Familar lehti 1 2017 by Mainostoimisto 4D

UUTISET 1 / 2017 SOSIAALIALAN AMMATTIJULKAISU

Eläinavusteisessa kuntoutuksessa eläimet ovat osa työtiimiä

Asiakaskokemuskyselyillä kehitetään vaikuttavuutta

Sote- ja maakuntauudistus lastensuojelukentässä

Lapsen trauman ymmärtäminen ja hoito

Asiakaskokemuksen mittaaminen ja kehittäminen

6 Valmistautuminen Soteen ja yhteistyöhön tulevien maakuntaorganisaatioiden kanssa

Marko Nikkanen kertoo Familarin asiakaskokemuskyselyn toteuttamisesta ja tulosten hyödyntämisestä yksiköissä

10 Tyynelässä eläimet ovat apuna kuntouttavassa ja terapeuttisessa työssä

12 Nuorisokoti Harakkamäessä ohjataan harrastusten ja koulunkäynnin pariin

3 ................4 ............. 14 ................ 18

PÄÄKIRJOITUS ...................

16 Addis Abeban SOS-village

KOLUMNI Janne-Olli Järvenpää

1/2017

AJANKOHTAISTA

LAPSEN TRAUMA SIJAISHUOLLOSSA

YHTEYSTIEDOT

Familar Uutiset 1/2017

Päätoimittaja: Miika Liimatta Julkaisija: Familar Oy, Paciuksenkatu 27 00270 Helsinki, www.familar.fi Toimitus ja taitto: Mainostoimisto 4D Leena Mangs, Mika Helemäki Paino: Finepress Osoitetiedot: Yrityksen asiakasrekisteri ISSN-tunnus: ISSN 2489-3730 Ilmoitusmyynti: Miika Liimatta, miika.liimatta@familar.fi Kannen kuvassa: Titta Pohjantähti ja Maija Santamaa

4041 0678 Painotuote

pääkirjoitus Yhdessä eteenpäin, vapaasti valiten Familar panostaa lasten osallisuuteen, siihen että lasten ääni tulee paremmin kuulluksi. Meillä Familarissa asia on itsestään selvä ja haluamme tuoda sitä jatkossa entistä enemmän esille. Asiakaskokemuksen kehittämisestä ja osallisuuden merkityksestä kerrotaan tarkemmin tämän lehden artikkelissa sivuilla 8-9.

Visiomme on olla suomalaisen lastensuojelun edelläkävijä

Rakennamme parempaa tulevaisuutta edistämällä lasten ja perheiden hyvinvointia yhdessä heidän kanssaan.

Ihmisten halusta osallisuuteen ja valinnanvapauteen kertoo myös kevään kuntavaalien tulos. Suomalaiset haluavat jatkossa itse valita, mikä heille on parasta ja mistä he palvelunsa hankkivat: julkiselta (puolelta) tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Toimiakseen hyvin, palveluverkostomme vaatii niin laadukkaat julkiset kuin yksityisetkin palveluprosessit. Kumpikaan taho ei pysty palvelemaan kansalaisia ilman toista. Jos joskus, niin nyt me tarvitsemme laaja-alaista yhteistyötä. Me Familarissa olemme rajat ylittävään yhteistyöhön halukkaita ja valmiita. Perinteiset lastensuojelupalvelut eivät kata koko kenttää, vaan on syntynyt tarve löytää perinteisten palveluiden yhdistelmiä ja niiden välimaastoon sijoittuvia uusia palveluita. Palvelujen laadun parantaminen ei aina automaattisesti tarkoita kustannusten nousua, vaan järkevällä ja tehokkaalla organisoinnilla meillä on mahdollista tehdä nykyistä laadukkaampia ja samalla kustannustehokkaampia ratkaisuja. Nykyinen kustannusten kasvu on saatava taittumaan ja parhaiten se tapahtuu tuottavuutta parantamalla. Tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luominen, kilpailullisten olosuhteiden lisääminen sekä valtion ohjauksen terävöittäminen tukevoittaisivat koko palvelukenttää. Meidän kaikkien onneksi myös kuntaorganisaatiot ovat pyrkineet parantamaan tuottavuuttaan viimeisten vuosien aikana - paljon on kuitenkin vielä tehtävänä. Päästäksemme huipputuloksiin me kaikki tarvitsemme hyvää kirittäjää rinnallemme – niin myös toimiva Sote. Kiitos jo tässä vaiheessa hyvästä yhteistyöstä teille kaikille, tästä on hyvä jatkaa. Antoisia lukuhetkiä, Miika Liimatta, kehitysjohtaja Familar Oy

1/2017

ajassa tapahtuu Familar on nyt Facebookissa Käy tutustumassa ja tykkäämässä Facebook-sivuistamme, näet uusimmat uutiset heti tuoreeltaan. Julkaisemme Facebookissa myös mielenkiintoisia asiantuntija-artikkeleja ja kerromme yksiköidemme tapahtumista.

Vapaat asiakaspaikat Voit tiedustella vapaita asiakaspaikkojamme suoraan yksiköidemme johtajilta tai palvelujohtajiltamme. Kaikki yhteystietomme löydät tämän lehden viimeiseltä aukeamalta tai internetistä osoitteesta www.familar.fi

Etsimme toiminnan laajentuessa

TUKIPERHEITÄ Etsimme myös uusia

SIJAISPERHEITÄ

Lisätiedot: Palvelujohtaja Antti Joensuu, p. 041 519 6544

1/2017

Tarjoamme perheillemme valmennuksen tehtävään sekä monipuolisen ja vahvan ammatillisen tuen. Lisätiedot: Tukiperhevastaava Janna Kujanpää, p. 050 463 2504

perhehoitopalvelut

www.perhelapselle.fi

Familarin johto palveluksessasi Palvelujohtajat

Familar on maantieteellisesti laajimmalla alueella toimiva lastensuojelupalveluja tarjoava yksityinen palveluntuottaja Suomen kattavin palveluvalikoima 28 erityisyksikköä (n. 300 asiakaspaikkaa) 12 laitosta (n. 150 asiakaspaikkaa) 12 avopalveluyksikköä 4 perhehoidony ksikköä

2 perhekotia Alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkoti Henkilöstöä n. 1000

Sijaishuoltoyksikkö Avopalveluyksikkö

1/2017

Sote- ja maakuntauudistus etenee myös lastensuojelukentässä Sosiaali- ja terveyspalveluita järjestävissä ja tuottavissa organisaatioissa valmistaudutaan parhaillaan yhteen historian suurimmista muutoksista.

Harri Pomell on Familar Oy:n toimitusjohtaja. Harri aloitti työskentelyn Mediverkossa vuonna 2006, vastuualueenaan perusterveydenhuollon palvelut. Vuodesta 2011 Harri toimi Mediverkon sosiaalipalveluissa vastaten liiketoimintajohtajana lastensuojelusta ja vanhusten kotihoidon palveluista. Lastensuojelupalvelujen liiketoimintajohtajana Harri on toiminut helmikuusta 2015. Harrin vapaa-aika kuluu pääasiassa perheen ja liikuntaharrastusten parissa.

1/2017

Harri Pomell painottaa, että parempi tulevaisuus rakentuu edistämällä lasten ja perheiden hyvinvointia.

