AbouttheAuthors
LauraSeibold M.A.,studiedbusinessadministrationandeconomicsattheUniversityofFrankfurt, Vancouver,andFriedrichshafen,graduatingwitha master’sdegree.Sheiscurrentlyworkingonher PhDthesisdealingwiththetopicoffamily firm growth.Inherstudies,shefocusesonthegrowth oflargewell-establishedfamilybusinesseswhich showgrowthspurtsinlatergeneration.SheismemberofaGermanbusinessfamily,operatingin mechanicalandsoftwareengineering.
HermutKormann servedasCFOofVoithGmbH from1989to1999andCEOfrom2000to2008. Voithisa150-year-oldGermanfamilyenterprisein the fieldofmechanicalengineeringandplantengineering.PriortoVoithAG,heheldpositionsat Brown,Boveri&Cie. todayABB andBooz& Co.,managementconsultants.Dr.Kormannhas servedonvarioussupervisoryboardsoffamily companies.Headvisesowningfamiliesonissues ofownerstrategy.Dr.KormannisaVisitingProfessoratLeipzigUniversityandatZeppelinUniversity, Friedrichshafen,wherehewrotehishabilitationthesisoncorporategovernanceoffamilybusinesses andlecturesonleadership,strategy,andgovernance infamily-ownedbusinesses.
MaximilianLantelme M.A.,studiedcorporate managementandeconomicsatZeppelinUniversity, Friedrichshafen,withafocusonfamilybusinesses andcorporatestrategy.Heisworkingasastrategy consultantwithmorethanthreeyearsofexperience inthe fieldofmergersandacquisitionsforaninternationalmanagementconsulting firm.Hisresearch focusesonthegrowthanddownfalloffamily businessesaswellastheirhistoricalanalysesover generations.
ListofFigures
Fig.1.1Thestagesofdevelopmentofanenterprise.
Source:Authors’ own figure. ........................................4
Fig.2.1SearchII: finalsample.Source:Authors’ own figure ..............9
Fig.2.2SearchII:selectionprocess.Source:Authors’ own figure ........10
Fig.2.3Provenance(percentage).Source:Authors’ own figure ...........11
Fig.2.4Provenance(absolute).Source:Authors’ own figure.. ............11
Fig.2.5Distributionregardingmethodology(percentage).
Source:Authors’ own figure. ........................................12
Fig.2.6Distributionregardingmethodology(absolute).
Source:Authors’ own figure. ........................................12
Fig.2.7Distributionregardingframeworkcategory(percentage).
Source:Authors’ own figure. ........................................13
Fig.2.8Distributionregardingframeworkcategory(absolute).
Source:Authors’ own figure. ........................................13
Fig.3.1Breakdownoflargeenterprisesbyownership.
Source:Authors’ own figure. ........................................26
Fig.3.2CompaniesworthBillions.Source:Authors’ own figure.........27
Fig.5.1Lifecycle.Source:Authors’ own figure............................56
Fig.5.2Growthdiamond.Source:Authors’ own figure ....................58
Fig.5.3Thelong-termviablegrowthcorridor.
Source:Authors’ own figure. ........................................63
Fig.6.1Strategystages.Source:Authors’ own figure.. ....................68
Fig.6.2Theuniverseofdisruptions.Source:Authors’ own figure ........71
Fig.6.3Disruptionswithcontinuationoftheenterprise.
Source:Authors’ own figure. ........................................71
Fig.6.4Continuationaftercrisis.Source:Authors’ own figure............72
Fig.6.5Continuationafterreductionofactivities.
Source:Authors’ own figure. ........................................73
Fig.6.6Continuationafterchangeofportfolio.
Source:Authors’ own figure. ........................................73
Fig.6.7Continuationafterexitofshareholders.
Source:Authors’ own figure. ........................................74
Fig.6.8Disruptionwithmergeroftheenterprise.
Source:Authors’ own figure. ........................................74
Fig.6.9Casesofdisappearanceoffamily-ownedenterprises.
Source:Authors’ own figure. ........................................76
Fig.6.10Theuniverseofdisruptions:theorigins.
Source:Authors’ own figure. ........................................78
Fig.6.11Environment-induceddisruptions.
Source:Authors’ own figure. ........................................78
Fig.6.12Macroeconomicdisruption.Source:Authors’ own figure .........79
Fig.6.13Periodicrecession.Source:Authors’ own figure ...................80
Fig.6.14Technology/industry-induceddownfall.
Source:Authors’ own figure. ........................................81
Fig.6.15DisruptionscausedbyForceMajeure.
Source:Authors’ own figure. ........................................82
Fig.6.16Business-induceddisruptions.Source:Authors’ own figure ......83
Fig.6.17Disruptionsduringthefoundinggeneration.
Source:Authors’ own figure. ........................................83
Fig.6.18Business-induceddisruptionsduringthetransitionphase.
Source:Authors’ own figure. ........................................85
Fig.6.19Disruptioninthematurephase.Source:Authors’ own figure....86
Fig.6.20Disruptionscausedbyindustrycharacteristics.
Source:Authors’ own figure. ........................................86
Fig.6.21Disruptionscausedbynon-viablestrategicposition.
Source:Authors’ own figure. ........................................87
Fig.6.22Disruptionscausedbyrigidity.Source:Authors’ own figure .....88
Fig.6.23Disruptionscausedbyinvestmentofhighgrowth.
Source:Authors’ own figure. ........................................90
Fig.6.24Disruptionscausedbydamagepayments.
Source:Authors’ own figure. ........................................90
Fig.6.25Disruptionscausedbylossofmarket.
Source:Authors’ own figure. ........................................90
Fig.6.26Management-induceddisruptions.
Source:Authors’ own figure. ........................................91
Fig.6.27Disruptionscausedbyderailedattitudes.
Source:Authors’ own figure. ........................................92
Fig.6.28Disruptionscausedbybigmistakes.
Source:Authors’ own figure. ........................................92
Fig.6.29Disruptionscausedbyirresponsibility.
Source:Authors’ own figure. ........................................93
Fig.6.30Disruptionscausedbyillegalactivities.
Source:Authors’ own figure. ........................................94
Fig.6.31Disruptionscausedbyowners.Source:Authors’ own figure.....95
Fig.6.32Owner-induceddisruptionsbyphaseofdevelopment.
Source:Authors’ own figure. ........................................97
Fig.6.33Stabilityagainstowner-induceddisruption.
Source:Authors’ own figure. ........................................101
Fig.6.34Disruptionswithdisappearanceoftheenterprise.
Source:Authors’ own figure. ........................................101
Fig.6.35Disruptionwithdisappearance:businessormanagement-induced.Source:Authors’ own figure.. ..........102
Fig.6.36Disruptionwithdisappearance:ownerinduced.
Source:Authors’ own figure. ........................................103
Fig.6.37VariouscausesofdisruptionsinSME.
Source:Authors’ own figure. ........................................104
Fig.7.1Foundations.Source:Authors’ own figure.........................116
ListofTables
Table2.1Overviewofall74-reviewedpublications. .........................14
Table3.1Structureofcompanybysize ........................................26
Table3.2Agestructure ..........................................................28
Table3.3Foundingstatistic .....................................................28
Table4.1Growthratesofthe25biggestfamilybusinesses ofthesample ..........................................................43
Table4.2Growthratesofthe25smallestfamilybusinesses ofthesample ..........................................................44
Table4.3LimitsoftheCAGRsbyagegroup..... ............................45
Table4.4Growthratesofthe fictitiousfamilybusinessfounded in1890 I.............................................................48
Table4.5Growthratesofthe fictitiousfamilybusinessfounded in1890 II............................................................50
Table5.1Phasetheorem......... ................................................56
Table6.1Failedjointventuresandmergersoffamily-owned enterpriseswithotherpartners .......................................75
Table6.2Formsofdisappearanceoffamilyenterprisesbetween 1971and2011. .......................................................77
Table6.3SummaryofthecohesionfactorsasperPieper(2007) ............98
Table6.4Elementsofsocialemotionalwealth(FIBER-Modell, Cennamo,Berrone,Cruz,&Gómez-Mejía,2012) ................99
Table6.5Listofseparationfactors... ..........................................99
Table6.6ReasonsofshareholderexitasperRedlefsen(2004,p.197) .....104
Table6.7Rootcausesofdisappearance:family-ownedversus publicenterprises.....................................................105
Table6.8IPOsbetween1960and1980accordingtoSchürmann(1980) andStatus2016 .......................................................106
Table7.1Doubledigitgrowth... ...............................................117
Table8.1ListofInvestigatedFamilyEnterprisesbyGrowth Rate(2010). ...........................................................120
Table8.2Listofinvestigatedfamilyenterprisesgrouped centuryoffoundation.................................................126
Table8.3ListofInvestigatedFamilyEnterprisesbyGrowthRate (2006vs.2010)............... ........................................137
Introduction:CharacterizingFamilyOwned EnterprisesandAssessingThemonCriteria
SuchasFamilyInvolvement,Size,Age, Longevity,IndependenceandVitality
Familyenterprises1 consistofavastvarietyofentities:recentstart-upsand enterprisesthatareseveralhundredyearsold,almosteachandeveryindustry, smallandlargecompanies,businessesofonesingleownerandthosewithacouple ofhundredowners.Infamilybusinesses,thechallengesregardingorganizational structures,aswellasmanagementtasks,varydependingontheirrespectivesize.The overallimportanceoffamilybusinessesismainlymeasuredinrelationtothegross nationalordomesticproduct.Indoingso,nodistinctionismaderegardingthesize classofthefamilybusinesses.However,thethree-peoplebakeryaroundthecorner andVolkswagenhaveonethingincommon:Botharefamilybusinesses.Yet,there isoneessentialfeaturethatfundamentallydistinguishesthetwocompanies their size.Inordertodescribeandanalysethisvarietyoneneedstoformtypological clustersofentitieswithcertainsimilarities.Wehavechosenthecriterion “size” asa leadingindicatortoelaborateatypology.
