Keto Snacks From Sweet and Savory Fat Bombs to Pizza Bites and Jalapeño Poppers 100 Low Carb Snacks for Every Craving Lindsay Boyers
Visit to download the full and correct content document: https://textbookfull.com/product/keto-snacks-from-sweet-and-savory-fat-bombs-to-piz za-bites-and-jalapeno-poppers-100-low-carb-snacks-for-every-craving-lindsay-boyers /
More products digital (pdf, epub, mobi) instant download maybe you interests ...
The Everything Low Carb Meal Prep Cookbook Lindsay Boyers
https://textbookfull.com/product/the-everything-low-carb-mealprep-cookbook-lindsay-boyers/
Keto soups cookbook: High Fat, Low Carb recipes for fat loss 1st Edition Shahrukh Akhtar
https://textbookfull.com/product/keto-soups-cookbook-high-fatlow-carb-recipes-for-fat-loss-1st-edition-shahrukh-akhtar/
The Ultimate Keto Air Fryer Cookbook 100 Low Carb High Fat Recipes 1st Edition Wendy Polisi
https://textbookfull.com/product/the-ultimate-keto-air-fryercookbook-100-low-carb-high-fat-recipes-1st-edition-wendy-polisi/
Southern Snacks 77 Recipes for Small Bites with Big Flavors 1st Edition Perre Coleman Magness
https://textbookfull.com/product/southern-snacks-77-recipes-forsmall-bites-with-big-flavors-1st-edition-perre-coleman-magness/
The Cauliflower Cookbook Healthy low carb snacks soups salads appetizers pastas pizzas pastries and dinners First Skyhorse Publishing Edition Leanne Kitchen
https://textbookfull.com/product/the-cauliflower-cookbookhealthy-low-carb-snacks-soups-salads-appetizers-pastas-pizzaspastries-and-dinners-first-skyhorse-publishing-edition-leannekitchen/
Easy Keto Desserts & Bread 600 Mouth-Watering, Fat Burning Low-Carb, High-Fat Desserts and Bread for Any Occasion 1st Edition Dr. Jessica Mitchell
https://textbookfull.com/product/easy-keto-dessertsbread-600-mouth-watering-fat-burning-low-carb-high-fat-dessertsand-bread-for-any-occasion-1st-edition-dr-jessica-mitchell/
The Super Easy Keto Diet for Beginners Low Carb High Fat 10 Ingredient or Less 1st Edition Maria Newton
https://textbookfull.com/product/the-super-easy-keto-diet-forbeginners-low-carb-high-fat-10-ingredient-or-less-1st-editionmaria-newton/
The Essential Keto Slow Cooker Cookbook : 65 Low-Carb, High-Fat, No-Fuss Ketogenic Recipes : A Keto Diet Cookbook First Edition Editors Of Rodale Books
https://textbookfull.com/product/the-essential-keto-slow-cookercookbook-65-low-carb-high-fat-no-fuss-ketogenic-recipes-a-ketodiet-cookbook-first-edition-editors-of-rodale-books/
The easy 5-ingredient ketogenic diet cookbook: lowcarb, high-fat recipes for busy people on the keto diet 1st Edition Jen Fisch
https://textbookfull.com/product/the-easy-5-ingredient-ketogenicdiet-cookbook-low-carb-high-fat-recipes-for-busy-people-on-theketo-diet-1st-edition-jen-fisch/
Thank you for downloading this Simon & Schuster ebook.
Get a FREE ebook when you join our mailing list. Plus, get updates on new releases, deals, recommended reads, and more from Simon & Schuster. Click below to sign up and see terms and conditions.
CLICK HERE TO SIGN UP
Already a subscriber? Provide your email again so we can register this ebook and send you more of what you like to read. You will continue to receive exclusive offers in your inbox.
CONTENTS
Introduction
CHAPTER 1 SNACKING SMART
What Is the Ketogenic Diet?
Why You Should Snack
How to Snack Smart
Snacking and Intermittent Fasting
Fat Bombs versus Other Keto Snacks
CHAPTER 2 SAVORY SNACKS
Prosciutto Chips
Deviled Eggs
Buffalo Cauliflower Bites
Cheesy Cauliflower Breadsticks
Cauliflower Latkes
Cauliflower Cups
Jalapeño Poppers
Stuffed Olives
Pizza Dip
Guacamole
Meatloaf Muffins
Macadamia Nut Hummus
Taco Cups
Keto Crackers
Keto Energy Balls
Bacon-Wrapped Avocado Bites
Buffalo Chicken Dip
Avocado Hummus
Parmesan Vegetable Crisps
Spicy Shrimp and Cheese Dip
Garlic and Bacon Dip
Cheddar Mexi-Melt Crisps
Chicken Skin Crisps Satay
Crab Rangoon Dip
Artichoke Dip
Pizza Bites
Bacon-Wrapped Chicken Bites
Chicken Skin Crisps with Spicy Avocado Cream
Cheesy Meatballs
Tuna Salad and Cucumber Bites
Kitchen Sink Endive Cups
Curried Egg Salad Endive Cups
Beet Chips
Smoked Salmon and Avocado Rollups
Mediterranean Rollups
Deli Rollups
Green Deviled Eggs
Ranch Dip
Turkey Avocado Rolls
Buffalo Chicken Fingers
Bacon Olive Spread
Chorizo-Stuffed Jalapeños
Onion Rings
Chicken Skin Crisps Alfredo
Cheesy Muffin Prosciutto Cup
Bacon Jalapeño Balls
Avocado, Macadamia, and Prosciutto Balls
Pepperoni Chips
Barbecue Balls
Goat Cheese and Herbs Panna Cotta
Bacon and Scallion Bites
Pizza Balls
Porcini Mushroom Panna Cotta
Kalamata Olive and Feta Balls
Stuffed Baby Bella Mushroom Caps
Brie Hazelnut Balls
Curried Tuna Balls
For the Love of Pork Bombs
CHAPTER 3
SWEET SNACKS
Pumpkin Pie Coconut Crisps
Almond Butter Bark
Cashew Butter Bars
Butter Hot Chocolate
Blueberry Granola
Snickerdoodle Roasted Nuts
Maple Nut Bars
Cacao Trail Mix
Coconut Chia Smoothie
Ginger Strawberry Smoothie
Cocoa Coconut Butter Fat Bombs
Coffee Coconut Berry Smoothie
Raspberry Cheesecake Fat Bombs
Dark Chocolate Espresso Fat Bombs
Mixed-Nut Grain-Free Granola Bars
Salted Caramel and Pecan Truffles
Coconut Vanilla Popsicles
Matcha Popsicles
Cinnamon Bun Fat Bombs
Toasted Coconut Bark
Chocolate Orange Fat Bombs
Eggnog Fudge
Chocolate Caramel Fat Bombs
Bacon Maple Pancake Balls
Chocolate Mousse
Kale and Brazil Nut Smoothie
Pumpkin Fat Bombs
Calming Cucumber Smoothie
Avocado Fat Bomb Smoothie
Sunbutter Balls
Almond Butter Muffins
Peanut Butter Cream Cheese Fat Bombs
Cinnamon Roll Bars
White Chocolate Pecan Fat Bombs
Turmeric-Infused Panna Cotta
Hazelnut Truffles
Cashew Butter Cup Fat Bombs
Salted Caramel and Brie Balls
Lemon Cheesecake Fat Bombs
Peanut Butter Fat Bombs
Dark Chocolate Peppermint Fat Bombs
Blueberry Fat Bombs
About the Author
US/Metric Conversion Chart
Index
Tomymom,Lola.Thankyouforguidingme,yet allowingmetomakemyowndecisions.Thankyoufor supportingme,yetneverpushingme.Thankyoufor honoringmystrangerequestsandonlybuyingme pensforChristmasoneyear.Youhelpedpavetheway formywritingcareerandIcouldn'tappreciateyou more.Iloveyou.
