Nuorisoseurat 1/2019

2019 • 1

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Kalenakissat Repe ja Rilla: ”nähään Kalenoissa Lappeenrannassa!”

s. 20

Anu ja Petra NS-nuijan varteen

s. 4–5

Yhteisöllisyys tuo riemua talkooporukkaan

s. 8–9

2

Tarinamme tulevat seuraavista paikoista:

Sisällysluettelo 2 Alakerta: Nuorten ja nuorisotyön tulevaisuuden suunnat valitaan nyt 3 Pääkirjoitus: Kansanvaltaa 4 Anu ja Petra NS-nuijan varteen 6 Järjestöuutisia 7 Puheenjohtajalta: Vapaaehtoistyö on korvaamattoman arvokasta 8 Porukka, hyvä fiilis ja tekemisen riemu innostavat talkoilemaan 10 Nuorisoseurafoorumi 2019 kutsuu toukokuussa Jyväskylään 12 Vuoden ohjaajat: Hyvä ohjaaja innostaa, kannustaa ja kuuntelee 14 Sota ei ole mustavalkoista 15 Tanssimylly pyörii 12.–14.4. Tampereella 16 Missä lava on vapaa kaikille nuorille?

17 Esko muutti Kuopioon 17 Teatterilaiva taas ensi syksynä 18 Tilauksessa nuorten näytelmiä tärkeistä teemoista 19 Miltä susta tuntuis, jos et pääsisi mukaan?

20 Repe ja Rilla kutsuvat Kalenoihin!

21 Tavoitteena säilyttävä korjaaminen 22 Yhteisöllisyydestä tukea nuorten työllistymiseen 23 Puuhanurkka: Runovinkkejä 24 Lyhyesti 25 Anneliina Wevelsiep on Kansalaisfoorumin uusi pääsihteeri 25 Suunnitelmallisuudella eroon ”tulipalojen sammuttamisesta” 26 Kolumni: Aika on lähteä, aika on...

26 Valtakunnallinen H-kiltalaisten virkistyspäivä: kesämuistoja Porvoosta 27 Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa 27 Yhteystiedot 28 Tapahtumakalenteri

Alakerta

M

arraskuun alusta lähtien olen saanut vaikuttaa suomalaiseen nuorisotyöhön yhdessä parhaimmista aitiopaikoista. Heti ensimmäisinä työviikkoinani pääsin mukaan nuoriso- ja liikuntapolitiikan tulevaisuustyöhön. Se on tuntunut erityisen innostavalta ja merkitykselliseltä näin tuoreena virkamiehenä.

Joku saattaa miettiä, etteikö perehtymistä ja tekemistä riitä nykyisessä nuorisoalan kentässä. Kyllä riittää, uutta ja perehtymistä on ollut valtavasti. Mutta silti pidän tärkeänä alan tulevaisuusskenaarioiden tekemistä, sillä tulevaisuus ei ole vain ennusteita, joista osa sattumalta tapahtuu. Teot, valinnat ja poliittiset päätökset vaikuttavat näiden skenaarioiden todennäköisyyteen. Meidän nuorisoalan toimijoiden tulee olla aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että vaihtoehtoisista tulevaisuuden skenaarioista toteutuu se nuorille paras mahdollinen.

Nuorten eriarvoisuuden kasvu on erittäin huolestuttava ja monissa tilastoissa selkeästi näkyvä kehitys. Mielenterveysongel-

7

14

4–5

17 6

16

10 6

15 4–5

20 18

11 8–9

19

Nuorten ja nuorisotyön tulevaisuuden suunnat valitaan nyt mat, matala koulutusaste ja toimeentulon haasteet keskittyvät osalle nuorista. Nämä samat osattomuutta ja ulkopuolisuutta vahvistavat tekijät myös periytyvät entistä vahvemmin. Eriarvoisuuden kasvu on kehityssuuntana osa tulevaisuusskenaarioita niin nuorten kuin nuorisotyön näkökulmasta. Meidän pitää olla vaikuttamassa siihen, onko tämän skenaarion suunta positiivinen vai negatiivinen.

Yhdessä tulevaisuustyöpajassa loimme positiivisen tulevaisuusskenaarion nuorisoalan ja nuorten kannalta. Muutostekijöiden, kehityssuuntien ja villien korttien kautta päätimme palauttaa nuorten luottamuksen päättäjiin, yhteiskuntaan ja maailmaan vuoteen 2040 mennessä. Teimme tulevaisuuskuvan, jossa väestön ikääntyminen oli käännetty positiiviseksi ottamalla vanheneva väestö mukaan nuorten perheiden elämään. Huoltosuhde oli käännetty positiiviseksi onnistuneella maahanmuuttopolitiikalla. Hallitus oli luonut ”täystyöllisyysmallin”, jossa jokaiselle löytyi miele-

käs toimeentulon tarjoava paikka elämässä.

Ilmastonmuutos oli todettu erityisesti nuorille niin keskeiseksi kysymykseksi politiikassa, että se oli päätetty ratkaista nuorten ideoiden pohjalta.

Utopistinen skenaario, ehdottomasti. Työpajan jälkeen jäin miettimään eriarvoistumiskehityksen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä. Voisiko luottamuksella olla näiden ratkaisemisessa merkittävä rooli? Jos yhteiskunta olisi jokaiselle nuorelle luottamuksen arvoinen, jokainen voisi luottaa siihen, että oma paikka löytyy. Voisi luottaa siihen, että sinulle keskeiset asiat otetaan päätöksenteossa vakavasti.

Ja että saa olla osa ratkaisua.

Nuorisotyö ei tietenkään voi ratkaista nykyisiä eikä tulevaisuuden ongelmia yksinään. Tarvitaan myös muun muassa resursseja matalan kynnyksen palveluihin lapsille ja perheille. Mutta me voimme olla merkittävä osa ratkaisua. Nuorisotyö, harrastukset ja järjestötoiminta voivat olla nuorille niitä luottamuksen paikkoja, joissa tulee

kuulluksi ja löytää oman paikkansa. Ja joissa nuoria rohkaistaan toimimaan myös tulevaisuuden suurten kysymysten ratkaisijoina.

Henni Axelin toimii johtajana opetus- ja kulttuuriministeriössä vastuualueena nuorisotyö ja -politiikka

3

Teija nikkari

Pääkirjoitus

Kansanvaltaa T

uleva kevät on maassamme kansanvallan juhlaa. Huhtikuussa toimitetaan eduskuntavaalit sekä toukokuussa ainakin europarlamenttivaalit ja mahdollisesti myös maakuntavaalit. Kansanvalta toimii tarkoitetulla tavalla silloin, kun mahdollisimman moni äänioikeutettu käyttää äänioikeuttaan. Siksi kannustankin kaikkia nuorisoseuralaisia sankoin joukoin vaaliuurnille. Vaaleissa on myös ehdokkaana nuorisoseurataustaisia henkilöitä, joille toivotan menestystä kevään koitoksiin.

Nuorisoseurat ovat rekisteröityinä yhdistyksinä ja kansalaisjärjestönä verrattavissa yhteiskuntaan, jossa jäsenten (kansan) mielipidettä kysytään aika ajoin päätöksenteon suunnan selville saamiseksi. Jäsenten mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksensä toimintaan ja henkilövalintoihin on säännöissä säädelty ja turvattu. Aivan kuten yhteiskunnan tasolla, yhdistyksissäkin ”kansanvalta” toimii parhaiten silloin, kun jäsenet oikeasti osallistuvat yhdistyksen päätöksentekoon. Tiedossamme kuitenkin on se tosiasia, että paikallisyhdistysten yleisiin kokouksiin ei kovin suuri joukko jäsenistöstä osallistu. Samoin yhdistysjäsenten osallistuminen piiri- ja liittotason kokouksiin voisi olla aktiivisempaa.

Tämä osallistumisvaje ei kuitenkaan saisi aiheuttaa osallisuusvajetta.

Virallisten kokousten lisäksi nuorisoseurapäättäjillä eri tasoilla ja tehtävissä tulisi olla tietoa jäsenten toiveista ja tarpeista. Joensuun nuorisoseurakokouksessa hyväksyttyyn Tekemisen riemua! -kolmivuotisohjelmaan sisältyy kolme lupausta:

JULKAISIJA PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSSIHTEERI TOIMITUSKUNTA

TAITTO YHTEYSTIEDOT PAINOPAIKKA

1. Pidämme ovet auki kaikille 2. Tuemme nuorisoseurapolulla 3. Tuemme vapaaehtoistoimintaa

Näistä lupauksista toinen, ”Tuemme nuorisoseurapolulla”, sisältää juuri tuon kansalaisjärjestön kansanvaltaisen ajatuksen. Kolmivuotisohjelman mukaisesti: ”Paikallinen nuorisoseura mahdollistaa monipuolisen toiminnan jäsenten ja osallistujien toiveiden mukaan. Yhdessä toimiminen muodostaa erilaisia nuorisoseurapolkuja. Ne voivat olla henkilökohtaisia kasvutarinoita, harrastusryhmän reittejä seurantalolta kansainvälisille festivaaleille tai koko seuran kehityspolkuja kohti hyvinvoivaa lähiyhteisöä.” ”Lupaamme olla paikallisten seurojen ja harrastusryhmien tukena toiminnan eri vaiheissa, ja varmistamme yhdessä paikallisten seurojen kanssa sen, että jokainen toimintaan mukaan tuleva löytää itselleen mieleisen nuorisoseurapolun”.

Tämä lupaus sisältää sen viisauden, että paikallisessa nuorisoseurassa, sen jäsenillä, harrastajilla, toimihenkilöillä ja muilla toimijoilla on paras asiantuntemus siitä, miten yhdistyksen tulee toimia. Liitto ja sen aluetoimistot sekä keskusseurat lupaavat olla tukemassa tätä seurojen ja jäsenten toimintaa.

Suomen Nuorisoseurat ry Hannu Ala-Sankola Pia Matilainen Nazia Asif, Riina Kylmälahti, Henna Liiri, Riia Niemelä, Minna Pasi, Joonas Pokkinen, Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen Joni Sivonen Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa I-print ISSN 2341-6246 (painettu)

Hannu Ala-Sankola vs. pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN. NRO 2/2019 ILMESTYY 16.5.2019 LEHDEN 2/2019 AINEISTO OSOITTEESEEN PIA.MATILAINEN@NUORISOSEURAT.FI 19.4.2019 MENNESSÄ.

4041 0895 Painotuote

KANNEN KUVA RIINA TANSKANEN

4

Anu ja Petra NS-nuijan varteen Teksti Maarit Saarelainen kuvat Judit Kemppilä

Nuorisoseurojen onnenluku on 42, ainakin jos uskomme Douglas Adamsin kirjaa Linnunradan käsikirja liftareille, jossa supertietokone ratkaisee elämän tarkoituksen ja päätyy juuri tähän vastaukseen.

S

uomen Nuorisoseurat valitsi syksyn 2018 nuorisoseurakokouksessaan uudet päättäjät seuraavalle kolmivuotiskaudelleen. Puheenjohtajaksi valittiin Anu Hynynen, 42, Ylä-Savosta, Ulmalan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajaksi Petra Mäkeläinen, 42, Sottiisi Fun Clubista, Hämeestä. Molemmat puheenjohtajat ovat alun perin pohjoisen tyttöjä, Rovaniemen kyljestä.

Anulle valinta puheenjohtajaksi oli iso luottamuksen osoitus jäseniltä. ”Valinta teki nöyräksi ja samanaikaisesti hämmensi. Iloinen asia tämä kaiken kaikkiaan on. Tämä on mielenkiintoinen aitiopaikka nähdä liiton toimintaa, saada uusia ideoita ja tutustua ihmisiin, kun ympäri Suomen tehdään niin paljon hienoa työtä. Tässä luottamustehtävässä mahdollistuu uuden oppiminen toisilta, mutta samalla opin myös itsestäni. Haluan tehdä omalta osaltani parhaani lasten ja nuorten eteen.”

Myös Petra kokee valintansa varapuheenjohtajaksi sydäntä lämmittäväksi suureksi luottamuksenosoitukseksi. ”Se kannustaa toimimaan ahkerasti ja olemaan luottamuksen arvoinen. Nuo-

risoseuraliike on kautta aikojen ollut merkittävä yhteisö yhteiskunnan kehityksessä, ja nuorisoseurojen talot ovat olleet tärkeitä kokoontumispaikkoja. Nyt yhteiskunnassamme on taas uudenlaiset haasteet, on paljon eriarvoisuutta ja ennakkoluuloja toisia ihmisiä kohtaan.

Nuorisoseurat voi omalla toiminnallaan mahdollistaa kaikkien tasa-arvoisen tekemisen. Näen Nuorisoseuroissa toimimisen erittäin tärkeäksi ja haluan antaa sille aikaani sekä osaamistani.”

”On hyvä myös tunnistaa se riittävä tekemisen taso, ettei uuvuta itseään turhaan täydellisyyteen pyrkimisellä.”

– Petra Mäkeläinen Kuin yhdestä suusta puheenjohtajat toteavat, että nuorisoseurakokouksessa päätettyihin kolmeen lupaukseen - ovet auki kaikille, nuorisoseurapolulla tukeminen ja vapaaehtoistyön tukeminen – kiteytyy koko Nuorisoseurojen seuraavan kolmivuotiskauden toiminnan tavoitteet.

Anu Hynynen »» Syntynyt Rovaniemellä »» Muuttanut Ouluun opiskelun jälkeen ja siitä Iisalmeen 2001 »» Kahden tytön äiti »» Kehitysvammaisten palvelukodin vastaava ohjaaja. Työnohjaaja. Yhteisöhoidon ohjaaja. »» Harrastuksena vapaaehtoistyö nuorisoseuroissa luottamustoimissa, kävely ja lukeminen.

Anun nuorisoseurapolku »» 1983 ensimmäisen kerran mukaan tanhuun »» 16 vuotta aktiivista kansantanssin harrastusta, tämän jälkeen satunnaisia tanssijaksoja.

Omien lasten kautta mukaan aktiiviseen nuorisoseuratoimintaan. »» Nuorempana lasten tanssiryhmien ohjausta yhdessä kaverin kanssa »» Monenlaisia talkoita »» Nuoren Iisalmen puheenjohtaja »» Ylä-Savon Nuorisoseurojen johtokunnan jäsen »» Ylä-Savon varapuheenjohtajana ja nyt Ylä-Savon puheenjohtajana toista vuotta »» Liiton valtuustossa yksi kausi »» 2018– valtuuston puheenjohtajana

Lue Anun ajatuksia vapaaehtoistyöstä sivulta 7.

5

Vapaaehtoistyö uuteen nousuun Anu ja Petra nostavat vapaaehtoistyön yhdeksi tärkeimmistä asioista. He pohtivat erilaisia keinoja siihen, miten tulevaisuudessa saataisiin mukaan entistä enemmän myös uusia vapaaehtoistoimijoita. Ja miten löydettäisiin tuoreita toimintatapoja siihen, millä näitä arjen puurtajia innostettaisiin talkootyössään ja sitoutettaisiin toimimaan mukana aktiivisesti.

Petran mielestä meidän pitää tukea vapaaehtoisia kaikin tavoin. ”Suurin osa toiminnastamme perustuu vapaaehtoisuuteen ja on tärkeää, että he saavat kaiken tarvitsemansa tuen. Järjestötasolta voisimme tukea paikallisseuroja vapaaehtoisten löytämisessä sekä heidän sitouttamisessa.”

”Minulle on tärkeää, että jokaista ihmistä kohdellaan tasapuolisesti ja arvostavasti.

Aina voi oppia uutta iästä riippumatta, kun vain maailmaa katselee avoimin silmin.”

– Anu Hynynen Anu nostaa esille työstä kiittämisen tärkeyden. ”Vapaaehtoistyön tukeminen on todella merkittävä asia. On tärkeää nostaa näkyviin kaikki se moninainen työ mitä he tekevät. Meidän on muistettava kiittää näitä ihmisiä ja välittää viestiä siitä, että heidän antamansa apu on meille korvaamattoman arvokasta, sillä ilman vapaaehtoisia toimintamme olisi

vaikeaa, jopa mahdotonta. Nuorisoseurojen yhteisöllisyys on vahva voimavara, jota hyödyntämällä voimme kulkea kohti lupauksiamme.” ”Tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä saada rekrytoitua uusia tekijöitä mukaan, jotta toiminnalle saadaan jatkuvuutta. Se tapahtuu vapaaehtoistyön näkyväksi tekemisen, sen markkinoinnin ja vapaaehtoistyön tarjoamien mahdollisuuksien esittelemisen kautta.”

