Page 1

1/2021 SOSIAALIALAN AMMATTIJULKAISU

Tukiperhe

MEIDÄN TAPA AUTTAA

Perhekuntoutus: Eläinavusteinen nepsyvalmennus

Itsenäistymisen verkkovalmennus

Ympäristökasvatus Familarissa


TÄSSÄ NUMEROSSA

Tässä numerossa

13

TUKIPERHE ISÄRYHMÄ – ISÄT PUHUVAT YHDESSÄ

4-5

20

PERHEKUNTOUTUS: ELÄINAVUSTEINEN NEPSYVALMENNUS

8-9

ITSENÄISTYMISEN VERKKOVALMENNUS

PERHEKUNTOUTUS: ELÄINAVUSTEINEN NEPSYVALMENNUS

4

TUTKIJAN PUHEENVUORO: E-PORTFOLIO – NUOREN ÄÄNI KUULUVIIN

6

ITSENÄISTYMISEN VERKKOVALMENNUS

8

LASTENSUOJELUN KEHITTÄMINEN: SIJAISHUOLTO KOKEMUKSENA

10

YMPÄRISTÖKASVATUS FAMILARISSA

12

TUKIPERHE 13 YKSIKÖNJOHTAJIEN VAIHDOKSET

14

IHMISET TAUSTALLA: AINO JA SIIRI

16

OPISKELIJAN HARJOITTELU PIKKU-EEMELISSÄ

17

AJANKOHTAISET 18 ISÄRYHMÄ – ISÄT PUHUVAT YHDESSÄ

20

SEURAA MEITÄ SOMESSA!

21

YHTEYSTIEDOT 22

12

YMPÄRISTÖKASVATUS FAMILARISSA

2

| Familar UUTISET

Familar Uutiset 1/2021 Päätoimittaja: Julkaisija: Toimitus ja taitto: Paino: Osoitetiedot: ISSN-tunnus:

Mikko Määttänen Familar Oy, Paciuksenkatu 27, 00270 Helsinki, www.familar.fi Mainostoimisto 4D, Leena Mangs, Eija Lalli Newprint Yrityksen asiakasrekisteri ISSN 2489-3730 (painettu) ISSN 2489-4427 (verkkojulkaisu)


Pääkirjoitus

LAADUN ERI ULOTTUVUUDET

AMMATTILAISUUTTA ON TEHDÄ LAATU NÄKYVÄKSI.

Lastensuojelun alalla osaamisen ja koulutustason ylläpitämisestä on tullut entistä tärkeämpää. Pelkkä tutkinto ei riitä enää pätevyydeksi. Sekä työssä että elämässä hankittua kokemusta tarvitaan. Jatkuva täydennyskoulutus on edellytys pärjätäkseen nykyisessä työssä. Joku haluaa oppia pienryhmässä, toinen luennolla ja kolmas verkkokurssilla. Työelämä haastaa meidät kehittämään erilaisia tapoja mahdollisuuteen opiskella. Yleisesti laatu mielletään puhekielessä laadukkuutena. Yksilön kokemus palvelusta on laadukkuuden mittari. Kuitenkin tiukan teknisesti ottaen, laatu on yhteisesti sovittujen toimintatapojen noudattamista, niiden seuraamista ja poikkeamiin reagoimista. Järjestelmälliseen mittaamiseen perustuva toiminnan kehittäminen on ainoa tapa nostaa laatua. Familarissa kehitämme toimintaamme systemaattisesti. Olemme panostaneet erityisesti mitattavan laadun kehittämiseen, järjestelmistä tulevien tietojen analysointiin, parempaan raportointiin sekä yksikkötasolla tapahtuvien poikkeamien käsittelyyn ja niistä oppimiseen. Kuitenkaan pelkkä tekninen laatu ja mitattavien asioiden ajantasaisuus ei riitä. Jokainen työntekijä työskentelee kokemuksensa, persoonansa ja kerryttämänsä koulutuksen pohjalta. Oma työtapa on sovitettava yksikön hoidon ja kasvatuksen viitekehykseen. Ammattitaitoa on pidettävä yllä jatkuvasti kouluttautumalla. Käynnistämme syksyllä Omaohjaaja-teemavuoden, jonka keskeisenä tarkoituksena on korostaa arjen ohjaustyön merkitystä kasvatuksen ja hoidon peruskivenä. Kuten laadussa kokonaisuutena, myös omaohjaajuudessa on useita eri puolia. Tekninen laatu on oltava aina kunnossa, mutta inhimilliseen työskentelyyn kuuluu oman persoonan peliin laittaminen. Työssä kerrytetty kokemus ja hankittu koulutus edesauttavat merkittävästi työmme onnistumista. Tässä lehdessä esittelemme laajasti työntekijöidemme osaamista. Kirjoituksissa heijastuu sekä vankka ammattitaito että persoonallinen ote kohdata asiakkaitamme. Ammattilaisuutta on tehdä laatu näkyväksi. Mikko Määttänen Lastensuojelupalveluiden johtaja

Familar UUTISET | 3


EEMELIN PERHETUKIYKSIKKÖÖN OVAT ELÄIMET TERVETULLEITA Eläimet tuovat arkeemme iloa ja hymyn huulille. Eläinten rauhoittava voima, leikkisyys, lohduttavuus ja vierellä kulkeminen opettavat meille tunteita ja taitoja, joita me kaikki tarvitsemme elämämme varrella. Leikkisyys ja vierellä kulkeminen ovat taitoja, joita kaivataan arjen pyörteissä ja kohdatessa muita ihmisiä. Leikkisyys antaa meille keinoja sietää ja harjoitella tunteita sekä kehittää omaa joustavuuttamme ja opettaa aikuisille taitoa leikkiä lasten kanssa arjessa.

LEIKKI on lasten työtä ja silloin opetellaan turvallisesti erilaisia elämän tunnetaitoja, sosiaalisia tilanteita, yhdessäoloa sekä nautitaan hetkessä olemisesta. Leikin kautta on helpompaa opetella käsittelemään erilaisia elämäntilanteita, iloisia ja joskus surullisiakin tilanteita. Hetkessä oleminen on meille aikuisille toisinaan kovin vaikeaa. Lasten leikkiä katsellessa, on kuitenkin helppoa pysähtyä ihailemaan lasten taitoa elää hetkessä. Perhetukiyksiköllä usein eläimetkin lähtevät mukaan leikkiin ja koirien sekä lasten sanatonta yhteistyötä on ihailtavaa katsoa ja ihastella. Eläinten ja lasten leikin rin-

4

| Familar UUTISET

nalla on aina aikuinen, äärelle ja paikalla olevat nelijotta tarvittaessa on mahELÄINTEN jalkaiset saavat useasti hymyn dollista ohjata lapsia sekä MERKITYKSELLISYYTTÄ huulille. Eläimet ovat opettakoiria, jos joskus tarvitaan ARKEEN EI VOI SANOIN neet meitä monesti siinä, KUVAILLA, VAAN tunteiden tulkkia. miten saa antaa rapsutuksia ja SE PITÄÄ KOKEA. Meillä Eemelin perhemiten niitä on mukavampaa tukiyksikössä on ollut pitottaa vastaan sekä miten huokään kulttuuri, johon on liittynyt vahva mioidaan ja ter vehditään toisiamme. ymmärrys eläinten vaikutuksesta tunnesää- Eläimillä on taito neuvoa miten voimme telyn tukena, ilon tuomiseen sekä yhteisölli- oppia lohduttamaan sekä leikkimään yhdessä syyteen. Perhetukiyksikön tiloihin tullessa turvallisesti. Usein eläimet vaistoavat ihmismoni vanhempi alkaa juttelemaan koirille, ten mielialat ja huomatessaan jonkun olekuten meidän työntekijämmekin. Perhe- van surullinen, tulevat koirat lohduttatukiyksikössä yleensä keräännytään eläinten maan. Leikeissä koirien hännät heiluvat,


ASIOISTA ON HELPOMPAA PUHUA TYÖNTEKIJÖIDEN KANSSA, KUN SAMASSA TILASSA ON TUNNETTA TASAAVA ELÄIN.

LAUSAHDUKSIA LASTEN SUUSTA:

lasten ilon kiljahdukset raikaavat ja pallot lentävät. Eläinavusteista ohjausta käytetään perhetukiyksiköllä tunteiden tunnistamisen tukena. Toisinaan vaikeista ja kipeistä asioista on helpompaa puhua työntekijöiden kanssa, kun samassa tilassa on tunnetta tasaava eläin. Eläinavusteista ohjausta käytetään opetellessa uusia asioita ja onnistumisen tunteita on ihanaa jakaa yhdessä niin ihmisten, kuin eläintenkin kanssa. Toisinaan koiraa on helpompi halata kuin ihmistä ja sitä kautta on kestää omia vaikeitakin tunteita. Koiran kanssa ne on helpompi jakaa. Perhetukiyksikössä olevat palaverit aiheuttavat ajoittain asiakkaille jännitystä, jolloin eläimen läsnäolo ja rapsutus rauhoittaa. Asiakas keskittyy paremmin eläimen rauhoittaessa häntä. Meille perhetukiyksiköön saavat myös asiakkaat tuoda kotieläimiään. Pääasiassa meillä on ollut asiakkaiden kotona koiria ja kissoja. Merkityksellistä on huolehtia omista kotieläimistään hyvin ja opettaa heitä uuteen ympäristöönsä. Meillä on iso piha, jossa koirat saavat olla omistajansa valvonnassa. Toisinaan toiset koirat saattavat olla riehakkaampia kuin toiset ja siksi on merkityksellistä aina pikkuhiljaa tutustua uusiin lemmikkeihin perhetukiyksikön arjessa. Useammalla meidän työntekijällämme on omia kotieläimiä minipossuista kanoihin, mutta koirat enemmistönä edustettuina. Saimme perhetukiyksikköömme viime kesänä Esmi-pupun. Pienestä arasta pupusta kasvoi lempeä ja temperamenttinen arjen ihailujen kohde. Esmi pääsi työntekijämme luokse asumaan talveksi, mutta kesän alussa odotamme sen paluuta. Tämän lisäksi saatamme tuoda muitakin pihaeläimiä mukaan arkeemme. Tässä työssä on todella konkreettisesti huomannut, jos aikuinen tai lapsi on surullinen. Näissä tilanteissa eläinten läsnäolo auttaa sietämään tuota tunnetta. On ollut hämmentävää huomata, kuinka suuri merkitys eläimen läsnäololla voikaan olla. Se on pysähdyttävää. Eläinten läsnäolo auttaa myös meitä työntekijöitä haastavienkin asioiden äärellä voimaantumaan. Eläinten merkityksellisyyttä arkeen ei voi sanoin kuvailla, vaan se pitää kokea. Mira Norräng Eemelin perhetukiyksikkö

Kuvissa Eemelin perhetukiyksikön työntekijöiden eläimiä.

