Page 1


Rehtorin sanat 3 Lukiopedagogiikan tuulet

Opiskelijakyselyn tuloksia 4 Tiimiryhmän ensimmäinen vuosi 5

Tule sellaisena kuin olet

Opiskelijakunnan lukuvuosi 6 Eläköityvä Jarmo Punkkinen 7

Maailman luokkaa

Kansainvälisyys

World of work 2017-2018 8 Nordplus Junior Going Solar 10 Yhteiskunnallisia tuulia Lyseolla 11 Vieraana europarlamentaarikko Henna Virkkunen Vieraana oikeusministeri Antti Häkkänen 12 Vieraana Suomen Pankin johtaja Erkki Liikanen Suomi 100- tapahtuma lukiolaisille 13 Tunnetyö-hanke 14

Yrityskurssi Etelä-Karjalan IB-lukion kouluvuosi 2017-2018

Hyvässä seurassa

Juhlia ja perinteitä 16 Lyseo 125v. Taiteessa tapahtuu 17 Lyseon liikuntatapahtumat 2017-2018 19 Some-tiimi 20 Lyskari 21 Tutorit 2017-2018 22 Lyhty hyvinvointiryhmä Lyseo lukuina 23

Etukannen kuvituskuva Saimi Laivamaa


Rehtorin sanat Kulunut lukuvuosi on ollut Lappeenrannan Lyseon lukion 125-vuotisjuhlavuosi. Syyskuun alussa järjestetty kokosi suuren joukon entisiä ja nykyisiä Lyseon opettajia ja opiskelijoita yhteen. Lyseo on jättänyt meihin moniin jäljen ja koskettanut lappeenrantalaisia jo usean sukupolven ajan. Yhteisöllisyyden kokemus on meille kaikille tärkeä, ja meidän on toistuvasti pohdittava sitä, mikä yhdistää meitä ja mikä tekee Lyseon opiskelijoista ja opettajista sellaisen yhteisön, johon halutaan kiinnittyä. Yhteisöllisyys ei voi olla itsestäänselvyys vaan sen eteen pitää jatkuvasti tehdä töitä. Lukuvuoden aikana koulullamme on vieraillut mm. europarlamentaarikko Henna Virkkunen, ministeri Antti Häkkänen ja Suomen Pankin eläköityvä pääjohtaja Erkki Liikanen. Lukiokoulutuksessa tapahtuu tällä hetkellä paljon, ja koulumaailma kiinnostaa päättäjiä. Koulutus on pienen kansakunnan tärkein pääoma. Lyseossa vieraili myös opetusministeriön väkeä #Uusi lukio –hankkeen tiimoilta. Ministeriö halusi laajasti kuulla koulutuskenttää; opettajia, opiskelijoita ja eri sidosryhmien edustajia uudistuvan lukiokoulutuksen valmistelussa. Talven aikana Lappeenrannan kaupunginvaltuusto pyysi selvittämään osana lukiokoulutuksen strategian valmistelua lukiokoulutuksen sijoittumista teknillisen yliopiston yhteyteen. Tavoitteena oli sekä vahvistaa paikallista yliopisto että myös lukiokoulutusta. Korkeakouluyhteistyön syventäminen on yksi uudistuvan lukiokoulutuksen tavoitteista. Selvityksen tuloksena lukiokoulutus säilyy kaupungin keskustassa, mutta tiiviimpää yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa tullaan jatkossa tekemään. Yhteistyömuotoja kartoitetaan paikallisen junnuyliopiston tiimoilta, ja se on herättänyt valtakunnallista mielenkiintoa lukiokoulutuksen ja korkeakoulujen yhteistyöstä. Vuosittain kerättävän palautteen perusteella opiskelijat ovat Lyseon toimintaan tyytyväisiä. Lyseon ilmapiiriä, yhteisöllisyyttä, opettajia ja tiloja kehutaan laajasti. Toki kehityskohteita ja parannettavaa on koko ajan. Päättöviikon rakenne, kurssivalintojen toteuttaminen sekä opettajien ohjaus ja palautteenanto vaativat vielä kehittämistä ja keskustelua. Osa muutostarpeista tulee ulkopuolelta, osaan voimme vaikuttaa itse. Meidän on yhdessä opiskelijoiden kanssa mietittävä, millä tavoin parannamme toimintaamme ja miten viestimme muutoksista. Kevään ylioppilaskokeiden tulokset on juuri julkaistu, kun viimeistelen tätä tekstiä. Lyseon tulokset ovat hyvät, valtakunnan keskitasoa paremmat. Viime päivien aikana julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, mitä lukioiden vertaileminen keskenään hyödyttää, koska lukioiden väliset erot kansainvälisesti ovat pieniä. Kevään huipputulokset yo-kokeissa on kirjoitettu Helsingissä, Vaasassa, Mikkelissä ja Lappeenrannan Lyseon lukiossa! Hienoa Ida upeasta suorituksesta! Lukiokoulutus on laadukasta kaikkialla Suomessa, mutta lukioiden välisten erojen kasvusta pitää olla huolissaan. Nyt on kuitenkin aika iloita kuluneesta lukuvuodesta ja alkavasta kesälomasta. Oikein hyvää ja aurinkoista kesää koko Lyseon väelle! Mika Luukkonen rehtori

