Crucible of struggle: a history of mexican americans from colonial times to the present era zaragosa
Visit to download the full and correct content document: https://textbookfull.com/product/crucible-of-struggle-a-history-of-mexican-americans-fr om-colonial-times-to-the-present-era-zaragosa-vargas/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant download maybe you interests ...
Love Canal : a toxic history from Colonial times to the present 1st Edition Newman
A History of Mexican Americans from Colonial Times to the Present Era
ZARAGOSA VARGAS
University of North Carolina, Chapel Hill
SECOND EDITION New York
Oxford University Press is a department of the University of Oxford. It furthers the University's objective of excellence in research, scholarship, and education by publishing worldwide. Oxford is a registered trade mark of Oxford University Press in the UK and certain other countries
Published in the United States of America by Oxford University Press 198 Madison Avenue, New York, NY 10016, United States of America.
For titles covered by Section 11 2 of the US Higher Education Opportunity Act, please visit www.oup.com/us/he for the latest information about pricing and alternate formats.
All rights reserved. No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted, in any form or by any means, without the prior permission in writing of Oxford Univers ity Press , or as expressly permitted by law, by license, or under terms agreed with the appropriate reproduction rights organization. Inquiries concerning reproduction outside the scope of the above shou ld be sent to the Rights Department, Oxford University Press, at the address above.
You must not circulate this work in any other form and you must impose this same condition on any acquirer.
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data
Names : Vargas, Zaragosa , author.
Title: Crucible of struggle : a history of Mexican Americans from colonial times to the present era/ Zaragosa Vargas.
Other titles: History of Mexican Americans from colonial times to the present era
Description: Second edition. I New York: University of North Caro lin a, Chapel Hill, (2017]
Identifiers: LCCN 2016025659 I ISBN 9780190200787
Subjects: LCSH: Mexican Americans--History I Mexican Americans--Social conditions. I Immigrants - -United States - -His tory I United States Relation s Mexico. I Mexico Relat ions United States.
Classification: LCC El 84 .M5 V343 2017 I DDC 973/.046872 dc23 LC record avai lable at https://lccn.loc .gov/2016025659
9 8 7 6 5 4 3 2 1
Printed by LSC Communications, Inc. , United States of America
For Zaneta, Lina, Marcel, and Margo
CON T E N TS
PREFACE Xii
ACKNOWLEDGMENTS xix
NE W T O T HI S E D IT IO N x.xi
A N O TE O N TE R MIN O L O GY xxi
Chapter 1 The Era of the Spanish N orthern Fr ontier to 1821 I
Spanish Institutions and Mixed-Race Society of the Northern Frontier 3
The Founding of New Mexico 8
Resisting Spanish Colonization : The Pueblo Revolt of 1680 11
Duty to the Crown and Church Fulfilled : The Spanish Reconquest of New Mexico 13
A Buffer Zone Against Expansion: Spanish Colonia l Texas 20
The Apache and Comanche Threat in Texas 22
The Condition of the Spanish Texas Colo ny in the Ea rl y Nineteenth Century 24
Guarding the West ern Periphery: Spanish Colonial Alta California 25
Mexican Independence Comes t o the Nor t hern Frontier 30
Conclusion 31
Ch apter 2 Life a n d Society in M exico's Northern Bord erla n ds, 1821- 1846 39
I n dian Rel ations on the Nor t hern Frontier After Mexican Independe nce 42
Men of the Plains: New Mexican Ciboleros and Comancheros 45
The Opening of Commercial Market s: The Taos Trade Fair and the Santa Fe Trail 46
Conflict in New Mexico : The 1837 Revolt 48
Tejano Life on the Texa s Frontier Under Mexico 50
The Never -Ending Indian Menace: Comanche Raids in Texa s 51
Th e G r owing Co nfli ct i n Texas w ith Mexico 52
The Drive for Texas Independence 54
Making Cal iforn ia Mexican 6 3
The California Missions : Making Ind ians Faithful and Industrious Christians 65
The Golden Age of California Ranching 67
The California -Era Revolts Against Mexican Ru le 70
Conclusion 72
Ch apte r 3 Mex ican Amer icans in the Era of War and American Wes t ward Expansion 80
The Southwe st on the Eve of the Mexican War 82
The Outbreak of Wa r 85
The Ameri can Occupation of Ne w Mex ico 86
Th e 18 47 Ta o s Revo lt Agai n st Am er ica n Occup a t ion of N ew M ex ic o 89
The American O ccupatio n of California 92
The Battles at Monterrey and Buena Vi s ta 95
The Enduring Paradox: The Treat y of Gu a dalupe Hid a lgo 101
Conclu sio n 106
Ch apter 4 Mex ican Americans from the 1850s to t he End of the Civil War 11 3
Mex ican Americans in the Post - conquest Southwest 114
The California Banditti Joaquin Murieta and Tiburcio Vasquez 12 0
Juan Cortina: Champion and Hated Villain of the Texas Border Region 124
Mexican Americans in the American Civil War 128
Mexican Americans in the Ind ian Wars 135
Conclusion 137
Chapters Mexic an A me ricans i n t h e Sout h west, 1870 to the E a rly Twen t i eth Century 14 4
The Mexican Americans of California 14 5
The Tejanos and Mexicans of Texas 14 6
Disenfranchising Tejano Voters as Political Strategy 151
The Mexicans of Arizona and Ne w Mexico 152
The United St ate s and the New Mexico La nd Grant s Question 156
Las Gorras Blancas and the Struggle to Protect Land Gr a nt s 158
Statehood for New Mexico and Arizona? 162
The New Sout h wes t Eco n omy a nd th e First Mo d ern Ph ase of Mexican Immigration to the United States 165
Tejano Freedom Fight ers: The Plan de San Diego 18 3
The Killing Fields of South Texas 185
Immigration from Mexico During t h e Years 1910 - 1920 188
Mexicans, World War I, and the 1920 - 1921 Depress io n 189
Mexican Immigration from 1920 to 1929 191
Mexican Los Angeles 192
Mexicans in the Rocky Mountain and Plains States 19 4
Mexicans in the Urb an Industr ial Heartland of the Midwest 19 5
Mexicans and Social and Cultura l Ch ange and Americanization 198
Mexican Mutualism and Fraternal ism 2 00
Conclusion 20 4
Chapter 7 The Mexican A m e ric an Struggl e fo r Lab or Rig h t s in the E ra of the Great Depression 21 2
The Plight of Mexicans in the Early Years of t h e Great Depression 214
The Repatriation Campaign Unfolds 2 16
Mexicans in the Era of the National Recovery Act 22 0
Mexican Women Workers Battle for Equa l ity 222
Mexican Coal Miners Wage War in Gallup 224
Tejano Struggles fo r Unionism in South Texas 2 27
Emma Tenayuca Brings Social Justice to San Antonio 's Mexicans 22 8
Th e 1938 St r ike b y San A n ton io's Peca n Sh ellers 229
The UCAPAWA Organizes Colora d o's Mexican Farm Wo rkers 231
Mex ic a n A m er ica n CIO Uni o ni st s Orga nize Lo s A n geles
a nd So u the rn Ca li fo rni a 231
Co n clus io n 2 3 5
Chapter 8 The Mexican American People in the World War II Era 241
Mexican Americans on the Eve of the Second World War 243
Justice Delayed: The Sleepy Lagoon Incident 248
Mexican Americans and the Sinarquista Menace 250
America's War at Home: The Los Angeles Zoot Suit Riots 251
Mexican American Gis on the Pacific and European War Fronts 253
Mexican Americans Fight Against Discrimination: The Case of Los Angeles 257
Mexican American Women War Workers 258
Braceros: The Mexican Contract Labor Program Begins 260
American Race Relations and Mexican Americans 261
Conclusion 263
Chapter 9 Mexican Americans in the Postwar Years, 1946-1963 270
Forgotten: The Status of Mexican Americans in Postwar America 272
Mexican Americans in the Early Postwar American Labor Movement 274
The Radicalism of ANMA 278
Mexican Americans and the CSO 279
Mexican Americans Caught in the Web of the Red Scare 282
Mexican Americans in the Dragnets of Operation Wetback and Operation Terror 284
Civil Rights Litigation by Mexican Americans 285
Don't Bow to the Powers That Be: Shifts in the Mexican American Rights Movement 288
Mexican Americans and the Democratic Party 290
Conclusion 294
Chapter 10 Mexican Americans in the Protest Era, 1964-1974 304
Viva La Huelga!-Gaining Ground for Farm Workers 307
The People's Choice: Reies Lopez Tijerina and the New Mexico Land Grants Movement 311
Cultural Nationalism and Community Control: The Crusade for Justice 316
A Search for Identity: The Chicano Student Movement 318
Righteous Discontent: The Chicana Women's Movement 321
Raza Si! Guerra Nol-The National Chicano War Moratorium 323
"Pardo n My En gli sh "-La Raza Un id a Par t y 329
Conclusion 332
Chapter 11 Mexican Americans at the End of the Twentieth Century 342
Mex ica n Am e ri c an s a n d Rea gan's " New M orn i ng in America" 345
"Tu Voto Es Tu Voz" (Your Vote is Your Voice): Mexican Americans and the Political Process 347
Mexican Americans and the Civil Wars in Central America 350
Unemployment, Drugs, Gang Warfare, and the 1992 Rodney King Riots 351
The 1986 Simpson-Mazzoli Act (IRCA), the English-Only Movement, and Propo sition 18 7 353
"Fight the Power": From the Bakke Deci sion to Proposition 209 357
Mexican America n W orkers O rganize 360
"NAFTA's Go nna Sha ft Ya": Mexic an Amer ic a n s and NAFTA 362
Latin o , a New Nat io nal Ident i ty, a nd Cont in ued Latin o Immigration 365
Concl u sio n 366
Chap t er 12 Latinos and the Challenges of the Twenty- First Century 375
Latinos and Increased Anti - immigra n t Act ivity
Aft er 200 6 378
Latinos Help Elect Barack Obama in 2008 379
Latinos Bear the Weight of Deportation 381
Latinos and th e Gre at Recession 385
Latino s and Health Care 388
Individual States Take on Immigration Reform 389
Latino s Sta nd up for Immigrant Rig hts 392
The Dreamers and Doers 394
Latinos and the 2012 Reelection o f Barack Obama 397
Latino s and Private Detention Center s 401
The Surge of Children from Central Americ a 403
Conclusion 405
INDEX 415
PREFACE
Th e broad d em ogr aph ic s hift i n t h e racia l a nd ethni c comp o s ition o f t he U.S . popu lat io n t hrough un p aralleled i mm igra t ion fr om Mex ico , C entral a nd South Am eric a , and the Spanish- sp eaking Ca ribbean h as r esulted in the Latinization of America. Latinos are a major political, economic, and cultural force who are changing the national identity of the United States. With its inclusive diversity, Latino culture is considered to be a prototype of a future American culture that has recast the pervading notion of a black and white America. Currently exceeding 55 million peopl e, Latinos have replaced African Americans as the nation's largest minority group. As the fastest-growing and youngest minority, Latinos are projected to make up 25 percent of the U.S. population by the middle of this century and they will have an even greater presence by century's end, when half of the U.S. population may be Latino. Despite this significant demographic reality, mainstream America knows relatively little about the history of Latinos. 1
Mexicans make up the vast m ajority of Latinos. As of 2013 about 34 6 million Mexicans make up two-thirds of the nation's Latinos, and their numbers are increasing faster than all other Latino groups. Mexicans are both the oldest settlers of the United States and the nation's largest and most recent immigrant arrivals M exican Americans have been helping to sh ape the nation since the late sixteenth century. At that time, men and women of mixed racial background helped colonize and settle the Southwest before the English colonization of North America. These ancestors of Mexican Americans shaped the regional landscape of the Southwest and in turn were shaped by it , in the process helping to define America's perception of the region. Mexicans today continue to fashion much of the social, cultural, political, and economic r e ality of the Southwest and other r egions that now include the South. The g rowing importance of this minority group on American so ciety c alls for a fresh as ses sment of Mexican America n history. By recognizing and understanding this history, we can counteract the relative historical invisibility o f the Mexican population , which ha s b een shunted off to the margin s of American history, and the profound resistanc e to reconceptualize thi s history.