Erikoistuneita vaativan tason lastensuojelulaitoksia ja psykiatrisen sairaalahoidon jatkohoitopaikkoja tarvitaan perhehoidon rinnalla jatkossakin. Suomalaisen lastensuojelukentän suunnannäyttäjä Familar syntyi vuonna 2015, kun Mehiläisen ja Mediverkon lastensuojelupalvelut yhdistyivät. Vuonna 2002 toimintansa aloittanut MilaPro Oy liittyi yritysjärjestelyn kautta mukaan Familar-perheeseen toukokuussa 2016. Yhdistymisen jälkeen Familarissa työskentelee noin 1000 alan ammattilaista ja yhtiö tekee yhteistyötä valtakunnallisesti yli 150 kunnan ja kuntayhtymän kanssa. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena olevassa toimintaympäristössä tulisi jatkossa järjestämisvastuussa toimimaan nykyisen yli 300 kuntaorganisaation sijasta 18 maakuntaa. Tässä yhteydessä myös yli 200 000 työntekijän työnantaja tulisi muuttumaan. Maakunnilla tulee olemaan iso rooli valinnanvapauden ulkopuolelle jäävien erityisen vaativien sosiaalipalveluiden, kuten lastensuojelun, järjestämisessä. Familarin ja MilaPron yhdistymisen tavoitteena on ollut rakentaa toimija, jolla on riittävät resurssit ja osaaminen tehdä yhteistyötä tulevien isojen maakuntaorganisaatioiden kanssa. Lastensuojelun perhehoidosta tuli sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto 2012 vuo-

den alussa. Tällä hetkellä Suomen kuuden suurimman kaupungin sijaishuollosta hoitovuorokausilla mitattuna jo 60 % toteutuu perhehoidossa. Perhehoidon onnistunut toteuttaminen vaatii kuitenkin hyvien, motivoituneiden ja valmennettujen perheiden lisäksi rinnalleen laadukkaat tukipalvelut, joilla varmistetaan sijoitusten onnistuminen. Familar ja siihen kuuluva Suomen Perhehoitopalvelut on kehittänyt vuodesta 2010 lähtien tuetun perhehoidon toimintamalleja, joiden avulla yhä useampi lapsi voidaan laitoshoidon sijasta onnistuneesti sijoittaa perheeseen. Perhehoidon osuutta voidaan sijaishuollossa edelleen kasvattaa. Samalla on kuitenkin tärkeää tiedostaa, että erityisesti teini-ikäisten nuorten keskuudessa mielenterveysongelmat, päihteet ja niihin liittyen rikokset ja väkivalta ovat iso haaste koko yhteiskunnallemme. Usein taustalla on lapsuuden traumoja – perheväkivaltaa, hyväksikäyttöä ja muita lapsen kehityksen vaarantavia tekijöitä. Sijaishuollossa näyttäytyvä ongelmien kirjo on niin laaja ja haastava, että erikoistuneita vaativan tason lastensuojelulaitoksia ja psykiatrisen sairaalahoidon jatkohoitopaikkoja

tarvitaan perhehoidon rinnalla jatkossakin. Sijaishuollon kysynnän voimakkaasta syklisyydestä ja erikoisosaamisen poikkeuksellisen laajasta tarpeesta johtuen kunnat ovat vähentäneet viimeisen viiden vuoden aikana omaa laitoshoidon palvelutuotantoa. Myös kustannustehokkuudessa yksityiset ostopalvelulaitokset ovat osoittautuneet keskimäärin 15 % tehokkaammiksi, kuin kuntien oma palvelutuotanto. Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä olisi tärkeää varmistaa, että sijaishuoltopalveluiden tuottamiseen ei luoda keinotekoisia maakuntarajoja tai monopoleja – oli kyse perhehoidosta tai laitoshoidosta. Tällä tavoin jokainen maakunta voi varmistua siitä, että jatkossakin on saatavilla riittävän monipuolista erityisosaamista ja resursseja, joita yksilöllisen ja lapsen edun mukaisen lastensuojelun sijaishuollon toteuttaminen vaatii. Lastensuojeluun satsaaminen on yhteiskunnan kannalta investointi, jolla ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään työttömyydestä ja muista erityispalveluista aiheutuvia kustannuksia. •

Familar toimii kuntien yhteistyökumppanina ennaltaehkäisevissä perhepalveluissa ja lastensuojelussa Kattava palveluvalikoimamme ja asiantuntijaverkostomme mahdollistaa juuri kuhunkin tilanteeseen räätälöidyn ja parhaiten sopivan palvelun sekä tarvittaessa hoitojatkumon palvelumuodosta toiseen

60 TOIMIPAIKKAA JA 1000 AMMATTILAISTA

• • •

ENNALTAEHKÄISEVÄT PERHEPALVELUT Tukihenkilöpalvelut Tukiperhepalvelut Ennaltaehkäisevä perhetyö

• • •

LASTENSUOJELUN AVOPALVELUT Ammatillinen tukihenkilöpalvelu Perhetyö Avomuotoinen perhekuntoutus

• • •

SIJAIS- JA JÄLKIHUOLTOPALVELUT Perhehoito Laitoshoito Jälkihuolto ja tuettu asuminen

1/2017

Asiakaskokemus on osallisuutta

Lapset tietävät ihan itse mikä heille on parasta Asiakaskokemuksen mittaaminen ja kehittäminen on laadunvarmistusta, joka kumpuaa vahvasti Familarin toimintaperiaatteista sekä Mehiläisen arvoista ja strategiasta. Familar panostaa lasten osallisuuteen, siihen että lasten ääni tulisi paremmin kuuluviin laitoshoidossa, laatujohtaja Marko Nikkanen kiteyttää. Asia halutaan tuoda nyt vahvemmin esille. - Lastensuojelu ei ole pelkkiä huostaanottoja. Koko kuvasta pitäisi kertoa enemmän, jotta peikko poistuisi lastensuojelusta. Lasten kodit – erikseen kirjoitettuna – ovat kodinomaisia. Lapset asuvat näissä, ja autamme heitä ja heidän perheitään elämässä eteenpäin. Lastensuojelussa asiakaskokemus tarkoittaa osallisuutta. Osallisuus on ennen kaikkea ohjaajien ja aikuisten asenne - miten he lapsiin suhtautuvat ja miten he tekevät työtään. Familarin asiakaskokemuskysely on uusi keino kerätä luotettavaa ja oikeata tietoa ja viedä asioita eteenpäin yhdessä lasten kanssa.

Aikuiset eivät ole ainoita, jotka tietävät Lastensuojelun tavoite on, että lapset otettaisiin vielä enemmän huomioon oman elämänsä asiantuntijoina ja hallitsijoita kuin että he olisivat pelkästään toiminnan kohteita, eli objekteja. Familarin asiakaskokemuskyselyn kysymykset on laadittu lapsilta saatujen toiveiden perusteella. Alkuperäinen vastaava kysely on tehty Pelastakaa Lapset ry:ssä, jonka toteuttamisessa Nikkanen oli mukana yhdessä Sointu Möllerin ja lasten kanssa.