PumpkinPieCoconutCrisps
BaconJalapeñoBalls
HazelnutTruffles
CheesyMuffinProsciuttoCup
Who doesn’t love a snack? Snacks are not only delicious; they are essential to making sure you are getting the proper amounts of nutrients in your day. Unfortunately, most snack foods are high in sugar, salt, trans fats, artificial ingredients, or all of the above. But with KetoSnacksyou’ll find snacks that not only calm your cravings but also fit into your healthy lifestyle. Now you can snack and lose weight too!
Inside you’ll find 100 keto-approved snacks to satisfy your hunger and keep you on track. You’ll also find easy tips on how to incorporate snacking into your daily routine withoutgoing overboard.
The key to snacking on the ketogenic diet is to snack smartly. You can do this by making sure your snacks are healthy and appropriate for your meal plan, and the best way to do that is to make them yourself. That way, you can control what goes into them—no artificial ingredients here!
You’ll also be able to control macronutrients and determine which snacks are best for you on any given day. Need more fat? Have a fat bomb. Looking to balance out your protein needs? Choose some Deli Rollups—whatever you need, KetoSnackshas you covered.
Choosing the right types of snacks and following these simple tips can make snacking an integral part of your success on a ketogenic
diet. When you snack smartly and mindfully, you’ll be on your way to becoming a better, healthier you!
The ketogenic diet is designed to keep your blood sugar levels steady and your hunger at bay, but even then there will be times when you’ll just want or need a snack—and there’s nothing wrong with that! Sometimes snacking gets a bad rap, but it’s not snacking itself that’s usually the problem; it’s the types of food people choose and amounts they eat. When you choose healthy snacks on the ketogenic diet and make sure not to overdo it on your portions, they can be a beneficial part of your plan.
WHAT IS THE KETOGENIC DIET?
The ketogenic diet, lovingly nicknamed “keto,” is a high-fat, very low-carbohydrate diet that allows moderate amounts of protein. Although keto shares similar characteristics with popular low-carb diets like Atkins, it’s different because the intent is to induce ketosis, which may or may not happen on your typical low-carbohydrate diet.
Explaining Ketosis
Your body’s preferred energy source is carbohydrates. When you eat carbohydrates, your body breaks them down into the simple sugar glucose, which travels into your bloodstream where it’s picked up by insulin. Insulin either carries the glucose into your cells for immediate use, or the glucose is converted to glycogen and then stored in your liver to be used for energy at a later time, like in between meals. As long as you’re consistently eating carbohydrates, this cycle will continue. Your body will use the glucose it needs for immediate energy and then store the rest. When you are using carbohydrates for energy, fat is stored in your fat cells and left there indefinitely.
Fat versus Carbohydrates
One of the benefits of using fat for energy instead of carbohydrates is that your body can only store a certain amount of carbohydrates, but its ability to store fat is endless. That means that if you rely on carbohydrates for energy, you’ll eventually reach a point at which that energy runs out because stored carbohydrates have also run out.
The goal of the ketogenic diet is to restrict carbohydrate intake and interfere with this glucose mechanism. In the absence of carbohydrates, your body will turn to fat—its second preferred source—for energy.
To convert fat into usable energy, the liver breaks it down into fatty acids and then breaks down these fatty acids into energy-rich substances called ketones or ketone bodies. The presence of ketone bodies in the blood is called ketosis. When there are ketones in your blood and you’ve entered a state of ketosis, it indicates that your body is burning fat for energy instead of carbohydrates.
The exact percentage of each macronutrient you need to kick your body into ketosis is different from person to person, but in general the macronutrient ratio for a ketogenic diet falls into the following ranges:
• 60–75 percent of calories from fat
• 15–30 percent of calories from protein
• 5–10 percent of calories from carbohydrates
When following a ketogenic diet, it’s likely that you’ll have to play around with these numbers a little bit to determine which macronutrient ratios are right for you. Once you’ve figured them out, you can design your meals and snacks around them. You can verify that you’re in ketosis by using test strips called ketone strips, which are available at most local drugstores. There are also symptoms that tend to occur in the very beginning stages of ketosis that signal your success.
How Ketone Strips Work
Ketone strips work by measuring the amount of acetoacetate one of the two main ketone bodies in your urine. To use a ketone strip, you’ll need to
collect a urine sample in a clean container, hold the stick in the urine, and then wait fifteen seconds. The strip will change color, and you can compare it to a color chart included with the test strips. It’s important to note, however, that ketone strips are not entirely accurate because urine strips only measure the amount of ketones expelled from your body, not the actual amount in your blood.
Signs That You Are in Ketosis
Once you’ve entered ketosis, you may experience some physical symptoms. In many cases, these symptoms begin within one week of starting a strict ketogenic diet. For other people, it can take a bit longer—up to three months. When physical symptoms do develop, they are pretty similar for everyone. The most common signs of ketosis include:
• Bad breath
• Decreased appetite and nausea
• Cold hands and feet
• Increased urinary frequency
• Difficulty sleeping
• Metallic taste in the mouth
• Dry mouth
• Increased thirst
As your body adjusts to using fat for fuel instead of carbohydrates, the unpleasant physical symptoms dissipate, and you’ll begin to experience the positive benefits of ketosis, which include:
• Increased energy
• Improved mental focus and clarity
• Weight loss
When you restrict carbohydrates, your hormones and electrolytes go through changes as they work to become balanced. As these changes occur, you may experience some uncomfortable symptoms, such as fatigue, headaches, nausea, cramps, diarrhea, brain fog, and upset stomach. Because these symptoms closely resemble those of the flu, this stage of adapting to ketosis is referred to as the “keto flu.” The duration of symptoms varies from person to person, but in most cases keto flu goes away in two days to one week. To reduce the severity of keto flu symptoms, stay hydrated by drinking filtered water and electrolyte-rich fluids like bone broth and pickle juice.
A Note on Sports Drinks
Sports drinks are known for their high electrolyte content, but they’re also full of sugar and artificial ingredients. The lower-sugar versions contain artificial sweeteners in place of sugar, and while technically the macronutrients may fall into your ketogenic diet, they’re not good for you for other reasons. Try to stay away from these types of artificial drinks and opt for natural sources of electrolytes.