1.1FamilyEnterprises:TheGermanPattern
Undoubtedly,familyenterprisesplayakeyroleinalleconomies.Especiallyin Germanythereisagrownstructureoffamilyenterprisesofanysize.Thestoryofthe Germanfamilyenterprisestructurestartedevenbeforeindustrialization,andGerman familyenterpriseshavereachedgreatsuccess,70ofthe500biggestfamily companiesworldwide 2 areGerman(St.GallenCenterforFamilyBusiness, 2018). ButnotonlythebiggestGermanfamilycompaniesplayaglobalrole.Thereare manyHiddenChampionsthatareglobalmarketleadersintheirniche.Lookingback
1 Note:Thetermsfamilybusiness,familyenterprise,family firm,family-owned firmetc.areused synonymously.
2 AccordingtoGlobalFamilyBusinessIndex,UniversityofSt.Gallen,Accessed18.09.2017.
# SpringerNatureSwitzerlandAG2019
L.K.C.Seiboldetal., GermanFamilyEnterprises, https://doi.org/10.1007/978-3-030-04101-4_1
overaperiodof100years,itcanbeobservedthatGermanfamilybusinessessold theirpropertyonlyslowlyornotatallincomparisontothoseinAnglo-Saxon countries(Ehrhardt,Nowak,&Weber, 2006).
IncontrasttotheUSA,wheremanylarge,multinational,andpubliclylisted corporationscharacterizethecorporatelandscape,Germanyhasabroaderstructural diversity.However,thesizeoffamilybusinessesrangesfrommicro-businessesto multi-billioneurogroups.
Intheirexplanations,generalbusinessadministrationandmanagementtheory regularlydifferentiatebetweenthevarioussizeclassesofcompaniesandderivetheir speci ficresultsfromthecompanysize.Inresearchonfamilybusinesses,however, thereisseldomanydifferentiationaccordingtosizeclasses.
TheresultsofthestudyinChap. 3 provideanexcitinginsightintotheimportance, structure,andsizedistributionofGermany’smostimportantfamilybusinesses.The analysisshowsthattheresearchonfamilybusinessesshouldattachagrowing importancetothesizeofthecompany.
Thelandscapeoffamilybusinessesisdiverse.Itcoversthe857-year-oldbrewery, thethree-peoplebakery,andcompaniesworthbillionsthatexporttheirproductsall overtheworld.Eachofthesecompaniesiscontrolledbyfamilyinfluences,and dependingonthesizeofthecompany,therearevariousrecommendedactionsforits strategy.Itbecomesclearthatthedefinitionofafamilybusinessshouldbeexpanded tocoverthedivisionaccordingtosizeclass.
Thisstructure,developedovercenturies,showshowimportantitisthattaxes inheritancetaxortaxonnon-incomevaluessuchaspropertytax donotdecimate familybusinesses,ashashappenedinGreatBritain,France,andtheUSA.The economicpoliticiansandresearchersinthesecountriesenvyourfamily businesses—“TheGrowthEngineofEurope” (Gottschalketal., 2017).
1.2TheMeasurementofLongevity,IndependenceandVitality
Thevisionofthetypicalfamilyenterprisecanbesummarizedintheconstruct: Longevityasanindependententerpriseintheownershipofthefoundingfamily.The fulfillmentofthisvisioncanbemeasuredprecisely:Doesthecompanyexistinthe decisiveinfluenceofthefoundingfamilyornot?Thisinfluenceshallbeassumedto begivenifthefamilyhasthemajorityofthevotingshares.3 Ofcourse,therecanbe somequestionablecases:Isthemajority5%orare45%asmajorityatanormal shareholdermeetingsufficient?Oreven:Isthefullownershipofthepartnerentity withunlimitedliabilityandmanagingauthoritysufficient?However,theseareminor pointscomparedtothemajorquestion:Whyandhowcanfamilyenterprisessurvive atall?Toverifyifabusinessentitycanachievelongevity,thereisalong,verylong-
3 Weareawarethatresearchhasdevelopedmoredifferentiatedscalesoftypology seebelow Sect.1.4.Forourpurpose,thesuggestedsimplemethodofmeasuringthefamilyinfluenceprovesto besufficient.
1.3StructureandGoalsoftheCollection3
timespanrequired.Wesuggestatime-spanofatleastthreegenerations,i.e.some 90years.
1.3StructureandGoalsoftheCollection
ThiscollectionofresearchaimstogiveanoverviewoftheGermanfamilyenterprise landscapewithspecialfocusonthestructure,thediversity,growthanddissolutionof Germanfamilyenterprises.Withrecoursetoseveralpapers4 fromtheResearch InitiativeonFamilyBusinessStrategyattheFriedrichshafenInstituteforFamily BusinessesattheZeppelinUniversityofFriedrichshafen,thisbookisdesignedto providearichdatabaseanditsevaluationofthedevelopmentofGermanfamily enterprises.Thisdatabasecouldbeusedasareferencebaseforresearchonfamilyownedenterprisesaswellasforconsultantsworkingwithfamilybusiness organizations.Furthermore,familyshareholdersinterestedinresearchmight find thatvaluablereading,too.Theguidingprincipleinouranalysisofthedeveloping familybusinessis “size”.Sizeistheout-comeofacontinuousdevelopment-process thatcandemonstrateoneofthefollowingtypicalstages:
• Start-up
• Significantgrowth
• Steady-statedevelopmentthatcomprisesavarietyofpotentialstagesasbroken downbelow.
Thus,webreakdownthestructureandthedevelopmentoftheuniverseoffamilyownedenterprisesintothefollowingstages(Fig. 1.1).
“Start-up” and “Growth” canbeclearlydefinedasobservablephasesinthe creationanddevelopmentofacompany.The “ContinuousDevelopment” canbe categorizedintothreedistinctchallenges:
• StrategywithintheframeofagivenandsustainableBusinessModel.Bythiswe meanallstrategieswhichsupportthevalue-addedprocessandmarketingwithin theboundariesofademandsegment,product-technology,waysandmeansof deployingmarketdemandandprofitpotential.
• PositivechangeoftheBusinessModelbasedondisruptivechallengesinenvironment,markets,orbyownersandotherstakeholders,andadequateresponses basedoninnovationandentrepreneurialcapabilities.
• Criticaldisruptionsthatcannotbetransformedintoapositivechange,buthavea tendencytoapathdependentnegativedevelopment.
4 Bachelortheses,mastertheses,dissertations,workingpapers,partlypublishedinBestMaster SeriesofSpringerandinJournals.
Development of FOE by size
Fig.1.1 Thestagesofdevelopmentofanenterprise.Source:Authors’ own figure
Theresearchoncorporatestrategyoriginallyfocusedonthecontinuousdevelopmentintheframeofclearproduct-marketsegments.EvenAnsoff’sMatrixwith “old” and “new” productsandmarketsreflectsthisstartingbaseofasustainable BusinessModel,which surely needstobeexpandedinacontinuousstrategy. ThestrategiclogicofPorterisastrategyforacontinuousdevelopmentbygeneric strategicmoves.Fromthe90sonwards,strategyresearchhasmoreandmore exploredthechallengesofdisruptivechanges.However,neitherthechallengesof highgrowthnorthedangersoffailureanddownfallhaveattractedthesameattention asthebenefitsofacontinuoussuccessfuldevelopmentasaleaderinthemarketsor inprofitability.Hereweshedlightonthephasesoutsidethecomfortzoneof continuousdevelopment:Growthanddecay.Afterthegeneralintroductiontothe topicwewillpresentthe findingsofasystematicliteraturereviewon “Growthof FamilyFirms” asgrowthistheprimedriverdefiningsize.
Thethirdchaptergivesadata-basedoverviewofthecurrentstructureofGerman familyenterprisesaswellasoftheagestructureandfoundingstatistics.Thischapter additionallyemphasizesthedifferencesinthesizeoftheenterprisesandtheneedfor theirconsiderationinthefamilyenterpriseresearch.Thethirdchapterconcludes withabriefdescriptionofthedevelopmentofthecurrentstateoftheuniquefamily businessstructure.
Thefourthchapterdealswiththehistoricdevelopmentwhichhasledtothis structure.The500biggestGermanfamilycompaniesareexaminedwithspecial focusesontheirgrowthdevelopmentsincetheiroriginalfoundation.
Chapter 5 tiestothisbyexaminingthegrowthprocessinmoredetail,providing someanalyticalframeworktoevaluatethegrowthdevelopmentoffamily enterprises.Theresearchpresentedinthischaptersuggestsanachievable generation-speci ficgrowthpathasapracticalimplication.
ToemphasizethisuniquestructureofGermanfamilyenterprisesandtheir sustainabilityaswellastheirlongevity,thesixthchapterexaminesthepotential
1.5CompanySizeClasses:AMatterofDefinition5
reasonsforcriticalenterprisedevelopment,whichtypicallyleadstoareductionin sizeoreventoa finaldownfall.
Asaconcludingchapter,Chap. 7 isdesignedtocondensethedepicted findings, andoutlinesthepotentialfutureofGermanfamilyenterprises.Furthermore,this chaptertriestoprovideencouragementthatlongevityisindeedachievable.
1.4DefinitionofFamilyEnterprise
Alargebodyofdefinitionapproachesoffamily firmsexist,butthereisnoclear generaldefinitionofwhatconditionsconstituteafamily firm(Littunen&Hyrsky, 2000;Litz, 1995;Miller,LeBreton-Miller,Lester,&Cannella, 2007;Upton, Vinton,Seaman,&Moore, 1993;Wortman, 1994).
Scholarsgenerallyagreethatthefamilyinvolvementisthecriticalconditionthat differentiatesthefamily firmfromitsnon-familycounterparts(Miller&Rice, 1967). Yet,researchersinterpretfamilyinvolvementindifferentways.
