ILMOITUS
2015
Ilkka
KANERVA
MEIDÄN MIES Siksi
Ilkka Kanerva Talous, työllisyys ja turvallisuus ovat nousseet uutisten pääaiheiksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että Suomi tarvitsee kuuden miljardin euron sopeutustoimet vuoteen 2019 mennessä. Tarvitsemme selkeää kasvu-uraa, parempaa tuottavuutta ja työllisyyttä. Työllisyyden kasvattaminen erityisesti nuorten osalta kaikilla koulutusaloilla vaatii selkeitä toimia ja kokonaisveroasteen pitämistä maltillisena. Itse kuulun ns. ”Erasmus-sukupolveen”, joka ei muista jaetun Euroopan ja rautaesiripun aikaa. Meille Eurooppa on ollut aina avoin ja mahdollisuuksia täynnä oleva manner. Sitä se on vieläkin, mutta Ukrainan kriisi palautti kylmän realistisen voimapolitiikan takaisin päivän politiikkaan – rauha ei ole itsestäänselvyys. Suomella on kuitenkin kaikki mahdollisuudet menestykseen, ja tässä menestyksessä Varsinais-Suomi tulee olemaan merkittävässä roolissa koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena sekä Itämeren liikenteen solmukohtana. Tarvitsemme nyt poliittista päätöksentekokykyä, kokemusta, ennakkoluulottomuutta sekä yhteistyövalmiutta yli puoluekentän. Hyvin hoidettu ulkopolitiikka ja diplomatia ovat pienen valtion ehdottomia edellytyksiä kansainvälisessä politiikassa ja Euroopan unionissa. Ilkka Kanervassa kiteytyvät kokemus ja taito näillä aloilla sekä tahto kehittää ei vain Varsinais-Suomea, vaan koko maatamme. Siksi valintani on Ike! 22 Matti Niskanen Kampanjapäällikkö Kanerva 2015
www.ike.fi
Suomessa korkea puolustustahto Sivu
Jouko Fossi
Ike Meidän mies
Sivu
4-5
Yrittämisen riemu vähissä Johanna Hilli
Sivu
Alakulo pois politiikasta Petri Lahesmaa
6
Sivu
7
Sivu
8
Liikunta on ilon lähde Reetta Ahola
3
2
ILMOITUS I
Pääkirjoitus
Ike ON maakunnan mies Juuret Vakka-Suomessa
KAKSI ASIAA YLITSE MUIDEN TALOUS JA TURVALLISUUS J.K. Paasikivellä on monia ikuisia viisauksia. Viisauksia, jotka koskevat maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, osa kansakunnan yleistä olemusta. Varmaa on, että on kaksi asiaa ylitse muiden. Olkoot muut asiat miten tahansa, ovat ulkopolitiikka ja talouspolitiikka ne asiat, joiden on oltava kunnossa, jotta Suomen ja suomalaisten asiat hoituvat. Molemmat raskaansarjan asiat vaativat nyt kokemusta, näkemystä ja osaamista. Ulkopolitiikan saralla ei pienellä maalla ole varaa virheisiin. Ei varsinkaan aikana, jolloin turvallisuusympäristömme on uhkaavampi kuin kymmeniin vuosiin. Talouspolitiikkamme ei nouse, ellei työn tekeminen ja teettäminen ole aina kannattavaa. Luonnollisin tie kestävän hyvinvoinnin Suomeen on pienten ja keskisuurten yritysten parantamisessa. Vastuunottaminen vaatii viisautta ja rohkeutta. Ihmiset odottavat valistunutta johtajuutta päättäjiltään. Itse esitän äänestäjien arvioitavaksi oman toimintani ETYJin presidenttinä pyrkiessäni rakentamaan rauhaa Ukrainaan. Vaikka kaikkeni teen, eteneminen on vaikeaa ja osin vaarallistakin, mutta jatkan päättäväisesti. Vaikka kotimaisten ratkaisujen hakemiseen tarvitaan meitä kaikkia, rohkenen esittää kahdeksan linjausta talouden tervehdyttämiseen:
1. kevyempi tuloverotus 2. maltillinen palkkakehitys 3. yrityksien tehostaminen 4. liikenneväylät 5. vähemmän, mutta parempaa sääntelyä 6. velkaantumisen taittaminen 7. joustavampi työlainsäädäntö 8. tehokkaampi julkinen sektori Kaikki tämä vaatii työtä, mutta myös toisista välittämistä ja oikeamielisyyttä. Ilman koulutusta emme voi tulevaisuuttamme luoda. Helpot ajat eivät meitä odota. Suomen asiat on laitettava kuntoon. Se vaatii yhteistyötä. Se vaatii myös uudelleen ajattelua. Ennakkoluulottomat kokeilut ja ratkaisut on uskallettava käyttää, jotta nousemme maailman kärkimaiden joukkoon. Oma maakuntamme Varsinais-Suomi on myös uudessa tilanteessa. Näen edessä ison kuvan, jossa meidän etumme hoidetaan entistä keskitetymmin joko Helsingissä tai sitten teemme todellisen uudistuksen ja otamme itse keskeistä vastuuta omasta tulevaisuudestamme. On selvää kumpi tie on meille edullisempi. Rakennetaan yhteistyöllä reilu Suomi! Ilkka Kanerva
Tunnin junalla etelään töihin Espoosta Lohjan kautta Saloon kulkeva oikorata (ESA) on osa Tunnin juna-kokonaisuutta, johon sisältyy Espoon kaupunkirata, ESA-rata sekä Turun ja Salon välisen rataosuuden kaksiraiteistaminen. Näistä kaupunkiradan suunnittelu on valmis, ja ESA-radasta on tehty alustava yleissuunnitelma sekä ympäristövaikutusten arviointi. ESA-rata on linjattu vahvistetuissa maakuntakaavoissa. Tunnin junasta on ulosmitattavissa hyötyjä täysimääräisesti aikaisintaan vasta 2030-luvulla ja radan elinkaari on siitä vähintään sata vuotta eteenpäin. Ratahankkeiden hyöty-kustannusarviointi on ongelmallista. Arviointimenettely soveltuu paremmin tiehankkeisiin, eikä tunnista keskeisiä ratahankkeista seuraavia hyötyjä. Ongelman on tunnistanut myös liikenne- ja viestintäministeriö määrätessään laajan selvityksen Tunnin juna -kokonaisuuden vaikutuksista. Ministeriön mukaan tulee selvittää, mitä suoria ja epäsuoria vaikutuksia Tunnin junalla on aluetalouteen, aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään.