Mexican American historiography emerged from and was indelibly marked and inspired by the political and social activism of the 1960s, which also influenced other approaches to historical writing. Seeking to provide innovative views of a long-misunderstood history generally neglected in accounts of America's past, Mexican American historians altered the focus of the new narrative to present the role of Mexican Americans as primary historical actors and determinants of Mexican American history. The outcome of this paradigm shift in Mexican American historiography was clearly a revised account that applied methods of the new social history that had an impact on these scholars. New studies written by Mexican American historians made substantive contributions to this contemporary American historical scholarship. 2 Historians of Mexican American history in the late 1970s and 1980s began a process of reinterpretation, all pointing the way toward the type of historiographical developments and research that emerged in the 1980s and the 1990s that reconceptualized the Mexican American experience in a broader context.
The new generation of historians has broadened and developed our knowledge of Mexican Americans in the United States. Books on urban life, labor, immigration, politics, and a host of other themes examine the Mexican American population in more detailed and innovative ways in addressing ethnicity, race relations, Catholicism, and other topics. 3 The twentieth century is the period to which Mexican American historians have turned; however, the late eighteenth and nineteenth centuries have been well served by the appearance of works in the field, some that pay more attention to American Indian and Mexican perspectives, for example. They evince the authors' awareness of the importance of this and other issues in the new borderlands scholarship. These histories, for example, trace the historical interaction among California Indians, Mexicans, and Anglos through the framework of relations of production and labor demands; examine the issues of sex, power, and gender in colonial New Mexico; or situate the U.S. - Mexico borderlands within a transnational perspective to explore national identity formation among the Spanish-speaking population in the years leading up to the Mexican-American War. 4 Mexican American historiography has increasingly incorporated gender as an analytical category in studies of the late colonial period and the nineteenth and twentieth centuries. Women historians provide a new interpretation of Mexican American history because they have investigated the roles of class, race relations, and sexuality in relations of power in this history. 5
Mexican American history continues to be influenced by the shifts and debates in the broader field of American history. The discipline is headed in varied and complicated directions as innovative methods and perspectives have surfaced, and established domains will be supplanted by other methodologies as more scholarship emerges. Most Mexican American historians are not engaged in writing about a separate historical experience but in integrating Mexican Americans into the broader study of the American experience .
With the exception of Carey McWilliams' lucid history North From Mexico, first published in 1949, there is a dearth of readable and comprehensive surveys of the history of persons of Mexican descent in the United States. 6 McWilliams,
an attorney, writer, activist, and editor of The Nation magazine, informed his readers what was being forgotten: the significant social and cultural contributions of Mexicans to the larger history of the American Southwest; their role in shaping the economy; the legal codes regarding mining, water, range lands, and community property that affected them; and their general survival on the frontier. Mexican culture was ignored, supplanted by a mythic Spanish heritage based on the memoirs of the Spanish-speaking elites that was used to romanticize a supposedly simple and virtuous pastoral past .7
In 1972, one of the first revisionist surveys published was Occupied America: A History of Chicanos by Rodolfo Acuna. 8 The most important aspect of Occupied America is its interpretative framework. The book begins in the period when the United States takes possession of the Southwest and reinterprets the life of the Mexican American community from this historical juncture to the 1960s (then the present day) as one of occupation. It traces the conquest of northern Mexico by the United States and the violation of the civil rights of Mexican Americans from the 1800s to the present, while providing an analysis of the class politics within the Mexican American community. Acuna basically carries forward the critical point made by McWilliams that Mexican Americans are the only ethnic minority other than Native Americans who were added to the United States by conquest and who were accorded treaty protection. While the provisions of the 1848 Treaty of Guadalupe Hidalgo were quickly forgotten, Acuna argues that the structure of colonialism was not. Instead Acuna contends that Mexican Americans, regardless of when their families entered the Southwest, are a colonized people. The agencies of the Southwestern states and the federal government serve the purpose of disenfranchising Mexican Americans and restricting them to relatively low social and political spheres. 9
Acuna's work is a detailed and moving history that laid the groundwork for a provocative recentering of Mexican American history. As noted, the field has been transformed dramatically in the more than three decades since the publication of Occupied America. These newer works provide a textured social critique and examine particular regions, eras, persons, or organizations in much more detail than can be done in a work as broadly defined as Acuna's Occupied America. 10
There is certainly ample room for an interpretative account of Mexican American history, especially one that rethinks its chronological conceptualization and integrates the latest and best available scholarship A sound knowledge of the distinct historical experiences of Mexican Americans, along with a clear understanding of the social, economic, and political variations among the regions of the Southwest, is necessary to accurately convey their contributions to the American experience. Crucible of Struggle : A History of Mexican Americans from Colonial Times to the Present Era attempts to present an informed assessment of Mexican American life from the Spanish colonial period to the twenty-first century that is national in scope.
The concept of this book emerged from my work on Major Problems in Mexican American History, when I first outlined the historical patterns I saw in Mexican American history. My work shares some of the same themes with the
continuing variety and depth of scholarship in Mexican American history, and it demonstrates as well the vitality and strength of this scholarship. As the title suggests, the Mexican American freedom struggle and how this theme has changed over time stands at the core of this synthesis. It examines how the 1836 Texas Revolt, the Mexican war, the Civil War, World War II, the Great Depression, the Chicano movement, and other important and epoch-making events all altered and shaped the context of the Mexican American struggle for equality and freedom. Crucible ofStruggle places the history of Mexican Americans directly in the mainstream of American history. The Mexican American experience cannot be understood without analyzing the long history of U.S. involvement in Mexico, from territorial expansion in the early nineteenth century to the North American Free Trade Agreement and immigration policy in the late twentieth and early twenty-first centuries. Thus Crucible of Struggle not only analyzes the nature of the Mexican American quest for equality and freedom but does so in the context of the larger economic and political changes in the United States.
Crucible of Struggle investigates the realities Mexican Americans confronted and in turn affected on myriad levels. It also celebrates the resolute spirit of a people in the face of overwhelming odds and the persistence of a community over the generations. The history that follows is meant to be suggestive rather than exhaustive or conclusive. I hope it will stimulate more research, further debate, and additional studies. Its relevance is far reaching in light of the recent demographic shifts that make Latinos the nation's fastest-growing population History has placed Latinos at center stage as the United States is forced to adjust to an ever-changing international order.
Crucible of Struggle emphasizes social, economic, and political history over cultural interpretation. In terms of organization, the book follows a chronological framework that covers a period of more than 400 years and sweeps through the colonial period and the nineteenth, twentieth, and twenty-first centuries in order to reinterpret the Mexican American experience. It addresses significant differences in the Mexican American experience between and within subregions of the Southwest. Little-known segments usually ignored or only briefly touched upon in the chronicling of Mexican American history receive special emphasis. The content and outlook shifts from period to period. The book attempts to balance detail with discussion of the themes that give an overall perspective and an integrated view of the whole Mexican American experience.
This book comprises twelve chapters, each reflecting the turning points in social, political, and economic relations and the dynamic forces that produced them. Each chapter is divided into subsections. Chapters 1 through 5 deal with the formative stages of Mexican life and society in the Southwest-the nature and consequence of Spanish colonialism and the themes of settlement and Indian resistance; the development of the northern frontier region during the transition from Spanish to Mexican and finally American rule, focusing on the shift of the economic production of mission lands to the native Californians through secularization; the social interactions among Mexicans, Indians, and entrepreneurs in the New Mexico territory who connected it to the United States through the
Santa Fe Trail; the encroachment upon Texas by the westward movement of Anglo slaveholders that culminated in the Texas Revolt of 1836; the Manifest Destiny ideology that led to expansion into California and culminated in the Mexican war and the disruptions and transformations of Mexican life caused by this war; Mexican Americans in the Civil War and relations with Indians; the rise of capitalist agriculture in the 1870s and 1880s; and agrarian protest and populism. Along with race relations there is a thematic emphasis on the effect of the railroad building in the late nineteenth century on the economics of northern Mexico and the United States and Mexican migration. It was at this time that Mexican migrants arrived as "birds of passage" intending to return to Mexico with newly acquired wealth but ended up remaining and sending for their family members.
Chapters 6 through 11 take up the themes of the first wave of Mexican immigration to the United States from the 1910 Mexican Revolution to the early Great Depression; the challenges Mexicans faced in the initial years, during which they arrived in large numbers and initiated community formation and adaptation in their new homeland; repatriations; the surge of union activism among mine, cannery, and agricultural workers emblematic of larger struggles already evident in the 1930s; the appeal of communism and the struggle against fascism; the domestic and overseas warfront experiences of Mexican Americans during World War II; the progress and achievements of Mexican Americans in their challenge of racial norms in the 1950s; the key issues of the Cold War and McCarthyism; the failure of President Johnson's Great Society to bring social and economy equality to Mexican Americans; the rise of Mexican American social protest movements in the 1960s and 1970s to secure full citizenship; Chicano movement ideology; mobilizing against the long and unpopular war in Vietnam; Mexican Americans and the culture wars and social polarization of the 1980s and 1990s and the struggle over affirmative action; and the ongoing process of globalization as embodied in the North American Free Trade Agreement, when the new rapid and intensive immigration from Mexico became noticeable. The final chapter, Chapter 12, considers the implications of the dramatic growth of the Latino population in the early twenty-first century. Chapter 12 discusses the years since 2000, with a focus on immigrant social movements and policy debates regarding immigration reform, and it confronts and discusses other contemporary issues facing Latinos of Mexican background. Throughout the book I have attempted to include and acknowledge the presence and contributions of women, whose lives have been underdocumented and need to be written into the history. Their many contributions have earned them the honor of remembrance.
