KOULUTUS
H
yvään oppimisympäristöön kuuluu hyvä oppimisilmasto, joka kokonaisuutena tukee ja innostaa lasta kokeilemaan ja oppimaan. Kuopiosta on 10 koulua mukana NPDL-ohjelmassa (New Pedagogies for Deep Learning), joka on kolmivuotinen kansainvälinen oppimisen, opetuksen ja koulun toimintakulttuurin systeeminen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Sen tavoitteena on opettaa lapsille ja nuorille tulevaisuustaitoja ja kehittää heidän laaja-alaista osaamistaan. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa opiskellaan laajoja kokonaisuuksia, jolloin digitaalisuus ja uudenlaiset työkalut ovat ratkaisevassa roolissa. KUOPIOLLA ON aktiivinen rooli kehittämishankkeissa. Hankkeiden myötä kehitetään digitaalisen oppimisen mahdollisuuksia ja käytänteitä, tuetaan perheluokkatoimintaa, rakennetaan vuosiluokkiin sitomattoman oppimisen toimintamallia, lisätään liikuntaa osaksi jokaista koulupäivää, tutkitaan lähiympäristöä kestävän kehityksen näkökulmasta ilmiöpohjaisesti, laajennetaan kielen opiskelun mahdollisuuksia, luodaan yksilöllisen oppimisen edellytyksiä ja oppimispolkuja, vahvistetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, harjoitellaan ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitoja osana teknologiakasvatusta sekä tutustutaan uudenlaisiin virtuaalisiin oppimisen mahdollisuuksiin ja lisättyyn todellisuuteen opetuksessa. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan yliopistotutkija Laura Helteen mukaan oppilaille ja opiskelijoille annetaan nykyisin entistä enemmän vapautta mutta myös vas-
tuuta. Oppimisympäristö ymmärretään entistä laajemmin, ja aitoa kontekstia, yhteistoiminnallisuutta ja tekemällä oppimista arvostetaan. OPPIMISEEN VAIKUTTAVAT muun muassa oppijan älykkyys, synnynnäiset taipumukset, pohjatiedot, kiinnostus opittavaan sisältöön, oppimisen taidot, itsetunto ja ikä. Oman osaamisen testaaminen, ajallisesti hajautettu harjoittelu, asian selittäminen omin sanoin ja kokoava harjoittelu on tutkimuksissa arvioitu joko erittäin hyödyllisiksi tai vähintäänkin lupaaviksi oppimistrategioiksi. Omaa osaamistaan voi testata esimerkiksi pyytämällä toista henkilöä kuulustelemaan tai harjoittelemalla omin voimin peittämällä sanastosta opiskeltavat ruotsin sanat, kirjoittamalla sanat paperille kaikkine taivutusmuotoineen ja jatkamalla kunnes kaikki on oikein. Ajallisesti hajautettu harjoittelu tarkoittaa sitä, että on parempi opiskella jotain asiakokonaisuutta tosissaan vaikkapa kahdesti viikossa kuin juuri ennen koetta. Asian selittämisessä omin sanoin oppija voi ongelmanratkaisun yhteydessä puhua ääneen tai selittää ratkaisun perusteita. Kokoavassa harjoittelussa yhtä tehtävätyyppiä kerrallaan harjoittelemisen sijaan harjoitellaankin mahdollisimman montaa tehtävätyyppiä kerrallaan. ERITYISEN TÄRKEÄÄ on miettiä omia oppi-
mistapoja ja olla tietoinen siitä, milloin on niin sanotusti kärryillä. Helteen mukaan kannattaa myös olla itselleen rehellinen ja tiedostaa omat vahvuudet ja heikkoudet.
www.digimag.fi
15
Koulutus & Rekry 2018
VINKKEJÄ OPPIMISEEN
1
Motivoi itsesi
Motivaatio ja innostus ovat oppimisen a ja o. Pohdi, mikä sinua motivoi ja mihin tavoitteeseen haluat oppimisella päästä.
2
Tee muistiinpanoja
Muistiinpanot selventävät opittavaa asiaa ja edesauttavat oppimista. Etenkin mielikuvakartat ovat oppijalle oiva apu.
3
Käytä hyväksi lukutekniikoita
Kaikkea ei yleensä ole tarpeen lukea, joten tekstiin voi tutustua sitä ensin silmäilemällä ja alkaa sitten lukea sitä valikoivasti esimerkiksi asiasanoja tai pääkohtia etsimällä.
4
Luo oppimiselle sopiva mielentila
Tutkijoiden mukaan suurin osa tiedosta opitaan parhaiten alitajuisesti. Kun mieli on rento, tiedon omaksuminen nopeutuu ja muistitoiminta tehostuu.
Lähdeteokset: Dryden & Vos: Oppimisen vallankumous, suom. Veli-Pekka Ketola, Tietosanoma National Research Council – WSOY: Miten opimme, suom. Ari Penttilä Jyväskylän yliopisto: Yhdessä parempaa pedagogiikkaa
KUOPIO