LINJANVETÄJÄ
Tunnin junaa arvioitaessa on syytä huomioida myös se, että sisältyessään Euroopan unionin TENT-ydinverkkokäytävään ja käytävän toteutussuunnitelmaan, on suunnitteluun ja toteutukseen saatavissa merkittävästi EU:n investointitukea. Tilaisuutta Etelä-Suomen työssäkäyntialueen tiivistämiseen ja suomalaisten alueiden ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen ei ole syytä jättää hyödyntämättä. Tunnin junan yhteiskunnalliset ja elinkeinoelämälle koituvat hyödyt ovat merkittäviä. Kari Häkämies Maakuntajohtaja
Tuottaja: Pekka Heikkilä S-posti: pk.heikkila@gmail.com Ulkoasu: Katja Ilmanen Painopaikka: Turun Sanomat
Kansanedustaja Ilkka Kanerva on maakunnan mies. Hän tuntee Varsinais-Suomen. Erityisen tuttuja hänelle ovat tietenkin Turku ja Uusikaupunki. Uusikaupunki on puolestaan osa Vakka-Suomen pienoismaakuntaa. Vakka-Suomen asema on muuttunut ja muuttuu. Ennakkoluulottomuudella voidaan pelastaa sairaalan palvelut, turvata muut sote-palvelut ja keskiasteen koulutus sekä päättää monta muuta tärkeää asiaa, Ilkka Kanerva korostaa. Vakka-Suomen kunnat Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa sijoittuvat maantieteellisesti maakunnan pohjoislaidalle. Vakka-Suomen asema muuttuu oleellisesti, jos ja kun VarsinaisSuomi ja Satakunta yhdistävät voimansa lähivuosina. Uskon, että se tapahtuu jo seuraavalla vaalikaudella. Vakka-Suomi muuttuu sen myötä reuna-alueesta uuden ison maakunnan ”keskukseksi”, Ilkka Kanerva pohtii. – Nyt on tärkeää huolehtia myös Vakka-Suomelle tärkeän valtatie 8:n parantamisesta ja Uudenkaupungin ja Laitilan välisen tien kunnostamisesta, hän lisää.
SAIRAALA SÄILYTETTÄVÄ – Vakka-Suomen aluesairaalan toiminta muuttuu. Toiminnan taso ei saa kuitenkaan laskea. Sairaala erikoistuu. Vakka-Suomelle on merkitystä myös keskiasteen koulutuksen järjestelyillä. Se luo meille kehitysedellytykset.
MERIMETSOT Merimetsot ovat murheena monilla alueilla Vakka-Suomen vesillä. Erityisesti Uudessakaupungissa kehitys on ollut viime vuosina karmeaa katsottavaa. Merimetsokantaa karsitaan Ruotsissa ja sen seurauksena linnut siirtyvät Suomeen. Toimenpiteet pitäisi harmonisoida molemmissa maissa, jotta tällaista ei pääsisi tapahtumaan. Kalastajien elinkeino ja toimeentulo ovat monin paikoin vaarantuneet vakavasti. Monet saaristossa vapaa-aikaansa viettävät joutuvat myös kärsimään merimetsoista kohtuuttomasti. Tilanteen ratkaisemiseksi on löydettävä tehokkaat toimenpiteet. Ja nopeasti, Ilkka Kanerva sanoo. Matti Jussila
3
ILMOITUS
Ilkka Kanervan linja
turvallinen Suomi ETYJin presidentin Ilkka Kanervan tiukka, eleetön tapa puhua rehellisesti selvällä, ymmärrettävällä suomenkielellä Ukrainan kriisistä ja sen aiheuttamista sanktioista, on osoitus miehen kyvystä nähdä ja kertoa ongelmat oikeassa mittasuhteessa. Ilkka Kanerva on koko poliittisen uransa ajan vetänyt linjaa Suomen asemasta Euroopassa ja Venäjän naapurina. Linjan takaa löytyvät tietysti Paasikivi ja Kekkonen sekä Koivisto ja Ahtisaari. Jokaisella presidenteistä on ollut oma tapansa muokata tietään ja sanoa asiat julki. Tavoite on ollut sama, Suomen vakaa ja turvallinen asema Euroopan koillisella nurkalla. Kanervan kyvyt ulkopolitiikassa havaittiin niin idässä kuin lännessä jo 70-luvulla. Hänet pantiin merkille nuorena poliitikkona myös Moskovassa. Ulkoministerinä nelisen vuotta sitten hän sai ennätysajassa kutsun tavata ulkoministeri Condoleezza Ricen. Tätä kutsua Valkoiseen taloon oli ja on edelleen moni ulkopolitiikan huipulla turhaan odottanut. Venäjän turvallisuuspolitiikassa vallitsee hyvin perinteinen suurval-
ta-ajattelu, jossa suojautumisella ulkoisia uhkia vastaan ja oman alueen hallinnalla, tarvittaessa sotilaallista voimaa käyttäen, on keskeinen sijansa. Suomessa jokainen tietää, että yhteinen raja on yli 1300 km. Kanerva kuuntelee herkällä korvalla kaikkia maamme tulevaisuuteen vaikuttavia signaaleja, tulevat ne sitten mistä ilmansuunnasta tahansa. Venäjän tarkka kuuntelu ei tarkoita nykypäivänä paluuta suomettumiseen. Ulkopolitiikassa menestyminen ei ole vienyt Kanervan ajatuksia pois kotimaakunnasta. Lokalahdella kasvaneelle miehelle Varsinaissuomalaisten hyvinvointi ja kotimaakunnassaan toiminta on tärkeä tavoite. Työ on jälleen vauhdissa maakuntaliiton puheenjohtajana. Ilkka on myös yhteistyökykyinen. Siitä ovat tunnustettuna esimerkkinä hyvät suhteet puolueiden edustajiin vasemmalta oikealle. Ilkka ei koskaan rehentele suhteillaan on kyseessä sitten
huipputekijät ulkomailla tai ystävät omassa maakunnassa. Ilkka Kanerva kuuluu Suomessa suurten valtiomiesten seuraan. Hänelle on aina ollut itsestään selvää yhteistyö Venäjän kanssa ja suhteet ovat kunnossa duuman puheenjohtajaan, presidenttiin ja pääministeriin. Pienelle Suomelle on suuri kunnia, että sen edustaja nauttii täydellistä luottamusta Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Euroopan Unionissa. Jukka Wihanto
Suomessa korkea puolustustahto Teheranin neuvotteluissa järjestivät toisen maailmansodan voittajavaltiot maailmankarttaa uuteen malliin. Roosevelt kysyi Stalinilta, miten olisi Suomen itsenäisyyden laita? Stalin totesi, että maa, joka on taistellut itsenäisyytensä puolesta niin kuin Suomi, ansaitsee itsenäisyyden. Kenraali Adolf Ehrnrooth totesi viimeisissä haastatteluissaan ”Suomi on hyvä maa, puolustamisen arvoinen. Sen ainoa puolustaja on Suomen kansa”. Sodan jälkeen hän totesi myös, että meitä on liian vähän. Viimeaikaiset mielipidetiedustelut ovat kertoneet, että Suomessa on edelleen korkea puolustustahto. Merkillepantava itsenäisyyspäivän tervehdys 5.12.2014 tuli myös USA:n ulkoministeriltä John Kerryltä. Hän viittaa moniin yhteisiin projekteihimme ja sisuumme. Tervehdys päättyy, ”kun te vietätte tätä päivää, tietäkää, että USA tulee aina pysymään kanssanne uskollisena ystävänä ja partnerina”. Näin hän jatkaa Rooseveltin viitoittamaa ja Stalinin hyväksymää tietä. Ukrainan kriisi havahdutti meidätkin pysäyttämään puolustusbudjetin leikkaukset. Mutta mitä merkitsee, jos 2,4 miljardin euron puolustusmäärärahaa nostetaan muutamalla sadalla miljoonalla, kun itäinen naapurimme panostaa puolustusvoimiinsa 500 mrd euroa seuraavan 10 vuoden aikana?