Therearedifferentwaystooperationalizefamilyinvolvement.Twomaindefinitionstreamsappearwithintheresearchcommunity:Thecomponentsofinvolvement approachandtheessenceapproach.The firstonedefinesafamilybusinessalong dimensionssuchasgovernance,management,ownershipandsuccession.Thelatter isamorebehavioralapproachtodefineafamilyenterprise.Thisapproachassumes thatthebehaviorofthefamilycausesdistinctivenessbetweenafamilyenterpriseand apubliccompany.
Inthiswork,familybusinessesaredefinedascompaniesinwhichoneormore Germanownerfamilieshaveadominantposition,asarulesincetheyholdat least51%oftheshareproperty,inthecaseofstockcorporationsmorethan 25%.
1.5CompanySizeClasses:AMatterofDefinition
Germanliteraturedifferentiatesthesizeclassesofcompaniesinseveralways.Thus, theclassificationcanbebasedonqualitativecriteria,suchasowner-ledversus management-ledcompanies,oronquantitativecriteria,suchasthenumberof employeesortheturnover.Inadditiontothelegalstructureofthecommercial code(§ 267HGB),thedataprovidedbythe “DeloitteMittelstandsinstitut” (“DeloitteInstituteforMedium-SizedCompanies”,DMI),the “Institutfür Mittelstandsforschung” (“InstituteforResearchonMedium-SizedCompanies” , IfM)(InstitutfürMittelstandsforschung, 2016),andtheEuropeanUnion (EU)(EuropäischeUnion, 2003)areamongthemainlyusedclassification thresholds.
Thefollowinganalysisappliesthethresholdsof § 267HGB,andaddsthe definitionoftheDMI(Becker&Ulrich, 2009,p.3).Accordingtothe HGB(Handelsgesetzbuch, 2016),aturnoverofEUR12Millionhasbeen chosenastheminimumthreshold.
References
Becker,W.,&Ulrich,P.(2009).Mittelstand,KMUundFamilienunternehmeninder Betriebswirtschaftslehre[Smallandmedium-sizedenterprises,SMEsandfamilybusinessesin businessadministration]. WirtschaftswissenschaftlichesStudium,38,2–7. Ehrhardt,O.,Nowak,E.,&Weber,F.M.(2006). Runninginthefamily Theevolutionof ownership,control,andperformanceinGermanfamily-owned firms1903–2003 (Swiss FinanceInstituteResearchPaper,06–13).
EuropäischeUnion.(2003).EMPFEHLUNGDERKOMMISSIONvom6.Mai2003betreffend dieDefinitionderKleinstunternehmensowiederkleinenundmittlerenUnternehmen[COMMISSIONRECOMMENDATIONof6May2003concerningthedefinitionofmicro,smalland medium-sizedenterprises]. AmtsblattderEuropäischenUnion,L124/36. Gottschalk,S.,Egeln,J.,Kinne,J.,Hauer,A.,Keese,D.,&Oehme,M.(2017). Die volkswirtschaftlicheBedeutungderFamilienunternehmen [Theeconomicimportanceoffamily enterprises].ZEW-GutachtenundForschungsberichteMünchen Handelsgesetzbuch.(2016). § 267 UmschreibungderGrößenklassen [Descriptionofsizeclasses]. InstitutfürMittelstandsforschung.(2016). KMU-definitiondesIfMBonn [SMEdefinitionofthe IfMBonn].Retrievedfrom http://www.ifm-bonn.org/de finitionen/kmu-definition-des-ifmbonn/ Littunen,H.,&Hyrsky,K.(2000).TheearlyentrepreneurialstageinFinishfamilyandnonfamily firms. FamilyBusinessReview,13(1),41–54.
Litz,R.A.(1995).Thefamilybusiness:Towarddefinitionalclarity. FamilyBusinessReview,8(2), 71–81.
Miller,D.,LeBreton-Miller,I.,Lester,R.H.,&Cannella,A.A.,Jr.(2007).Arefamily firmsreally superiorperformers? JournalofCorporateFinance,13(5),829–858.
Miller,E.J.,&Rice,A.K.(1967). Systemsoforganizations.London:Tavistock. St.GallenCenterforFamilyBusiness.(2018). GlobalFamilyIndex.Retrievedfrom http:// familybusinessindex.com/ Upton,N.,Vinton,K.,Seaman,S.,&Moore,C.(1993).Researchnote:Familybusiness consultants Whoweare,whatwedo,andhowwedoit. FamilyBusinessReview,6(3), 301–311.
Wortman,M.S.(1994).Theoreticalfoundationsforfamily-ownedbusiness:Aconceptualand research-basedparadigm. FamilyBusinessReview,7(1),3–27.
LiteratureReviewonthe “GrowthofFamily Firms” 2
Asgrowthisaprimedriverforachievingsizethischaptergivesadescriptiveand analyticpresentationoftheresultsoftheliteratureresearch1 ongrowthoffamily firms.Theresultsaredepictedinadescriptiveanalysisfollowedbyathematic analysisshowingtheresultsoftheliteraturereviewregardingtheassignedframeworkcategory.
2.1GrowthandFamilyBusiness
Theaimofthischapteristoreviewalargeramountofliteratureconcerningthetopic growthandfamilybusiness.
ThecatalogueoftheUniversityBayreuthlibrarywassearchedthroughapplying thekeywords Familienunternehmen and Wachstum,withnorestrictionsconcerning dateofpublicationortypeofdocument.Mostofthedocumentshadtobedismissed becausethetitlealreadyrevealedthatthedocumentdoes fittothesearchedinterest.
ThecatalogueoftheGermanNationallibrarywasalsosearchedthroughapplying thekeywords Familienunternehemen and Wachstum,butadditionallytheterms familyenterprise and growth,whichproducedagoodnumberofresults.
ThecatalogueoftheFamilyBusinessReviewwassearchedthroughonlyusing theexpression growth,becausethejournalitselffocusesonlyonfamilybusinesses, thusmakingthistermunnecessary.Manydocumentsthatwerefoundappearedtobe uselessduetoquoteslike “growinginresearch” or “growingbusinesssector” . Overall, growth wasoftenusedincontextsdifferentthanthosemeaningtheexpansionofthefamilybusiness.Moreover,otherdocumentshadtobeexcludeddealing withsuccessionbutwithoutthecontextofthegrowingbusiness.
1 TheseareexcerptsoftheBachelorthesisofFelixGiegler(Giegler, 2017)UniversitätLeipzig.
# SpringerNatureSwitzerlandAG2019
L.K.C.Seiboldetal., GermanFamilyEnterprises, https://doi.org/10.1007/978-3-030-04101-4_2
ThecatalogueoftheJournalofFamilyBusinessStrategywasalsosearched throughwith growth,butwithintheresults,aconspicuousnumberofarticleswere editornoteswithquotessuchas “agrowingresearch” andmore.Furthermore,many potentialarticlescontainedtheexpression performance indifferentways.Allthese articleswerecheckedbutinthefewestcaseswasperformancemeasuredbygrowth ofthebusinessandnotbyothercommonkey figures.
ThecatalogueoftheJournalofFamilyBusinessManagementwassearched throughapplyingtheterms familybusiness and growth.Theexpression family enterprise didnotrevealasmanyresultsas familybusiness andthus,thelast expressionwasusedtoguaranteethegreatestpossiblenumberofresults.
ThecatalogueoftheJournalEntrepreneurshipTheoryandPracticewassearched throughusingtheterms family firm and growth.Comparedto familybusiness and familyenterprise and grow,thiscombinationrevealedthehighestnumberofresults, whichservetheaimofthisreview.Butasthenameofthejournalindicates,the majorityofthefoundarticlesdealtwithentrepreneurshipsuchasstart-upswithout connectiontofamilybusiness.Moreover,thesearticlesdealingwithfamilyhadtodo withfamilyinothercontextsthanfamilybusiness.Tonamesomeexamples,they dealtwiththefounderandhiswork-lifebalanceorthecombinationoffamilyand foundingastart-up.Therefore,manyarticleshadtobedismissed.
ThebooksofthelibraryoftheaforementionedResearchInitiative,whichwere selectedtobesearchedthrough,alsocontainedarticlesorsectionsdealingwith growthandfamilybusinesses.
Duringthesecondsearch,2156articlesandbooksweresearchedthrough.Within theinitialsample,mostarticleswerefromFamilyBusinessReview(733),followed bythejournalEntrepreneurshipTheoryandPractice(489)andthelibraryof ResearchInitiative(350).Threehundredandtwentyarticleswereinitiallycollected fromthecatalogueofUniversityBayreuthlibrary,followedby152articlesfromthe JournalofFamilyBusinessStrategy,77articlesfromtheJournalofFamilyBusiness Managementand35worksfromtheGermanNationalLibrary.
Overall,duringtheselectionprocess,83%ofallarticlesweredismissedinthe firststepofscanningtitlesandabstracts.Tenpercentofallarticleswereexcludedin thethirdstep,thein-depthanalysisoftheabstract.Aftereliminating3%ofall articlesduringthereviewoftheentirearticle,the finalsamplepresentsitselfas follows.
MostofthearticlesarefromFamilyBusinessReview(28),theJournalofFamily BusinessStrategy(14)andtheLibraryofProfessorKormann(14).TheUniversity Bayreuthlibrarycontributes8works,theGermanNationalLibrary6,thejournal EntrepreneurshipTheoryandPractice3and finallytheJournalofFamilyBusiness Management1article(Figs. 2.1 and 2.2).
Fig.2.1 SearchII: final sample.Source:Authors’ own fi
2.2DescriptiveAnalysis
Theprovenanceofthe74reviewedpublicationscanbebrokendownasfollows: mostofthearticlesarefromFamilyBusinessReview(FBR,38%),followedbythe JournalofFamilyBusinessStrategy(JFBS,19%),theLibraryofProfessorKormann (LPK,19%),theUniversityBayreuthLibrary(UBL,11%),theGermanNational Library(GNL,8%),theEntrepreneurshipTheoryandPractice(ETP,4%)and finally theJournalofFamilyBusinessManagement(JFBM,1%)(Figs. 2.3 and 2.4).