Petra haluaa ottaa puheeksi myös toisen tärkeän asian. ”Nostaisin esille jo meneillään olevan jäsenhallintajärjestelmän uudistamisen. Yhteiskuntamme elää nyt hurjaa digitalisoitumisen aikaa, ja vaikka mikään kone tai järjestelmä ei korvaa kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia, on tärkeää, että järjestömme hyödyntää digitalisaatiota siellä, missä se on järkevää.

Näin helpotamme työntekijöiden taakkaa ja vapautamme heidän aikaansa ja energiaansa muuhun toimintaan.”

Kolme asiaa, joissa olen hyvä Anu: Olen hyvä tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Olen hyvä luovassa ongelman ratkaisussa. Lisäksi olen hyvä innostumaan uusista asioista.

Petra: Olen hyvä viemään asioita eteenpäin, tekemään päätöksiä ja toteuttamaan ne käytännössä. Olen hyvä myös sähläämään aikataulun, mutta pystyn selvittämään sen niin, ettei mikään asia jää hoitamatta. Olen myös hyvä äiti ja puoliso meidän pienelle perheellemme.

Petra Mäkeläinen »» Syntynyt Saarenkylässä, Rovaniemen kyljessä »» Asunut jo noin 25 vuotta Tampereen seudulla »» Työskentelee informaatioteknologian parissa »» Kahden pienen tytön äiti »» Harrastaa tällä hetkellä vahvasti touhuamista perheen kanssa, tanssia Hämmäys-ryhmässä Tampereella ja järjestötyötä

Petran nuorisoseurapolku »» 1982 Saarenkylän Nuorisoseuran tanhukerho »» 1994 Tampereelle tanssin rinnalle tuli järjestövaikuttaminen »» Kanta-Teiskon Nuorisoseuran johtokunta Hämeen keskusseurassa »» Hämeen Kalevan Nuorten piirin johtokunta »» Kalevan Nuorten liiton hallitus »» Sottiisi Fun Club ry:n puheenjohtaja »» 2014 Sottiisi Fun Clubin johtokunta »» 2018– Valtuuston varapuheenjohtaja »» 20 vuotta aktiivisesti Sottiisin eri toimikunnissa, järjestelytoimikunnan jäsenenä, puheenjohtajana ja päätoimikunnan jäsenensä sekä tapahtumien talkoopäällikkönä »» Mukana jäsenhallintajärjestelmän ohjausryhmässä

6

Järjestöuutisia Laitetaan vuosi 2018 pakettiin ja toimintatiedot Nuorisoseurarekisteriin On taas aika summata yhteen mennyt vuosi. Kokoamme yhteen toimintatiedot kaikkien jäsenyhdistystemme toiminnasta Nuorisoseurarekisteriin.

Toimintailmoituslomake löytyy seuran perusnäyttösivun alaosasta ja ohjeet lomakkeen täyttämiseen Nuorisoseurarekisterin etusivulta.

Toimintailmoitus koostuu 12 osiosta, ja on erittäin tärkeää, että se täytetään mahdollisimman täydellisesti, sillä kaikki toiminnan osa-alueet ovat merkittäviä kokonaisuuden kannalta. Täytetystä lomakkeesta saa myös word-tiedoston, joka toimii pohjana

toimintakertomukselle tai sen liitteenä. Toimintailmoituksessa annettu jäsenmäärä toimii myös tämän vuoden jäsenmaksulaskutuksen perusteena.

Miksi toimintatietoja kerätään? »» Toiminnan seuranta - tiedämme, minkälaista nuorisoseuratoiminta on »» Toiminnasta viestintä - kerromme ajankohtaista tietoa toiminnan volyymeista ja sisällöistä »» Toiminnan arviointi - teemme havaintoja toiminnan kehityssuunnista »» Toiminnan raportointi - kerromme rahoittajille, mitä nuorisoseuratoiminta kaikkiaan on »» Toiminnan kehittäminen - teemme johtopäätöksiä ja valintoja kehittämissuunnista »» Tiedon arkistointi - löydämme kootusti tietoa yhdestä paikasta »» Laadukas hallinto - hoidamme velvollisuutemme selkeällä tavalla

Toimintailmoitus 1. Perustiedot 2. Jäsenmäärät (huom! Rekisteri laskee valmiiksi, mikäli jäsenten tiedot syötettynä) 3. Aktiivisuus 4. Harrastusryhmät 5. Tapahtumat ja talkoot 6. Kansainvälinen toiminta 7. Toimijat ja henkilöstö 8. Toimikunnat (haetaan rekisterin ohjaustiedoista) 9. Toimitilat (haetaan rekisterin ohjaustiedoista)

Henkilövaihdoksia Keski-Suomen Leipää ja kulttuuria -hankkeessa Tuomme jälleen työllistymismahdollisuuksia kulttuurisen nuorisotoiminnan parista tarjoamalla työpaikkoja palkkatuettuun työhön, työkokeiluun sekä oppilaitosten työssäoppimisjaksoille.

Tänä vuonna hanketta luotsaa projektipäällikkö Aimo Walamies. Aimolla on vuosien kokemus työllisyyspoliittisista hankkeista ja työstä Suomen Nuorisoseuroilla. Hänen käden jälkeään voi tarkastella esim. nuorisoseurojen työnantajan oppaasta.

Projektikoordinaattorina toimii Reija Portti, joka on työskennellyt mm. opinto-ohjaajana ja sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä nuorten palveluiden kehittämiseen liittyvissä projekteissa.

Työhönvalmentajana hankkeessa työskentelee Riikka Järvinen, jolla on kokemusta viestinnästä, lasten ja nuorten tapahtumista ja projekteista julkisella sekä järjestökentällä.

Tällä tiimillä tartumme kiinni työllistämisen mahdollisuuksiin ja tuomme niitä näkyviksi nuorille ja työnantajille. Innostavaa alkanutta vuotta!

Petri Kivinen

10. Talous 11. Hankkeet 12. Muuta

Sini Padilha

Mikäli sinulla on kysyttävää toimintatietojen palautuksesta tai ongelmia rekisterin kanssa, ole yhteydessä lähimpään aluetoimistoosi. Autamme mielellämme!

Uusi Nuorisoseurarekisteri valmistumassa Jäsenhallintajärjestelmämme Nuorisoseurarekisteri on uudistumassa tämän vuoden aikana. Liiton hallitus päätti loppuvuodesta 2018 hankkia uuden rekisterin Kehätieto Oy:ltä. Kehätieto on myös nykyisen rekisterimme toteuttaja ja siksi siirtymästä vanhasta rekisteristä uuteen tulee varmasti joustava ja sujuva. Seurojen ja jäsenrekisterin ylläpitäjien ei tarvitse tässä vaiheessa varautua erikseen tähän siirtymään. Nykyistä rekisteriä käytetään entiseen malliin ja muun muassa toimintatiedot viime vuoden osalta toimitetaan sinne. Jos seuroilta edellytetään joitakin toimenpiteitä, siitä tiedotetaan hyvissä ajoin.

Uuden rekisterin käyttöönotosta ja siihen valmistautumisesta tiedotetaan seuroja nykyisen PJ-posti -uutiskirjeen korvaavassa Nuorisoseuraposti-uutiskirjeessä. Tämän uutiskirjeen vastaanottajat poimitaan nuorisoseurarekisteristä sinne merkittyjen luottamustoimien perusteella. Siksi on tärkeää, että tiedot ovat ajan tasalla rekisterissä. Jäsenrekisteriprojektia varten perustetaan myös projektisivu liiton kotisivuille, jonne tulee ajantasaista tietoa muutosten sisällöstä, aikataulusta, ohjeistuksista ja vaadittavista toimenpiteistä.

Tatu tuli takaisin taloon Vuoden ohjaaja 2018 Tatu Parviainen vetää koulunuorisotyö-hanketta Kuopiossa. Tatu on järjestön ja Paukkulan kasvattama nuorisotyöntekijä, joka työnsä ohella vielä harrastaakin nuorten ohjaamista Kuopion seudun Nuorisoseuran kerhoissa.

Hanke tarjoaa Puijonsarven ja Länsi-Puijon koulujen oppilaille laadukasta kulttuurista harrastus- ja kerhotoimintaa Julkulan nuorisotalon ja koulujen tiloissa. Toimintaa toteutetaan koulujen pitkillä välitunneille koulupäivien aikana sekä Julkulan nuorisotalolla koulupäivien jälkeen ja koulujen loma-aikoina.

Hanke kestää ainakin vuoden 2019 loppuun.

7

Vapaaehtoistyö on Sepon sydäntä lähellä Teksti Elle Syväjärvi kuva Kirsi Ylipiessa

L

iakalainen Seppo Tilja on toiminut Liakan Nuorisoseuran aktiivisena jäsenenä jo useiden vuosikymmenten ajan. Seppoa kuvaillaan kunnioitetuksi ja arvostetuksi. Hän on ollut kantava voima seuran toiminnassa johtokunnan jäsenenä, talkootöissä sekä vapaaehtoisena seuran talonmiehenä jo 42 vuoden ajan. Muiden jäsenten mielestä Seppo kuuluu niihin nuorisoseuralaisiin, jotka olivat nostamassa nuorisoseuratyötä Liakassa

uuteen kukoistukseen 1970 ja -80-lukujen taitteessa, kun seuraa alettiin jälleenrakentaa.

Sepon työ nuorisoseuran hyväksi jatkuu vielä tänäkin päivänä yhtä elinvoimaisena ja reippaana. Liakan Nuorisoseurat sijaitsee Liakassa, Tornion kupeessa, ja kylällä tapahtuu monenlaista tapahtumaa seuran järjestämänä. Keväällä vuorossa ovat hiihtokisat, huikeiden palkintojen pilkkikisat ja museoajoneuvojen etappipiste.

Suomen Nuorisoseurat kiittää Seppo Tiljaa aktiivisesta nuorisoseuralaisuudesta ja on myöntänyt hänelle kultaisen tunnustusmerkin ansiokkaasta työpanoksesta Liakan Nuorisoseuroissa. Lapin aluetoimistolta oltiin Seppoon yhteydessä kultaisen tunnustusmerkin tunnelmista: Seppo lähettää terveisiä kaikille Suomen Nuorisoseuroille ja kannustaa erityisesti nuoria tulemaan rohkeasti mukaan toimintaan!

Puheenjohtajalta

Vapaaehtoistyö on korvaamattoman arvokasta

V

uosi on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin. On saatu nauttia lumisesta luonnosta ja paukkuvista pakkasista ainakin täällä Ylä-Savossa. On ollut aika miettiä alkaneen vuoden suuntamerkkejä.

Nuorisoseurakokouksessa teimme kolme lupausta tälle kolmivuotiskaudelle. Eri tilanteissa olen miettinyt, mikä noista lupauksista on minulle merkityksellisin. Kaikki kolme ovat tärkeitä ja merkityksellisiä. On tärkeää, että ovemme ovat auki kaikille ja viestimme sitä vahvasti, että jokainen on tervetullut meidän toimintaan omana itsenään omine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Nuorisoseurapolulla paikallisten seurojen tukeminen on merkityksellistä, että heillä on parhaat mahdollisuudet toteuttaa nuorisoseuratyötä ja mahdollistaa erilaiset toiminnot.

Vapaaehtoistyön tukemisen nostan kuitenkin näistä kolmesta lupauksesta

itse tällä hetkellä ensisijaiseksi. Seuroissamme tehtävä vapaaehtoistyö on korvaamattoman arvokasta, että voimme toimintaamme toteuttaa, että meillä on ovet, joita voimme pitää auki kaikille ja että paikalliset nuorisoseurat toimivat niin, että meillä on mahdollista tukea niiden toimintaa. Ilman toimivia seuroja meillä ei olisi tuettavaakaan.

Työelämäyhteistyössä olisi mielestäni tärkeää nostaa enemmän esiin vapaaehtoistyössä opittujen taitojen ja saatujen oppien merkitystä työntekijän ansioissa. Järjestönä me voimme olla tärkeässä roolissa viemässä tätä viestiä eteenpäin.

Paikallisille seuroille erilaiset oppilaitokset ovat hyviä yhteistyökumppaneita. Voimme tarjota harjoittelupaikkoja opiskelijoille ja samalla viedä viestiä toimintamme moninaisuudesta eteenpäin.

Ajattelen, että olisi tärkeää nostaa näkyviin erilaisia tekijöitä ja heidän tarinoitaan. Vapaaehtoistyöhön liittyy

monia mielenkiintoisia elämäntarinoita ja kokemuksia, uuden oppimista yhdessä. Ne olisivat hienoa saada kuuluviin. Tarinoiden esiin nostaminen voisi innostaa uusia tekijöitä mukaan.

Uusien vapaaehtoistoimijoiden rekrytoiminen on tärkeää ja siihen jokainen uusi idea on tervetullut. Vapaaehtoistoiminnan profiloiminen harrastuksena on yksi merkittävä askel. Tärkeää on kiittää toiminnassamme mukana olevia vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka omalla panoksellaan mahdollistavat toimintamme.

Yhdessä olemme enemmän.

Kiitos Sinulle vapaaehtoistyöntekijä, joka omalla toiminnallasi tuet nuorisoseurojemme toimintaa. Käytät omaa vapaa-aikaasi siihen, että voimme tarjota näin laajan kattauksen erilaisia toimintoja kaikenikäisille kautta koko Suomen maan. Olet tärkeä!

Yhdessä tekemisen riemua ja aurinkoista kevättä kaikille!

Anu Hynynen Kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtaja

8

Infotiskin konkarit Kirsi ja Helena ovat saaneet asiakkaakseen Leena Ahon.

Porukka, hyvä fiilis ja tekemisen riemu innostavat talkoilemaan Teksti Aura Piha kuvat Amanda Rannanjärvi

Moni tapahtuma ei toteutuisi ilman suurta joukkoa talkoolaisia ja vapaaehtoisia.

Talkootyössä annetaan oma työpanos ilmaiseksi yhteisen hyvän eteen. Vastalahjaksi talkoolainen saa hyvää mieltä, ystäviä ja elämyksiä.

S

ana ”talkoot” on balttilaista alkuperää. Latvian ja liettuan kielistä löytyy edelleenkin sana talka ja virosta talgud, jolla tarkoitetaan talkootyötä tai talkooväkeä.

Talkooperinne tunnetaan koko Suomessa. Jos tietyn työn tekemiseen ei riittänyt talon oma työvoima, kutsuttiin avuksi sukulaiset ja naapurit. Talkootyö oli usein aikaan sidottu, ja silloin ei työtunteja laskettu, kun hommat piti saada tehtyä. Ja kun työ on tehty, sitä juhlittiin yhdessä.

Myös Folklandia pyörii talkoolaisten innolla. Monien kuukausien työ tiivistyy yhteen – tai kuten Keijolla kahteen – vuorokauteen, jolloin jokainen antaa panoksensa kelloon katsomatta.

Talkoolaisena pääsee näkemään festarin eri vinkkelistä kuin asiakkaana. Talkootehtävien takia täytyy pysyä festariajan skarppina, mutta ponnistus palkitaan.

Kun työ on tehty, sitä juhlitaan yhdessä talkoolaisten risteilyllä.

Haastattelimme eri tehtävissä olevia, eri-ikäisiä ja eri Folklandia-kokemuksen omaavia talkoolaisia.

Vastauksista ilmeni, että talkootyötä tehdään ennen kaikkea kivalla porukalla ja yhteisöön kuulumiseksi. Myös uuden oppiminen ja hallinnan tunne nousivat esiin. Monen vastauksesta kävi ilmi, että kannattaa rohkeasti pyytää ihmisiä mukaan – monet lähtevät mielellään, kun vain joku kysyisi!