Uskoo ken haluaa, onko meillä uskottava puolustus tosipaikan tullen. Pelkästään puolustusbudjettia korottamalla se ei noilla määrärahasuhteilla uskottavaksi muutu vaikkakin puolustusvoimamme ovat tällä hetkellä Euroopan vahvimpia, jos kuvitellaan, että uhka tulee idästä. Naapurissa kerrotaan pelättävän myös idän uhkaa eli Kiinaa. Sitä taustaa vasten naapurin määrärahat ovat ilmeisesti oikeassa suhteessa. Jälkeenpäin on helppoa olla imelän viisas. Lehdissä kirjoitellaan, että presidentti Koiviston olisi pitänyt viedä Suomi Natoon, kun Venäjä oli heikko. Olisiko hänet pitänyt haastaa valtakunnanoikeuteen tämän laiminlyödyn tilaisuuden vuoksi? Joidenkin mukaan presidentti Halosen ja ulkoministeri Tuomiojan katsotaan vieneen puolustustamme vielä huonompaan suuntaan mm. maamiinojen kieltämissopimuksen hyväksymisellä. Tällaisten poliittisten ratkaisujen jälkeen voidaan kysyä, kuinka puolustan maatani uskottavasti? Onko se sitä, että Heikkilän sotilaskodin myyjäisissä hernekeiton myynti nousee, kun maailmalla on uhkaavia kriisejä? Vai onko se rauhanturvaoperaatioihin osallistumista? Meillä on noin 1,5 miljoonaa eläkeläistä ja määrä kasvaa koko ajan. Ei eläkeläisarmeija ole uskottava puolustus. Eivätkä pienenevät ikäluokat. Radiosta tuli 8.12. ohjelma, jossa
viitattiin viimeaikaisiin mielipidetiedusteluihin ja mietittiin, kuinka nuoremmat ikäluokat voivat puolustaa maatamme rauhanomaisesti. Korvaan jäi soimaan ”kasvattamalla enemmän uusia kansalaisia eli hankkimalla enemmän lapsia puolustamaan tätä kansaa eri tavoin kuten ahkeralla työnteolla ja ympäristön hoitamisella”. Tässä onkin oivallinen pitkän aikavälin puolustuspoliittinen idea ja poliittisen päätöksenteon haaste. Loppupäätelmä oli siis sama minkä kenraali Ehrnrooth totesi sodan jälkeen. Jouko Fossi VTM, reservin kapteeni
aloitekyky ja yrittäjyys Koulutusjärjestelmässämme on monia uudistuksia meneillään. Taloudelliset säästöpaineet tuovat niihin kaksiteräisen miekkansa. Samanaikaisesti kun pitää karsia kovalla kädellä olemassa olevia, jopa hyväksi koettuja toimintamalleja, pitäisi tarjota aikaisempaa laadukkaampi ja tasa-arvoisempi koulutus. Työelämän vaateet ja yrittäjyyden vahvistaminen nousevat esille koulutuksen strategioissa ja opetussuunnitelmissa. Oppijoille tulee antaa aikaisempaa paremmat valmiudet päästä kiinni työelämään. Yrittäjyys näkyy yhtenä vaihtoehtona. Lisäksi teeman toteuttaminen näkyy asennekasvatuksena. Kyse on esimerkiksi vastuusta, aloitteellisuudesta ja sisukkuudesta. Itse asiassa aloitekyky ja yrittäjyys on määritelty yhdeksi elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi koko Euroopan tasolla. Eli kyse ei ole ainoastaan suomalaisten poliittisten päättäjien ja viranomaisten päähänpistosta. Yrittäjyys ja yrittäjämäinen henki ovat avaintekijöitä Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin nousulle. Tämä ei liity ainoastaan koulutusjärjestelmän kehittämiseen. Miten mm. olemassa olevat yritykset voivat jatkaa toimintaansa? Miten luodaan parempi ponnahduslauta uusille yrityksille? Rakenne- ja verotusratkaisujen lisäksi tarvitaan muutakin. Ihmiset tekevät kuitenkin pääsääntöisesti tuloksen. Miten voidaan työpaikoilla ja yrityksissä viedä eteenpäin yrittämisen toimintakulttuuria? Miten voidaan edistää ilmapiiriä, jossa näkyvät vastuullisuus työtehtävistä ja koko organisaatiosta, erilaisten ajatusten ja ideoiden hyväksyminen, avoin vuorovaikutus, rohkeus ja into kokeilla uusia asioita, virheistä oppiminen, luovuus sekä tavoitteellinen työskentelytapa? Miten saamme työssä olevat henkilöt valmennuksen tai muun sparrauksen pariin? Suomea on kehitettävä yrittämisessä myös henkisellä tasolla nopeasti nousuun. Emme voi odottaa sitä, että esimerkiksi lapset ja nuoret ovat käyneet läpi koulutusjärjestelmän, joka painottaa työelämävalmiuksia ja yrittäjyyttä. Siten tulisi mm. seuraavalla hallituskaudella tehdä konkreettisia toimenpiteitä paitsi yrittäjyyden myös yrittäjämäisen toimintakulttuurin kehittämiseksi. Jaana Seikkula-Leino, KT dosentti Turun Yliopisto
4
Ike ON MEIDÄN MIES
ILMOITUS I
”
Kun on tuntenut miehen jo vuosikaudet - ja näkee miten häneen luotetaan niin kotimaassa kuin maailmallakin - niin valinta on helppo. Ike. Reijo Mäki, Turku
”
Juuri nyt Kokoomus tarvitsee Ilkka Kanervan inhimillistä, vahvaa politiikkaa. Rauhantyölle on todellista tarvetta niin Euroopassa kuin maakunnassamme jopa kokoomuksen sisällä. Ilkka on henkilökohtaisen vaikuttamisen ja jokaisen ihmisen huomioon ottamisen mestari. Hänen maailmassaan on kaikkien hyvä elää. Kukaan muu ei osaa olla täysin läsnä yhtä hyvin Euroopan politiikan huipulla kuin Uudenkaupungin torilla. Jukka Vaurio, insinööri Uusikaupunki
Tämä iloinen ”torikansa” ja kymmenet muut kustavilaiset ovat taas valmiina vaalityöhön ”meidän miehen” ja kesäkustavilaisen Iken puolesta. Työskentely Iken hyväksi on koko maakunnan edun mukaista, sanoo nykyisin Kustavin kunnanhallituksessakin vaikuttava Jukka Ekuri, joka myös otti tämän kuvan.Terävästi eteenpäin!