Familar UUTISET | 5


TUTKIJAN PUHEENVUORO

NUOREN ÄÄNI KUULUVIIN -itsenäistyvän nuoren e-portfolio Familarin Varsinais-Suomen johtoryhmässä käytiin keskustelua nuorten mukaan ottamisesta kehittämistyöhön, jotta heidän äänensä tulisi kuuluviin lastensuojelun kehittämistyössä. Aiemmin kehittämistyö on ollut asiantuntijoiden ja ammattilaisten työtä ja näin ne eivät ole aina palvelleet nuorten todellista tarvetta.

NYKYÄÄN kuntien kilpailutuksissa vaaditaan käyttämään kokemusasiantuntijoita kouluttajina ja palvelun arvioitsijoina. 1.1.2020 lastensuojelulakiin tuli iso muutos liittyen jälkihuolto-oikeuteen. Oikeus jälkihuoltoon nousi 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen. Samalla lakiuudistus korosti nuorten osallisuuden merkitystä palveluiden ja hoidon suunnittelussa Jälkihuoltopalveluiden kehittäminen tuli tästä syystä ajankohtaiseksi, joten luonnollinen kohderyhmä oli jälkihuolto- ja itsenäistyvät nuoret. F2F:STA VIRTUAALIMAAILMAAN Keväällä 2020 Covid-19 virus aiheutti suuria haasteita perinteiseen jälkihuoltotyöskentelyyn ja myös esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollossa asuvien itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten tutustumiseen uuteen jälkihuollon työntekijään. Virtuaal-maailma aiheutti haasteita kohdata nuori ja myös työntekijöille tilanne oli uusi. Lastensuojelussa on ollut tapana pitää palaverit kasvokkain ja sosiaalityöntekijät tapaavat nuoria kahden kesken. Koronarajoitteet aiheuttivat näihin perinteisiin työtapoihin muu6

| Familar UUTISET

toksia ja vieläpä nopealla aikataululla, jolloin valmistautuminen ja uuden opetteluun ei jäänyt aikaa. Palaverit, jotka aiemmin pidettiin kasvokkain, muuttuivatkin virtuaalisiksi, jolloin nuoren oma mielipide ja ääni ei välttämättä päässyt kuuluviin virtuaalipalavereissa uudessa ja oudossa tilanteessa. Jälkihuoltoon siirtyvän nuoren tiedot välittyivät pahimmillaan vain lastensuojelun asiakirjojen kautta, jolloin kuva nuoresta saattaa jäädä kovin pintapuoliseksi ja asialliseksi. Näihin yllä mainittuihin asioihin pohjaten minulla heräsi ajatus itsenäistyvän nuoren e-portfoliosta, joka toimisi nuoren kertomuksena itsestään ja osaamisestaan ja samalla myös tiedonkulun välineenä eri toimijoiden välillä. e-portfolio on sähköinen työkalu, jota nuori voi muokata oman näköisekseen ja sen siirtäminen sähköisesti on nopeaa ja kätevää. Nuori voi myös tämän avulla itse päättää mitä haluaa itsestään kertoa ja miten. IDEASTA TYÖKALUKSI Halusin ehdottomasti nuoria mukaan kehittämään työkalua ja hyödyntää heidän asiantuntijuuttaan aiheesta. Tästä syystä tein

kahdeksalle jälkihuolto/itsenäistymisvaiheessa olevalle nuorelle puhelinkyselyt ja otin kaksi nuorta mukaan kehittämisryhmään kehittämään itse e-portfoliota. Kehittämisryhmän nuoret olivat hyvin eri vaiheissa olevia; toinen on itsenäistymisvaiheessa oleva sijaishuoltoyksikössä asuva ja toinen taas jo reippaasti jälkihuoltoiän ylittänyt nuori aikuinen. Asiantuntijana ryhmässä oli myös Familarin lastensuojeluyksiköstä yksikön työntekijä, joka on ollut Koulutus- ja työelämän tuki Toimeentulo-tuki Itsenäistymisvarat

Talous

Terveydenhuolto

Taloudelliinen tuki lääkkeisiin

mukana tekemässä jälkihuoltotyötä Familarilla. Nuorten ajatukset olivat yhteneviä siitä, mitä he odottavat jälkihuollolta ja mitä taitoja tulee omata omilleen muuttaessa. Nämä asiat ovat myös jo useissa aiemmissa tutkimuksissa tulleet ilmi. Näiden pohjalta kehittämistyöryhmässä työstettiin ja valmisteltiin e-portfolion pohja.

Vapaa-ajan tuki Tukihenkilö/ jälkihuoltotyöntekijä

Psykososiaalinen tuki

Itsenäistymisvalmiuksien tukeminen

Asumisen sujumisen tukeminen


KOKEMUKSIA KOEKÄYTÖSTÄ e-portfolio testattiin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueen yksiköissä itsenäistymisvaiheessa olevilla nuorilla. Isommalla otannalla saatiin kommentteja portfolion toimivuudesta käytännössä.

Kuviossa on kuvattu nuorten ajatuksia siitä mihin jälkihuollon tulisi vastata ja mitä toisaalta on syytä opetella jo sijaishuoltoyksikössä asuessa. Sisemmässä ympyrässä ovat aihe-alueet, joita nuoren tulisi harjoitella jo sijaishuoltoyksikössä. Tällöin ulommissa kuvioissa olevat asiat ovat helpommin jälkihuollossa toteutettavissa. Kehittämisryhmässä pilkottiin kuviossa näkyviä kokonaisuuksia pienemmiksi. Kehittämisryhmässä päädyttiin jakamaan kokonaisuudet viideksi osa-alueeksi. Nämä osa-alueet antoivat rungon e-portfoliolle.

MINÄ? SOSIAALISET VERKOSTOT ARJEN TAIDOT TOIVEET TYÖNTEKIJÄLLE KODINPERUSTAJAN LISTA

Kaiken kaikkiaan vastaanotto oli positiivinen ja sekä nuoret että ohjaajat kokivat työkalun hyödylliseksi ja toimivaksi. Työntekijät kokivat e-portfolion myös hyväksi keskustelun pohjaksi nuoren kanssa. Varsinaisia muutoksia e-portfolioon ei tehty koekäytöstä saadun palautteen pohjalta, koska työkalu vaikutti toimivalta ja on joka tapauksessa muokattavissa nuoren itsensä näköiseksi. e-portfolion voi ottaa käyttöön missä tahansa Familarin yksikössä, jos näin haluaa. Sen saa minulta pyydettäessä. Covid-19 tilanteen helpottaessa on ajatuksissa kiertää esittelemässä e-portfoliota Familarin yksiköissä mukana olleiden kehittäjänuorten kanssa.

AJATUKSENI KEHITTÄMISPROJEKTISTA Itselleni kehittämisprojektin vetäminen ja nuorten kanssa työskentely tuntui luontevalta ja antoisalta. Yllätyin kuinka hienosti e-portfolion tekoon osallistuneet nuoret työskentelivät. Aikaa kehittämistapaamisilla meni yllättävästi kieliasun muotoiluun. Tämä oli minulle havahduttavaa, koska luulin käyttäväni ns. peruskieltä, jonka nuoret ymmärtävät, eikä näin ollutkaan. Kehittämisryhmään osallistuneet kaksi nuorta tulivat keskenään hyvin toimeen ja olivatkin tapaamisten välillä yhteydessä toisiinsa. Vertaistuen merkitys kasvoi osaksi varmasti myös siitä syystä, että nuorten ikäero ja elämäntilanne oli hyvin erilainen. Tästä innostuneena vanhempi nuorista haki töitä Veturi-hankkeesta ja saikin töitä sieltä. Tämä oli ehkä paras saavutus omasta mielestäni kehittämisryhmän kanssa. Yhdessä tekeminen nuorten kanssa antoi minulle vahvan kokemuksen, että nuoria kannattaa oikeasti kuunnella ja ottaa mukaan kehittämään asioista lastensuojelussa. Jäimmekin tällä kehittämisryhmällä miettimään mitä seuraavaksi. Olisiko se osallistavaan kirjaamiseen liittyvää vai jotain muuta? Heta Söderström, Familar Oy Myötävirta Sosiaalialan YAMK opiskelija/Turun AMK Lisätietoja: heta.soderstrom@familar.fi p. 040 198 5351

Familar UUTISET | 7


ITSENÄISTYMISEN VERKKOVALMENNUS Familarin itsenäistyville nuorille tarkoitettu verkkovalmennus valmistui Oma Mehiläiseen syksyllä 2020. Verkkovalmennus kehitettiin tukemaan itsenäistymisen kynnyksellä tai jo itsenäistyneitä nuoria uudessa elämäntilanteessa, joka jokaiselle nuorelle tulee elämässä eteen erilaisena. SYSÄYS itsenäistymisen verkkovalmennukselle lähti koronan alkaessa leviämään alkukeväästä 2020. Vallitseva tilanne peruutti suunnitellut itsenäistyvien nuorten ryhmät, joissa jo vuosia oli toteutettu itsenäistymisasioiden läpikäyntiä täällä Pirkanmaalla. Ylipäätään nuorten ja muiden asiakkaiden tapaamiset kasvokkain muuttuivat haastaviksi. Mietimme, miten saisimme kiinnostavalla ja helpolla tavalla nuorille itsenäistymiseen liittyvän tiedon ja pohdinnat näin uudessa etämaailmassa. Idea tämän aihepiirin verkkovalmennukselle oli ollut jo suunnitteilla aiemmin, mutta korona niin sanotusti tuuppasi suunnitelman käyntiin. Suunnitelmissa oli jo jonkin aikaa ollut ajatus siitä,