3


Lukiopedagogiikka Opiskelijakyselyn tuloksia Helmikuun RO-tunnilla lukiolaiset pääsivät vastaamaan pedatiimin laatimaan kyselyyn työtavoista ja oppimisympäristöistä. Kyselyn tarkoituksena oli paitsi antaa opettajille ja koulun johdolle tietoa käytetyistä ja toivotuista opiskelutavoista sekä opiskelijoiden ajankäytöstä, myös toimia pohjana vastaaville tuleville kyselyille, jotta tilannetta voidaan seurata. Kyselyssä tiedusteltiin kuluvana lukuvuonna käytössä olleita työskentelymenetelmiä, oppimisympäristöjä ja oppimismuotoja sekä arviointitapoja. Lisäksi opiskelijoita pyydettiin arvioimaan, mitkä tavat edistävät oppimista ja mikä opettajan toiminnassa parantaisi oppimista. Myös omaa kotona opiskeluun käytettyä viikoittaista tuntimäärää pyydettiin arvioimaan. Kyselyyn vastasi 432 opiskelijaa. Kyselyn perusteella oppitunneilla käytetään melko monipuolisesti erilaisia opiskelija- sekä oppilaslähtöisiä työskentelytapoja. Suurin osa (yli 90 prosenttia) opiskelijoista oli ehtinyt lukuvuoden aikana opiskella niin sosiaalisia (keskustelut sekä ryhmä- ja parityöt) ja yksilöllisiä (esim. tiedonhaku, monisteet, kirjoitelmat) menetelmiä käyttäen kuin opettajajohtoisesti luennointia kuunnellen ja tehtäviä tehden. Toisaalta myös toiminnallisempia työtapoja oli käytetty. Oppitunneilla on siis monipuolisesti aineksia niin perinteisinä pidetyistä kuin opiskelijakeskeisemmistäkin työtavoista. Opettajien työ onkin jonkinmoista tasapainoilua OPS-uudistuksen ja opiskelijoiden toiveiden välillä, sillä siinä missä OPS pyrkii nostamaan esiin opiskelijakeskeisiä työtapoja, opiskelijat ilmaisevat toiveensa ”perinteisistä” opetusmenetelmistä: ”opettajajohtoinen” ja ”perinteinen” olivat opiskelijoille sopivista oppimistavoista suosituimpia. Joillekin taas itsenäinen opiskelu maistuisi parhaiten, mutta kuitenkin opettajan tuella. Oppimisen kannalta olennaisena opiskelijat näyttävät pitävän havainnollisuutta ja monipuolisuutta tunneissa, ja nimenomaan opettajan pitämissä tunneissa. Myös opettajan apua arvostettiin ja aikaa kaivattiin niin kahden kesken kuin yleensäkin palautteen saamiseen. Poikkeuksena parissa vastauksessa toivottiin opettajien siirtyvän ohjaavaan rooliin. Arviointitavoista yleisin oli syksyn aikana ollut opettajan kommentoima ja korjaama koe tai suullinen tai kirjallinen työ, joka oli ollut osa arviointia 94,9 prosentilla vastaajista. Automaattisesti arvioituja sähköisiä kokeita ja itsearviointiakin oli tehty runsaasti. Myös erilaisia palautekeskusteluja ja opettajan sanatonta palautetta tai Wilman hymyjä oli koettu. Lisäksi vertaisarviointi- tai luokkakeskustelukokemuksia oli noin neljänneksellä opiskelijoista. Parhaiten oppimista edistävinä pidettiin selkeästi opettajalta saatua henkilökohtaista, sopivan kriittistä palautetta. Eräs opiskelija kuitenkin kaipasi kurssien alkuun tavoitteiden asettamista. Kriittisenä äänenä myös jatkuvan arvioinnin raskaus nousi kyselyssä esille, mutta vain parissa vastauksessa. Opiskelijoiden viikoittainen opiskeluun kotona käytetty aika näyttää jakautuvan melko tasaisesti eri tuntimäärille. Asteikolla suurin opiskelijamäärä (15 prosenttia) osuu viiden viikoittaisen opiskelutunnin kohdalle. Kyselyn tulosten perusteella monipuolisuus lienee avainasemassa, sillä siten saadaan erilaisia oppimistapoja tavoitettua. Arvioinnissa taas keskeistä olisi antaa palautetta henkilökohtaisesti.

4

Niina Hämäläinen


Tiimiryhmän ensimmäinen vuosi Lyseon lukion ensimmäinen tiimiryhmä sai alkunsa vuodenvaihteessa 2016–2017 vierailulla Jyväskylässä. Sana tuli lihaksi Marjo-opon ahkeran uurastuksen vuoksi, ja ryhmä näki päivänvalon syksyllä 2017. Opettajan näkökulmasta tiimiryhmä on ollut monellakin tavalla hieno asia: tiimiryhmän kautta on päässyt lähemmäksi opettajakollegoja ja etenkin kaikkein tärkeintä osaa koulustamme eli opiskelijoita. Ryhmänohjaajan ja ryhmän välinen suhde oli jo ensimmäisen kahden viikon jälkeen aivan toista luokkaa kuin ikinä aiemmin, joten odotukset ovat korkealla kahdelle seuraavalle vuodelle. Totta kai tiimiryhmävuoteen on liittynyt myös hankalia kohtia. Erilaisten ihmisten ja oppijoiden yhteensovittaminen ei aina ole helppoa, ja parin lauantain ylimääräiset työpäivät eivät ole olleet suoranaisesti herkkua. Positiivisen puolelle ensimmäisen vuoden perusteella kuitenkin ehdottomasti jäädään, uskoakseni myös ryhmän kannalta. Tämän vuoden huippukohtia ovat olleet varmaankin suuret yhteiset ponnistukset, kuten Prisman lastenpäivä ja Isokristiinan joulunavaus, puhumattakaan kukkapaketoinnista, jossa tehtiin töitä aina jouluaattoon saakka. Yritysyhteistyön lisäksi tärkeää on nostaa esiin ryhmän tekemisen meininki ja yhtenäisyys, jotka ovat aivan omaa luokkaansa. Isoja harppauksia on otettu tiimityötaidoissa ja vastuun ottamisessa. Kiitos hienosta vuodesta kaikille tiimiopeille sekä erityisesti ihanalle ohjausryhmälleni! Niina Hämäläinen


Tule sellaisena kun olet

Opiskelijakunnan hallituksen lukuvuosi Syksyllä 2017 koulumme täytti 125-vuotta ja olimme mukana tapahtuman järjestelyissä. Järjestimme joulun alla opiskelijoille puurojuhlan, jossa oli musiikki- ja teatteriesityksiä joulupuuron, glögin ja pipareiden kera. Kevätkauden 2018 alussa pidettiin vuosittainen yleiskokous, jossa valittiin uuden hallituksen puheenjohtajisto ja esiteltiin hallitukseen hakevat. Kevätkaudella tutustuimme uuden hallituksen kanssa toimintatapoihin ja kävimme yhdessä Water opiskelijakuntafestivaaleilla. Vapun alla keskityimme järjestämään opiskelijoille vappugaalan, jossa oli mm. sumopainia, simapong, selfieseinä, titteleiden jakoa ja turhan tiedon kisa. Vielä tämän kevään lopuksi järjestämme opiskelijat vs opettajat pesäpallopelin kouluvuoden päätteeksi. Keväällä 2018 laadimme kirjallisen kannanoton kurssitarjottimen uudistukseen liittyen. Vastustimme uudistusta, sillä mielestämme se vähentää opiskelijoiden valinnanvapautta ja hankaloittaa lukiolaisten arkea. Mielestämme opiskelijoiden tulisi saada itse valita omat kurssinsa ja opettajat omien tavoitteiden mukaisesti. Keräsimme adressiin yli 200 allekirjoitusta, mikä oli mielestämme hieno saavutus. Luovutimme adressin rehtori Mika Luukkoselle ja kävimme hänen kanssaan useita keskusteluja aiheesta. Kevään 2018 aikana otimme myös kantaa Lappeenrannan lukioiden siirtymisestä Skinnarilaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun kampukselle. Tätä varten vierailimme yliopistolla ja keskustelimme asiasta yliopistojen opiskelijoiden kanssa. Vastustimme siirtymistä yliopistokampukselle, sillä yliopistojen tilat eivät tarjoaisi luko-opiskelijoille samaa yhtenäisyyttä kuin nykyiset tilamme. Tämän lukuvuoden aikana olemme myös saaneet kattavan Liikkuva koulu -rahoituksen ja miettineet mihin voisimme rahoitusta käyttää. Liikkuvissa kouluissa pyritään ajattelemaan asioita uusilla tavoilla. Koulussa pyritään istumaan vähemmän, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumatkat mahdollisuuksien mukaan kävellen tai pyöräillen. Jokainen mukana oleva koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan. Meidän koulumme alueelle on tulossa kaikkien käyttöön MOBO-suunnistusrata, koulun pihalle uudet liikuntavälineet ja luokkiin seisomapöytiä ja jumppapalloja. Näiden toivomme liikunnallisuutta koulupäiviin ja vähentävän istumista.