Crucible of Struggle: A History of Mexican Americans from Colonial Times to the Present Era is thus a story of the denial of equality and freedom and the development of strategies by Mexican Americans for achieving these elusive goals. It is mindful of the earliest Spanish frontier but also rethinks the chronological conceptualization of Mexican American history by discussing and giving an up-to-date view of Mexican American history that reflects the state of current research.
NOTES
1. Joseph A. Rodriguez and Vicki L. Ruiz, "At Loose Ends: Twentieth-Century Latinos in Current United States History Textbooks," Journal of American History, Vol. 86, no. 4 (March 2000), pp. 1689-1699; Vicki L. Ruiz, "Nuestra America: Latino History as United States History," Journal of American History, Vol. 93, no. 3 (December 2006), pp. 655-672.
2. Albert Camarillo, Chicanos in a Changing Society: From Mexican Pueblos to American Barrios in Santa Barbara and Southern California, 1848-1930 (Cambridge, MA: Harvard University Press, 1979); Richard Griswold del Castillo, The Los Angeles Barrio, 1850-1890: A Social History (Berkeley: University of California Press, 1979); Juan Gomez-Quinones, Sembradores, Ricardo Flores Magan y El Partido Lib eral Mexicano: A Eulogy and Critique, revised edition (Los Angeles: Chicano Studies Center Publication, University of California, Los Angeles, 1977.)
3. George Sanchez, Becoming Mexican American : Ethnicity, Culture, and Identity in Chicano Los Angeles, 1900-1945 (Oxford: Oxford University Press, 1993); Stephen J Pitti, The Devil in Silicon Valley: Northern California, Race, and Mexican Americans (Princeton, NJ: Princeton University Press, 2003) ; David G. Gutierrez, Walls and Mirrors: Mexican Americans, Mexican Immigrants , and the Politics of Ethnicity (Berkeley : University of California Press, 1995); Neil Foley, The White Scourge: Mexicans , Blacks, and Poor Whites in Texas Cotton Culture (Berkeley: University of California Press, 1997); Roberto Trevino , The Church in the Barrio : Mexican American Ethno-Catholicism in Houston (Chapel Hill: University of North Carolina Press, 2006).
4. David Weber, The Mexican Frontier, 1821 - 1846 (Albuquerque: University of New Mexico Press, 1982); Douglas Monroy, Thrown Among Strangers; The Making of Mexican Culture in Frontier California (Berkeley: University of California Press , 1987); Ramon Gutierrez , When Jesus Came, the Corn Mothers Went Away: Marriage, Sexuality, and Power in New Mexico, 1500 - 1846 (Stanford, CA: Stanford University Press, 1991); James Brooks Captives and Cousins: Slavery, Kinship , and Community in the Southwest Borderlands (Chapel Hill: University of North Carolina Press, 2002); Andres Resendez , Changing Identities at the Frontier: Texas and New Mexico, 1800-1850 (Cambridge, UK: Cambridge University Press, 2004) .
5. Vicki L. Ruiz, From Out of the Shadows: Mexican Women in Twentieth-Century America (New York: Oxford University Press, 2008); Deena Gonzalez, Refusing the Favor: Th e Spanish -Mexican Women of Santa Fe: 1820 - 1880 (New York: Oxford University Press, 2001); Gabriela Arredondo, Mexican Chicago: Race, Identity, and Nation, 1916- 39 (Urbana: University of Illinois Press, 2008), among other studies.
6 North from Mexico was reissued in paperback in the late 1960s and was updated by Matt S. Meier in an expanded 1990 edition for Greenwood Press to cover the period from 1945 to 1988. The other three surveys are (1) The Chicanos: A History of Mexican Americans by Matt S. M eier and Feliciano Ribera (published in 1972 by Hill & Wang for its American Century Series, and reissued in 1993 as a second edition under the new title M exica n Am erican s/American Mexicans: From Conquistadores to Chicanos); (2) North to A z tlan: A History of Mexican Americans in the United States by Richard Griswold del Castillo and Arnoldo de Leon (published in 1996 by Twayne Publishers as part of its Immigrant Heritage of America Series); and
(3) Mexicanos: A History of Mexicans in the United States by Manuel G Gonzales (published by Indiana University Press in 1999).
7 For example, McWilliams notes that in 1900 , the Sons of the Golden West were asked for a list of prominent men in the history of Los Angeles When the list was submitted, there was not one Spanish name . An excellent account of Carey McWilliams' life and career is Peter Richardson's American Prophet: The Life and Work of Carey Mc Williams (Ann Arbor: University of Michigan Press, 2005).
8. Harper & Row produced a second edition of Acuna's survey in 1980 as Occupied America II. Harper & Row published a third edition of Occupied America in 1988 and a fourth in 2000, and Acuna readopted the chronological framework of the first edition.
9 In the preface to the third edition of Occupied America, Acuna tells us that this style of analysis was informed by contemporary critiques of more traditionally understood colonialism in Africa and Asia, especially Franz Fanon and Chinua Achebe
10 Published in 2014 by Harvard University Press, Mexicans in the Making of America by Neil Foley is a political history of Mexican Americans and Mexican immigrants in America from 1848 to the present. It is presented as a regional, national, and transnational struggle for full citizenship rights that considers the perspective of Mexico. The book's most interesting chapters on the bracero program, the Chicano movement, and the immigration debates of the late twentieth and early twenty-first centuries are familiar stories. Despite thematic continuity across decades, omissions mar Foley's book. The two-centuries-long Spanish colonial period receives only cursory treatment. Left out are the repatriation campaigns of the 1930s and the myriad problems faced by contemporary undocumented Mexican workers. Nor do we learn that the migrant flows across the border that originate in rural Central America make the problem of undocumented labor more complex than simply a U .S.-Mexico issue
ACKNOWLEDGMENTS TO THE SECOND EDITION
Ihave been helped greatly by many friends and colleagues without whom this book would not be the same They let me know how they use the book for teaching . I am especially grateful to Luis Leobardo Arroyo, Rudy D. Torres, and Marc S. Rodriguez.
In the community of scholars, I would like to mention all of those who have had a profound intellectual influence on me. I especially want to thank Alan M. Wald, David Montgomery, Nelson Lichtenstein, Eileen Boris, Gerald Horne, David G. Gutierrez, Ramon A. Gutierrez, David J. Weber, Robin D. G. Kelly, Pekka Hamalainen, Michael K. Honey, Linda Gordon, and Nancy MacLean. Others who deserve my thanks include Louis. A. Perez, Jr., Lloyd Kramer, Katherine DuVal, W. Miles Fletcher, Joe Glatthaar, Jacquelyn Dowd Hall, Jerma A. Jackson, Heather Williams, Ben Waterhouse, Katie Turk, and Lars Schoultz, in addition to my other colleagues and my friends at the University of North Carolina, Chapel Hill.
The archivists and staff who were particularly helpful with my research, and colleagues and friends who assisted me in procuring archival material and images that appear in this book, are as follows: Dr. Thomas Kreneck and Grace Charles, Special Collections, at Texas A&M University-Corpus Christi for their archival help with their expert and ready assistance in finding materials as well as obtaining the photograph of the Viva Kennedy club; Professor Ann Massmann of the Center for Southwest Research at the University of New Mexico for her assistance in navigating the Reies Lopez Tijerina Collection as well as arranging a meeting with the staff members who processed Tijerina's papers for the Center and offered valuable insights; Christine Marin and Neil E. Millican, Chicano Research Collection, Arizona State University, for their guidance in finding information and for prompt processing of my request for photographs from their rich collection; Dr. William Estrada for permitting me to use the photograph of Ernesto Galarza from his own personal collection as well as providing me fascinating historical background on Galarza the "barrio boy"; Katherine Reeve of the Arizona Historical Society in Tucson for obtaining a photograph of the Camp Grant massacre trial participants the day before her staff photographer lost his
job to state budget cuts and consequent staff reductions; Michael Hironymous of the Nettie Lee Benson Latin American Collection of the University of Texas, Austin, for his assistance in acquiring the Sons of America image and willingness to comb the Raza Unida Party archives for a photograph of this group's activities; Patrick Lemelle of the Institute of Texan Cultures as the University of Texas, San Antonio, for his helpfulness and sleuthing to find his archive's copy of a photograph of Gregorio Cortez when another major university, which was the primary repository for the photograph, could not; Daniel Kosharek of Palace of the Governors, Santa Fe, New Mexico; Michelle Frauenberger of the Franklin Delano Roosevelt Presidential Library in Hyde Park, New York; Victor Hotho of the Texas State Preservation Board; Clare Flemming of the Academy of Natural Sciences, Philadelphia; Susan Snyder of the Bancroft Library, the University of California, Berkeley; Carol Nishijima, Department of Special Collections, the University of California, Los Angeles Library; and David Nacke at the University of New Mexico.
A special thanks to photographer and longtime friend Harry Gamboa, Jr., for his expert aesthetic and ability to recognize when he is at the perfect place at the optimal time to take a shot that will be historically significant and included in this book.
I thank Oxford University Press freelance acquisitions editor Bruce Borland for originally inviting me in 2000 to work on this book. Thanks also to Oxford University Press reviewers Pablo Mitchell, Jerry Gonzalez, Maria Raquel Casas, Phil Martin, James B. Barrera, Ronald W. Lopez II, and the two anonymous reviewers for their critical and constructive reviews of my manuscript. At Oxford University Press I would like to thank former executive editor Brian Wheel, who gave me vital support, and so many encouraging words, from the beginning to the end of the formal publication process; production editor Christian Holdener for his expert laying out of this book; copyeditor Wendy Walker for her efficient preparation of this manuscript for publication; and the creative book cover and interior design by Todd Williams and Michele Laseau. I especially value the important and thorough work of my editorial assistant, Marissa Dadiw. Marissa was helpful in managing numerous details related to the images and the permissions, along with helping answer my questions as the publication process moved forward. I would like to thank my new editor, Charles Cavaliere. Many thanks to Jill Carson, Tili Sokolov, and the many people at Oxford University Press whose names I do not know who labored to convert my manuscript into a book.