8

| Familar UUTISET

miten itsenäistymistaitojen opettelua ja aiheita voitaisiin vielä paremmin käsitellä ja harjoitella erityisesti sijaishuollosta täysi-ikäistyvien nuorten kanssa. Jokaisen nuoren itsenäistyminen on yksilöllistä ja nuorten valmiudet tähän uuteen elämänvaiheeseen ovat kovin erilaiset. Itsenäistymisen kynnyksellä onkin tärkeä pysähtyä pohtimaan nuoren elettyä elämää, omia voimavaroja, heikkouksia ja elämänhallinnan taitoja. Pohjana valmennukselle käytimme 2019 valmistuneen YAMK opinnäytetyön (Henna Aarnio ja Riikka Virtanen) tuotoksena tehtyä Itsenäistyvän nuoren työkirjan materiaaleja ja tehtäviä. Työkirjan aiheet ideoitiin ja suun-

niteltiin yhdessä sijaishuollosta jo itsenäistyneiden nuorten kanssa. Itsenäistymisprosessin jo käyneitä nuoria osallistamalla pyrittiin saamaan työkirjan aiheet vastaamaan mahdollisimman hyvin itsenäistyvän nuoren tarpeisiin. Opinnäytetyön tuloksissa havaittiin itsenäistymisasioiden käytännönharjoittelun tärkeys sekä niiden intensiivisen käsittelyn merkitys jo hyvissä ajoin ennen itsenäistymistä. Johtopäätökseksi todettiin myös, että nuoren itsetunnon vahvistamista ja voimavarojen löytämistä on tärkeä huomioida vahvasti työskentelyssä jo ennen itsenäistymistä. Verkkovalmennukseen oli jo näiden olemassa olevien materiaalien lisäksi helppo


koota vielä laajempi lisämateriaalien kokonaisuus. Opinnäytetyön ja verkkovalmennuksen tekijöillä oli vahvaa kokemusta sekä sijais- että jälkihuollosta; muutamien nuorten matkaa on päästy seuraamaan vuosia sijaishuollosta jälkihuoltoon. Muun muassa näiden nuorten itsenäistymistä tukiessa, työntekijöille on usein jäänyt se tunne, että kunpa näitä asioita olisi päästy käymään kootusti nuorten kanssa jo aiemmin ja paremmin läpi. Monen nuoren toiveena oli, että itsenäistymiseen liittyviä asioita käytäisiin enemmän läpi ja mieluiten omaan tahtiin. Verkkovalmennuksessa on otettu huomioon myös se, että jokainen ottaa tietoa vastaan hieman eri tavalla ja siksi materiaalit ovat mm. videoina, teksteinä, tehtävinä ja nettilinkkeinä. Itsenäistymisen verkkovalmennus sopii mainiosti kotoa, sijaishuoltoyksiköistä tai sijaisperheistä itsenäistymässä oleville nuorille, mutta toimii myös hyvänä kertauksena tai vahvistuksena jo täysi- ikäisille nuorille aikuisille. Erilaisten materiaalien ja tehtävien avulla nuori käy valmennuksessa läpi laajasti erilaisia itsenäistymiseen liittyviä aiheita, joista löytyy paljon vinkkejä ja neuvoja. Valmennuksen tavoitteena on kasvattaa nuoren ymmärrystä itsestään ja historiastaan sekä sitä kautta vahvistaa nuoren voimavaroja ja elämänhallintaa. Riikka Virtanen, asumispalveluvastaava, Pirkanmaan avopalvelut

VALMENNUS KÄYTÄNNÖSSÄ Valmennus kestää kokonaisuudessaan 10 viikkoa. Valmennus etenee viikko kerrallaan ja aina maanantaisin sovellukseen tulee uusi teema sekä siihen liittyvät tehtävät. Valmennettava voi viikon aikana tehdä tehtäviä ja edetä omaan tahtiin, kuten se itselle parhaiten sopii. Nuoren oma valmentaja (esimerkiksi omaohjaaja) tukee valmennettavaa koko valmennuksen ajan. Tehtyjä tehtäviä ja niihin liittyviä tunteita sekä oivalluksia käydään läpi tapaamisissa tai omaohjaaja-ajoilla. Valmentajalle voi lisäksi lähettää kysymyksiä ja viestejä chatissa, koska joitain asioita voi olla helpompi kysyä viestillä kuin kasvokkain. Verkkovalmennus tapahtuu Oma Mehiläisen verkkoympäristössä ja on saatavilla kaikille Familarin asiakkaille. SISÄLTÖ Valmennukseen sisältyy 10 aihekokonaisuutta: 1. Kuka minä olen? -osiossa nuori pääsee pohtimaan, minkälainen ihminen nuori on ja miten nuoresta on sellainen tullut. 2. Ole hyvä itsellesi -osiossa syvennytään vielä paremmin itsetuntoon ja nuoren omiin käyttäytymismalleihin. 3. Kohti elämänhallintaa -teemassa käydään läpi mm. Omien valintojen tekemistä, omaa jämäkkyyttä ja omia selviytymiskeinoja. 4. Ruokavalio -osiossa käydään läpi terveelliseen ruokavalioon ja ruuanlaittoon liittyviä teemoja. 5. Terveelliset elämäntavat -osio käsittelee mm. unen tärkeyttä sekä liikunnan ja päihteiden vaikutusta hyvinvointiin. 6. Seksi, ehkäisy ja seksuaalinen häirintä -teemaviikolla otsikko kertookin kaiken eli näiden aiheiden parissa työskennellään. 7. Oma koti ja sen hoito -osiossa suunnitellaan muuttoa omaan ensimmäiseen asuntoon, opitaan sen hoidosta ja vuokralaisen velvollisuuksista. 8. Homma haltuun -osiossa käsitellään aikuisuuden kynnyksellä sellaisia tärkeitä ja mahdollisesti uusia asioita, jotka tulee osata hoitaa, kuten verokortti tai passin hankinta, työhaastatteluun valmistautuminen ja lopuksi käydään läpi jälkihuolto-oikeutta. 9. Talous-osiossa käydään läpi erilaisten tukien hakemista ja taloudenhoitoa kokonaisuudessaan sekä nykymaailmassa nykyisin kohdattavia ongelmia, kuten pikavippejä ja maksuhäiriömerkintöjä. 10. Sosiaalinen verkosto eli frendit, deitit ja family -teemaviikolla pohditaan mm. lähiverkostoon, kavereihin ja seurustelusuhteisiin liittyviä aiheita.

Familar UUTISET | 9


SIJAISHUOLTO ELÄMÄNVAIHEENA Tein pro gradu -tutkielman viime vuoden aikana osana yhteiskuntatieteen maisteriopintoja Tampereen yliopistossa. Alusta asti oli selvää, että haluan tuoda esiin sijaishuollossa asuneiden kokemuksia. SIJAISHUOLTOA on tut- Osallisuus ja osallistaminen ovat olleet itselleni kittu kansallisella tasolla tärkeitä lähestymistapoja työn kehittämiseen tai väitöskirjoissa erittäin ja siksi päädyin haastattelemaan viittä nuorta, vähän. Tutkimuksen puu- jotka olivat asuneet erilaisissa sijaishuoltopaitetta tuskaili myös moni koissa ja -muodoissa, eri pituisia jaksoja ja yhtä alan tutkija, joiden tekstei- lukuun ottamatta he olivat asuneet useissa eri hin tutustuin teoreettisen sijaishuollon paikoissa. Haastateltavilla oli viitekehyksen rakentamisen kokemuksia sekä vastaanottoyksiköstä, kriisivaiheessa. Sijaishuollosta perheistä, perhehoidosta sekä erityyppisistä tuotettu tieto on edelleen laitoksista. Tutkimuskysymykseni oli miten pitkälti lukujen, eli tilastojen avulla tulkitse- nuoret kuvaavat kodin ulkopuolelle sijoittamimista. Antavatko ne todella sen tiedon, mitä sesta aiheutuneita muutoksia ja minkälaisia sijaishuollon kehittäminen tarvitsee? Kokemus- kokemuksia he kuvaavat sijaishuollossa asumitieto on ollut suppeaa ja liittynyt lähinnä yksit- sen ajalta? Haastateltavat olivat haastattelutäisiin sijaishuoltopaikkoihin tai työmenetel- hetkellä iältään 20–24 vuotta. miin. Onneksi mediassa sijaishuollon kokeMuutoksista kertovia teemoja löytyi useita, musasiantuntijat ovat viime vuosina alkaneet joita olivat itsestään selvästi muutto, muuttasaada paremmin näkyvyyttä. Käsityksiä sijais- misesta aiheutuneet muutokset kouluun, huollosta ja lastensuojelusta ihmissuhteisiin ja sijaishuollon eivät enää kommentoi pelarjen tuomat muutokset. NuorLAPSELLE TAI kästään virkamiehet ja muut ten kertomusten mukaan suuNUORELLE SUHDE alan työntekijät ja asianrimmat muutokset tapahtuivat TYÖNTEKIJÄÄN tuntijat. ihmissuhteissa. Ihmissuhteissa EI OLE Sijaishuoltoa esitellään he kokivat turvallisuutta, turAMMATILLINEN eri yhteyksissä intervention vattomuutta, luottamusta tai SUHDE, VAAN näkökulmasta, joissa näkösen menettämistä. SijaisIHMISSUHDE. kulma on onnistumisissa ja huollon aikuiset nousivat suuepäonnistumisissa. Sijaisreen rooliin elämänmuutokhuollossa asuvan näkökulsissa. Tämän tutkielman haasmasta on kyse elämänvaiheesta, ainut- tateltavien mukaan suhde sijaishuollon laatuisesta lapsuus- ja nuoruusvaiheesta. aikuisiin onnistui vaihtelevasti. Tarve turval-

SIJAISHUOLLOSSA ASUVAN NÄKÖKULMASTA ON KYSE ELÄMÄNVAIHEESTA, AINUTLAATUISESTA LAPSUUS- JA NUORUUSVAIHEESTA.

10

| Familar UUTISET


Minna Snellman Familar palvelujohtaja

lisille aikuisille, jotka osaavat kohdata lapsen ja nuoren sydämellä, nousi esiin kaikkien vastauksissa. Lapselle tai nuorelle suhde työntekijään ei ole ammatillinen suhde, vaan ihmissuhde. Haastateltavat kuvasivat suhdettaan muihin sijaishuollossa asuviin nuoriin ristiriitaiseksi, joko pelättiin tulla heidän kaltaisikseen ja välteltiin seuraa tai sisaruksellisesti tai haluttiin sopeutua joukkoon. Sijaishuoltoon muuttaminen on jo itsessään suuri elämänmuutos ja samaan aikaan elämään tulee luokallinen uusia koulukavereita, sijaishuollon muut lapset ja kaikki uudet aikuiset. Uusiin ihmisiin tutustuminen voi aiheuttaa lisää kuormitusta vaikeassa elämäntilanteessa. Ikätoverisuhteet ovat nuoruusikäiselle tärkeä sosiaalinen verkosto, jonka sujuvuuteen pitäisi kiinnittää paljon huomiota kiusaamisen tai ulkopuolelle jäämisen ehkäisemiseksi. Sijaishuoltopaikassa asuvat muita nuoria ei koettu uhaksi omalle turvallisuudelle, vaikka osassa haastateltavien sijaishuoltopaikoissa oli ollut aggressiivisia tapahtumia, joihin tarvittiin jopa toisinaan virka-apua paikalle. Haastateltavat eivät kuitenkaan kokeneet, että uhka olisi kohdistunut heihin. Kodin ulkopuolelle sijoittaminen ei siis suojannut täysin väkivallan kokemiselta tai näkemiseltä. Turvallisuus tai turvattomuus liittyi enneminkin siihen, miten nuoria oli sijaishuoltopaikassa kohdeltu,