WHY YOU SHOULD SNACK
While the ketogenic diet is designed to keep your blood sugar levels stable, strategic snacking can help keep your hunger in check. Eating well-balanced, healthy snacks can also help you meet your macronutrient and micronutrient needs for the day. You can design your meal plan to include one or two snacks per day, but be careful not to overdo it. Because ketogenic snacks are high in fat, they’re also naturally high in calories.
In addition to helping meet your dietary needs, snacking can also help curb your appetite and prevent you from overeating at meals or reaching for something unhealthy because you’re ravenous and your willpower isn’t strong. There’s also some evidence that snacking can help lower cholesterol, triglycerides, and LDL—or “bad” cholesterol. Of course, the types of snacks you eat have a major impact on the benefits you’ll see, so it’s important to snack smartly.
HOW TO SNACK SMARTLY
Snacking gets a bad rap, but it’s not the snacking itself that’s usually detrimental; it’s a combination of snack choices and bad snacking practices. As with any other diet plan, you want to be smart when it comes to snacking on the ketogenic diet. Eating too much and too often may throw off your macronutrient ratios and could contribute excess calories—preventing weight loss or contributing to weight gain. If weight loss is your goal, you want to be extra mindful of how many snacks you’re consuming and when, but incorporating a couple of snacks each day can help keep you on track, especially in the beginning stages when your body is starting to adjust and you’re trying to get into the groove of a new way of life.
Snack Mindfully
One of the biggest downfalls when it comes to snacking is eating too much because you’re distracted. It’s common for people to snack while they’re doing something else, such as watching television or scrolling through their phones, but when you’re distracted, it’s easier to lose track of how much you’re eating. That’s because you’re not really paying attention, and you’re missing the signals that you’ve had enough. In fact, one study found that people who snacked while highly distracted—in this case, playing a computer game—consumed 69 percent more snacks than other participants who ate without distraction.
To keep your snacking in check, turn the television off and put away your phone. Treat a snack like a meal. Put your food on a plate or in a bowl, sit down to eat it, and savor each bite. Pay attention to the taste and texture. Chew carefully. In addition to helping prevent overeating and binge eating, eating mindfully has been shown to improve digestion and overall food satisfaction and to reduce anxious and negative thoughts about food and your body.
Prepare Portions
Of course, snacking in front of the television can sometimes be one of the simple pleasures in life, so while it’s best not to snack while you’re distracted, it’s not realistic to think that you’ll avoid it forever. If you do snack in front of the television, there are simple snacking “rules” you can follow to make it easier to snack smartly.
Instead of eating out of a large container that has more food in it than you want to eat, portion your snacks out prior to sitting down. For example, if you just made a bunch of Snickerdoodle Roasted Nuts (Chapter 3), put a handful in a little bowl and put the rest away instead of bringing the entire tray to the couch with you. If you have a fresh batch of Maple Nut Bars (Chapter 3), put one on a plate to take with you into the living room and put the rest away for later. This has a double advantage because you won’t overeat in the moment, and you’ll be happy that you have some healthy keto snacks left over and ready to go the next time you want to reach for a snack.
The same advice can be applied to all snacking, even if you’re not in front of the television. Portioning snacks out in advance won’t just keep you within your calorie needs; it also makes life a little easier for you when you’re on the go. If you always have a preportioned snack ready to go in a bag or airtight container, you can grab it on your way out the door and be ready anytime hunger strikes without having to think about it or scramble at the last minute to try to find a snack.
Eat Slowly
Just like with your meals, it can take your stomach some time (up to twenty minutes) to register that you’re full after a snack. If you eat really quickly, you’re more likely to consume more than you need because your stomach won’t have adequate time to tell your brain you’re full. Eat your snacks slowly and give your stomach a chance to fill up before reaching for more. If after twenty minutes you’re still genuinely hungry, have a little more or consider that it might be time for a meal. If you’re not actually hungry, but you just want more for the sake of eating or because of boredom, skip it and occupy your mind with something else.
Work Around Your Meals
While snacking can keep you satiated between meals, your meals should be the star of the show—and they should keep you full for two to three hours. It’s normal to eat a couple of snacks during the day, but if you’re constantly feeling hungry or reaching for a snack, take a look at your meals and make sure you’re getting enough fat. If your meals are balanced and you still find yourself reaching for snacks constantly, try to determine whether you’re actually hungry or just bored. If it’s the latter, occupy your time with things you enjoy doing to take your mind off food. Go for a walk or write in your journal. Do some yoga or some stretching. Call a friend. (Yes, call and have a conversation instead of texting.) When you busy yourself with other things, you’re less likely to eat out of boredom.
Time Your Snacks
There are no rules about food timing when following a basic ketogenic diet, but timing your snacks can have beneficial effects on both your waistline and your energy levels. Eating a snack two hours after a meal—and two hours before your next meal—can help keep you full and prevent you from reaching for something that’s not on your diet plan. It’s also helpful to figure out a cutoff time at night
when you’ll stop eating and give your digestive system time to shut down and do some maintenance.
Giving Your Digestive System a Rest
According to Satchidananda Panda, a professor at the Salk Institute for Biological Studies and an expert in the fields of biology and circadian rhythms, giving your body an eight- to twelve-hour window without food can help you lose weight, decrease your risk of diabetes and obesity, and lower cholesterol levels. You can incorporate Panda’s research into your ketogenic diet plan by having your last snack at eight p.m. and waiting until eight a.m. to eat breakfast—a dietary concept known as intermittent fasting.
SNACKING AND INTERMITTENT FASTING
Intermittent fasting has become a popular complement to the ketogenic diet. If you’re incorporating intermittent fasting into your ketogenic diet plan, you can still snack strategically. You’ll just have to time your snacks and make sure they fall into your feeding window.
What Is Intermittent Fasting?
Intermittent fasting isn’t a specific diet; it’s a food-timing strategy. It involves alternating set periods of time when you eat with set periods of time when you don’t. The period of time when you eat is
called your feeding window, and the period of time when you fast is referred to as the fasting window.
For example, someone who is incorporating intermittent fasting into his or her ketogenic diet may decide to eat between the hours of eleven a.m. and seven p.m. and then fast—or consume only water, broth, or coffee—between the hours of seven p.m. and eleven a.m. The idea behind intermittent fasting is that giving your body that rest period between meals allows your digestive system to reset and clean itself. As a result, you lose weight, gain more energy, and experience more mental clarity.
Timing Your Snacks
You can successfully incorporate snacks into your intermittent fasting plan by timing your snacks during your feeding window. For example, if you’re on the eleven a.m. to seven p.m. plan, you could eat breakfast at eleven a.m., eat a snack at one p.m., eat lunch at three p.m., eat another small snack at five p.m., and then finish off with dinner around six-thirty p.m.
BUFFALO CAULIFLOWER BITES
TheseBuffaloCauliflowerBitesgiveyoualltheflavoroftraditional buffalowingswithminimalcarbohydrates.They’llbeahitevenwith thosenotfollowingaketogenicdiet.Servethesebiteswitharanch dippingsauce.