6


Kohti eläkepäiviä Jarmo Punkkinen

Tuulipuku päällä hän pyyhältää päärakennuksen neljännestä kerroksesta liikuntasaliin ja toisin päin päivästä toiseen käyttämättä hissiä. Askel on reipas, ja huulille nouseva hymyn kare piristää päivän. Hänen tuntemuksensa ja tietonsa liikunnasta sekä terveydestä ovat ensiluokkaiset. Tilannekomiikka ja valloittavat tarinat piristävät hänen pitämiään oppitunteja. Hiihto on liian hieno laji pilattavaksi koululiikunnalla. Arvasit ehkä jo oikein: Jarmo Punkkinen. Jarmo on jäämässä eläkkeelle tänä keväänä 2018. Takana on pitkä ja monipuolinen ura liikunnan parissa. Ura alkoi valmennuspuolelta ja lopulta vuonna 1979 hän siirtyi Suomen Hiihtoliiton nuorisovalmentajaksi vuoteen 1982 asti. Valmennushommia hän jatkoi yhtämittaisesti vuoteen 1990 saakka. Tämän 11 vuoden aikana hän oli niin kotimaassa kuin ulkomailla, muun muassa 6 vuotta Italian hiihdon päävalmentaja. Meno oli lennokasta ja paluu juurille alkoi houkuttaa matkustelun tilalle. Jarmo tuli Lapeenrantaan opettamaan, mutta jatkoi kuitenkin myös valmennustyötä, esimerkiksi Ruotsin naisten päävalmentajana kahden vuoden ajan. Tähän päivään saakka hän on muun muassa valmentanut huippuampumahiihtäjää Kaisa Mäkäräistä.

”Nuorempan ei ajatellut yhtään, millaista on olla liikunnanopettaja 67-vuotiaana.”

Värikkään valmennusuransa ohella Jarmo kuitenkin opiskeli yliopistossa liikunnanopettajaksi. Työkokemusta hän keräsi muun muassa Raumalla opettajankoulutuslaitoksessa ja Luumäellä viransijaisena. 1990-luvulla paikalleen asettuminen sekä perheen alku ajoivat Jarmoa kohti säännöllistä päivätyötä. Lappeenrannassa oli siihen aikaan kaksi poikien liikunnanopettajan paikkaa avoinna, ja Jarmo haki paikkaa ja pääsi opettamaan Lauritsalaan. Siellä hän opetti niin liikuntaa kuin terveystietoa, Kysyessämme Jarmolta, mikä on hänen paras muistonsa Lyseosta, vastaa hän hetken hiljaisen pohdinnan jälkeen sen olevan vanhojentanssit. Eivät mitkään tietyn vuoden tanssit, vaan se aina hieno hetki, kun saa laittaa puvun päälle työpäivänä. Jarmo on ylpeä opiskelijoidensa taitojen kehityksestä. – Jos haluaa, niin oppii, hän luonnehtii yksinkertaisesti oppilaiden motivaatiota. Vanhojentanssithan ovat usein ainutlaatuinen kerta opiskelijalle, mikä saa nuorten motivaation huippuunsa. Jarmo pyrkiikin opettamaan tansseja hyväksi katsomallaan tavalla, jota hän myös käyttää toisessa ammatissaan. Lyhennetty Erika Styfin ja Anni Toikan artikkelista (Lyskari)

7


Maailman luokkaa Kansainvälisyys World of work 2017-2018 Lukion uusi Euroopan unionin rahoittama Erasmus+KA2 hanke, World Of Work, käynnistyi syksyllä 2017. Hankkeen idea on löytää urapolkuja koulun jälkeiseen maailmaan eri teemojen kautta. Aloitimme hankevastaavien suunnittelukokouksella lokakuussa 2017 Slovenian Brežicessä. Sovimme hankkeen aikataulut, tehtävät työt sekä vastuualueet. Tässä vaiheessa mukana oli lyseolta kaksi opettajaa, Petteri Mertala ja Marjo Haapavuo. Saimme hankkeeseemme vielä hyvän vahvistuksen Anu Huttusesta. Opiskelijoita tuli mukaan ensimmäisessä vaiheessa kuusi julkisen haun kautta. Aloitimme ryhmänä työskentelyn ja helmikuussa 2018 ensimmäinen viisikko lähti Lissabonin kautta Matosinhosiin Portugaliin.

Portugali helmikuussa Aloitimme matkamme pysähdyksellä Lissabonissa, koska talviset yhteydet Portugaliin ovat monen mutkan ja suhteellisen pitkän matkan takana. Opiskelijat olivat valmistelleet kukin esityksen Lissabonin kohteista ja jalkoja sekä kengänpohjia rasittanut päivä olikin antoisa. Nähtyä tulivat Sao Jorgen linna, vanha kaupunki erikoisine raitiovaunuineen, Belemin torni ja paikallinen keittiö. Illalla kokeilimmekin hieman eksoottisempaa intialaisessa ravintolassa. Varsinainen työskentely alkoi sitten sunnuntaina opiskelijoiden siirryttyä perheisiin ja opettajien majoittuessa Matosinhosin rappioituvaan kaupunginosaan. Viikon aikana teimme hankkeen aktiviteetteja, vierailimme Matosinhosin sekä Porton kaupungeissa ja lopuksi osallistuimme isäntien ja emäntien järjestämään paikalliseen iltaan. Paluumatka sujui muutamista haasteista huolimatta loppujen lopuksi hyvin. Tarkempi kuvaus kuvineen löytyy opiskelijoiden tekemänä Lyskarin sivuilta otsikolla ”Lyseolaisia Portugalin Portossa”.