minkälaiseksi suhde aikuisiin muodostui. perhesijoituksen tai pienen lastensuojeluyksiSuhteet sijaishuollon työntekijöihin olivat pää- kön kodinomaisemmaksi, jossa sai paremmin osin hyvät, haastateltavat vaikuttaa sääntöihin ja jo itse kuvasivat saneensa hyvää rakennus muistutti enemmän hoitoa ja aikuiset olivat kiinkotia. HYVÄ SIJAISHUOLLON nostuneita lapsen asioista. Tutkielmani keskeisenä tuKOKEMUS Sijaishuolto on sosiaalista loksena on se, että hyvä sijaisRAKENTUU toimintaa, joka syntyy lasten huollon kokemus rakentuu IHMISSUHTEISSA. ja aikuisten vuorovaikutukihmissuhteissa. Ei ole yhdentesessa. Hyvän kohtaamisen kevää, miten sijaishuollon ja taidot ovat ensiarvoisen tärlastensuojelun aikuiset työtään keä taito, jota tässäkin aineistossa nuoret toivo- ymmärtävät ja minkälaiseen suhdetyöhön he vat saavansa arvostavalla tavalla osakseen. ovat valmiita. Alan toimijoiden tulisi jatkuKodin ja sijaishuollon eroa kuvattiin siten, vasti pohtia teorian ja käytäntöjen välistä että laitoksessa oli aikataulut ja säännöt, suhdetta ja menetelmien tarkoituksenmukaikotona kaikki oli vapaampaa. Sijaishuoltoa suutta. Sijaishuollon toimijoiden taitoja tulee verrattiin kodin turvaan, jollainen sen pitäisi- kehittää siten, että se olisi vahvasti inhimillikin olla. Eräs haastateltava kuvasi kodin mää- seen kohtaamiseen perustuvaa suhdetyötä. ritelmänä olevan ihmissuhteet, joissa on luotHaluan päättää tämän raportin erään haastamusta sekä ihmisiä, jotka ovat paikalla. tateltavan toiveeseen siitä, mitä hän haluaisi Sijaishuoltopaikan säännöt ja rutiinit koki sijaishuollon lapselle olevan: useampi haastatelluista joustamattomina. He kuvasivat, että heidän elämänsä oli tiukemmin säänneltyä kuin muiden kotona asuvien ”MEILLÄ ON OIKEUS KASVATUKSEEN, ikätovereiden. Tällaisia sääntöjä oli muun TAVANOMAISEEN muassa aikaiset kotiintuloajat, ruokailuajat, KASVATUKSEEN JA jolloin oli oltava paikalla, kotitöihin osallistuRAKKAUDELLA.” mispakko ja vapaa-ajan viettoon käytettävissä ollut aika. Tiukasti säännelty arki koski etenkin lastensuojelulaitoksia ja niistä erityisesti vastaanottoyksiköitä. Haastateltavat kokivat

Familar UUTISET | 11


Familarin sijaishuollon ympäristökasvatuksen ohjelma Kestävä kehitys, hiilidioksidipäästöt, kierrätys, energiansäästö… Tässä muutamia päivittäin mediassa esiin tulevia termejä jotka koskettavat meitä kaikkia. Nämä asiat kulkevat mukana arjessa myös Familarin sijaishuollossa. Nyt on tullut aika suunnitelmallisemmin keskustella ja toimia aiheen tiimoilta yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Ympäristönsuojelu/ympäristökasvatus koostuu hyvin monista asioista. Yksilön vastuuta voidaan hoitaa ihan pienilläkin arkisilla keinoilla. Ilmastomuutokset koskettavat erityisesti tämän päivän lapsia ja nuoria, koska he tulevat tulevaisuudessa kohtaamaan raskaimmin ilmaston lämpenemisen seuraukset. Asialle pitää ja voidaan tehdä jotain ja tekeminen pitää aloittaa tänään.

Ilmastotalkoot yhdessä nuorten kanssa voivat sisältää mm. seuraavia asioita: Kehitetään pysyvästi sijaishuollon yksiköiden toimintakulttuuria aikuisten ja nuorten yhteistyönä niin, että hiilijalanjälkemme pienenee. Käydään jatkuvaa arvokeskustelua nuorten kanssa koskien kestävää kehitystä tänään, tässä ja nyt. Aikuisten esimerkki on tärkeää, toimitaan koko ajan niin, että nuoret oppivat omalta osaltaan miettimään omia valintojaan arjessa. Eräs konkreettinen tapa käsitellä pieniä ilmastotekoja nuorten kanssa on puhua taloissa paljon tarvittavien autokyytien järjestämisestä. Autolla ajamisen vähentämisen lisäksi Familarille voitaisiin mahdollisuuksien mukaan hankkia yksi täyssähkö-/hybridiauto, jota voitaisiin kasvatusmielessä kierrättää eri yksiköiden välillä. Tilanteen niin salliessa Familarin yksiköiden energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi ilmalämpöpumpuilla, joista tulee keskustella nuorten kanssa. Yksiköiden kouluilla ja keittiöillä on suuri mahdollisuus pysähtyä nuorten kanssa käsittelemään kestävää kehitystä eri näkökulmista. Kierrätys yhdessä nuorten kanssa (esimerkiksi vaatteet ja harrastevälineet). Yksiköissä pitää näkyvästi kierrättää muovi, metalli, paperi jne. Yksiköihin kutsutaan ulkopuolisia asiantuntijoita haastamaan nuoria keskusteluun ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta. Teemana voisi olla yksilön vastuu ja omien valintojen merkitys. Tällaiset keskustelut voivat osaltaan vähentää nuorten mahdollista ilmastoahdistusta - vielä on aikaa tehdä jotain! Keskusteluihin osallistuminen ja asiaan liittyvä nuorten oma ideointi tulee palkita jollain konkreettisella tavalla. Kaikista yksiköistä valitaan nuorten ja aikuisten yhteinen työryhmä valmistelemaan toimintakulttuurin kehittämistä. Eräänä kannusteena voidaan julistaa eri yksiköiden välille leikkimielinen kilpailu, sovitaan arviointikriteereistä ja julistetaan sovitun ajan päästä se paras yksikkö kestävää kehitystä koskien. Ympäristökasvatuksen ohjelma on ensisijaisesti kasvatuksellinen, mutta mukana on myös tahtoa antaa viesti ulkopuolisille Familarin monitasoisesti vastuullisesta hoivatyön strategiasta.

12

| Familar UUTISET Kirjoittaja Ilkka Bergman työskentelee Tervakosken erityisyksikössä.


KIINNOSTUITKO TUKIPERHETOIMINNASTA? Lue lisää osoitteessa: familar.fi/perhehoitopalvelut/tukiperheeksi

TUKIPERHE Meidän tapa auttaa ANOPPI on tehnyt elämäntyönsä lastensuojelun parissa, lapsia ja heidän vanhempiaan auttaen. On ollut onni päästä seuraamaan sitä vierestä. Tästä inspiroituneena mieleen hiipi ajatus, että miksei mekin voitaisi auttaa. Meillä on tilaa, aikaa ja halua.

suhde on edennyt todella hyvin, eikä se ole kuormittanut arkeamme juurikaan. Silloin kun lapsi on meillä, voimme keskittyä täysillä yhdessä olemiseen ja tekemiseen eikä tarvitse miettiä tai murehtia muita asioita. Saa heittää työläppärin nurkkaan ja olla vain lähellä.

LÄHDIMME hakemaan tietoa tukiperhetoiminnasta ja törmäsimme Familariin. Familar on tuntunut heti alusta asti omalta. Kaikki kenen kanssa olemme saaneet työskennellä ovat olleet mahtavia tyyppejä. Aina kun tulee tenkkapoo, niin apuja kyllä saa. Ketään ei jätetä yksin.

ON ollut ilo päästä seuraamaan lapsen kasvua ja kehitystä, sekä huomata luottamuksen kasvavan meidän välillämme. Lapsen vilpitön palaute onnistuneesta viikonlopusta ja vanhempien aito kiitollisuus ovat palkitsevaa. Tukiperhetoiminta on tuonut meidän viikonloppuihimme lisää ääntä, naurua ja iloa. Mahtuu mukaan myös kiukunpuuskia ja känkkäränkkiä, mutta ne kuuluvat elämään ja niistäkin on aina selvitty hyvin mielin. Oma tunne on kuitenkin se, että tämä antaa paljon enemmän kuin ottaa.

TUKIVIIKONLOPUT eivät juurikaan eroa meidän normaalista arjestamme. Teemme ihan tavallisia juttuja mitä muutenkin tekisimme. Käymme metsäretkillä, mökillä, kokkailemme yhdessä jne. Mitään hohdokasta ei tarvitse olla, jo pelkkä saunominen tai lem- SUOSITTELEMME lämpimästi tukiperhemikki voi olla toisille elämys. Elämäämme toimintaa kaikille, joilla on siihen mahdolrikastuttaa tukilapsen lisäksi kaksi koiraa, lisuus. Lyyli ja Paavo. Heistä on tullut tärkeitä tuettavalle lapselle. Ne ovat lapsen karvaisia ystäviä, Tukiperhevanhemmat Iida ja Petteri sekä corgit Lyyli ja Paavo joiden kainaloon on hyvä käpertyä myös huonoina hetkinä. Meidän kohdallamme tuki-

Familar UUTISET | 13


YKSIKÖNJOHTAJIEN MUUTOKSET

TOMI HARELL NUORISOKOTI SIILIMÄKI OLEN aikoinaan valmistunut työn ohella ensin lähihoitajaksi ja sen jälkeen sosionomiksi. Lastensuojelussa olen työskennellyt vuodesta 2010 lähtien eri tehtävissä; ohjaajana ja arjesta vastaavana ohjaajana perusyksikössä Kokemäellä, vastaavana ohjaajana erityisyksikössä Porissa, vastaanottokodin johtajana Harjavallassa ja nyt aloitan nuorisokoti Siilimäen johtajana Espoossa. Olen alusta asti toiminut samassa yrityksessä, joskin yrityksen nimi on matkan varrella vaihtunut yrityskauppojen myötä. On ollut hienoa, että olen päässyt etenemään urallani Familarissa, oppisopimusopiskelijasta yksikönjohtajaksi. Olenkin mielestäni hyvä esimerkki Familarin luomista kouluttautumis- ja etenemismahdollisuuksista yrityksen sisällä. Turvallisuusasiat ovat lähellä sydäntäni, varsinkin ennaltaehkäisevästä näkökulmasta, niin töissä kuin työajan ulkopuolella. Olen yksi Familarin MAPA-kouluttajista ja vapaa-ajalla toiminut jo yli 25-vuotta itsepuolustuslajien parissa. Minulle on aina ollut tärkeää esimiehenä, että työyhteisö voi hyvin ja toimii tiiminä, toisiaan auttaen ja tukien, yhteistä päämäärää kohti. Yhdessä saamme paljon enemmän aikaiseksi kuin yksin puurtaen. Minulle Familarin arvot ovat mukana kaikessa tekemisessäni. Lasten ja perheiden

”LAPSELLA ON OIKEUS SAADA TUNTEA, ETTÄ HÄNESTÄ VÄLITETÄÄN JA HÄN ON TÄRKEÄ.”