Sällit tulevat porukalla talkoilemaan Jesse Pihkanen ja Rasmus Rajakallio kuuluvat kummatkin Tampereen poikateatterin Sälleihin. Tapahtumakoordinaattori Sari Ortju hommasi energiset nuoret talkoilemaan vuonna 2014, ja siitä alkoi hedelmällinen yhteistyö. Säl-

leissä sana loistavasta festarikeikasta kiertää kundilta seuraavalle. Jesse on mukana viidettä, Rasmus ensimmäistä kertaa. ”Kaverit suosittelivat tätä, niin sitten mä tulin niiden mukana”, Rasmus kertoo lähtönsä syistä. Samasta syystä Rasmus alun perin päätyi Sälleihinkin, kaverin kautta.

Kundit ovat stagemanagereina Ocean Clubilla, festarin yhdellä isommista lavoista. ”Stage huolehtii, että kaikki menee aikataulujen mukaan. Hän ottaa artistit ja tanssijat vastaan ja katsoo, että sound check menee ongelmitta”, Jesse kertoo työtehtävistään. Jessellä on lisäksi kokemusta Sottiisin talkoohommista ja Sottiisi Fun Clubin hallitustehtävistä. ”Parasta talkoohommissa on mahtava tunnelma. On ollut tosi hauskaa.

Kiva, kun pääsee oppimaan uusia asioita”, Rasmus intoilee.

”Kyl mä luulen, että se porukka on parasta. Lisäksi varsinkin Folklandialla se ilo ja hyvä fiilis, mikä kaikilla on”, Jesse lisää.

Infosta löytyi konkareita ”Jo muinaiset roomalaiset aikoinaan, sitten synnyin minä ja rupesin tekemään talkootyötä. Eli viisikymmentä vuotta tulee täyteen!”, vitsailee kuopiolaisesta nuorisoseurasta tuleva Helena Antikainen. Helena bongattiin infopisteestä, jossa hän on ollut talkoilemassa ”vuosia, vuosia, vuosia”.

Helenan aisapari Kirsi Koponen Tampereelta päätyi Sottiiseihin ja Folklandioille parikymmentä vuotta sitten mentyään naimisiin kansantanssijan kanssa. Monenlaista hommaa on tullut tehtyä: neuvontaa infopisteessä, vahtimista soitinnarikassa ja sisäänpääsyvalvontaa.

9

”Tänne tulee mielellään talkoilemaan, kun on oppinut tuntemaan tätä porukkaa. Täällä on hauskaa musiikkia ja tunnelma on kiva. En mä tylsiin pippaloihin tulisi talkoolaiseksi!” Kirsi kertoo. ”Täällä näkee ihmisiä ja tapaa tuttuja, joita ei oikeastaan tapaa milloinkaan muulloin kuin näissä erilaisissa talkoohommissa”, Helena kertoo talkootyönsä syistä. ”Ja saa tehdä hommia ihan omatahtoisesti, mutta vastuullisesti”.

Vaikka moni talkoolainen nostaa tutut ja kaverit tärkeäksi syyksi tehdä talkootöitä, palo talkootyöhön voi roihuta ihan itsestäänkin. ”Viime kesänä tein talkootöitä yhdessä lentopalloturnauksessa. Ikinä en ole lentopalloa pelannut, enkä ollut siellä talkoissa. Mutta kun paljon tarvittiin väkeä, niin minähän siellä kahvia möin”, Helena nauraa.

Talkootyövuoron päätteeksi Kirsi ja Helena usein lähtevät haahuilemaan

Stagemanageiden Jessen ja Rasmuksen mukaan parasta talkoohommissa on mahtava tunnelma.

Hannu-veli (vas.) huokutteli Keijon talkoohommiin Folklandialle. Keijo hoitaa esiintymislavojen rakentamista ja purkamista, roudaamista, banderollien kiinnittämistä ja messuosaston pystyttämistä.

Ensimmäistä kertaa Folklandialla mukana ollutta Anna Leinoa innostaa talkootyöhön yhteisö, jossa voi tuntea olevansa kuin kotonaan.

pitkin laivaa nauttimaan esityksistä.

Tällä kertaa Kirsiä houkuttelee enemmän nukkumaanmeno pitkän työviikon jälkeen. Helena taas lähtee katselemaan ja juttelemaan. ”Ja tanssimaan, jos joku tulee hakemaan”, hän hymyilee.

Tanssi- ja musiikkitapahtuma kiinnostaa teatterilaistakin Teatteri Europan ovelta löytyy lisää tanssi- ja musiikkimaailmaan soluttautuneita teatterilaisia. Anna Leino on ollut nuorisoseura-aktiivi kuusitoistavuotiaasta lähtien ja nykyään hän työskentelee jyväskyläläisessä nuorisoseurassa. Hän on ensimmäistä kertaa Folklandialla. ”Olin kuullut tästä niin paljon hyvää, ja sitten kuulin, että tänne voi päästä talkoolaiseksi! Että siellä on tekemistä, vaikka ei osaisi tanssia tai soittaa mitään. Ei ole ihan yksin orpona täällä, vaan on joku selkeä tehtävä”, Anna valottaa lähtemisensä taustoja.

Annaa innostaa talkootyöhön yhteisö, jossa voi tuntea olevansa kuin kotonaan. Hänen luonteeseensa myös kuuluu olla perillä asioista. ”Mä olen semmoinen ihminen, että missä ikinä liikunkaan, haluan tietää, miten siellä toimitaan, missä on kahvinkeitin ja mistä löytyy ensiapulaukku. Varmaan se on semmoinen hallinnan tunteen kaipuu tässä kaoottisessa maailmassa!”

Parasta talkootyössä on päästä kokeilemaan uusia ja erilaisia asioita. Folklandialla Anna toimii kulunvalvojana ja yhdenvertaisuusagenttina, jotka kummatkin ovat hänelle täysin uusia tehtäviä. ”Joku ihan pienikin juttu, niin kuin toi klik-klik-asia, niin en mä oo koskaan semmosta käyttäny! Ihan sairaan tyydyttävää”, Anna nauraa. ”Tässä mä vaan klikkailen ja nautin siitä, että pääsee kokemaan uusia juttuja.”

Äiti ja tytär haluavat auttaa Marita ja Anna Raita seisovat kulunvalvojina Teatteri Europan edessä. Tämän salin kohdalla kulunvalvonta onkin tärkeää, sillä siellä pidetään Folklandian suurimmat tanssikonsertit, jotka menevät usein ääriään myöten täyteen. Välillä joutuu aiheuttamaan innokkaille katsojille pettymyksen, kun saliin ei enää mahdukaan. ”Mä olen ollut täällä ensimmäisen kerran vuonna 2004. Ensin ihan vain asiakkaana monta vuotta. Jossain vaiheessa huomasin, että voisihan täällä auttaakin. Nyt olen viisi-kuusi vuotta ollut talkoolaisena”, kertoo Marita.

Tytär Anna on ollut lähes kymmenen kertaa Folklandialla ja talkoolaisena hän on nyt toista vuotta.

”Mä olen aina tykännyt olla insider”, Anna nauraa. ”Se oli lapsena parasta, kun äiti oli talkoilemassa vaikka koulun myyjäisissä, niin sai olla silleen, että mä tiedän, miten täällä kaikki tapahtuu ja mä pääsen tonne takahuoneeseen.”

Maritan talkootyön lista on kunnioitusta herättävä: Folklandia, Sottiisi, Kaustinen, Tampereen Nuorisoseura, lasten koulut, omakotiyhdistys. ”Kun joku tulee kysymään, että tulisitko tekemään, niin mä sanon aina että joo”, Marita sanoo.

Rakennustalkoolaisen Folklandia vaatii turnauskestävyyttä Keijo Nipulin äiti vei Keijon ja tämän veljen Hannun nuorisoseuran kansantanssiryhmään, kun Keijo oli kolmevuotias. Lahden Tanhuujat oli Keijon kotipesä 15-vuotiaaksi asti. Teinillä rupesi tulemaan tanhu korvista ulos, ja monta kymmentä vuotta meni ilman kosketusta folk-maailmaan.

Hannu-veli, joka on Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja, houkutteli kuitenkin Keijoa usein mukaan Folklandialle. ”Ja kun mä jäin 2011 eläkkeelle, niin taisin silloin samana vuonna tulla risteilemään asiakkaana, ja sen jälkeen mä olen ollut näissä talkoohommissa.”

Keijo löysi oman tapansa tehdä nuorisoseuratyötä. Erilaiset rakentamis- ja purkuhommat ovat solahtaneet miehen tehtäviin kuin itsestään. ”Jonkunhan tämä pitää rakentaa tämä tapahtuma, ja se on hyvä tapa osallistua nuorisoseuratoimintaan. Ei tarvitse välttämättä soittaa ja tanssia.”

Sunnuntaiaamuun mennessä Keijo on hoitanut esiintymislavojen rakentamista, roudaamista, banderollien kiinnittämistä ja messuosaston pystyttämistä. Edessä on vielä lavojen purkua muutaman tunnin päästä. ”Vähän hikisempää hommaahan tämä talkoolaisena oleminen on kuin asiakkaana. Ja risteily on pidempi, kun vedetään ensin valmisteluristeily Tallinnaan ja takaisin ja sitten varsinainen festari Tallinnaan ja takaisin. Turnauskestävyyttä tämä vaatii!”

Eläkkeellä monet talkoohommat vetävät Keijoa puoleensa. ”Kun joku kysyy johonkin, niin mä olen aina valmis lähtemään. Kun ei voi paikallaankaan olla, niin talkoohommat on semmosta mukavaa tekemistä.

On urheilukilpailuja, Sottiisia, Mölkyn MM-kisoja ja sellaisia.”

Parasta ja tärkeintä talkoilemisessa on Keijon mielestä porukka. Folklandialla Keijo nauttii myös lapsuusajan tuttujen näkemisestä.

10

Nuorisoseurafoorumi 2019 kutsuu toukokuussa Jyväskylään

N

uorisoseurafoorumi kokoaa nuorisoseuraväen jälleen eri puolilta Suomea Jyväskylään Hotelli Laajavuoreen 25.–26.5. saamaan uusia ideoita ja näkemään ystäviä. Foorumissa pääsee vaihtamaan kokemuksia muiden nuorisoseuralaisten kanssa ja saa virikkeitä seuran toimintaan. Nuorisoseurafoorumin päätteeksi on Suomen Nuorisoseurojen valtuuston kokous ja lisäksi samana viikonloppuna Jyväskylän valtaa Nuori Kulttuuri Teatris – valtakunnallinen teatterifestivaali, jonka ohjelmatarjontaa voi myös käydä seuraamassa.

Ohjelman lähtökohtana on Tekemisen riemua 2019–2021 -kolmivuotisohjelma. Tapahtumassa on neljä ohjelmalinjaa: harrastustoiminta, seuratoiminta, tapahtumat ja viestintä. Kussakin ohjelmalinjassa on kolme työpa-

jaa, jotka kumpuavat kolmivuotisohjelman teemoista: Ovet auki! -työpajat, Tukea vapaaehtoistoimintaan -työpajat ja Tukea nuorisoseurapolulle -työpajat.

Tapahtuma on kaikille nuorisoseuralaisille avoin. Liitto kutsuu Nuorisoseurafoorumiin kaikki valtuuston jäsenet ja varajäsenet, liiton hallituksen jäsenet sekä kaksi 15–25-vuotiasta nuorta jokaisesta maakunnasta. Kutsutut nuoret muodostavat ryhmän, jota tuetaan seuraavien vuosien aikana järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan toteuttamisessa sekä luottamushenkilönä toimimisessa ja päätöksenteon rakenteisiin sukeltamisessa.

Lue lisää ohjelmasta ja ilmoittaudu mukaan 8.5. mennessä kotisivuillamme www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurafoorumi.

Emmi Uusitalo

Aluefoorumit keräävät maakunnan nuorisoseuratoimijat yhteen

A

luefoorumi on kullakin alueella järjestettävä tilaisuus, joka on tarkoitettu alueen nuorisoseurojen avaintoimijoille. Aluefoorumissa tapaat muita alueen nuorisoseuratoimijoita ja verkostoidut, kuu-

let ajankohtaisia nuorisoseurakuulumisia ja saat eväitä vietäväksi oman nuorisoseuran toimintaan. Tilaisuus on myös hyvä hetki keskustella alueen valtakunnallisissa luottamustehtävissä toimivien henkilöiden kans-

sa ja välittää heille terveisiä liiton hallitukseen tai valtuustoon.

Valitse listasta oma aluefoorumisi – tervetuloa!

PÄIVÄMÄÄRÄ / ALUE / PAIKKA 20.1.

9.2.

16.3.

21.3.

23.3.

24.3.

2.4.

Saimaa (Etelä-Karjala, Etelä-Savo) Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kymi Etelä-Suomi (Uusimaa, Etelä-Häme) Kainuu

Parikkala, Luohelan-juhlatilat Sastamala, Kiikan nuorisotalo Kaustinen, Salokylän nuorisoseurantalo Juankoski, Säyneisen nuorisoseurantalo Kouvola, Viraamo Lahti, Hannunsali Kajaani, Kainuun ammattiopisto

9.5.

Ylä-Savo 27.–28.9. Keski-Suomi 8.10.

Pohjois-Karjala 9.10.

Pohjois-Karjala 10.10.

Pohjois-Karjala 21.9.

Pohjois-Pohjanmaa 30.11. Lappi

Iisalmi, keskusseuran toimisto Keuruu Keski-Karjala (tarkentuu myöh.)

Joensuun seutu (tarkentuu myöh.)

Ylä-Karjala (tarkentuu myöh.)

Pudasjärvi (tarkentuu myöh.)

Rovaniemi

11

Seurojen lipunmyynti valtaa nyt Nuorisoseurojen oman Puoti-verkkokaupan.

Hinta vain 1,60 € / lippu!

Ota neljä helppoa askelta ja tapahtumasi liput ovat myynnissä!

*Kysy lisätietoa aluetoimistostasi tai keskusseurastasi.

0€

10,0

in nim

a

tum

ah 9 12:00 .201 4.02 La 1 pu ylip inim Pääs

- Tap

4 u B123 i Suk Lippu A nim 96-4 | - Etu 5678 n Y:0215 s CD lline Tilau elvo -v Ei ALV

puoti.nuorisoseurat.fi

Lahdessa lauantaina 16.3.2019 kello 10.00-16.00 Tapaaminen on suunna�u Luova lava -leirejä ja kerhoja suunni�eleville seuroille, leirejä jo järjestäneille seuroille sekä seuroille, joita kiinnostaa Luova lava -toiminta.

Paikalle toivotaan niin seura-ak�iveja kuin ohjaajiakin.

Luova lava -tapaamisessa käydään läpi leirin ja kerhon järjestämiseen lii�yviä asioita.

Lisäksi käydään läpi Luova lava sopimus.

Päivä on osallistujille maksuton ja sisältää lounaan. Mukaan saa Luova lava kassin täynnä materiaaleja sekä luova lava pelin.

Ilmoi�autumiset 7.3 mennessä uusimaa.nuorisoseurat.fi pirita.laiho@nuorisoseurat.fi

- Esit

ik yspa

ka -

12

Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt onnittelee toista vuoden ohjaajaa Matti Salmista. (Petri Kivinen)

Hyvä ohjaaja innostaa, kannustaa ja kuuntelee Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajat ovat Jutta Wrangén ja Matti Salminen Teksti Maarit Saarelainen

Suomen Nuorisoseurojen vuosittain myöntämän tunnustuksen tavoitteena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä edelleen. Vuoden 2018 ohjaajiksi valittiin tanssinopettaja Jutta Wrangén Kulttuuriyhdistys Sillasta Valkeakoskelta ja teatteriohjaaja Matti Salminen Koski TL Nuorisoseurasta.

H

yvän opettajan ja ohjaajan tunnusmerkkejä ovat sitoutuminen ja innostus. Nämä ominaisuudet löytyvät molemmista palkituista ohjaajista. He kuuntelevat ryhmäläisiään ja kannustavat heitä eteenpäin valitsemallaan tiellä.