Regardingthedistributionoftheappliedmethodology,nearlyhalfofthecollectedworksareempiricalwithaquantitativeapproach(EQN,47%),followedby theconceptualapproach(CON,37%).Theremainingpublicationsaredividedinto casestudies(CS,5%),empiricalwithaqualitativeapproach(EQL,4%),literature reviews(LR,3%),conceptualworkwithanempiricalquantitativeapproach (CON/EQN,3%)andgroundedtheoryapproach(GT,1%)(Figs. 2.5 and 2.6).
Regardingthedistributionoftheappliedframeworkcategories,thefollowing ratioexists:21%arecategorizedasstrategy,18%as financeand12%asspeci fic businessaspects.Next,11%areclassifiedasentrepreneurship,7%aslifecycleand 6%asChina.Thelastframeworkcategoriesarefamilyversusnon-familybusinesses with5%,socialaspectswith5%,governancewith4%,successionwith4%,
Fig.2.2 SearchII:selection process.Source:Authors’ own figure
influencesthroughenvironmentwith4%and finallyotherwith3%(Figs. 2.7 and 2.8).
2.3ThematicAnalysis
Inthispartofthebook,thethematic findingsoftheliteraturereviewarepresented. First,alistofall74reviewedpublicationsisgiven,showingtheauthor(s),the provenanceandtheframeworkcategory.Second,theframeworkcategoriesare explainedandthemain findingsfromtheliteraturereviewaredescribed(Table 2.1). Overall,thereare12differentframeworkcategoriesinthisliteraturereview.This numberrevealsinterestingfactors.Ontheonehand,theresearchingrowthand familybusinessescoversawiderange,andapartfromthetwofactorsstrategyand finance,itisnotveryspecific.Manydifferenttopicsandproblemsaresubjectsof familybusinessesandthereforeresearch,andawakentheinterestofacademics aroundtheworld.Ontheotherhand,thenumberofframeworkcategoriesproves theexactnessofresearchoftheauthor,reviewingandsummingupthearticlesas
Fig.2.3 Provenance (percentage).Source: Authors’ own figure
Fig.2.4 Provenance (absolute).Source:Authors’ own figure
speci ficallyaspossibleandconsequentlypresentingaprecisepictureoftheexisting literatureonthetopicofgrowthandfamilybusinesses.
Fig.2.5 Distribution regardingmethodology (percentage).Source: Authors’ own figure
Fig.2.6 Distribution regardingmethodology (absolute).Source:Authors’ own figure
2.3.1Strategy
Inthisframeworkcategory,allpublicationsdealingwiththestrategicplanningof growthinafamilybusinessarecollected.Withinthiscategory,manywaysandideas howtoreachgrowtharepresented.Thestrategymust fitintotheenvironmentofthe businessandthebuyercangrowbychangingit(Götzen, 2014).Furthermore,the
Table2.1 Overviewofall74-reviewedpublications
No.Authors(year)ProvenanceFrameworkcategory
1Becker,Ulrich,andZimmermann(2014)UBLFinance
2Böllhoff(2006)UBLStrategy
3Moos(2002)UBLGovernance
4Sachs(2008)UBLSpecificbusiness aspects
5SchneiderandPudliszewski(2007)UBLSpecificbusiness aspects
6Schraml(2010)UBLFinance
7Seibold(2017)UBLSpecificbusiness aspects
8Winkeljohann(2010)UBLSpecificbusiness aspects
9Albach,Küster,andWarnke(1985)GNLFamilyversus non-familybusinesses
10FoppandPrager(2006)GNLGovernance
11Geyer(2015)GNLFamilyversus non-familybusinesses
12Götzen(2014)GNLStrategy
13Schwass(2005)GNLStrategy
14Sieger(2006)GNLStrategy
15BarberaandHasso(2013)FBRFinance
16Casillas,Moreno,andBarbero(2009)FBREntrepreneurship
17DavisandHarveston(2000)FBRSpecificbusiness aspects
18DavisandStern(1988)FBRSocialaspects
19Dunn(1995)FBRStrategy
20Dyer(2001)FBRSpecificbusiness aspects
21Gallo(1995b)FBRFinance
22Gallo(1995a)FBRStrategy
23GoelandJones(2016)FBREntrepreneurship
24Goldberg(1996)FBRSuccession
25Goldberg(1997)FBRSpecificbusiness aspects
26GravesandThomas(2008)FBRStrategy
27Greiner(1997)FBRLifecycle
28Jorissen,Laveren,Martens,andReheul(2005)FBRFamilyversus non-familybusinesses
29Kellermanns,Eddleston,Barnett,andPearson (2008) FBREntrepreneurship
30Lee(2006)FBRFamilyversus non-familybusinesses
31LeeandTan(2001)FBRChina
32López-GraciaandSánchez-Andújar(2007)FBRFinance
33MazzolaandMarchisio(2002)FBRFinance (continued)
Table2.1 (continued)
No.Authors(year)ProvenanceFrameworkcategory
34McConaughyandPhilips(1999)FBRLifecycle
35McKibbinandPistrui(1997)FBRFinance
36Poutziouris,O’Sullivan,andNicolescu(1997)FBRLifecycle
37Poza(1988)FBREntrepreneurship
38RueandIbrahim(1996)FBRStrategy
39Sundaramurthy(2008)FBRSocialaspects
40TanandFock(2001)FBRChina
41Ward(1997)FBRStrategy
42Yeung(2000)FBRChina
43Arosa,Iturralde,andMaseda(2010)JFBSSpecificbusiness aspects
44Arrondo-García,Fernández-Méndez,and Menéndez-Requejo(2016) JFBSFinance
45BackmanandPalmberg(2015)JFBSInfluencesthrough environment
46DeMassis,Kotlar,Campopiano,andCassia (2013) JFBSSocialaspects
47Galluccia,Santullia,andCalabròb(2015)JFBSSpecificbusiness aspects
48Grundströma,Öbergb,andRönnbäcka(2012)JFBSSuccession
49Kammerlander,Sieger,Voordeckers,and Zellweger(2015) JFBSGovernance
50KingandPeng(2013)JFBSInfluencesthrough environment
51Landry,Fortin,andCallimaci(2013)JFBSFinance
52Memili,Eddleston,Kellermanns,Zellweger, andBarnett(2010) JFBSEntrepreneurship
53Neubaum,Dibrell,andCraig(2012)JFBSFinance
54Stafford,Danes,andHaynes(2013)JFBSInfluencesthrough environment
55Welsh,Memili,Rosplock,Roure,and Segurado(2013)
JFBSEntrepreneurship
56Zhang,Venus,andWang(2012)JFBSChina
57Meneses,Coutinho,andPinho(2014)JFBMSuccession
58Eddleston,Kellermanns,Floyd,Crittenden, andCrittenden(2013)
ETPStrategy
59Miller,Steier,andLeBreton-Miller(2016)ETPEntrepreneurship
60Molly,Laveren,andJorissen(2012)ETPFinance
61Berthold(2010)LPKFinance
62Ehringer,Hackl,andKönig(2007)LPKLifecycle
63FeldenandHack(2014)LPKOther
64GiménezandNovo(2013)LPKOther
65HoferandCharan(2002)LPKStrategy
66Klein(2010)LPKLifecycle (continued)
162LiteratureReviewonthe “GrowthofFamilyFirms”
Table2.1 (continued)
No.Authors(year)ProvenanceFrameworkcategory
67Lansberg(2002)LPKSocialaspects
68Moritz(2008)LPKFinance
69PeiserandWooten(2002)LPKStrategy
70Poza(2002)LPKStrategy
71Poza(2007)LPKEntrepreneurship
72SalvatoandCorbetta(2014)LPKStrategy
73Upton,Teal,andFelan(2008)LPKStrategy
74Wimmer(2004)LPKFinance
Source:Authors’ owntable
UBL UniversityBayreuthLibrary, GNL GermanNationalLibrary, FBR FamilyBusinessReview, JFBS JournalofFamilyBusinessStrategy, JFBM JournalofFamilyBusinessManagement, ETP EntrepreneurshipTheoryandPractice, LPK LibraryProfessorKormann
strategymustbedeveloped,implementedandtheorganizationmustbeadaptedto reachprofitablegrowth(Sieger, 2006).Dunn(1995)presentsastrategytomake Scottishfamilybusinessesawareoftheirpossibilitiestogrow,andRueandIbrahim (1996)revealthat97%oftheexaminedGeorgianfamilybusinessesareplanningfor growth.Anotheraspectofstrategiestogrowthefamilybusinessistheplanningof thetransitionfromtheentrepreneurialstagetothemanagementstage(Hofer& Charan, 2002).Strategiestoovercomeproblemspreventinggrowtharealso presentedintheliterature(Gallo, 1995a;Ward, 1997).Moreover,Schwass(2005) namesevolutionarygrowth,thecombinationoftraditionandinnovation,asa strategyforgrowth.Internationalization(Graves&Thomas, 2008),diversification (Salvato&Corbetta, 2014)andplanningovergenerations(Eddlestonetal., 2013) arealsodiscoveredstrategiesforgrowth.Thespecificplanningforgrowthmadeby fastgrowingfamilybusinesses(Uptonetal., 2008)ispartoftheliterature,aswellas factorshelpingthebusinesstogrow(Böllhoff, 2006;Poza, 2002).