14

| Familar UUTISET

etu, hyvinvointi ja heistä välittäminen ovat minulle tärkeimpiä asioita lastensuojelutyössä. Lastensuojelussa tehtävä hoito ja kasvatus pitää olla aina suunnitelmallista, tavoitteellista sekä lapsen että perheiden edun mukaista. Jokainen hetkemme lapsen kanssa pitää olla merkityksellinen ja lapsen pitää saada tulla kuulluksi. Lapsella on oikeus saada tuntea, että hänestä välitetään ja hän on tärkeä. Työmme lastensuojelussa on haastavaa, mutta myös paljon palkitsevaa ja innolla odotankin tulevaisuutta Nuorisokoti Siilimäessä uuden t yöyhteisön ja lasten pa r issa. Satakunnasta siirtyy Espooseen 130 kiloa välittämistä ja oikeudenmukaista kohtelua.


SANNA PETHMAN NUORTENKOTI ETAPPI OLEN hypännyt Nuortenkoti Etapin yksikönjohtajaksi 1.4.21 alkaen arjen vastaavan ohjaajan pestistä edellisen johtajan Toni Latvalan siirtyessä toisen yksikön johtajaksi. Olen ollut perustamassa Nuortenkoti Etappia alusta alkaen mukana, joten talon toimintaperiaatteet ja yhteisö ovat minulle jo ennestään tuttuja ja yksikönjohtajan saappaisiin astuminen innostavaa. Työhistoriani alkaa nuorisotyön puolelta, josta siirryin lastensuojeluun yli kymmenen vuotta sitten. Tänä aikana olen ehtinyt näkemään lastensuojelua monelta eri kantilta, niin viraston kuin kentänkin puolelta. Olen toiminut mm. sosiaaliohjaajana palvelutarpeen arvioinnissa, avohuollossa, perhetyössä sekä ohjaajana useassa eri lastensuojeluyksikössä. Matkan varrella olen pyrkinyt pitämään ammattitaitoani yllä erilaisten koulutusten avulla ja yksi mainittavista koulutuksista on seksuaalineuvojan koulutus, jota pyrin myös omassa työssäni vahvasti hyödyntämään. Toimintaperiaatteitani johtajana on vahvasti ratkaisukeskeisyys ja ajatusmietelmä ”Älä lyö päätäsi seinään, etsi ovi”. Toisena suunnannäyttäjänä toimii arvot ”vapaus ja

vastuu” ja voin ylpeänä todeta, että Etapissa on vankan ammattitaidon omaava, pitkäaikainen tiimi, jonka kanssa näiden arvojen toteutus on helppoa ja laadukkaan päihdetyön toteuttaminen mahdollista. Yksityiselämässä tykkään harrastaa juoksua ja kuntosalilla käymistä sekä terapiana perhe- ja työelämälle toimii Reserve Road -rokkibändissä laulaminen. Joten ”Keep on rocking” -kesää kohden!

”ÄLÄ LYÖ PÄÄTÄSI SEINÄÄN, ETSI OVI.”

Familar UUTISET | 15


S IHMISET TAUSTALLA

SIIRI NIEMI

markkinointikoordinaattori SIIRI aloitti vuoden alussa Mehiläisen sosiaalipalveluiden markkinointikoordinaattorina. Paljasjalkainen turkulainen hyppäsi suoraan syvään päähän osallistumalla sosiaalipalveluiden brändiuudistukseen. Siirin työpöydältä löytyy mm. nettisivut, sosiaalisen median kanavat, sisäiseen ja ulkoiseen markkinointiin ja viestintään liittyvät toimet, unohtamatta oman työporukan päivittäistä viihdyttämistä. Hyvällä huumorintajulla höystettynä Siirin työskentely sujuu mukavasti Turun Rieskalähteentien toimistolla, loistavan porukan kanssa. Vapaa-aikana Siiri tykkää mökkeillä, matkustaa, valokuvata ja nauttia suosikki vuodenajastaan, kesästä. Hän on asunut muutaman kerran myös Espanjassa, joten salsahameen lisäksi kansainvälisyyttäkin löytyy. Siiriltä sujuu niin lumilautailu, tanssi kuin padelkin. Alias-pelitkin suoritetaan vahvalla kilpailuhenkisyydellä. Sosiaalinen media on Siirin pelikenttää, jonka hän tuntee varmasti paremmin kuin omat taskunsa.

16

| Familar UUTISET

AINO OJANEN talousassistentti

AINO työskentelee Familarin Turun toimistolla talousassistenttina. Hän on ollut osa toimiston hassunhauskaa työporukkaa reilun kahden vuoden ajan. Hän hoitaa muun muassa lastensuojelun yhtiöiden laskutusta, asiakastietojärjestelmä Nappulan sopimushallintaa, perhehoidon palkkioiden maksua, vuokralaskutusta ja paljon muuta. Myös sekä sisäinen että ulkoinen asiakaspalvelu on iso osa päivittäistä työskentelyä. Työnsä Aino hoitaa tunnollisesti ja positiivisella asenteella. Ainolla on hyvä huumorintaju, post-it lapuilla hienosti toimiva muisti sekä suloinen pieni aivastus. Aino on taitava leipuri sekä ompelija. Näistä taidoista myös työkaverit ovat päässeet nauttimaan herkkujen ja korjattujen vetoketjujen muodossa. Vapaaaikaa Aino viettää muun muassa piharakennuksessa nyrkkeilysäkkiä lyöden ja miehensä ja kahden poikansa kanssa mökillä kalastellen.

A


TYÖHARJOITTELU LASTENSUOJELULAITOS PIKKU-EEMELIN ERITYISYKSIKÖSSÄ Sosionomiopintojeni 7-viikon työharjoittelujakso avasi mahdollisuuden tutustua ensimmäistä kertaa lastensuojeluyksikön toimintaan ja nuorten elämäntilanteisiin, jotka tulee jokaiselle elämässä eteen erilaisena. OLI mielenkiintoista päästä näkemään, työskentelyyn. Opin nauttimaan työharjoittemiten lastensuojelulaki toimii käytännössä lijaroolistani ja heittäytymään täysillä lasten lastensuojelulaitoksessa ja minkälainen vai- arkeen viettäen heidän kanssaan paljon aikaa, kutus sillä on lapsen elämään. Pääsin seu- kun työtuntejani ei vienyt raportoinnit, kirraamaan monen eri koulutusalan ammatti- jaukset ja puhelut. laisen työotetta ja huomasin, miten hienosti Jokainen ohjaaja otti minut mukaan työhe työskentelivät yhdessä yhteisen tavoit- päiviin. He kertoivat päivän kulusta ja jaksoiteen saavuttamiseksi. Ensimmäiset päivät vat vastailla lukemattomiin kysymyksiini, menivät ihmetellessä, miten ohjaajat saivat kuten eri työskentelytoimintojen syihin ja arjen sujumaan niin hienosti ja kaikki asiat mitkä asiat sekä lait vaikuttavat päätöksen tuli hoidettua, vaikka asioita ja muuttuvia tekoon. Pääsin käymään päivittäin keskustetilanteita oli paljon, eikä lasten kanssa ihan luja työn säännöksistä ja toimintatavoista, p er u sa rk i set toi met ol leet k aa n n i i n pohtimaan parasta toimintatapaa ja sopivaa helppoja. vaatimustasoa kyseisen lapsen kohdalla sekä Monen eri ammattilapsen tuen määrää ja ryhmän ja erilaisten työke i noa. L a s te n s uo SELKEÄSTI HUOMASI, tapojen sekä persoonaljelulaki tuo lapsille palETTÄ OHJAAJILLA JA lisuuksien vahvuus tuli jon oikeuksia, joiden LAPSILLA OLI HYVÄ OLLA heti ensimmäisinä hartoteutumista pääsin JA HE LUOTTIVAT joittelupäivinä esille. On todistamaan. TOISIINSA. Huomioin ammattitaitolaji, miten ohjaajat saivat yhteisellä hassutlaisten kannustavan telulla ja toiminnallaan puhekulttuurin lapsia osastolle kotoisan ja lämpimän tunnelman kohtaan. Esimerkiksi matematiikan tehtäaikaiseksi. Selkeästi huomasi, että ohjaajilla ja vän kohdalla ei kysytty, että osaako lapsi lapsilla oli hyvä olla ja he luottivat toisiinsa. tehtävän, johon on aikuisenkin vaikeaa Päivien edetessä pääsin tutustumaan lap- vastata kielteisesti. Kysymykset tehtiin siin paremmin. Lasten kohtaaminen vaati muodossa ”näyttääkö matikan tehtävä jokaisen kohdalla erityistä herkkyyttä ja tun- t ut ulta?” tai ”ha luat ko et tä käydään nustelua, miten edetä asiassa. Lasten ehdoilla yhdessä tehtävä läpi?”. Positiivinen keskustutustumisemme eteni ja harjoittelijana oli telukulttuuri oli arjen puheessa vahvasti mukauduttava nopeasti muuttuviin tilanteisiin läsnä lasten saadessa kannustusta ja kehuja sekä tunnetiloihin. Osaa lapsista ei kiinnosta- päivittäin. Näin sen, miten paljon kärsivälnut ollenkaan läsnäoloni. Ajan kuluessa muu- lisyyttä ja joustavuutta ohjaajilla oli, miten tamat heistä alkoivat tottua minuun ja tutus- he pysyivät tyynenä lapsen hermostuessa tuminen helpottui. Kuulumisten kysely ahdisti ja miten he jaksoivat perustella samat asiat osaa lapsista, joten oli osoitettava kiinnostusta lapselle useampaan kertaan. heitä kohtaan muilla keinoin, kuten olemalla Työharjoittelun aikana opin ymmärtämään läsnä ja annettava reilusti aikaa ja tilaa lastensuojeluyksikön turvallisen ja säännöllitutustumiselle. sen arjen sekä luotettavien ammattilaisten Hyvin nopeasti lasten välille tuli mustasuk- merkityksen lapsen hyvinvointiin. Aikuiset kaisuutta minusta, kun vietin aikaa toisen ottavat kaikki vastoinkäymiset, harmitukset lapsen kanssa ja huomion jakaminen tasapuo- sekä onnistumiset vastaan ja kokevat ne lisesti kaikille toikin uutta haastetta omaan yhdessä lapsen kanssa. Vaikka takaiskuja ja

pettymyksiä tuli, ohjaajat jaksoivat uudestaan kannustaa ja tukea lasta sekä luoda uskoa siihen, että jonain päivänä asia luonnistuu. Harjoitteluaikani tärkeimpinä oppeina olivat ymmärrys lastensuojeluyksikön toiminnasta ja lastensuojelulain käytännöt ”TYÖHARJOITTELUN AIKANA OPIN YMMÄRTÄMÄÄN LASTENSUOJELUYKSIKÖN TURVALLISEN JA SÄÄNNÖLLISEN ARJEN SEKÄ LUOTETTAVIEN AMMATTILAISTEN MERKITYKSEN LAPSEN HYVINVOINTIIN.” arjessa. Lasten arkiset haasteet, niissä lapsen tukeminen ja kannustaminen sekä positiivisen puhekulttuurin merkitys ja jokaisen lapsen huomioiminen. Ammatillisen oppimisen mahdollistivat päivittäiset pohtivat keskustelut ohjaajien kanssa sekä lasten kanssa vietetty aika. Lapset tarvitsevat useita luotettavia aikuisia elämäänsä. Meidän aikuisten tehtävänä on tukea heitä kasvussaan aikuisuuteen, luoda heille turvallinen lapsuus sekä kertoa heille kuinka tärkeitä, ainutlaatuisia ja ihania he ovat. Marika Mäkinen sosionomiopiskelija Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Pori