Serves 6
Per Serving
Calories: 209 | Fat: 19.5 g | Protein: 5.9 g | Sodium: 830 mg | Fiber: 2.8 g |
Carbohydrates: 6.4 g | Net Carbohydrates: 3.6 g | Sugar: 1.5 g
1 cup almond meal
1 teaspoon granulated garlic
1/2 teaspoon dried parsley
1/2 teaspoon salt
1 large egg
1 large head cauliflower, cut into bite-sized florets
1/2 cup Frank’s RedHot sauce
1/4 cup ghee
1 Preheat oven to 400°F. Line a baking sheet with parchment paper.
2 Combine almond meal, garlic, parsley, and salt in a large sealable plastic bag and shake to mix.
3 Whisk egg in a large bowl. Add cauliflower and toss to coat completely.
4 Transfer cauliflower to bag filled with almond meal mixture and toss to coat.
5 Arrange cauliflower in a single layer on baking sheet and bake 30 minutes or until softened and slightly browned.
6 While cauliflower is baking, combine hot sauce and ghee in a small saucepan over low heat.
Another random document with no related content on Scribd:
"Semmoiset miehet eivät koskaan kuole uppoamalla. Heidän isänsä perkele ottaa heidät turviinsa. Näittekö, kuinka he seisoivat peräkannella ja pyörittelivät Sikaareja? Minä näin heidän menettelynsä ja se vahvisti minun arvosteluani heistä. Minua ei ihmetytä ettette te eivätkä maamiehenne ymmärrä semmoisia asioita. Mutta tämän kapteenin, joka on ollut merellä pienestä pojasta asti, tulisi tietää että kissa ja pappi ovat pahimmat seuralaiset, mitkä voi saada kanssaan laivalle. Jos kristitty pappi on huono, niin minä uskon että pakanallinen epäjumalanpalvelija on viisikymmentä kertaa pahempi. Minä pysyn vanhassa uskonnossa enkä alistu minkään muun kuin sen tuomittavaksi."
Isäni ja minä rupesimme nauramaan. Mutta perämies ei myöntynyt, vaan kääntyi kapteeniin ja sanoi nuhtelevalla äänenpainolla:
"Jo Kurracheessa, heti kun he olivat laivaan tulleet, varoitin minä teitä. Meillä oli kolme indialaista merimiestä palveluksessamme. Mitä nämä tekivät, kun kolme matkustajaamme tulivat laivaan? He lankesivat vatsalleen ja hieroivat neniään laivankanteen — niin he tekivät. He eivät olisi edes amiraalia niin suuresti kunnioittaneet. He tunsivat nuo mustanaamat, ja minä aavistin onnettomuutta heti kun näin heidän makaavan kasvoillaan. Sitten kysyin minä heiltä teidän ollessa paikalla, kapteeni, miksi he niin tekivät, ja he vastasivat että matkustajat olivat pyhiä miehiä. Tehän kuulitte itse heidän vastauksensa."
"Niin, mutta ei siitä mitään vahinkoa voinut tulla", sanoi kapteeni.
"Pyhin kristitty ihminen on lähimpänä Jumalaa, mutta pyhin mustanaama on minun käsitykseni mukaan lähimpänä perkelettä. Ja te näitte itsekin, kapteeni Meadows, miten he käyttäytyivät matkalla.
He lukivat kirjoja, jotka oli kirjoitettu puulle paperin sijasta, ja he valvoivat yöllä lörpöteilen keskenään. Miksi he käyttivät omia keinojaan seuratakseen laivan suuntaa?"
"Sitä eivät he varmaankaan tehneet?"
"Kyllä vaan. Heillä oli omat keinonsa, mutta minä en voi sanoa, koska he niitä käyttivät. Minä näin että heillä oli tieto laivan suunnasta, ja sen näki muonastonhoitajakin."
"Vaikka tämä seikka kuulostaa ihmeelliseltä, en minä kuitenkaan tiedä, mitä te siitä voitte johtaa", huomautti kapteeni.
"Minä kerron teille toisen omituisuuden", sanoi perämies päättävästi. "Tiedättekö, mikä nimi on sillä lahdella, jossa me jouduimme haaksirikkoon?"
"Ystäviltämme olen kuullut, että me olemme Wigtownshiren rannikolla, mutta minä en tiedä lahden nimestä."
Perämies nojautui häneen päin kasvot vakavan näköisinä.
"Sen nimi on Kirkmaiden", vastasi hän.
Jos hän odotti saavansa nähdä kapteenin hämmästyvän, niin ei hän odotuksessaan pettynytkään, sillä Meadows istui muutaman minuutin ihan vaiti. Viimein kääntyi hän meihin ja sanoi:
"Se on todellakin ihmeellistä. Nämä muukalaiset kysyivät meiltä matkan alussa, löytyisikö sennimistä lahtea. Tämä Hawkins ja minä sanoimme kumpikin ettemme tienneet mitään Kirkmaidenista, sillä kartalla on se luettu Luce-lahteen kuuluvaksi. On omituinen sattumus että myrsky ohjasi meidät tänne häviötä kärsimään."
"Se on liian omituinen voidakseen olla sattumus", sanoi perämies.
"Eilen aamulla, jolloin oli tyven, näin minä heidän seisovan kannella ja näyttävän maata kohden. He tiesivät silloin sangen hyvin, missä nousisivat maihin."
"Sanokaa minulle, Hawkins, mitä johtopäätöksiä te kaikesta tästä teette", kysyi kapteeni levottomat eleet kasvoissaan.
"Minun ajatukseni mukaan ei noiden kolmen lurjuksen ole vaikeampi loihtia esiin myrskyä kuin minun juoda kylmätotini. Heillä oli omat syynsä nousta maihin tällä kirotulla paikalla ja he käyttivät sitä keinoa, joka heistä oli pikaisin ja mukavin, ajautua tänne myrskyn mukana. Tämä on minun ajatukseni asiasta, vaikka en voi käsittää, mitä tehtävää noilla kolmella buddalaispapilla on tällä seudulla."
Isäni kohotti kulmakarvojaan osottaakseen epäilystään, jota ei hän isäntänä tahtonut sanoin lausua.
"Minusta tuntuu että te, herrani, tarvitsette lepoa tuon kauhean seikkailun jälkeen. Minä seuraan teitä huoneeseenne."
Hän johdatti heidät vanhanaikaisella kohteliaisuudella talon isännän hienoimpaan vierashuoneeseen. Sitten palasi hän minun luokseni ja ehdotti että me menisimme rantaan ottamaan selvää, olisiko mitään uutta tapahtunut.
Päivä sarasti idässä, kun me toisen kerran olimme matkalla rantaan. Myrsky oli asettunut, mutta aallot vierivät korkeina. Pitkin rantaa oli kalastajia ja talollisia pelastustyössä. Ei kukaan heistä ollut nähnyt onnettomien ruumiita, ja he sanoivat ettei maihin voinut
ajautua mikään muu kuin veden pinnalla pysyvä tavara, sillä vedenalainen virta oli niin voimakas, että kaikki mitä löytyi pinnan alla ajautui ulapalle.
Minun esitykseni, että noitten kolmen matkustajan olisi onnistunut päästä maihin, selittivät kalastajat mahdottomuudeksi.
