteinen kirkossa käynti ja tutustuminen Lapinlahden kirkkoon, jonka suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström 1877. Ohjelmassa oli myös kukkien lasku sankarihaudoille ja käynti kirkkokahvilla Väärnin pappilassa, jossa pappilan emäntä, edellisiltana Hermanskan

arvon saanut Minna Kettunen, kertoi pappilan ja Eemil Halosen taiteilijasuvun historiaa. Tutustuminen Lapinlahteen jatkui kiertoajeluna ja käynnillä Ortodoksisessa kirkossa.

H-kiltalaisten virkistyspäiviä vietetään 9.–10.8. Ilmajoella. Virkistyspäivät on

alustavasti suunniteltu kaksipäiväiseksi niin, että on mahdollisuus osallistua joko molempiin päiviin tai vain toiseen.

Ensi vuoden Kiltapäivät ovat ”Ukko-Hermannin maisemissa” eli Rovaniemellä 4.–5.4. 2020.

H-kiltaväki osallistui Alapitkän Nuorisoseuran 120-vuotisjuhlailtamiin.

27

Kaikki nuorisoseurojen näyttämöt ovat Suomen Harrastajateatterin jäsennäyttämöitä. Se tarkoittaa, että SHT:n tuottamat koulutukset ja muut palvelut ovat nuorisoseurojen saatavilla. Katso lisää osoitteessa www.shtl.fi.

Yhteystiedot Suomen Nuorisoseurat ry Eija Jokilahti / Suomen Harrastateatterikesä 2018

Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 050 468 6388 hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame

Etelä-Pohjanmaa Kalevankatu 5 A 21, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa

Häme Keskustori 4, 33100 Tampere 050 340 6566 hame@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/hame

Kainuu Pentinpurontie 133, 88270 Vuolijoki 08 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net

Keski-Pohjanmaa

Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa 46. Harrastajateatterikesä Jyväskylässä 16.–18.8.2019 Tervetuloa Jyväskylään! Harrastajateatterikesä-festivaalilla näet upeita esityksiä, tapaat tuttuja ja nautit harrastajateatterin juhlasta. Liput ovat myynnissä!

Tutustu ohjelmistoon ja tapahtumaan osoitteessa www.harrastajateatterikesa.fi.

Tulevia kevään koulutuksia Kevät 2019 on ollut ennätyksellisen vilkas koulutusten saralla. Haluammekin kiittää kaikkia aktiivisia kouluttautujia ja kouluttajia. Vielä on jäljellä pari koulutusta ennen kesän taukoa, ja syksyn koulutukset lähtevät käyntiin elokuussa!

Käy tarkistamassa ajantasainen tarjonta osoitteessa www.shtl.fi/koulutuskalenteri ja varaa paikkasi ajoissa. Useat koulutuksista ovat olleet täyteen varattuja.

Kevään viimeiset koulutukset 25.–26.5.

8.–9.6.

Improvisaatio III 10 h Kaisa Kokko Lasten- ja nuortenteatterin ohjaaminen 16 h Jenni Bergius

1 h = oppitunti á 45 min.

Lähes kaikki kurssimme on mahdollista tilata myös omalle paikkakunnalle.

Lisätietoja: www.shtl.fi / mari.saarinen@shtl.fi / 050 468 2138

Repliikki-lehti Repliikki-lehti on harrastajateatterikentän äänitorvi, koollekutsuja, suoranainen liima teatterilaisten välillä. Repliikki mittaa kuumetta harrastajateatterimaailmasta, seuraa sen tapahtumia ja ilmiöitä silmä kourassa. Se auttaa ja palvelee, iloitsee menestymisistä, kertoo parhaat tarinat ja kannustaa teatteriväkeä kouluttautumaan, kehittymään ja ennen kaikkea kohtaamaan toisensa. Repliikki-lehden vuosikerta maksaa 20 € ja lehdessä ilmoittaminen on edullista.

Myös nuoriseurajäsenille jäsenhinnoin!

Siltatie 20, 69600, Kaustinen 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa

Keski-Suomi Vapaudenkatu 43 A, 40100 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi

Lappi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 paula.kahkonen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi

Pohjois-Karjala Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala

Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Savo

Helsinki 75 € Helsinki 105 €

Puijonsarventie 54, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo

Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa

Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori 0440 591 913 jaakko.viitala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/satakunta

Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 045 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa

Varsinais-Suomi Härkätie 450, 31500 Koski TL 0400 818836 mika.toivonen@netti.fi

Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo

TAPAHTUMAKALENTERI KESÄ 2019 TOUKOKUU 18.5. NS-Stage Luova lava -ryhmät esittäytyvät, Jyväskylä, Yläkaupungin Yö 24.–26.5. Teatris 2019, Jyväskylä 25.–26.5. Nuorisoseurafoorumi 2019, Jyväskylä, Laajavuori 26.5. Valtuuston kevätkokous, Jyväskylä, Laajavuori 28.5. Leiriohjaajakoulutus, Lahti KESÄKUU 3.–7.6. Luova lava -päiväleirit: Helsinki, Kuopio, Imatra, Ulvila, Tampere, Kauhava, Klaukkala, Mikkeli, Jyväskylä 6.–9.6. Kalenat, Lappeenranta 10.–14.6. Luova lava -päiväleirit: Helsinki, Koski Tl, Rovaniemi, Klaukkala, Luumäki, Mikkeli, Lahti, Tampere, Jyväskylä 12.6. Tervetuloa Nuorisoseuraan -webinaari osa III: Viestinnän palvelulupaus, Skype 17.–20.6. Luova lava -päiväleirit: Lahti, Mikkeli, Rovaniemi 24.–28.6. Luova lava -päiväleirit: Mikkeli, Joensuu 25.–28.6. Etelä-Suomen kesäleiri Arvoitusten avain, Leirikeskus Naumi, Sysmä HEINÄKUU 1.–5.7. Luova lava -päiväleiri, Juuka 8.–12.7. Luova lava -päiväleiri, Rautjärvi 22.–25.7. Luova lava -päiväleiri, Valkeala 29.7.–1.8. Luova lava -päiväleiri, Valkeala ELOKUU 5.–7.8. Luova lava -päiväleiri, Pori 5.–9.8. Luova lava -päiväleiri, Porvoo 21.8. Tervetuloa Nuorisoseuraan -webinaari osa IV: Työnantajana toimiminen, Skype SYYSKUU 7.–8.9. Valtakunnallinen seurantalopäivä 14.–15.9. Vauvasirkusvirikekurssi ohjaajille, Munkkivuoren nuorisotalo, Helsinki 14.–15.9. KNoppi Itä-Suomi, jakso I 26.–29.9. Tanssimania, Tampere 27.–29.9. KOUTA-teatteritapahtuma, Tervola