Familar UUTISET | 17


Ajassa tapahtuu

Palmukoti Jokela löysi uuden kodin Keravalta Familarin kiinteistökantaa on lähiaikoina uudistettu ja yksiköt löytäneet uusia kullanarvoisia koteja. Alla yhden muuttaneen teksti, josta voit lukea heidän fiiliksiänsä talon vaihdoksesta. Muutoksen tuulet puhalsivat Palmukoti Jokelan talon nurkissa ja lähes yhdeksän vuoden tukikohta Jokelassa sai päätöksensä. Uusi koti löytyi pikaisella aikataululla Keravalta, jonne muutto tapahtui 19.3.2021. Kaksiosastoinen 12-lapsinen yksikkö muuttui yksiosastoiseksi, seitsemän lapsen kodiksi ja yksikönjohtajaksi siirtyi aiemmin vastaavana ohjaajana toiminut Minna Pärssinen. Hanna Ryynänen siirtyi Harakkamäkeen yksikönjohtajaksi. Lyhyessä ajassa asukkaat ja henkilöstö valmisteltiin muuttoa varten uuteen kotiin ja kaikki sujui mallikkaasti. Hyvin suunniteltu ja loistava Familarin taustatuki yksikön muuton takana sekä asukkaiden, heidän huoltajien ja sosiaalityöntekijöiden informoiminen olivat omalta osaltaan helpottamassa suur ta muutosta. Kotiutuminen uuteen asuinympäristöön on sujunut hienosti ja uudessa kodissa on viihdytty. On ollut ilo seurata lasten sopeutumista muuttuviin oloihin sekä uusiin koulu -ja vapaaajan toimintoihin. Keravalla meitä on nyt kaksi, Palmukoti Jokela ja Palmukoti Kerava. Hyvää kesää ja tervetuloa käymään!

Veikkari

10 vuotta

Veikkarin erityislastenkoti Paimiossa tarjoaa hoitoa ja kuntoutusta moniongelmaisille 12–17-vuotiaille lapsille. Veikkari täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Koko Familarin väki onnittelee ja kiittää yksikköä loistavasta yhteistyöstä!

T. Palmukoti Jokelan väki

ART-ryhmä Karhunpesässä Askolassa Käynnistelimme vuoden 2020 lopulla uutta ART (Aggression Replacement Training) -ryhmää. ART on sosiaalisen kyvykkyyden harjoitusmenetelmä, jonka vetämisestä vastaava ohjaaja on käynyt Suomen ART ry:n hyväksymän ohjaajakoulutuksen. Tapaamisissa käsitellään strukturoidun menetelmän keinoin sosiaalisia taitoja, vihanhallintaa, sekä harjoitetaan moraalista päättelyä. Ryhmässä nuoret keräävät osallistumisellaan ja aktiivisuudellaan pisteitä. Aina kun sovittu pistepotti oli saavutettu, tätä juhlistettiin yhdessä mukavan aktiviteetin kera. Aluksi ansaittiin ”pieni” palkinto ja sitten ”keskikokoinen” palkinto. Ryhmän päättävä ”suuri” palkinto oli yhteinen reissu Särkänniemeen. Matkan aikana saavutimme paljon ja koimme yhteenkuuluvuuden tunnetta. Parhaimmillaan ART voi olla toimintaa, joka antaa alkuperäisen tarkoituksensa lisäksi nuorille 18 | Familar mahdollisuuden UUTISET kuulua ryhmään ja kokea merkityksellisyyden tunteita.


Yökön tekemä hotelliaamiainen, Katajarinne Jyväskylässä, Lastensuojeluyksikkö Katjarinteessä lapset heräsivät iloiseen yllätykseen, kun yökkö oli taikonut heille hotelliaamiaisen. Aamupala rakennettiin yökön toimesta, luonnollisesti aamuyön tunteina , las ten nukkuessa. Aamupala oli kovin pidetty juttu, ja

aiheutti hyvää mieltä ennen kouluun lähdön hetkeä. Erityisesti paistettu pekoni oli aamun kovin hitti, ja sen nauttiminen varmasti osaltaan auttoi raskaan koulurepun kantamisessa koulutielle lähdettäessä.

Saisinko halin? Pari pelokasta, mutta samalla uteliasta katsetta kohtaavat. Pienen hetken ilmassa on varautumisen tunnelmaa, kunnes isot lempeät siniset silmät alkavat mittaamaan vastapuoltaan ja vartalo siirtyy rohkeasti lähemmäs. Rohkeus voittaa toisenkin osapuolen. Pieni ujo, varauksellinen lapsi ja pehmeä, isosilmäinen alpakka kohtaavat. Sivusta seuraajalle nousee väkisinkin hymy kasvoille. Lastensuojelulaitos Pikku-Eemeliin saapui eräänä iltapäivänä lapsia tervehtimään kaksi alpakka-poikaa Kasvattajansa Caritan kanssa. Alkuun treffasimme heidät pihalla mutta Carita kertoi, että alpakat voi ilman muuta viedä sisälle lapsia moikkaamaan. Nämä kaverit kun ovat täysin sisäsiistejä ja kertovat kyllä omistajalleen jos vessahätä yllättää. Niinpä teimme retken yksikkömme tiloihin. Alpakat olivat alkuun hieman arkoja ja tarkasti tutkailivat isoilla silmillään tilojamme. Uskon, että saimme hyvät siisteyspisteet, koska sen kummemmin ei sitten enää ympäristö näitä poikia kiinnostanut. Vai olikohan pienten lasten suunnaton ilo, jota näiden eriskummallisten eläinten näkeminen heissä aiheutti, kiinnostavampaa. LEPPOISA OLEMUS RAUHOITTAA Caritalla oli mukanaan runsas määrä porkkanaherkkuja, joita lapset ja ilman muuta aikuisetkin innostuivat alpakka-pojille antamaan. Nämä alpakat osaavat syödä varovasti kädestä, joten pienimmätkin innokkaat ruokkijat uskalsivat porkkanoita antaa naposteltavaksi. Alpakan karva on pehmeää ja lämpimän tuntuista. Ei sitä ole turhaan entisaikaan kutsuttu ”Andien kullaksi”. Caritan mukaan villa on edelleen erittäin arvokasta. Lapsien mielestä karva oli kuin sängyssä odottavalla tärkeällä pehmolelulla. Pikku-Eemeliin sijoitetuilla lapsilla on useilla erilaisia herkkyyksiä. Kosketus ei suinkaan ole itsestäänselvyys, joten oli upeaa katsoa, miten erityisherkkä lapsi halasi alpakkaa pienen tutustumisen jälkeen. Lapsen silmät loistivat yhtä aikaa alpakan kanssa ja alpakan veikeä hymy tarttui kuin huomaamatta. Luulen, että tämä vierailu muistetaan pitkään.

ALPAKKA Alpakka on kotoisin Andien vuoristosta Etelä-Amerikasta ja se on yksi maailman vanhimmista ihmisen kesyttämistä kotieläimistä. Alpakka on lempeä ja rauhallinen, hyvän tuulen eläin. Se vaistoaa helposti ihmisen tunnetilat. Alpakka on myös oppivainen, leikkisä ja utelias. Familar UUTISET | 19


ISÄT PUHUVAT YHDESSÄ ”Itselle jäi hyvä mieli joka kerta ryhmän päätyttyä ja toivoisin jatkoa”. Näin päättyi yhden isän kuvaamana keväällä 2019 pilotoimamme viisi tapaamiskertaa sisältävä isäryhmä Pirkanmaan avopalveluissa.

SYKSYLLÄ 2020 me isät käärimme hihat vielä ylemmäksi ja kokoonnuimme kerran viikossa pohtimaan, mitä on hyvä isyys ja miten esimerkiksi omat lapsuuden kokemuksemme isänä olemiseen vaikuttavat. Ryhmän aiheet herättivät esiin vahvoja onnen ja ilon tunteita, mutta myös surun, pettymyksen ja hylätyksi tulemisen kokemuksia. Kun isät ovat ensimmäisen kerran osallistuneet ryhmään ja kuulleet hetken toisen isän tarinaa, on hyvin todennäköistä, että kokee kuuluvansa porukkaan. Ideana onkin, että jokainen isä tai isähahmo on hyväksytty juuri sellaisena kuin on, omine piirteineen ja kokemuksineen. Ryhmän työntekijät ovat myös isiä, jolloin asiakkaat ja työntekijät ovat samalla maaperällä, ja ymmärrys toisen ajatuksista on luontevampaa. Yksi isä kiteyttikin asian hyvin. ”On helpompi puhua omista kokemuksistaan, kun te työntekijät olette aivan tavallisia isiä, ettekä mitään virkamiehiä.” Jokaisella tapaamiskerralla on tietty aihe ja teoriaosuus, jonka avulla vuorovaikutteinen keskustelu voi alkaa. Aiheina ryhmässä on ollut muun muassa lapsen odotus ja syntymä, isän merkitys lapselle eri ikäkausina, miehen malli, isyyttä voi ja kannattaa korjata, erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhemmuus, lapsen osallisuus, kun lapsi sairastuu, isä elämänopettajana sekä kaksi toiminnallista tapaamiskertaa. Tärkeintä on saada jakaa omia isy ydenkokemuksia niin, että samassa veneessä istuva kuuntelee aidosti. On myös kuntouttavaa olla pelkkänä korvana, jos niin sillä hetkellä haluaa. Isäryhmän aikana päästään kokemaan myös toiminnallisia asioita yhdessä, vaikkapa nuotiotulen äärellä ruokaillen ja luonnossa liikkuen, pelaten, urheillen tai saunoen. Tästäkin isät päättävät yhdessä. Toiminnallisuus tukee yhteisesti jaettuja kokemuksia ja yhteisöllisyyttä sekä kannustaa konkreettisesti tekemään asioita isyyden hyväksi.