Tunnustusten perusteissa todetaan: ”Jutta Wrangén tekee ammattitaitoista ja kokonaisvaltaista työtä eri-ikäisten ja erilaisten ryhmien kanssa. Hän osallistaa ryhmäläisiään ja kuuntelee heidän ehdotuksiaan. Jutta ottaa ryhmistään kokonaisvaltaisen vastuun ja suunnitte-

lee asioita pitkällä tähtäimellä. Hän on ystävällinen, rohkaiseva sekä kannustava ja tekee työtään tanhuohjaajan suurella sydämellä.” ”Matti Salminen on toiminut nuorisoseurassa ja teatterilaisena jo 1980-luvulta alkaen, ja on tällä hetkellä seuransa puheenjohtaja. Hän aloitti näyttelemällä, ja siirtyi myöhemmin ohjaajaksi sekä aikuisten että lasten ryhmiin. Matti on ohjaaja, joka löytää jokaiselle sopivan roolin. Matti innostaa nuoria jatkamaan

teatterin harrastamista ja antaa heille mahdollisuuden koetella omia siipiään.”

Miltä nyt tuntuu?

Klassiseen ”miltä nyt tuntuu?” -kysymykseen Jutta ja Matti vastasivat tuoreeltaan: ”Olen valtavan kiitollinen tunnustuksesta, joka oli ensimmäinen ikinä ja yllätti todella. Tuntui myös niin lämpimältä saada Folklandia-risteilyllä tuoreeltaan onnitteluita ja herkistäviä sanoja”, tiivistää tuntojaan tanssiohjaaja Jutta Wrangén.

”Arvostan tunnustuksen todella korkealle, tosin olen aiemmin saanut joitain huomionosoituksia paikallistasolla – niitä väheksymättä – mutta tämä valtakunnallinen tunnustus on niihin nähden aivan toista luokkaa”, summaa Matti Salminen, ”Iloisella mielellä, mutta nöyränä, vastaanotin tunnustuksen, sillä ajatuksella, että puolet kunniasta kuuluu vaimolleni, Tiina Salmiselle – ilman häntä ja hänen tukeaan en seisoisi tässä.”

13

Amanda Rannanjärvi

Vuoden 2018 tanssiohjaaja Jutta Wrangén ”Siellä vaan leikitään ja minä haluan tanssia”

Amanda Rannanjärvi

Onneksi tanssimisasia saatiin järjestykseen. Jutta on aloittanut nuorisoseurataipaleensa äitinsä jalanjäljissä jo 5-vuotiaana. Parin ensimmäisen kerran jälkeen pieni Jutta oli sitä mieltä, että ”siellä vaan leikitään ja minä haluan tanssia”. Vuoden kuluttua harrastus kuitenkin jatkui, ja on jatkunut jo yli 30 vuotta.

Kansantanssin ohjaamisen Jutta aloitti 16-vuotiaana ja jatkoi Ouluun opiskelemaan tanssinopettajaksi. Hän on tehnyt ohjaus-, opetus-, hanke-, koulutus- ja arviointityötä sekä ollut mukana useissa työryhmissä. Tällä hetkellä Jutta toimii pääosin Pirkanmaalla ja Satakunnassa, ja nuorisoseurat on hänen merkittävin työnantajansa. ”Olen iloinen ja ylpeä, että olen saanut tehdä näin monipuolisesti erilaisia työtehtäviä, ja lapsena aloitettu harrastus on kantanut näin pitkälle.” ”Oman kylän nuorisoseura, 10 vuotta sitten Sääksmäelle perustetun Saarioispuolen Kulttuuriyhdistys Silta työllistää neljän lapsiryhmän verran, lisäksi johtokuntatehtävät ja talkootyöt.

Toijalan Nuorisoseurassa on kolme ryhmää; Tetestä (Tempoa Tenaviin) seitsemänkymppisiin, Tampereella Tete-ryhmät, opiston aikuisten kansantanssiryhmä sekä maakuntaryhmä Hämmäys.

Satakunnassa ovat mm. maakuntaryhmä Tikki ja opiston seuratanssiryhmät.

Lisäksi lyhytkursseja kansantanssista ja seuratanssista sekä koreografiointitehtäviä (Kalenoita odotellessa!). Tanssia liki ovat myös lettikurssit, joita on koko ajan yhä enemmän.”

Jutta omin silmin Jutan parhaat ominaisuudet ohjaajana, hänen itsensä arvioimana: ”Luulisin, että sellaisen rennon ja oppimiselle alttiin ilmapiirin luominen. Ehdottomasti kaikkein ihaninta opettamisessa on, kun huomaa tanssijan silmistä oppimisen ilosta syntyvän kiillon.” ”Tässä työssä pääsee kokemaan ihmisen harrastuksesta kumpuavan hyvänolon tunteen ja se säihkyy itsellenikin!

Siksi näiden hetkien luominen otolliseksi on itselle tavoite, johon pyrin.”

Vuoden 2018 teatteriohjaaja Matti Salminen ”Ku joka paikas muutenki olet suuna päänä” Matin nuorisoseurapolulle ohjasivat hänen isänsä, ja erityisesti entinen nuorisoseura-aktiivi, Matin äiti. Vanhemmat kannustivat kaikkia neljää lastaan lähtemään mukaan nuorisoseuratoimintaan. Sisarukset liittyivät kansantanssiryhmiin, mutta Mattia ”hätistettiin” teatterin pariin: ”ku joka paikas muutenki olet suuna päänä.”

Matti on jatkanut valitsemallaan tiellä ja toiminut sekä teatterilaisena että järjestöaktiivina jo 80-luvulta. Yksi sysäyksistä oli talvella 1982, kun hän oli mukana Aleksis Kiven Kihlaus-näytelmässä yhdessä kolmen harrastajateatterikonkarin kanssa. Näiden veteraaninäyttelijöiden positiivinen ja reilu vastaanotto kannusti häntä eteenpäin, ja herätti silloin ajatuksen ”jee, täähän on hianoo!”

Teatteritoiminta alkoi näyttelemällä, mutta myöhemmin Matti otti vastuulleen ohjaamisen niin aikuisten kuin lastenkin teatterissa. Eikä liene monta-

kaan talkootyötä seurassa, johon hän ei olisi näppejään laittanut. Matti on toiminut johtokunnassa 2000-luvulta alkaen ja on tällä hetkellä seuransa puheenjohtaja.

Tällä hetkellä Matti Salminen ohjaa omassa kotiseurassaan eli Kosken Nuorisoseuran Lapsi- ja Nuorisoteatteri KONSTIlle. Panu Raipian kirjoittama näytelmä Kaunotar ja Hirviö saa ensi-iltansa toukokuussa 2019.

Matti omin silmin Matin parhaat ominaisuudet ohjaajana hänen itsensä arvioimana: ”Ehkä iän mukana tuoma rauhallisuus ja tasaisuus. Usein ohjaaja mielletään ’karjuvaksi ja oikuttelevaksi diivaksi’, mutta varsinkin lasten ja nuorten kanssa toimiessa on oltava luotettava, kannustava isoveli, mutta silti se, joka kantaa vastuun ja sanoo tarvittaessa sen viimeinen sanan.”

14

Sota ei ole mustavalkoista Teksti Maarit Saarelainen Kuvat Ari-Matti Huotari

Folklandia-risteily myöntää vuosittain Vuoden Tanssiteko -tunnustuksen kiitoksena korkeatasoisesta tanssiteoksesta, joka esimerkillisesti edistää kansantanssin tunnettavuutta.

Vuoden 2018 Tanssiteko -palkinnon sai kansantanssiteos Rauha. Valinnan teki ja palkinnon Folklandia-risteilyllä luovutti 11.1.2019 kansantanssimestari Antti Savilampi.

T

ositapahtumiin perustuvassa kokoillan teoksessa kansantanssi ja elävä musiikki kuljettavat katsojan keskelle Lapin sodan riipaisevia kohtaloita.

Tarinan keskiössä on Kemissä 1940-luvulla perheensä kanssa elävä lottatyttö, jonka silmien kautta nähdään sotaa edeltäneet ja sitä seuranneet tapahtumat. Kenelle kuuluu olla uskollinen maailmassa, jossa ystävää ja auttajaa pitäisi yhtäkkiä kohdella vihollisena?

Suomen hävittyä jatkosodan Neuvostoliitolle syttyi entisten liittolaisten, suomalaisten ja saksalaisten välille Lapin sota. Sitä ennen saksalaissotilaat ja suomalaissiviilit elivät rinnakkain sulassa sovussa keskenään: heidän välillään vallitsi rauha.

Rauha on kuvaus siitä, kuinka tapahtumat näyttäytyivät siviileille eteläisessä Lapissa, Kemissä, ja millaisia ristiriitoja syntyi, kun entisten aseveljien piti kääntyä toisiaan vastaan?

Mitä sitten, kun eilisen veljesi käsketään olla huomisen vihollisesi?

Sodan osapuolista vain toinen ei ole hyvä ja toinen paha. Asetelmat muuttuvat, sopimuksia rikotaan, entisistä liittolaisista tulee vihollisia. Historiankirjat tiivistävät tapahtumien päälinjat, kuka oli ketäkin vastaan. Ristiriitojen ja konfliktien keskellä on pilkahduksia

universaalista myötätunnosta ja uskollisuudesta – ystävyydestä, joka ylittää kansakuntien väliset rajat. Tämä tanssiteos pyrki osoittamaan sen, kuinka mustavalkoiseksi mielletty sota on täynnä harmaita alueita, ja miten taisteluissa voitoista ja häviöistä unohtuvat yksittäisen ihmisten kohtalot.

Kaleva julkaisi arvion Rauha-teoksesta: ”Mikko Ylösen sävellykset kuljettavat katsojaa kuulaista hetkistä aina tulimerten ryskeeseen ja paukkeeseen. Livebändi saa pyykkilaudankin svengaamaan. Kipuna Kollektiivin Rauha tuo näyttämölle taidokasta tanssia ja musiikkia sekä näkökulman, jota ei Lapin sodasta ole aiemmin kuultu ja nähty.

Teoksen lauluista Rakkaus sanoja vailla kaikuu mielessä vielä pitkään.”

– Elena Vuoksiola/Kaleva Tanssiteos Rauhan käsikirjoittaja ja tuottaja on Essi Pulju, koreografia, ohjaus ja dramaturgia on Siina Ounaslehdon sekä sävellys, sovitus ja sanoitus Mikko Ylösen käsialaa. Muu työryhmä koostui nuorista, 19–33-vuotiaista kulttuurialan ammattilaisista, jotka halusivat rakentaa yhteistyötä ja siltoja yli taide- ja kuntarajojen. Työryhmän eteläisin jäsen tuli Pornaisista ja pohjoisin Rovaniemeltä. Ryhmän muusikot työskentelivät tuotannossa ennen esi-

tyskautta Jyväskylässä ja muu työryhmä Oulussa. Tiimiin kuului kaikkiaan 11 tanssijaa Kipuna Kollektiivista ja 5 muusikkoa.

Teos toteutettiin Suomen kulttuurirahaston myöntämällä apurahalla ja yh-

teistyössä Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksen kanssa.

Kansantanssitanssiteos Rauhan kantaesitykset nähtiin Oulussa 16.–17.8.2018 ja ne saivat erinomaisen vastaanoton.

15

Tanssimylly pyörii 12.–14.4. Tampereella Teksti Riia Niemelä Kuva Petri Kivinen

Y

li 15-vuotiaiden kansantanssikatselmus Tanssimylly kokoaa mielenkiintoisen kattauksen suomalaisia kansantanssiryhmiä viikonlopun ajaksi Sorin Sirkukseen Tampereelle. Tänä vuonna mukana on ennätysmäärä ensikertalaisia, ja elävä musiikki osana esityksiä on lisääntynyt huimasti. Yleissarjaan osallistuu 18 ryhmää, 15–20-vuotiaiden sarjaan kahdeksan, yli 35-vuotiaiden neljä ja yli 55-vuotiaiden viisi ryhmää. Lisäksi vuonna 2017 lanseerattu matalan kynnyksen Riemua!-sarja houkutteli mukaan neljä

ryhmää. Mukana on kaiken kaikkiaan 39 erilaista kansantanssiryhmää!

Terveisiä arviointiraadilta Arviointiraadit muodostuvat kahdesta tanssin ja yhdestä musiikin ammattilaisesta. Raatien kokoonpanoista tiedotetaan myöhemmin. Yhtenä raatilaisena toimii viime kerralta tuttu tanssinopettaja (YAMK) Katariina Hiukka, joka lähettää kaikille tapahtumaan osallistuville ryhmille terveisiä:

12.–14.4.2019 Sorin Sirkus | Tampere

”Vuoden 2019 Tanssimyllyltä odotan elämyksiä ja virtuositeettia. Toivon näkeväni kansantanssia tässä päivässä, tämän hetken ilmiöissä. Ryhmien panostukset ohjelmistoon ovat merkittävät, oli lopullinen tulos mikä tahansa. Toivonkin, että ryhmien kohdalla Tanssimylly on vain yksi etappi uuden ohjelmiston elinkaaressa. Kansantanssin ja näiden huolella valmistettujen ohjelmistojen soisi näkyvän vahvana tapahtumissa ja tilaisuuksissa Tanssimyllyn jälkeenkin. Työskennellään kaikki sen eteen!”

Tapahtumaan voi osallistua myös katsojana Mukaan tapahtumaan ja tunnelmiin pääset myös katsojana. Tänä vuonna panostetaan laadukkaiden konserttien lisäksi myös yleisön mahdollisuuteen keskustella esityksistä heränneistä ajatuksista yhdessä asiantuntevien moderaattoreiden johdolla. Luvassa on varmasti viikonloppu täynnä upeita tanssielämyksiä.

Lisätietoja tapahtuman osallistujapaketeista ja yleisölle myytävistä lipuista päivitetään Tanssimyllyn sivuille www.nuorisoseurat.fi/tanssimylly.

16

Missä lava on vapaa kaikille nuorille?

Nuori Kulttuuri -toiminnan parissa tietysti! Teatris-vuosi lähentyy huipentumaansa päivä päivältä.

Lauantaina 23.2. starttaa huima 20 aluefestarin kokonaisuus ympäri Suomea!

Mikä Nuori Kulttuuri?

Nuori Kulttuuri on nuorten tekemisen areena taiteiden parissa. Koko maan kattava toiminta on mahdollisuus jokaiselle nuorelle tuoda omaa osaamistaan esille.

Toimintamuotoina teatterille, tanssille ja musiikille ovat katselmukset, joita järjestetään ympäri Suomen. Katselmuksista kootaan valtakunnallinen festari, joka on mittakaavassaan suurin kulttuurisen nuorisotyön festivaali Suomessa. Esiintymisen lisäksi nuoret ovat tervetulleita toteuttamaan festareita erilaisissa työtehtävissä.

dollisuus nähdä muiden teatteriryhmien tekemistä!

Osa aluefestareiden esityksistä jatkaa matkaa valtakunnalliseen festivaaliin, joka järjestetään 24.–26.5. Jyväskylässä.

Viikonlopun aikana nähdään noin viidenkymmenen ryhmän esitykset. Kaikkiin esityksiin on katsojille vapaa pääsy.

Jos kiinnostuit Nuori Kulttuuri -toiminnasta tai aluefestareista, kannattaa

piipahtaa meidän nettisivuilla osoitteessa www.nuorikulttuuri.fi! Nuori Kulttuuri koordinoi aluefestareiden järjestämistä, joten nettisivuiltamme löytyvät linkit tapahtuman järjestäjien sivuille.

Mikä Teatris?

Vuonna 2019 Nuori Kulttuuri keskittyy teatteriin. Kevään aikana pidetään yhteensä 20 Teatris-aluefestaria, jotka ovat avoimia kaikille 10–25-vuotiaille teatterin harrastajille. Yhden ilmoittautumisen päässä on tarjolla esiintymislava kaikille teatteriryhmille. Miltei ainoa vaatimus on, ettei ryhmässä saa ohjaajia lukuun ottamatta olla ammattilaisia.

Festareilla ryhmät saavat ammattilaisilta palautetta tekemisestään ja tapaavat muiden nuorten tekijöiden kanssa.

Teatris-aluefestarit ovat hillitön mah-

Nuori Kulttuurissa tärkeää on yhteisöllisyys. Siksi Teatris -aluefestarit eivät ole kilpailu, vaan huikea mahdollisuus viettää aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa ja nähdä muiden esityksiä.

Kevään 2019 Teatris-aluefestarit KUUMA-KUNNAT

Hyvinkää

23.2.

LAPPI

Rovaniemi

6.4.

POHJOIS-POHJANMAA

Oulu

23.2.

KESKI-SUOMI

Äänekoski

6.4.

POHJOIS-KARJALA

Outokumpu

16.3.