1/2017

- Ajattelimme, että lapset haluaisivat kysyttävän esimerkiksi viikkorahoista tai nukkumaanmenoajoista. Yllätyimme, kun tärkeiksi asioiksi nousivatkin muun muassa omaohjaajaan liittyvät kysymykset; kuinka omaohjaajan kanssa tullaan toimeen ja onko ohjaajalla riittävästi aikaa lapselle. Lapset vastaavat kysymyksiin tabletilla, eikä vastaamista ohjata millään tavalla. Lapsi vastaa sen hetkisen kokemuksensa perusteella, olipa hän sitten iloinen, surullinen tai murheissaan. Tuloksista voidaan tehdä erilaisia vertailuja esimerkiksi yksiköiden välillä tai keskiarvoon. Yksikössä tulokset käydään läpi lasten kanssa ja yhdessä ohjaajan kanssa lapset valitsevat kehittämiskohteet, joita pitäisi parantaa. Esimerkiksi voidaan pohtia sitä, mistä syntyy kokemus, että lapsella ei ole riittävästi omaa rauhaa. Lapset miettivät ja sopivat, miten asia korjataan. Hyviä tuloksia myös juhlitaan yhdessä lasten kanssa. Läheisille ja vanhemmille tehdään samanlainen kysely hieman muokattuna, jolla saadaan vertailukohta. Nikkasen mukaan tulokset ovat olleet hyviä, kun otetaan huomioon, että asiat eivät ole helppoja ja ne herättävät paljon tunteita. - Vanhempien ja läheisten kyselyissä saadaan kautta linjan hieman parempia arvosanoja. He kokevat palvelun ja hoidon hiukan paremmaksi kuin lapset. Emme tietenkään hae pelkkää kiitosta, vaan otamme vastaan myös kriittiset kommentit, ne vievät meitä eteenpäin tässä työssä.

Omaohjaaja on tärkeä, vanhemmat vielä tärkeämpiä Lapset kertovat saaneensa kavereita ja he myös kokevat pystyvänsä olemaan juuri sellaisia kuin ovat. Lapset kokevat läheisiltään saaman tuen arvokkaaksi ja yksikön ohjaajien kannustuksen hyvänä. Omaohjaajalta saatu tuki nousi tuloksissa esiin vahvasti positiivisena, asteikolla 1-5 vanhemmat arvostavat sen neljän pisteen arvoiseksi. Tätä Familarissa pyritään kehittämään vielä lähemmäs kiitettävää. Marko Nikkanen muistuttaa kuitenkin, että perhe ja läheiset ovat miltei aina tärkeimmät lapsille. Lasten paras tuki tulee heiltä. - Lasten osallisuudessa on menty isoja askelia eteenpäin, mutta vielä on isoja asioita ratkaistavana, kun mietitään, miten kuulemme lapsia ihan siinä arjessa. Kyselyn ensimmäinen vuosi oli myös harjoittelua ja oppimista toisenlaiseen tapaan kerätä tietoa ja viedä asioita eteenpäin yhdessä lasten kanssa, Nikkanen lausuu lopuksi. •

LISÄTIEDOT Marko Nikkanen Laatujohtaja p. 040-1897178 marko.nikkanen@familar.fi

Familar asiakaskokemuskysely Familarin lastensuojelun yksiköissä tehdään kerran vuodessa asiakaskokemuskyselyt, joilla selvitetään, mitä mieltä lapset ja heidän vanhempansa ja läheisensä ovat asumisesta lastensuojeluyksikössä. Kyselyissä selvitetään myös millaisia ajatuksia heillä on omahoitajuudesta, miten he kokevat arjen ja kuinka he tulevat kohdatuiksi ohjaajien toimesta. Kyselyiden perusteella yksiköissä valitaan kehittämiskohteet yhdessä lasten kanssa. Asiakaskokemuskyselyt tehtiin viime vuonna noin puolessa yksiköistä ja vuonna 2017 kaikissa, kun myös MilaPron myötä Farmilarin verkostoon liittyneet yksiköt ovat mukana kyselyssä.

Kyselyn toteutustapa

Palautteen keräämisessä tablettitietokoneet ovat osoittautuneet erinomaisiksi välineiksi.

Kysely toteutetaan tablettikyselynä, joka sopii hyvin lapsille ja nuorille. Kysymyksiä on miltei 40 ja niihin vastaaminen on helppoa. Valitsemalla hymynaaman pääsee aina seuraavaan kysymykseen.

1/2017

perhekuntoutus

Eläimet apuna

kuntouttavassa ja terapeuttisessa työssä Tyynelä on Turussa Paattisilla sijaitseva perhekuntoutusta tarjoava yksikkö. Sen toiminnan perustana on kodinomaisessa ympäristössä tehtävä intensiivinen työ ja asiakkaiden luona toteutettava avokuntoutus. Toiminnassa käytetään eläinavusteista kuntoutusta, perheterapian interventioita ja luovan terapian toimintamalleja. Tyynelän toteuttama avomuotoinen perhekuntoutus on työryhmän ammattitaidon johdosta vahvasti terapeuttisen viitekehyksen ohjaamaa. Oman lisänsä työhön tuo maalaisympäristö ja eläimet. - Käytössämme ovat ulkoiluun, retkeilyyn ja eläinten kanssa toimimiseen tarvittavat tilat. Lisäksi on kaksi tilaa perheistunnoille, keskusteluille sekä taide- ja musiikkitoiminnalle. Tyynelässä on mahdollistettu myös monenlainen muu toiminnallinen kuntoutustoiminta, kuten jousiammunta ja muut pihatoiminnot, perhekuntouttaja, eläinavusteinen valmentaja Maria Lindholm kertoo. Perhekuntoutusyksikkö Tyynelässä eläimet ovat tärkeä osa työtiimiä ja ne kulkevat mukana usein koko kuntoutusprosessin. Tyynelässä asuu tällä hetkellä kolme koiraa, kaksi hevosta ja poni, kolme kissaa, kaksi lammasta ja vuohi, kaksi pupua, kaksi kesyrottaa ja lauma kanoja kukkoineen. Eläinavusteinen kuntoutus on melko uusi viitekehys tehdä työtä,

1/2017

mutta tutkimuksissa on jo pystytty toteamaan sen monipuoliset hyödyt ja vaikuttavuus. Itsetunnon kehittämisessä eläimet toimivat korvaamattomana apuna. Lisäksi eläimistä on apua kontaktin luomisessa, tunteiden tunnistamisessa ja käsittelyssä, rauhoittumisessa ja ilon tuottamisessa. Eläinavusteinen työskentely ei välttämättä vaadi lähikontaktia eläimeen. Pelkästään hevoslaumaa seuraamalla voidaan oppia niiden käyttäytymisestä paljon - ja sitä taas peilata omaan tai vaikka perheen käyttäytymismalleihin. Jo katsekontakti eläimeen lisää ihmisen oksitosiinitasoa. Esimerkiksi koiran silittäminen samalla kun keskustellaan vaikeista asioista, voi tehdä tilanteesta huomattavasti helpomman. Eläimiä ei vaadita pois niiden mukavuusalueelta. Työntekijä ohjaa tilanteita ja arvioi, miten eläimet milloinkin voivat osallistua, näin tilanteet säilyvät turvallisina ja tuottavat positiivisia kokemuksia.