20

| Familar UUTISET

”TÄLLAINEN RYHMÄHÄN MEILLÄ OLISI PITÄNYT OLLA JO KAUAN SITTEN” Kokemuksieni mukaan isät puhuvat vanhemmuudesta. Täytyy vain luoda luottamuksellinen ilmapiiri ja tukea osallistumisen alkumetreillä riittävästi. Isäryhmän kohdalla onkin ollut ilo huomata, että osallisuuden kokemus on kasvanut kerta kerralta ja kiinnostus ymmärtää lasta on lisääntynyt. Isät ovat kannustaneet ja antaneet vinkkejä toisilleen positiivisella energialla. Työntekijän ja isän roolista katsoessa ryhmä on herättänyt ajatuksia myös oman isyyden tarkasteluun. Isien voimaantuminen olla enemmän lastensa elämässä sekä ymmärrys lapsen hyvinvoinnin kannalta yhdestä merkittävimmistä ihmissuhteista on ollut keskeinen oivallus jokaisen isän kohdalla. Osallistujat ovat erilaisia miehiä erilaisine elämäntarinoineen, mutta jokaisella on yhteinen tehtävä: isyys.

ISÄRYHMÄ Isät saapuvat ryhmään lapsen tai perheen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun viranomaisen ohjauksella. Isäryhmä on ryhmämuotoista palvelua, jonka kunta ostaa palveluntuottajalta eli meiltä. Tietyissä tilanteissa ryhmään osallistuminen voi sisältyä jo olemassa olevan perhetyön tai muun lastensuojelun palvelun piiriin. Familar Oy:n Pirkanmaan avopalvelut järjesti syksyllä 2020 kymmenen tapaamiskertaa sisältävän isäryhmän ja uusi ryhmä on tarkoitus aloittaa syksyllä 2021.


@familaroy Familar Familar lastensuojeluja perhepalvelut www.familar.fi

Seuraa meitä somessa! Meillä tehdään päivittäin tärkeää ja arvokasta työtä. Tämän vuoksi haluamme tuoda tavallista arkeamme, kuin erityisiä juhliakin esille sosiaalisessa mediassa. Esittelemme meidän ohjaajia ja koko henkilöstöä, jotta nuoret, omaiset ja sosiaalityöntekijät tuntisivat meidät paremmin. Haluamme olla läsnä ja lähellä arkea. Olemme saaneet paljon kiitosta ja positiivista palautetta jaetuista tarinoista ja tapahtumista. Kiitos näkyy myös hurjana seuraajamäärän kasvuna – yhteensä meitä seuraa jo yli 7 300 henkilöä. Suuret kiitokset mukana olleille, jatketaan hyvää työtä myös jatkossa! Kiitos, että saamme olla teidän luottamuksenne arvoisia joka päivä.

Familar UUTISET | 21


Palvelujohtajat Jarkko Ala-Hukkala p. 050 490 3498

Tommi Laitinen p. 040 830 9429

Petra Huuhilo p. 045 272 1400

Anssi Nikkarinen p. 040 732 8687

Eija Juote p. 050 331 6966

Janne Pohjola p. 040 505 7930

Piia Särkilampi p. 040 824 2783

Antti Mäkelä p. 040 502 6188

Minna Snellman p. 040 705 4810

Hallinto

Helsinki

Paciuksenkatu 27 00270 Helsinki Y-tunnus: 2300134-8

Asumispalvelut ASUMISPALVELU OIVA Sankarinkatu 3, 74100 Iisalmi Yksikönjohtaja Jouni Pennanen, p. 0400 392 376 ASUMISPALVELUT UUSIMAA Sitratori 5, 00420 Helsinki Palvelupäällikkö Mika Kivinen, p. 040 592 4699 KOPPURI Pitkänkallionkuja 1, 02170 Espoo Yksikönjohtaja Sirpa Aho-Vainio, p. 0400 718 712 KORENTOMÄKI Runotie 25, 01390 Vantaa Palveluvastaava Mika Kivinen, p. 040 592 4699 PIRKANMAA TUETTU ASUMINEN Sudenkatu 6, 33530 Tampere Asumispalveluvastaava Riikka Virtanen, p. 040 486 2434

Turku

Rieskalähteentie 57 20300 Turku

Johtaja

Mikko Määttänen p. 040 679 3737

Laatujohtaja Marko Nikkanen p. 040 189 7178

JATKOPOLKUJEN AVOPALVELUT Ajurinkatu 29 A 21, 70110 Kuopio Palvelupäällikkö Sanna Nyyssönen, p. 044 300 0887

AVOPALVELUT LAPPI Lampelankatu 24 C 1, 96320 Rovaniemi Palvelupäällikkö Marko Pihavainio, p. 040 585 5203

Erityisyksiköt

AVOPALVELUT MIKKELI Nuottakatu 2, 50190 Mikkeli Palvelupäällikkö Jani Seppänen, p. 050 316 5201 AVOPALVELUT PIRKANMAA Sudenkatu 6, 33530 Tampere Palvelupäällikkö Johanna Rautio, p. 040 623 5614 AVOPALVELUT POHJANMAA Apollontie 12, 65200 Vaasa Aluejohtaja Toni Torikka, p. 050 317 2790 AVOPALVELUT POHJOIS-KARJALA Äyräpäänkatu 12 B 10, 80230 Joensuu Palvelupäällikkö Mia Siimestö, p. 040 355 9701 AVOPALVELUT POHJOIS-POHJANMAA Kangaskontiontie 10, 90240 Oulu Palvelupäällikkö Mari Soronen, p. 040 623 3420

TUETTU ASUMINEN MIKKELI Nuottakatu 2, 50190 Mikkeli Palvelupäällikkö Jani Seppänen, p. 050 316 5201

AVOPALVELUT POHJOIS-SAVO Tulliportinkatu 33 (2.krs), 70110 Kuopio Palvelupäällikkö Hanna Löytömäki, p. 044 784 5376

Avopalvelut

AVOPALVELUT SATAKUNTA Asemamestarinkatu 2, 28100 Pori Palvelupäällikkö Minna Sjövall, p. 040 197 4536

AVOPALVELUT JYVÄSKYLÄ Polttolinja 1, LH 11, 40520 Jyväskylä Palvelupäällikkö Kirsi Lamminaho, p. 050 316 5260 AVOPALVELUT KANTA-HÄME Talaskuja 3, 13200 Hämeenlinna Palvelupäällikkö Henna Kallionsivu, p. 040 675 4629 AVOPALVELUT KESKI-POHJANMAA Revonkatu 1, 86300 Oulainen Palvelupäällikkö Leena Satela, p. 040 487 1492 AVOPALVELUT KOKKOLA Mannerheiminaukio 7 as. 10, 67100 Kokkola Palvelupäällikkö Nina Vakkuri, p. 040 635 4686

Miika Liimatta p. 040 569 0378

AVOPALVELUT KOUVOLA Kappelikatu 6, 45130 Kouvola Palvelupäällikkö Sauli Soini, p. 040 661 3207

TUETTU ASUMINEN JYVÄSKYLÄ Polttolinja 7, kerhohuone, 40520 Jyväskylä Yksikönjohtaja Kirsi Lamminaho, p. 050 316 5260

AVOPALVELUT ETELÄ-POHJANMAA Seuralantie 5, 60220 Seinäjoki Palvelupäällikkö Marja Nieminen, p. 045 273 5554

Markkinointi ja asiakkuudet

AVOPALVELUT UUSIMAA Sitratori 5, 00420 Helsinki Palvelupäällikkö Ninja Savolainen, p. 044 971 4081 VARSINAIS-SUOMI AVOPALVELUT Rieskalähteentie 57, 20300 Turku Palvelupäällikkö Satu Lanne, p. 040 183 9224 YLÄ-SAVO AVOPALVELUT Sankarinkatu 3, 74100 Iisalmi Palvelupäällikkö Jouni Pennanen, p. 0400 392 376 KÄMPPI Kotokuja 3, 70780 Kuopio Palvelupäällikkö Sanna Nyyssönen, p. 044 300 0887

AARNI Ruukinrannantie 24 B, 02600 Espoo Yksikönjohtaja Tarja Sormunen, p. 0400 361 867 ANJALA Ruokosuontie 5, 46910 Anjala Palvelupäällikkö Samuli Juutilainen, p. 044 988 0511 AURA Ruukinrannantie 24 A, 02600 Espoo Yksikönjohtaja Tarja Sormunen, p. 0400 361 867 EEMELI Satakunnantie 93, 29200 Harjavalta Yksikönjohtaja Anne Hakanen, p. 044 574 6331 EEMELIN VASTAANOTTOKOTI Päivölänkatu 2, 29200 Harjavalta Yksikönjohtaja Mirja Janhu, p. 044 533 8029 FAMILAR ILMARIA Pajuharjuntie 12, 73100 Lapinlahti Yksikönjohtaja Kirsi Ruotsalainen, p. 050 413 5600 FAMILAR ILVESMÄKI Ilmarintie 1, 04600 Mäntsälä Yksikönjohtaja Hanna Ryynänen, p. 040 651 4949 FAMILAR JOENSUU Kuhilaskuja 4, 80140 Joensuu Yksikönjohtaja Ulla Hirvonen, p. 040 5529140 JUSSILA Palosentie 9, 85210 Alavieska Yksikönjohtaja Minja Huhtala, p. 0400 316 770 JUSSIN KODIT Saarikankaantie 12-14, 90840 Haukipudas Yksikönjohtaja Jouni Määttä, p. 046 921 2266 KAREKOTI Karelintie 80, 72710 Vaaraslahti (Pielavesi) Yksikönjohtaja Meiju Roivas, p. 044 906 6866 KILJAVAN MAJAKKA Kiljavantie 539, F-rakennus, 05250 Kiljava (Nurmijärvi) Yksikönjohtaja Nina Kuvaja, p. 040 648 7439


KOTOPELTO Siippoontie 303, 01940 Palojoki (Nurmijärvi) Yksikönjohtaja Reija Lasonen, p. 040 725 2286

SARASTE NOKIA Luhtatie 36, 37120 Nokia Yksikönjohtaja Sanna Paulin, p. 040 532 0480

KUNTOUTUSKOTI OIVA Pirtinkaari 11, 70820 Kuopio Yksikönjohtaja Maria Puolakka, p. 040 841 6640