8


Ruotsi huhtikuussa Edellisestä vierailusta oli kulunut vain seitsemän viikkoa, kun uusi lyseon porukka lähti matkaan kohti Ruotsin Värnamoa, joka oli hyvin lähellä NordPlus hankkeen Halmstadia. Pidimme pienen hengähdystauon Tukholmassa, jossa hankevastaava on asunut nuoruudessaan, joten paikalliskierros meni hänen nimiinsä. Opiskelijat osoittivat henkisen ja fyysisen voimansa järjestämällä elämänsä erikoisimman piknikin. Värnamoon saavuttiin sunnuntai-iltana, ja maanantaina alkoi sitten hyvin mielenkiintoinen ohjelma. Viikon aikana saimme kuulla paljon positiivista vertailua Suomen ja Ruotsin välillä, osallistuimme liikeideakilpailuun, vierailimme paikallisessa yliopistossa ja robottien ohjelmoinnissa autokilpailuun moottoriurheilukansa siivosi palkintopöydän. Viikko päättyi erinomaiseen kauhukierrokseen koulun lähistön järven ympäri. Paluumatka meni erään lentoyhtiön myöhästelyn vuoksi erittäin tiukaksi. Opiskelijoiden kuvaus matkan vaiheista löytyy myös Lyskarista otsikolla ”Erasmus+ projekti Ruotsissa”. Hanke jatkuu vuoteen 2019 Nyt olemme hankkeen puolivälissä ja uudet opiskelijat valitaan loppukevään ja alkusyksyn työskentelyä varten. Seuraavaksi harjoittelemme markkinointia Kreikassa jollain paikallisella tuotteella. Tämän jälkeen mukaan tulee viimeiseen vaiheeseen uusia opiskelijoita seuraavan vuoden aloittavista ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista. Hanke päättyy Suomeen toukokuussa 2019.

9


Nordplus Junior Going Solar Projektiryhmän vierailu Halmstadissa 28.8.-1.9.2017 Nordplus Junior Going Solar -projektiin osallistuneet toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat vierailivat syksyllä Halmstadissa. Lukiossamme on ollut käynnissä viime toukokuusta lähtien Going Solar -niminen projekti, joka käsittelee nimensä mukaisesti aurinkoenergiaa mutta myös muita uusiutuvan energian muotoja sekä kestävää kehitystä. Ruotsalaiset opiskelijat vierailivat Lappeenrannassa viime keväänä 15.5.–19.5. ja nyt oli lyseolaisten vuoro matkata Halmstadiin. Lähdimme maanantaiaamuna Lappeenrannan rautatieasemalta klo 7:30 ja palasimme saman viikon perjantaina noin klo 21. Viikon aikana vierailimme Halmstadin yliopistolla kuuntelemassa luentoja uusiutuvasta energiasta sekä Kristinehedin voimalaitoksella tutustumassa energiantuotantoon jätteestä. Matkan kohokohta oli kuitenkin kaikkien mielestä ehdottomasti Suomi vs. Ruotsi -lasersota, jota kävimme pelaamassa keskiviikkoiltana paikallisessa aktiviteettikeskuksessa. Myös tiistai-iltapäivän ajanvietto kuuluisalla Tylösand-uimarannalla oli useiden mieleen. Matkan aikana tutustuimme Sannarpsgymnasietin aurinkopaneeleihin ja samalla ideoimme, millaisia muutoksia Lyseon lukioon voisi tehdä ympäristön hyväksi Projektiryhmän vierailu Halmstadissa 19.3.-23.3.2018 Lähdimme kohti Ruotsia maanantaina 19.3. Perille päästyämme vietimme leppoisat illat host-perheiden kanssa. Kaikki oppilaita majoittavat perheet olivat erittäin mukavia. Ensimmäisenä iltana kävimme tutustumassa Halmstadiin kävellen sekä pyörällä. Osa oppilaista sai myös maistella ruotsalaisia herkkuja ensimmäisenä iltana. Tiistaina lähdimme päivämatkalle Göteborgiin. Tarkoituksena oli tutustua Ghalmersin teknilliseen yliopistoon. Saimme kuulla muutaman esityksen, jotka meille piti kaksi yliopiston professoria. Yksi esityksistä kertoi akuista, minkälaisia akkuja ollaan kehittämässä tulevaisuudessa ja miten ne eroavat vanhoista. Lisäksi meille kerrottiin, kuinka uuden ajan akkuja voidaan hyödyntää nykyajan laitteissa, esimerkiksi sähköautoissa. Mielenkiintoisen yliopistovierailun jälkeen lähdimme pienelle kaupunkikierrokselle sähköbussilla. Bussin päätepysäkki oli maailman ensimmäinen sisällä oleva bussipysäkki. Bussin parkkeeratessa sisälle siihen liitettiin latausjohdot, jotka johdattivat siihen virtaa katolla olevista aurinkopaneeleista. Sisäbussipysäkki oli hieno uusi innovaatio, jonka uskotaan helpottavan kaupunkien infrastruktuuria tulevaisuudessa. Loput päivät vietimme koululla. Teimme ryhmätöitä, joiden aiheena oli kestävä kehitys ja ilmastonmuutos. Toisten esitelmistä oppi paljon uusia asioita mm. siitä, kuinka paljon kahvikupillisen tuottamiseen kuluu makeaa vettä.