Työkavereina Martti-vuohi, Luigi-koira, Unna-poni ja moni muu Tyynelässä asiakkaat pääsevät osaksi tilan elämää. Eläimiä hoidetaan yhdessä, hevosille annetaan heinää ja niitä harjaillaan, karkaileva Martti-vuohi juoksuttaa nauravia kiinniottajiaan pihalla ja lettutaikinaan käydään poimimassa tuoreet munat kanalasta. Unna-poni valjastetaan kärryjen eteen ja retkelle otetaan evääksi kuumaa kaakaota. Palaverit pidetään yleensä tilan emännän tuvassa pöydän äärellä herkutellen. Luigi-koira järjestää oman ohjelmanumeronsa raahaamalla vilttiään, nostamalla sen sohvalle ja peittelemällä itsensä täydellisen piiloon lämpimän viltin alle. Vilkkaalle ja itsesäätelyongelmista kärsivälle lapselle voi olla merkittävä kokemus saada ohjaajan luottamus osallistua tilanteeseen, jossa pitää olla paikoillaan ja tekemättä äkkinäisiä liikkeitä, jotta kesyrotat Tähti ja Mimmi voivat juoksennella sylissä ja kiipeillä hupparin huppuun torkuille. Lähimetsään lähdetään retkeilemään värikkään porukan kera. Suuri persoona Hyppykeppi loikkii elämänsä innosta epälammasmaiseen tapaan, Pähkinä-lammas taas kulkee niin lähellä ihmistä kuin mahdollista ja kerjää rapsutuksia. Keväällä ja kesällä Tyynelän lauma kasvaa kanojen innostuessa hautomaan pienenpieniä tipuja. Hyvällä tuurilla pääsemme todistamaan vastakuoriutuneen ensimmäisiä piipityksiä. Kesällä käymme piknik-retkillä hevosten kesälaitumella. Halutessaan pääsee myös ratsastamaan. Vakaa Ressu-pappa takaa kaikille turvallisen ratsastuskokemuksen. Hevosia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi äiti-tytärsuhteen työstämisessä. Joskus hevosta tarvitaan siihenkin, että voidaan opetella hellyyden ja hoivan siirtämistä äidiltä lapsille. •

Tyynelä osallistuu aktiivisesti eläinavusteisen työskentelyn kehittämiseen ja sen tunnetummaksi tekemiseen. Eläinavusteista työskentelyä tuotteistetaan myös erikseen myytäväksi palveluksi. Tästä tehtävän opinnäytetyön tulokset julkaistaan keväällä 2017. Eläinten hyödyntäminen perhekuntoutuksessa ja ylipäätään sosiaalialalla, on melko uusi suuntaus. Tyynelä on ollut tässä edelläkävijä. Maria on käyttänyt koiria apuna työssään jo yli vuosikymmenen ajan ja kouluttautumalla hakenut lisää tietoa. Hän on kirjoittanut artikkelin ainoaan alan suomenkieliseen julkaisuun ja käy nykyään myös luennoimassa aiheesta muun muassa Ypäjän hevosopistolla. Uudet menetelmät ja käytännöt juurtuvat hitaasti osaksi tunnettua ja arvostettua kuntoutustyötä. Iloksemme olemme kuitenkin todenneet, että erilaiset eläin - ja luontokuntoutuksen käytännöt ovat vähitellen vakiintuneet ja tulleet tutummaksi myös isommalle osalle ammattitoimijoita.

1/2017

Harakkamäessä käydään koulua, HARRASTETAAN ja saadaan korjaavia kokemuksia elämään

1/2017

Nuorisokoti Harakkamäki sijaitsee Mäntsälän maalaismaisemassa Sääksjärven kylässä. Tilavassa pihapiirissä sijaitsevat asuinyksiköt Ketunkolo ja Karhunpesä omissa omakotitaloissaan. Kummassakin on 7 hoitopaikkaa, oma henkilökuntansa ja päiväohjelmansa. Harakkamäessä panostetaan tilojen kodinomaisuuteen ja omat huoneet tarjoavat nuorille yksityisyyttä. Asukkaat ovat 10-17 -vuotiaita, pääasiassa yläasteikäisiä nuorukaisia. Turvallisuus ja viihtyisyys yksiköissä rakentuu vahvasta aikuisuudesta. Palvelujohtaja Anssi Nikkarinen kertoo, että useimmiten nuoret ovat vaativahoitoisia sijaishoitopaikan vaihtajia, joilla elämä ei ole toiminut toivotulla tavalla. - Kun ongelmat tunnistetaan, pystymme auttamaan ja toimimaan normaalissa arjessa. Ammatillisuus omassa työssä tulee osaamisen ja asennoitumisen kautta. Teemme kaikkemme sen eteen, että laitoskierre katkeaisi ja lapsi menestyisi elämässä. Työskentelyn onnistumiseksi teemme tiivistä yhteistyötä perheen ja lapsen verkoston kanssa, jotta lapsi voisi kotiutua. Harakkamäen moniammatillinen henkilökunta kehittää jatkuvasti osaamistaan ja kouluttautuu. Ammatillista lisäkoulutusta on hankittu muun muassa päihdetyöstä, neuropsykiatriasta ja traumatyöskentelystä.

Liikunnalliset harrastukset ja vuorovaikutus työskentelytapana Yhteisen tekemisen ja toiminnallisuuden kautta nuorella on mahdollisuus turvalliseen tekemiseen ja vuorovaikutukseen aikuisten kanssa. Pihan harrastetilasta löytyy judosali, terapiatila sekä monitoimitila, jossa voi pelata, harrastaa sekä järjestää työryhmä- että asiakastapaamisia. Täällä pelataan sählyä ja futista ja löytyypä pihalta myös pieni frisbeegolfrata. Keväällä 2016 pihaan nousi skeittiramppi aikuisten ja nuorten rakennustaidonnäytteenä. Harakkamäen judoseura, Suomen kamppailu-urheilijat, järjestää kolmesti viikossa judoharjoituksia ja kisoissa sekä tapahtumissa käydään ahkerasti. Perinteinen kisamatka Ruotsiin tehdään keväisin ja syksyisin. Harakkamäessä hyödynnetään päivittäin Mäntsälän kunnan tarjoamia liikuntapaikkoja sekä lähiseudun muita harrastusmahdollisuuksia, kuten ratsastustallia ja uimahalleja. Kesäaikaan uintiretket suuntautuvat usein Sääksjärvelle. Liikunnan lisäksi halukkaat voivat osallistua ohjattuun musiikki- ja taidetoimintaan sekä retkille. Myös ratsastus- ja koiratoiminta ovat olleet suosittuja harrasteita. Varsinkin koulujen loma-aikoina tehdään päiväretkiä ja ollaan yhdessä nuorisokodin ulkopuolella.