SARASTE VILPPULA Sammallammintie 661, 35700 Vilppula (Mänttä-Vilppula) Yksikönjohtaja Mika Salminen, p. 040 728 8166

LASTENSUOJELUYKSIKKÖ KATAJARINNE Vahverontie 1, 40640 Jyväskylä Yksikönjohtaja Hannu Kettunen, p. 050 465 9359

SAUKKORANTA Lomarannantie 15, 65410 Sundom (Vaasa) Yksikönjohtaja Heidi Svartsjö, p. 050 331 3329

LEHTOSARA LAPPEENRANTA Paraistentie 23, 53650 Lappeenranta Toiminnanjohtaja Mari Hirvonen, p. 050 536 7885 LEIVOKOTI Niittyläntie 12, 91410 Jokirinne (Muhos) Yksikönjohtaja Lauri Jolula, p. 045 7732 4285 LÄNSIRANTA Länsirannantie 557, 63130 Mäyry (Kuortane) Yksikönjohtaja Taru Mäki, p. 040 641 6023 MYLLYKOTO Myllytie 11, 45910 Voikkaa (Kouvola) Yksikönjohtaja Ari Kortelainen, p. 044 0101 937 MYÖTÄVIRTA Kaistisenkatu 6, 20760 Piispanristi (Kaarina) Yksikönjohtaja Heta Söderström, p. 040 198 5351 NUMMELA Vasunmäentie 198, 62100 Lapua Yksikönjohtaja Janne Vakkila, p. 050 301 3682 NUORTENKOTI ETAPPI Lukiotie 2, 14200 Turenki (Janakkala) Yksikönjohtaja Sanna Pethman, p. 044 729 1549 NUORTENKOTI POLKU Hermanninaukio 3 E, 70100 Kuopio Yksikönjohtaja Laura Vornanen, p. 044 704 4423 NUORTENKOTI PYSÄKKI Ketotie 9, 70700 Kuopio Yksikönjohtaja Sanna Saksman, p. 044 713 6033 OIVA TARINA Tarinaharjuntie 47, rak. 5, 71800 Siilinjärvi Yksikönjohtaja Saara Karttunen, p. 044 765 6538 PEIPONPESÄ Harjukuja 3 a ja b, 05840 Hyvinkää Yksikönjohtaja Toni Latvala, p. 0440 881 674 HARAKKAMÄKI Metsolantie 2-4, 04630 Sääksjärvi (Mäntsälä) Yksikönjohtaja Hanna Ryynänen, p. 040 651 4949 PIENRYHMÄKOTI KARHUNPESÄ Pappilantie 4 B, 07500 Askola Yksikönjohtaja Meri Boström, p. 040 592 4532 PIENRYHMÄKOTI VENNI Kevätportti 3, 96910 Rovaniemi Yksikönjohtaja Marko Pihavainio, p. 040 585 5203 PIHAPOLKU Pihapolku 3, 47400 Kausala (Iitti) Yksikönjohtaja Tiina Voutilainen, p. 040 030 6415 PIKKU TUULENSUOJA Seppäläntie 109, 21250 Masku Yksikönjohtaja Jaakko Söderström, p. 040 758 7966 PIKKU-EEMELI Säikäntie 24, 28600 Pori Yksikönjohtaja Hanna-Riikka Räsänen, p. 044 713 9519 PUISTOTIE Puistotie 13-15, 72400 Pielavesi Yksikönjohtaja Sanna Limpi, p. 050 467 7370 RAUSSILA Raussilantie 481, 47150 Raussila (Kouvola) Palvelupäällikkö Samuli Juutilainen, p. 044 988 0511

SAVISTO Savistontie 355, 47810 Selänpää (Kouvola) Palvelupäällikkö Samuli Juutilainen, p. 044 988 0511 SIILIMÄKI Viherlaaksonranta 8, 02710 Espoo Yksikönjohtaja Tomi Harell, p. 050 552 6003

Perhekuntoutus EEMELIN PERHETUKIYKSIKKÖ Pohjoisrannantie 241, 29200 Harjavalta Yksikönjohtaja Mira Norräng, p. 044 554 2019 HAVUMÄEN PERHEYKSIKKÖ Härkävehmaankatu 3, 05900 Hyvinkää Yksikönjohtaja Pia Muhonen, p. 040 484 7359 PERHEKUNTOUTUSYKSIKKÖ HERMANNI Hermanninaukio 3 F, 70100 Kuopio Yksikönjohtaja Laura Vornanen, p. 044 704 4423 JOENSUUN PERHEKUNTOUTUSYKSIKKÖ Äyräpäänkatu 12 B 10, 80230 Joensuu Palvelupäällikkö Mia Siimestö, p. 040 355 9701

Perusyksiköt

TAHTORANTA Tuuralantie 682, 66440 Tervajoki (Isokyrö) Yksikönjohtaja Ilkka Silvennoinen, p. 050 471 6981

EPALA Harjunpäänkatu 8, 28100 Pori Yksikönjohtaja Jarko Jaakonsaari, p. 044 272 2670

TUULENSUOJA Elmerannantie 39, 24800 Halikko (Salo) Yksikönjohtaja Janina Valkama, p. 040 648 2248

KASTARIN PIENRYHMÄKODIT Kivikoskentie 103, 15880 Hollola Yksikönjohtaja Ronja Kiuru, p. 040 359 1355

VARATIE TERVAKOSKI Paperintekijäntie 8, 12400 Tervakoski (Janakkala) Yksikönjohtaja Mia Laurell, p. 050 330 3409

LA CASA GIALLA Pastilantie 27, 50770 Korpikoski (Mikkeli) Yksikönjohtaja Ida Jalkanen, p. 0400 244 210

VARATIE VIHTI Pengerkuja 1, 03400 Vihti Palvelujohtaja Petra Huuhilo, p. 045 272 1400

LEENALA Arvolantie 239, 85820 Oksava (Haapajärvi) Yksikönjohtaja Mika Alajoutsijärvi, p. 040 516 1195

VEIKKARI Veikkarintie 193, 21530 Paimio Yksikönjohtaja Janina Valkama, p. 040 722 6335

LEHTOSARA JOUTSENO Putkinotkontie 11-13, 54100 Lappeenranta Toiminnanjohtaja Mari Hirvonen, p. 050 536 7885

YLÖJÄRVI Tornitie 4, 33430 Vuorentausta (Ylöjärvi) Yksikönjohtaja Johanna Blom, p. 040 197 0830

PALMUKOTI JOKELA Harjulankatu 2, 04250 Kerava Yksikönjohtaja Minna Pärssinen, p. 045 876 9664

Perhehoito

PALMUKOTI KERAVA Tuusulantie 38, 04200 Kerava Palvelupäällikkö Jarno Partinen, p. 050 341 2946

PERHEHOITOPALVELUT ITÄ-SUOMI Tulliportinkatu 33, 70110 Kuopio Palvelupäällikkö Mari Pyykkönen, p. 040 198 5569 PERHEHOITOPALVELUT KANTA-HÄME Takojankatu 2 A 4, 33540 Tampere Palvelupäällikkö Mari Pyykkönen, p. 040 198 5569 PERHEHOITOPALVELUT KESKI-SUOMI Takojankatu 2 A 4, 33540 Tampere Sosiaalityöntekijä Minna Matilainen, p. 040 643 3420 PERHEHOITOPALVELUT POHJANMAA Seuralantie 5, 60220 Seinäjoki koulutuspäällikkö Milla Höykinpuro, p. 040 656 9598 PERHEHOITOPALVELUT SATAKUNTA Asemamestarinkatu 2, 28100 Pori Palvelupäällikkö Mari Pyykkönen, p. 040 198 5569 PERHEHOITOPALVELUT UUSIMAA Sitratori 5, 00420 Helsinki Palvelupäällikkö Roosa Varis, p. 040 624 8211 PERHEHOITOPALVELUT VARSINAIS-SUOMI Rieskalähteentie 57, 20300 Turku Palvelupäällikkö Roosa Varis, p. 040 624 8211 PERHEHOITOPALVELUT POHJOIS-POHJANMAA Kangaskokontie 10, 90240 Oulu Sosiaalityöntekijä Melanie Rajavaara, p. 040 619 5829 PERHEHOITOPALVELUT POHJOIS-KARJALA Äyräpäänkatu 12 B 10, 80230 Joensuu Sosiaalityöntekijä Hanna-Maria Kuivalainen, p. 040 624 2521

PALMUKOTI VANTAA Kanneltie 8 V 158, 00420 Helsinki Yksikönjohtaja Riitta Sederholm, p. 044 276 9754 PIENRYHMÄKOTI HAVUMÄKI Kolistimenmäenkuja 10, 04300 Tuusula Yksikönjohtaja Johanna Miettinen, p. 040 186 5482 PIENRYHMÄKOTI HEINÄLAHTI Syväsentie 4, 50800 Mikkeli Yksikönjohtaja Saara Porevesi, p. 050 316 5236 PIENRYHMÄKOTI HIMA Päivärinteentie 2a, 04330 Lahela, Tuusula Yksikönjohtaja Sonja Snellman, p. 040 186 7317 PIHAPUU Kosolantie 1, 62200 Kauhava Yksikönjohtaja Sirpa Siltanen, p. 040 653 7074 PÄHKINÄRINNE Vihersalonkuja 56, 21500 Piikkiö (Kaarina) Yksikönjohtaja Minna Vesma, p. 040 713 9122 SIMIKAARI Matalantie 11, 84100 Ylivieska Yksikönjohtaja Minna Pentti, p. 044 041 0312 VENLA Koulurinteentie 4, 15870 Hollola Yksikönjohtaja Ronja Kiuru, p. 040 359 1355 VILPERIKOTI Salontaus 2, 32810 Peipohja (Kokemäki) Yksikönjohtaja Riina Wallenius, p. 045 631 5661 WILJAGÅRD Skrufvilankatu 10, 68910 Pännäinen (Pedersöre) Yksikönjohtaja Raija Oikarinen, p. 050 324 7637


Suomessa on tuhansia lapsia, joille perhe on vasta unelma – anna lapselle mahdollisuus

JAKSAMISEN TUKENA: • Ennakkovalmennus • Oma sosiaalityöntekijä • Ympärivuorokautinen puhelinpäivystys • Moniammatillisen tiimin tuki • Työnohjaus ja täydennyskoulutus

Familar Perhehoitopalvelut tarjoaa vahvasti tuettua perhehoitoa. Haluamme turvata perheen jaksamisen ja jokaisen sijoituksen onnistumisen.

• Vertaisryhmätapaamiset Tarjoamme tukiperhetoimintaa sekä lyhyt- ja pitkäaikaista perhehoitoa. Meillä on valmiudet myös kriisiperhehoitoon.

www.familar.fi

Profile for Mainostoimisto 4D

Familar Uutiset  

Advertisement
Advertisement
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded