Mikko Savola Turvallinen kotiseutu 2023

Kansanedustaja, maatalousyrittäjä

Mikko Savola

TURVALLINEN KOTISEUTU

Pyydän luottamustanne

jatkaa työtä

Etelä-Pohjanmaan ja koko Suomen

turvallisuuden puolesta.

Eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 2.4.2023.

Ennakkoäänestysaika on 22.–28.3.2023

Kampanjan loppuhuipennus kotiseudulla. Lätty, kahvi ja mehutarjoilu.

Torstai 30.3. klo 12 - 13.30, Alajärven S-Market klo 15.00 Töysän Sale

Pääkirjoitus

Kulunut vaalikausi on ollut monella tavalla poikkeuksellinen. Ensin tuli koronapandemia, sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Uutisoinnissa niiden varjoon jäi tämän vuoden alussa voimaan astunut sote-uudistus, joka on suurimpia aluehallinnon uudistuksia Suomen itsenäisyyden aikana. Lisäksi on käyty vilkasta keskustelua muun muassa koulutuksen uudistustarpeista, luontokadon torjumisesta ennallistamistoimin sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisestä hiilinielujen avulla. Kaksi viimemainittua koskettaa läheisesti maa- ja metsätaloutta.

On tärkeää, että meidän oman edustajamme ääni kuuluu ja työ näkyy myös jatkossa.

Talouspolitiikassa me tarvitsemme edustajan, joka ymmärtää yritteliäisyyden ja työllisyyden merkityksen Suomen menestyksen perustana. Veropolitiikassa me tarvitsemme edustajan, joka haluaa kohdistaa tarvittavat valtion kassan täydennykset taloudellisesti oikeudenmukaisesti, eikä siten että toiset joutuisivat maksamaan jokapäiväisestä elämästään enemmän kun toiset. Epäoikeudenmukaisena torjuttavia ovat muun muassa metsien kiinteistövero sekä liikenteen kilometriverotus, joka pitäisi yksityisen liikkumisen kustannukset korkeina sähköistymisen jälkeenkin. Aluepolitiikassa me tarvitsemme edustajan, joka ymmärtää että maakunta ja maakuntakeskus ovat kun kone ja moottori. Kone ilman moottoria on hyödytön, samoin moottori ilman konetta. Vasta yhdessä ne muodostavat toimivan kokonaisuuden. Eikä hyvästäkään moottorista ole iloa

Mikon Pääpointit

TAVOITTEENI TULEVALLE VAALIKAUDELLE:

raihnaisessa koneessa, vaan molempien pitää olla iskussa. Se, että lähipalvelut ovat jatkossakin lähipalveluja Etelä-Pohjanmaan kaikissa kolkissa, on paras tae myös Seinäjoen menestykselle.

Maa- ja metsätalouspolitiikassa me tarvitsemme edustajan, joka ymmärtää näiden elinkeinojen merkityksen Suomen selkärankana. Ukrainan kriisi on konkreettisesti muistuttanut kotimaisen huoltovarmuuden tärkeydestä. Sen turvaaminen edellyttää muun muassa tuottajalle nykyistä reilumpaa osuutta ruoan hinnasta.

Turvallisuuspolitiikassa me tarvitsemme edustajan, joka muistaa Mannerheimin sanat: ”Linnoitukset, tykit ja vieras apu eivät auta, ellei joka mies itse tiedä, että juuri hän seisoo maansa vartijana”. Liittolaiset ja kumppanit ovat hyvästä, mutta myös Natossa Suomen puolustuskyky perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja sen tuottamaan reserviin. Muuhun se ei voi perustua.

Ja ennen kaikkea me tarvitsemme edustajan, joka on sisäistänyt vanhan sananparren ”maa on lainassa lapsiltamme”. Niin kotitilaansa kuin koko isänmaatakin pitäisi hoitaa siten, että sen voisi aikanaan jättää seuraavalle polvelle paremmassa kunnossa, kun itse on saanut.

Mikko Savola on hoitanut näitä asioita viime vaalikaudet hyvin, ja tarvitsemme hänen panostaan myös tulevalla vaalikaudella.

Reino Virrankoski, vaalipäällikkö

TURVALLINEN KOTISEUTU

YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS OVAT SUOMEN

TULEVAISUUDEN POHJA.

Suomen menestyminen perustuu yrittäjyyteen ja työllisyyteen.

Verotuksen on kannustettava yrittäjyyteen.

Ratkaisuja työvoimapulaan koulutuksella, alueiden elinvoimaisuudella, työperäisellä maahanmuutolla ja kannustinloukkujen purkamisella.

Byrokratiaa ja sääntelyä kevennettävä kokonaisvaltaisesti.

Ihmisille lisää vastuuta itsestään. Yrittäjyyskasvatus keskiöön.

ENERGIAN HINTA KOHTUULLISEKSI

Kotimainen energiantuotanto on koko vihreän siirtymän avain.

Sähkön hintataso on pidettävä kohtuullisena ja toimitusvarmuutta parannettava Liikkumisen kustannuksia on saatava kevyemmiksi. Kilometrivero ei ole ratkaisu.

OMA RUOKA ON TULEVAISUUTEMME

ELINEHTO

Kannattava maatalous on huoltovarmuuden kulmakivi.

Viljelijälle reilumpi osuus elintarvikkeen hinnasta. Kotimainen elintarvikeketju pellolta pöytään työllistää ja luo kasvua.

Viljelijöiden jaksamisesta huolehdittava. Lisää virtaa sukupolvenvaihdoksiin Vakaa tukipolitiikka vahvistaa maatalouden pitkäjänteisyyttä.

Suomalaisesta ruuasta kansainvälinen brändi. Syö mitä haluat, mutta syö kotimaista ruokaa.

SUOMI ELÄÄ METSÄSTÄ

Omaisuuden suojasta on pidettävä jatkossakin kiinni.

Metsänomistaja päättää itse omien maidensa käytöstä.

Metsät kuuluvat kansallisen päätöksenteon alle, EU:n pyrkimykset laajentaa perussopimusten vastaisesti toimivaltaansa metsäpolitiikkaan on päättäväisesti torjuttava.

Hyvin hoidetut metsät ovat ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Metsäteollisuus on taloutemme pohja.

Metsistä on moneksi, puurakentaminen ja uudet innovaatiot uuteen nousuun. Jokamiehen oikeudet on turvattava. Metsien kiinteistöverolle jyrkkä EI.

KEHITTYVÄ JA VETOVOIMAINEN MAAKUNTA

Alueellinen tasa-arvo lähtee koko maakunnan tasapuolisesta kehittämisestä.

Reunaalueiden ääni kuuluttava jatkossakin. Yhtenäinen ja vahva maakunta. Lähidemokratiasta ja kunnista on pidettävä hyvää huolta.

Lähikoulu ja perusterveydenhuolto pitää löytyä omasta kunnasta.

IHMISTEN ASIALLA

Lapsissa on koko tulevaisuus. Turvallinen elämä vauvasta vaariin. Perheille tukea kriisin keskellä. Varhaiskasvatuksen tapahduttava perheiden omista lähtökohdista.

Peruskoulussa keskityttävä ydinasioihin. Ikäihmisistämme on pidettävä huolta.

VAHVA PUOLUSTUS ON PARAS VAKUUTUS

Yleinen asevelvollisuus ja koulutettu reservi ovat puolustuksemme peruspilari. Natojäsenyys ei sitä asiaa muuta.

Koko nimi: Savola, Mikko Tapio

Syntymäaika ja -paikka: 29.11.1981 Ähtäri

Kotikunta: Ähtäri

Perhe:

Luokanopettajavaimo Kaisa sekä 12- ja 6- vuotiaat lapset

Koulutus:

Tradenomi 2005

Työura: Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksessa yritystutkija 2005 Maatalousyrittäjä 2006Kansanedustaja 2011Puolustusministeri 2023

Harrastukset: Kansanmusiikki, reserviläistoiminta, metsästys

Keskeisimmät luottamustehtävät: Kansanedustaja 2011Etelä-Pohjanmaan liitto Maakuntavaltuusto puheenjohtaja 2021Ähtärin Kaupunginvaltuutettu 2001Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiri puheenjohtaja 2020-

Sotilasarvo: Reservin vääpeli

Kustantaja: Turvallinen kotiseutu ry

Päätoimittaja: Tarja Riihimäki

Taitto: Tero Lehti

JP Keisalalla jo 17.vuosi kunnanhallituksen puheenjohtajana

SOINILAINEN YRITTÄJÄ JUHA-PEKKA KEISALA ON PIDELLYT PITKÄÄN KUNNANHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN NUIJAA, SILLÄ ON OLLUT TUOLLA LUOTTAMUSPAIKALLA JO VUODESTA 2006.

Hänet tunnetaan nimeltään JP:nä, Hän asustaa lähellä Vuorenmaan laskettelukeskusta, jossa on pidetty helmikuun lopulla alamäkiluistelun MM-osakilpailut. Soinissa on muutenkin paljon tarjottavaa, niin kesällä kulttuuritapahtuma

Soinilaista kuin talvella liikunnallisia riemuja.

Mikko Rasinmäki oli tuolloin kunnanhallituksen

JULKISIVURAKENTAMISEN AMMATTILAINEN

Juha-Pekka Keisalalla on lukuisia eri luottamustoimia kunnanhallituksen puheenjohtajauuden

lisäksi. Tämä on onnistunut hänen mielestään siksi, että hän yrittäjänä pystyy viilaamaan kalenteriaan luottamusmenojen mukaan.

JP Keisala on Rakennus Kenike Oy:n toimitusjohtaja. Yhtiössä on kolme omistajaa.

YRITTÄMINEN TÄRKEÄÄ

Soinissa on yrittäminen vilkasta; on niin pieniä kuin vähän isompiakin yrityksiä. Elinkeinoelämä on kunnassa tärkeää. Kunnan edustajat käyvät kylillä ja pitävät ja yrittäjien kanssa on palavereita. Keisala kiittelee uutta kunnanjohtajaa Johanna Rannanjärveä ja edellistä kunnanjohtajaa Juha Viitasaarta, jotka ovat hyvin vieneet kuntaa eteenpäin.

hallituksessa kuutisen vuotta. Hänen mielestään lähipalvelut ovat tärkeät Soinissa. Kuusiolinna on toiminut hyvin ja jatkaa ainakin vuoden 2025 loppuun, johon yltää nykyinen sopimus, joka siirtyi hyvinvointialueelle. Kuusiolinnasta poimitaan hyviä käytäntöjä koko Etelä-Pohjanmaalle.

puheenjohtajana, kävi kylässä ja ehdotti Keisalaa kunnallisvaaleihin ehdokkaaksi vuonna 2000.

Silloin yrittäjä ei vielä lupautunut kiireiltään, mutta kun Rasinmäki neljä vuotta myöhemmin uudisti kysymyksen Nesteen pihassa, Keisala lupautui.

Hän on kolme kertaa saanut Soinissa eniten ääniä kunnallisvaaleissa ja ollut kaksi kertaa toinen. Hänellä on riittänyt luottamusta.

Edesmennyt Eino Koskela oli kunnanhallituksen puheenjohtaja vuonna 2006 ja kunnallisjärjestössä ehdotettiin Keisalaa Koskelan suostumuksella vetämään kunnanhallitusta. Siitä kaikki lähti, ja Keisalalla on jo 17. vuosi lähdössä puheenjohtajana. Hän oli kaksi vuotta ennen puheenjohtajaksi ryhtymistään jo valtuutettuna.

- Politiikan teko on sitä, että kaikki ymmärtävät, että Soinin asioita hoidetaan. Ei ole varaa rönsyillä mihinkään. Jos hyviä asioita tulee, oli ne sitten, mistä puolueesta tahansa, niitä viedään eteenpäin, sanoo Keisala.

Vaikeita vuosiakin on Soinissa ollut, kun erikoissairaanhoidon kuluihin otettiin aina lisämäärärahaa, rahat eivät tahtoneet riittää.

- Olen aina ollut siitä tarkka, että talous on kunnossa. Jos on hyvä talous, pystytään tuomaan aina jotain uutta. Kuntalaisten palveluista on aina pidetty kiinni, että jokaiselle olisi jotain.

Keskusta on niin Suomessa kuin kuntapolitiikassa vastuun kantaja. Puolue ei ole huuteleva eikä ääripuolue, vaan yrittää harrastaa vastuullista politiikkaa.

- Politiikka ei ole minulle vastenmielistä. Moni on soittanut minulle varsinkin silloin, kun terveyspalvelut olivat nykyistä huonommin.

Hän kuunteli joskus 20 minuuttiakin ja pyrki vastaamaan kysymyksiin. Joskus hän on poikennut paikan päälläkin juttelemassa.

Rakennus Kenike Oy on julkisivurakentamiseen erikoistunut rakennusliike ja on perustettu vuonna 1999. Yritys tekee julkisivurakentamista ympäriinsä lähinnä Tampereen, Jyväskylän, Kokkolan ja Seinäjoen alueella ja joskus aikaisemmin on kohteita ollut Helsingissäkin.

Yrityksen työt painottuvat niin kerrostalojen kuin omakotitalojenkin julkisivuihin, ja työt ajoittuvat paljolti kesäaikaan. Yhtenä julkisivukohteena on ollut Mäntän kirkkokin.

Näissä töissä Keisalakin kulki aikanaan paljon kesäaikaan Helsingissä. Silloin hän vielä pelasi pesäpalloa, jolloin pelit saattoivat olla Oulussa asti eli maassa liikuttiin pitkittäissuunnassa viikonloppuisin pitkästi.

Juha-Pekka Keisala on Alajärven Hoiskossa toimivan CLT Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Näin hän tuntee hyvin rakennusalaa ja nimenomaan CLT-rakentamista.

Keisalat asuvat Vuorenmaantiellä aivan rinteen lähellä. Hän on tyytyväinen Vuorenmaan laskettelukeskuksen tilanteeseen ja sen vetäjiin Tino ja Topias Piipponen. Vuorenmaassa on portaat saatu hankkeella. Niin rinteet kuin ladutkin ovat erinomaisessa kunnossa.

Ainoa on se, että tien talvikunnossapito harmittaa. Kuntakin on reagoinut tähän ja oltu yhteyksissä tien kuntoon saattamiseksi.

Liikenne Möksyntiellä on kova, kun siellä ajetaan paljon puutavaraa. Kohiwoodille tulee paljon puuta. Keisala laskeskelee, että Soinissa käy vuorokaudessa noin 80 puurekkaa. Tällöin teidenkin pitää olla kunnossa.

Heikinmäen entisellä alueella on puuterminaali, josta osa puusta lähtee Äänekoskelle. Soinista matkaa puuta rekoissa myös UPM:lle Pietarsaareen.

Myös edelliset kuntajohtajat ovat olleet hyviä, mutta nuoret tuovat uutta näkökulmaa. Mietitään, miten Soinia viedään parhaiten eteenpäin. Myös naapurikuntien kanssa ollaan hyvässä yhteistyössä, niin Kuusiokuntien kuin Järviseudun kuntienkin kanssa.

- Tämä kaikki on voimavaraa. Näen, että kun tälle alueelle tulee yrittäjä, tulee se sitten vaikka naapurikuntaan, se ruokkii myös omaa kuntaa. Kateellisuutta ei saisi olla, sanoo Keisala.

Työntekijöiden saatavuus on yksi ongelma, miten saataisiin työntekijöitä ja uusia asukkaita. Soinissa käy usea miespuolinen töissä, ja vaimo on jäänyt toiselle paikkakunnalle omiin töihinsä. Kunnalla ovat vuokra-asunnot täynnä, joten asuntoihin aiotaan nyt panostaa. Tähän toivotaan mukaan niin yrittäjiä kuin pankkejakin kunnan lisäksi.

- Siihen satsataan, että vanhojakin asuntoja laitetaan nykyaikaiseen kuntoon.

Nuorille koetetaan saada kuntaan harrastusmahdollisuuksia. Kuntalaisille on tarjolla kulttuuria ja urheilua; kaikkea monipuolisesti. Keisalan mukaan kunnassa yritetään pitää huolta vauvasta vaariin. Seuroja ja yhdistyksiä autetaan ja kunnassa ollaan kuulolla, mitä voidaan heidän hyväkseen tehdä.

HYVINVOINTI TÄRKEÄÄ

Kuin hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden alusta, kunnille on siirtynyt ennaltaehkäisevä hyvinvointi. Soinissa kunnanhallitus laittoi hiljan hyvinvointikoordinaattorin paikan auki.

- Hyvinvointikoordinaattori liikuttaisi vanhempaa väkeä ja järjestäisi eri-ikäisille kaikenlaisia tempauksia, sanoo Keisala. Myös viestintä on tänä päivänä tärkeää. Soinissa on viestintäkoordinaattori.

Juha-Pekka Keisala aloitti hyvinvointialueen talous- ja investointilautakunnassa vuoden alusta. Tässä lautakunnassa pyörivät niin rahat kuin investoinnitkin. Tähän lautakuntaan pääsy oli Keisalalle mieluista, koska lautakunta on tärkeä. Hyvinvointialueella menee rakennusten vuokriin paljon rahaa, ja Keisala pelkääkin, että tämä saattaa olla jatkossa palveluista pois. Investointeja on tulossa, muun muassa Alavudelle uusi sote-keskus.

JP Keisala on istunut Kuusiolinna Terveys Oy:n

- Olemme aika lailla Soinissa tyytyväisiä Kuusiolinnaan. Aiemmin meillä ei ollut kuin yhtenä, kahtena päivänä viikossa lääkäri ja hammaslääkäri, ja nyt tilanne on paljon parempi. Hyvät palvelut ovat tärkeitä, mutta niin sairaanhoitajista kuin lähihoitajistakin on pulaa. Mitoitus on koko ajan kiristymässä.

METSÄÄ RAIVAAMASSA

Keisala sanoo olevansa sen luonteinen, että kunhan terveyttä vain riittää, hänen aikansa ei kulu paikoillaan. Hänellä on jonkun verran metsää ja metsätila, joten vapaa-aikana hän käy raivaamassa metsää.

Keisalan perheessä on kaksi poikaa, joista toinen työskentelee insinöörinä CGI Óy:ssä Turussa, joka tekee taloushallintoa muun muassa hyvinvointialueille. Toinen pojista tuli armeijasta ja on nyt töissä Soinissa Kohiwood Oy:ssä pellettitehtaalla. Isä on sanonut pojilleen, että työmahdollisuuksia riittää Soinissakin. Molemmille Soini on mieluinen paikka.

Kunnantalon edustalla on iso taulu, jossa sanotaan, että Soini on Luonnostaan huipulla. Siellä hienot maastot kulkevat Arpaisilla. Luonto on kaunista ja Soinissa voi retkeillä ja viettää vapaa-aikaa. Mökkiasutusta on myöskin, sillä Soinissa on hienoja järviä ja komeita järvimaisemia.

Kun vaalit ovat ovella, Keisala miettii sitä, miten oman kansanedustajan saaminen alueelle on tärkeää. Juha-Pekka Keisala on aina pitänyt Mikko Savolasta, jota on helppo lähestyä. Hänelle voi soittaa kaikista asioista, ja hänellä on myös aina antaa vastauksia.

- Kunnan kannalta Savola on avannut ovia ministeriöiden puheille, samoin yritysten asioissa. Keisala toivoo, että kunnissa ymmärretään mennä vaaleissa Mikko Savolan taakse. Kukaan tältä alueelta ei pääse eduskuntaan, jos ei Savola.

Soinin kunta on Luonnostaan korkealla. Näin lukee kunnantalon päätyseinässä olevassa isossa taulussa, jonka edustalla seisoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Juha-Pekka Keisala. Kauniita luontomaisemia riittää muun muassa Arpaisilla.

Soinin kunnanhallituksen puheenjohtajana on ollut jo 17 vuotta Juha-Pekka Keisala, joten tämän puheenjohtajan nuija on tullut hänelle tutuksi.

Mikko Savolan 55 työntäyteistä päivää puolustusministerinä

KUN ÄHTÄRILÄINEN KANSANEDUSTAJA

MIKKO SAVOLA LAUSUI 5.1. MINISTERIVALAN, HÄN EI VOINUT ENNAKOIDA, MILLAISTA

HÄNEN TEHTÄVÄNSÄ PUOLUSTUSMINISTERINÄ OLI HETI ALKUHETKESTÄ LÄHTIEN, HYPPÄÄMISTÄ SYVÄÄN PÄÄTYYN.

Ukrainan sota, Nato-jäsenyyden valmistelu ja puolustusteollisuuden vahvistamiseen liittyvät toimet pitivät häntä liikkeessä niin kotimaassa kuin maan rajojen ulkopuolella.

Hänen kautensa aikana valmisteltiin kaksi

tukipakettia Ukrainaan. Niiden yhteisarvo oli yli 560 miljoonaa euroa, 55 ministeripäivän aikana oli 10 miljoonaa euroa päivässä. Ukrainan ja kansainvälisten kumppanien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen Suomi päätti osallistua Leopard-yhteistyöhön lahjoittamalla kolme raivauspanssarivaunua.

Tässä seuraamme päivittäin puolustusministeri Mikko Savolan 7 ministeriviikkoa, joka alkoi valalla, mutta hän oli jo pari päivää aikaisemmin brii attavana eri asioista.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon ja ulkoministeri Pekka Haaviston. Joka viikko puolustusministeri sai tiedustelukatsauksen, missä Puolustusvoimissa, lähialueella ja sotarintamalla mennään.