2.3.2Finance
Financingtheexpansionisanimportantfactorforthegrowthoffamilybusinessthat riseswiththeinfluenceofthefamily(Beckeretal., 2014).Familybusinesseswith high-growthambitionsprevent financingthegrowthwithprofitreserves,choose externalCFOsandpreventfactoring(Schraml, 2010).Anexternalbutembedded accountanthelpstoraisesales(Barbera&Hasso, 2013).Thedifferencesbetween familyandnon-familybusinessesconcerninggrowth financing(López-Gracia& Sánchez-Andújar, 2007)arepartoftheliterature,asaredifferencesinthe financial behaviorbetweengenerations(Mollyetal., 2012).Thepossibilitiesforafamily businesstogrowbygoingpublic(Mazzola&Marchisio, 2002)andtheimpactof growthonthebehaviortowardsthestakeholdersofthefamilybusiness(Neubaum etal., 2012)arealsodiscussed.First-generationfamilybusinessescouldcopebetter
Another random document with no related content on Scribd:
setänsä pyynnöstä kysymään, miten kuvernöörin terveyden laita oli.
Niinpä Blood odotti ja he ratsastivat yhdessä takaisin eversti Bishopin talolle. He ratsastivat hyvin verkalleen käyden, ja muutamat ihmiset, jotka tulivat heitä vastaan, ihmettelivät nähdessään lääkäriorjan niin tuttavallisissa väleissä omistajansa veljentyttären kanssa. Yksi ja toinen lupasi vihjata siitä everstille. Mutta molemmat ratsastajat unohtivat kaiken muun koko maailmassa sinä aamuna. Blood kertoi elämästään aikaisempina rajuina vuosinaan ja viimeksi hän selitti tarkemmin kuin ennen vangiksi joutumisensa ja oikeudenkäynnin Tauntonissa.
Kertomus loppui juuri kun he saapuivat everstin oven eteen. He laskeutuivat satulasta ja Peter Blood jätti hevosensa neekeripalvelijalle, joka ilmoitti, että eversti ei ollut kotona.
Sitten he vielä viipyivät hetken. Arabella pidätti Bloodia.
»Olen pahoillani, herra Blood», sanoi hän, »kun en aikaisemmin ole tiennyt sitä.» Ja hänen kirkkaat silmänsä saivat epäilyttävän kostean kiillon. Ystävällisen pakottavasti hän ojensi kätensä
Bloodille.
»Mitäpä eroa siinä olisi ollut?» kysyi Blood.
»Aika paljon, luulen. Kohtalo on kolhinut teitä sangen kovasti.»
»Oh, mitäpä…» Blood pysähtyi. Hänen tarkkaavat siniset silmänsä katsoivat hetken aikaa tyttöä suoraan kasvoihin. »Se olisi voinut olla pahempaakin», sanoi hän niin merkitsevästi, että väri tytön poskilla tummeni ja hänen silmäluomensa painuivat alas.
Peter Blood kumartui suutelemaan tytön kättä ennen kuin laski sen irti, eikä tyttö kieltänyt häntä. Sitten Blood kääntyi ja lähti astelemaan puolen mailin päässä olevaa paaluaitausta kohti. Hän vei mukanaan muiston punastuvasta ja oudon ujostelevasta Arabella Bishopista. Hän unohti tuona lyhyenä hetkenä, että hän oli kapinavanki. Kymmenen vuoden orjuus edessään hän unohti, että oli valmistellut pakoyritystä, jonka piti tapahtua seuraavana yönä, ja unohti myös sen ilmitulemisen vaaran, joka seurauksena kuvernöörin leinistä nyt uhkasi häntä.
Seitsemäs luku
MERIROSVOJA
Herra James Nuttall piti kiirettä välittämättä vähääkään kuumuudesta juostessaan Bridgetownista eversti Bishopin viljelyksille, ja soveliaammin rakennettua miestä ei voinut ajatellakaan kuumassa ilmanalassa juoksijaksi kuin James Nuttall oli laihoine ruumiineen ja pitkine lihaksettamme säärineen.
Hän oli niin kuihtunut, että oli vaikea uskoa, että hänessä oli mitään nesteitä jäljellä, vaikka niitähän hänessä täytyi olla, koska hän hikoili aivan suunnattomasti saapuessaan aitaukselle.
Portilla hän oli törmätä yhteen päällysmies Kentin kanssa, otuksen, joka oli paksu, matalajalkainen raakalainen ja jolla oli herkulesmaiset käsivarret ja leuka kuin verikoiralla.
»Etsin tohtori Bloodia», sanoi hän läähättäen.
»Kylläpä teillä on kiire», murisi Kent. »Mikä piru nyt on hätänä. Kaksoset, vai?»
»Oh, ei, ei. Minä en ote naimisissa, sir. Se koskee serkkuani.»
»Mikä sillä on?»
»Hän on sairastunut, sir.» Nuttall valehteli sen viittauksen mukaan, jonka Kent itse oli hänelle antanut.
»Tuolla on hänen majansa», Kent viittasi huolettomasti peukalollaan. »Ellei hän ole siellä, niin hän on jossakin muualla.» Ja hän lähti. Hän oli äreä, vastenmielinen karhu, valmiimpi ruoskan kuin kielen käyttöön.
Nuttall oli hyvillään, kun hän meni, ja pani merkille vielä suunnankin, jonne hän katosi. Sitten hän syöksyi aitaukseen, jossa hän pettymyksekseen totesi, että Blood ei ollut siellä. Järkevä mies olisi istuutunut odottamaan tietäen, että se oli varmin ja nopein keino lopultakin tavata tohtori. Mutta Nuttallilla ei nyt ollut järkeä. Hän kiiruhti jälleen ulos aitauksesta, mietti hetken mihin suuntaan lähtisi ja päätti vihdoin lähteä johonkin sellaiseen suuntaan, johon ei ainakaan Kent ollut mennyt. Hän pyyhälsi auringon paahtaman ruohokentän poikki sokeri-istutuksia kohti, jotka muistuttivat vankkaa kullankeltaista varustusta kesäkuisen auringon häikäisevässä loisteessa. Käytävät erottivat toisistaan valtavat kellankypsät sokeriruokoryhmät. Erään sellaisen päässä hän näki muutamia orjia työskentelemässä. Nuttall astui käytävälle ja juoksi heidän luokseen. He katsahtivat häneen tylsästi, kun hän meni heidän ohitseen. Pitt ei ollut heidän joukossaan, mutta hän ei tohtinut kysyä häntä. Hän jatkoi etsiskelyään kokonaisen tunnin juosten toiselta käytävältä toiselle. Kerran eräs päällysmies huusi hänelle tahtoen tietää, millä
asioilla hän liikkui. Hän vastasi hakevansa tohtori Bloodia. Hänen serkkunsa oli sairastunut. Päällysmies käski hänen mennä helvettiin tai ainakin pois istutuksilta, Blood ei ollut siellä. Jos hän yleensä oli jossakin, niin hän oli majassaan aitauksen sisällä.
Nuttall jatkoi matkaansa aikoen lähteä pois. Mutta hän lähtikin väärään suuntaan. Hän lähti sille puolelle viljelyksiä, joka oli kauimpana aitauksesta, tiheää metsää kohti, joka reunusti sokeriviljelyksiä. Päällysmies oli joko liian ylenkatseellinen tai liian laiska tukahduttavassa kuumuudessa viitsiäkseen oikaista Nuttallin erehdystä.
Nuttall meni summassa toiseen päähän käytävää ja pyörsi sitten nurkkauksen ympäri, ja siinä hän tapasi Pittin, lapio kädessä ja yksin hoivaamassa jotakin kastelukanavan tapaista. Pari puuvillaisia, väljiä ja risaisia housuja peitti hänet vyötäisiltä polviin asti. Niiden lisäksi hänellä ei ollut mitään muita verhoja kuin leveälierinen oljista punottu hattu, joka suojeli tropiikin hehkuvalta auringolta. Pittin nähdessään
Nuttall kiitti ääneen Luojaansa. Pitt tuijotti häneen, ja laivanrakentaja ilmoitti surullisen uutisensa vielä surullisemmalla äänellä. Summa siitä oli, että hänen täytyi saada Bloodilta kymmenen puntaa vielä samana aamuna, sillä muutoin he olisivat kaikki hukassa. Ja kaiken, mitä hän sai palkakseen tuskastaan ja hikoilemisestaan, oli kirous Jeremias Pittin huulilta.
»Kirottu hullu», sanoi orja. »Jos kerran etsit Bloodia, niin miksi tuhlaat aikaasi täällä.»
»En löydä häntä mistään», valitti Nuttall. Hän oli suutuksissaan huonon vastaanoton vuoksi, mutta unohti, että toisen hermot olivat kurjassa kunnossa tuskassa valvotun yön ja epätoivoisen aamun vuoksi. »Luulin että sinä…»
»Luulit kai, että minä voisin heittää lapioni tähän ja lähteä etsimään häntä sinun puolestasi? Niinkö sinä luulit? Hyvä Jumala, että meidän elämämme täytyy olla riippuvainen tuollaisesta pöllöpäästä. Tuhlatessasi täällä aikaa kuluvat tunnit! Ja jos joku päällysmies näkisi sinut täällä puhuttelemassa minua, niin miten selittäisit sen?»
Hetken seisoi Nuttall ääneti. Hän ei saanut sanaakaan suustaan sellaisen kiittämättömyyden vuoksi. Sitten hän räjähti.
»Kunpa taivas olisi suonut, etten koskaan olisi joutunut tekemisiin tämän asian kanssa. Ei koskaan. Minä toivoisin…»
Se mitä hän toivoi, jäi ainaiseksi salaisuudeksi, sillä sokeriruokoryhmän takaa tuli suurikokoinen mies keltaisessa taftipuvussa ja hänen kintereillään kaksi puuvillahousuihin pukeutunutta neekeriä, joilla oli piiskat kädessä.
Hän oli vain kymmenen jalan päässä, mutta pehmeässä maassa ei hänen askeleitaan kuulunut.