Ohjausta koulutielle Sijoituksen alkuvaiheessa nuorelle haetaan hänen tarpeitaan vastaava koulupaikka. Mikäli nuorella on hankaluuksia olla koulussa, opetusta järjestetään nuorisokodin tiloissa yhdessä opetustoimen kanssa sovitulla tavalla. Yhteistyö Mäntsälän kunnan opetustoimen kanssa toimii erinomaisesti. Tavoitteena ovat peruskoulun suorittaminen ja ammatilliset jatko-opinnot. - Yksiköistä tehdään tiivistä yhteistyötä koulujen henkilöstön kanssa nuoren koulunkäynnin kokonaisvaltaiseksi tukemiseksi. Pyrimme siihen, että lapsi saa hyviä kokemuksia ja onnistumisen elämyksiä myös opiskelusta. Toisen asteen opintoja ajatellen Harakkamäen sijainti mahdollistaa liikkumisen Porvoon, Askolan, Lahden ja pääkaupunkiseudun suuntaan. Mäntsälässä toimivassa Keski-Uudenmaan ammattioppilaitoksen yksikössä koulutusvaihtoehtoina on catering-, logistiikka- ja autoala sekä sähkö- ja talonrakennuslinja. Lisäksi Mäntsälässä voidaan opiskella maanrakennus ja puutarha-alaa. Tuettu koulunkäynti, harrastukset, lapsen ja omaohjaajan kahdenkeskinen aika sekä tiivis yhteistyö perheen kanssa muodostavat intensiivisen ja toiminnallisen kokonaisuuden. - Jokainen nuori kohdataan erityisenä ja tärkeänä, uskoen hänen mahdollisuuksiinsa kasvaa, toteuttaa itseään ja kehittää omia taitojaan. •

Anssi Nikkarinen työskentelee Familar Oy:ssä palvelujohtajana, jonka vastuualueelle kuuluu sijaishuoltoyksiköitä Etelä- ja KaakkoisSuomen alueelta. Anssi on työskennellyt lastensuojelussa 12 vuoden ajan erilaisissa sijaishuollon tehtävissä, mm. Nuorisokoti Harakkamäen yksikön johtajana. 1/2017

Lapsen trauma sijaishuollossa

LAPSEN MUUTTAESSA SIJAISHUOLTOON, laitokseen tai perheeseen, hän tuo mukanaan vaatekassin ja hammasharjan lisäksi koko elämäntarinansa kaikkine kokemuksineen. Useimmiten osana tuota tarinaa on traumatisoiva kokemus tai sarja kokemuksia, jotka ovat ylittäneet pienen ihmisen mielen rajat ja kestokyvyn. Likaiset vaatteet voi pestä tai kuluneen hammasharjan vaihtaa uuteen. Trauma on kuitenkin usein piirretty niin syvälle lapsen mieleen ja kehoon, että se jättää hänen elämäänsä ikuiset jäljet. Trauman syntymekanismin ja sen aiheuttaman oireilun ymmärtäminen helpottaa kuitenkin traumatisoituneen lapsen hoitoa ja tukee erityisesti hoitavan aikuisen ja lapsen suhteen syntymistä ja syvenemistä. ENSIMMÄINEN ASKEL TRAUMATISOITUNEEN lapsen hoidossa on hyväksyä lapsen trauman olemassaolo, asettaa se oikeisiin mittasuhteisiin ja nähdä lapsi traumaattisesta kokemuksesta huolimatta tavallisena hoivaa ja huolenpitoa kaipaavana ihmisen taimena. Trauma ei tarvitse hoitoa vaan lapsi. Lastensuojelussa ja psykiatrisessa hoidossa törmää valitettavan usein stigmatisaatioon, jossa lapsi tai perhe määritellään oireiden kautta. Puhutaan yleisesti lastensuojeluperheistä, traumalapsista tai pahimmillaan ”keisseistä”. STIGMATISAATIO ILMIÖNÄ ON täysin inhimillinen ja ymmärrettävä. Puhuessamme traumakeisseistä ulkoistamme itsemme hoidettavan lapsen maailmasta ja otamme tarpeelliseksi kokemaamme etäisyyttä vaikeasti ymmärrettäviin ilmiöihin kuten pahuuteen.

1/2017

STIGMATISAATION JA ERILAISTEN symboleiden kautta erotamme työminän ja oman persoonamme. Tällaisia symboleita ovat vaikkapa lääkärin valkoinen takki, kaulassa roikkuva henkilökortti tai lastensuojelulaitoksessa usein hoitajan vyöllä roikkuva avainnippu, joka symboloi käsinkosketeltavalla tavalla valtaa ja asemaa. Hoitavan suhteen luominen traumatisoituneeseen lapseen vaatii symboleiden konkreettisen riisumisen ja asettumisen lapsen rinnalle tämän pelottavaankin maailmaan. Vasta silloin lapsi voi muodostaa aikuiseen korjaavan objektisuhteen ja aikuisen ja lapsen välille syntyy turvallisen kiintymyssuhteen mallin mahdollistava ihmissuhde. HOITAVALTA AIKUISELTA VAADITAAN vahvaa minuutta ja vankkaa ammatillisuutta, jotta lapsen kokemat traumaattiset tapahtumat tai kokonainen traumahistoria ei siirry transferenssin kautta tunnetasolla aikuisen kokemusmaailmaksi. Tämä mahdollistaa myös empaattisen, sensitiivisen ja lämpimän hoitosuhteen kehittymisen lapsen ja aikuisen välille lapsen huomatessa, että hoitava aikuinen kestää hänen traumansa ja sen aiheuttaman oireilun. USEIN SIJAISHUOLLOSSA ASUVIEN lasten traumat liittyvät perusturvallisuuden järkkymiseen. Erityisen haastavana hoidon näkökulmasta näyttäytyvät traumat, jotka ovat syntymekanismiltaan pitkäkestoisia ja joiden aiheuttajana on ollut oma vanhempi tai läheinen aikuinen. Tällöin lapsen oireilu näyttäytyykin usein voimistuvan luottamuksen ja turvallisuuden tunteen syventyessä sijaishuollossa. Kontraindikaatioksi usein tulkitun oireilun, esimerkiksi käytöshäiriön, voimistuminen saa usein hoitavan aikuisen tai koko hoitoverkoston epäilemään vaikkapa lapsen perhehoitoisuutta tai

laitoksen kykyä vastata lapsen tarpeisiin. Ammatillinen hoitoyhteisö kuitenkin tunnistaa oireilun takaa lapsen tarpeen objektisuhteen kautta aikuisen turvallisuuden testaamiseen sekä maailmankuvan rakentumisen näkyvän todellisuuden kyseenalaistamisen kautta. Lapsi pyrkii kaikin tavoin saamaan ensin maailman toimimaan uskomustensa ja oman maailmankuvansa mukaan ja vasta tuhansien toistojen ja turvallisten, ennakoitavien aikuissuhteiden kautta ympäröivä maailma alkaa muokkaamaan hänen omaa käsitystään itsestä ja muista ihmisistä. FAMILARIN SIJAISPERHEIDEN KOULUTUKSESSA trauman ymmärtämisen ja hoidon näkökulma on keskeinen. Sijaisperheissämme hoidettavien lasten traumahistoriaa ja traumojen valumista arkeen käsitellään työnohjauksissa ja vanhempainohjauksessa. Lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset tukevat ja auttavat sijaisperhettä ymmärtämään ja sietämään ilmiöitä, jotka usein johtavat jopa sijoitusten ennakoimattomaan päättymiseen. Erityisen tärkeää on hahmottaa hoitavien aikuisten keskinäinen roolitus lapsen elämässä, syntymävanhempia unohtamatta. Perhehoitajat turvaavat lapselle vakaan, ennakoitavan ja turvallisen arjen pyrkimättä terapeutin asemaan. Trauman hoidon ammattilaisemme tukevat ja hoitavat lasta ja työskentelevät myös syntymävanhempien kanssa yhdessä muun hoitoverkoston kanssa, luoden edellytykset turvalliselle ja ehjälle lapsuudelle.

Trauma ei tarvitse hoitoa vaan lapsi.