Finally, and most of all, a very special thanks is due to my beautiful and loving wife S. Zaneta Kosiba-Vargas, who came into my life and changed me forever. Thank you for your unceasing love, companionship, and encouragement and for standing by my side all of these years . This book is dedicated to you, Zaneta, our gifted daughter, Lina, and our precious grandchildren, Marcel and Margo. Lina, you are so close to my heart. Marcel and Margo, each of your births marked my emotional rebirth and your special love was a source of inspiration in writing this book.
A new final chapter examines such issues as:
• Increased anti-immigrant activity after 2006
• The crucial role of Latinos in the election of Barack Obama in 2008 and 2012
• Increased border enforcement and d eportation in the wake of the U.S. Senate's failure to pass amnesty legi slation
• Latinos and the Great Rece ssion
• The role of individual states in immigration reform
A NOTE ON TERMINOLOGY
Therterminology varies from chapter to chapter and in some cases within a chapter The terms Tejano and Californio are u sed to designate persons of Mexican American and Mexican background in Texas and California respectively. Anglo is the term of usage in the Southwest both in the past a nd in present times. It functions much in the same way as the term white. I use the term Mexican when I want to emphasize a moniker whites use to define both US.born Mexicans and Mexican nationals. The term Chicano connotes political awareness or consciousness a nd refers to U.S. - born persons of Mexican de scent . As a final remark on t erminology, the term Latino is all-inclusive. It is used to refer to immigrants to the United States from Mexico, Central America, and the Spanish-spe a king Caribbean. Latino is used to reflect the shift in self-identification of the Sp anish-speaking population from Mexican to Latino, especially in Chapters 11 and 12. Otherwise I use the term Mexican American.
CHAPTER I
The Era of the Spanish Northern Frontier to 1821
The history of the inhabitants of Spain's vast northern fro ntier- the modern Southwest area of New Mexico , Arizona, Texa s, and California- unfolded within the context of the various rivalries among European colonial powers for control of North American trade, influence over the Indians, and possession of empires. Unlike England, France, or Russia, Spain's rivals in the Americas, the purpose of the Spanish entrada (entrance) into the northern frontier was to look for riches, with the religious conversion of Indians playing a secondary role. The Spanish era consisted of three periods. The first period of initial colonization lasted from the arrival of Juan de Onate in New Mexico in 1598 to the Pueblo Revolt of 1680. The second began with the reconquest of New Mexico in 1693 by Juan de Vargas and lasted to the inspection of the northern frontier by Visitador General Jose de Galvez in 1765 during the Bourbon Reforms. The third period was from the Bourbon reorganization of the northern frontier until Mexican Independence in 1821. By the early eighteenth century, Spa nish explorers had mapped most of the territory and established over 300 settlements, thereby extending Spain's presence in this vast region. 1
The desire of the Spanish crown was to establish permanent settlements on its northern frontier as buffers against European enemies and hostile Indians. Missions, presidios, and pueblos (towns) were the most important institutions. Spain's missionary impulse, developed through centuries of warfare, was longer lasting than for other European powers. Missionary efforts were designed to spread the Catholic faith in the heathen wilderness. As teachers, civilizers, and lawgivers, Spanish missionary priests imposed European culture on the Indians to make them loyal and obedient Christians. Known for their missionary work, the Franciscans preached to the Indians but also exploited their labor to the benefit of agricultural development as in Alta California, where the missions held most of the better land. In Texas, missions failed to convert Indians to the Catholic faith or produce many goods, the same shortcomings of the few missions established in the New Mexico province. Power struggles arose between religious and secular authorities on the northern frontier over their access to Indian labor
and commerce. Bound by notions of self-interest and religious conviction to protect the Indians, the Church deplored the excessive actions against them, especially Spanish soldiers raping Indian women. The fear oflndian rebellion fostered the Church's dependence on civil-military authority. The "harvesting of Indian souls" by the missionary priests and the Spanish states' costly and erratic pattern of Indian diplomacy eventually created for its colonists a condition of endemic warfare with several powerful Indian nations, among them the Comanche. By 1800, Spain had yet to overcome the Indian threat to its northern frontier settlements. 2
Imperial Spain regarded the northern frontier of New Spain (Mexico) as a territorial buffer zone between empires. Marginal to Spain's economic needs, the vast region was furthermore expensive to maintain. With its overall objective the colonization of lands for defensive purposes against its European rivals, Spain established an institutional presence in the northern frontier through the presidios. These frontier outposts became melting pot communities, owing to Spain's inability to adequately man them with soldiers and through the practice of Spanish males taking Indian and mixed -race spouses or negro (African) concubines. From these presidios militias made up of Spanish and Indian allies launched expeditions into the Indian strongholds resisting subjugation .
The settlers faced constant attacks by Apaches, Comanches, and other nomadic Indians who raided the frontier settlements or defended their territory from Spanish encroachment. The Spaniards took advantage of a royal decree that permitted the enslavement of unconverted Indians who made unprovoked attacks on Spanish colonists. Indian reaction to this imperial policy of colonization and slavery was resistance, and in the New Mexico province it produced the Pueblo Revolt of 1680. The bloody episode sealed the end to thirteen years of Spanish rule in the New Mexico province.
A succession of raids and counter-raids by Spanish colonists and their Indian allies rapidly developed into widespread warfare. This gave rise to retaliatory attacks whereby captives were taken and traded. The demand for captives intensified fighting between the nomadic Indian tribes, which the Spanish learned to exploit by purchasing captives from all groups The Spanish also used diplomacy in their dealings with the Indian tribes. Through the policy of peace by purchase put into effect in the late eighteenth century, the Spanish supplied Indians with food, clothing, and other items that they could only procure by raiding or trading captives. 3 Guided by their self-interests, the Indians of the northern frontier would ally with one or the other European rivals to leverage favors from them. Those who occupied the land for Spain on the northern frontier lived in small, isolated self-sufficient poblaciones (communities). The use of the soldier as colonist formed part of the Spanish colonization strategies to the early nineteenth century. Individual and communal la nd grants were rewards for service to the Spanish Crown, and the occupation of expansive lands was achieved by rancher-farmers. Colonists and Indians influenced one another in their techniques of hunting and warfare. Trade conducted between the New Mexican colonists and nomadic Indian tribes of the southern plains was a key activity during the la st decades of the eighteenth century. The commercial interests of
New Mexico's residents likewise structured and restructured relations and alliances with the area Indians with whom they traded. Because no mineral wealth was found to encourage population growth in such an inhospitable land, the northern frontier settlements grew slowly.
By 1800, the newly created United States was already the chief threat to New Spain's northern periphery. Bourbon Spain's confrontation with the United States meant a new series of crisis: disputes over the boundary with Florida, navigation on the Mississippi River, and competition for the loyalty of the Indians in the contested lands. Nonetheless, the northern frontier society that emerged was economically, socially, and politically diverse; it was a product of interactions among settlers, Indians, and foreign immigrants in which exploitation, power struggles, and cooperation over material and spiritual values unfolded. The regionally disconnected northern societies, islands of Spanish royal power beset by dangers, also showed a decided tendency toward defining themselves separately from and resisting control by New Spain, emphasizing individualism, self-reliance, dependence on one another, and the intermingling of races. 4 This is the frontier society the ambitious and expansion -minded Americans came upon as they made their way into the Southwest. Mexico City's lack of communication and control over the northern frontier made it difficult to provide the settlers protection from the Americans.
SPANISH INSTITUTIONS AND MIXED-RACE SOCIETY OF THE NORTHERN FRONTIER
Spain used three basic institutions to settle the northern frontier: the mission, the presidio, and the town, all focal points of Spanish civilized society. This was in contrast to central Mexico, where the Spanish developed an economy based on agriculture and mining using Indian tribute labor. The missions as a conquest institution allowed the Spanish to control and settle the northern frontier. In New Mexico, missions were built at the edge of Indian villages; in Texas, missions merged with settlements established around military presidios; and in Alta California, a mission was a self-sustaining community and the basic institution of settlement. The missions would operate for as long as it took to convert and civilize the Indians, duly estimated at ten years. 5 To achieve conversion to Christianity, priests used trickery, bribery, and force
Spanish settlers had little contact with the missions or priests because the missions' purpose was for full cultural and social reorientation of the Indian, achieved through promoting community life (congregaci6n). This implied a reorganization of the various Indian economies based on mission needs. The neophytes were taught to make wine, shoes, and candles; tan hides and make tallow; cultivate gardens, vineyards, orchards, and grain fields; and build aqueducts, dams, and reservoirs; and consequently the mission Indians learned carpentry and masonry to construct buildings. The Spanish brought Indian auxiliaries with them as aides in the civilizing of the Indians. As models, teachers, and colonists, the auxiliaries instructed the northern Indians in social life, work, and
minor political office holding. The Indians felt the oppressive, authoritarian character of the Catholic regime through punishment. Indeed, the mission priests unmercifully made regular use of every form of corporal punishment against recalcitrant Indians, including whipping posts, stocks, branding, mutilation, prison cells, and execution. 6 As an additional safeguard against rebellion, the Indians were forbidden to bear arms or ride horses. This legacy of brutality and harsh treatment of the Indians sears the Catholic missionary's humane image. Subjected to a state of hopeless servitude, the Indians believed the missionaries were the devil incarnate. Slavery to the Indians was annihilation, and they resisted Spanish incursion with rebellion.