Herra Nuttall vilkaisi hurjana ensin oikealle ja sitten vasemmalle ja syöksyi sitten päätä pahkaa metsää kohti, tehden siten tyhmimmän ja epäilyttävimmän teon, minkä hän niissä olosuhteissa saattoi tehdä. Pitt voihki ja huokaili seisoessaan yhä lapioonsa nojaten.
»Hei siellä, seis!» karjui eversti Bishop pakenevalle ja lisäsi sitten kauheita uhkauksia, joihin hän sirotteli erinäisiä kaunopuheisia rivouksia.
Mutta pakenija jatkoi matkaansa eikä edes katsahtanutkaan taakseen. Hänelle jäi ainoaksi toivoksi se, ettei eversti Bishop ollut
ehtinyt nähdä hänen kasvojaan, sillä eversti Bishopin voima ja vaikutusvalta riittivät hyvinkin hirttämään jokaisen, joka hänen mielestään oli liikaa maan päällä.
Vasta sitten kun karkulainen oli kadonnut pensaikkoon, tointui viljelystenomistaja niin paljon vihaisesta hämmästyksestään, että muisti molemmat neekerinsä, jotka seurasivat hänen kintereillään kuin pari kahlekoiria. Se oli henkivartio, jota ilman hän ei koskaan liikkunut viljelyksillään sen koommin kun eräs orja oli pari vuotta takaperin hyökännyt hänen kimppuunsa ja ollut vähällä kuristaa hänet kuoliaaksi.
»Lähtekää hänen jälkeensä, senkin mustat siat», karjui hän. Mutta kun he lähtivät, pysähdytti hän heidät huutaen: »Odottakaa, asettukaa taakseni, piru vie.»
Hänelle välähti mieleen, että hänen ei tarvinnut lähettää neekereitään pakolaisen jälkeen saadakseen hänet käsiinsä ja selvittääkseen asiansa hänen kanssaan ja siten hukata ehkä koko päivää etsintään kirotussa metsässä. Siinähän oli Pitt, ja hän saisi kertoa, kuka hänen ujo ystävänsä oli ja mikä se asia oli, josta he niin salaperäisinä ja varovasti olivat kuiskutelleet, kun hän oli tullut häiritsemään heidän neuvotteluaan. Pitt saattoi ehkä kieltäytyä puhumasta. Mutta sen pahempi hänelle. Kekseliäs eversti Bishop tiesi tusinan keinoja — toiset niistä sangen huvittavia — joilla taivuttaa itsepäisiä vankikoiria.
Hän käänsi nyt orjaa kohden kasvonsa, joissa ilmeni sekä sisäistä että ulkonaista kuumuutta, ja hänen pienistä silmistään leimahti julma varmuudentunne. Hän astui askelen eteenpäin heilauttaen bambukeppiään.
»Kuka tuo karkulainen oli?» kysyi hän — pahaenteisen hyväntahtoisella äänellä.
Jeremias Pitt painoi päänsä alas ja muutti levottomasti paljasta jalkaansa nojaten lapioonsa. Turhaan hän haki mielessään muuta vastausta kuin sitä, joka kirosi James Nuttallin mielettömyyttä.
Sokerinviljelijän bambukeppi putosi nuoren miehen paljaille hartioille kirvelevän raskaasti.
»Vastaa minulle, koira! Mikä hänen nimensä on?»
Jeremias katsoi kookasta sokerinviljelijää synkin, miltei uhkaavin silmin.
»En tiedä», sanoi hän ja äänessä oli ainakin pieni tuntu sitä uhkaa, minkä lyönti, johon hän ei henkensä uhallakaan uskaltanut vastata, oli nostattanut hänessä. Hänen ruumiinsa ei ollut paljon tuntenut lyöntiä, mutta hänen sielunsa väänteli nyt tuskassa.
»Vai et tiedä? Kas tässä sitten, tämä varmaankin terästää muistiasi.»
Keppi heilahti taas. »Joko olet ajatellut hänen nimeään?»
»En.»
»Uppiniskainen, vai?» Hetken eversti odotti. Sitten raivo valtasi hänet kokonaan. »Jumaliste. Sinä hävytön koira! Aiotko kujeilla kanssani. Luuletko, että minun kanssani sopii leikitellä?»
Pitt kohautti hartioitaan, vaihtoi jalkaa uudelleen ja oli itsepäisesti vaiti. Harvat eleet ovat enemmän ärsyttäviä, eikä eversti Bishopin mielenlaatu ollut niitä, jotka tarvitsevat paljon sitä lajia. Hänessä
heräsi raivoava peto. Vimmaisesti hän nyt piiskasi noita puolettomia hartioita, säestäen joka lyöntiään herjauksilla ja rivouksilla, kunnes Pitt, jolle se oli enemmän kuin hän saattoi kestää ja jonka uinuva ihmisyyden tunto leimahti täyteen liekkiin, hyökkäsi rääkkääjänsä päälle.
Mutta samalla kun hän hyökkäsi, hyökkäsivät myös varuillaan olleet mustat. Voimakaslihaksiset ruskeat käsivarret kiertyivät musertavasti hänen hennon valkoisen vartalonsa ympäri, ja tuokiossa seisoi onneton orja voimattomana ranteet selän taakse hihnalla sidottuina.
Hengittäen raskaasti ja kasvot kirjavina katseli Bishop häntä hetkisen.
»Viekää hänet», sanoi hän sitten.
Pitkin käytävää, jonka molemmin puolin keltaiset, aina kahdeksankin jalkaa korkeat sokeriruokoseinämät kohosivat, työnsivät hänen mustat vangitsijansa Pitt-parkaa eteenpäin eversti Bishopin perässä, ja pelokkain katsein seurasivat hänen työssä ahertavat orjatoverinsa hänen kulkuaan. Epätoivo kulki hänen rinnallaan. Ne rääkkäykset, jotka häntä kohta odottivat, vaikka hän tiesikin, että ne olivat kauhistavat, eivät häntä niinkään paljon huolestuttaneet. Varsinainen syy hänen sieluntuskiinsa oli siinä varmassa vakaumuksessa, että heidän työläästi valmistamansa pakosuunnitelma tästä sanomattomasta helvetistä oli nyt aivan viimeisellä hetkellä mennyt myttyyn.
He saapuivat vihreälle kentälle ja kääntyivät paaluaitausta ja päällysmiehen valkoista rakennusta kohti. Pittin silmät katsoivat Carlisle-lahden ulapalle.
Kentältä oli hyvä näköala. Siihen näkyi vasemmalta linnoitus ja oikealta laivaveistämö pitkine vajoineen. Pitkin laivasillan sivua oli kiinnitetty muutamia matalia aluksia, ja Pitt tapasi itsensä ihmettelemästä, mikä niistä mahtoi olla se vene, jolla he nyt olisivat olleet kaukana merellä, jos heillä olisi ollut hivenenkään verran onnea. Hänen katseensa lipui surullisena tuota ulappaa kohti.
Väylällä, kokka rannikkoa kohti ja niin hiljaisen tuulen tuomana, että sinivihreä Karibian meren pinta tuskin väreili, tuli komea, punarunkoinen fregatti, Englannin merkit maston huipussa.
Eversti Bishop pysähtyi katsomaan sitä varjostaen silmiään lihavalla kädellään. Vaikka tuuli oli niin heikko, ei aluksella ollut muita purjeita levällään kuin etupurje. Kaikki muut purjeet oli koottu, ja siten näkyivät selvästi laivan rungon mahtavat ääriviivat korkeasta peräkannesta aina kullattuun kokkapuuhun saakka, joka loisti kirkkaana häikäisevässä auringonpaisteessa.
Niin hiljainen eteneminen tiesi kapteenia, joka tunsi huonosti nämä vedet, koska hän mateli eteenpäin niin varovasti ja luodaten tietään. Sellaisella vauhdilla kulkien aluksella oli vielä kokonainen tunti edessään, ennen kuin se tulisi ankkuroimispaikalle satamassa. Ja sillä aikaa kun eversti katseli sitä, arvatenkin ihaillen sen kauniita muotoja, vietiin Pitt kiireesti aitaukseen ja kiinnitettiin käsipuihin, jotka siellä seisoivat valmiina orjia varten, jotka olivat ojennuksen tarpeessa.
Eversti Bishop tuli pian perässä hitaasti heiluen käydessään.
»Kapinallisen roiston, joka näyttää hampaitaan isännälleen, täytyy oppia ihmistapoja vaikka selkänahkansa kustannuksella», oli kaikki mitä hän sanoi, ennen kuin alkoi piiskurin työnsä.
Se seikka, että hän itse omin käsin teki sen, minkä useimmat hänen asemassaan olevista miehistä olisivat itsekunnioituksenkin vuoksi jättäneet orjansa tehtäväksi, ilmaisee miehen suunnattoman petomaisuuden. Oli aivan kuin hän nauttien, aivan kuin tyydyttääkseen jotakin petoeläimen julmaa vaistoa, olisi ryhtynyt piiskaamaan uhrinsa päätä ja selkää. Pian oli hänen keppinsä hänen voimakkaista iskuistaan mennyt sälöille. Tunnette ehkä, miten kipeästi taipuisa bambu koskee, kun se on ehjä. Mutta käsitättekö sen hirvittävää vaikutusta, kun se on haljennut moneksi pitkäksi notkeaksi sälöksi, joilla kullakin on yhtä terävät särmät kuin veitsellä?
Kun eversti vihdoin väsyi ja heitti kädestään pätkät ja siimat, joiksi hänen keppinsä oli muuttunut, oli onnettoman orjan selkä niskasta vyötäisille saakka yhtenä pehmeänä lihamassana.
Niin kauan kuin Jeremias Pitt oli täydessä tajussaan, hän ei ollut päästänyt ääntäkään. Mutta sitä mukaa kuin kipu sääliväisesti turrutti hänen tuntonsa, painui hän eteenpäin tukkia vasten ja riippui nyt siinä avuttomana käärönä, hiljaa valittaen.