UNELMAMME ON TARJOTA mahdollisimman monelle lapselle turvallinen lapsuus, lähtökohdista huolimatta. •

Kirjoittaja Antti Joensuu työskentelee Familarin avo- ja sijaisperhetoiminnan palvelujohtajana. Joensuu on koulutukseltaan psykoterapeutti ja perheterapeutti. Perhekodin isänä Joensuu on tarjonnut kodin monille trauman kohdanneille lapsille.

1/2017

Tutustumismatka Etiopian lastensuojeluun

1.-22.11.2016 .1 14 a: ik -a ka at M L HE DAD LHE Matkareitti: TAPAHTUI TOUKOKUUSSA 2016: Miika soittaa Heidille: - Kuulin, että olette Mervin kanssa puhuneet matkasta Etiopiaan Merjaa moikkaamaan. Minäkin haluan mukaan. Milloin lähdetään? Seuraavana päivänä matka vahvistetaan ja suunnittelu alkaa. Matkaseurue kasvaa Essin ja Johannan verran. Lennot varataan, asuminen jää vieraaksi kutsuneen Merjan järjestettäväksi. Rokotekortteja tutkitaan ja osa käy hakemassa lisää tarvittavia rokotuksia. Etiopiassa julistetaan lokakuussa poikkeustila levottomuuksien vuoksi. Jännitys nousee onnistuuko matka. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että suurin jännitysnäytelmä matkan onnistumiseksi on vasta edessä, sillä ainoastaan yksi seurueen jäsen hoitaa viisumiasiansa ajoissa. Viisumit anotaan Etiopian suurlähetystöstä Etiopia ei ole ehkä se ensimmäinen matkakohde mielessä lomaa suunniteltaessa, mutta kun entinen kollegamme Merja oli esittänyt kutsun tulla tutustumaan Addis Abebaan, jonne hän oli muuttanut, tuntui kohde loogiselta valinnalta. Matkan päätarkoituksena oli viettää yhdessä ystävien kesken loma auringosta nauttien, mutta piinkovina sosiaalialan ammattilaisina emme malttaneet olla käyttämättä tilaisuutta hyväksi ja tutustuimme myös Etiopian sosiaali- ja terveyspalveluihin uima-altaalla makoilun lomassa. Asuimme huoneistossa lyhyen matkan päässä Addis Abeban keskustasta alueella, joka oli tavanomainen paikallinen lähiö. Talojen ympärillä oli muurit tai aidat suojaamassa pieniä piha-alueita, kadulla juoksenteli leikkiviä lapsia ja eläimiä, naapurissa vanha rouva piti pientä pesulaa, miehensä puolestaan pientä kioskia, ja kadun kulmissa miehet istuivat auringossa tarinoimassa päivänsä kuluksi. Eurooppalaisen silmin alue oli vaatimaton ja kaupungin infrastruktuuri keskeneräinen ja suunnittelematon. Osa rakennuksista oli kyhäilty pellinpaloista ja savesta, osa nykyaikaisemmin tekniikoin. Sähköjohdot risteilivät talojen välillä samoin kuin pyykkinarut. Me erotuimme katukuvassa selkeästi joukosta. Nopeasti huomasi ettei Addis Abeba ole varsinainen turistikohde ja meidät kyllä huomattiin missä liikuimmekaan. Ihmiset olivat kuitenkin hyvin ystävällisiä.

1/2017

Tukholmasta, jonne on siis lähetetty hakemuksen liitteenä myös passi. Matkaa edeltävällä viikolla yöt ovat unettomia ja hiki valuu jännityksestä otsalta, sillä edelleen vain Heidillä on passi ja viisumi taskussa. Perjantaina 11.11.2017 Essin ja Johannan passit ja viisumit tulevat postissa Suomeen. Myös Mervi ja Miika pakkaavat hammasharjan ja uikkarit kassiin ja ajelevat lentokentälle - ilman passeja ja viisumeita, jotka lennätetään viikonloppuna Tukholmasta suoraan Helsinki-Vantaan lentokentälle ja napataan maanantaiaamuna taskuun mukaan ja ei kun lennolle.

Naapurustomme ja huoneistomme talonmiehet olivat aina valmiina auttamaan niin ostoksien kantamisessa kuin järjestämään tarvittavan kyydin lähtiessämme tutustumaan kaupunkiin. Merjan ystävät Fitsum ja Solomon olivat myös mukanamme koko viikon kertomassa kotikaupungistaan ja tutustuttamassa meitä paikkoihin. Yksi vierailun kohokohdista oli käynti

kansallismuseossa, jossa on nähtävillä maailman ensimmäinen ihminen Lucy. Kävimme myös hienolla näköalapaikalla vuoren rinteellä, jonne ajomatka vastasi hurjaa vuoristoratakyytiä huvipuistossa. Rinteeltä levittäytyi näkymä koko Addis Abeban yli. Yhtenä päivänä matkasimme kaupungin ulkopuolelle kauniin järven rannalla sijaitsevalle hotellille, jossa nautimme auringonotosta, yhdessä olosta ja hyvästä ruoasta.

Sovimme Suomessa jo ennakkoon vierailun Addis Abeban SOS-lapsikylään, jossa paikan johtaja esitteli meille noin 150 lapsen lapsikylää. Lapset asuvat tilavissa perhetaloissa lapsikylä-äidin ja jopa 9 muun lapsen kanssa. Lapsikylä-äidit koulutetaan tehtävään ja he ovat hyvin sitoutuneita tehtäväänsä. Vierailemamme talon seinällä oli paljon kuvia lapsikylä-äidin kasvattamista lapsista ja johtaja kertoi yhteyden usein säilyvän myös itsenäistymisen jälkeen. Hän kertoi ylpeydellä lapsikylässä kasvaneiden lasten onnistumisista elämässä häistä, opiskeluista ja työllistymisestä. Päivisin lapsikylässä toimii opettajan johdolla päiväkoti- ja kouluryhmiä. Osa lapsista käy koulua lapsikylän ulkopuolella. Lapsikylässä järjestetään myös paljon muuta vapaa-ajan puuhaa, kuten liikuntaa ja musiikkia. Hyvien käytöstapojen opetus on tärkeä osa kasvatusta ja meidät otettiin vieraanvaraisesti vastaan yhden lapsikylän tytön tarjoillessa meille kahvia, teetä ja pientä syötävää, kuten popcornia, mikä kuuluu paikallisiin tapoihin. Käynnistä SOS-lapsikylässä jäi kaikille positiivinen kokemus. Lapsikylä oli siisti ja viihtyisä. Lapset näyttivät iloisilta leikkiessään ja opiskellessaan koululuokissaan. Työ lapsikylässä muistutti paljon lastensuojelutyötä Suomessa. Kuulimme, että SOS-lapsikylä on toiminut Etio-

kolumni

a Liimatta, Matkaseurue: Mervi Elfving, Miik Johanna Rautio Essi Loukkola, Heidi Puustinen ja