Keskiviikko 11. tammikuuta

Palaveri liittyen Kauhavan lentokenttään. Lisäksi oli useita eri brie auksia puolustusvoimateollisuuteen liittyen. Mikko Savolan perhe kävi reissunsa yhteydessä ministeriössä. Keskustan ministeriryhmän kokous, eduskunnan täysistunto ja Nato koordinaatiotyöryhmän kokous. Ryhmää vetää ulkoministeri ja puolustusministeri on siinä varapuheenjohtajana. Kaikki ministerit ovat ryhmässä edustettuina.

Torstai 12. tammikuuta Puolustusministeri Savola tapasi Patrian johtoa. Keskustan puoluehallituksen kokous ja valtionneuvoston raha-asianvaliokunnan kokous ja valtioneuvoston istunto, jossa ministerillä oli omia ministeriön asioita esiteltävinä. Eduskunta-

Viroon. Eduskunnan studio, Hyviä uutisia keskeltä-kuvaus. Ulkoasiainvaliokunnassa kuultavana eli omassa valiokunnassa kollegojen kuultavana hallituksen Nato-esityksestä. Eduskunnan täysistunto ja Ukrainan 12. paketista ministeriön sisäinen kokous. Lähtö Folklandia-risteilylle.

Lauantai 14. tammikuuta Folklandia-risteilyllä. Mikko Savola soittaa ja laulaa Kansamusiikkiyhtye Väkkärässä, joka esiintyi risteilyllä. Siirtyminen Ähtäriin.

Sunnuntai 15. tammikuuta Siirtyminen Helsinkiin.

Maanantai 16. tammikuuta

Vierailu Ruotsiin. Savola kävi tapaamassa Pål Jonsonia, Ruotsin puolustusministeriä. Hänen kanssaan keskusteltiin Ukrainan tukipakettiin liittyvästä yhteistyöstä. Ruotsista lento Tallinnaan, jossa Savola tapasi Viron kollegansa Hanno Pevkurin. Niin matka Ruotsiin kuin Viroon olivat tervehdyskäyntejä, joissa keskusteltiin kahdenkeskeisestä yhteistyöstä ja Ukrainan tukemisesta.

Tiistai 17. tammikuuta

Ylen Aamu-tv:n haastattelu, jossa paikalla piti olla jo kello 6.10 ja suorassa lähetyksessä 6.40. Heti tämän perään haastattelu Radion Ykkösaamussa. Välillä ministeriössä, jossa oli eri asioista kolme brie ä ja keskipäivällä Ylessä Politiikkaradiossa. Eduskunnan täysistunto ja jälleen brie ejä sekä illalla Keskustan Live-Stream-lähetyksessä K-studiossa.

Keskiviikkona 18. tammikuuta Ruotuväki-lehden haastattelu ja Verkkouutisten haastattelu. Tiedustelukatsaus. Keskustan ministeriryhmä ja eduskunnan täysistunto, Järviradion radiotupaillan haastattelu muiden Keskustan ministerien kanssa, kenttäpiispan syntymäpäivillä käynti, Nordefcon kokous, joka on Pohjoismaiden puolustusministerien kokous salatulla yhteydellä, Keskustan Etelä-Pohjanmaan puheenjohtajiston kokous ja piirihallituksen kokous. Päivän lopuksi televisiossa A-studiossa.

presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta. Tähän kuuluvat presidentti, pääministeri, ulkoministeri, puolustusministeri, sisäministeri sekä puolueiden puheenjohtajat Saarikko, Ohisalo ja Andersson.

Perjantai 20. tammikuuta

Lähtö Saksan Ramsteiniin Puolustusvoimain komentajan Timo Kivisen kanssa. Ramsteinissa oli Ukraine Difence Groupin kokous. Päivä Saksassa, jossa oli paljon kahdenvälisiä tapaamisia muiden maiden ministerien kanssa ja allekirjoitettiin yhteisymmärryspöytäkirja Ruotsin kanssa.

Lauantai 21. tammikuuta

Puolustusministeri kiersi Keski-Suomessa yleisötilaisuuksia Jämsässä, Jyväskylässä, Petäjävedellä ja Keuruulla.

Sunnuntai 22. tammikuuta

Kotona Ähtärissä ja illalla takaisin Helsinkiin. Savolankylän kyläyhdistyksen kokous. Savola luopui kyläyhdistyksen puheenjohtajuudesta ja Kaisa Lampimäki valittiin uudeksi puheenjohtajaksi.

Maanantai 23. tammikuuta

243. maanpuolustuskurssin avajaisissa puhe. Tasavallan presidentin tapaaminen. Entisen puolustusministerin Jussi Niinistön tapaaminen; hän oli käymässä Helsingissä. Savola tapasi maanpuolustusjärjestöjä ja sai eri brie ejä.

Tiistai 24. tammikuuta

Tiedustelukatsaus, Yhdysvaltain suurlähettilään Douglas Hickeyn tapaaminen ja tapaaminen Suomen Venäjän suurlähettilään Anti Helanterän kanssa. Savola oli puhumassa Elisa Oyj:n turvallisuusillassa. Lisäksi oli Keskustan ministeriryhmä ja eduskunnan täysistunto.

Torstai 5. tammikuuta

Kahvit vanhempainvapaalle jäävän puolustusmi nisteri Antti Kaikkosen kanssa. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön tapaaminen Mäntyniemessä ennen valatilaisuutta Valtioneu voston linnassa. Presidentin kanssa käytiin läpi, mitä tuleman pitää ja sovittiin henkilökohtaisesta yhteydenpidosta. Vala ja sen jälkeen lehdistötilai suus Valtioneuvoston tiedotustilassa. Ylen haastattelu.

Perjantai 6. tammikuuta

Puolustusministeri Mikko Savola siirtyi Ähtäriin. Lauantai 7. tammikuuta

Pohjanmaan nuorisovaltuustojen tapaaminen Ähtärissä.

Sunnuntai 8. tammikuuta

Loppiainen. Lähtö Ähtäristä Helsinkiin.

Maanantai 9. tammikuuta

MTV:n haastattelu Uutisaamussa. Ministeriä tentattiin Leopard-taisteluvaunuista. Savola tapasi ministeriön kansliapäällikön KP Pulkkisen sekä puolustusvoimain komentajan, kenraali Timo Kivisen. Päivällä oli brie ejä, käytiin läpi oman virkakunnan kanssa viestintää ja EU:n rahoitusmekanismeja. Tuona päivänä juotiin tervetulokahvit yhdessä ministeriön väen kanssa. Ministeri pidettiin kautensa aikana ajan tasalla, jotta faktat olivat hallussa.

Tiistai 10. tammikuuta

Ukrainan suurlähettilään Olga Dibrovan tapaaminen. Tuona päivänä Savola tapasi

ryhmän kokous, eduskunnan täysistunto ja kyselytunti.

Torstai 19. tammikuuta Brie ejä ministeriön sisäisistä asioista. Puolustusvaliokunnassa kuultavana ja brie ejä, raha-asianvaliokunta ja valtioneuvoston istunto, jossa puolustusministeri Mikko Savola esitteli Ukrainan 12. tukipaketin. Ryhmäkokous, jossa hän kävi läpi

Keskiviikko 25. tammikuuta Varusmies-lehden haastattelu. Tiedustelukatsaus. Ylihärmän reserviläisten tilaisuuteen tervehdyksen kuvaaminen ja brie ejä. Keskustan ministeriryhmä, eduskunnan täysistunto. Eduskunnassa Savolan tiedotustilaisuus, joka koski Leopardeja. Saksa oli tehnyt päätöksen, jossa Leopardeja voidaan lähettää. Hufvudstadsbladetin puhelinhaastattelu. Hallituksen iltakoulussa Nato-jäsenyyden valmistelujen eteneminen. Keskustan puolustusvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan ryhmät ministeriöön vierailulle. MTV:n iltauutisissa haastateltavana.

Naton puolustusministerikokouksessa Mikko Savola keskusteli Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa..

Erittäin lumisissa olosuhteissa pidettiin Karjalan prikaatin valatilaisuus, jossa puolustusministeri Mikko Savola toimi valan esilukijana.

Torstai 26. tammikuuta

Puolueen työvaliokunta, brie ä, Tasavallan presidentin luona vierailu, raha-asianvaliokunta ja valtioneuvoston istunto, jossa puolustusministeri esitteli ministeriön asioita. Ryhmäkokous, eduskunnan täysistunto ja kyselytunti. Satakunnan ammattikorkeakoulun johtoa eduskunnassa tapaamassa Savolaa ja ministeri Petri Honkosta. Eteläpohjalaista vierasryhmää tervehtimässä. Brie Ukrainan tukikokousta varten ja Saksan vetämänä Leopard-ryhmän kokous etäyhteyksinä.

Perjantai 27. tammikuuta

Aamiaisseminaarissa puhumassa. Saksan suurlähettilään Arz von Straussenburgin tapaaminen, sisäinen ministeriön palaveri, Helsingin Keskustan vaalistartti, eduskunnan täysistunto ja Keskustan vaalistartti. Puolueristeilylle, jossa oli vielä ennen lähtöä Saksan puolustusministerin kanssa puhelu. Paneelikeskustelu Natosta laivalla ja Lääketeollisuus ry:n huoltovarmuustilaisuudessa alustamassa.

Lauantai 28. tammikuuta

Vaaliristeily päättyi iltapäivällä ja lento Vaasaan, jossa Vaasan valtuuston puheenjohtaja isännöi ja käytiin katsomassa jääkiekkopeli Sport-HIFK. Samalla Savola tapasi vaasalaisia vaikuttajia.

Sunnuntai 29. tammikuuta

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen seminaari Vaasassa. Tammisunnuntain juhla Vaasan Kaupungintalolla, jossa juhlapuhe.

Maanantai 30. tammikuuta

Tutustuminen Kauhavan entiseen lentosotakouluun, LSK Business Parkiin ja sen jälkeen Ähtärin Räjähdekeskukseen.

Tiistai 31. tammikuuta

Tutustuminen Tikkakosken Ilmasotakouluun, Puolustusvoimain tiedustelulaitokseen sekä Ilmavoimien esikuntaan. Helsingissä brie ejä ja Puolustusvoimain komentajan Timo Kivisen tapaaminen.

Keskiviikko 1. helmikuuta

Ministerin johtoryhmä, jossa on kansliapäällikkö ja osastopäällikkö. Sitten oli TP-UTVA, Tasavallan presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittinen

valiokunta, Kaartin kabinetti eli tapaaminen puolustusvoiman komentajan ja kansliapäällikön kanssa, Ruotsin puolustusministerin Pål Jonsonin kanssa palaveri ja Turvallisuuskomitean 10-vuotisjuhlissa puhe. Ministerille esittelyjä ja käymässä olleen Bulgarian entisen suurlähettilään Martin Ivanovin tapaaminen. Illansuussa puolustusvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston tapaaminen ministeriössä. Torstai 2. helmikuuta

Tiedustelukatsaus ja ministerille esittely. Naton koordinaatiokokous, ryhmäkokous, eduskunnan täysistunto ja kyselytunti. Illalla Slovakian suurlähettilään isännöimä illallinen. Paikalla oli

valtioneuvosto. Tasavallan presidentin esittely ja täysistunto. Kansainvälinen kokous Leopardeihin liittyen ja vielä samasta aiheesta toinen kansainvälinen kokous videoyhteydellä.