"Me olemme tehneet voitavamme", sanoi isäni surullisena, "kun olimme paluumatkalla. Minä pelkään että perämiesparka oli hieman väännähtänyt kauhistuksesta. Kuulitko mitä hän sanoi, että hindulaiset papit voisivat loihtia esiin myrskyn?"
"Kuulin kyllä."
"Häntä kuuleminen oli tuskastuttavaa", jatkoi isäni. "Minä arvelen, enkö saisi panna sinappitaikinaa hänen korvainsa taakse. Semmoinen rohtoileminen estäisi veren tulvaamasta aivoihin. Minulla on muutamia oivallisia pillereitä käytettävänä, kun sappi on saanut vikaa. Kentiesi tulee minun antaakin hänelle pari semmoista. Voinhan minä herättää hänet heti kun tulemme kotia. Mitä sinä arvelet, Jack?"
"Minä arvelen", vastasin minä haukotellen, "että isän tulee mennä levolle ja antaa hänen olla rauhassa. Anna hänelle pillereitä sen sijaan aamulla, jos hän silloin niitä tarvitsee."
Näin sanottuani menin minä omaan huoneeseeni, heittäydyin vuoteelle ja olin pian vaipunut sikeään uneen.
XII.
Muukalaiset. Minä heräsin vasta sydänpäivällä. Kultainen valovirta tulvi huoneeseeni ja sai minut melkein uskomaan että edellisen yön tapahtumat olivat olleet ainoastaan unelmia. Vieno tuuli suhahteli murateissa, jotka kiemurtelivat ikkunani ympäri, ja oli vaikea uskoa että tuo suhina oli saman elementin aiheuttama, joka edellisenä yönä pani huoneen vapisemaan. Tuntui siltä kuin luonto olisi katunut raivoaan ja tahtoisi nyt tehdä parannuksen antamalla lämpöä ja auringonpaistetta. Ja linnut osottivat iloisella viserryksellään, kuinka tyytyväisiä ne olivat muutokseen.
Alhaalla eteisessä istui muutamia haaksirikkoutuneita merimiehiä, jotka nyt olivat saaneet takaisin eloisan ulkomuotonsa. He kokoontuivat minun ympärilleni ja rupesivat heti puhumaan siitä kiitollisuudesta, jota he tunsivat. Oli ryhdytty toimenpiteisiin heidän kyyditsemiseksi Wigtowniin, josta he pikajunalla saisivat jatkaa matkaansa Glasgowiin, ja isäni oli antanut käskyn että jokaiselle heistä annettaisiin voileipiä ja koviksikeitettyjä munia sisältävä kääre.
Kapteeni Meadows kiitti meitä laivanomistajain nimessä lämpimästi siitä tavasta, jolla me olimme kohdelleet haaksirikkoisia, ja hänen miehensä lausuivat meille kolminkertaisen hurraahuudon. Kun olimme syöneet aamiaista, seurasivat hän ja perämies meitä rantaan vielä kerran käydäksemme onnettomuuspaikalla.
Aallot eivät enää olleet niin korkeita kuin varhain aamulla, mutta ne vierivät rantaa vasten valittavalla loiskeella, joka vivahti nyyhkytykseen. Isomasto pisti vedestä noin kaapelin mitan matkalla rannasta, mutta katosi tuon tuostakin aaltoihin. Astioita, tynnyreitä ja osa puutavaraa oli rannalle ajautuneena. Minä huomasin pari merilintua leijailevan sillä paikalla, jossa laiva oli uponnut, ikäänkuin ne olisivat nähneet monta merkillistä kalua merenpohjalla. Toisinaan kuulimme niitten käheän ja karkean äänen, kun ne toisilleen ilmoittivat näkemiään.
"Laiva oli kurja ja vanha", puhkesi kapteeni puhumaan ja katsoi surullisena ulapalle päin. "Mutta kuitenkin tunnemme kaipuuta katsellessamme sen laivan jätteitä, laivan, jolla olemme kulkeneet. Mutta nyt ei sovi enempää siitä huolehtia. Laiva oli kaikessa tapauksessa kelvoton ja olisi pian hakattu polttopuiksi myytäväksi."
"Täällä näyttää niin tyyneltä ja rauhalliselta", huomautin minä. "Kukapa voi ajatella että kolme miestä tällä paikalla menetti henkensä luonnonvoimain raivotessa!"
"Miesparat", puhkesi kapteeni tunteekkaasti puhumaan. "Jos heidän ruumiinsa meidän lähdettyä ajautuvat rantaan, niin minä toivon että ne haudataan kunniallisesti."
Minä aioin juuri vastata, kun perämies pyrskähti täyttä kurkkua nauramaan ja löi reiteensä.
"Jos tahdotte heidät haudata", sanoi hän, "niin on parasta kiirehtiä ennen kuin he jatkavat matkaansa. Tehän muistanette, mitä minä sanoin teille yöllä? Katsokaa nyt tuonne kummulle ja sanokaa sitte minulle, olinko minä oikeassa vai väärässä."
Jonkun matkan päässä rannalta oli korkea hiekkakumpu, ja tämän huipulla seisoi ihmisolento, joka oli herättänyt perämiehen huomioa.
Kun kapteeni nyt katsoi samaan suuntaan, nosti hän kätensä hämmästyksestä.
"Se on Ram Singh omassa persoonassaan", huudahti hän. "Menkäämme tavoittamaan häntä!"
Näin sanoessaan rupesi hän juoksemaan. Hänen kintereillään seurasimme minä, perämies ja muutamia kalastajia, jotka myös olivat huomanneet muukalaisen.
Hindulainen, joka näki meidän tulevan astui alas tähystyspaikaltaan ja lähti vakavana, pää rinnalle painuneena käymään meitä vastaan.
Minä melkein häpesin ala-arvoiselta tuntuvaa kiirettäni, kun vertasin sitä hänen tyyneen, arvokkaaseen käytökseensä, ja kun silmäni tapasivat hänen miettivistä, tummista silmistään lähtevän katseen kun hän syvään kumartaen tervehti lähestyessään meitä. Me seisoimme kuin koulupojat opettajansa edessä.
Muukalainen teki minuun yhä suuremman vaikutuksen, kun minä tarkastin hänen sileää otsaansa, hänen tutkivaa katsettaan ja tunteekasta suutaan. Minä en koskaan ennen ole nähnyt ihmiskasvoja, jotka niinkuin hänen samalla kerralla ilmaisevat lävitse
tunkevaa tyyneyttä ja itsetietoisuutta siitä että hänessä piili salainen voima.
Hänellä oli yllään ruskea samettitakki, jalassa tummat avarat housut, takin alla poimuiltu paita ja päässä punainen lakki, jonka jo edellisenä yönä olin huomannut.
Kun me lähestyimme häntä, huomasin minä hämmästyksekseni ettei yhdessäkään näissä vaatekappaleissa näkynyt kastumisen tai tuon kauhean seikkailuyön jättämiä ränsistymisen merkkiä.
Hän katsoi kapteeniin ja perämieheen ja sanoi miellyttävällä äänellä:
"Minä näen ettei kylpy ole teitä haitannut, ja toivon että koko väkenne on joutunut hyviin käsiin."