Eversti Bishop pani jalkansa poikkipuulle ja kumartui uhrinsa yli julma hymy karkeilla kasvoillaan.
»Opettakoon tämä sinulle asianmukaista nöyryyttä», hän sanoi. »Ja mitä sinun ujoon ystävääsi tulee, niin saat seistä tässä ilman ruokaa ja juomaa — ilman ruokaa ja juomaa, kuuletko? — kunnes suvaitset sanoa hänen nimensä ja asiansa.» Hän otti jalkansa poikkipuulta. »Kun olet saanut tarpeeksi tästä, niin lähetä sana minulle ja panemme sitten poltinraudat otsallesi.»
Sen sanottuaan hän kääntyi kantapäillään ja poistui aitauksesta neekerien seuratessa perässä.
Pitt oli kuullut hänen sanansa kuin unessa. Sillä hetkellä olivat hänen voimansa niin lopussa kidutuksen johdosta ja hänen epätoivonsa niin suuri, että hän ei enää välittänyt, elikö hän vai kuoli.
Mutta pian herätti hänet uusi laji tuskaa siitä osittaisesta tiedottomuudesta, johon kipu oli sääliväisesti hänet tuudittanut. Pylväät olivat avonaisella paikalla alttiina troopillisen auringon armottomalle hehkulle ja sen polttavat säteet valuivat nyt suoraan hänen silvottuun, vertavuotavaan selkäänsä, kunnes hänestä tuntui kuin tulen liekit olisivat sitä nuolleet. Ja pian siihen liittyi vielä kauhistuttavampi rääkkäys. Kärpäset, julmat Antillien kärpäset, laskeutuivat pilvenä hänen päälleen veren hajun viekoittelemina.
Ei ollut ihme, ettei nerokas eversti Bishop, joka niin hyvin tunsi keinot itsepäisten kielten irrottamiseksi, ollut katsonut tarpeelliseksi pitää varalta muita kidutuskeinoja. Koko hänen pirullinen julmuutensa ei olisi voinut keksiä Pittin tilassa olevalle ihmiselle kauheampaa kidutusta, sietämättömämpää kuin tämä, mistä luonto itse huolehti.
Orja väänteli kaakinpuussa, kunnes hän oli vaarassa taittaa jäsenensä, hän väänteli ja huusi kuoleman tuskissaan.
Tässä tilassa tapasi hänet Peter Blood, joka onnettoman orjan hämmentyneissä silmissä äkkiä näytti muuttuvan todelliseksi. Herra Bloodilla oli kädessään leveä palmunlehvä. Karkotettuaan sillä kärpäset, jotka ahmien söivät Pittin selkää, hän kiinnitti sen hienolla siteellä nuoren miehen kaulaan, niin että se suojeli häntä enemmiltä hyökkäyksiltä sekä kärpästen että auringon puolelta. Sitten, istuutuen maahan hänen viereensä hän taivutti kärsivän pään omaa olkapäätään vasten ja huuhtoi hänen kasvonsa kulhossa olevalla kylmällä vedellä. Pittiä värisytti ja hän huokasi syvään ja valittaen.
»Vettä!» ähki hän. »Vettä Kristuksen rakkauden tähden, vettä!»
Blood pani kulhon hänen vapisevien huuliensa eteen. Hän joi ahneesti, äänekkäästi eikä lopettanut ennen kuin oli juonut viimeisenkin pisaran kulhosta.
Jäähtyneenä ja virkistyneenä kylmästä vedestä hän koetti nousta istumaan.
»Selkäni!» huusi hän.
Herra Bloodin silmissä välähti oudosti ja hänen huulensa olivat tiukkaan puristetut. Mutta kun hän aukaisi ne, oli hänen äänensä viileä ja tasainen.
»Rauhoitu. Yksi asia kerrallaan. Sinun selälläsi ei tällä hetkellä ole mitään hätää, sillä minä olen peittänyt sen. Mutta minä tahdon tietää, mitä sinulle on tapahtunut. Luuletko, että voimme tulla toimeen ilman purjehdustaitoista miestä, koska sinä olet ärsyttänyt tuon Bishoppedon kimppuusi, niin että hän oli vähällä piiskata henkesi ulos ruumiistasi.»
Pitt nousi istumaan ja valitti taas. Mutta tällä kertaa hänen tuskansa oli pikemminkin sielullista kuin ruumiillista laatua.
»En luule, että tällä kertaa tarvitaan purjehduskelpoista ensinkään, Peter.»
»Mitä tämä merkitsee?» huudahti herra Blood.
Pitt selitti niin lyhyesti kuin taisi, millainen tilanne oli, pysähtyen ja huokaillen välillä.
»Minun täytyy mädäntyä tässä, kunnes sanon sen miehen nimen ja asian, joka kävi puheillani.»
Herra Blood nousi pystyyn ja murahti. »Piru periköön saastaisen orjanomistajan!» sanoi hän. »Mutta sen täytyy sittenkin onnistua. Hiiteen Nuttall! Maksakoon vakuutensa tai ei ja vastatkoon tiedusteluihin tai ei, vene on meillä joka tapauksessa ja me lähdemme, ja sinä tulet mukaan.»
»Sinä uneksit, Peter», sanoi vanki. »Me emme lähde tällä kertaa. Viranomaiset ottavat veneen takavarikkoon, kun ei vakuutta ole maksettu, vaikka Nuttall ei ahdistettaessa ilmaisisikaan koko suunnitelmaa ja hankkisi meille polttomerkkiä otsaamme.»
Herra Blood kääntyi poispäin ja katsoi tuskaisesti merelle, jonne hän niin palavasti oli toivonut pääsevänsä taas nauttimaan vapaudesta.
Suuri punainen laiva oli tullut koko joukon lähemmäksi rantaa. Hitaasti, majesteettisesti se oli tulossa satamaan. Pari venettä oli jo lähtenyt veistämöltä laskeakseen sen kylkeen. Siitä, missä Blood seisoi, saattoi nähdä messinkikanuunain välähdykset kokassa ja hän saattoi erottaa merimiehen kokkapuomilla, jossa tämä juuri veti ylös luotia.
Vihainen ääni herätti hänet surullisista mietteistään.
»Mitä pirua te täällä teette?»
Eversti Bishop palasi aitaukseen, neekerit vanavedessään.
Herra Blood kääntyi katsomaan häntä, ja hänen tummille kasvoilleen — jotka tosin nyt olivat paahtuneet kullanruskeiksi kuin
puoli-intiaaneilla — laski naamari.
»Mitäkö teen?» sanoi hän lempeästi. »Täytän velvollisuuksiani tietysti.»
Eversti, joka astui pari raivoisaa askelta lähemmäksi, huomasi kaksi asiaa: Tyhjän kulhon vangin vieressä ja hänen selkäänsä suojelevan palmunlehvän. »Oletteko rohjennut tehdä tämän?» Suonet sokerinviljelijän ohimoilla paisuivat kuin jänteet.
»Tottakai.» Herra Bloodin äänessä oli ikään kuin hämmästyksen sävy.
»Minä sanoin, että hän ei saa ruokaa eikä juomaa, ennen kuin minä määrään.»
Kahdeksas luku
ESPANJALAISIA
Uljas laiva, joka niin rauhallisesti oli lipunut Carlisle-lahteen väärän lipun alla, oli espanjalainen kaappari, joka oli tulossa maksamaan velkaansa rohkealle Rannikon veljeskunnalle ja kostamaan sen tappion, jonka Devonin ylpeys oli aiheuttanut kahdelle kultaa Cadiziin kuljettavalle laivalle. Sen laivan päällikkönä, jonka onnistui enemmän tai vähemmän vahingoittuneena päästä pakoon, sattui olemaan Don Diego de Espinosa y Valdez, joka oli espanjalaisen amiraalin Don Miguel de Espinosan veli ja sangen kiivas, ylpeä ja tulinen herrasmies.
Suuttuneena häviöstään ja koettaen unohtaa, että hän itse oli sen käytöksellään aiheuttanut, hän oli vannonut antavansa englantilaisille opetuksen, jonka he muistaisivat pitkän aikaa. Hän aikoi heikentää Morganin ja muiden merirosvojen voimia ja samalla tehdä rankaisuretken englantilaiseen siirtomaahan. Omaksi ja monen muun onnettomuudeksi ei hänen veljensä amiraali sattunut olemaan paikalla estämässä häntä, kun hän retkeään varten varusteli Cinco Llagasia San Juan de Puerto Ricossa. Hän valitsi retkensä määräksi Barbados-saaren, jonka luonnon tarjoama edullinen asema oli omiaan tuudittamaan sen puolustajat huolettomuuteen. Hän valitsi sen myös sen tähden, että hän tiedustelijainsa kautta oli saanut selville, että Devonin ylpeys oli purjehtinut sinne, ja hän kaipasi jonkinlaista runollista oikeutusta mihin verhota kostonsa. Ja hän valitsi lisäksi sellaisen ajankohdan, jolloin Carlisle-lahdessa ei ollut ainoatakaan sotalaivaa ankkurissa.
Hän oli onnistunut aikoessaan niin hyvin, että ei vähintäkään epäluuloa ollut herännyt, ennen kuin hän oli tervehtinyt linnaketta kahdenkymmenen kanuunan yhteislaukauksella aivan lyhyeltä matkalta.
Ja nyt näkivät nuo neljä mäeltä tuijottavaa miestä, miten kookas laiva hiipi eteenpäin suuren savupilven sisällä ja miten se nosti suurpurjeen lisätäkseen ohjaamiskykyään ja voidakseen kääntää toisen kylkensä valmistautumatonta linnaketta kohti.