Lauantai 4. helmikuuta

Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin yleisötilaisuuksia Alajärvellä, Soinissa ja Ähtärissä. Vaalivalokuvassa Seinäjoella ja illalla Pohjanmaan Urheilugaala ja Vuoden urheilijan, pääpalkinnon luovuttaminen.

Sunnuntai 5. helmikuuta

Matka Ähtäristä Etelä-Savoon, jossa yleisötilaisuudet Haukivuorella, Anttolassa, Suomenniemellä ja yleisötilaisuutena turvallisuus- ja huoltovarmuusilta Koirakiven nuorisoseuralla.

Jari Lepän luona käynti.

Maanantai 6. helmikuuta

Aamulla aikaisin lento kohti Norjaa. Oslossa Leangkollen Security Conference, jossa oli puhe ja paneeli. Naton apulaispääsihteeri Mircea Genonan alustamassa ja Norjan puolustusministerin valtiosihteeri. Norjan päämisterin Jonas Gahr Storen tapaaminen ja työlounas Suomen Norjan suurlähetystössä.

Tiistai 7. helmikuuta

Tiistaina tutustumaan Upinniemeen Rannikkoprikaatiin ja Rannikkolaivastoon. Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin palaveri. Illalla Tasavallan presidentin kutsumamana Kanadan kenraalikuvernööri Mary Simonin kunniaksi järjestetyt päivälliset puolisoineen Presidentinlinnassa.

Keskiviikko 8. helmikuuta

Aamusta brie ä ja Puolustusvoimain komentajan ja ulkoministerin tapaaminen. Savola avasi puolustus- ja turvallisuusalan messut, jossa hän piti englanninkielisen avauspuheen. Brie ejä, ministeriryhmä ja eduskunnan täysistunto. Ähtärin Kilta kävi vierailulla. Keskustan EP:n piirin palaveri ja Kanadan kenraalikuvernöörin kunniaksi järjestetty vastaanotto ja puolustus- ja turvallisuusalan toimijoiden kanssa illallisella.

Torstai 9. helmikuuta

Kyproksen suurlähettilään tapaaminen, tiedustelukatsaus, Uutissuomalaisen haastattelu, entiset puolustusministerit lounaalla, joka on vanha perinne. Raha-asiainvaliokunta ja valtioneuvoston istunto, jossa Savola esitteli ministeriasioita. Ryhmäkokous, eduskunnan täysistunto ja kyselytunti.

Perjantai 10. helmikuuta

Karjalan prikaatin valatilaisuus, jossa puolustusministeri oli valan esilukija. Tätä ennen tutustuminen prikaatiin. Yleisötilaisuus Kouvolassa ja tupailta Kouvolassa.

Lauantai 11. helmikuuta

Eduskuntaryhmän valtakunnallinen jalkautuminen. Yleisötilaisuus Parkanossa, Parkanon Säästöpankkisäätiön tilaisuus Näkökulmia turvalli-

Yleisötilaisuus Kihniöllä, Ruovedellä ja Juupajoella ja illaksi Ähtäriin.

Sunnuntai 12. helmikuuta Ähtärissä ja illalla yleisötilaisuus Kosolan talossa Lapualla.

Maanantai 13. helmikuuta Uusi Puu-kilpailun tuomarointia. Kuvaus tervehdykseen Ähtärissä pidettyyn Luonto huoltovarmuuden tukena-seminaariin, ministerille esittelyä ja brie , tiedustelukatsaus ja Nato-parlamentaarinen valtuuskunta ministeriössä ja iltalento Brysseliin.

Tiistai 14. helmikuuta

Naton puolustusministerikokous Brysselissä, jossa oli esillä Ukrainan asioita. Ulkoministeri Mikko Savola tapasi muun muassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin ja sekä kollegoita ja oli muita kansainvälisiä tapaamisia.

Keskiviikko 15. helmikuuta Naton puolustusministerikokous Brysselissä. Paljon erilaisia tapaamisia.

Torstai 16. helmikuuta

Brie , puoluehallitus, puolustusvaliokunta, pääministerin ja ulkoministerin kanssa palaveri, brie , raha-asianvaliokunta ja valtioneuvosto ja Tasavallan presidentin esittely, jossa oli puolustusministeriön asioita esiteltävinä, ryhmäkokous, Ylen haastattelu, täysistunto ja kyselytunti sekä Ilkka-Pohjalaisen haastattelu.

Perjantai 17. helmikuuta Lento kohti Müncheniä. Lentokenttälakon vuoksi lennettiin Pariisiin ja junalla kohti Müncheniä. Aikataulut menivät uusiksi. Münchenissä piti olla

Münchenin turvallisuuskokouksessa puolustusministeri Mikko Savola oli kansainvälisen median edessä.

Tiistai 21. helmikuuta

Reserviläisjärjestöjen edustajia eduskunnassa, heitä tapaamassa. Eduskunnan täysistunto ja brie ejä ja tiedustelukatsaus. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelu.

Keskiviikko 22. helmikuuta

Lähtö Ruotsiin ja siellä Harpsundiin, jossa oli Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen kokous, ns. Pyöreän pöydän keskustelu, jossa olivat mukana Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, ulkoministeri Pekka Haavisto sekä puolustusministeri Mikko Savola. Tuolloin Savola tapasi myös Ruotsin ja Norjan pääministerit sekä ulkoministerit.

Torstai 23. helmikuuta

Ylen Aamussa haastateltavana sekä sen jälkeen Radiossa Ykkösaamussa. Esittelyasioita sekä Atlantti-seuran pääsihteerin tapaaminen. Raha-asiavaliokunta ja valtioneuvoston istunto sekä Tasavallan presidentin esittely. Päätökset Ukrainan 13. tukipaketista, TP-UTVA. Mediatilaisuus eduskunnassa, jossa Savola kertoi tukipaketista. Ryhmäkokous, eduskunnan täysistunto ja kyselytunti. Viron ystävyysryhmän yleisötilaisuus ja eduskuntaryhmän päättäjäisjuhla.

Perjantai 24. helmikuuta

Brie sekä esittelyitä ja Lähi-Tapiolan hallituksen tapaaminen. Ulkoasianvaliokunnassa kuultavana Ukrainan tukipaketista sekä puolustusministerikokouksesta. Ilta-Sanomien Ukraina-tapahtuman panelistina. Eduskunnan täysistunto, jossa oli keskustelu sodan vuosipäivään liittyen. Virroilla yritysvierailu puolustusalan teollisuusyritykseen Finncont Oy:hyn ja Virtain reserviläisten yleisötilai-

Lauantai 25. helmikuuta

Mikko Savolan vaalistartti Töysän nuorisoseuralla. Jääkärien lähdön ja paluun juhlatilaisuus Kosolan talossa Lapualla, jossa puhumassa.

Sunnuntai 26. helmikuuta Turvallisuuspoliittinen seminaari Seinäjoella, jossa olivat kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila ja Ulkopoliittisen Instituutin johtaja Mika Aaltoila yhdessä Savolan kanssa. Sieltä matka Ouluun.

Maanantai 27. tammikuuta Yritysvierailu Conlog Oy:ssä, joka on puolustusteollisuuden yritys. Yleisötilaisuudet Muhoksella ja Tyrnävällä. Puolustusvoimain komentajan kanssa puhelinpalaveri. Oulussa yleisötilaisuus ja lento Helsinkiin. Ministerikauden päätöstilaisuus oman ministeriön väen kanssa.

Tiistai 28. tammikuuta Ministerivaihdos. Puolustusministeri Antti Kaikkosen kanssa ministeriössä kahdenvälinen keskustelu; käytiin tärkeimmät ajankohtaiset asiat läpi. Tasavallan presidentin ylimääräinen istunto, jossa oli ministerinvaihdos. Vielä oli ministeriön seinälle valokuvan otto. Tähän päättyi seitsemän viikon ministerin tehtävä.

K-kauppa Ilonassa Lehtimäellä on elintarvikkeita, rautaa ja suunnittelua

JOS JOKU, NIIN K-KAUPPA ILONA LEHTIMÄEN KESKIKYLÄSSÄ ON MONIPUOLINEN, SILLÄ KAUPAN ON NIIN ELINTARVIKETTA KUIN RAUTAAKIN JA SAA OSTETTUA VAIKKA ANKAN- JA VIIRIÄISENMUNIA.

Kauppiaspariskunta Petra ja Sami Haapaniemi tekivät kauppaansa täydellisen pintaremontin puolisentoista vuotta sitten ennen kaupan avaamista. Sitä ennen he toimivat kirkonkylässä, jossa Sami Haapaniemi seurasi äitinsä jalanjälkiä kauppiaana. Kauppa on saanut nimensä perheen tyttären, kohta 8-vuotiaan Ilonan mukaan.

Paitsi kauppaa, K-kauppa Ilona pitää sisällään Suunnittelupalvelu S. Haapaniemen tilat, sillä pitkälti kauppias Sami Haapaniemen päivät kuluvat suunnittelupöydän takana, jos hän ei

HYVÄÄ ASIAKASPALVELUA

- Joustavuus ja hyvä asiakaspalvelu, sanoo Petra Haapaniemi, millä K-kauppa Ilonassa pärjätään. Asiakkaille etsitään tavaraa, jos jotain ei hyllyissä ole. Kaupassa on tarjolla hyvinkin monipuolisesti kaikenlaista käyttötuotetta. Haapaniemet toimittavat sitä myös kotiin. Kotiinkuljetusta on ollut jo 90-luvulta saakka.

Kun tiloja saatiin kauppaan lisää, tuli mahdollisuus paistopisteeseen. Kaupassa on palvelutiski, jossa on kaupan muun muassa irtosalaatteja, joita menee todella hyvin. Nytkin salaattia oli neljää eri sorttia.

Jotain erikoistakin on kaupassa myynnissä, nimittäin ankanmunia ja viiriäisen munia.

Petra

SUUNNITTELUA JA PAJAA

Suunnittelutoimisto S. Haapaniemen toimisto sijoittuu sekin kaupan katon alle, sillä Sami Haapaniemi suunnittelee mekaniikkaa. Suunnittelupalvelun asiakkaina ovat hirsitalotehtaat, sahat sekä alihankintasuunnittelu myös muille laitevalmistajille.

Viimeisimpänä suunnittelutyönä on rimarobottilinjan suunnittelu Kontiotuotteelle. Nyt käyttöönottovaiheessa olevan rimarobottilinjan toimitti alajärveläis/lappajärveläinen konepaja Passimo Oy.

Suunnittelutoimisto S. Haapaniemi on valmistanut ja asentanut Tampereen keskustassa olevan Saunaravintola Kuuman teräsrakenteet pajassaan Rannankylässä, missä kylässä Petra ja Sami Haapaniemi perheineen asuvatkin. Vieressä on pajarakennus.