”
On muutakin kuin politiikka, urheilu tai kulttuuri. On koti ja jopa koira. Tiedän, koska tunnen. Elina Kiikko
Aleksi Kirjonen, Turku
Henrik Lindegren, Turku
Eino Närvä, Lokalahti
Marja Nordblom, Raisio
Olavi Larjamaa, Lieto
Eeva Wikström, Kaarina
Kyösti Kuronen, Laitila
Pekka Paatonen, Turku
Rita Nartamo, Turku
Heikki Jaakkola, Mynämäki
Sirpa Peltoniemi, Turku
Toive Paju, Turku
Timo Kari, Turku
Hannu Larkela, Masku
Auli Paattakainen, Turku
”
Yhden käden sormilla voidaan laskea ne poliitikot, jotka voidaan laittaa kansainväliseen neuvottelupöytään Ukrainan kriisin kaltaisessa tilanteessa. Unohtaa ei myöskään sovi, että Ike on aina valmis panemaan itsensä peliin Varsinais-Suomen puolesta. Moni ehdokas kertoo mitä pitäisi tehdä, mutta Ike saa aikaan käytännön tuloksia. Totuus on myös, että suomalainen politiikka olisi paljon tylsempää ilman ystävääni Ilkka Kanervaa. Olli A. Manni
5
ILMOITUS
Sielun veljet Olen tuntenut Iken jo yli 40 vuotta. Tapaamispaikkana oli Turku. Päivällä se oli Urheilupuisto ja illalla legendaarinen ylioppilaiden "Kunta" ja keskustassa ravintola Kilta. Meistä tuli sielunveljet pysyvästi. Siksi on ollut hienoa kuulua Iken tukiryhmään jo viidellä vuosikymmenellä! Meitä yhdistävät arvot; sinivalkoinen, porvarillinen Suomi, huippuurheilu, kova taistelutahto ja ennen kaikkea "two-way street" ajattelu. "Kaveria ei jätetä." Se on mottomme Kun olen tarvinnut Ikeltä apua, hän on aina ollut valmis talkoisiin omalla kontaktipinnallaan ja lahjakkuudellaan. Kun Iken eri tapahtumat niin Hartwall Areenalla kuin Lokalahdella, ovat edellyttäneet minun panostani, olen aina ollut valmis ystävääni auttamaan. Hienointa on ollut Iken inhimillinen ja ammatillinen kehityskaari. Nuoresta 1970 luvun valtiotieteilijästä on kasvanut huipputason valtiomies. Globaalissa maailmassa tälle huippuosaamiselle on käyttöä. Sen me kaikki näimme viimeksi Iken selvittäessä kriisiä ETYJin puheenjohtajana. Nyt hyvät ystävät, voimme
ylpeänä todeta, että IKE on uransa huipulla. Kokeneena valmentajana tiedän, että kyseinen tilanne on hieno, mutta se sisältää aina sen kuuluisan vaaran momentin. Meidän tuki-ihmisten ei pidä nyt luulla tai olettaa mitään. Nyt pitää toimia. Kaikki voimat likoon ja IKE pannaan heittämällä Parlamenttiin. Silloin vasta kiekko on maalissa! Siihen aktiiviseen vaalityöhön olen omalta osaltani valmis ja kannustan kaikkia samanhenkisiä mukaan talkoisiin. MEIDÄN MIES PARLAMENTTIIN on minun slogan - entä Sinun? Br. Tami, Lion # 79
”
Suomen Palloliiton Turun piirin valmennuspäällikkönä olen sisäistänyt pallopelien logiikan. Se on yhteispeliä ja toisten kunnioittamista, jossa huomioidaan omat pelaajat, vastustajat, kannattajat ja itse peli. Töitä tehdään motivoituneina ja sitoutuneina. Tärkeintä on olla rehellinen itselle ja muille. Politiikka on mielestäni myös joukkuepeliä. Ilkka Kanerva on tässä osaaja.Viime eduskuntavaaleissa olin itse ehdokkaana ja tapasin politiikan pelikentällä Iken useasti. Se oli yhteispeliä, tavoite oli sama; tehdään maali yhteisen Suomen ja maakuntamme hyväksi. Vesa Mäki
”
Tutustuin Ilkkaan neljä vuosikymmentä sitten urheilun kautta ja voin sydämestäni sanoa, että Ike, jos kuka, on henkeen ja vereen urheiluihminen ja kaikkien arvostama liikunnan edistäjä. Mutta Ike on myös isolla iillä Ihminen, joka elää nyt parasta aikaansa ja joka on kiistämättä työssään kohonnut valtiomiesluokkaan.
”
Ilkka on pitkänlinjan kokoomuslainen kansanedustaja sekä kansainvälisesti tunnustettu poliitikko ja urheiluvaikuttaja. Ilkka on ystävällinen, helposti lähestyttävä ja kanssaihmiset huomioiva. Kulttuurimyönteisyys on osa hänen persoonaansa. Taidenäyttelyn avajaisissa Ilkan puheet ovat olleet aina ajankohtaisia, mieleenpainuvia ja innostavia.
Jukka Salmela, Paimio
”
Ilkka Kanerva on vuosikymmeniä pitänyt urheiluväen lippua korkealla. Meidän on yhdessä huolehdittava siitä, että suomalainen nuoriso pitää kuntoaan yllä ja että heillä on positiivisia esikuvia. Arvostan myös sitä, että Harjattula Golf saa järjestää vuosittain yhden Suomen hauskimmista golf-kisoista, Ike-golfin.