"Me olemme kaikki turvassa", vastasi kapteeni. "Mutta me luulimme että te olisitte hukkuneet — te ja ystävänne. Minä pyysin äsken herra Westin pitämään huolta hautauksestanne."
Muukalainen katsoi minuun ja hymyili.
"Tällä kerralla emme tahdo vaivata herra Westiä sillä tehtävällä", lausui hän. "Me kaikki kolme olemme päässeet onnellisesti maihin ja saaneet suojaa eräässä mökissä, joka on peninkulman matkan päässä rannasta. Siellä on yksinäistä, mutta me voimme saada kaikkea mitä tarvitsemme."
"Me aiomme mennä Glasgowiin", sanoi kapteeni. "Minä iloitsen, jos te seuraatte meitä. Jos ette ole ennen olleet Englannissa, tuntunee teistä vaikealta matkustaa yksin."
"Me olemme hyvin kiitollisia teidän huolenpidosta, mutta emme voi käyttää hyväksemme teidän ystävällistä tarjousta", vastasi Ram Singh. "Koska luonto itse on ajanut meidät tänne, tahdomme täällä vahan viivähtää ja katsella ympärillemme, ennen kuin jatkamme matkaamme."
"Tehkää niinkuin parhaaksi näette", vastasi kapteeni olkapäitään kohottaen. "Minä en usko että te löydätte mitään miellyttävää tällä rumalla seudulla."
"Hyvin mahdollista", vastasi Ram Singh hymyillen. "Tehän olette lukenut mitä Milton kirjoittaa:
"Henki ei sijaa kaipaa, hän itsestänsä luoda voi Taivaasta helvetin ja helvetistä taivaan.
"Mutta minä kyllä uskon että me täällä voimme viettää muutamia hauskoja hetkiä, ja mahdollista myös on että tämä seutu meitä huvittaakin. Eikö tämä nuori mies ole sen miehen poika, miehen, jota Indian bramiinit kunnioittavat hänen oppinsa tähden, ja jonka nimi on James Hunter West?"
"Kyllä, isäni on todellakin tunnettu sanskritkielen taidostaan", vastasin minä hämmästyneenä.
"Semmoisen miehen läsnäolo muuttaa erämaan kaupungiksi", huomautti muukalainen hitaasti. "Viisaan miehen merkitys sivistykselle on paljoa suurempi kuin peninkulman pituiset alat muurisavea ja tiiltä. Isänne on tuskin niin syvämietteinen kuin herra William Jones tai niin yleiskäsitteinen kuin parooni von Hommer Purgstall, mutta hän yhdistää itseensä moniaita heidän eteviä ominaisuuksiaan. Te voitte kumminkin minun puolestani tervehtiä
häntä ja sanoa että hän on erehtynyt siinä suhteessa että on luullut löytäneensä yhdenmukaisuutta samojeedin- ja tamulinkielten sananmuodostuksessa."
"Jos te kunnioittavat meidän paikkakuntaa viipymällä täällä jonkun ajan, on isäni pahoillaan, jos ette käy häntä tapaamassa", vastasin minä. "Hän edustaa kartanonherraa tällä paikalla ja te tiedätte hyvin, että talonhoitajan etuoikeutena skotlantilaisen tavan mukaan on vierastaa hänen läheisyydessään oleskelevia arvokkaita vieraita."
Minä esitin kutsumukseni, vaikka perämies varoitukseksi nykäsi minua käsivarresta. Hänen pelkonsa oli kuitenkin tarpeetonta, sillä muukalainen pudisti päätään merkiksi että hänen oli mahdoton ottaa vastaan minun vierasvaraista tarjoustani.
"Ystäväni ja minä olemme teille hyvin kiitollisia", vastasi hän, "mutta meillä on omat syymme jäädä sinne missä nyt olemme. Maja, jossa asumme, on autio ja osaksi rappeutunut, mutta me itämaalaiset olemme tottuneet olemaan vailla moniaita elämän mukavuuksia, jotka pidetään välttämättömän tarpeellisina Euroopassa, ja me uskomme lujasti sen aksioomin (yleishyväksymän) viisauteen, joka väittää että mies on rikas suhteessa siihen mitä ilman hän voi olla eikä suhteessa maailmallisiin aarteisiinsa. Eräs kalastaja hankkii meille leipää ja vihanneksia, ja me olemme saaneet kuivia heiniä, joilla makaamme. Mitä enempää viisas mies toivoisi saavansa!"
"Mutta te palelette yöllä, sillä te olette tottuneet lämpimämpään ilmanalaan", väitti kapteeni.
"Onhan mahdollista että ruumiimme toisinaan ovat kylmät. Emme ole asiaa tarkastaneet. Me kaikki kolme olemme viettäneet monta
vuotta Himalajan lumiseudulla emmekä siis ole ensinkään arkaluontoisia."
"Kaikessa tapauksessa täytyy teidän sallia minun lähettää teille kalaa ja lihaa meidän ruoka-aitasta."
"Emme ole kristityitä vaan korkeamman kastin buddalaisia", vastasi hän. "Meistä ei ihmisellä ole oikeutta tappaa eläimiä ja syödä niitä. Hän ei ole lahjoittanut niille henkeä eikä ole myöskään saanut kaikkivaltiaalta käskyä ottaa niitten henkeä muulloin kuin suurimman välttämättömyyden pakosta. Emme siis voisi käyttää hyväksemme teidän lahjaa."
"Mutta jos te tässä kovassa ilmanalassa kieltäydytte nauttimasta voimakkaampaa ruokaa, niin te pian sairastutte — ehkäpä kuolettekin."
"Siinä tapauksessa kuolkaamme", vastasi hän suloisesti hymyillen. Sitten hän kääntyi kapteeniin ja jatkoi:
"Nyt, kapteeni Meadows, sanon minä jäähyväiset ja kiitän teitä kaikesta hyvyydestä, jota osotitte meille matkalla. Ja teillekin herra Hawkins, sanon jäähyväiset. Te kuletatte omaa laivaanne ennenkuin vuosi on ummessa. Minä toivon saavani nähdä teidät, herra West, ennen kuin poistun tältä seudulta. Hyvästi!"
Hän nosti miellyttävästi punaista lakkiaan ja poistui samaan suuntaan, josta oli tullutkin.
Kun me olimme kotia päin menossa, sanoi kapteeni perämiehelle:
"Minä onnittelen teitä, herra Hawkins. Teistähän tulee kapteeni ennenkuin vuosi on lopussa."
"Siitä ei minulla ole vähintäkään toivoa, mutta eipä tiedä kuinka voi käydä. Mitä te, herra West, hänestä ajattelette?"
"Hän miellyttää minua mitä suurimmassa määrässä. Niin nuoreksi mieheksi on hänellä tavattoman aivokas ja ylevä käytös. Minä arvelen että hän on korkeintaan kolmenkymmenen vuoden ikäinen."
"Neljänkymmenen", huomautti perämies.
"Kolmenkymmenen yhtä varmasti kuin hän on yhden päivänkin vanha", sanoi kapteeni Meadows, "Minä olen kuullut hänen asiantuntevaisuudella puhuvan ensimmäisestä afghanilaissodasta. Sitä sotaa käytäessä oli hän mies, ja lähes neljäkymmentä vuotta on siitä kulunut."