YLÄ-SAVO

Iisalmi

7.4.

POHJOIS-POHJANMAA

Pyhäjoki

16.3.

LAPPI

Inari

10.–11.4.

PIRKANMAA

Tampere

16.3.

LÄNSI-UUSIMAA

Lohja

16.–17.3.

PÄÄKAUPUNKISEUTU

Espoo

17.3.

SATAKUNTA

Kankaanpää

23.3.

VARSINAIS-SUOMI

Lieto

23.–24.3.

ITÄ-UUSIMAA

Sipoo

23.–24.3.

ETELÄ-POHJANMAA

Lapua 23.–24.3.

PÄÄKAUPUNKISEUTU

Helsinki

29.–31.3.

PÄIJÄT-HÄME

Lahti

30.3.

KANTA-HÄME

Forssa

6.4.

KYMENLAAKSO & ETELÄ-KARJALA Kouvola

6.4.

POHJOIS-SAVO

6.4.

Kuopio

17

Esko muutti Kuopioon Teksti Pasi Saarinen

V

Näytelmä toteutettiin autenttisella paikalla, jossa sata vuotta sitten pidettiin sotavankileiriä. Nykyään rakennus toimii Kuopion kansalaisopistona. ”Sotavankileirin esitykset myytiin loppuun käytännössä kahdessakymmenessä minuutissa. Supertärkeä yhteistyökumppani oli Kuopion kansalaisopisto, joka rukkasi kaikki laitoksensa arkirutiinit uusiksi meidän esitystämme silmällä pitäen. Esimerkiksi koko talo saatiin

pimeäksi kesken kiivaimman koulutusillan”, kehuu yhteistyötä Pohjois-Savon aluetoimiston toiminnanjohtaja ja esityksen tuottaja Jussi Salmi. ”Esko onkin menossa näytille myös opistolle ja yhteistyö jatkuu varmasti muutenkin.”

Sotavankileiri 1918 oli ajankohtainen ja merkittävä ponnistus, varsinainen kulttuuriteko.

Näytelmä antoi äänen tavallisille ihmisille suuren murroksen keskellä;

Aimo Walamies

uoden Teatteriteko -palkinto jaettiin alkuvuodesta nyt jo seitsemättäkymmenettä kertaa. Esko-patsas suuntasi tänä vuonna Suomen Nuorisoseurojen Pohjois-Savon aluetoimiston matkaan ansioituneesta Sotavankileiri 1918 -näytelmästä.

Suomen Nuorisoseurojen Pohjois-Savon aluetoimisto on tehnyt viime vuosina merkittävää työtä teatteritoiminnan kehittämisessä. Aluetoimiston koordinoimana on käynnistynyt Teatteritorstaihanke, jossa kehitetään aktiivisesti kuopiolaista nuorisoteatteritoimintaa laajan yhteistyöverkoston kanssa. Myös aluetoimiston hallinnoimaan Työstä taidetta -ESR-hankkeeseen on saatettu mukaan teatteri-ilmaisullisia elementtejä.

Sotavankileiri 1918 -näytelmä oli sekin laajan yhteistyön tulosta. Esitys toteutettiin syksyllä 2018 yhteistyössä Kuopion kaupungin, Kuopion kansalaisopiston ja kuopiolaisten harrastajanäyttelijöiden kanssa. Esityksen rahoituksen hankki toiminnanjohtaja Jussi Salmi, ja näytelmän käsikirjoitti ja ohjasi Nuorisoseurojen Pohjois-Savon teatteriagentti Matti Kivinen. Nuorisoseurojen Pohjois-Savon aluetoimisto oli näytelmän tuottaja.

nuorten haaveet tulevaisuudesta kohtaavat äitien huolen, ja proosallisen hevosmiehen ihmettelyt limittyvät papin Jaakobin painiin.

Esko-patsaan vastaanottivat Eläköön Folk! -gaalassa tuottaja Jussi Salmi, näyttelijä Leo Kosonen ja käsikirjoittaja-ohjaaja Matti Kivinen. (Amanda Rannanjärvi)

Nuorisoseurajärjestön teatteriryhmille vuodesta 1948 jaettu Esko-kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio (1909–1969).

Vuosina 1974–1979 Esko jaettiin Seinäjoen Harrastajateatterikesän kiertopalkintona, kunnes se palautui vuonna 1980 takaisin nuorisoseurajärjestön pariin. Vuodesta 2010 patsas on myönnetty vuoden teatteriteosta.

Teatterilaiva taas ensi syksynä Teksti Pasi Saarinen

K

evät kurkkii jo ovella. Eri puolella Suomea useat harrastajateatterit ovat suunnanneet jo katseensa kohti kesää ja kesäteatterikautta. Samaan syssyyn kehotamme teatterikansaa suuntaamaan katseensa myös syksyyn ja horisontissa siintävään Teatterilaivaan.

Teatterilaiva on Suomen Nuorisoseurojen yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa tuottama harrastajateatterifestivaali, joka on suunnattu kaikille teatterista kiinnostuneelle. Olit sitten näyttelijä, ohjaaja, lavastaja, puvustaja, kuiskaaja, tuottaja tai muu alan harrastaja, on Teatterilaiva juuri sinulle valmistettu risteily.

Laivalla koetaan tarkoin valittuja esityksiä, kouluttaudutaan mielenkiintoisissa työpajoissa sekä kisaillaan ja verkostoidutaan monin eri teatterillisin keinoin. Tapahtuma kasaa teatteriin hurahtanutta väkeä Silja Europalle

eri puolilta Suomea, ja se onkin oivallinen mahdollisuus uusiin kohtaamisiin ja uusien kontaktien luomiseen.

Tämän vuoden kattauksessa on jotain vanhaa, jotain hitusen testattua ja jotain aivan uutta. Tapahtuman paketointi on parhaillaan käynnissä ja liput tulevat myyntiin maaliskuun aikana.

Teatterilaiva on juuri oikea paikka koko teatterille lähteä viettämään kesäteatterikauden karonkkaa tai polkaisemaan talvikausi käyntiin. Voi laivalle lähteä toki ilman omaa ryhmääkin, nauttimaan tunnelmasta ja osallistumaan ohjelmaan omana itsenään. Laivalta saat matkaasi runsain mitoin uusia ideoita, mieleenpainuvia kokemuksia ja kenties uusia tuttavuuksia.

Syksyn paras teatterifestivaali järjestetään Silja Europalla 13.–14.9.2019. www.teatterilaiva.fi

18

Tilauksessa nuorten näytelmiä tärkeistä teemoista Nuorisoteatteri yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kanssa Teksti Minna Pasi Kuvat Emmy Haltsonen

V

uoksenniskan Nuorisoseuran IRTI-Teatterin nuoret ovat valmistaneet esityksen Virtahepo olohuoneessakin (ensi-ilta 16.11.2018). ”Ryhmä on aiemmin kirjoittanut näytelmänsä, mutta tällä kertaa Olli-Pekka Ulkuniemen ja Tommy Hellstenin teksti tuli vastaan kuin tilauksesta”, kertoo ohjaaja Lauri Haltsonen.

Näytelmässä teatteriryhmä harjoittelee näytelmää. Ohjaaja ei ole tullut harjoituksiin paikalle. Teemat, joita käsitellään, ponnahtavat suoraan Tommy Hellstenin Virtahepo olohuoneessa -kirjasta: läheisriippuvuus, alkoholismi, ihmissuhdeongelmat ym.

Nuoret irtiläiset Atte Asikainen, Emmi Astikainen, Janika Gröhn ja Viena Kostamo ovat tottuneet rankkoihin aiheisiin. Asioita on helppo käsitellä, kun ryhmä on tuttu ja turvallinen. Roolista irtautuminen on kuitenkin tärkeää. Toisaalta teksti on saanut

nuoret ajattelemaan, kuinka etuoikeutetussa asemassa he ovat, kun ovat saaneet itse kasvaa perheissä, joissa ei näitä ongelmia ole. Katsojan kannalta etäännyttäminen toteutetaan kahdella lisätasolla. Näytelmä näytelmässä ja nuorten omat ajatukset asioista antavat hengähdystauon vaikeiden aiheiden parissa.

Yhteistyötä jo usean näytelmäprojektin ajan Virtahepo olohuoneessakin -näytelmä on tehnyt yhteystyötä Imatran seurakunnan perheneuvonnan kanssa. 30.1.2019 nuoret pääsivät esittämään näytelmäänsä alan ammattilaisille perheneuvonnan toimintaa juhlistavaan Kohtaamisia-tapahtumaan. Esityksen jälkeen Tommy Hellsten luennoi samaisesta aiheesta.

Hellsten on ollut innoissaan siitä, että irtiläiset ovat valmistaneet juuri aiheeseen liittyvän näytelmän. ”Nyt tuntuu pahal-

ta”, aloitti Hellsten luentonsa koskettavan näytelmän jälkeen.

IRTI-teatteri on tehnyt yhteistyötä aiemminkin Imatran seurakunnan perheneuvonnan, Imatran ja Ruokolahden koulujen sekä Pelastakaa lapset ry:n kanssa. Ryhmältä on toivottu näytelmiä, joissa käsiteltäisiin nuorten ajatuksia ja elämää yleensä. Irtiläiset ovat ottaneet haasteen vastaan ja luoneet osallistavan teatterin devising-menetelmällä näytelmiä nuorten elämästä jo useana keväänä. Vuonna 2017 kaikki Imatran ja Ruokolahden yhdeksäsluokkalaiset kävivät katsomassa nuorten valmistaman esityksen. Myös paikalliset lukiot ovat hyödyntäneet näytelmiä, ja niiden teemoja on käsitelty kurssitunneilla. Välillä esitysten yhteyteen on linkitetty seksuaaliterapeutin luentoja ja koulutuksia, kun nuorten kanssa toimivat ammattilaiset ovat olleet yleisössä.

Valokuvissa Emmi Astikainen (harmaa asu), Atte Asikainen ja Janika Gröhn (punainen paita, musta huivi).

Teemat ovat aiheuttaneet katsojissa joskus voimakkaita reaktioita. Nuorten maailmaan sijoittuvat tekstit ovat uponneet ”teflonpintaisiin kavereihinkin”, jotka ovat olleet esiintyjien kanssa samanikäisiä. Katsomossa on ollut poikkeuksellisen hiljaisia ja keskittyneitä katsojia.

Ryhmä itse on saanut yhteistyöstä hyvän tavoitteen näytelmäproggiksille.

Kun yhteistyötaho on kertonut toiveestaan, nuorten maailmaan sijoittuvasta näytelmästä, on esitystä lähdetty valmistamaan tarpeesta, eikä pelkästään itsekkäistä syistä tai esitystä tehty vain esityksen vuoksi. Näytelmät ovat myös yhteistyön kautta varmimmin löytäneet kohderyhmänsä ja tulleet katsojien luokse.

Seuraavaksi ryhmä sukeltaa perinteiseen komediaan Agapetuksen Syntipukin muodossa. Hulluimpana haasteena on roolien arpominen aina ennen esitystä. Välillä on hyvä heittäytyä vakavammista aiheista komedian puolelle!

19

Miltä susta tuntuis, jos et pääsisi mukaan?

Teksti Riia Niemelä Kuvitus Sini Padilha

O

let ehkä joskus kokenut tilanteen, jossa itse tai joku läheinen on jätetty ulkopuolelle. Ehkä sinua ryhmän ainoana ei ole kutsuttu synttäreille, otettu mukaan leikkiin tai päästetty toisten kanssa esiintymään? Yksi kerta ehkä kirpaisee, toinen tuntuu jo pahalta. Entäpä jos jatkuvasti jätetään ulkopuolelle, miltä sellainen tuntuu?

Onko Nuorisoseurat paikka, johon kaikki ovat tervetulleita harrastamaan? Suomen Nuorisoseurojen seuraavan kolmivuotiskauden keskeinen periaate on, että nuorisoseuratoiminta kuuluu kaikille. Ohjaajat yhdessä muiden seuratoimijoiden kanssa ovat tärkeässä roolissa yhdenvertaisuuden toteuttamisessa.

Tunnista syrjintä Jotta syrjintää voidaan ehkäistä ja siihen voidaan puuttua, tulee ensin tunnistaa, mitä se on. Yhdenvertaisuusvaltuutetun verkkosivulla määritellään syrjintä näin: syrjintää on kaikki toiminta, jossa yhtä tai useampaa henkilöä kohdellaan vertailukelpoisessa tilanteessa huonommin kuin muita yhden tai useamman henkilökohtaisen ominaisuuden takia. Yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintää on myös häirintä ja käsky tai ohje syrjiä sekä kohtuullisten mukautusten epääminen.

Syrjintä on aktiivinen teko, jota edeltää yleensä stereotyyppinen ajattelu ja sen pohjalta syntyvät ennakkoluulot. Jokaisen onkin tärkeää aika ajoin pysähtyä miettimään omia ajatus- ja toimintatapoja: onko minulla ennakkoluuloja tai kohtelenko ihmisiä aina

ennen kaikkea yksilöinä, en minkään ryhmän edustajana? Harrastustoiminta on hyvä ympäristö kohtaamiselle. Erilaisten ihmisten mahdollisuus tutustua toisiinsa turvallisessa ympäristössä ja näin stereotypioiden purkamiselle annettu mahdollisuus, on paras tapa ehkäistä syrjintää.

Yhdenvertaisuus on yhteinen asia Jokaisen aikuisen vastuulla on puuttua ja olla syyllistymättä syrjintään itse. Onko seurassa vallitsevista arvoista ja toimintatavoista keskusteltu yhdessä? Onko sovittu ja tiedossa, kenen puoleen voi kääntyä, jos kokee tulleensa syrjityksi tai havaitsee syrjintää tai häirintää? Usein jo tieto ns. yhdenvertaisuusagentin olemassaolosta auttaa.

Joskus törmätään tilanteeseen, että kaikille sopivaa tapaa osallistua ei löydy. On helpompi sanoa ei, kuin pohtia mukautuksia, joilla eri tavoin tukea tarvitsevat voivat osallistua. Vaivannäkö kuitenkin kannattaa ja palkitsee! Monia seurantaloja on jo rempattu esteettömäksi ja näin laajennettu yhä useamman mahdollisuuksia tulla paikalle. Jos lapsi on vaikka ujo, tarvitsee apua liikkumiseen tai tukea toiminnanohjaukseen, löytyykö lähipiiristä aikuinen tai nuori, joka voisi olla lapsen henkilökohtaisena apuna. Oikea asenne on askel kohti ratkaisua! Koko yhteisö voi kehittyä luovemmaksi, kun erilaisuudelle on tilaa ja pyritään ymmärtämään toisia.

Kalenat 2019 yhdenvertaisuuden asialla Kalenoissa 6.–9.6. juhlistamme yhdenvertaisuutta yhdessä. Ohjaajille on koottu materiaali, jonka avulla yhdenvertaisuuden teemoihin voi sukeltaa jo aiemmin.

Materiaali on vapaasti ladattavissa Nuorisoseurojen työkalupakin toiminta-aineistoista.

Kannustetaan toisiamme tunnistamaan osallistumisen esteitä ja luodaan uusia tapoja harrastaa. Tehdään Nuorisoseuroista yhteisö, jossa jokainen on arvokas.

Lisätietoa

Nuorisoseurajärjestö julistautui syrjinnästä vapaaksi 2009.

www.nuorisoseurat.fi/tyokalupakki www.syrjinta.fi Kansalaisfoorumin Monikulttuurinen ohjaajakoulutus 28.2.–21.3.

20 Seuraa matkaa Kalenoihin: Instagramissa @kalenat_tapahtuma, Facebookissa Kalenat ja internetissä www.kalenat.fi.

(Kuva: Riina Tanskanen)

t a v u s t u k a l l i R a j e p e R in!

h i o n e Kal

on enää at haltuun, sillä lm je h o is te yh otetaan aneet kesän peenrantaan od Rilla ovat jo ott ap L ja . e .6 ep 9 R .– t 6 ! sa is aa Kalenak ntaan alk . atka Lappeenra ltaa kaupungin m va ja at si en al au k K u n u u k k . taitajaa, muutama tivaali Suomessa a kansantanssin rt es o if u ss n n ta ta n at h sa tu an noin nuorten k suurin lasten ja än es k n o a m Tapahtu

“Sun ei tarvii mahtuu tiettyyn muottiin ollaksesi jotain!”, huutaa kalenakissa Repe kaverilleen Rillalle.