Taitelijaperhe Oras Reijo, Olivia ja Johanna Kuva: Studio Jouko Järvinen
Juha Laukkanen, Harjattula Golf Jukka Hukkanen, Turku
Juhani Vaaranen, Naantali
Viljo Wahlsten, Salo
Vesa Ali-Sippola, Mynämäki
Katja Puisto, Turku
Juha Uotila, Taivassalo
Ulla Bergman, Turku
Liisa Leiva, Masku
Marja Uusiluoto-Raaska, Turku
Jouko Moisala, Raisio
Harri Räikkä, Rymättylä
Virpi Raintola, Turku
Linda Grönlund, Turku
Reima Mäkinen, Turku
Irja Skytén-Suominen, Kustavi
”
Paavo Nurmen urheilu- ja kulttuuriperintöä vaalitaan Turussa monella eri tavalla. Yhtenä konkreettisena työnä on hanke, joka tähtää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoteen 2017, joka on samalla Paavo Nurmen syntymän 120-vuotisjuhlavuosi. Tuolloin toivottavasti Paavo Nurmen stadionilla Urheilupuistossa järjestettäisiin yleisurheilun kansainväliset GP-sarjan Diamond League-tason kisat. Tavoite on kiehtova, mutta samalla haasteellinen. Tämän haasteen toteutuminen tar vitsee Ilkka Kaner vaa ja hänen yleisurheilun kansainvälisen verkoston tuntemusta. Pekka Paakkanen, Paavo Nurmi Games organisaation kilpailupäälikkö ja Senior Advisor LOC
6
ILMOITUS I
Potilailta sisältöä työhön Olen viimeiset kaksi vuotta toiminut yksityisen kotisairaalamme toimitusjohtajana ja luotsannut yritystä hankalassa taloustilanteessa. Olen kokenut kuinka kuntatason muutokset suoraan heijastuvat pienen yrittäjän kukkaroon. Yrittämisen riemu on ollut vähissä ja puheet yrittäjyyden tukemisesta ovat paisuneet abstraktiksi käsitteeksi. Onneksi varsinaisesta kenttätyöstä potilaiden parissa saa edelleen sisältöä työhön. Turun kaupunki päätti muuttaa aikaisemmin ilmaisen palvelusetelin asiakkaalle omavastuulliseksi. Muutos annettiin tiedoksi vajaa kaksi kuukautta ennen sen voimaantuloa. Sen seurauksena lähes kolmannes asiakkaista päätti lopettaa palvelun ostamisen kokonaan. Kuntalain muutoksen myötä yhteistyökumppaniltamme TYKS laboratoriolta kiellettiin jatkossa palveluiden myyminen yksityissektorille. Turun seudulla ei kuitenkaan toimi yksityistä laboratoriota, jolta palvelu voitaisiin vaihtoehtoisesti hankkia. Mahdollisuudeksi jää palvelun ostaminen yksityiseltä lääkäriasemalta hintaan, joka vastaa aikaisempaa ulosmyyntihintaamme, tai omien analyysilaitteiden hankinta. Kotisaattohoidon kilpailutuksessa voittajaksi selvisi hinnaltaan edullisin palveluntarjoaja, joka kuitenkin oli esittänyt virheelli-
siä tietoja laatupisteiden laskemiseen. Asia korjattiin jälkeenpäin laatupisteitä laskemalla, mutta edelleenkään kyseisellä yrityksellä ei ole tarjouspyynnössä vaaditut seikat kunnossa, vaikka sopimuskausi on alkanut pari kuukautta sitten. Sanan yrittäjä merkitys on nyt kuuden yrittämisvuoden täyttyessä avautunut minulle aivan uudessa valossa. Idealistisena nuorena yrittäjänä ajattelin sen merkitsevän sitä, että voin suunnitella oman työpäiväni ja olla ”itseni herra”, mutta muuten teen samanlaista työtä kuin kaikki muutkin. Wikipediassa määritellään totuudenmukaisemmin: ”Yrittäjä kantaa liiketoimintaan liittyvän riskin ja pyrkii tekemään voittoa.” Kaikesta huolimatta kokka on vedenpinnan yläpuolella. Odotan innolla niitä yrittäjyyttä tukevia toimia, joita kerrotaan olevan ja luvataan tulevan. Viime vuoden lopulla esitetty uuden työntekijän koeajan pidentäminen kuuteen kuukauteen, oli valonpilkahdus. Siitä kuitenkaan sittemmin ei ole kuulunut uutta. Suomeen kaivataan konkreettisia tekoja yrittäjien tukemiseksi. Ihmisten, jotka omalla panoksellaan ja innovatiivisuudellaan haluavat parantaa ja uudistaa yhteiskunnan palveluita, jotta jatkossa yrittäjäksi ryhtyminen voisi tarjota oikeasti kan-
Aarikka kaipaa
johdonmukaisuutta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka sanoo, että Suomi on hyvä maa yrittää, on ollut ainakin tähän asti. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin painottaa, että asiat voisivat olla paremminkin. Valtion yrityksiin ja yrittämiseen kohdistamat toimenpiteet on saatava johdonmukaisemmiksi. Asioiden pitäisi olla paremmin ennakoitavissa, siinä on ehkä ollut päättyneen nelivuotiskauden suurin ongelma, Aarikka miettii. –Tiivistettynä voisi sanoa, että eduskunta kaipaa miehiä ja naisia, jotka pyrkivät sinne asialähtöisesti julkisuuslähtöisyyden sijaan. Hyvä esimerkki asialähtöisestä kansanedustajasta on Ilkka Kanerva, joka on juuri tästä syystä pysynyt politiikan huipulla niin pitkään. Luotettavuus ja kyky kokonaisvaltaiseen politiikkaan ovat ominaisuuksia, joita toivoisi muiltakin ehdokkailta. Ja maakunnan miehiltä pitää tietysti voida odottaa myös päätöksiä maakunnan hyväksi, jatkaa Aarikka. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas oli edelläkävijä, kun eduskunta teki päätöksen pienpanimotuen laajentamisesta eli käytännössä pienten yksiköiden toimintaedellytyksen turvaamisesta. Seuraavaksi Rami Aarikka lupaa lähteä hakemaan ratkaisua pienpanimoita hiertävään suoramyyntilupaan. Lupa myydä tuotteita suoraan ulos panimoista olisi pienille valmistajille elintärkeä asia. Sille ei pitäisi olla mitään estettä, saahan jo nyt myydä sahtiakin ulos, Aarikka selvittää. Teksti ja kuva Asko Tanhuanpää, Vakka-Suomi Laitilassa myynti ollaan suuntaamassa myös kotimaan rajojen ulkopuolelle. Viennin ykkössuunnaksi yhtiön huimaan kasvuun vienyt toimitusjohtaja nimeää Yhdysvallat.
” Ilkka
tuntee maaseudun Maskulainen maatalousyrittäjä EevaMaria Juva pitää Ilkka Kanervaa rehellisenä miehenä. Hän on hoitanut kansanedustajana ja ministerinä aina työnsä täsmällisesti ja luotettavasti. Selko sanainen mies puhuu Etyjin yleiskokouksen presidenttinä vaativien neuvottelujen tuloksista helposti ymmärrettävällä suomenkielellä. Kanervan sydäntä lähellä ovat ilmiselvästi yritteliäisyys ja maaseutu. Hän ymmärtää Lokalahdella, syntyneenä ja kasvaneena maaseudun ongelmat, myös ilot.
nattavan vaihtoehdon palkkatyölle. Kokoomus on työnteon puolue. Työnteko, yrittäminen ja niiden verottaminen sopivassa suhteessa muodostavat yhteiskunnan ja hyvinvoinnin perustan. Työ ja yrittäminen elättävät Suomen, niiden täytyy tuottaa. Tähän luottaen kannatan jatkossakin Kokoomusta parempaa yrittäjän tulevaisuutta toivoen. LT, erikoislääkäri Johanna Hilli
Eeva–Maria on tehnyt vuosikymmeniä työnsä maatalouden hyväksi. Hän on vuodesta 1969 itsenäisenä hoitanut Juvan isoa maatilaa naisen sinnikkyydellä ja voimalla. Työ ei tietenkään ollut nuorelle emännälle vierasta. Hän on syntynyt Kiikalassa maanviljelijäperheeseen ja opin sai kotitalon pelloilla ja navetassa.