Haapaniemien kotitilalla Rannankylässä kasvatetaan viiriäisiä, joiden munia on niin ikään kaupassa myynnissä.

sitten kesäisin ole raivaamassa kaivinkoneellaan risuja ojista.

Kaupassa ovat palvelemassa Petra Haapaniemen lisäksi Sami Haapaniemen äiti Eeva-Kaarina Haapaniemi ja Petran äiti Jaana Lepistö, joka on yleensä kassalla. Sen takaseinä on kaunis punaisine omenoineen.

Eeva-Kaarina Haapaniemi piti kirkonkylässä kauppaa vuokratiloissa, jossa jatkoivat sitten Petra ja Sami. Sitten tämä nykyinen Keskikylän kiinteistö tuli myyntiin. Kaupassa oli moni asia valmiina, muun muassa maitohuone. Kylmäkalusteet olivat Ritalan kaupan aikaisia, mutta käypiä. Niiden hukkalämpö otetaan talteen ja sillä lämmitetään käyttövettä.

Kauppa sai yllensä aurinkopaneelit heti, kun saumakatto saatiin uusittua. Haapaniemet näkevät, että ruokakauppaan on järkevä investoida aurinkopaneelit, koska kylmäkoneet tarvitsevat kesällä eniten sähköä.

- Moni asia puolsi tähän sijoittumista. Rakennuksessa olivat hyvät tilat ja toisessa päässä nyt vuokralla oleva 77-neliöinen asunto. Olen saanut suunnittelutoimistolleni tilat. Kaupassa on täysi kellari, josta osa on rautakauppakäytössä, selvittää Sami Haapaniemi. Lisäksi rakennuksella on todella iso autotallitila.

Myös perheen kolmella lapsella on oma tilansa kaupan takahuoneissa. Siellä he viihtyvät koulun jälkeen.

Ankkoja ja viiriäisiä kasvatetaan Rannankylässä, jossa on myös muuta eläinkuntaa: kaksi ponia ja kani. Kaupalla on myynnissä myös Pienen Rehutehtaan kanan- ja ankanrehuja.

Kesä Lehtimäen kauppaelämässä on paljon talvea vilkkaampaa. Kesäaikaan myynnissä ovat kesäkukat.

Kirkonkylässä asiakkaita veti tavallaan vanhan kyläkaupan tunnelma. Kauppaan tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2017, jolloin ohjakset kirkonkylän kaupassa ottivat Petra ja Sami Haapaniemi. Keskikylässä on tullut asiakkaiksi paljon uusia kasvoja.

Nyt ei olla enää niin pieni kyläkauppa. Kesäniemessä oli sielläkin jonkin verran rautatavaraa, mitä hyllyihin mahtui. K-kauppa Ilonassa on monenlaista rautatavaraa, mitä yleisimmin tarvitaan ja jos ei ole, sitä voidaan tilata. Ilonassa täytetään niin paikallisten asiakkaiden ja kuin kesäasukkaiden tarpeita.

- Valikoimissa on sitä, mitä itsekin tarvitsen silloin tällöin, sanoo Sami Haapaniemi.

Alakerrassa on noin 150 neliötä omistettu rautakaupalle. Tämä oli hyvä lisä kauppaan.

Kesäniemen kauppakiinteistöön verrattuna tilat lisääntyivät ylipäätään puolella. Kauppa on valoisa ja siihen on saatu avaruutta.

Teräsrakenne- ja laitevalmistusprojekteissa on tarpeen tullen lisätyövoimaa pajassa, ja Sami Haapaniemen isä Raimo Haapaniemi on auttelemassa aina silloin töllöin.

Teräsrakennetöitä tehtiin takavuosien aikana jonkin verran muun muassa Sipoonrantaan, Venäjälle, Naantalin Kultarantaan ja vaikkapa Seinäjoen Asuntomessujen Riihitaloon eli juurikin siihen taloon, joka paloi rakennuksen viimeistelyvaiheessa. Hätä ei ollut kuitenkaan tämännäköinen, sillä teräsrakenteet tehtiin uusiksi toiseen kertaan.

Sami Haapaniemi on koulutukseltaan koneteknikko. Kun hän oli tekun jälkeen armeijassa, Lehtimäellä Lekopalta tuli mekaanikkosuunnittelijan työpaikka auki. Lekopalla tehtiin paljolti kokonaisia sahalaitoksia, joita meni tuolloin ympäri maailmaa. Sittemmin Haapaniemi perusti oman suunnittelutoimiston vuonna 2007 ja aloitti Lekopan neliöissä ja jatkoi sitten entisessä kunnantalossa.

Jos rakentaminen käy jatkossa vähän hiljaisemmaksi, Sami Haapaniemi voi panostaa enemmän ”risuihin”. Hänellä on kaivinkone ja siinä risukoura. Haapaniemi on ollut sillä putsaamassa ja raivaamassa ojanpientareita ja tehnyt omassa metsässä ensiharvennuksen. Parhaillaan hän on ajamassa puita Ähtärin Hankasaaresta.

Puuala antaa Sami Haapaniemelle töitä ja on mukavaa vaihtelua. Kaivinkoneella hän ahkeroi kesäisin lähes mitä tahansa. Heillä on myös maatila, jossa on viljanviljelyä, ja kauppias käy

puimassa muillekin.

LEHTIMÄKI HYVÄ PAIKKA

Petra Haapaniemi on lähtöisin Tampereelta ja muutti Lehtimäelle vuonna 2003. Hänellä oli entuudestaan vähän kauppataustaa, ja muuten hän on työskennellyt asiakaspalvelussa. Yksi huone kaupasta on omistettu soittamiseen. Sami Haapaniemi nimittäin soittelee Sugardamsissa, joka on nimetty joskus Ähtärin kaupunginorkesteriksikin. Hän soittaa kitaran lisäksi haitaria ja pianoa.

Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta on sekin, että he olivat soittamassa Kaisa ja Mikko Savolan häissä Mustikkavuorella. Mikko Savola oli Samin kanssa samaan aikaan armeijassa Keuruulla. Lehtimäki ja yleensäkin maaseutu on kauppiaspariskunnan mielestä todella hyvä paikka asua ja kasvattaa lapsia sekä harjoittaa monipuolista yritystoimintaa maaseudun mahdollisuuksia

käyttäen. Kenellä onkaan tällaiset

arvot, saa heidän äänensä eduskuntavaaleissa.

Monipuolisessa K-kauppa Ilonassa ovat palvelemassa keskellä seisovan kauppiasparin

ja Sami Haapaniemen lisäksi Petran äiti Jaana Lepistö ja Samin äiti Eeva-Kaarina Haapaniemi, jonka kauppiasuraa jatketaan.

Kauppa on saanut nimensä Haapaniemen perheen kuopuksen, kohta 8-vuotiaan Ilonan mukaan, joka seisoi isänsä Sami Haapaniemen tekemän nimikyltin edustalla.

Anne Haapa-aholta ja Mika Nissiseltä vankka tuki Savolalle

KUORTANELAINEN ANNE-HAAPA-AHO

KIIREHTI KEURUULTA MIKKO SAVOLAN

KANNATUSYHDISTYKSEN, TURVALLINEN

KOTISEUTU RY:N KOKOUKSEEN. TIE KEURUULLE ON TULLUT TUTUKSI, SILLÄ HÄNEN

KIHLATTUNSA MIKA NISSINEN ASUSTAA TOISTAISEKSI SIELLÄ.

Hänkin on voimakkaasti kansanedustaja Mikko Savolan uudelleen valinnan kannalla, vaikka eri vaalipiirissä vielä asuvana, ei voikaan häntä äänestää. Hän työskentelee multialaisen Elisa Murtomäen vaalipäällikkönä, joten Nissisellä on taustaa vaalityöhän kahdessa eri maakunnassa.

esikoulunopettajana kyläkouluilla, joten hän tuntee kaikki koulut.

Aikanaan hän huomasi palattuaan Kuortaneelle, että opiskeluaikana kaikki entiset kaverit olivat muuttaneet paikkakunnalta. Osa oli perustanut perheen, ja osa oli vielä muualla opiskelemassa.

Haapa-aho sai monen muun mukana Keskustan piiritoimistolta kirjeen herättämään uudestaan Kuortaneelle nuorten yhdistystä. Henkiinherättämiskokouksessa oli paikalla kaksi.

- Varsin pian huomasin olevana Nuorten Keskustan liiton Kuortaneen yhdistyksen

kävivät kiertämässä paikkakuntia. Tuolloin keskusteltiin myös uintikeskuksesta, jonka valtionapupäätöstä Kuortaneelle odotetaan kevään aikana.

Mika Nissisen hän tapasi Brysselissä, kun he molemmat olivat silloisen EU-parlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen vieraina. Vuosi meni, ennen kuin he alkoivat seurustella.

- Tilanne on ihanteellinen, Mika on vielä Keuruulla ja minä Kuortaneella, mutta voimme aika paljon jakaa samoja asioita, sanoo Haapa-aho.

Anne Haapa-aho on ollut pitkään puoluevaltuustossa. Mika on puoluevaltuustossa toista kautta varajäsenenä ja sitä edellisen kauden varsinaisena. Haapa-aholla on ollut kiva kulkea mukana, kun hänellä on entiseltä ajaltaan niin paljon

Tällä hetkellä Mika Nissinen on varavaltuutettuna Keuruun kaupunginvaltuustossa. Hän on Keuruun kunnallisjärjestössä vaalipäällikkönä ja sihteerinä tällä hetkellä ja aiemmin neljä vuotta puheenjohtajana ja viisi vuotta varapuheenjohtajana. Nissinen toimii multialaisen perhehoitaja ja metsätalousinsinööri Elisa Murtomäen

Mika Nissinen työskentelee Keuruulla Painotalo Premissä ja tekee siellä jälkikäsittelyä. Vaikka hän muuttaakin Kuortaneelle, työpaikka pysyy Keuruulla, koska vastaavaa työtä ei ole

- Ylipäätään Suomessa on vain yksi toinen yritys, joka on erikoistunut samoihin jatkokäsittelyihin painetuille arkille, kun me Premissa, sanoo

Hän aikoo olla viikot Keuruulla, jossa tekee pitempää päivää ja saa näin osan viikkoa vapaata. Kun hän on viihtynyt jo pitkäänkin vapaa-aikoja Mäyryssä, hän tuntee paikkakun-

OMA KANSANEDUSTAJA ELINTÄRKEÄ

Anne Haapa-aho on ollut Mikko Savolan tukiryhmässä viime vaaleista, mutta

Nissinen. Nissinen katsoo, että valtakunnan asioiden lisäksi Mikko puolustaa maanviljelijänä jalat tukevasti eteläpohjalaisessa mullassa - henkeen ja vereen myös maakunnan etua.

Savola vie ja auttaa viemään asioita eteenpäin. Tästä oli Mika Nissisellä hyvä esimerkki. Koronaepidemian takia etäopetus lisääntyi. Siksi koulumatkatukea saavat toisen asteen opiskelijat olivat vaarassa menettää tukensa ilman omaa syytään, koska tuen ehtona oli 18 lähiopetuspäivää kuukaudessa.