Toisen yhteislaukauksen kumahtaessa eversti Bishop heräsi hämmästyksestään muistamaan, missä hänen velvollisuutensa oli olla. Alhaalla kaupungissa pärisivät rummut mielettömästi ja kuului kimakka torven ääni, ikään kuin vaaran uhka ei vielä olisi ollut tarpeeksi selvä. Barbados-saaren miliisin komentajana oli eversti
Bishopin paikka pienen joukkonsa johdossa linnakkeessa, jota espanjalaisten tykit juuri olivat ampumassa sohjoksi.
Muistaessaan sen hän lähti kaksinkertaisella vauhdilla kuumuudesta huolimatta sinne neekerien ravatessa hänen perässään.
Herra Blood kääntyi Jeremias Pittin puoleen. Hän nauroi julmasti.
»No nyt», sanoi hän, »voi sanoa keskeytyksen tulleen hyvään aikaan. Vaikka mitä tästä on tuleva», hän lisäsi sitten, »sitä ei tiedä pirukaan.»
Kun kolmas yhteislaukaus jylisi, otti hän maasta palmunlehvän ja asetti sen huolellisesti orjatoverinsa selkään.
Ja sitten saapui aitaukseen Kent läähättäen ja hikoillen ja hänen mukanaan korkeintaan pari tusinaa viljelyksiltä tuotua työmiestä, joista muutamat olivat mustia, mutta kaikki kauhun vallassa. Hän vei heidät matalaan, valkoiseen rakennukseen ja toi heidät heti, kuten näytti, takaisin aseistettuina musketeilla ja miekoilla, joista muutamat olivat varustetut olkavyölläkin.
Tällöin tulivat kapinavangit aitaukseen kaksi- ja kolmimiehisissä riveissä. He olivat jättäneet työnsä huomattuaan, ettei heitä vartioitu, ja haistettuaan että vallitsi yleinen sekasorto.
Kent pysähtyi kiireessä aseistetun joukkonsa marssiessa eteenpäin antaakseen sivumennen määräyksen orjille.
»Painukaa metsiin!» käski hän heitä. »Menkää metsiin ja pysykää siellä piilossa, kunnes tämä on ohi ja olemme pistäneet nuo espanjalaissiat.»
Sitten hän lähti kiireesti miesten jälkeen, joiden piti yhtyä niihin, jotka olivat kokoontuneet kaupunkiin vastustamaan ja tekemään tyhjäksi espanjalaisten maihinnousua.
Ellei herra Bloodia olisi ollut paikalla, olisivat orjat noudattaneet Kentin käskyä.
»Mikäpä kiire metsiin ja vielä tässä kuumuudessa?» sanoi hän. Hän oli heidän mielestään hämmästyttävän tyyni. »Ehkäpä ei tarvitse lähteä metsiin ensinkään, ja joka tapauksessa siihen on aikaa sittenkin, kun espanjalaiset ovat kaupungin herroja.»
Ja niin he jäivät siihen muiden sieltä täältä tulleitten lisäksi, yhteensä noin kaksi tusinaa — kaikki kapinavankeja — ja katselivat edulliselta paikaltaan kaupungissa raivoavan taistelun vaiheita.
Miliisi ja kaikki asekuntoiset saaren asukkaat vastustivat maihintulijoita raisun päättävästi, sillä he tiesivät, ettei mitään armoa annettu sille, joka hävisi. Espanjalaisen sotaväen häikäilemättömyys oli käynyt sananparreksi, ja Morgan ja L’Ollonais eivät pahimmoillaankaan ollessaan suorittaneet sellaisia hirmutekoja, mihin nämä Kastilian gentlemannit pystyivät.
Mutta espanjalaisten päällikkö tunsi tehtävänsä, jota ei suinkaan voinut sanoa Barbados-saaren miliisistä.
Saavutettuaan suuren voiton yllättäen tekemällä linnakkeen taistelukyvyttömäksi hän näytti pian, että hän oli tilanteen herra. Hän käänsi nyt kanuunansa sillan takana olevaa avonaista paikkaa kohti, jonne taitamaton Bishop oli järjestänyt joukkonsa, ampui miliisin verisiksi riekaleiksi ja suojasi maihinnousujoukkojaan, jotka soutivat kaupunkia kohti omissa veneissään sekä monessa niistä veneistä,
jotka liian hätäisesti olivat lähteneet suurta laivaa vastaan ennen kuin sen kansallisuus oli selvinnyt.
Taistelua kesti koko paahtavan kuuman iltapäivän muskettien rätinän ja taistelun melskeen tunkeutuessa yhä syvemmälle kaupunkiin, mikä osoitti että puolustajien oli koko ajan peräydyttävä.
Auringonlaskun aikaan oli kaksisataaviisikymmentä espanjalaista
Bridgetownin herroina, saaren asukkaat oli riisuttu aseista, ja kuvernöörin talossa ilmoitti Don Diego kuvernööri Steedille — joka hädissään oli miltei kokonaan unohtanut leininsä — ja häntä tukevalle eversti Bishopille sekä muutamille muille alemmille upseereille suurenmoisen kohteliaasti mikä oli pelkkää ivaa sen summan, jonka hän vaati lunnaiksi.
Sadastatuhannesta punnasta ja viidestäkymmenestä naudanpäästä lupasi Don Diego olla muuttamatta kaupunkia soraläjäksi. Ja sillä aikaa kun rakastettava ja kohtelias päällikkö sopi puoleksi halvaantuneen brittiläisen kuvernöörin kanssa näiden asiain yksityiskohdista, raivosivat espanjalaiset ryöstäen, juoden ja juhlien hirvittävään tapaansa.
Uskalikko kun oli, lähti herra Blood hämärissä kaupunkiin. Sen mitä hän siellä näki, on Jeremias Pitt, jolle hän sittemmin näkemänsä kertoi, laajassa päiväkirjassaan — josta suurin osa kertomustani on otettu — totuudenmukaisesti merkinnyt muistiin. En aio tässä kerrata mitään siitä. Se on kaikki niin mieltäkääntävää ja iljettävää, että tuntuu uskomattomalta, että ihmiset, olkoot kuinka turmeltuneita tahansa, saattavat vaipua niin syvälle eläimellisessä julmuudessa ja himokkuudessa.
Näkemänsä ajoi hänet heti nopeasti ja kalpeana tuosta helvetistä takaisin, kun hän äkkiä törmäsi yhteen tytön kanssa, joka silmät
hurjina ja tukka hajallaan hulmuten juoksi kapeata katua. Hänen
jäljessään juoksi nauraen ja kiroillen espanjalainen, jolla oli raskaat saappaat jalassa. Hän oli jo saavuttamaisillaan tytön, kun herra Blood arvaamatta joutui hänen tielleen. Tohtori oli anastanut miekan
eräältä kaatuneelta mieheltä vähän aikaisemmin ja aseistanut itsensä sillä kaikkien mahdollisuuksien varalta.
Kun espanjalainen pysähtyi hämmästyneenä ja vihoissaan, näki hän hämärässä kalpean miekanvälähdyksen, sillä herra Blood oli nopeasti paljastanut sen.
»Ah, perro ingles!» huusi espanjalainen ja hyökkäsi surmaansa kohti.
»Minäpä luulen, että olet kypsä tapaamaan Luojasi», vastasi herra Blood ja survaisi miekkansa miehen läpi. Hän toimitti tekonsa taitavasti, lääkärin ja miekkailijan yhteisymmärryksellä. Mies lysähti kokoon päästämättä huokaustakaan.
Herra Blood kääntyi tytön puoleen, joka seisoi huohottaen ja nyyhkyttäen ja nojasi seinää vasten. Herra Blood otti häntä ranteesta.
»Tulkaa», sanoi hän.
Mutta tyttö vastusteli koko painollaan. »Kuka te olette?» kysyi hän kauhuissaan.
»Odotatteko, että minun ensin pitäisi näyttää papinkirjani?» säväytti herra Blood. Kauempaa kulman takaa kuului askeleita samalta suunnalta, josta tyttö juuri oli tullut juostessaan pakoon. »Tulkaa», koetti Blood pakottaa tyttöä uudelleen. Ja tällä kertaa
huomattuaan ehkä Bloodin puhtaan englannin kielen ääntämisen lähti tyttö enempää kyselemättä hänen kanssaan.
He kiiruhtivat yhtä kujaa alas, toista ylös, tapaamatta onneksi ketään, sillä he olivat jo kaupungin laitaosissa. Vihdoin he pääsivät kaupungista ulos, ja herra Blood veti tyttöä, joka oli kalmankalpea ja melkein ruumiillisesti sairas, juoksujalkaa mäkeä kohti eversti Bishopin asunnolle. Blood kertoi hänelle lyhyesti, kuka ja mikä hän oli, ja sitten he eivät vaihtaneet sanaakaan ennen kuin pääsivät valkoisen talon eteen. Se oli kokonaan pimeä, ja se tuntui lohdulliselta. Jos espanjalaiset olisivat joutuneet sinne, niin se olisi ollut valaistu. Herra Blood kolkutti, kolkutti uudelleen, vieläkin kerran hän sai kolkuttaa ennen kuin tuli vastaus. Se kuului ikkunasta heidän yläpuoleltaan.
»Kuka siellä?» Ääni oli neiti Bishopin, hieman vapiseva tosin, mutta hänen se oli.
Herra Blood oli pyörtyä helpotuksesta. Hän oli kuvitellut mahdottomia. Hän oli luullut, että tyttö oli siinä helvetissä, josta hän itse juuri oli tullut. Hän oli arvellut, että Arabella-neiti oli seurannut setäänsä Bridgetowniin tai tehnyt jonkin muun tyhmyyden, ja oli värissyt kiireestä kantapäähän ajatellessaan, mitä tytölle mahdollisesti oli tapahtunut.
»Minä — Peter Blood», vastasi hän.
»Mitä te tahdotte?»
On kyseenalaista olisiko hän ensinkään tullut avaamaan ovea. Sillä näissä oloissa oli enemmän kuin luultavaa, että onnettomat orjat olivat nousseet kapinaan ja olivat siis yhtä vaarallisia kuin