“Ai miten niin?”, Rilla ihmettelee – onhan hän ensikertalainen Kalenoissa.

Tänä vuonna juhlitaan kaikkien oikeutta olla juuri sellaisia kuin ovat, kun Kalenat kerää Lappeenrantaan tuhatpäisen kansantanssijoukon juhlimaan kesän alkua. Tapahtuman teema ammentui eteläkarjalaisten nuorten työpajoissa noin vuosi sitten, kun tapahtuman pääjuhlaa luotsaava teatteriohjaaja Johanna “Juska” Juslin työskenteli imatralaisen Vuoksenniskan Nuorisoseuran Irti-teatterin nuorten kanssa tapahtuman teemoittamiseksi.

Teemasta rakentuu nyt kovaa vauhtia tapahtuma, joka huipentuu pääjuhlaan Lappeenrannan jäähallissa sunnuntaina 9.6. Silloin festivaalin osallistujajoukko

esittää vuoden aikana oppimansa yhteisohjelmatanssit.

Estradeja ympäri kaupunkia – tule nauttimaan katsojana Tapahtuma valtaa sananmukaisesti koko kaupungin eikä pelkkää jäähallia. Kansantanssin estradiksi valjastetaan katuja, tietysti Lappeenranta-sali, kauppakeskuksia… Viikonloppu Lappeenrannassa on varmasti ikimuistoinen, sillä tanssin riemua ja karjalaista haastamista ei voi päästä karkuun. Eikä sitä tietenkään tavoitella!

“Siel mis näätte miut tai Rillan, ni varmasti tapahtuu. Viimeks kaks vuotta sitten mie ajelin avoautolla – katotaan mitä tänä vuonna kaupunkilaisille ja katsojille keksitään”, Repe kertoo.

“Mut osallistujat! Niitä varten myö Lappeenrantaa tullaan. Mie kuulin, että osallistujia hemmotellaan työpajoilla,

www.kalenat.fi

herkkuruoalla, runsaalla ohjelmalla, diskolla ja tietty kansantanssilla. Yks miun kaveri, joka ohjaa, sano viimeksi että Kalenoissa oli helppoa olla ryhmän kanssa,

ku osallistujille oli ohjelmaa nii paljon, ettei tarvinnu ite keksiä lisää”, Rilla-kissa kertoo innoissaan.

Tärkeitä päivämääriä »» Ilmoittautumisjärjestelmä aukeaa maaliskuussa ja sulkeutuu 7.4.

Ilmoittautuminen hoidetaan keskitetysti ryhmittäin. www.kalenat.fi »» Ilmoittautumisten yhteydessä hoidetaan myös työpajailmoittautuminen »» Festarit alkavat Lappeenrannassa 6.6. ja huipentuvat sunnuntaina 9.6. pääjuhlaan Lappeenrannan jäähallissa

Tiesit sie...? »» Tapahtumassa on koulumajoitus Kimpisen kampuksella keskustan kallaassa – vesitornin juurella »» Kalenat ilmentää karjalaisuutta ja yhdenvertaisuus näkyy festareilla aiempaa vahvemmin. »» Pääjuhlan synopsis – eli tiivistelmä – tiivistyy lauseeseen “sun ei tarvii mahtuu tiettyyn muottiin ollaksesi jotain” »» Pääjuhlaa varten on luotu kokonaisuus uusia tansseja. Ne ovat vapaasti seurojen käytettävissä www.tanssinriemu.fi. Koreografiat ovat Jutta Wrangénin ja Paula Ketun käsialaa ja musiikit J-P Piiraisen. »» Ensimmäiset Kalenat vietettiin Lappeenrannassa jo 1970-luvulla. 1999–2015 puhuttiin Lasten Kalenoista. »» Kalenoissa 2019 on mukana Karjalainen Nuorisoliitto

21

Lasse Majuri Suomen Kotiseutuliiton rakennustutkijaksi

Tavoitteena säilyttävä korjaaminen Teksti Lasse Majuri Kuva Liisa Lohtander

A

kaalainen arkkitehti Lasse Majuri aloitti elokuussa Suomen Kotiseutuliiton rakennustutkijana. Hänen tehtäväkenttänään on vastata seurantalojen korjausavustusten jaosta ja korjausneuvonnasta. Liitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta seurantalojen korjausavustusten jakamisesta.

Avustuksilla pyritään säilyttämään seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä ja parantamaan niiden käytettävyyttä. Kyse on harkinnanvaraisesta valtionavustuksesta, joka varataan vuosittain valtion talousarvioon.

Korjausavustusta jaetaan noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. ”Jo arkkitehdin opintojeni alussa 90-luvulla kiinnostuin eniten rakennusperinnöstä. Onneksi olen saanut työurallani olla tekemisissä vanhojen arvokkaiden ympäristöjen kanssa niin kaavoittajana, tutkijana kuin suunnittelijana. Korkeakoululla oli erinomaisia opettajia, kuten Panu Kaila, joka opetti perinteisiä korjausmenetelmiä ja -materiaaleja. Olen myös korjannut omaa vanhaa taloani Toijalassa, joten tiedän jokseenkin, mitä siinä tulee eteen. Koulutukse-

ni puolesta on selvää, että suositan hyvää suunnittelua ennen kuin vasara alkaa heilua. Mutta pidän myös tärkeänä, että arkkitehti tuntee käytännön rakentamisen. Seurantalojen korjaamisessa on vuo-

sikymmenten ajan ollut tavoitteena säilyttävä korjaaminen.” ”Jo 2000 vuoden ajan on hyvän arkkitehtuurin päämääränä ollut kauneus, kestävyys ja käyttökelpoisuus. Seurantalojen

korjaamisessa ei ole mitään syytä tavoitella vähempää. Talojen pitää toimia aktiivisina tapahtumatiloina alueen ihmisille. Niitä pitää korjata niin, että ne säilyvät. Kestävyys on nykyään myös kestävän kehityksen mukaista korjaamista, jossa energiataloudella on suuri merkitys. Monet seurantalot on rakennettu alun perin – talkoilla ja niukoilla varoilla – seutunsa komeimmiksi rakennuksiksi. Sellaisina ne ansaitsevat myös tulla korjatuiksi.” ”Hakemuksia käsitellessäni ilahduin siitä, kuinka monipuolista toimintaa nuorisoseurat nykyään järjestävät. Tuntuu hienolta olla edes omalla pienellä panoksella mukana tukemassa tätä kansalaistoimintaa. Sivutyönäni opetan joogaa kansalaisopistossa. En rahan vuoksi, vaan siksi, että minulla on ryhmäläisille annettavaa.

Uskon, että vapaaehtoistyössä ja vapaassa sivistystyössä on käyttämätöntä potentiaalia. Toivon, että omien nautintojen hamuamisen ja kotoilun jälkeen suomalaiset huomaavat, että olemme täällä toisia varten. Etenkin kehittävän ajanvietteen järjestäminen lapsille, nuorille ja ikäihmisille on mielestäni sekä palkitsevaa että tärkeää työtä.”

Näin haet seurantaloavustusta Lue huolellisesti hakuohjeet, vaikka olisit hakenut aiemminkin.

Lue myös kohdat, joissa kerrotaan minkälaisia korjauksia avustamme.

Yhdistys tarvitsee rakennushankkeeseen lähes aina ammattisuunnittelijan heti alkuun.

Hän voi olla arkkitehti, rakennusinsinööri tai perinnerakentamisen asiantuntija.

Iso korjaushanke kannattaa suunnitella toteutettavaksi vaiheittain.

Avustamme myös suunnittelun kustannuksia - mutta emme avusta jo tehtyjä töitä.

Suunnittelija laatii kustannusarvion laatimansa työselityksen pohjalta – älä kysy kustannusarviota urakoitsijalta. Pyydä häneltä sen sijaan tarjous työselityksessä kuvatuista töistä.

Kokoa hakemuksen liitteet ajoissa, omaan kansioonsa tietokoneelle.

• Kuntokartoittaja tarvitsee aikaa kuntoarvion tekemiseen • Maakuntamuseo ja rakennusvalvonta tarvitsevat aikaa lausuntonsa antamiseen • Suunnittelija tarvitsee aikaa työselityksen ja kustannusarvion laatimiseen

Vastuu tarvittavien liitteiden lähettämisestä on hakijalla. Sähköisessä haussa mahtuu yksi liite per kohta. Loput voi toimittaa yhden sähköpostin mukana kerralla.

Kysy neuvoa Kotiseutuliitosta ajoissa – älä syyskuun viimeisellä viikolla.

Liitä paljon tuoreita valokuvia. Rakennustutkija käsittelee satoja taloja.

Ne ja niiden vaiheet eivät pysy päässä.

Muistathan, että hakemukset pitää jättää syyskuun loppuun mennessä. Lisätietoja: kotiseutuliitto.fi/seurantalot/seurantalojen-korjausavustus

22

Yhteisöllisyydestä tukea nuorten työllistymiseen Teksti Jarmo Nisu Graafi Suvi lehtinen

N

uorten työllistymisen edistämisessä Nuorisoseurojen vahvuus on järjestön tarjoamassa laajassa yhteisössä, joka on lämminhenkinen ja helposti lähestyttävä. Yhteisöllisyys on merkittävä voimavara varsinkin maakunta- ja kasvupalvelu-uudistusten myllerryksessä.

Uravalmennuksen ja työelämäkoulutuksen lisäksi Nuorisoseurat pystyy laajana kulttuurialan toimijana tarjoamaan nuorille monia eri työllistymismahdollisuuksia järjestön omasta toiminnasta.

Nuoret pääsevät tekemään asioita osana aktiivista yhteisöä ja olemaan mukana lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä sekä oman kotiseutunsa kulttuurielämän elävöittämisessä.

Kulttuuri- ja nuoriso-ohjaajien tehtävien lisäksi Nuorisoseuroissa on runsaasti tarvetta erilaisten toimistopuolen ja kiinteistöhuollon tehtävien tekijöille. Järjestön toiminnasta löytyy nuorille siis paljon mahdollisuuksia hankkia työkokemusta ja valmiuksia hyvin monelle eri alalle soveltuvista tehtävistä. Kuten vapaaehtoisina toimineet varmasti tietävät, Nuorisoseuroissa on tarjolla vastuuta hyvin monipuolisista tehtävistä ja monilla onkin kokemusta vähän kaikenlaisista hommista järjestön parissa. Tämäkin puoli järjestötoiminnassa valmentaa nuoria työelämään, sillä mukautumiskyvystä ja uskalluksesta tarttua uusiin haasteisiin on rutkasti apua ihan jokaisessa työssä, vaihtelevia työmarkkinoita unohtamatta.

tuotetaan jatkossa ensisijaisesti markkinoiden ehdoilla. Se tarkoittaa järjestöjen olemassa olevan työllistämistoiminnan osalta mukautumista uudenlaiseen ympäristöön, missä kaupalliset palveluntuottajat kilpailevat järjestöjen kanssa samoista asiakkaista. Ansaintamallin vaihtuminen pois hankerahoituksesta, esimerkiksi tulosperustaiseksi, voi tehdä järjestöjen nykyisen työllistämistoiminnan säilyttämisestä haastavaa, sillä kilpailutuksissa pärjääminen on epävarmaa ja vaatii paljon resursseja. Toisaalta Nuorisoseurojen tällä hetkellä käynnissä oleva työllistämistoiminta antaa sille erinomaiset lähtökohdat menestyä palvelukentällä myös tulevaisuudessa.

”On hienoa, että on olemassa Nuorisoseurojen kaltainen yhteisö, joka ottaa jokaisen vastaan omana itsenään.”

Nuorisoseurojen työllistämistoiminnan vaikutukset ovat olleet hyvin nähtävissä Etelä-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa, missä hanketoiminnalla on edistetty sekä nuorten työllistymistä että yleisesti heidän työelämävalmiuksiaan ja elämänhallintataitoja. Nuorten kehitykselle kokonaisvaltainen tuki, jota Nuorisoseurojen kaltainen yhteisö pystyy tarjoamaan, on erityisen tärkeää. Perinteiset työnhaku-

kurssit tai CV-valmennukset eivät sellaisenaan ole riittäviä palveluita monelle aikuisellekaan työnhakijalle, saatikka sitten oman urapolkunsa alkua vielä etsivälle nuorelle. Uusien ikäpolvien työelämään saattamisen kannalta onkin hienoa, että on olemassa Nuorisoseurojen kaltainen yhteisö, joka ottaa jokaisen vastaan omana itsenään. Järjestössä nuoret pääsevät vaikuttamaan toimintaan ja näkemään myös yhteisten töiden tulokset. Siksi on tärkeää, että Suomen Nuorisoseurat on mukana tukemassa nuorten työllistymistä myös tulevaisuudessa riippumatta siitä, mitä muutoksia uudistukset sitten tuovatkaan tullessaan.

Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa työttömien, opintonsa keskeyttäneiden, kuntoutujien ja alanvaihtajien sosiaalista osaamista, itsevarmuutta ja työvoimapoliittisia valmiuksia.

Työkokeilun sekä palkkatuen avulla asiakkaat perehtyvät kulttuurityön moninaisiin tehtäviin.

Hankkeen asiakas saa työkokemusta ja työyhteisössä toimimisen taitoja.

Tehtävät myös motivoivat ja lisäävät itsevarmuutta työntekijänä. Suomen Nuorisoseurojen Pohjois-Savon aluetoimisto sekä Julkulan nuorisotalo tarjoavat hankkeelle työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja mm. tapahtumatuotantantoihin ja nuorisotyöhön.

Projektipäällikkönä toimii Emmi Saikkonen. Hankekausi päättyy 31.12.2019.

Hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto, Kuopion kaupunki ja Suomen Nuorisoseurat (5%).

Hyvät lähtökohdat menestyä tulevaisuudessa Työllistäminen ja työelämävalmennus ovat aina vain tärkeämpi osa nuorten kasvun tukemista. Syrjäytymisen ehkäisemiseen ja yhteiskunnan osalliseksi kasvattamiseen olisi hyvä kuulua myös sellaista työelämää kohti suuntaavaa toimintaa, joka innostaa nuoria ottamaan aktiivista roolia oman tulevaisuutensa suunnittelemisessa. Tällä hetkellä kyseisen kasvatustehtävän toteuttamiseen osallistuvat Suomessa monet järjestöt – Nuorisoseurat mukaan lukien.

Maakuntiin kohdistuva kasvupalvelu-uudistus on kuitenkin merkittävästi muokkaamassa työllisyyspoliittista toimintakenttää suuntaan, jossa palveluita

Hankkeen tavoitteena on työllistää palkkatuella ja tarjota työkokeilupaikkoja järjestökentälle vuosittain yli 200 henkilölle. Kyseessä on nuorisoseurojen oma hanke, jonka tavoitteena on osallistua yhteiskunnallisiin työllistämistalkoisiin ja tuoda järjestölle lisäresursseja. Mukana olevia työntekijöitä ja työnantajia tuetaan mm. koulutusten, henkilökohtaisen ohjauksen sekä yhteisöllisten toimintojen ja menetelmien kautta.

Hankkeet tukevat nuorisoseuroja uuden toiminnan kehittämisessä ja luomisessa.

Lisäksi vahvistetaan työnhakijoiden ja nuorten sosiaalista osaamista ja työvalmiuksia sekä työttömien kiinnostusta aktiivisuuteen ja kansalaistoimintaan. Syrjäytymisvaarassa olevien työnhakijoiden työmarkkinakelpoisuuden, osallisuuden ja voimaantumisen edistäminen kuuluvat myös toimintaan.

Hankkeiden toimintaa vuonna 2018 Keski- Suomen asiakkuudet

Etelä- Hämeen asiakkuudet

Työkokeilussa 8, palkkatukityössä 20, töissä 10 ja valmennuksessa 27.

Työkokeilussa 47, palkkatukityössä 39 ja valmennuksessa 18.

Yhteensä 65 henkilöä.

Yhteensä 104 henkilöä.

23

Innostavaa ja helppoa runoilua Tässä jutussa esittelen kolme erilaista matalan kynnyksen tapaa kirjoittaa runoja.