Spain's vast, far-flung empire had many frontiers facing hostile Indians and European rivals, and thus it was never able to garrison all the danger flashpoints effectively. Based on the model for the protection of the mining areas of New Spain, the presidio or fort was the defensive arm of Spanish colonization. From the presidios full-scale military campaigns were launched against marauding Indians in the immediate area and far afield. In the eighteenth century the presidios eclipsed the missions as a dominant Spanish northern frontier institution. Manned by soldier-settlers, for the most part, the presidios gave rise to the towns of Santa Fe in New Mexico, El Paso and San Antonio in Texas, Tucson in Arizona, and Monterey, San Francisco, and San Diego in Alta California. 7
The new Bourbon administration that assumed power in 1707 was determined to centralize power in the Spanish monarchy. The status of the northern frontier changed dramatically after 1750 when Spain, pressed by growing foreign pressure, sought to strengthen and coordinate the defensive margins of its possessions to consolidate New Spain's northern presidia} line. A response to the Seven Years' War (1756-1763), the Bourbon Reforms in Spain's northern frontier provinces resulted in territorial expansion, political consolidation , increased defenses against foreign invasion, and economic growth through trade. In 1776, an office of commandant-general was set up to provide all the northern provinces with more effective government and better defense. 8 As its chief administrator, Teodoro de Croix strengthened the existing frontier fortifications, the new forts stretching from Texas to the California coast. New Mexico, an interior Spanish province, was left outside of this line of defense, though a garrison was established in this province.9
Duty on the dangerous and remote northern frontier was avoided and most troops were kept in Mexico City. Only when there was political turmoil or imminent foreign invasion were the presidios properly manned or reinforced. Forced conscription as a result was used to fill the ranks of the presidio soldiers; vagabonds, criminals, and Indians (kept in chains to prevent their escape) made up many of the militia companies formed by the Spanish. 10
Manning the military garrisons was difficult since manpower was in short supply. Just under a thousand soldiers and officers commissioned by the Spanish Crown served on the northern frontier. The presidio soldiers were veteran Indian fighters with prior experience at other presidios on Spain's northern frontier. Fifty-nine soldiers were assigned to the two presidios in Texas, half the force required by each fort. New Mexico had one garrison with 100 soldiers, but
a third of the men lacked military equipment. In Arizona less than a dozen soldiers manned the presidios at Tubae and Tucson . In Alta California, presidio s were established at San Diego (1769) , Monterey (1770), San Francisco (1776), and Santa Barbara (1782). Half the soldiers guarded the missions and the rest ser ved at presidios or presidia! towns. There were 400 soldiers in Alta California during the Spanish period, distributed among the four presidios and twenty-one missions. 11
Pre sidio soldiers faced long duty a ssignments, were poorly paid, and had little chance of promotion . Unhappy with their dut y, insubordination, de sertion, and othe r di sciplina r y problem s limited the soldiers' efficiency, a nd poor communication and little or no provision s further hindered defen se. 12 The poorly clad men had to purchase overpriced uniforms, horses , and weapons, for much of the money Spa in provided for its frontier defense wound up in the pockets of corrupt officials. Going month s w ithout pay, the hard-pre ssed soldie rs sold their guns and ammunition and as ked for permission to hunt , farm , and ranch to feed them selves and their fa mili es . Owing to tr y ing circum st ances, soldiers u sually exac t ed food and ra tions fr o m the frontier citizenry a nd s ome even re sorted t o stea li ng 13
The presid ios were an econ omic burden for t h e impoverished northern settlements because the civ il ian communit ies were required to provi d e the garrison soldiers and their families with food and shel ter. For example, the p ueblo of San Jose in nort hern Alta California, t h is province's fi rst Spanish c ivilia n sett lement , grew grain and vegetables to support the military outpo st at San Francisco as well as t he Sa n ta Clara mission. The pueblo of Los Angeles served a similar purpose. Twelve families had been recruited to raise crops and livestock for the four area presidios . 14
Santa Cl ara M i ssio n in 1849. CRtmr: Santa Clara Mission in 1849, Creator: Andrew P Hill, Photographer unknown, date of photograph, unknown, image no msc12.1 l : Serving the Intellect, image no.1.8 Collection Title: SCU General Photograph Collection -Mission Santa Clara Sketches & Paintings.
The small presidial communities such as San Diego, Santa Barbara, Monterey, San Francisco, Tucson, and Nogales did not develop into municipalities until after the end of the Spanish era. As a condition of owning land within a five-mile radius of a presidia, the settlers all along the frontier fought in campaigns against the highly mobile Indian raiders who swept through the country and were difficult to subdue. 15
The protection of the far-flung northern colonies against ascending Indian raids grew to depend upon an informal civilian militia recruited from the nearby ranches and towns who supplied their own weapons and horses. Owing to the severe shortages of guns and ammunition, and having adjusted to pioneer conditions, the volunteer forces frequently pursued and fought the Indians in their own way with bows and arrows and lances. The weary combatants showed themselves to be able soldiers, but there were not enough of them. The weak system of defense against raiding Indians, who struck quickly and without warning, contributed to the growing alienation of the northern frontier settlements from the government in Mexico City. 16 Nonetheless, the protection of homes and families, property, and the emergent sense of community encouraged settlers to volunteer as militia that included Indian allies. The promise of spoils, namely Indian captives who could be forced into service as ranch hands and servants, also served as an inducement.
The subjects of a strong and absolute monarchy, the pioneers had journeyed north with permission, were sent there by royal order, or were recruited by Spanish officials given authorization to open new lands for the Crown. Settlers went north with offers of land, seeds, tools, titles of nobility, exemption from taxes, and the promise of military protection. 17 Once on the frontier, the settlers could not leave or travel without official consent since settlement was part of a royal plan. Laws also governed land tenure, methods of irrigation, and the laying out of towns, and there were restrictions on trade with foreigners. Integrated into a social system that was an extension of the larger Spanish colonial society, the settlers essentially were captives of the Spanish Crown's bureaucracy. Moreover, New Spain was a society rigidly stratified by race and class.
At the top of New Spain's caste system were the peninsulares (Europeanborn Spaniards) and the creoles (Spaniards born in the Americas). Most administrative officials were peninsulares, while creoles dominated the political realm, the Catholic Church, and bureaucracies and owned land and mines. These upperclass Spaniards perpetuated income inequality and an authoritarian - paternalistic rule over a broad peasant substratum comprising mestizos (that is, people of mixed Indian, European, and negro blood). Miscegenation was known as mestizaje. The elaborate Spanish caste system distinguished sixteen kinds of mestizos. Mestizos were considered racially inferior, a low-status caste. While legally free, mestizos had to pay taxes and render military service. Throughout Spanish colonial America the term indio (Indian) had heavily negative connotations; it was a term of denigration and also one that suggested aggression. 18
In the Spanish Americas an individual's social status, wealth, occupation, and legitimate or illegitimate birth strongly correlated with his or her racial and ethnic origins. Mestizos together with negros, mulattos, afromestizos (African -Indians
Another random document with no related content on Scribd:
KUUDESKYMMENES VIIDES LUKU.
Verkallensa parani jälleen neiti Rudenschöld.
Hänen kirkkaat silmänsä eivät enään säikkyneet salamoita eikä liekkejä, vaan loivat lempeitä, alakuloisia säteitä ja hänen kalpeilla huulillansa oli tuskan ilmaus; — toivottomuuden tyyneys antoi hänen kauneudellensa ikäänkuin uuden leiman.
Se sääliväisyys, jota hän yleisössä oli herättänyt, ei ollut huikenteleva, menehtyvä tunne, ja se tekikin kaiken, lievittääkseen hänen kohtaloansa. Niinpä tuli eräänä päivänä kauppakollegion jäseniä sanomaan hänelle muistavansa, kuinka rakastettu hänen isänsä oli ollut sen pitkän aikaa, jonka hän oli ollut heidän esimiehenänsä, ja että he nyt halusivat toimittaa hänen onnettomalle tyttärellensä jonkinmoista helpoitusta onnettomuudessansa. Tämän johdosta olivat he, koska kehruuhuoneen kartano oli kauppakollegion oma, antaneet korjata ja sisustaa kaksi huonetta ynnä keittiön, jotka, ollen erääsen puutarhaan päin, olivat erillänsä vanki kopeista ja omalla käytävällä, johon iso rautaovi johti. Tämä oli avattava aamusilla ja suljettava ehtoisin, kun hän vaan antaisi lupauksensa, ett'ei käyttäisi väärin tätä vapauttansa; sillä muuten
tulisi hän antamaan heidät alttiiksi herttuan vihalle, koska tämä ei vielä tietänyt mitään koko toimesta.
Lupauksensa — oliko hänen kunniasanallansa enään minkäänmoista arvoa?
Heleä puna nousi Magdalenan kalpeille kasvoille.
— Niin, minä lupaan! — vastasi hän ilon ja ylpeyden tunteella; hän ei siis ollut kokonaan menettänyt luottamustansa.
Neiti Rudenschöld muutti nyt heti näihin huoneisin, joissa oli tuoksuavia kukkia akkunoissa ja pehmeitä peittoja laattialla. Jokaista huonekalua tarkasti hän erittäin, ja kyyneleet tulivat silloin hänen silmiinsä, — hänellä oli siis taaskin koti kauan puuttuneilla ja kaivatuilla mukavuuksilla sekä koristuksilla! Puutarhan käytävät olivat poratut, hedelmäpuiden lehdet putosivat kuihtuneina ja kellastuneina maahan ja syksyn tuuli puhalteli huoneiden nurkissa, kuitenkin kehoittaen: — ulos, ulos!
Niin, hän sai siis vielä kerran nauttia vapauden suloa… hän heitti huivin olkapäillensä ja riensi ulos! Kyyneleet valuivat yhä hänen poskillensa, hän pani ristiin kätensä, loi korkeuteen silmänsä, ja hänen kiitollisuutensa huokaus kohosi pilviä ja avaruuttakin korkeammalle.
Hänen huoneensa akkuna avattiin ja muuan ääni mainitsi hänen nimeänsä. Pentti oli tullut tänne, ja hymyillen heittäytyi Magdalena hänen rinnoillensa; seuraavassa silmänräpäyksessä sulki hänen vanhemman sisarensa käsivarret heidät molemmat. Pentti vei nyt Magdalenan juhlallisesti katetun pöydän ääreen, ja tämä tarjosi nyt ruokaa noille rakkaille vieraille, mutta hän voi töin tuskin käsittää kaiken tämän, mikä häntä ympäröi, olevan suloista todellisuutta.
— Minusta tuntuu ikäänkuin olisin pelastettu haaksirikosta lausui hän, tuntien yhtä suurta halua itkemään kuin hymyilemäänkin, — minä toivoisin vaan puutarha-aidan olevan poissa, jotta minä… Magdalena vaikeni äkkiä ja lisäsi pienellä huokauksella: — Juuri saatuamme, mitä tuskin olemme rohjenneet uneksiakaan, olemme heti valmiit toivomaan uutta… ei, ei, minä olen tyytyväinen, minä tahdon niin olla… ainakin tänään.
Pakinoiminen noiden kolmen sisaruksen kesken tuli yhä ystävällisemmäksi; lopulta syntyi kysymys, millä tavoin hänen velkansa maksettaisiin.
— Kaikki velat yhteensä ei nouse kuin hiukan yli tuhat riksiä… se ei ole suuri raha, mutta kuitenkin liian suuri kumpaisenkaan teidän maksettavaksenne, — lausui Magdalena, — ja minä olenkin keksinyt keinon, jott'en tarvitse vaivata ketäkään. Sinun, Pentti, tulee mennä Sofia Albertina-ruhtinattaren luokse, pyytämään minulle lupaa entisessä huoneessani olevien huonekalujen! ja tavaraini myymiseen.