Työllistäminen Laitilalaisen yrittäjäpariskunnan, Tuire ja Jyrki Salmisen toiveet uudelle eduskunnalle ovat yhtenevät muiden yrittäjien toiveiden kanssa. Päällimmäisenä on työllistämisen ja kääntäen myös työllistymisen helpottaminen. – Tilapäisen työvoiman palkkaaminen ei tänä päivänä toimi. Se ei ole helppoa sen enempää työntarjoajalle kuin - tekijällekään. Missään tapauksessa tilanne ei saisi olla sellainen, että on taloudellisesti järkevämpää jäädä kotiin kuin lähteä töihin, Salmiset ihmettelevät. Työnantajan velvoitteita pitäisi vähän keventää ja samalla pitäisi taata, ettei tilapäinen työpaikka vie pitkäksi aikaa mahdollisuutta yhteiskunnan tarjoamiin tukiin. Salmisten yritys, Linja-autoliikenne J. Salminen, aloitti toimintansa vuonna 2012 sukupolvenvaihdoksen myötä. Tänään yritys työllistää kahdeksan ihmistä ja pitää tiellä seitsemän autoa. – Suomella on nyt haastavat ajat ja eduskuntaan tarvitaan niin sisä- kuin ulkopoliittistakin kokemusta. Suomi tarvitsee isoista rakennemuutoksista selvitäkseen maan johtoon vastuunkantajia jotka pystyvät muuhunkin kuin vain puskista huuteluun, tiivistävät Tuire ja Jyrki Salminen syyn siihen, miksi ovat lähteneet mukaan kokeneen Ilkka Kanervan tukijoukkoihin. – Ike on osoittanut, että hän seisoo oman maakuntansa takana, eivätkä vakkasuomalaiset juuretkaan ole unohtuneet. Yksi hyvä esimerkki onnistumisesta on Valtatie 8 parannustöiden eteneminen. Pyörät tarvitsevat konkreettisestikin hyvän pohjan pyöriäkseen, Jyrki Salminen toteaa. Teksti ja kuva Asko Tanhuanpää, Vakka-Suomi
Tuire ja Jyrki Salminen huolehtivat liikennöinnin ohessa myös Laitilan Matkahuollon toiminnasta.
7
ILMOITUS
Parlamentaarikko
on arvonimi, jolle Ike tuo käytännön merkitystä Tämä ei ole ensimmäinen juttu, jonka kirjoitan Ilkka Kanervasta. Jos se jää viimeiseksi, se johtuu minusta. Olen sen verran ikääntyneempi kuin Ike, että vihreää banaania en kovin herkästi enää osta. Ike on paremmassa kunnossa kuin minä, jonka lonkkia jo kolottaa. Voin tyytyväisenä katsella työhuoneeni seinällä kahta kultaista pikamatkojen SM-mitalia, mutta se ei paljon lohduta. Ike valitsi paremmin lajinsa, joka hänelle sopii kuin - niin miten se olikaan. Politiikka on kamppailulaji ja kestävyyslaji. Se on Iken laji. On ilo kirjoittaa, että juuri nyt Ike on sillä polulla, jossa hänen parhailla puolillaan on käyttöä. Ukrainan kriisin selvittelyssä ETYJ on ketterämpi kuin YK ja edustavampi kuin EU. Mutta sekään ei riitä, ellei projektin johtoon kuulu ihmisiä, joilla on kokemusta, näkemystä, kestävyyttä ja kamppailuvalmiutta. Siinä tarvitaan syvällistä politiikan tuntemusta. Hyvä on muistaa, missä prosessissa Ike on nämä synnynnäiset lahjansa jalostanut. Ei ura kauhean helppo ole ollut, eikä paineen kestävyyskään aina ole ollut itsestään selvää. Mutta mies on koulunsa käynyt ja oppinutkin. Ike on nyt virkaiältään Suomen pitkäaikaisin parlamentaarikko. Joskus epäilen, että suomalaiset eivät oikein osaa arvostaa sitä. Meillä on vahvan johtajan syvään juurtunut kaipuu. Se johtuu historiasta, eikä ole väärinkään. Mutta parlamentaarikko on toista maata: erilaisten näkökantojen sovittelu, kansakunnan eheys, sanoisinko talvisodan henki. Se on parlamentarismia. Se onnistuu helpommin kaksipuoluemaissa, vain harvat Suomessa nousevat esiin parlamentaarikkoina.
Iken tunnetuin edeltäjä on Johannes Virolainen, oman tiensä kulkija, mutta kansansa tuntija. Virolainen teki jäätyään Suuren Urhon jalkoihin itselleen foorumin IPU:sta, parlamenttien kansainvälisestä liitosta. Työ siellä oli Suomen eteen, Virolaisesta tuli kansainvälisesti yhtä tunnettu kuin Kekkonen. Mutta foorumi ei ollut todellinen vaikuttajan foorumi. ETYJ on saanut vaativamman roolin, todellisen sovittelijan tehtävän. Ike on omaksunut hyvin itselleen sen foorumin, joka Ukrainan tapahtumien takia on nyt Suomellekin elintärkeä Euroopasta puhumattakaan. Minulla on se tuntu, että suomalaiset arvostavat sellaista, joka yhdistää suomalaisen ulkopoliittisen perinteen tämän päivän Euroopan tilanteeseen. Ennustan, että Iken kokemus, toimintakyky ja poliittinen tahto palkitaan edessä olevissa eduskuntavaaleissa. *
Tähän loppuun pitäisi kirjoittaa jotakin hauskaa. Mieleen tulee juttu arkkipiispa Simojoesta, joka oli jossakin Savossa virkatehtävissä. Puheensa lopuksi hän kertoi pari kolme vitsiä. Savon Sanomien toimittajalle hän kuitenkin sanoi, että älkää painako niitä vitsejä lehteen. Pidän saman esitelmän huomenna Varpaisjärvellä. Kukaan ei tietenkään muista asiasta mitään, mutta olisi harmi, jos ne vitsit olivat tuttuja kuulijoille. Seuraavan päivän Savon Sanomissa oli kattava juttu arkkipiispan vierailusta ja puheesta. Lopussa oli kolme tähteä ja niiden jälkeen lause: Lisäksi arkkipiispa kertoi kolme vitsiä, mutta niitä emme voi lehteen painaa. Löytyisi Ikestä sellaisiakin, siis vitsejä, joita ei voi lehteen painaa. Jarmo Virmavirta
Presidentti Martti Ahtisaari, Reijo Salminen, Ilkka Kanerva, Mikko Vanni ja oikealla Jarmo Virmavirta.