Nämä toimivat hyvin runosuonen avaamiseen vasta-alkaneille kirjoittajille, mutta myös lämmittelyksi kokeneille. Runoilulle ei ole sääntöjä, vaan ne voivat käsitellä mitä aihetta tahansa aina auton korjaamisesta syvimpiin tuntoihin. Muista, että liiallinen itsekriittisyys tappaa luovuuden. Liikkeelle vaan leikkien ja kokeillen!

LEIKKAA, VALITSE JA JÄRJESTELE Leikkaa alla olevat sanat irti. Valitse mieluisat sanat ja järjestele haluamallasi tavalla. Onneksi olkoon, runosi on valmis!

Runovinkit Riia Niemelä

ELEVEN-MENETELMÄLLÄ KAIKKI OSAA RUNOILLA! Opin tämän menetelmän toimintaterapeutti Meri Pekkaselta vuosia sitten. Hän on tuonut sen tuliaisena Suomeen Belgiasta toimintaterapian opintojaksoltaan. Eleven-menetelmällä melkeinpä kuka vain lapsista ikäihmisiin voi kirjoittaa runon. Menetelmä sopii itsenäiseen runoiluun tai ohjattuna kokonainen ryhmä voi kirjoittaa runon yhdessä.

Aluksi ohjaaja voi auttaa eteenpäin johdatellen ja kysymyksin. Apuna voidaan tarvittaessa käyttää myös kuvia, joista valitsemalla runo rakentuu. Aluksi kannattaa aloittaa helpommista aiheista kuten vaikkapa eläimistä, väreistä tai vuodenajoista. Kun päästään vauhtiin voidaan edetä paikkoihin, tunteisiin ja abstraktimpiin aiheisiin.

Menetelmä menee näin: 1. YKSI SANA – Valitse aihe: esim. eläin 2. KAKSI SANAA – Kuvaile: millainen eläin on?

3. KOLME SANAA – Lisää verbi: mitä eläin tekee?

4. NELJÄ SANAA – Mitä sitten tapahtuu? Jotain odottamatonta ja yllättävää? Ehkä käännekohta tarinassa?

5. YKSI SANA – Yksi voimakas sana – Millaisen tunteen asia herättää sinussa? Tai mikä sana kokoaan kaiken yhteen?

Esimerkkejä: Kevät Ihana, valoisa Pisarat kipittävät puroiksi lujempaa Haluan juosta vieläkin

PLÄTS

Tanssi mutkalla solmussa Oikea, vasen seko aa Tulikin ihan uusi masurkka

Mokavoitto!

YLIVIIVATEN Yksi helppo tapa runoilla on yliviivausmenetelmä. Ota jokin lehti, vaikkapa tämä Nuorisoseuralehti ja valitse jokin lehden jutuista. Ala yliviivata jutusta sanoja ja jätä jäljelle vain ne sanat tai lauseen osat, jotka sinua kiinnostavat tai koskettavat tällä hetkellä. Kirjoita jäljelle jäänet sanat/lauseet tyhjälle paperille. Voit tarvittaessa lisätä omia sanoja joukkoon tai vaihtaa sanojen järjestystä. Hip hei, jälleen syntyi uusi runo!

24

Lyhyesti Muistamme:

Raili Ranto-Kurikka 1931–2018

P

itkäaikainen nuorisoseuravaikuttaja Raili Ranto-Kurikka on poissa.

Hän kuoli kotonaan 9.12.2018. Hän oli syntynyt Ilmajoella 23.12.1931.

Raili työskenteli 50- ja 60-luvun taitteessa Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran toimistossa Seinäjoella sihteeri-, kirjanpito- ja koulutustehtävissä viiden vuoden ajan. Löydettyään puolison, Leo Piirron Jalasjärveltä, hän sai myös miehensä mukaan: pian he matkustivat Nizzaan yhdessä nuorisoseuran tanhuryhmän kanssa! Seuraavina vuosina perhe täydentyi kahdella lapsella.

Seuraava työpaikka oli Jalasjärven Osuuspankki, mistä hän siirtyi vammaisten ja vajaakuntoisten työhön sijoittamisen neuvojaksi Kokkolaan. Palattuaan takaisin kotikuntaansa Jalasjärvelle Raili opiskeli vielä sairaanhoitajaksi. Pian hän herätti Ylivallin Nuorisoseuran hiljaisuu-

Uutta toimintaa nuorisoseuraan Avartti-ohjelmasta Avartti-ohjelman tavoitteena on tukea nuoren kasvua ja opettaa vastuuta toisista ihmisistä ja ympäristöstä. Avartti haastaa 14−24-vuotiaat nuoret mielenkiintoiseen toimintaan, johon liittyy erilaisia harrasteita, liikuntaa, luontoretkeilyä sekä vapaaehtoistoimintaa.

Nuori laatii itselleen tavoitteet sekä suunnitelman niiden saavuttamiseksi. Nuori voi hyödyntää nykyisiä harrastuksiaan tai aloittaa uusia. Nuoren hankkima osaaminen tunnustetaan todistuksella, joka on myös kansainvälisesti tunnettu. Ohjelmaa tehdään yli 140 maassa ja siihen osallistuu miljoona nuorta vuosittain. Ohjelmaa voivat järjestää erilaiset nuorisokasvatustyötä tekevät organisaatiot. Tutustu toimintaan osoitteessa www.avartti.fi.

desta aktiiviseen toimintaan vuonna 1981.

Raili toimi seuran puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana sekä johtokunnan jäsenenä elämänsä loppuun saakka. Ylivallin seurantalon Seuralan kunnostaminen tulipalon jälkeen oli hänelle hyvin tärkeä asia.

Raili oli hyvin aktiivinen matkailunähtävyys Pirunpesän alulle laittaja. Tuhansia vierailijoita vuosittain tavoittava kohde on tänäkin päivänä Ylivallin Nuorisoseuran näkyvintä toimintaa. Idean isän Pertti ”Spede” Pasasen patsastoimikunnan jäsenetkin uskoivat rahoituksen toteutumiseen Railin johdolla. Siinäkin hänen päättäväisyydellään saatiin rahoitus onnistumaan ja Spedelle patsas Pirunpesän maastoon.

Raili järjesti ja organisoi monet tilaisuudet kylällämme suurella innolla. Hänellä oli vahva usko kaikkeen, mitä hän ryhtyi tekemään, ja hän sai muutkin uskomaan asioiden järjestymiseen. Ylival-

lin Nuorisoseura valittiin valtakunnallisesti vuoden nuorisoseuraksi vuonna 2002.

Kirjanpidon ammattilaisena Raili opasti myös monia muita nuorisoseuroja ympäri maakuntaa. Hän toimi monissa eri järjestöissä nuorisoseuran lisäksi. Kotiseutuneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 2008.

Hän arvosti elämänsä loppuun saakka nuorisoseuraa ja kaikkea vapaaehtoistyötä.

Vaikka Parkinsonin sairaus vaikeutti puhetta, Ylivallin Joulu-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hankkiminen sekä erilaisten tilaisuuksien järjestäminen oli hänelle mieluisaa ja tärkeää tehtävää vielä viimeisinäkin elinvuosinaan.

Kaipaamaan Railia jäivät puoliso Eero, lapset Mika ja Pia perheineen sekä lukuisat sukulaiset ja ystävät.

Muistaen, Ylivallin Nuorisoseura Anu Peltola ja Pirjo Samppala

NS-VOLLEY

Nyt myös nuorisoseuroilla on mahdollisuus tarjota tätä ohjelmaa oman paikkakunnan nuorille. Mikäli innostutte omassa seurassanne aloittamaan ohjelman toteuttamisen, olkaa rohkeasti yhteydessä!

lentopalloturnaus Iisalmessa 27.-28.4.

Sarjat:

Naiset A-kilpasarja (Pelikaudella 2018-2019 1-2 sarjoissa pelanneet)

Miehet A-kilpasarja

Lisätietoja

(Pelikaudella 2018-2019 1-3 sarjoissa pelanneet)

Jukka Ruotsalainen ohjelmajohtaja, Avartti jukka.ruotsalainen@avartti.fi 050 343 1143

(Pelikaudella 2018-2019 3-4 sarjoissa pelanneet)

Naiset B-kilpasarja

Miehet B-kilpasarja

(Pelikaudella 2018-2019) 4-5 sarjoissa pelanneet)

Naiset ja Miehet C-Harrastussarja

(poikkeuksena yksi pelaaja / joukkue, maakuntasarjasta, saa olla kerrallaan kentällä)

Naiset D-sarja (Vuonna 1984 ja aikaisemmin syntyneet, 35v.)

Miehet D-sarja (Vuonna 1979 ja aikaisemmin syntyneet, 40v.)

Sekasarja: Kentällä aina vähintään 2 naispelaajaa, ei sarja/ikärajoitusta

Henna Liiri vs. toimialajohtaja, Suomen Nuorisoseurat henna.liiri@nuorisoseurat.fi 044 207 3072

SUOMI

20

Osanottomaksut: 150 euroa/joukkue/sarja (pienempi, jos vähän joukkueita) Ennakkoilmoittautumiset joukkueittain 15.4. mennessä: kyosti.marin@nuorisoseurat.fi.

Ilmoittautumisen yhteydessä on mainittava joukkueen yhdyshenkilön nimi ja yhteystiedot.

Majoitushotelli: Sokos Hotel Koljonvirta.

Varaukset ilmoittautumisen yhteydessä.

Majoituksen hinta: 2hh 90€/yö, 3hh 120€/yö (rajoitetusti) ja 4hh 150€/yö (rajoitetusti) Sisältää majoituksen, asiakassaunan aukioloaikoina sekä buffetaamiaisen.

vuotta

Osanottomaksut ja hotellimajoitukset: Maksetaan Ylä-Savon Nuorisoseurojen liiton tilille 15.4. mennessä: FI90 4600 0010 6575 55

oa!

tul Terve

Tiedustelut: Toiminnanjohtaja Kyösti Marin, puh. 0440-186 977 Kisainfo ja otteluohjelma laitetaan nettiin: yla-savo.nuorisoseurat.fi >Lentopallokisat

Kuva: Vince Fleming

Nuorisoseurat on Kansalaisfoorumin jäsenjärjestö ja sen kaikki palvelut ovat jokaisen nuorisoseuran käytettävissä.

Kansalaisfoorumi tarjoaa koulutusta, tietoa, tukea ja muita palveluita kulttuuri- ja kansalaistoimintaan. Katso lisää kansalaisfoorumi.fi.

25

Anneliina Wevelsiep on Kansalaisfoorumin uusi pääsihteeri

Y

TM Anneliina Wevelsiep aloitti työnsä Kansalaisfoorumin pääsihteerinä 1. helmikuuta 2019. Hän toimii myös opintokeskus Kansalaisfoorumin rehtorina. Wevelsiep on sosiaalipsykologi ja aikuispedagogi, joka on toiminut eri tehtävissä vapaan sivistystyön kentällä, muun muassa Kansan Sivistystyön Liiton pääsihteerinä ja opintojohtajana. Kansalaisfoorumiin Anneliina Wevelsiep siirtyi Kalliolan setlementtitalon johtajan tehtävästä. ”Järjestöt ovat kansalaisyhteiskunnan peruspilari, joka ei pysy vahvana ilman

uusiutumista ja uusia, osaavia toimijoita.

Järjestötoimijoiden osaamisen ja kehittymisen sparraaminen onkin Kansalaisfoorumin tärkeä tehtävä. Kansalaisfoorumin kulttuurisen sivistystyön painotuksessa yhdistyy kiehtovalla tavalla vapaan sivistystyön näkökulmat: yksilönä ja yhteisön osana kehittyminen ja toimiminen kulttuurin keinoin, kulttuuria uusintaen.

Tämä kenttä ja pedagogiikka ovat valtavan innostavia myös minulle henkilökohtaisesti. On ilo tulla osaksi tätä yhteisöä”, toteaa Anneliina.

Anneliina Wevelsiep ja ansaittujen eläkepäivien viettoon siirtyvät pääsihteeri Aaro Harju ja opintojohtaja Jaakko Rantala. (Riitta Liski)

Suunnitelmallisuudella eroon ”tulipalojen sammuttamisesta” Pornaisilla kehittämistyön avuksi otettiin yhteisöllinen opintoryhmä Teksti Riitta Liski

Kansalaisfoorumi myöntää taloudellista tukea yhdistysten toimintaa kehittäville yhteisöllisille opintoryhmille. Pornaisten Pohjoisessa Nuorisoseurassa tilaisuuteen on tartuttu ja opintoryhmien avulla on opittu uutta ja saatu aikaan konkreettisia tuloksia.

S

euran johtokunnan tavoitteena oli siirtyä ”tulipalojen sammuttamisesta” pitkäjänteisempään suunnitteluun, jotta tuleviin tehtäviin ja tapahtumiin osattaisiin varautua paremmin ja varata niihin resurssit ajoissa. Myös toiminnan ja seurantalon markkinointia haluttiin kehittää.

Opintoryhmä jäntevöitti kehittämistyötä Tavoitteiden toteuttamiseksi päätettiin perustaa kaksi yhteisöllistä opintoryhmää.

“Opintoryhmämuotoinen työskentely lisäsi tavoitteellisuutta ja kehittävää otetta.

Normaalissa päivittäisessä toiminnassa pitkäjänteinen kehittäminen tahtoo jäädä taka-alalle ja aika kuluu eteen tuleviin tilanteisiin reagoimiseen. Opintoryhmässä kehittämiseen ja suunnitteluun pystyttiin varaamaan aikaa”, kertoo seuran sihteeri Eija Kainulainen.

Seuran toimintaan keskittyvän opintoryhmän kehittämiskohteina olivat mm. vapaaehtoistyö, seuran toiminta yleensä ja erityisesti kesäteatteritoiminta. Tavoitteena oli tehdä vuosikello ja pohja pidemmän tähtäimen vuosisuunnitelmalle, jossa kehitysnäkökulma ulottuu noin 2–3 vuoden päähän.

Seurantalo Kivistöä ei ollut aiemmin markkinoitu kovin aktiivisesti ja talon vuokraus juhlakäyttöön oli vähäistä.

Talon markkinointiin keskittyvän opintoryhmän tavoitteena oli hankkia markkinointikanavat ja yhteistyökumppanit talon vuokrauksen tehostamiseksi ja järjestää siellä juhlamessut yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tulokset ilahduttavat Nyt suunnittelun tukena on vuosikello, myös teatterin toiminnasta tehtiin kuukausittainen suunnitelma ja sen toiminta ja markkinointi terävöityivät.

“Saimme valittua seuraavan kauden näytelmän ja roolituksen jo ennen vuoden vaihdetta! Teimme myös ensimmäisen videomarkkinoinnin kesäteatterinäy-

telmästä, mikä lisäsi näkyvyyttä todella paljon somessa, seurassa iloitaan.”

Seurantalon markkinoinnin tueksi on tehty esite, jota on ollut hyvä jakaa eri tapahtumissa. Talonmiehelle on laadittu infokansio ja seuran verkkosivuja on päivitetty, jotta potentiaaliset vuokraajat löytävät tarvittavat tiedot vaivatta. Suunnitellut juhlamessut myös järjestettiin.

“Messujen avulla saimme kerättyä yhteistyötahoja, joita on helppo suositella mahdollisille vuokraajille. Messujen aikaan seuran kotisivuilla käynnit lisääntyivät reippaasti ja tulevalle kesälle talolle on aiempaa enemmän varauksia”, toteaa Eija Kainulainen tyytyväisenä.

YHTEISÖLLINEN OPINTORYHMÄ

»» Ryhmän työskentely on tavoitteellista, yhteisöllistä ja toimintaa kehittävää. »» Kansalaisfoorumi myöntää tukea opintoryhmän toiminnasta syntyvien kulujen kattamiseen. Tuen suuruus on enintään 500 euroa. »» Lue lisää tuesta, sen ehdoista ja hakemisesta: kansalaisfoorumi.fi/opintoryhmätuki Nuorisoseuran kesäteatteritoiminta oli yksi kehittämiskohteista. (Tuula Niemenoja)

26

Kolumni

Aika on lähteä, aika on…

K

irjoittelen tätä Etnogaalan, FolkForumin ja Folklandian alla lopetettuani 31.12.2018 Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus KEK ry:n hallituksen puheenjohtajana. Aika on osaltani tullut täyteen, varmaan monen mielestä vihdoinkin, itse ainakin koen niin. Mutta samalla avautuu uusia mahdollisuuksia.