piassa 70-luvulta lähtien ja eri puolella maata toimii useita lapsikyliä ja muita sosiaali- ja terveyspalveluja antavia yksikköjä. Avuntarve on suuri koko maassa. Etiopia on yksi köyhimmistä valtioista maailmassa ja lasten tilanne on huolestuttava. Maassa on paljon vanhempansa menettäneitä lapsia, mikä altistaa lapset kadulle ja lapsikuolleisuus on korkea mm. aliravitsemuksen ja puutteellisen terveydenhuollon vuoksi. Vain alle puolella lapsista on mahdollisuus käydä koulua. Paikalliset sosiaaliviranomaiset, terveydenhuollon henkilöstö ja poliisi yrittävät auttaa lapsia, mutta resurssit ovat riittämättömät. Terveydenhuoltoa ei ole kaikille saatavilla ja hoitomenetelmät ovat vanhanaikaisia. Kaupunki oli kaiken kaikkiaan hyvin ristiriitainen. Addis Abeba kehittyy jatkuvasti, mutta valtavat muuttovirrat kaupunkiin aiheuttavat haasteita toiminnan organisoimiselle ja yhteiskunnan järjestäytymiselle. Kaupungissa näkyi elämän valtava kirjo – köyhyys oli käsin kosketeltavaa kaikkialla. Matkamme Etiopian pääkaupunkiin ja Afrikan keskukseen oli ikimuistoinen kokemus kaikille. Se herätti meitä henkilökohtaisesti miettimään elämän arvoja, mutta antoi myös paljon ajattelemisen aihetta ammattilaisena. Ihminen ei oikeasti tarvitse paljon. Keep it simple. Keskity perusasioihin. Ole ihminen ihmiselle. Välitä. •

Kirjoittaja Heidi Puustinen on Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikön tukiperhetyön sosiaalityöntekijä.

Yli 100 vuotta sotea

Janne-Olli Järvenpää toimitusjohtaja Mehiläinen Oy

Tämä vuosi on 100-vuotiaan Suomen juhlavuosi. Juhlavuosi on merkittävä myös Mehiläiselle, sillä yrityksemme on ollut osa itsenäisen Suomen taivalta koko sen olemassaolon ajan. Mehiläisen historia juontaa juurensa vuoteen 1909, jolloin neljä lääkäriä perusti Sairaala O.Y. Mehiläisen, joka sai nimensä Kalevalaisen parantavan taruolennon mukaan. Vaikka Mehiläisellä on pitkät perinteet suomalaisten terveys- ja hyvinvointipalvelujen edelläkävijänä, on perustehtävämme säilynyt samana koko historiamme ajan: haluamme tuottaa parasta mahdollista hoitoa ja hoivaa kaikille Suomessa. Tätä perustehtävää toteutamme edelleen panostaen jatkuvasti siihen, että kohtaamme asiakkaamme yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti, laatua ja asiakaskokemusta kehittäen. Tänä päivänä Mehiläinen on terveys- ja sosiaalipalveluiden merkittävä suunnannäyttäjä. Palvelemme vuosittain yli miljoonaa asiakasta, olemme yli 260 kunnan tai kuntayhtymän kumppani ja palvelumme kattavat terveys- ja sosiaalipalvelujen laajan kirjon. Mehiläinen onkin hyvissä asemissa, mikäli asiakkaiden valinnanvapaus laajene terveys- ja sosiaalipalveluissa, ja kuntien sijaan jatkossa asioimme mahdollisesti maakuntien kanssa. Rakennetaan yhdessä parempaa terveyttä ja hyvinvointia Suomeen myös seuraavat 100 vuotta! •

1/2017

yhteystiedot Hallinto

Helsinki

Paciuksenkatu 27 00270 Helsinki Y-tunnus 2300134-8

Turku

Rieskalähteentie 57 20300 Turku (os. 1.6 .alkaen) y-tunnus: 1749793-0

Palvelujohtajat Mervi Elfving p. 044 573 4111

Maija Lukkarinen p. 044 320 4772

Petra Huuhilo p. 045 272 1400

Anssi Nikkarinen p. 040 732 8687

Antti Joensuu p. 041 519 6544

Antti Mäkelä p. 040 502 6188

Eija Juote p. 050 331 6966

Jani Äijälä p. 045 134 2000

Laitoshoito

Harri Pomell p. 0400 978 448

Laatujohtaja Marko Nikkanen p. 040 189 7178

Kuntoutuskoti OIVA

Pähkinärinne

Lastensuojelun erityisyksikkö OIVA Tarina

Vihersalonkuja 56, 21500 Piikkiö Yksikönjohtaja Minna Vesma, p. 040 713 9122

Asumispalvelu OIVA

Erityisyksiköt

Leivokoti

Desiker-Aurinkomäki, Harakkamäki

Metsolantie 2-4, 04630 Sääksjärvi Palvelupäällikkö Karoliina Härkönen, p. 040 556 9469

Vilperikoti

Familar Joensuu

Epala

Tuulensuoja

Myllykoto

Familar Ylöjärvi

Lehtosara Joutseno

Eemelin vastaanottokoti

Palmukoti Kerava

Pikku Tuulensuoja

Palmukoti Vantaa

Ilmaria

Palmukoti Jokela

Karekuntoutus Karekoti

Pihapuu

Karekuntoutus Puistotien lastenkoti

Savonlinnan perheryhmäkoti,

Kiljavan Majakka

Myllytie 11, 45910 Voikkaa Yksikönjohtaja Wellu Kähkönen, p. 044 0101 937 Putkinotkontie 11-13, 54100 Lappeenranta Toiminnanjohtaja Mari Hirvonen, p. 050 536 7885 Tuusulantie 38, 04200 Kerava Vastaava ohjaaja Jarno Partinen, p. 050 341 2946 Kokkokalliontie 10, 01380 Vantaa Vastaava ohjaaja Riitta Sederholm p. 044 276 9754 Lepokallionkaari 6, 05400 Jokela Vastaava ohjaaja Hanna Ryynänen, p. 045 876 9664 Kosolantie 1, 62200 Kauhava Yksikönjohtaja Elina Haukkala, p. 040 653 7074 Opistotie 3, 57600 Savonlinna Yksikönjohtaja Marja Silpola, p. 050 301 6870

1/2017

Tarinaharjuntie 47, 71800 Siilinjärvi Yksikönjohtaja Minna Jauhiainen, p. 044 765 6538

Lehtosara Lappeenranta

Desiker-Aurinkomäki, Siilimäki

Neitsytpolku 32, 28100 Pori Yksikönjohtaja Jarko Jaakonsaari, p. 044 272 2670

Salmelaisenkatu 12, 70500 Kuopio Yksikönjohtaja Maria Puolakka, p. 040 841 6640

Sankarikatu 3, 74100 Iisalmi Yksikönjohtaja Anne Riikonen, p. 040 081 2501

Eemelin nuorisokoti

Salontaus 2, 32810 Peipohja Yksikönjohtaja Hanna-Riikka Mikkilä, p. 045 631 5661

Miika Liimatta p. 040 569 0378

Skrufvilankatu 10, 68910 Pännäinen Yksikönjohtaja Anu Keskitalo p. 044 550 4042

Desiker-Aurinkomäki, Ilvesmäki

Satakunnantie 93, 29200 Harjavalta Toiminnanjohtaja Jaana Lauren, p. 044 574 6331

Kehitysjohtaja

Wiljagård

Eemelin perhetukiyksikkö

Pohjoisrannantie 241, 29200 Harjavalta Yksikönjohtaja Mirja Janhu, p. 044 554 2019