"Niin ihmeellistä", huudahdin minä. "Hänen ihonsa on sileä ja silmänsä yhtä nuorekkaat kuin minunkin. Hän on luultavasti etevin noista kolmesta."
"Alin järjestyksessä", vastasi kapteeni. "Siitäpä syystä puhuukin hän aina heidän sijassaan. Heidän henkensä ovat niin ylevät etteivät tahdo alistua puhumaan maailmallisista asioista."
"Tämä on ihmeellisintä romutavaraa mitä koskaan on tälle rannalle ajautunut", huudahdin minä ja lisäsin: "Isäni ihastuu suuresti heihin."
"Minä luulen että jota vähemmin teillä on heidän kanssaan tekemistä, sitä parempi teille itsellenne". sanoi perämies. "Minä voin teille vakuuttaa, että kun saan oman laivan, en koskaan ota kuormaksi sitä laatua tavaraa, en ainoatakaan mustaa. Mutta nyt me olemme perillä talossa, ja minä näen että kaikki on järjestetty meidän lähtöä varten."
Vaunut pysähtyivät oven edustalle. Merimiehet istuivat jo paikoillaan. Parhaat paikat ajajan kummallakin puolella oli jätetty seuralaisilleni. Haaksirikkoiset hurrasivat meille ennen lähtöään. Isämme. Ester ja minä liehutimme heille nenäliinoja, kunnes he matkalla Wigtownin rautatienasemalle olivat kadonneet Cloomberin metsien taakse.
XIII.
Minä saan nähdä mitä ei moni ennen minua ole nähnyt.
Puolipäivän aikaan samana päivänä kerroin minä isälleni uutisen kolmen buddalaispapin tulosta, ja niinkuin olin odottanutkin, herätti kertomukseni suuressa määrässä isäni huomiota. Mutta kun hän kuuli että Ram Singh oli ylistänyt häntä kuuluisaksi kielimieheksi, innostui hän niin että Ester ja minä saimme panna liikkeelle kaiken kehoituskykymme estääksemme häntä heti lähtemästä heitä hakemaan. Me olimme kovin tyytyväisinä ja mielihyvillämme, kun meidän onnistui vetää häneltä saappaat jalasta ja viedä hänet makuukamariinsa, sillä hän oli suuressa levon tarpeessa ja väsyneenä edellisen yön tapahtumista.
Iso käytävänovi oli vielä auki. Minä olin ottanut paikkani eteisessä ja katsoin ulos pimeyteen, kun sisareni yhtäkkiä istuutui viereeni ja laski kätensä minun käteeni.
"Eikö sinusta, Jack", sanoi hän lempeällä äänellään, "tunnu siltä että unohdamme Cloomberissä olevat ystävämme? Eikö kaikki se uusi mikä on tapahtunut, ole karkoittanut heitä meidän ajatuksista?"
"Mahdollisesti ajatuksistamme mutta ei sydämistämme", vastasin minä nauraen. "Minä menen sinne varhain aamulla ja koetan saada tavata jonkun heistä. Niin, se on totta. Huomennahan on tuo onneton lokakuun viides päivä! Ylihuomenna saamme siis taas ruveta rauhoittumaan."
"Tai tulemme vaan levottomammiksi", sanoi sisareni alakuloisena.
"Miksi sinä olet semmoinen onnettomuuden ennustajatar? Mikä sinua vaivaa", huudahdin minä.
"Minä tunnen olevani niin levoton ja ahdistettu", vastasi hän ja siirtyi likemmäksi minua. "Minusta tuntuu siltä kuin kauhea vaara uhkaisi rakastettujamme. Miksi ovat nuo muukalaiset jääneet meidän rannikolle?"
"Buddalaisetko", kysäsin minä. "Noilla ihmisillä on kaikenmoisia juhlia ja uskonnollisia muototapoja, joita heidän täytyy noudattaa. Sinä voit olla vakuutettu siitä että heillä on hyviä syitä viipyä."
"Eikö sinun mielestäsi", jatkoi Ester salaperäisesti kuiskaten, "se seikka että nämä indialaiset papit juuri nyt tulevat tänne ole ihmeellinen sattuma? Etkö sinä ole ymmärtänyt kaikesta siitä mitä kenraalista olet kuullut, että hänen pelkonsa keskittyy Indiaan ja hindulaisiin?"
Hänen huomautuksensa pani minut miettimään. "Kun sinä nyt huomautat siitä", vastasin minä, "muistan himmeästi, että salaisuus kohdistuu johonkin Indiassa sattuneeseen tapahtumaan. Mutta kuitenkin ole vakuutettu siitä että pelkosi häviää, jos saat nähdä Ram Singhin. Hän kauhistui ajatellessaan että me tappaisimme lampaan tai kalan antaaksemme hänelle lahjan. Hän olisi tahtonut
mieluummin kuolla kuin osaltaan vaikuttaa siihen että eläin menettäisi henkensä."
"Minun on hyvin tyhmää olla niin levottomana", sanoi sisareni.
"Yksi asia täytyy sinun kumminkin minulle luvata. Jack. Mene aamulla varhain Cloomberiin, ja jos näet jonkun sen asujamista, niin puhu niistä ihmeellisistä naapureista, joita me olemme saaneet, ja silloin he voivat lausua mielipiteensä siitä, merkitseekö muukalaisten läsnäolo jotakin heille."
Sisälle mentyämme sanoin minä:
"Minä koetan tehdä toivomuksesi mukaan. Mutta nyt ovat tunteesi jännittyneet haaksirikosta, ja sinä tarvitset lepoa. Minä täytän toivomuksesi, ja ystävämme voivat itse päättää, ovatko hindulaiset tulleet tänne heidän tähtensä vai eivätkö."
Minä annoin sisarelleni tämän lupauksen häntä tyynnyttääkseni, ja kun aurinko seuraavana aamuna paistoi huoneeseeni, tuntui minusta ihan mielettömältä luulla että noilla kasvinsyöjäraukoilla olisi pahoja aikeita tai että heidän tulollaan olisi mitään merkitystä Cioomberin asukkaisiin nähden.
Kuitenkin halusin minä mielelläni koettaa saada tavata jonkun
Heatherstonen perheen jäsenen ja lähdin siis heti aamiaiselta päästyäni matkalle linnaan. Kenraali ja hänen perheensä elivät niin muista eroitettuina, etteivät he olleet kuulleet puhuttavan viime tapahtumista. Minä tiesin siis ettei edes kenraali pitäisi pahana minun tuloani, kun tarkoitukseni oli heille ilmoittaa pelkoni.
Linnan ympäristö näytti yhtä kolkolta ja alakuloiselta kuin ennenkin. Minä kurkistin ristikkoikkunasta, mutta ainoatakaan
ihmistä en nähnyt. Yhden noita suuria Skotlannin honkia oli myrsky kaatanut ja se makasi poikittain ajotiellä huolimattomuuteen jätetyssä ja huonosti hoidetussa puistossa.