10


Yhteiskunnallisia tuulia Lyseolla Lyseolla kävi lukuvuonna 2017-2018 useita korkean tason yhteiskunnallisia vieraita. Syksyn avasi europarlamentaarikko Henna Virkkunen ja kansanedustaja Jukka Kopra. Saimme kuulla myös oikeusministeri Antti Häkkästä, joka vaihtoi ajatuksia opiskelijoiden kanssa lokakuussa 2017. Viimeisimpänä – muttei suinkaan vähäisimpänä – talouden ajankohtaisia asioita valaisi Suomen Pankin johtaja Erkki Liikanen. Henna Virkkunen ja Jukka Kopra Europarlamentaarikko Henna Virkkunen ja kansanedustaja Jukka Kopra kävivät Lyseolla kertomassa EU:n toiminnasta. Henna Virkkunen (europarlamentaarikko, Kokoomuksen kansanedustaja) sekä Jukka Kopra (Kokoomuksen kansanedustaja) kävivät lyseolla kertomassa Euroopan unionista ja sen tehtävistä. Lisäksi he vastasivat opiskelijoiden tekemiin väitteisiin ja kysymyksiin Euroopan unionista. Vierailun pääteema oli Euroopan unionin toiminta, ja Virkkunen kertoikin mm. Euroopan unionin päätöksenteosta. Hän esimerkiksi kävi läpi EU:n eri toimielimiä ja niiden tehtäviä. Hän myös teki selväksi, että suurin osa EU:n päättävistä elimistä ei voi ajaa tietyn jäsenmaan etua, vaan keskittyy koko EU:n etuun. Virkkunen työskentelee Euroopan parlamentissa, jossa hän edustaa Euroopan kansanpuoluetta, EPP:tä. Hän kertoi, että pienilläkin valtioilla, kuten Suomella, on päätösvaltaa Euroopan unionissa, etenkin parlamentissa, jossa edustajien lukumäärä riippuu valtion asukasluvusta. Vierailun aikana keskusteltiin myös Ison-Britannian EU-erosta eli Brexitistä. Virkkunen kertoi tavoitteena olevan sopimus, jossa ero ei astu voimaan täysimääräisesti vuoden 2019 maaliskuussa, vaan erossa on pidempi siirtymäaika. Virkkunen pohti lisäksi, kuinka Ison-Britanniaan suhtaudutaan EU:n neljän vapauden (ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden) periaatteen suhteen: saako Iso-Britannia säilyttää esimerkiksi tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden vai poistuuko sekin etuus. Kysyttäessä, mitä lukiolaisen tulisi tietää Euroopan unionista ja miksi, Virkkunen vastasi, että yhteiskuntaopin EU-kurssi kattaa kaikki oleelliset asiat. Tätä hän tarkensi kertomalla, että oleellisia asioita ovat esimerkiksi Euroopan unionin toiminta ja päätöksenteko sekä Euroopan unionin historia ja sen perustamisen syyt.

Lyhennelmä Miika Jantusen ja Pyry Vartian tekstistä (Lyskari)

11


Antti Häkkänen Oikeusministeri Antti Häkkänen vieraili maanantaina 16.10. Lyseolla kertomassa omasta työstään. Lisäksi hän vastasi opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin. Antti Häkkänen on mäntyharjulainen kokoomuksen kansanedustaja ja oikeusministeri, joka valittiin kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Hänestä tuli oikeusministeri, kun työ- ja oikeusministerin salkku jaettiin kahtia. Antti Häkkänen aloitti kertomalla taustastaan ja oikeusministerin työstä. Häkkäsen kertoi käyneensä ensin lukion ja hakeneensa sitten Helsingin yliopistoon opiskelemaan juristiksi. Hän mietti jo yläasteella, että juristin tutkinto olisi hyvä ja avaisi ovia monille aloille, kuten lakitoimistoihin ja poliittisiin virkoihin. Häkkäsen vierailu Lyseossa liittyy Suomi 100 -juhlavuoteen, jonka myötä poliitikot jalkautuvat oppilaitoksiin kertomaan työstään ja vaikuttamisesta. Suomi 100 -teeman myötä Häkkänen myös nosti esille Suomen satavuotisen demokratia kehityksen sekä taloudellisten olosuhteiden ja elinolosuhteiden parantumisen. Lisäksi Häkkänen mainitsi Suomen menestyvän vain, jos meillä on riittävästi asioista perillä olevia kansalaisia, erityisesti myös nuoria. Hänen mukaansa onkin tärkeää, että nuoret tiedostavat, kuinka tärkeää on seurata uutisia ja ajankohtaisia tapahtumia Suomessa. Erkki Liikanen Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja eli pääjohtaja Erkki Liikanen vieraili Lyseolla torstaina 03.04. 2018. Liikanen on toiminut muun muassa eduskunnassa ja Euroopan komission jäsenenä. Vierailu alkoi tilaisuudesta mediateekissä, jossa Anni Vesterinen ja Taavi Lautala Liikasta. Tilaisuudessa esiintyi useanlaisia kysymyksiä koskien Suomen taloutta sekä tilannetta ja tulevaisuutta. Liikaselta kysyttiin esimerkiksi hänen mielipidettään virtuaalivaluutoista sekä korkojen kehityksestä tulevaisuudessa. Hän kertoi, ettei ota suoraan kantaa siihen, kannattaako virtuaalivaluuttoihin sijoittaa, mutta kehotti käyttämään niin tehdessä omaa rahaa. Siihen ei hänen mielestään ole kannattavaa ottaa lainaa. Korkojen tilanteeseen hän totesi vitsikkäästi: “Minähän olen sisäpiiriä, en voi sitä kertoa!” Hän kuitenkin vastasi monimutkaisiinkin kysymyksiin kärsivällisesti ja tavalla, jolla taloudesta tietämättömätkin kuuntelijat ymmärsivät vastauksen. Kun valmiiksi suunnitellut kysymykset oli käyty läpi, oli yleisön vuoro kysyä kysymyksiä. Kysyttiin esimerkiksi Venäjän vaikutuksesta Suomen talouteen sekä opettavaisimmasta kirjasta, jonka Liikanen on lukenut. Hän kertoi kirjan opettavaisuuden riippuvan ajasta ja tilanteesta, jossa sen lukee, mutta mainitsi kuitenkin Väinö Linnan romaanin Täällä Pohjantähden alla. Lyhennelmät Miika Jantusen ja Tiia Bäckerin teksteistä (Lyskari)