Liiketoimintajohtaja

Ilmarintie 1, 04600 Mäntsälä Palvelupäällikkö Karoliina Härkönen, p. 040 556 9469 Aurinkomäentie 11 A, 00730 Helsinki Yksikönjohtaja Mika Atti, p. 050 552 6003

Kuhilaskuja 4, 80140 Joensuu Palvelujohtaja Maija Lukkarinen, p. 044 320 4772 Elmerannantie 39, 24800 Halikko Yksikönjohtaja Jaana Sojasalo, p. 040 648 2248 Tornitie 4, 33430 Vuorentausta Yksikönjohtaja Piia Särkilampi, p. 040 824 2783 Päivölänkatu 2, 29200 Harjavalta Yksikönjohtaja Tuija Lampikoski, p. 044 533 8029 Seppäläntie 109, 21250 Masku Yksikönjohtaja Anna-Kaisa Lehtonen, p. 040 758 7945 Pajuharjuntie 12, 73100 Lapinlahti Yksikönjohtaja Kirsi Ruotsalainen, p. 050 413 5600 Karelintie 80, 72710 Vaaraslahti Yksikönjohtaja Meiju Roivas, p. 044 906 6866 Puistotie 13-15, 72400 Pielavesi Yksikönjohtaja Sanna Limpi, p. 050 467 7370

Kiljavantie 539, F-rakennus, 05250 Kiljava Yksikönjohtaja Sonja Snellman, p. 040 136 6484

Paraistentie 23, 53650 Lappeenranta Toiminnanjohtaja Mari Hirvonen, p. 050 536 7885 Hoitajantie 9 A 1, 91410 Jokirinne Yksikönjohtaja Lauri Jolula, p. 045 7732 4285

Nuorisokoti Kotolampi

Kurjolammentie 38, 03220 Tervalampi Yksikönjohtaja Minna Snellman, p. 040 705 4810 (muuttaa kesällä 2017 uusiin tiloihin Nurmijärvelle)

Nuorisokoti Nummela

Koulupolku 5, 61300 Kurikka Yksikönjohtaja Terhi Haapa-aho, p. 040 124 6155 (muuttaa kesällä 2017 uusiin tiloihin Lapualle)

Peiponpesä

Harjukuja 3 B, 05840 Hyvinkää Yksikönjohtaja Pia Kansikas, p. 044 550 4061

Myötävirta

Kaistisenkatu 6, 20760 Piispanristi Yksikönjohtaja Jaakko Söderström, p. 040 722 6335

Saukkoranta

Lomarannantie 15, 65410 Sundom Yksikönjohtaja Karolina Wörlund, p. 050 331 3329

Saraste Vilppula

Sammallammintie 661, 35700 Vilppula Yksikönjohtaja Mika Salminen, p. 040 728 8166

Saraste Valkeakoski

Lotilantie 49, 37630 Valkeakoski Yksikönjohtaja Johanna Rautio, p. 040 658 6626

Varatie Vihti

Jokikunnantie 64, 03400 Vihti Yksikönjohtaja Tea Korkeamäki p. 046 922 8072

Varatie Tervakoski

Paperintekijäntie 8, 12400 Tervakoski Yksikönjohtaja Ossi Karppinen, p. 050 330 3409

Veikkari

Veikkarintie 193, 21530 Paimio Yksikönjohtaja Christa Lindström, p. 040 138 4352

Perhekodit Kanalan kartano

Familar perhehoitopalvelut, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa,

Kirsikkalaakso

Familar perhehoitopalvelut, tukiperheet

Niemenkyläntie 801, 02570 Siuntio Perhekodin äiti Annika Tavastjerna, p. 041 519 6544 Kyröntie 153, 21450 Tarvasjoki Perhekodin isä Lars-Göran Snell, p. 040 050 9549

Perhehoito Palvelujohtaja Antti Joensuu, p. 041 519 6544 Palvelujohtaja Antti Mäkelä, p. 040 502 6188

Familar perhehoitopalvelut, Uusimaa Malminraitti 17 B, 00700 Helsinki Aluepäällikkö Titta Pohjantähti, p. 050 563 8940

Familar perhehoitopalvelut, Varsinais-Suomi

Rieskalähteentie 57, 20300 Turku (1.6.alkaen) Aluepäällikkö, johtava sosiaalityöntekijä Maija Santamaa, p. 050 385 8876

Familar perhehoitopalvelut, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Kanta-Häme

Puskantie 31, 60100 Seinäjoki Palvelujohtaja Antti Mäkelä, p. 040 502 6188 Tukiperhevastaava Janna Kujanpää, p. 050 463 2504

Tammelan puistokatu 22, 33100 Tampere Palvelupäällikkö Piia Särkilampi, p. 040 824 2783

Avopalvelut, Satakunta

Visatie 9 B 19, 28360 Pori Palvelupäällikkö Minna Sjövall, p. 040 197 4536

Avopalvelut, Kanta-Häme

Avopalvelut ja jälkihuolto Palvelujohtaja Antti Joensuu, p. 041 519 6544 Palvelujohtaja Antti Mäkelä, p. 040 502 6188

Avopalvelut, Uusimaa

Malminraitti 17 B, 00700 Helsinki Palvelupäällikkö Laura Cantell, p. 044 971 4081

Tuettu asuminen ja jälkihuolto, Uusimaa Malminraitti 17 B, 00700 Helsinki Lapilantie 16, 04200 Kerava (käyntiosoite) Palvelupäällikkö Niko Voutilainen, p. 040 681 5950

Avopalvelut Varsinais-Suomi

Rieskalähteentie 57, 20300 Turku (1.6. alkaen) Palvelupäällikkö Satu Koskiniemi, p. 040 481 7985

Talaskuja 3, 13200 Hämeenlinna Palvelupäällikkö Toni Torikka, p. 050 317 2790

Avopalvelut, Ylä-Savo

Sankarikatu 3, 74100 Iisalmi Palvelupäällikkö Jouni Pennanen, p. 040 0392 376

Avopalvelut, Pohjois-Savo

Tulliportinkatu 33 (2. krs), 70110 Kuopio Palvelupäällikkö Hanna Löytömäki, p. 044 784 5376

Avokuntoutuspalvelut, Ylä-Savo Sankarikatu 3, 70100 Iisalmi Jouni Pennanen, p. 0400 392 376

Eemelin perhetukiyksikkö

Pohjoisrannantie 241, 29200 Harjavalta Yksikönjohtaja Mirja Janhu, p. 044 554 2019

Tyynelän perhekuntoutuskoti

Tammelan puistokatu 22, 33100 Tampere Sosiaalityöntekijä Minna Matilainen, p. 040 643 3420

Helastentie 167, 21330 Paattinen Palvelupäällikkö Satu Koskiniemi, p. 040 481 7985

Familar perhehoitopalvelut, Itä-Suomi

Avopalvelut Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa

Tulliportinkatu 33 (2.krs), 70110 Kuopio Sosiaalityöntekijä Kaisa Varjoranta, p. 050 340 4079

Avopalvelut, Pirkanmaa

Puskantie 31, 60100 Seinäjoki Palvelupäällikkö Maria Nieminen, p. 045 273 5554

1/2017

Suomessa on tuhansia lapsia, joille perhe on vasta unelma,

ANNA LAPSELLE MAHDOLLISUUS.

Hanki toimeentulosi tekem채ll채 hyv채채

www.perhelapselle.fi

perhehoitopalvelut