Suomen Eduskunta ratifioi vuoden 2003 UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen lopultakin vuonna 2013. Ei elävän perinnön suojelu suinkaan tarkoita museointia, vaan aivan päinvastoin, vielä toimivan perinteen suojelua. Meillä kansantanssin ja pitkälti myös kansanmusiikin yhteydet juuriin ovat katkenneet aikoja sitten, ja juuret löytyvät arkistojen kätköistä. Laajemmin perinne kulkeutuu nyt ammattiopettajien kautta, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. Kaustisen viuluperinne).

Meillä on jo hyvän tovin ollut kansantanssin ammattiopettajien koulutus Oulun Ammattikorkeakoulussa. Se on näkynyt sekä paljon hyvässä että osin muutamissa

haasteissa. Kun olen viimeisten vuosien aikana katsellut hyvien tanssiryhmien hyvin tehtyjä ja harjoitettuja esityksiä, on minua noussut vaivaamaan yksi mielestäni keskeinen asia. Ja se liittyy tanssin juuriin ja sitä kautta tanssin sisimpään.

Kansantanssiryhmien ohjelmisto 50 vuotta sitten perustui Kisapirttiin ja myöhemmin Tanhuvakkaan. Teosten arvoa ei voi mitenkään väheksyä, päinvastoin. Labanotaatiota, tarkemmin tanssia kuvaavaa muistiinmerkintää, ei ole Suomessa käytetty, mikä jättää paljon tilaa tulkinnalle ja tyylivalinnoille. ”Oikea” tyyli on milloin noussut voimistelusta ja milloin nykytanssista.

Merkittävä havainto itselleni oli Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:n julkaiseman Viron vakan (1991) kirjoittajan, virolaisen folkloristin ja tanssintutkija Kristjan Toropin teoksen esipuhe: ”Kansantanssikirjan laatiminen on vaarallista, koska harrastajilla on taipumus suhtautua kirjoitettuun sanaan uskonnollisen dogmin tavoin … Suosittelen suhtautumaan aineistoon kuin kaavoihin,

luustoihin, jolle lihan, veren ja hengen voi antaa ainoastaan nuori, elävä tanssiva ihminen, joka luo tanssin aina uudestaan”.

Viola Malmi loi karjalaiselle tanssille tanssin tutkituista juurista ja venäläisen baletin karaktääristä nousevan oman tyylin: karjalaisen karaktäärin, jossa tärkeän osan rakentaa karjalainen kansanluonne. Karjalaisen tanssin tulkinta ja tyyli ovat osoittautuneet monille ei-karjalaisille ryhmille erittäin haasteellisiksi. Vastaava haaste koskee suomenruotsalaista menuettiperinnettä. On löydetty keskeiset liikkeet ja kuviot, mutta tanssin sisin on jäänyt keskeneräiseksi tai kokonaan syventymättä. Paritanssit ovat keskeinen osa tanssiperinnettä ja niiden ympärillä on Nuorisoseuroilla käynnistymässä hanke: toivottavasti se osaltaan auttaa kirkastamaan kansantanssin sisintä.

Tanssista ja sen tyylistä on tullut koreografin luomus, liian harvoin tanssin juurista nouseva tanssijoiden ja koreografin yhteinen kokemus. Oman lukunsa lisää monien ammattikoulutettujen tanssinopettajien ko-

reografioiden silmiinpistävä samantyylisyys.

Juurista nouseva kokemus tekee kansantanssista kansantanssia ja erottaa sen omaksi, uskottavaksi tyylilajikseen tanssin kentällä. Kannustankin tanssintekijöitä syventymään arkistojen aarteisiin ja löytämään sieltä ainekset oman ja kunkin ryhmän omintakeisen identiteetin/tyylin rakentamiselle.

Esa Vilhonen kirjoittaja on Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen hallituksen entinen puheenjohtaja

Valtakunnallinen H-kiltalaisten virkistyspäivä

KOKOUSKUTSU VALTAKUNNALLISET

H-KILTAPÄIVÄT JA VUOSIKOKOUS

6.-7.4.2019

Portaanpään Opistolla Portaanpääntien 63, LAPINLAHTI Hyvät Hermannit ja Hermanskat!

Olette oikein lämpimästi tervetulleita valtakunnallisille H-Kiltapäiville Ylä-Savoon. Kiltapäivät on upea tilaisuus tavata ”vanhoja” tuttuja ja vaihtaa kuulumisia sekä tutustumaan samalla Lapinlahden rikkaaseen kulttuuriperinteeseen, jota edustavat mm. Juhani Ahon syntymäpaikka Väärnin Pappilassa, Haloset sekä Joonas ja Lauri Kokkonen.

Ilmoittautumiset ja osallistumismaksut: Tehtävä 22.3. mennessä: Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liittoon, 0440 186 977 tai kyosti.marin@nuorisoseurat.fi Osallistumismaksu 140 €: Sisältää majoituksen ja ruokailut sekä kokouskahvit Portaanpään Opistolla sekä yhteyskuljetukset Alapitkän nuorisoseurantalolle, Väärnin Pappilaan ja Lapinlahden kiertoajeluun. Ilman majoitusta, osanottomaksu on 100 €. Kirkkokahvit ja Väärnin Pappilan esittely on 10 €, joka peritään erikseen pappilassa.

Osanottomaksut maksetaan Ylä-Savon nuorisoseurojen H-Killan tilille: FI87 5068 0640 1663 26 Ohjelma: LA 6.4.

11.00 Ilmoittautuminen ja lounas 12.00 Kiltakokous ja kahvit 16.30 Päivällinen 18.00 Iltamat Alapitkän nuorisoseurantalolla

Kesämuistoja Porvoosta Teksti Maisa Selimäki Kuvat Valo Aatrokoski Nyt on lunta maassa, puussa ja ilmassa. Pakkanen nipistelee nenää ja poskia – mikä ihana vuodenaika.

Ihanaa on myös muistella viime kesän virkistyspäivää, jota vietimme yhdessä elokuussa Porvoossa. Junat tulivat tuolta, linja-autot sieltä ja täältä, kaukaisimmat tulivat Lapinlahdelta, Toholammelta, Pihlajavedeltä, muut enemmän ja vähemmän läheltä tuoden retkelle lähtijöitä.

Sovittuna aikana koko porukka, yli 30 henkilöä, oli koolla Helsingin Postitalolla ja yhteisen päivän vietto alkoi. Aurinko paistoi täydeltä terältä matkatessamme kohti Porvoota. Yhteiset opastetut tutustumiskohteet olivat Runebergin koti, Tuomiokirkko ja Vanha Raatihuone, jonka jälkeen jokainen tutustui etupääs-

sä vanhaan kaupunkiin: sen kahviloihin, myymälöihin ja tietenkin jäätelö- ja kahvikioskeihin, Brunbergin makeisia unohtamatta. Paikkoja olisi ollut tutkittavaksi pidemmäksikin aikaa, mutta M/S Runeberg kalakeittoineen lähti jo kohti Helsinkiä. Keitto oli hyvää ja sitä oli tarpeeksi. Kokki, yksi laivan omistajista, joka kesät kokkaa ja talvet opettaa peruskoululaisia, kehotti useampaan kertaan ottamaan lisää.

Laiva lipui hiljalleen pitkin tyyntä merenpintaa ja aurinko helli kannella matkaavia. Yhteinen virkistyspäivä päättyi Helsingin Kauppatorille alkuillasta.

Virkistyspäivän toteutumisesta vastasi Uudenmaan H-kilta. Tavataan taas ensi kesänä jossain päin Suomea!

SU 7.4.

9.10 Lähtö Lapinlahden kirkkoon 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Kukkalaitteen lasku Sankarihaudoille 11.30 Kirkkokahvit ja Väärnin Pappilan esittely 12.30 Kiertoajelu Lapinlahden taajamassa 14.30 Kiltapäivien päätös, keittolounas

Tervetuloa Ylä-Savoon ja Lapinlahdelle viettämään yhteisiä H-Kiltapäiviä!

Laivan lähtöä paluumatkalle Porvoosta Helsinkiin odotellaan.

27

Kaikki nuorisoseurojen näyttämöt ovat Suomen Harrastajateatterin jäsennäyttämöitä. Se tarkoittaa, että SHT:n tuottamat koulutukset ja muut palvelut ovat nuorisoseurojen saatavilla. Katso lisää osoitteessa www.shtl.fi.

Eija Jokilahti / Suomen Harrastateatterikesä 2018

Yhteystiedot Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 050 567 2586 joonas.pokkinen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame

Etelä-Pohjanmaa Kalenvankatu 5 A 21, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa

Häme Keskustori 4, 33100 Tampere 050 340 6566 hame@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/hame

Kainuu

Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa

Pentinpurontie 133, 88270 Vuolijoki 08 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net

Keski-Pohjanmaa Siltatie 20, 69600, Kaustinen 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa

SPOTTI – Lasten teatteripäivät

Tuotanto- ja koulutusavustukset

Keski-Suomi

Kaikki lasten teatteriryhmät sekä muut teatterin ystävät ovat tervetulleita mukaan ympäri Suomen. SPOTTI järjestetään Riihimäellä pääsiäisenä 20.–21.4.2019.

Lisätietoja: www.shtl.fi/spotti

Suomen Harrastajateatteriliitto tukee jäsenteattereidensa toimintaa myös tuotanto- ja koulutusavustuksilla. Avustuksia voivat hakea kaikki Suomen Harrastajateatteriliiton jäsennäyttämöt. Avustuksia haetaan vuosittain 15.4. mennessä. Koulutusavustuksia myönnetään mahdollisuuksien mukaan myös syksyllä.

Lisätietoja: shtl.fi/avustukset

Lappi

46. Harrastajateatterikesä Jyväskylässä 16.– 18.8.2019 Hakuaika on avoinna 4.2.–12.3.2019. Hakeminen tapahtuu sähköisellä tallenteella. Ohjelmiston valitsee ohjaaja Anssi Valtonen.

Lisätietoja: www.harrastajateatterikesa.fi

Vapaudenkatu 43 A, 40100 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 paula.kahkonen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi

Pohjois-Karjala

Kesäteatteriliite ilmestyy Repliikki 2/2019 välissä. Ilmoita teatterisi mukaan edulliseen valtakunnalliseen tiedotukseen!

Lisätietoja: shtl.fi/muut-julkaisut

Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Tulevia koulutuksia Huom! Koulutuskalenteria päivitetään jatkuvasti, tarkista ajantasainen tilanne osoitteessa www.shtl.fi/koulutuskalenteri.

23.–24.2.

23.–24.2.

2.–3.3.

2.–3.3.

9.–10.3.

30.–31.3.

30.–31.3.

30.–31.3.

6.–7.4.

6.–7.4.

13.–14.4.

13.–14.4.

27.–28.4.

4.–5.5.

25.–26.5.

8.–9.6.

Tarinateatteri 16 h Improvisaatio III: Formaatit 15 h Ääni, liike ja improvisaatio 14 h Näyttelijäntyö II 10 h Improvisaatio II 10 h Improvisaatio I-II 16 h Näyttelijäntyön jatko 12 h Klovneria II 10 h Näyttelijäntyö III 10 h Naamioteatteri I 10 h Naamioteatteri II 10 h Improvisaatio III 10 h Naamioteatteri II 10 h Näyttelijäntyö IV 10 h Improvisaatio III 10 h Lasten- ja nuortenteatterin ohjaaminen 16 h

Antti Laukkarinen Kaisa Kokko Jouko Myllyoja, Jouni Nurminen, Eeva Siljamäki Anna Ranta Kaisa Kokko Kaisa Kokko Marko Pohjanrinne Saija Jäntti Anna Ranta Suvi Salomaa Suvi Salomaa Kaisa Kokko Suvi Salomaa Anna Ranta Kaisa Kokko Jenni Bergius

Helsinki Kuopio Tampere Helsinki Helsinki Raahe Utajärvi Helsinki Helsinki Helsinki Jyväskylä Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki

1 h = oppitunti á 45min

Liian kaukana? Lähes kaikki kurssimme on mahdollista tilata myös omalle paikkakunnalle.

Lisätietoja: www.shtl.fi / mari.saarinen@shtl.fi / 050 468 2138

105 € 100 € 85 € 75 € 75 € 85 € 75 € 75 € 75 € 75 € 75 € 75 € 75 € 75 € 75 € 105 €

Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Savo Puijonsarventie 54, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo

Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa

Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori 0440 591 913 jaakko.viitala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/satakunta

Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 045 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa

Varsinais-Suomi Härkätie 450, 31500 Koski TL 0400 818836 mika.toivonen@netti.fi

Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo

TAPAHTUMAKALENTERI HELMIKUU 23.2.

23.2.

Teatris 2019 -aluefestarit, Hyvinkää ja Oulu Ergonomia kansantanssissa, Munkkivuoren nuorisotalo, Helsinki

MAALISKUU 8.–11.3. Järjestyksenvalvojakoulutus I, Savitaipale 9.3.

Saimaan Improliiga, Mäntyharju 9.–10.3. Ensiapukurssi 1, Lahti 11.3.

Tervetuloa nuorisoseuraan -webinaari, osa II 15.–17.3. Järjestyksenvalvojakoulutus II, Savitaipale 16.3.

Luova Lava toimijoiden tapaaminen, Lahti 16.3.

Keski-Pohjanmaan alueellinen nuorisoseurafoorumi,

Kaustinen, Salokylän nuorisoseurantalo 16.3.

Teatris 2019 -aluefestarit, Tampere ja Pyhäjoki 16.–17.3. Teatris 2019 -aluefestarit, Lohja 16.–17.3. Aikuisten kansantanssileiri, Ruokolahti 21.3.

Nuorisoseurojen aluefoorumi, Säyneisen Nuorisoseurantalo, Juankoski 22.–24.3. Järjestyksenvalvojan peruskurssi 1.osa, Lahti 23.3.

Teatris 2019 -aluefestarit, Kankaanpää 23.3.

Kymen alueellinen nuorisoseurafoorumi Kouvola, Viiraamo 23.–24.3. Teatris 2019 -aluefestarit, Lapua, Lieto ja Sipoo 24.3.

Nuorisoseurafoorumi Etelä-Suomi, Lahti, Hannunsali 24.3.

Valtakunnallinen Nuorisoseurapäivän juhla, Lahti 29.–31.3. Järjestyksenvalvojan peruskurssi 2.osa, Lahti 29.–31.3. Teatris 2019 -aluefestarit, Helsinki, Loiste 30.3.

Teatris 2019 -aluefestarit, Lahti 30.–31.3. Kalkkareitten Kulttuurikeikka, Koski TL 30.–31.3. Ensiapu 1 -kurssi, Klaukkalan NS-talo Roinela

HUHTIKUU 2.4.

Kainuun alueellinen nuorisoseurafoorumi, Kajaani, ammattiopisto Kisälli 6.4.

Teatris 2019 -aluefestarit, Rovaniemi, Kouvola ja Kuopio 6.4.

Knoppi Pro- ohjaajakoulutus aikuisille, Ridasjärven NS-talo, Hyvinkää 6.–7.4. Valtakunnalliset H-kiltapäivät, Lapinlahti 7.4.

Teatris 2019 -aluefestarit, Iisalmi 10.–11.4. Teatris 2019 -aluefestarit, Inari 12.–14.4. Tanssimylly, Tampere 13.4.

Seuratoimijoiden Höntsä-päivä, Kovero 27.4.

Luovat menetelmät -koulutus, Helsinki, Munkkivuoren nuorisotalo 27.–28.4. Valtakunnallinen NS-volley lentopalloturnaus, Iisalmi

TOUKOKUU 4.5.

Tanssiralli; alueellinen tanssikatselmus Lahti 11.5.

Hygieniapassi koulutus ja testi, Helsinki, Munkkivuoren nuorisotalo 11.5.

Improliiga 3.0, Jyväskylä, Keljon Tapiola 18.5.

NS-Stage Luova lava -ryhmät esittäytyvät, Jyväskylä 24.–26.5. Teatris 2019, Jyväskylä 25.–26.5. Nuorisoseurafoorumi 2019 ja valtuuston kevätkokous,

Jyväskylä, Scandic Laajavuori 28.5.

Leiriohjaajakoulutus, Lahti