Suomi 100- tapahtuma lukiolaisille

Torstaina 2.11.2017 Paasikivi-seura järjesti Suomi 100 -tapahtuman lukiolaisille Lappeenrannan urheilutalolla. Paikalle oli kutsuttu lukiolaisia Lappeenrannasta, Savitaipaleelta sekä Luumäeltä. Iltapäivällä vastaava tapahtuma pidettiin Imatralla. Paasikivi-seuran järjestämä Suomi 100 -tapahtuma alkoi rakuunasoittokunnan musiikkiesityksellä. Tämän jälkeen Paasikivi-seuran puheenjohtaja Seppo Miettistä sijaistanut Seppo Koivupuro lausui tilaisuuden aloitussanat, joissa hän korosti nuorten menestyksen olevan yksi tärkeimmistä asioista itsenäisen Suomen historiassa. Seuraavaksi valtioneuvos Riitta Uosukainen kertoi Suomen itsenäisyyden vaiheista ja etenkin P.E. Svinhufvudin saavutuksista Suomen historiassa. Kun Uosukaiselta kysyttiin, mikä on sykähdyttävin hetki Suomen historiassa, hän vastasi, sen olevan EU-sopimuksen hyväksyminen, koska sen myötä Suomi vahvisti asemaansa länsieurooppalaisena maana. Riitta Uosukaisen jälkeen esiintyi kirkkoherra ja lääninrovasti Heikki Svinhufvud. P.E. Svinhufvud on Heikki Svinhufvudin isoisä, ja hän kertoikin luonnollisesti P.E. Svinhufvudin historiasta aina hänen syntymästään loppuvaiheisiin saakka. Saimme kuulla esimerkiksi presidentti Svinhufvudin karkotuksesta Siperiaan, jossa häntä alettiin pitää kansallissankarina. Kahden luennoitsijan jälkeen seurasi väliaika, jonka aikana Kimpisen lukion liikunnanopettaja Anu Skyttä järjesti taukoliikuntaa. Myös Rakuunasoittokunta esiintyi väliajalla. Väliajan jälkeen yksi Suomen kuuluisimmista historioitsijoista, Teemu Keskisarja, kertoi Suomen itsenäistymisen edellytyksistä ja asioista, joita Suomen itsenäistyminen vaati. Keskisarja aloitti kuitenkin kertomalla nykyajan olevan tylsää, koska viime vuosina ei ole tullut maailmanhistoriallisesti merkittäviä uutisia. Tämän jälkeen Keskisarja kertasi jo aiemmilta luennoilta tutuksi tulleita Suomen historian vaiheita keskittyen etenkin Suomen itsenäisyyden ensimmäisiin vuosiin. Viimeinen luennoitsija oli Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin, joka on kirjoittanut ylioppilaaksi Lappeenrannan Lyseon lukiosta noin 30 vuotta sitten. Hän puhui maailman muutoksesta ja siitä, kuinka maailma on erilainen kuin hänen lukiovuosiensa aikana. Esimerkiksi hän nosti Neuvostoliiton hajoamisen, Viron itsenäistymisen sekä Saksojen yhdistymisen. Appelsin kertoi, että vielä 30 vuotta sitten Venäjältä ei tultu noin vain vierailemaan Suomeen, eikä Virokaan ollut nykyisen kaltainen, vaan se oli sosialistinen neuvostotasavalta, jonne oli vaikea matkustaa. Hän myös muisti, ettei koulussa koskaan opetettu, että Viro oli ollut itsenäinen ja menettänyt itsenäisyyden myöhemmin. Lopuksi Appelsin halusi muistuttaa, että tämänhetkisten lukiolaisten nykyisyys on seuraavan sukupolven historiaa, aivan kuten hänen esimerkkinsä osoittivat.

13


Tunne Työ -hankkeen avulla lisää työelämätietoutta lukio-opiskeluun Lyseo on mukana Tunne Työ – suunnittele ura (ESR) -kumppanuushankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää lukioiden työelämäyhteistyön malleja, mahdollistaa työelämälähtöistä oppimista ja tukea lukiolaisten urasuunnittelua. Tämän lukuvuoden aikana hankkeen tiimoilta on toteutettu tiimiopiskelua, järjestetty toisen lukuvuoden opiskelijoille TET-päivä, kutsuttu työelämävieraita oppitunneille ja tehty työpaikkavierailuja sekä toteutettu tulevaisuuspäivä, jossa eri aineiden oppitunneilla käsiteltiin muun muassa oppiaineen ja tulevaisuuden työelämän välisiä yhteyksiä. Lisäksi hankkeessa kehitetään yhteistyömalleja Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke jatkuu myös ensi lukuvuonna, jolloin myös opettajat pääsevät kokeilemaan työelämään tutustumista. Marjo Haapavuo

Yrityskurssin vuosi 2017-2018 Yrityskurssi perusti syksyllä uuden yrityksen nimellä Lyseon Laatu. Lukuisien liikeideoiden jälkeen tuotteeksi valikoitui termosmuki Karjalan maakunnan väreillä. Tuote sai julkisuutta omilla Facebook-sivuilla sekä paikallisissa lehdissä. Itse tuotetta myytiin joulunavausmessuilla linnoituksella ja useina viikonloppuina Iso Kristiina –ostoskeskuksessa. Joulun jälkeen yrityskurssi suunnitteli toista tuotetta ja liikeideaa. Suunnittelu venyi ja lopulta uuden tuotteen aikataulu koettiin liian tiukaksi. Vuoden aikana yrityskurssilaiset vierailivat lukuisissa yrityksissä, suunnittelivat ja toteuttivat mainontaa sekä harjoittelivat myyntiä. Kurssin lopuksi Osuuspankki järjesti esittelyn aloittavien yritysten rahoituksesta. Koko ryhmä vieraili Helsingissä nuorten yrittäjien Uskalla Yrittää –messuilla huhtikuussa vertailemassa mitä muut kouluasteet olivat vastaavilla kursseilla tehneet. Kurssi päätettiin viimeiseen yhtiökokoukseen toukokuussa. Petteri Mertala

14


Etelä-Karjalan IB-lukion kouluvuosi 2017-2018 IB-lukion toimintavuosi 2017-2018 käynnistyi vapautuneissa ja huojentuneissa tunnelmissa, koska kahden vuoden odotus opetusministeriön toimintaluvan uusimiseksi näytti vihdoin olevan ohi. Edessä oli kuitenkin poikkeuksellinen lukuvuosi erityisine kuljetusjärjestelyineen, mutta samalla se antoi toiveen IB-lukio koulun uudistumisesta. Koordinaattorit, opettajat ja opiskelijat kokoontuivat arvioimaan edellistä ja suunnittelemaan uutta lukuvuotta ja samalla tutustumaan uusiin opiskelijoihin Imatran Päivärannassa 25.8.2018. Kokonaisvaltaiseksi tavoitteeksi asetettiin yhteistoiminnan kehittäminen Imatran ja Lappeenrannan toimipisteiden välillä sekä pedagogiikan monipuolistaminen kytkettynä IB-organisaation IB-learner profile ja ATL (Approches to Teaching and Learning) malleihin. IB Diploma Ceremony eli IB-lukio lakkiaisjuhla vietettiin ylevissä merkeissä Imatran Karelia salissa 1.9.2018. Mielenkiintoisen esityskavalkadin huipensi IB-opiskelija Juuso Häyhän juhlapuhe, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Yleisö oli revetä seuratessaan taidokasta ja hauskaa puhetta, mutta samalla se tunsi haikeutta jonkin aikakauden lopun edellä.