- Ryhdyin viemään asiaa teenpäin, ja Mikko auttoi löytämään oikean väylän siihen. Lopputuloksena koulumatkatukea koskevaa lakia muutettiin nopeasti määräaikaisesti siten, että tukea sai niiltä päiviltä, kun lähiopetusta oli riippumatta lähiopetuspäivien määrästä kuukaudessa, kertoo Nissinen.

- Rohkeus, periksiantamattomuus ja yhteistyökyky, ovat Mikko Savolan vahvuuksia. Hänellä on kyky ja halu aidosti kuunnella ihmistä, myös vaalien välillä. Ministeriys ei ole Mikkoa muuttanut. Hän on pysynyt aivan samana Mikkona, jona olen hänet oppinut tuntemaan, sanoo Mika Nissinen.

Keski-Suomen puolella asuvana hän myös tietää eroja kahden vaalipiirin välillä, muun muassa vaalibudjettien suuruuksissa. Keski-Suomessa budjetit ovat pienempiä. Siellä puolueet ovat sopineet, ettei tienvarsimainoksia laiteta. Aiemmissa vaaleissa teltoilla ja tilaisuuksissa on ollut hyvä yhteishenki ehdokkaiden kesken. Näin on nytkin. Ehdokkaat kehuvat toisiaan vaalitilaisuuksissa ja samoin sopivat keskenään, missä ja millaisilla kokoonpanoilla milloinkin kiertävät.

Mika Nissinen toivoo, että näin on myös naapurimaakunnan puolella. Ehdokkaiden välinen hyvä henki välittyy myös tilaisuuksissa käyville ihmisille.

Mäyryssä on ollut keskustalainen, mutta hänen vanhempansa eivät ole olleet poliittisesti aktiivisia.

Anne Haapa-aho asustaa synnyintilallaan Mäyryssä. Tila jää seuraavalle sukupolvelle.

Keuruulaisen Mika Nissinen puolestaan muuttaa Kuortaneelle, kunhan saa oman talonsa myytyä Keuruulta. Näin heille on talo hakusassa. Kuortaneen väkilukuun tulee yksi asukas lisää plussana.

- Kotona Mäyryssä on aina äänestetty keskustaa, joten olen tiennyt juureni, sanoo Haapa-aho.

Puolueen hän valitsi Joutsenon opistossa. Anne Haapa-aho on ensimmäiseltä ammatiltaan raittiussihteeri. Opintoihin kuului poliittinen historia, ja hän tutustui kaikkien puolueiden poliittisiin ohjelmiin ja kävi niiden historiat läpi. Siinä vaiheessa hän viimeistään tiesi, mikä on hänen oma puolueensa.

KUORTANEEN KOULUT TUTTUJA

Haapa-aho opiskeli Jyväskylän yliopistossa

Opettajankoulutuslaitoksella ja valmistui sieltä lastentarhanopettajaksi. Valmistuttuaan vuonna 1991 ja tuli Kuortaneelle, josta sai töitä.

Nyt hän työskentelee Alvarin koululla esikouluopettajana. Ensi syksystä kaikki Kuortaneen esikoululaiset siirtyvät opiskelemaan Ruonalle, joka on Haapa-aholle tuttu ja mieluinen paikka. Ennen Alvaria hän toimi kiertävänä

sihteeri ja rahastonhoitaja. Tunkua ei paikalle ole. Hänet valittiin luottamusuransa alussa perusturvalautakuntaan jäseneksi. Toisella kaudella hän oli sivistyslautakunnan puheenjohtaja. Maakuntavaltuustossa hän oli ensimmäisellä kaudellaan varalla ja sen jälkeen varsinaisena.

Haapa-aho ehti olla kaksi valtuustokautta kunnanvaltuustossa. Kun hänen poikansa syntyi vuonna 2000, alkuun pienen lapsen kanssa kokouksissa kulkeminen onnistui hyvin. Kun lapsi sai ikään kuin jalat allensa, piti tehdä päätös, ja Haapa-aho jäi pois, eikä ollut tuolloin enää ehdolla.

Paikallisyhdistyksen toiminnassa hän on ollut koko ajan mukana ja uudelleen valtuustoehdokkaana 2017. Viime valtuustokaudella Anne Haapa-aho oli kunnanhallituksen varapuheenjohtaja ja nyt tämän kauden kunnanhallituksen puheenjohtaja. Edellisellä kaudella hänellä oli paljon maakunnallisia luottamustoimia, nyt vähän vähemmän.

- Meillä on hyvä kunnanhallitus ja keskusteleva. Olen tykännyt siitä, että keskustellaan ja vaihdetaan mielipiteitä.

POLITIIKKA YHDISTÄÄ

Kuortaneen kunnan talous on kunnossa. Isoja asioita ollaan päättämässä, joista yksi on uintikeskuksen saaminen. Hän oli Keuruulla samaisena viikonloppuna tavannut siellä vierailleen opetus- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen, jonka kanssa Haapa-aho ja Nissinen

- Kun ajatellaan Kuusiokuntien aluetta ja vähän laajemminkin, jos meillä ei ole omaa kansanedustajaa, se on todella iso puute. Oma kansanedustaja on meidän ääni eduskunnassa, sanoo Haapa-aho.

- Mikko Savola on myös persoonana sellainen, että hänen takanaan on helppo olla. Viimeistään kaikki huomasivat sen, kun Savola toimi puolustusministerinä. Hän hoiti tämän pestin loistavasti, vaikka aika olikin lyhyt. Hänen esiintymisensä on ollut vakuuttavaa, varmaa ja rauhallista. Kielitaito on loistava.

- Minulla on se etu, että tunnen myös Kaikkosen Antin hyvin Keskustanuorten ajoilta. Pitkä aika puoluevaltuustossa edesauttoi tuntemaan Keskustan poliittista väkeä.

- Siitä on se hyöty, että eri tilaisuuksiin on helppo saada puhujia. Toisaalta on helppo viedä jotain Kuortaneelle tärkeää asiaa eteenpäin.

Myös Mika Nissisen kanssa on keskusteltu, miksi molemmille tuttu Mikko Savola on hyvä kansanedustaja eduskuntaan.

- Mikko on osoittautunut pystyvänsä hoitamaan mallikkaasti tehtävän kuin tehtävän, joka eteen aukeaa. Hän hyppäsi puolustusministeriksi tiukassa tilanteessa Kaikkosen jäätyä isyysvapaalle ja on selviytynyt tehtävästään hienosti. Parempaa tuuraajaa ei olisi voinut löytää, miettii

Anne Haapa-aho kuuluu Savolan kannatusyhdistyksen Turvallinen kotiseutu ry:n hallitukseen, joka piti kokoustaan Töysä-talolla.

Tässä kuvassa ovat Anne Haapa-aho ja Mika Nissinen keskellään Mikko Savola.

Martti Lamminmäki Oy tarjoaa nostopalvelut ja elementtiasennukset Ajoneuvonosturit 40 − 250 ton henkilönostimet ja kurottajat

Martti Lamminmäki Oy Puh. 0500 667 907 www.lamminmakinostaa. Seinäjoki Oivaltajantie 6, Alavus Rekolansuora 8, info@lamminmakinostaa.

MONIPUOLINEN, PALVELEVA, PAIKALLINEN

TORIKATU 4, 63300 ALAVUS 040-8403465, info@pakkalanliikenne.com

WWW.PAKKALANLIIKENNE.COM

MAA- JA METSÄTALOUDEN KIRJANPITOPALVELUJA ALAVUDELLA

AGROLOGI, MERKONOMI JARMO LINNA

Rikalantie 24, 63350 SULKAVANKYLÄ 0400 163978, jarmo.linna@kuusnetikka.

Ampuminen on Veli Ylisen ja hänen poikiensa Jussin ja Villen harrastus

KARHU SEISOO TUKEVASTI OLOHUONEEN PERÄLLÄ. SE ON AITO, EI KUITENKAAN ELÄVÄ, VAAN TÄYTETTY. SEN ON AMPUNUT ALAVUDEN KÄTKÄNJOELLA ASUVA VELI YLINEN.

hyvät metsästysmaat. Itse Kätkänjoen metsästysseura on pieni. Veli Ylinen kuuluu Töysänkin metsästysseuraan, mutta siellä ei ole tullut metsästettyä. Kätkänjoella metsästysseurassa on vähän vajaat 40 jäsentä. Pinta-alaa on noin 3 500 hehtaaria.

Kätkänjoen metsästysseurassa saatiin kaikki hirvet kaadettua: kolme aikuista ja kolme, neljä vasaa sekä vielä pankista yksi. Jos hirvikanta näyttää siltä, että hirviä vielä kärsii ampua, annetaan pankista lupa.

Jussi pääsisi jo hirvimetsälle, kun hänellä on hirvimerkki ammuttuna. Isän pitäisi olla kuitenkin aina vieressä, kun poika ampuu. Mukana kulkee koira, sillä Ylisillä on karjalankarhukoiria kaksi kappaletta. Yksi saattaa tulla vielä keväällä lisää.

KARHU AMMUTTUNA

Toiselle koiralle Veli Ylinen on ampunut karhun. Tämä oli parin, kolmen kilometrin päässä heidän tilastaan, oman seuran alueella. Karhu katselee perhettä nyt täytettynä olohuoneessa. Karhu ei tule usein tähtäimeen ja sitä saa ammuttua, eikä vielä oman seuran alueella, eikä omalle koiralle.

Viime kesänä oli karhujen liikkeissä vähän hiljaisempaa. Toissa vuonna karhu ammuttiin Kuortaneella ja jahti laitettiin Kätkänjoelta alulle.

- Karhu pääsi livahtamaan Kuortaneen puolelle, sanoo Ylinen.

Karhu on koukuttava metsästettävä ja vie eniten aikaa. Kun karhut keväällä heräävät, heti ryhdytään seuraamaan, näkyykö jälkiä ja koiria viedään haistelemaan. Mesikämmenet ovat useimmiten yöllä liikkeellä. Kaurapellot ovat sellaisia, mitä kontiot käyvät syksyllä kiertämässä.

Kaurisjahti alkaa syyskuussa ja loppuu helmikuun puolivälissä. Pakastimissa perheellä on kaikenlaista lihaa, kun omasta karjasta on vielä naudanlihaa.

AMPUMAHARJOITUKSISSA

Tiistaisin ja torstaisin Ville ja Jussi käyvät ampumaharjoituksissa Alavuden Ampujien ilma-asekerholla. Molemmat ampuvat ilmakiväärillä. Pojat käyvät ampumakoulua, jota pitää Juha Hautamäki, joka on Alavuden Ampujien puheenjohtaja.

Jussi on käynyt 7-vuotiaasta käynyt ampumaharjoituksissa, Ville jo eskari-ikäisenä. Isä, Veli Ylinenkin on aikanaan mennyt ampumakouluun ja oli Sinikka Mursulan valmennettavana.