Kolme pointtia Ikestä 1. Osaaminen Lähtökohtana on uteliaisuus elämään ja aito kiinnostus ihmisiin. Ikellä on kyky analysoida tapahtumien syitä ja seurauksia. Ajattelu on joustavaa ja taito ottaa tilanne haltuun. Hän on Varsinais-Suomen vankkumaton puolustaja ja ensimmäinen edunvalvoja.
2. Sosiaaliset taidot Syntymälahja, joka on ilmeisesti, aivan ainutlaatuinen. Tuskin on montaa ihmistä Suomessa jolla olisi Iken laajuiset verkostot. Verkosto itsessään ei ole merkityksellinen, merkityksellistä on se miten niitä hyödynnetään. Ike osaa tämän homman!
3. Paineensietokyky Tästä on omakohtainen kokemus tilanteessa, jossa kepulainen VarsinaisSuomen liiton valtuuston puheenjohtaja oli käynnistänyt Iken erottamisen maakuntahallituksen puheenjohtajuudesta. Lehdistö oli kutsuttu paikalle. Tiedotteet olivat valmiina valtuuston puheenjohtajan salkussa. Ike sai tiedon muutamaa minuuttia ennen tapahtumaa. Noin 15 sekunnin perehtymisen jälkeen Ike ilmoitti, että näinhän se ei mene! Hän otti tilanteen haltuunsa, avasi tilaisuuden, kertoi omat argumentaationsa hyvin jäsentyneesti ja ilmoitti jättävänsä toistaiseksi maakuntahallituksen puheenjohtajuuden. Valtuuston puheenjohtaja työnsi lehdistötiedotteet vaivihkaa takaisin salkkuunsa. Ike selvitti tilanteen voittajana. Uskomaton suoritus. Kuka olisi pystynyt samaan? Ei kukaan! Kunnallisneuvos, varatuomari Pauliina Haijanen, Laitila
Alakulo pois
ulkopolitiikasta Luin juuri pitkän linjan demaripoliitikon Seppo Lindblomin kirjoituksen, jossa tämä pohti suomalaiseen politiikkaan pesiytynyttä alakuloa. Siinä oli lukijakin lähellä vaipua apatiaan.
Sanotaan, että poliitikot kyllä tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta eivät vaalien läheisyyden vuoksi voi ajatuksiaan esittää. Ei asia aivan näin yksioikoinen ole. Yhteiskunta, maailma ja ongelmat ovat muuttuneet niin monimutkaisiksi, että yksinkertaiset ratkaisut ovat nykyisin harvinaista ylellisyyttä. Vaikka ongelmia riittää, ei pidä antaa alakulolle valtaa. Vaikka tieto lisää tuskaa, on asioista hyvä ottaa selvää. Täällä EU:n pääkonttorikaupungissa olen kantanut huolta siitä, millä tiedoin Euroopan turvallisuutta koskevia päätöksiä tehdään, jos nyt ylipäänsä mitään päätöksiä tehdään. Ukrainan sotaa ja Venäjän sisäistä kehitystä seurataan huolestuneina, mutta onko tämän Euroopan suurimman uhan syihin riittävästi tietoa ja ymmärrystä? Omituisimpia ovat puheet siitä, että
EU tai Nato olisivat itse syypäitä, kun ne ovat laajentuneet idän suuntaan. Aivan kuin Venäjän johto itse ei olisi rakentanut keinotekoista uhkakuvaa oman valta-asemansa pönkittämiseen ja kansalaistensa pelotteluun. Kuuntelin tammikuun lopulla Iken pohdintaa Euroopan turvallisuustilanteesta ja itäisen naapurimaamme kehityksestä. Muitakin puheenvuoroja aiheesta on tässä kevättalvella kuultu. Monet päättäjät ja asiantuntijat ovat sanoneet olevansa syvästi huolissaan ja seuraavansa tilannetta. Ikekin kertoi olevansa huolissaan, mutta toimenpiteet eivät ole jääneet seuraamisen asteelle. Politiikkaan tai ulkopolitiikkaan pesiytynyttä alakuloa ei miehestä näy hitustakaan. Niin, onko sellainen yleensä mahdollista, kuin apaattinen Ike Kanerva?
Ikellä on ollut politiikassa yleensä ja nyt myös Ukrainan sotaa koskien erilainen toimintapa. Ei riitä, että päivitellään ja ollaan huolissaan. Ei vaivuta alakuloon. Ei jäädä odottamaan, tuleeko kriisi kyläilemään, vaan mennään itse kriisipesäkkeeseen. Otetaan selvää, tutkitaan, kysellään, kuunnellaan ja tehdään sen pohjalta ratkaisuehdotuksia. Oli Euroopan turvallisuus – ja yhteistyöjärjestölle Etyjille onneksi, että se päätti vaihtaa yleiskokouksensa presidentiksi Ilkka Kanervan. Ei ole mikään ihme, että eduskunnan istuntosali hiljenee, kun Euroopan turvallisuusratkaisuista keskusteltaessa tulee Iken puheenvuoron aika. Alakulo ei kuulu ulkopolitiikkaan. Petri Lahesmaa Hankejohtaja, Bryssel
8
ILMOITUS
Nyt, jos joskus tarvitaan
tietoa ja kokemusta Suomen taloudellinen tilanne on todella vaikea. Kansainvälinen ilmapiiri kiristyy huolestuttavasti, ja se vaikuttaa Suomen asemaan. Kaikki tämä tekee ajastamme poikkeuksellisen vaativan. Ilkka Kanervan laajoille tiedoille ja ainutlaatuisen pitkälle, monipuoliselle kokemukselle on edelleen käyttöä. – Vakaa, vauras ja kaikin tavoin turvallinen elämä on perusoikeus niin meillä kuin muuallakin. Elämä voidaan rakentaa vain turvallisuudelle. Jos se pettää, putoaa pohja myös kaikelta muulta. Tunnen vahvasti olevani kutsumustyössä, sanoo eduskunnan virkaiältään pitkäaikaisin kansanedustaja ja Etyjin presidentti Ilkka Kanerva. ETYJ:n yleiskokouksen presidentin tehtävä merkitsee isoa arvonantoa sekä Kanervalle itselleen että suomalaiselle tavalle hoitaa kansainvälisiä asi-
oita, myös vaikeita kriisejä. Ukrainan kriisin puhkeaminen avoimeksi eurooppalaiseksi sodaksi leijuu kaiken aikaa turvallisuusympäristössämme. On selvää, että tämä tehtävä vaatii Ilkka Kanervalta todella valtavia ponnisteluja. Venäjä hylkää nyt ne periaatteet, mistä se sopi Etykissä Helsingissä vuonna 1975. On syytä korostaa sitä, että yhden maan turvallisuustavoitteet eivät saa merkitä muitten turvattomuutta, Kanerva korostaa. Venäjä on ottanut käyttöönsä voimapolitiikan keinot. Tämä ei koskaan tarkoita hyvää pienille maille. Yhtä vähän kuin se, että kansainväliset sopimukset eivät pidä eikä järjestöillä ole riittävää vaikutusvaltaa. Minskissä solmittu toinen tulitaukosopimus on rauhoittanut Ukrainan tilannetta jossain määrin. Kun tulitauko saadaan pysyväksi, on rauhan-
