Pieni haittakasviopas TEKSTI DIGIMAG/SISKO OJAJÄRVI JA HETA JYRÄLÄ KUVAT PIXABAY
Haittakasvit ovat vieraslajeja, jotka hämmentävät suomalaisen luonnon ekosysteemiä tai peittävät alleen paikalliset kasvit. Haitalliset vieraslajit kannattaakin kitkeä pois heti keväällä.
Japanintatar Japanintatar on monivuotinen, nopeakasvuinen ruoho. Sen versot voivat kasvaa jopa kolme metriä pitkiksi. Sen lähisukulainen on jättitatar, joka voi kasvaa 4–5 metriseksi. Tataret menestyvät monissa ympäristöissä, mutta ne suosivat aurinkoisia kasvupaikkoja. Kasvit levittäytyvät uusille alueille juurakonkappaleina puutarhajätteiden ja siirtomaiden mukana. Tatarien juurakoita sisältävää puutarhajätettä ei saa viedä pois pihasta, sillä tataret lähtevät uuteen kasvuun pienestäkin maahan jäänestä juurakon kappaleesta.
Jättipalsami Jättipalsami on alun perin kotoisin Intiasta. Koristekasviksi muun muassa Eurooppaan tuotu laji on päässyt nopeasti villiintymään. Nopeaa leviämistä ovat tehostaneet erityisesti jättipalsamin siemenkodat, jotka räjähtävät auki kosketettaessa. Suomessa jättipalsamia tavataan asutuksen liepeillä jo Etelä-Lappia myöten. Lajilla ei ole Suomen luonnossa luontaisia vihollisia, mikä edistää sen leviämistä. Jättipalsami on useimpien tietolähteiden mukaan myrkytön, joten sen kitkeminen on helppoa.
Karhunköynnös
Lupiini
Jättiputki
Valko- ja punakarhunköynnökset ovat monivuotisia, köynnösruohoja, joilla on pituutta useita metrejä. Kasvi tunnetaan myös nimillä elämänlanka ja isokierto. Se on usein karannut puutarhasta ja peittää helposti alleen alle parimetriset kasvit. Kasvupaikalle juurruttuaan köynnös pysyy paikalla sitkeästi, joten sitä on erittäin vaikea hävittää. Se leviää myös juurakonpätkien avulla. Torjunta kannattaa aloittaa katkomalla varret tyvestä. Kuivuneet köynnökset on helpompi kerätä pois muun kasvillisuuden seasta. Juurakoita voi yrittää kitkeä ja kaivaa pois maasta.
Lupiinia esiintyy Suomessa koristekasvina puutarhoissa ja sieltä karanneena etenkin tienpientareilla ja ratapenkereillä sekä tienvarsiniityillä. Karkulaisena komealupiini on vallannut paikoin suuria aloja maan eteläosissa. Kukan väri vaihtelee valkoisesta vaaleanpunaiseen, sinipunaiseen ja siniseen. Kukinnon väri vaihtelee myös samassa yksilössä riippuen iästä. Suomen ympäristökeskus on voimakkaasti lupiinin leviämisen estämisen kannalla, koska lupiini on luonnossa esiintyviä kotoperäisiä lajeja syrjäyttävä haitallinen vieraslaji.
Jättiputket ovat karanneet Suomen luontoon puutarhoista. Jättiputkea muistuttavat kotimaiset lajit ovat tavallinen ukonputki, väinönputki ja karhunputki. Jättiputki on nyt jo koko Suomessa levinnyt pelloille ja ojiin vaikeasti torjuttaviksi kasvualustoiksi. Jättiputket ovat vaarallisia, sillä ne aiheuttavat vakavia allergiaoireita useimmille niihin koskeville ihmisille. Jättiputkea ei saa lähteä kitkemään ilman suojavaatteita, sillä kasvinesteen reagoidessa auringonvalon kanssa iholle voi syntyä vakavia palovamman kaltaisia iho-oireita. Torjunnassa tärkeintä on vuosittaisen kukinnan estäminen.
www.digimag.fi
40
Luonto, metsä & mökki 2018
Lähde: vieraslajit.fi