- Vaarille, Heikki Yliselle pitää nostaa hattua, kun hän kuskasi miltei joka viikonloppu ampumakisoihin, kehuu Veli. Lypsyjen välissä käytiin ympäri Suomea kisoissa.

- Minulla on kaksi pokaalia ja Jussilla vähän enemmän, sanoo Ville Ylinen. Pojat ovat kokeilleet jo pistooliammuntaa.

He myös harrastavat Han Moo Dota. Sielläkin käydään kaksi kertaa viikossa. Ville onkin sanonut, että torstai on tylsä päivä, kun ei ole mitään harrastusta.

Ammunta on myös perheen poikien harrastus. Veli Ylinen on tenttinyt aikanaan metsästyskortin, kun oli 15-vuotias. Perheen esikoisella, 13-vuotilaalla Jussi Yliselläkin on jo metsästyskortti, ja hirvimerkin hän on ampunut viime syksynä.

Jussin vieressä istuu hänen pikkuveljensä Ville, 10 vuotta. Hänkin harrastaa ampumista. Molemmat pojat käyvät pari kertaa viikossa Alavuden Ampujien harjoituksissa. Villellä ei ole vielä metsästyskorttia, mutta hän aikoo sellaisen suorittaa.

Kätkänjoella Ylisen talon ympärillä levittäytyvät

- Hirvi, karhu ja kauris, ovat niitä, joita metsästän. Kaurista metsästän kaverin mäyräkoiran kanssa. Myös pienpetoja metsästän, luettelee Ylinen.

Jussin ensimmäiset saaliitkin on ammuttuina: kettu loukkaasta, samoin supikoira. Kettu tuli heti ensilaukauksella.

-Pitääkö niitä jälkiä aina katsoa, on perheen äiti, Anu Ylinen joskus kysäissyt.

Näin perheen miesväki tekee. Villekin oli juuri nähnyt ilveksen jäljet.

Veli Ylinen sai karhun kaadettua syksyllä 2019. Lihoista pidettiin peijaiset Kätkänjoen kylätalolla. Kaataja yleensä saa kallon ja nahan.

Riistaeläinkantojen kirjo on monipuolistunut valtavasti siitä, kun Veli Ylinen aloitti 15-vuotiaana.

Nyt on tullut muun muassa majavia, karhuja, ilveksiä, eikä kauriitakaan ollut silloin. Nyt juoksentelee valkohäntäpeurojakin.

Ylinen laskee, että hän on ampunut yhteensä 16 kaurista, yhden kauden aikana parhaimmillaan 5 kaurista. Niitä näkyy Kätkänjoellakin runsaasti.

- Joku päivä, kun hain rehua, näin 7 kaurista kerralla, laskee Veli Ylinen.

Sulkavat kasvattavat mulleja Ähtärin

Vääräkoskella

ÄHTÄRILÄISILLÄ VILLE-VEIKKO JA IIRA

SULKAVALLA ON HETKI AIKAA ISTAHTAA

KAHVIPÖYDÄN ÄÄREEN. TUO KEITTIÖN

PÖYTÄ ON PERÄNNEJÄRVEN RANNALLA, MISTÄ HE OSTIVAT AIKANAAN REHUNTE-

KOON VAINIOITA JA SEN MYÖTÄ TULI

RANTAMILTA MYÖS TALO. SE ON NYT TÄYSIN

PERUSKORJATTU, JA PERHE ASUSTAA SIELLÄ.

KOHTA NELILAPSINEN PERHE ON VIISILAPSINEN, SILLÄ NÄINÄ VIIKKOINA PERHEESEEN SYNTYY VAUVA.

Sulkavat vetävät Mullivainio Oy:tä, joka nimensä mukaisesti on keskittynyt mullien kasvatukseen. Ville-Veikko sanoo, että hänen oma yrittäjänuransa alkoi periaatteessa 1998, kun hän jäi kotiin töihin Vääräkoskelle. Siitä toimintaa on pikkuhiljaa kasvatettu ja kehitetty.

Vuonna 2004 tehtiin sukupolvenvaihdos. Kun vasikkajuottamo rakennettiin, Iira Sulkava tuli silloin tilalle töihin. Vuonna 2012 tehtiin isompi laajennus, jolloin tuli remmiin yksi työntekijä lisää ja 2016 työntekijämäärää kasvatettiin yhdellä. Viimeisin investointi on vuosi sitten tehty, kun

eläintiloja laitettiin lisää ja rehukenttä uudistettiin paremmin vastaamaan tämän päivän toimintaa.

Tuolloin vuonna 1998 oli noin 50 hehtaaria maata, ja eläimiä oli vajaat 100. Tänä päivänä Mullivainio Oy:llä on reilut 1 300 päätä ja yli 400 hehtaaria viljeltyä. Tila yhtiöitettiin vuonna 2018, josta lähtien on toimittu Mullivainio Oy:nä.

Mullivainio Oy valittiin Ähtärin Vuoden yrittäjäksi vuonna 2021. Ville-Ceikko Sulkava laskee, että he työllistävät aika paljon.

- Työllistämme suoraan maatilalla neljä henkilöä yrittäjäpariskunta mukaan lukien. Peltotöitä tekevän Nuivain Oy:n kautta on toistakymmentä työntekijää sesonkiaikaan, kesäaikaan. Vakituisesti tässä yhtiössä on neljä henkeä.

Hänen mukaansa elintarviketeollisuuden osuus usein unohdetaan, mikä merkitys sillä on maakunnalle. Moni saa maataloudesta ja karjankasvatuksesta elannon, sanoo Sulkava.

Isän kanssa Jussi oli käynyt usean kerran kyttäämässä kauriita ja rusakoita, jotka Ylisen mukaan ovat vähän harventuneet.

Eteisessä ovat hirvensarvet seinässä. Sarvista riippuu puukkoja. Ne ovat Veli Ylisen itse tekemiä. Hän kuuluu myös Alavuden Reserviläisiin, joissa on toiminut jo parisenkymmentä vuotta. Alavuden Reserviläisilläkin on vilkasta ampumatoimintaa.

OMA RUOKA ON TULEVAISUUTEMME ELINEHTO

Yhteisestä ampumaharrastuksesta jutteli Veli Ylinen poikiensa Villen ja Jussin kanssa pöydän ääressä.

Mullit kasvatetaan puolitoistavuotiaiksi. Tässä yksi katselee tulijaa.

Hakojärven kylälle puuhataan uutta rivitaloa

HAKOJÄRVI TÖYSÄSSÄ ON MAINIO KYLÄ. SEN TIETÄÄ MARJO HIRVELÄ, JOKA ON TULLUT

PALUUMUUTTAJANA KYLÄÄN.

- Täällä saa hyvin toteuttaa itseään. Porukka on aivan loistavaa ja aina saa muita lähtemään mukaan, jos on jotain mielessä, kiittelee Marjo Hirvelä. Hän on mukana sekä Hakojärven

odotellaan myös koulun päätyttyä taksia. Lapsille järjestetään myös monenlaisia kerhoja koululla ja kylätalolla.

Hakojärven kylätalolla on iso hyvä liikuntasali ja yläkerrasta löytyvät kuntosalilaitteet sekä käsityöhuone kutomapuineen. Kylätaloa voi

män vaihto sattui kreivin aikaan ennen energian hintojen nousua.

HAKOJÄRVELLE OLISI MUUTTAJIA

Hakojärvi on sijainniltaan hyvä, sillä sopivan matkan päässä on sekä Alavuden keskusta että Ähtäri.

Kuuskaistan valokuitu mahdollistaa kylällä nopean internet-yhteyden ja etätyöskentelyn. Moni haluaa ensin tulla vuokralle, ennen kuin ostaa oman asunnon.

- Meillä on kyläyhdistyksessä sellainen käsitys, että tänne olisi muuttajia. Vuokra-asuntoja on kysytty ja niistä on pulaa, kertoo Marjo Hirvelä.

Kylällä haaveillaankin nyt uudesta rivitalosta ja Hakojärven kyläyhdistys on päättänyt järjestää rivitalon rakennuttamisesta keskustelutilaisuuden. Tilaisuuteen toivotaan osallistuvan niin osakkeen ostamisesta kuin vuokraamisesta kiinnostuneet, rakennuttajat, tontin myyjät sekä muutoinkin kaikki hankkeesta kiinnostuneet. Tonteista on useampia vaihtoehtoja, joista illan aikana aiotaan keskustella.

Jos jollain maanomistajalla on hyvällä paikalla oleva tontti, siitäkin voi tulla kertomaan. Keskustelutilaisuus rivitalon rakennuttamisesta järjestetään 26. huhtikuuta kelloo 18 Hakojärven koululla.

HAKOJÄRVEN MATCH SHOW HELATORSTAINA

Marjo kertoo, että idea ”mätsäreistä” syntyi, kun Hakojärveltä oli kolme osanottajaa Mäyryn kyläyhdistyksen järjestämässä Match show-tapahtumassa viime elokuussa. Hakojärven porukka tuumasi, että hekin järjestävät vastaavan. Ja niin alettiin tuumasta toimeen ja nyt on järjestelyt käynnissä.

Match Show on koko perheen tapahtuma ja suunnattu kaikille koirille ikään ja rotuun katsomatta. Myös sekarotuiset koirat ovat tervetulleita osallistumaan. Ainoana ehtona on, että koiralla ovat rokotukset kunnossa Kennelliiton ohjeiden mukaisesti

10. kesäkuuta on valtakunnallinen Avoimet kylät-päivä ja silloin Hakojärvellä järjestetään Paintball-tapahtuma.

kyläyhdistyksessä että koulun vanhempainyhdistyksessä.

Hakojärvi tunnetaan aktiivisena ja aikaansaavana kylänä. Hakojärvi valittiin ensimmäisenä Vuoden eteläpohjalaiseksi kyläksi vuonna 1996. Viime syksynä kylä sai kunniamaininnan pitkäjänteisestä työstä kylän kehittämiseksi. Tuoreimpina hankkeina on rakennettu kuntoportaat ja perustettu Hakojärven Matkaparkki matkailijoiden käyttöön.

Lisäksi on hankittu Paintball-välineet ja rakennettu nuortentila Kömmeli, joka syntyi vanhasta puhelinvaihdekopista. Kömmelissä

MULLIVASIKOITA KASVATETAAN

Mullivainio Oy kasvattaa mulleja puolitoistavuotiaaksi, joka on teurastusikä, milloin mullit menevät Atrialle. Sonnivasikat tulevat lähialueiden maitotiloilta Vääräkoskelle kasvamaan.

Naudanlihan tuotanto on vähenemään päin. Kustannuskriisi on vähentänyt tilojen määrää. Vasikoita vielä kuitenkin saadaan. Vasikat tulevat Atrian kautta.

Sulkavat tuumivat, että tämä on matalan katteen alaa, johon yksittäinen tuottaja ei voi paljon vaikuttaa.