Tämä esitys hyväksyttiin, ja jo pari päivää tämän jälkeen oli ruhtinatar antanut suostumuksensa; Pentti-kreivi pani nimensä Dagblad-nimiseen sanomalehteen painettavaan ilmoitukseen, jossa tämä myyminen julkaistiin.
Lukemattomia ostajia tuli saapuville, kaikki tavarat nousi kalliimpaan, kuin mitä olivatkaan arvoltansa, ja väki kilpaili saadaksensa jonkin nauhan, kukkasen, kengän tahi sormikkaan, jota hän oli käyttänyt. (73)
Vallan pitäjät eivät sekaantuneet tähän kauppaan. Saatuansa kostonhimonsa tyydytetyksi eivät he enään näkyneet etsivän
tilaisuutta hänen loukkaamiseensa; tähän vaikutti etenkin se sääliväisyys, jota hovi yhä häntä kohtaan tunsi, ja kaikkialla mainittiin mitä synkimmän mielialan vallinneen Drottningholm'issa sinä päivänä, jolloin neiti Rudenschöld seisoi kaakinpuussa Ritariholman torilla.
Ei ollut vielä kukaan unohtanut Magdalenan iloista luonnetta, eloisaa vilkkautta, avonaista, miellyttävää esiintymistä, suloisuutta, älyä eikä harvinaista kauneutta. Kaikkien silmäykset olivat tänä onnettomuuden päivänä suuttumuksella luodut Reuterholm'iin, eikä herttuatarkaan ollut voinut pidättää kyyneleitänsä. Sofia Albertinaruhtinattaren kerrotaan, huolissansa siitä julmuudesta, joka alensi hänen veljensä arvoa, kieltäytyneen tulemasta päivällispöytään. Hovineiditkin olivat osoittaneet Reuterholm'ille peljästyksen sekaista kammoa. Herttua näkyi katuvan suosikkinsa kostonhimon noudattamista, ja hänen sanottiin näyttäneen kylmäkiskoiselta sekä nolostuneelta. Päivällisajan kerrottiin olleen erittäin tukalan.
Herttuatar ynnä hovineidit olivat ruvenneet itkemään ja hymyillen kuiskailivat he keskenänsä Reuterholm'in joutuneen samanlaisen rangaistuksen alaiseksi, kuin sekin oli, jonka hän oli antanut neiti Rudenschöld'in kärsiä. (74)
Herttua-hallitsijan puoliso meni vihdoin niin pitkälle myötätuntoisuudessaan neiti Rudenschöld'iä kohtaan, että hän toimitti paronitar Ehrenkronan pyytämään hänelle jotakin muistoa Magdalenalta, joka heti lähetti hänelle vanhan ajan tapaan valmistetun, Minervan päällä koristetun sormuksen.
Tämä pieni tapahtuma tuli vihdoin hallitsijan korville, ja hän kysäsi herttuattarelta kaikkein läsnäollessa, oliko se totta, ja uskalsiko hän todellakin pitää sormessaan tätä sormusta.
— Tässä se on, — vastasi herttuatar teeskentelemättä; — enpä todellakaan voi käsittää olevan mitään rikoksellista, että omaan muiston sellaisesta henkilöstä, jota suosin, joka on onneloin ja jota aina tulen kaipaamaan.
Reuterholm loi nyt herttuaan käskevän silmäyksen, ja seuraten puolisoansa syrjähuoneesen, puhutteli hallitsija häntä suosikkinsa läsnäollessa sellaisella tylyydellä, että hän rupesi mitä katkerimmasti itkemään.
Tätä ja monta muuta tarinaa kerrottiin hovista, mutta huolimatta kaikesta sääliväisyydestä yhteiskunnan ylhäisimmästä alhaisimpaan kerrokseen saakka, sai neiti Rudenschöld kuitenkin viettää kaksi vuotta vankeudessansa, ilman että minkäänmoista vankeuden lieventämisen käskyä korkeammasta paikasta annettiin ja saamatta nähdä keitään muita paitsi sukulaisiansa. Hänen veljensä ja sisarensa, jotka asuivat Tukholmassa, eivät karttaneet minkäänmoista ilmaa, käydessänsä jalkasin tuon pitkän matkan häntä tapaamassa, ja tämä sisar, joka huvitusten ja erhetysten päivinä oli ollut häntä kohtaan ankarin, tuli nyt uskonnon lohdutuksella lieventämään hänen murhettansa.
Myöskin kävivät muutamat herttuan hoviväestä, kuten hänen palvelusta tekevä upseerinsa, Adlersparre, kamariherra, kenraali Löwenhjelm, tallimestari Rothlieb y.m. häntä tervehtimässä huolimatta siitä vaarasta, jolla herttuan vihastuminen heitä uhkasi.
Nämät eivät kuitenkaan olleet ainoat ystävyyden osoitteet, vaan hän sai tuta lukemattomia sääliväisyyden todistuksia. Niinpä lähettivät leipurit hänelle joulu-iltana isoja, hienoilla leivoksilla täytettyjä vasuja, teurastajat lihaa ja höystekauppiaat kaikellaisia
mauksia, lukuunottamatta monta muuta joululahjaa, mitä miellyttävimmillä kuvauksilla.
Toisen vuoden lopulla oli kuitenkin yleinen sääliväisyys vaikuttanut herttuankin mielialaan. Hän lähetti lähettämistänsä sanoja neiti
Rudenschöld'ille, luvaten päästää tämän vapaaksi, jos hän tyytyisi siihen, ett'ei hän enään saisi takaisin nimeänsä eikä oikeuksiansa.
Todella olikin Magdalenasta yhdentekevää, nimitettiinkö häntä neiti
Rudenschöld'iksi tahi Magdalena Charlotta Kaarlontyttäreksi; mutta koska hänen myöntymistänsä tähän asiaan vaadittiin ikäänkuin jonakuna häväistyksenä, vastasi hän:
— Täydellisettä hyvityksettä en lähde vankeudestani, jossa muussa tapauksessa olen päättänyt kuolla.
Vihdoinkin heinäkuun 24 päivänä v. 1796 antoi hänelle
Reuterholm'in kirjuri, Edman, herttuan täydellisen hyvityskirjeen, joka lahjoitti hänelle korvaukseksi siitä, mitä hän oli hävinnyt palkassa ja eläkerahoissa, erään maatilan Gotlannissa, johon hänen tulisi siirtyä, sekä elämänsä tarpeesiin kuudensadan riksin eläkerahan.
Neiti Rudenschöld pyysi kirjurin sanomaan herttualle kiitoksia, mutta lausui ennen tahtovansa kerjätä, kuin mennä Gotlantiin, jos ei hänelle siellä suotaisi täydellistä vapautta.
Tätä hänelle tosin ei ollut aijottu antaa; mutta herttua-hallitsija, joka ennen tuon nuoren kuninkaan täysi-ikäiseksi tulemista mielellään halusi sovittaa liiallista ankaruuttansa, näkyi nyt olevan taipuvainen täyttämään tämänkin pyynnön, ja annettuaan kirjallisen lupauksen, ett'ei hän lähtisi saaresta kuninkaan luvatta sai neiti Rudenschöld nyt vapautensa.
Herttuan omistama laiva oli laitettu reilaan, ja siihen vietiin nyt
Magdalena suorastaan vankeudesta.
Laivalla oli Pentti häntä vastaanottamassa.
— Minä lähden mukaasi, Magdalena, — lausui hän, — olen onnistunut saamaan luvan siihen.
Lukemattomat ajatukset johtuivat nyt hänen mieleensä, seisoessaan siinä nojaten veljensä käsivarteen. — Hänen nuoruutensa päivät eivät tulisi enään koskaan vapaudenkaan mukana palajanaan eikä hänen lemmenunelmansa enään milloinkaan tulisi heräjämään hänen mielikuvitelmassansa; muserretulla sydämellä oli hän tuntenut tulleensa unohdetuksi siltä, jonka oikuille hän oli uhrannut rauhansa ja menestyksensä. Hänen sielunsa pyhin tunne oli tallattu lokaan, tahrattu ja halveksittu; mutta sitä ei oltu voitu tukahuttaa, ja puhdistettuna maailman saastaisuudesta, maallisista himoista ja kiihkoista oli sillä nyt Armfelt'in menestys ainoana harrastuksena.
Aallot nousivat korkealle ja pirskoittivat valkoista vaahtoa laivan etukeulaan, nopeat tuulet pullistivat purjeet, ja laiva, joka vei Magdalena Rudenschöldin niiltä seuduilta, joissa hän oli riemuinnut sekä kärsinyt, kiiti yhä kauemmaksi.
VIIMEINEN LUKU.
Oli kylmä huhtikuun päivä. Sade valui virtana kaduilla, joilla myrsky riehui, käänsi nurin sateenvarjot ja pieksi akkunoita sekä tuiverteliihe vinkuen ilmassa, yhtä nopeasti palataksensa, ja missä se vaan reutoeli, syntyi uusia vaurioita sekä meuruamista.
Eräässä Etelämalmin lähellä olevan kadun varrelle rakennetussa asumuksessa seisoi hyvästi sisustetussa huoneessa muuan solakkavartaloinen nainen, mustiin puettuna; hänen hienot kätensä peittivät hänen kasvojansa, ja siinä asemassa, johon hän oli hieman kumartanut päänsä, oli ikäänkuin kuvapatsaan liikkumattomuutta.
Hänen lähellänsä istui sohvalla Itägötlannin herttua, joka sääliväisyydellä silmäili tuota heiveröistä naista, lausuen puoliääneensä:
— Olen pahoillani, että minun tervehtimässä käyntini näin on häirinnyt teitä, neiti Rudenschöld.
— Minä olen niin tottumatoin näkemään entisiä ystäviäni, — vastasi hiukka huoahtaen neiti Rudenschöld, joka nyt kääntyi
Fredrik-ruhtinaasen: — Niin, minä olen ollut yhteiskunnan hylkäämällä, ja yhteiskunta ei tule koskaan tätä unohtamaan yhtä
vähän kuin itsekään voin unohtaa kärsimyksiäni! Olen saanut hyvitystä (75) kuten sanotaan, mutta voiko mitään hyvitystä olla moiselle häväistykselle kuin minun? Suokaatte anteeksi sanani, teidän korkeutenne, mutta minun mielessäni on ikuisen murheen aihe, ja jokainen muistutus entisyydestä herättää minussa yhä uutta tuskaa!