turvaoperaation aika. Uskon siihen ja olen tehnyt jo pitkään valmistelutyötä sen varmistamiseksi, Kanerva kertoo. – Jos tilanne ei rauhoitu, kriisin leviämisen riski on todella iso. Se, mitä tapahtuu nyt Ukrainassa, voi silloin tapahtua myös meidän turvallisuusympäristössämme. Ilkka Kanerva on perehtynyt ja paneutunut Ukrainan kriisiin perusteellisesti. Se on edellyttänyt paljon neuvotteluja, kokouksia ja matkustamista. – Tärkeää on myös pyrkiä oppimaan historiasta, mistä kunnioitettu presidenttimme J.K. Paasikivi usein muistutti. Olen lukenut entistä enemmän tietoa Venäjän historiasta ja kulttuurista. Samoin olen pyrkinyt ymmärtämään Ukrainan historian taustat. Matti Jussila, Uusikaupunki
Liikunta on ilon lähde Huippu-urheilijan uraltaan saamiensa oppien avulla entinen ammattilaiskeihäänheittäjä, turkulainen Kirsi Ahonen on löytänyt kultaisen keskitien niin liikunnan kuin ravinnon suhteen. Nykyisin kuntovalmentajana toimiva Ahonen näkee arjessaan suomalaisia ruokailutottumuksia laidasta laitaan. Laihduttamisessa ja painonhallinnassa onnistumisen kaava on yksin-
kertainen: Syö enemmän kuin kulutat, niin paino nousee. Kuluta enemmän kuin syöt, niin paino laskee.– Ei riitä, että nämä asiat tiedetään, muutenhan kaikki olisivat normaalimitoissa. Tarvitaan ajatustyötä, keskittymistä ja ennen kaikkea ymmärtämistä. Valmennettaviensa kanssa Ahonen käy laatimansa ravinto-ohjelman tarkasti läpi. – Asiat täytyy sisäistää: Mikä ruokatottumuksissa on pielessä ja miksi. Miksi mitäkin syödään ja minkä verran, miten keho toimii ja kuluttaa saamaansa energiaa. Ahonen jakaa päivän ruokailut kuuteen ateriaan, joista tärkein on aamupala. Kun ruokailut jaetaan kuuteen osaan, keho saa pitkin päivää tasaisesti energiaa eikä verensokeripiikkejä tule. Ahonen luottaa ohjeissaan maalaisjärkeen ja aina mukana kulkevaan mittariin. Hyvä annoskoon mittari on oma käsi: Proteiineja pitäisi ruokaillessa lautaselta löytyä kämmenelli-
sen ja hiilihydraatteja nyrkin verran. Vihanneksia, juureksia ja marjoja saa syödä niin paljon kun jaksaa, hän lupaa. Ruokarytmin ja annoskoon jälkeen kolmas nyrkkisääntö on ravinnon puhtaus: luomua läheltä. Toistakymmentä vuotta keihästä ammatikseen heittänyt Kirsi Ahonen toimii nykyään kuntovalmentajana Turussa sijaitsevalla Leaf Areenalla. Vuonna 2008 useiden loukkaantumisten jälkeen aktiiviuransa lopettanut Ahonen on oppinut nauttimaan suorittamattomuudesta. Kilpailuvuosinani treenasin aina kovaa, liiankin kovaa. Jos treenaa aina tehoja, kroppa kuluu loppuun. Tätä tietoutta yritän nyt jakaa valmennettavilleni. Kovaa harjoittelua Ahosen kroppa ei enää kestä. Olen oppinut nauttimaan liikunnasta ilman suorittamista. Elämän motto: Hyvällä sykkeellä, ilon kautta, intohimolla. Reeta Ahola
Suurin osa kuntovalmentaja Kirsi Ahosen ohjattavista on tavallisia, aktiivisia liikkujia, jotka hakevat liikunnasta hyvää oloa ja parempaa kuntoa sekä kohennusta ravintotottumuksiinsa.
” Suomi ei enää urheilumaa Ei näytä hyvältä tämän hetkinen tilanne. Tunnit ovat vähissä ja materiaali huonoa. Ns. huippuoppilaat treenaavat aivan liikaa ja Nintendo-pojat liian vähän. Ero sen kun kasvaa. Lukiossa on valtava ero oppilaiden innostuksessa. He luulevat, että liikunta on yksi suoritus muiden joukossa. Liikunnan arvostus laskee vuosi vuodelta. Miettikää,
jos muiden aineiden taso laskisi yhtä radikaalisesti kuin liikunnan. Suomi on ollut urheilumaa, ei ole enää. Suomi on tietokonemaa. Ala- ja yläasteelle on järjestettävä lisää liikuntaa ja lukioon normi; kaksi tuntia liikuntaa viikossa kolmen vuoden ajaksi. Henrik Johansén
Kokoomuksen eduskuntaryhmän hallinnollinen sihteeri Annele Westerlund.
Annelen motto:
Huomenna kaikki on paremmin Kokoomuksen eduskuntaryhmän hallinnollinen sihteeri Annele Westerlund arvostaa suuresti Ilkka Kanervan työtä. – Hän on poliitikko, joka todella osaa asiansa. Pitkä yhteistyö on opettanut Westerlundin tuntemaan paitsi Ilkka Kanervan työminän, myös sen, millainen hän on ihmisenä. – Ilkka on aina niin huomaavainen ja ystävällinen kiireisenäkin. Oikea gentleman. Westerlundin mielestä on hyvä, että kansanedustajat ovat eri alojen edustajia ja että heillä on kullakin jokin erikoisosaaminen. – Kaikkien tietojen osaaja ei tarvitse olla, mutta kansanedustajaksi aikovalla tulee olla edes jonkinlaista näppituntumaa taloudellisista asioista ja lainsäädäntötyöstä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän hallinnollinen sihteeri Annele Westerlund on ollut eduskuntaryhmän palveluksessa syyskuusta1981 lähtien. Eduskuntaryhmän sihteerien toimenkuva sisältää kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä; kokousjärjestelyjä, vierailuja, työhuonejärjestelyjä, istumapaikkajärjestelyjä ja kansalaispuheluita. Toimenkuvassani lukee viimeisenä kohtana; ”muut annettavat tehtävät”. Se pitää sisällään kaiken mahdollisen kahvinkeitosta napin ompeluun, Westerlund naurahtaa. Politiikka on perheessä päivittäinen keskustelunaihe. Annelen mies valtiopäiväneuvos Henrik Westerlund on ollut kansanedustajana 29 vuotta. Reetta Ahola