- Olemme halunneet omille lapsillemme näyttää, ettei tämä ole työsiirtola. Myöskään työntekijät eivät joudu liian ahtaalle.

Sulkavat näkevät, että on äärimmäisen tärkeää, että tässä kokoluokassa olevalla tilalla pidetään huolta myös omasta hyvinvoinnista. Isolla tilalla soi puhelin usein, on. paperityötä ja toimistossa työskentelemistä. Lisäksi on koulutuksia ja palavereita. Iira Sulkava on pitkälti hoitanut toimistotöitä.

- Yrittäjänä on vapaus työaikoihin, mutta siinä ei paljon kysellä, kun vasikka on lähtenyt karkuteille. Töitä on silti yltäkyllin.

Kiirein aika on luonnollisesti kesällä, kun tehdään rehua. Puolisen vuotta menee peltotöissä.

HUOLTOVARMUUS TÄRKEÄÄ

Pääkaupunkiseudun vihreästi ajatteleville pitää saada Ville-Veikko Sulkavan mielestä vastavoimaa. Kansanedustajaehdokas Mikko Savola ymmärtää

Sulkavan mielestä maatilan poikana ja muutenkin

vuokrata juhlia ja liikuntaryhmiä varten.

Hakojärven koulu säilyi viimeisessä kouluverkkomyllerryksessä. Koulussa on tällä hetkellä 31 oppilasta esikoululaisineen. Koulun loppumisen uhka oli hyytävä asia, kun koulun eteen ovat kyläläiset puurtaneet vuosien varrella paljon.

Koulurakennuksessa on myös ryhmäperhepäivähoitopaikka.

Koulurakennukseen saatiin parisen vuotta sitten maalämpö, kun kyläyhdistys myi omistamansa vapaa-ajanviettopaikka Jouttilan ja teki kaupungin kanssa sopimuksen, että myyntirahat käytetään maalämmön hankkimiseen. Lämmitysjärjestel

järkevänä miehenä tämän huoltovarmuuden, mitä se tarkoittaa ja edellyttää.

Tätä viestiä ei Ville-Veikko Sulkavan mukaan ole saatu kunnolla perille. Kotieläintiloilla on suuri merkitys luonnonmullistuksien aikaan. Kaukaa ei ole haettuna vaikkapa se, että ensi kesä voisi olla pakkaskesä.

Ähtärissä on Sulkavien mielestä hyvä yrittää. Vääräkoski alueena on hyvä. Naapurien kanssa ovat hyvät välit, ja sama jatkuu myös Peränteelle.

Heidän osoitteensa on yhä Vääräkoskentie, vaikka he nyt asustavatkin Peränteellä. Siellä on oltu kesät. Kun viime kesänä Peränteen talossa tehtiin täysremontti, sinne ei päästy silloin. Kun talo on täysin läpikäyty remontoiden, perhe asettui sinne syksyllä. He puhuvatkin talvikodista ja kesäkodis ta, jossa ollaan nyt talvellakin.

Vieressä on nyt vielä luminen Perännejärvi, jonka rantapelloilla kesäisin laidunnetaan hiehoja. Tämä on samalla hyvää maisemanhoitoa.

Iira Sulkava oli kaksi edellistä kautta Ähtärin kaupunginvaltuustossa. Hän on Ähtärin Urheilijoissa vahvasti mukana, kun on yleisurhei lujaoston puheenjohtaja. Hän harrastaa judoa, samoin kuin perheen lapsista Arvi. Iira on judoseurassa sihteerinä. Hän istuu myös MTK-Ähtärin johtokunnassa.

Perheessä on kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Tästä viidennestä saattaa tulla vaalivauva, kun laskettu aika on äänestyspäivän tienoilla. Lapset harrastavat paljon, niin liikuntaa kuin musiikkiakin. Ähtärissä ovat hyvät puitteet liikuntaan ja muutenkin paikkakunnalla on hyvä asua ja elää.

Kevään ja alkukesän aikana järjestetään Hakojärvellä monenlaisia tapahtumia. Perinteinen pääsiäisvalakia roihuaa Hakojärvellä 8. huhtikuuta Keisalantieltä Isosaareen johtavan tien varrella.

Koulun äitienpäiväjuhla on myös perinne, jota päästään nyt koronavuosien jälkeen jatkamaan normaalisti.

Uutena juttuna Hakojärvellä järjestetään Match Show eli koirien epäviralliset näyttelyt

RATSASTUKSEEN HYVÄT MAHDOLLISUUDET Hakojärvellä on monta hevostallia.

- Tuntuu, että täällä on oikea hevoskeskittymä. Myös hevosten kasvatusta löytyy, kertoo Marjo Hirvelä. Hän on käynyt tyttärensä kanssa ratsastamassa Sinin Ponitallilla. Lisäksi Maalaisjärki-tubettaja Anna Länsisalmi-Keisalalta voi varata maastoratsastuksia. Kylälle on tulossa myös Ratsutalli Haavisto.

Marjo Hirvelä kokee, että Hakojärvellä hän voi

Marjo Hirvelä ja jämtlanninpystykorva Mila nauttivat lenkkeilystä ja kavereiden seurasta Hakojärvellä

Puolustusministerinä

Mikko Savolalle jäi paljon kallisarvoisia yhteyksiä

PUOLUSTUSMINISTERIAIKA ÄHTÄRILÄISELLÄ

KANSANEDUSTAJA MIKKO SAVOLALLA OLI

KIIREINEN, SEITSEMÄN VIIKKOA JA 55 PÄIVÄÄ.

PUOLUSTUSMINISTERIN TEHTÄVÄ ON KANSAINVÄLINEN, JA KANSAINVÄLISYYS

TULEE LISÄÄNTYMÄÄN ENTISESTÄÄN. OMAN

KAUTENSA AIKANA SAVOLA EI TAINNUT OLLA

verkostoja. Ministerikollegat eri maista tulivat lyhyessä ajassa tutuiksi. Erityisen tiivis yhteistyö hänellä ehti olla Ruotsin kollegan Pål Jonsonin kanssa. Hänellä jäi päällimmäisiksi myös hyvät suhteet Viron ja Saksan kollegoiden kanssa.

- Tapasimme Pål Jonsonin kanssa kasvokkain

vaihdeltu viestejä ministeripestin päätyttyäkin.

- Tuotamme turvallisuutta ja olemme haluttu maa Natoon. Turkin ja Unkarin kollegoita tavattunani uskon vahvasti rati ointimme toteutuvan.

Suomi täyttää Naton jäsenyysehdot kaikilta osin.

- Tein hommat niin hyvin, kuin osasin. Jokainen toimii vahtivuorollaan omalla tavallaan, on isänmaan asialla. Oman seitsemän viikon aikanani ehti tapahtua paljon, sanoo Savola.

Hän näkee, ettei tämä olisi hoitunut keneltäkään kaksoissalkulla. Puolustusministerin tehtävä vaatii tällaisena, historiassamme sotien jälkeen vakavimpana aikana paljon työtä. Savola uskoo, että puolustusministerin tehtävä tulee olemaan myös ensi hallituksessa yksi keskeisimmistä salkuista.

TIIVIS YHTEYS PRESIDENTIN KANSSA

Yksi ministeriajan kohokohta 55 päivänä oli valapäivä. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa oli paljon kahdenkeskeisiä keskusteluita. Hän oli kannustava, ja heillä oli hyvin luottamuksellinen suhde asioiden hoidossa.

Sama hyvä yhteys oli Puolustusvoimain komentajan Timo Kivisen kanssa. Kotimaan vierailut olivat myös mielenkiintoisia, kun Savola kävi läpi kaikki kotimaan puolustushaarat.

Puolustusministeri Mikko Savola ja Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen olivat ministeriviikkojen aikana paljon yhteyksissä..

- Kaikki tapaamiset ulkomaisten kollegojen kanssa olivat mielenkiintoisia. Yksi hauska tapahtuma oli, kun tapasin Ramsteinin kokouksessa Saksan puolustusministeri Boris Pistoriuksen. Olin ollut siinä vaiheessa kaksi viikkoa ministerinä ja hän toista päivää. Meistä tuli hyvät kaverit kerralla, ja Pistorius sanoi, että sinähän olet jo ministerinä konkari.

Mikko Savola oli usein haastateltavana sekä televisiossa, radiossa sekä sanomalehdistössä. Valatilaisuuden ja sen jälkeen pidetyn lehdistötilai-

suuden jälkeen, hän kertoo saaneensa rentouden, kun tietää, mistä puhuu.

Mikko Savolalla on ollut hyvää pohjaa puolustusministeriksi, koska hän on puolustus- sekä ulkoasianvaliokunnassa ja toimi pitkään Reserviläisliiton puheenjohtajana sekä Vapaaehtoisen Maanpuolustuksen neuvottelukunnan puheenjohtajana.

Hän on myös Ulkopoliittisen Instituutin neuvottelukunnan puheenjohtaja. Savola on Naton parlamentaarisessa valtuuskunnassa jäsenenä ja tämän vaalikauden varapuheenjohtajana, joka on vienyt häntä jo ennen ministeriyttä useisiin kansainvälisiin kokouksiin.

Mikko Savola kiittää niin perhettään kuin muita läheisiäänkin sekä vahvaa takanaan olevaa tukijoukkoa isosta työstä näiden vaalien hyväksi.

TURVALLINEN KOTISEUTU

maanpuolustuksella on vahva rooli kenttäkelpoi suuden ja maanpuolustustahdon ylläpitäjänä.

Savola oli paljosta vastuussa. Itse piti tehdä päätöksiä ja ratkaisuja, miten asioita viedään eteenpäin. Hän kiittelee ministeriön erinomaista henkilökuntaa, jossa kaikki soutavat samaan suuntaan, ja maanpuolustus on yhteinen asia.

Lännellä on vahva ja yhtenäinen tuki Ukrainan auttamiseksi.

- Sodan kuvaa ja tilannetta käytiin läpi lähes päivittäin ministeriöissä ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Suomen Ukrainalle antaman tuen yhtenä punaisena lankana on sen varmistaminen, että voimme tehdä korvaavia hankintoja luovutetun materiaalin tilalle. Kotimainen puolustusteollisuus on tässä suuressa roolissa.

Huoltovarmuus on puolustusteollisuuden pitkäjänteistä kehittämistä. Siihen kuuluu vahvana osana vienti ulkomaille. Savola laskeekin, että ministerikaudellaan hän teki lähes 60 vientilupapäätöstä, enemmän kuin yhden päivässä. Viennin kokonaisarvo tänä aikana oli lähes 150 miljoonaa euroa.

KULLANARVOISIA VERKOSTOJA

Puolustusministeriaikanaan Mikko Savola sai kansainvälisistä kokouksista kullanarvoisia

Ruotsin Harpsundissa ns. Pyöreän pöydän keskusteluissa olivat muun muassa ulkoministeri Pekka Haavisto, Suomen Ruotsin suurlähettiläs Maimo Henrikson, Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä puolustusministeri Mikko Savola.