— Minun sääliväisyyttäni, neiti Rudenschöld eivät voi mitkään katkerat sanat ehkäistä. Olen tullut tänne puhumaan teille nykyisyydestä; olen tullut tuomaan teille mieluisen uutisen.
— Mieluisen uutisen! — kertoi neiti Rudenschöld. Hänen kalpeille kasvoillensa ilmestyi ilon vilahdus, hymyily, aukaisi hänen huulensa ja loi suurempaa kirkkautta hänen silmiinsä. Mielen muutteella, joka antoi vilkkautta ja suloa hänen jokaiselle eljeellensä, lisäsi hän:
Jos sallitte, teidän kuninkaallinen korkeutenne tulee tämä uutinen olemaan ikäänkuin jälkiruokaa meidän puheellemme, ja tämä saattaa olla tarpeellinenkin. Minä arvaan ja aavistan tärkeitä syitä teidän kuninkaallisen korkeutenne tänne tulemiseen.
— Kentiesi, — vastasi ruhtinas, leikitellen hämillänsä sohvan ripsuilla. — Toivon teidän käsittävänne minun suurta ystävyyttäni, lisäsi hän, — käsittävänne sitä suurta suosiota, jota teitä kohtaan tunnen! Noh, niin, te voitte siis päättää, kuinka suurta suuttumusta tunnen, huomatessani, että teiltä tahdotaan riistää sitä yleistä sääliväisyyttä, jonka teidän onnettomuutenne on herättänyt.
— Teidän korkeutenne tarkoittaa minulle hyvää… puhelkaamme siis tyynesti! Nämät sanat lensivät Magdalenan huulilta, hän hengitti lyhyeen, ja hänen sinisissä silmissänsä oli kimaltava loisto. Hetken vaijettuansa lisäsi hän: — Millä tavoin tahdotaan minulta siis riistää tuota yleistä sääliväisyyttä?
— Teistä kuiskaellaan… sanalla sanoen… teistä kuiskaellaan, että… että te ette olekaan katuvainen Magdalena.
Tuo nuori nainen säpsähti; loistavin silmin ja heleä puna poskillansa silmäili hän ruhtinasta hetkisen.
Siis kohtaa minua häväistys toisensa perään! — huudahti hän puristaen ristiinpantuja käsiänsä kovasti toisiinsa ja hän jatkoi kiivaudella: — Luulinpa olevani, kärsittyäni rangaistuksen valtiollisista rikoksistani, kyllin rangaistu. Luulinpa lempeni, rikoksellisen, mielettömän lempeni näyttäneen siksi uskolliselta, ett'ei kukaan kunniallinen ihminen olisi uskonut noita turhia juoruja, joita ilkeys vielä huviksensa minusta levittelee. Luulinpa jo hairahduksenikin suojelevan minua niin kauheasta epäluulosta.
— Te olette kehoittaneet meitä juttelemaan tyynesti… noh, neiti Rudenschöld, koettakaamme niin tehdä! Ei ole epäilemistäkään, ett'eivät teidän vainoojanne, joiden kostonhimo vielä ei ole tyydytetty, ole tätä huhua levittäneet.
— Niin, niin, siten se on, — lausui Magdalena, — niin se mahtanee olla!
— Olen kauan epäillyt, tulisiko minun puhua teille tästä arasta asiasta, vai ei… Surujen ja murheiden matkaansaattaminen on minusta vastenmielistä. Mutta ystävyyteeni sekä niihin tunteisin, joita minulla muinoin oli teitä kohtaan, soveltuu, että koetan pelastaa teidän kunnianne niistä ilkeistä hyökkäyksistä, joita, salavihkaan tehtyinä, kerrotaan ja… ja…
— Uskotaan, — lisäsi Magdalena katkerasti.
Sitte tuli vaitiolo, tuskallinen vaitiolo, jonka muutamaa silmänräpäyksen kuluttua Fredrik-ruhtinas keskeytti:
— Matkustakaa täältä pois, neiti Rudenschöld, — lausui hän.
Olen kerta sanonut naisten, jotka eivät ole arvolliset irroittamaan teidän kengännauhojannekaan, huvitteleiksevan teitä tuomitsemalla, ja he eivät pidä teitä semsemmoisena kuin te olette, vaan semmoisena, kuin he luulevat teidän olevanne. Ei mitkään vastaväitteet, ei ritarillisinkaan puolustus voi kumota sellaista hylkäämistuomiota; niin puolustus tulisi ennemmin vahingoittamaan kuin hyödyttämään teidän asiaanne. Teidän avonaista luonnettanne eivät teeskennellyt virnakot tule koskaan käsittämään: sitä tulee jokainen naurettava keikailija pitämään kehoituksena hänen rohkeimpiinkin aikeisinsa. Suokaatte anteeksi, että puhun teille näin peittelemättä ja että vielä kerran sanon teille: matkustakaa täältä pois, neiti Rudenschöld!… Lähtekäätte asumaan esim. Parisiin; minä olen kirjeenvaihdossa erään siellä asuvan ystävätärenne kanssa ja minä tulen kirjoittamaan tästä asiasta hänelle, hän saattaisi tulla teille hyödylliseksi… Se on nuori nainen, kylläksi jalo teitä käsittämään, minä tarkoitan tuota nerokasta rouva Staël'ia… Hänen mieheltänsä olen saanut tiedon siitä suosiosta, jota hän onnettomuutenne johdosta teitä kohtaan tuntee.
— Ei, ei, teidän korkeutenne, minä en voi matkustaa pois, en voi temmata itseäni irti täältä!
Tietäkäätte, ett'en voi lähteä, ennenkuin olen sopinut äitini kanssa. Hän ei tahdo minua nähdä eikä ole minua nähnyt näinä pitkinä viitenä vuotena, jotka ovat kuluneet, sittekun… tuo kauhea, jonka muistatte, tapahtui!… Miksi luulette minun palanneeni tänne Gotlannista? Minä olen häntä etsinyt ja hänen edessänsä itseäni
nöyryyttänyt… mutta hän ei voi suoda anteeksi, hän ei voi leppyä, ja onhan hänellä syytä ollakin ankara! Minun Armfelt'ille kirjoittamieni kirjeiden julkaiseminen on häpeä, jota hän ei koskaan voi unohtaa.
— Mutta hänen päätökseensä olla teitä näkemättä sanotaan olevan tykkänänsä toisellaiset syyt… Niin, neiti Rudenschöld, olenpa omilla silmilläni lukenut erään kälyni kirjoittaman kirjeen veljelleni, jossa hän sanoo uusien hairahduksien laajentaneen teidän ja teidän äitinne välillä olevaa juopaa.
— Södermanlannin herttuatarko… tankkasi Magdalena masennettuna — herttuatar… ja tämä…
— Charlottan kertomuksiin ei ole aina luottamista, sillä hänen vilkas luonteensa eksyttää häntä niin helposti; nämät sanat vastasin veljelleni ja lisäsin: Mitä tähän uutiseen tulee, tiedän varmuudella sen johtuvan erehdyksestä, sillä neiti Rudenschöld'in ja hänen äitinsä väli on mitä parahin.
Magdalenan silmäykset kiintyivät kysyväisinä ruhtinaan kalpeihin kasvoihin, joita nyt elähytti lempeä hymyily, ja hän lausui vitkallisesti:
— Siis on teidän korkeutenne minua hyödyttääksensä…
— Lausunut ainoastansa totuuden, — keskeytti ruhtinas.
Magdalena, teidän äitinne ikävöi teitä nähdäksensä… ja minä olen kylliksi onnellinen saadessani sitä teille ilmoittaa.
— Teidän korkeutenne! — Magdalena oli tarttunut ruhtinaan kumpaankin käteen, hänen huulensa värisi, ja heikko puna nousi hänen poskillensa. Tämän on siis teidän korkeutenne tehnyt minulle,
— jatkoi hän, — ei, minun ei sovi valittaa, sillä niin katkerat kuin
elämäni kokemukset ovat olleetkin, olen kuitenkin löytänyt todellisen ystävän!
— Meidän tiemme menevät nyt eri suunnille — jatkoi herttua hetken vaijettuansa. — Ja matkustattehan te todellakin pois, Magdalena? Kaukana täältä ja toissijaisissa oloissa sekä toisissa seuroissa tulette te saavuttamaan rauhan… ei, älkää pudistelko päätänne teidän on etsiminen ja te tulette saavuttamaan rauhan… suokaatte minun kuitenkin niin arvella! Riehakkaat huvitukset eivät enään ole teitä varten, vaan hiljainen, huomaamatoin elämä tulee antamaan teille sitä levollisuutta, jota te niin hyvin tarvitsette.
— Niin, teidän korkeutenne, yksin oleminen on tarpeellinen minun rauhalleni, se ainoastansa voi pysyttää mieltäni tasapainossa. Ei kukaan, joka tuntee minut sekä minun kohtaloni, voinee ihmetellä, että olen oppinut inhoamaan seuraelämän turhia huveja, joissa minun täytyy näyttää tuota ulkonaista iloisuutta, joka nyt jo on niin vieras minun sydämelleni.
Magdalena vaikeni, ja puoliääneensä jatkoi ruhtinas:
— Muistatteko erästä päivää Hagan linnassa, Magdalena? Bellman oli istuutunut nurmikolle laulamaan, jolloin te ihastuneena häntä kuultelitte. Te olitte eräässä vihriässä notkelmassa, ja päänne päällä oli taivas laki, jossa kaikki suli yhteen loistavaksi valoksi. Sitä kuvaa, jonka silloin nä'in edessäni en tule milloinkaan unohtamaan, teidän kuvaanne, jolloin te vaaleassa puvussanne lepäisitte nurmella, teidän keveään päähineenne oli runsaasti kiinnitetty väräjäviä ruusunnuppuja ja teidän silmänne katselivat kauaksi poispäin. Minä seisoin huomaamattanne teitä ihailemassa ja ajattelin: näyttäköön maailma hänestä aina yhtä kauniilta, olkoon hänen elämänsä aina yhtä suloinen, ja sallittakoon minun tullakseni
kerta ystävyydellä häntä muistelemaan! Ja minä lemmin teitä, Magdalena: — te työnsitte minut pois luotanne, mutta minun ystävyyteni seurasi teitä yhä. Ei mitkään olosuhteet ole voineet tukahuttaa tätä tunnetta minun sielustani. Suokaatte minulle joskus ystävällinen ajatus!
— Teidän korkeuttanne muisteleminen tulee olemaan valokohta minun elämässäni… tässä tulen riippumaan kiinni! Ottakaatte vastaan, teidän korkeutenne, minun sydämelliset jäähyväiseni sekä kiitokseni!
ENSIMÄINEN KOHTAUS.
— Anteeksi, äitini!…
— Tule lepäämään rinnoilleni!
— Salli minun suudella tätä otsaa, jonka matkaansaattamani murhe on uurtanut! Salli minun suudella näitä rypistyneitä poskia, joilla kyyneleitä minun tähteni on valunut! Salli minun suudella näitä kalpeita, väräjäviä huulia, jotka ahdistuksella ovat lausuneet minun nimeäni!
— Mutta jotka nyt lausuvat siunausta ylitsesi. Herra suojelkoon sinua kädellänsä, tyttäreni! Kovin olet sinä rikkonut; mutta minä näen sinun silmissäsi katumusta. Pahuus tuo surua ja koettelemuksia muassansa; lapseni, lapsiraukkani, oi, että murheen katkeruus olisi puhdistanut sinun sydämesi!
— Äitini, äitini, kuinka olenkaan jo vuosikausia sinua ikävöinyt!
Mutta minä olen kieltänyt sinua tulemasta, olen lykännyt syyllisyyden taakan ainoastansa sinun hartioillesi; minä olen ummistanut silmäni omilta suurilta hairahduksiltani, mutta nyt, nyt näen minä selvään. Minäpä, sinun onnetoin äitisi, päästin sinut ajattelemattomasti elämän viettelyksiin. Taivaan Jumala, enpä opettanut sinua koskaan, kuten minun olisi pitänyt, eroittaman hyvää pahasta. Haluaisinpa huutaa ääneeni turhamielisille, ajattelemattomille äideille: ottakaa varoittava esimerkki minusta!…
Onnetoin on se äiti, jonka täytyy sanoa itsellensä: syy on minun!
— Älä sano niin!
— Herra armahtakoon meitä kumpaakin!
Illan varjot vaipuivat yhä alhaammalle, ja äiti sekä tytär syleilivät yhä hellemmin toisiansa.
TOINEN KOHTAUS.
— Viimeisen kerran, Magdalena!
Tämä seisoi eräällä Brunkeberg'in korkeimmalla kukkulalla, silmäillen sitä ihanaa näköalaa, joka hänen ympärillänsä avautui; hän katseli tuota isoa kaupunkia, joiden tornit ja kupulaet kohosivat huoneiden yli; hän katseli noita välkkyviä vesiä, joiden pinnalla kultainen auringonpaiste yhtyi hataraan usvapeitteesen.
Ja tämän kaupungin, tämän seudun, tämän rakkaan isänmaan aikoi hän nyt jättää.
— Viimeisen kerran, Magdalena!
Olivatko nämät sanat kajahdus hänen omista ajatuksistansa, vai olivatko ne ihmishuulten lausumat? Oliko tuo hänen rinnallansa seisova, korkeavartaloinen henkilö, jonka Magdalena huomasi häntä katselevan syvillä, kummallisilla silmäyksillä hänen oman sielunsa kangastama ilmiö?
— Niin, viimeisen kerran, Kustaa Mauritz!
Näin väräilivät sanat hänen huulillansa. Vuoroin hän punastui ja vuoroin taas kalpeni; vuoroin loistivat hänen silmänsä, vuoroin ne taas himmenivät, ja hänen huulensa värisivät vuoroin ihastuksesta, vuoroin surullisesta hymyilystä.
— Sinä olet jälleen täällä, — kuiskasi hän; — Kustaa Aadolf on sinulle sangen suosiollinen. Onni ja riemu hymyilevät taas uudestansa sinulle… sinun menestyksesi ennen kaikkea! Niin, niin, tätä olen aina harrastanut, tätä olen aina toivonut.
— Oi, sua uskollista!
— Riemulla olisin voinut mennä kuolemaan edestäsi…
— Magdalena, voitko suoda minulle anteeksi?…
— Sen voin tehdä… sen olenkin tehnyt… Oi, jospa olisin saanut kuolla ennen sitä päivää, jona vankeudessa luin kirjeesi, jossa sinä loukkaavasti puhuit minusta ja ivasit minun lempeäni!
— Niin totta minua Jumala auttakoon, sitä kirjettä en ole milloinkaan kirjoittanut.
— Sinun valasi rauhoittaa mieltäni… minä uskon sinua, uskon sinua niin mielelläni!
Vähäinen hymyily viipyi Magdalenan huulilla, ja hän jatkoi:
— Kuinka kaikki nyt tuntuukin toisellaiselta!… Enpä enään halaja tulla suljetuksi syliisi, eikä minulla ole mitään toivomuksia tällä suloisen kohtauksen hetkellä… kohtauksen, joka on jäähyväiset elinajaksemme.
— Niin, niin, viimeisen kerran, Magdalena!
Ja Magdalena käänsi kasvonsa hänestä ainiaaksi. Aamun usvat hälveni, aurinko säteili valovirtojaan vesille, vuorille, torneille sekä kukkuloille, ja Magdalenan sydämeen tuli sanomatoin rauha rakkaudesta anteeksiantavaisuuden synnyttämä rauha.
(3) Näillä ajoin, talvella v. 1872, oli eripuraisuus kuninkaallisessa perheessä noussut korkeimmallensa. Tätä lisäsi etenkin nuot surkeat ja liiankin yleiseen tunnetut tapahtumat perintöruhtinaan syntyessä. Lovisa Ulrika epäili tuon kuninkaallisen lapsen syntyperää, ja kuningas, jonka iloa tämä katkeroi, kielsi mitä ankarimmilla sanoilla äitiänsä tulemasta hoviin. Hän kirjoitti tälle muun muassa näin: "Te olette myrkyttäneet ihanimman päivän elämässäni; nauttikaatte kostoanne; mutta Jumalan nimessä, älkää antautuko yleisön kostolle; pysykää kotonanne, älkääkä saattako minulle sitä mielikarvautta, että näkisin kansani solvaavan omaa äitiäni sen rakkauden vuoksi, jota kansa minua kohtaan tuntee." — (Schinkel Bergman'in Muistoja Ruotsin Nykyisemmästä historiasta, ensimäinen osa, siv. 357.)
[Bernd von Schinkel (1794-1882): Minnen ur Sveriges nyare historia I.]
(4) Nykyinen Kustaa Aadolfin tori.
(5) Vuorimestari August Nordenskiöld, svedenborgilaisen veli ja alkemisti, toimiskeli Drottningholm'illa sievesilaitoksen johtajana, joka laitos oli varsinaisesti perustettu kullantekemisen salaamiseksi. (Adlersparren Historiall. asiakirj.)
(6) Björnram tuli Tukholmiin 1780; oli samana vuonna Kaarloherttuan kirjastonhoitajana ja kuninkaallisena kirjurina 400 riksin eläkerahalla. Oli salaisten tutkimusten pääjohtajana huhtikuuhun 1782, jolloin joutui kuninkaan epäsuosioon, joka alkoi vetäytyä hänestä pois, samalla kuin Kaarlo-herttua häntä suojeli. (Adlersparren Historiall. asiakirj.)
(7) Tuon pitkän matkan, jonka Toll kuninkaan asioissa vuonna 1782 teki Saksassa ja Ranskassa, tarkoitus oli pää-asiallisesti hänen seurustelemisensa salatieteilijöiden kera, jolta nämät ilmaisisivat hänellekin tietojaan, joita kerskailivat omivansa. Toll ei onnistunut, mutta kuninkaan into ei laimentunut, jonka seurauksena on tuo vähän jälkeenpäin tehty matkustus Italiaan. (Schinkelin Muistelmia Ruotsin nykyisemmästä historiasta, I osa).
(8) Mäster Nilses oli suurempi ravintola kuin yksikään nykyisistä. Sen liike oli kesä aikana niin suuri — semmenkin kun Kustaa III:s hovineen siellä usein piti kemujansa — että sinne ostettiin päivittäin kerman takia 3 á 400 kannua maitoa. (Bellman'in Ko'otut teokset.)
(9) Naisten sekä yleinen kuin myöskin hovipuku oli musta; pitsihihoja, joissa oli valkoisesta harsokankaasta tehdyt puuhkaat tulipunaisia vyöhyitä ja rintaruusuja saivat yksinomaan hoviväki käyttää sekä naiset, jotka olivat tulleet majesteeteille esitellyiksi.
(10) Mumma oli sakeata, ravitsevaa, vehnästä ja eräästä kirpeästä ruohosta tehtyä olutta, jonka eräs Christian Mumme oli v.1192
Braunschweig'issä keksinyt.
(11) vanhanaikainen tanssi, jota erittäinkin hypiskeltiin 1750 vuosisadalla.
(12) Siniportti. Tämä nimi johtuu siitä, että vanha, puistoon johtava ajoportti, joka oli aivan lähellä tuota entistä, vähäpätöistä ravintolaa, oli siniseksi maalattu. Kustaa III:nen aikana kävi, tässä ravintolassa sangen epäiltäviä vieraita.
(13) Eläintarha-kaupunginosa oli tähän aikaan milt'ei yksinomaan pieniä hökkelejä.
(14) Katso: Kirjoituskokoelma, koskeva pukujen muutoksesta Ruotsissa v. 1778. — Keskutie kansallisen puvun ja nykyisten, ylellisten kuosien sekä vaihettelevien värien välillä. Painettu 1773. Kunink. Kirjast.
(15) "Ollen toisen kaartin vänrikkinä Tukholmassa komensi Armfelt eräänä päivänä Kustaa Aadolf'in torilla olevaa vahtia. Sattumalta näkee hän kreivitär Lövenhjelm'in — yhden noista kolmesta sulottaresta tulevan ajaen torin yli, käskee heti huutaa vahdin aseista ja teettää kuninkaallisen kunnian. Tämä tapaus kerrotaan Kustaa III:nelle, joka käskettää Armfelt'in puheillensa ja kysyy, mitä niin outo teko tarkoitti. Tämä vastasi aivan tyynesti pitäneensä ritarillisena velvollisuutenaan osoittaa kauneuden ja sulouden majesteetille samaa kunnioitusta kuin tavallisellekin majesteetille. Sekä tuo teko että vastaus tuottivat tosin Armfelt'ille moniaan päivän arestin, mutta Kustaa III:nen nerokas silmä oli löytänyt miehensä." (Salattu ei ole unohdettu, historiallisia lisätietoja, C.F. Ridderstad'in kokoamia, VIII:mäs vihko, siv. 66.) "Armfelt alkoi ensin virka-uransa kaartissa ja oli ensin kuninkaan suosiossa, mutta hänen