IB-lukion lukuvuoteen 2017-2018 kuului normaalin pänttäämisen lisäksi paljon uudistustyötä. Mielenkiintoisia Extended Essay esitelmiä esitettiin 7.12. IB-opiskelijoiden vanhemmille, jotka seurasivat ylpeänä nuorten ensimäsiä upeita saavutuksia tieteen saralla. Uudet IB-lukion kehittämiseen tähtäävät toimintamallit, kuten ohjausryhmä, johtoryhmä ja ehkä kaikkein merkittävimpänä opiskelijoista, opettajista, koordinaattoreista sekä rehtoreista koostuva kehittämisryhmä aloittivat toimintansa viitoittaen Etelä-Karjalan IB-lukiota uudelle kurssille. Tulevaisuus on yhä kansainvälisempi ja monitieteellisempi. Näin tulee myös meidän IB-lukion olla.

15


Hyvässä seurassa Juhlia ja perinteitä Juhlilla rakennetaan yhteisöllisyyttä ja vaalitaan kulttuuriperintöä. Siksi ne valmistellaan niin huolellisesti, että niissä on kaikilla hyvä olla. Juhlista tärkeimmät ovat tietysti kevään lakkiaiset ja syksyn itsenäisyyspäivänjuhla, jossa syksyn ylioppilaat saavat lakkinsa. Paikkansa on myös joululaulujameilla ja vappuriehalla, jotka rytmittävät koulun arkea ja tuovat iloa koulupäivään.

Lyseo 125 ”Olen unessa useasti sinun kaduillas koulutie”, sanotaan kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen kuuluisassa laulussa, jonka ympärille lyseon 125-vuotisjuhla rakentui. Päiväjuhlan tunnelma oli lämmin ja juhlava. Muistetiin lyseon perinteitä ja oltiin avoimia tulevaa kohtaan. Hienot musiikkiesitykset, pysähdyttävät runot ja Matti J. Kurosen vaikuttava puhe vahvistivat lyseolaista identiteettiä. Syyskuun toisena päivänä, lyseon syntymäpäivänä, meidät jokaisen valtasi Koskenniemen runon ajatus: ”Ja ma unhotan läksyni vaivan / ja kaikki niin kaunihiks saa. / Mua jossain kaukana aivan, / elo ihana odottaa. ”

Kuvat Miika Jantunen ja Aino Lappalainen (Lyskari)


Taiteissa tapahtuu

Lauluyhtye Levottomat syntyi joulun kynnyksellä juuri sopivasti joululaulukeikkoja ja yrityskeikkoja varten. Levottomat on valloittanut iloisella olemuksellaan ja kauniisti soivalla laulullaan lyseolaisten ja kaupunkilaisten sydämet. Sydäntalven musiikkiteatteriprojekti toteutettiin niin, että opiskelijat saivat suuren roolin jo käsikirjoitus- ja sävellysvaiheessa. Anni Swanin vanha satu Veli ja sisar esitettiin sekä alkuperäisessä muodossa että täysin uudenlaisena versiona, josta kahdeksan teatteriharrastuksessa pitkälle ehtinyttä opiskelijaa teki draamadiplomin. Lyseon taiteet eivät jää omien seinien sisälle. Vuoteen kuului lukuisia vierailuja teatterissa, museoissa ja konserteissa. Mieleenpainuvimmaksi taitaa jäädä Apulannan keikka Lahdessa. Luciat kävivät ilahduttamassa laulullaan kaupungintalon väkeä, ja kuvataiteen opiskelijat tekivät lavastuksen Lappeenrannan musiikkiopiston lastenmusikaaliin Lelukaupan taikayö. Opiskelijoitamme oli mukana myös Lappeenranta-salissa järjestetyssä konsertissa Terve metsä sekä Kehruuhuoneella esitetyssä musiikkinäytelmässä Koston kevät.


Lyseon liikuntatapahtumat 2017- 2018 Kouluviestikarnevaali 8.9. Pian lukuvuoden alkamisen jälkeen kyseltiin Lyseon opiskelijoita jälleen edustustehtäviin. Tällä kertaa oli kyseessä valtakunnallisen Kouluviestikarnevaalin Etelä-Karjalan osakilpailu Kimpisen urheilukentällä. Lyseolta saatiin helposti kasaan joukkueet sekä sukkulaviestiin että tyttöjen ja poikien pitkiin viesteihin. Kirkkaimmat mitalit jäivät lyseolaisilta saamatta, mutta muuten mukavan yhteisöllinen liikuntakokemus joukkuelaisilla vaikutti olleen. LYL-38 edusti arvonsa mukaisesti tyylillä perinteitään. Kaikkiaan mukana oli noin 750 oppilasta 26 koulusta.

Lasketteluiltapäivä 9.2. Lyseon lukion LI2-kurssilaiset saivat valintansa mukaan osallistua joko lasketteluun tai murtomaahiihtoon. Lasketteluretki suuntautui totutusta poiketen ilmeisen monelle vieraaseen Ruokolahden Freeskihin helmikuisena perjantai-iltapäivänä. Matkassa oli mukana tottuneita laskijoita ja lautailijoita, mutta ilahduttavasti myös vasta-alkajia, kaikkiaan täyden linja-autollisen verran. Matka sujui onnistuneesti ja aika perillä kului kuin siivillä. Tunnelma vaikutti mukavalta niin rinteessä kuin rinnekahvilassakin, vaikka aurinko ei tällä reissulla lyseolaisille juurikaan näyttäytynyt. Hiihtoretket 7. ja 8.3. Murtomaahiihto toteutettiin retkihiihtona Ruohosaaren laavulle. Kahtena eri iltana tarjolla ollut retki veti kumpainenkin reilut viisikymmentä hyytävää viimaa pelkäämätöntä nuorta mukaan. Todistetuksi tuli, että nykynuoret eivät ole sokerista tehtyjä, niin hienosti matka taittui. Onneksi kylmä tuuli ei haitannut koko hiihdon ajan, vaan toisin paikoin tuuli vauhditti menoa selän takana. Noin neljän kilometrin hiihdon jälkeen määränpäässä odotti lehtori Punkkisen ja muiden kärkijoukoissa hiihtäneiden virittämät tulet nuotiopaikalla. Mukavan puheensorinan ja eväidensyönnin lomassa toivottavasti ainakin jonkun mielessä kävi ajatus, että eihän se murtomaahiihto vaikkapa retkeilymielessä hassumpaa puuhaa olekaan.


Some-tiimi

Marraskuun paikkeilla Wilmaan ilmestyi viesti, jossa haettiin sosiaalisen median hyvin tuntevia opiskelijoita vahvistamaan Lyseon näkyvyyttä erityisesti Instagramissa ja Snapchatissa. Useat innostuivat ja lopulta tiimiin valittiin kaikkien hakeneiden joukosta viisi kokenutta somettajaa: Tsaika Mihhail, Joensuu Aapo, Lindqvist Nina, Loimalahti Aapo ja Tiainen Ida. Ensimmäisessä tapaamisessa ryhdyimme suunnittelemaan toimintaa, sillä kyseessä oli puhtaasti pilottihanke – kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Tiimiläisiltä löytyi onneksi valtavasti ideoita ja malttia auttaa alkuun myös minut, tiimin vetäjän, joka oli pudonnut sosiaalisen median kelkasta jo aikoja sitten. Rajasimme alustoista välittömästi pois Facebookin ja Twitterin, sillä tavoittelemamme kohderyhmä ei näitä aktiivisesti käytä. Snapchatin päivitykset kohdennettiin yläkoululaisille erityisesti yhteishaun aikaan ja Instagram suunnattiin lukioikäisille. Viestinnän tavoitteeksi asetettiin aivan tavallisen arjen välittämistä opiskelijoilta opiskelijoille. Useinhan sosiaalisessa mediassa korostuvat juhlat ja tapahtumat, jolloin kokonaiskuva jää varsin suppeaksi. Nyt kun työtä on tehty vajaa puoli vuotta, voi todeta, että tämä on ollut onnistunut juttu ja jatkamme työskentelyä myös ensi syksynä. Tavoitteena on laatia virallinen viestintäsuunnitelma ja kehittää aktiivisesti myös muuta viestintää opiskelijoiden näkökulmasta. Pöydälle tulee ainakin tämä vuosikirja. Uusi Some- tiimin rekrytointikierros on Marraskuussa, joten ole valppaana jos asia kiinnostaa. Korvaukseksi toiminnasta saa kurssin ja työtodistuksen Lappeenrannan Lyseon lukion sosiaalisen median kehittämisestä. Kiitos tiimille! Pirita Reinikainen

20


Koululehti Lyskari sai uuden ilmeen Syksyllä Lyskarissa alkoi uusien verkkosivujen kehittely. Uudet sivut päästiin kymmenien työtuntien ja testaamisen jälkeen ottamaan käyttöön juuri joulun alla. Lehteä pääsee lukemaan osoitteessa lyskari.net. Lyskarissa on toiminut melko pieni mutta sitäkin aktiivisempi joukko opiskelijatoimittajia kahden ohjaavan opettajan johdolla. Juttuja on julkaistu mm. koulun tapahtumista, kuten opiskelijakunnan vaaleista sekä vanhojentansseista ja penkkareista. Lyskarissa on selvitetty myös yo-kokeen sähköistymistä ja monia yhteiskunnallisia aiheita jatko-opinnoista aivotutkimukseen. Lyskarin toimittajat ovat myös kirjoittaneet monista koulun projekteista ja vierailijoista. Keväällä Lyskari keskittyi aina ajankohtaiseen hyvinvointiteemaan ja julkaisi yhdeksän jutun kokonaisuuden. Jutuissa haastateltiin lyseolaisia ja opettajia sekä annettiin ajanhallinnan vinkkejä. Toimittajat innostuivat myös kokeilemaan kahden viikon ajan erilaisia keinoja parantaa hyvinvointiaan ja jaksamistaan. Näistä kokemuksia jaettiin kaikkien luettavaksi lehden sivuille. Koulun nettilehden tekoon ovat tervetulleita kaikki ajankohtaista ihmettelevät ja erilaisista ilmiöistä kiinnostuneet lyseolaiset. Lyskarin toimintaan voi tulla mukaan niin kuvaamaan kuin kirjoittamaan ja tekemään juttuja yksin ja yhdessä muiden kanssa.

Sarianna Loukas

21


Tutorit 2017-2018 Aapo Joensuu 2E Anne-Mari Hyppönen 2F Anni Vesterinen 2B Elisa Pakarinen 2G Emmi Oikkonen 2A Eveliina Riikonen 2ib Fabian Ronkainen 2G Heidi Puumalainen 2C Henna Helsiaho 2B Ida Tiainen 2B Janina Tuuliainen 2D Jenna Rita 2B Jonna Partanen 2F Juha Östman 2B Katja Räsänen Leevi Nylund 2B Matilda Ranta Mihhail Tsaika 2C Miia Vilkko 2ib Netta Pitkänen 2G Nicole Helkala 2F Noora Hulkko 2D

Olivia Laitinen 2B Onni Tarri 2G Ronja Sallinen 2D Santeri Mattinen 2G Sherif Sarr 2E Sofia Niemi 2G Tiia Lohi 2D Tiia Simut 2D Timo Hyppönen 2ib Toni Kettunen 2ib Tuuli Kauppinen 2A

Lyhty Lyseossa on käynnistynyt hyvinvointiryhmätoiminta, jonka tavoitteena on toimia koko koulun hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Ryhmä järjestää välillä erilaisia tapahtumia, kuten esittäytymisen opiskelijoille ja vanhemmille. Muutoin ryhmä kokoontuu muutaman kerran lukuvuodessa. Tyypillisesti näissä kokoontumisissa käsitellään esimerkiksi vuosittaisten hyvinvointikyselyjen tuloksia sekä suunnitellaan ja kehitetään ryhmän toimintaa. Hyvinvointiyhmään kuuluvat psykologi, terveydenhoitaja, kuraattori, erityisopettja ja opinto-ohjaajat.

Kuva ja teksti Venla Sainion artikkelista (Lyskari)


Lyseo lukuina

Opettajia 47 Opiskelijoita 867 1. vuosikurssi Lyseo 209 Itä-Suomen koulu 19 IB 16 2. vuosikurssi Lyseo 191 Itä-Suomen koulu 20 IB 20 3. vuosikurssi Lyseo 172 ISK 17 IB 12 4. vuosikurssi Lyseo 7 Syksyn 2017 ylioppilaita Lyseo 17 ISK 2 Syksyllä 2017 IB:ltä valmistuneita 7 Kevään 2018 ylioppilaita Lyseo 145 ISK 14


Lappeenrannan Lyseon lukion vuosikirja 2017 - 2018  
Lappeenrannan Lyseon lukion vuosikirja 2017 - 2018