Minä kiersin lauta-aitaa löytääkseni raon, josta voisin nähdä vilahduksenkin huoneesta. Tultuani sille kohdalle, jossa kenraali oli yllättänyt minut ja Gabriellan huomasin minä että aita oli niin huolimattomasti korjattu, että noin parin tuuman levyinen rako oli jäänyt niitten kahden laudan väliin, jotka ennen olivat olleet irtonaisina. Siitä saatoin minä nähdä linnan ja osan sen edustalla olevaa nurmikkoa. Minä en nähnyt ainoatakaan ihmistä, mutta päätin pysyä paikallani, kunnes olisin saanut tavata jonkun Cioomberin asukkaista. Viimein meni mieleni niin nyrpeäksi että ennen päätin uhotella kenraalin tyytymättömyyttä ja koettaa kavuta aidan yli, kuin palata tyhjin toimin.
Onneksi ei minun kumminkaan tarvinnut käyttää tätä keinoa, sillä noin puoli tuntia siinä seisottuani lyötiin ovi kiivaasti kiinni, ja kenraali näyttäytyi linnanportailla. Hämmästyksekseni huomasin, että hän oli puettu virkatakkiin, ei kuitenkaan siihen, jota brittiläinen armeija nykyään käyttää. Punaisessa takissa, joka oli tavatonta muotia, oli paljon käyttämisen jälkiä. Housut olivat alkuaan olleet valkoiset, mutta nyt ne olivat liankeltaiset. Punainen nauha rinnan poikki ja suora miekka vyöllään näytti hän 40-luvun aikaiselta upseerilta.
Hänen seurassaan oli korpraali Rufus Smith, joka nyt esiintyi siistissä puvussa, hyppiä nilkuttaen isäntänsä vieressä, kun he syviin mietteisiin vajonneina kävelivät edestakaisin.
Minä huomasin että he aika ajoin pysähtyivät ja katsoivat arasti ympärilleen, ikäänkuin olisivat pelänneet jonkun yllättävän heidät.
Minä olisin mieluummin halunnut puhua kenraalin kanssa kahdenkesken, mutta minulla ei ollut mitään valintaa. Minä löin sauvallani lauta-aitaan herättääkseni heidän huomiotaan. Heti kääntyivät he minuun, ja minä huomasin että he olivat levottomia. Minä nostin nyt sauvani aidan yli näyttääkseni heille, miltä suunnalta ääni oli tullut.
Kenraali ohjasi nyt nähtävästi epäröiden askeleensa minua kohden, mutta toinen tarttui häneen ja koetti estää häntä käymästä etemmäksi. Silloin huomasin minä parhaaksi huutaa nimeni ja vakuuttaa että olin yksin. Tämä auttoi. Kun kenraali oli vakuuttautunut siitä että minä todellakin olin se miksi itseni sanoin, juoksi hän innoissaan minua kohden ja tervehti minua mitä sydämellisimmästi.
"Se on todellakin ystävällinen teko, West", sanoi hän. "Hädässä ystävä koetellaan. Minä tekisin väärin, jos nyt kutsuisin teidät sisälle, mutta sittenkin minä suuresti iloitsen teidät nähdessäni."
"Minä olen ollut levottomana teidän kaikkien tähden", sanoin minä. "Nyt on melkoisen pitkä aika kulunut siitä kun minä olen teidät nähnyt tai mitään teiltä kuullut. Miten te voitte?"
"Me voimme jotenkin hyvin, mutta huomenna ovat asiat paremmalla kannalla. Tai kuinka, korpraali?"
"Kyllä, herra", sanoi korpraali ja teki sotilastervehdyksen. "Huomenna me voimme kuin prinssit."
"Korpraali ja minä olemme tänä hetkenä vähän levottomia", selitti kenraali. "Kaikki muuttuu lopulta hyväksi. Miten tahansa käykin
olemme Jumalan käsissä. Ja sanokaa nyt minulle, kuinka te itse voitte?"
"Meillä on ollut paljo tekemistä. Ettehän te ole kuulleet puhuttavan suuresta haaksirikosta?"
"Emme ole sanaakaan siitä kuulleet."
"Minä arvelin kyllä että myrskyn raivo estäisi teidän kuulemasta merkkilaukauksia. Viime yönä ajoi myrsky Indiasta tulevan laivan tänne lahteen, jossa se hukkui."
"Indiasta", huudahti kenraali.
"Niin. Miehistö onneksi pelastui ja on nyt tähän aikaan jo Glasgowissa."
"Ovatko kaikki matkustaneet sinne", kysyi kenraali
Hänen kasvonsa olivat kellertävän kalpeat.
"Kaikki muut paitsi kolmea ihmeellistä olentoa, jotka sanovat olevansa buddalaisia pappeja. He ovat päättäneet muutamaksi päiväksi jäädä tälle paikalle."
Minä olin tuskin ehtinyt lausua nämä sanat, kun kenraali laskeutui polvilleen ja ojensi pitkät, laihat käsivartensa taivasta kohden.
"Tapahtukoon sinun tahtosi", huudahti hän, "tapahtukoon sinun tahtosi!"
Minä saatoin raosta nähdä että korpraalikin oli vaalennut, ja että hän pyyhki hikeä otsaltaan.
"Se on minun tavallinen onnettomuuteni", sanoi hän. "Monena vuotena olen kärsinyt puutetta ja kurjuutta, ja oli minun täällä niin hyvä olla."
"Älkää siitä välittäkö", puhkesi kenraali puhumaan, joka nyt oli noussut seisomaan ja koetti hillitä itseään. "Jos onnettomuus tulee, niin on meidän ottaminen se vastaan niinkuin brittiläisten sotilasten sopii. Muistatteko, kuinka me sodassa teimme vastarintaa ja voitimme? Emme nytkään peräydy. Minä tunnen nyt voivani paremmin kuin vuosikausiin. Epävarmuus on kuolettavaa."
"Ja tuo helvetillinen sointikin", sanoi korpraali ja lisäsi:
"Me tulemme jakamaan saman kohtalon, ja siinä on aina lohdutusta."
"Hyvästi, West", sanoi kenraali. "Olkaa hyvä Gabriellalle, kun olette ottanut hänet vaimoksenne, ja sallikaa hänen äitinsä saada koti teillä. Minä en usko että hän kauan teitä on rasittamassa. Hyvästi! Jumala siunatkoon teitä!"
"Malttakaapas, kenraali", puutuin minä puheeseen. "Tätä asiain kulkua on jo jatkunut liian kauan. Mitä tuo kaikki merkitsee? Meidän on jo aika puhua peittelemättä keskenämme. Mitä te pelkäätte?
Sanokaa suoraan! Pelkäättekö te hindulaisia? Jos niin on laita, kykenen minä siihen asemaan nähden, joka isälläni on tällä paikalla, vangituttamaan heidät roistoina ja maankiertäjinä."
"Ei, ei, se ei tee mitään asian auttamiseksi", sanoi kenraali ja pudisti päätään. "Te saatte pian tietää kaikki. Mordaunt tietää, mistä hän löytää paperit, joihin minä olen kirjoittanut kaikki mikä koskee sitä asiaa. Siitä saatte huomenna neuvotella hänen kanssaan."
