Mikko Savolan vaalilehti

Kansanedustaja

MIKKO SAVOLA MAAKUNNAN ÄÄNI

Alueemme tarvitsee oman kansanedustajan jatkossakin. Sinä päätät. Äänestä!

Ennakkoäänestys 3.-9.4.2019 Vaalipäivä 14.4.2019 mikkosavola.fi

puh. 040 575 8498 mikko.savola@eduskunta.fi

2

Voimat yhteen kansanedustajan saamiseksi Pääkirjoitus

Tällä seutukunnalla on ollut kansanedustaja vain silloin, kun voimat on yhdistetty. Kansanedustaja on saatu varmimmin Keskustasta. Näin on ollut silloin, kun edesmennyt ministeri Eino Uusitalo oli kansanedustajana vuosina 1955-1983 ja Aapo Saari vuosina 1983-1999. Mikko Savola on ollut kansanedustajana nyt kaksi kautta ja on valmis kolmannelle. Painoarvo kasvaa, mitä kauemmin on ollut eduskunnassa. On tullut tietämystä ja kokemusta. Yhteistyöverkot ovat valmiina. Niiden luomiseen menee aikaa. Pitkään toimittajana olleena olen saanut katsoa vaalikampanjaa nyt vähän toisesta näkövinkelistä, ehdokkaan tiedotuspäällikkönä ja vaalilehden toimittajana. Olen nähnyt, kuinka vankka tukijoukko Savolalla on omalla seutukunnallaan. He ovat valmiita tekemään työtä ehdokkaansa hyväksi. Vähän kauempaa seurasin aikanaan jo Uusitalon kampanjointia ja aika läheltä niin Aapo Saaren kampanjaa kuin Ilmari Niemelänkin. Saari tipahti eduskunnasta, kun äänet hajaantuivat. Niemelänkään äänimäärä ei riittänyt. Ehdokkaita on eri puolueista runsaasti. Tällä alueella ei mahdollisuuksia läpimenoon ole kuin yhdellä, vaikka muutkin ehdokkaat uskovat vankasti äänimääriinsä. Aapo Saari muisteli, kuinka tuska oli iso, kun omalta seutukunnalta ei ollut enää omaa kansanedustajaa. Kansanedustaja on vahva linkki eduskunnan ja oman maakunnan sekä seutukunnan välillä. Kansanedustajan työ on rankkaa. Eduskunnassa kansanedustajana ei ole hyvä vain käväistä. Kansanedustajan on katsottu olevan parhaimmillaan vasta parin, kolmen kauden jälkeen. Mitä kauemmin on talossa, sitä paremmat edellytykset ovat merkittäviin tehtäviin. Painoarvo kasvaa. Kun olen ollut mukana vaalikiertueella ja tavannut muualta olevia kansanedustajia, olen huomannut, kuinka arvostettu Mikko Savola on. He ovat sanoneet, että hän menee heittäen eduskuntaan. Oman alueen on oltava myös tätä mieltä. Tämän kauden jälkeen moni nimekäs

kansanedustaja jää vapaaehtoisesti pois. Merkittäviin tehtäviin tulee tilaa. Kuusiokunnat panostivat omaan ehdokkaaseen, ja Mikko Savola meni vuonna 2011 läpi 5 987 äänellä. Viime vaaleissa äänimäärä kipusi 8 476 ääneen. Nyt tarvitaan noin 6 000 ääntä, että pääsee läpi. Kotiin ei kannata jäädä ja ajatella, että oman ehdokkaan läpimeno on itesestäänselvyys. Näin on moni pudonnut. Savolalle ydinaluetta ovat vanhat Kuusiokunnat, mistä ääniä on tullut. Näin on näissäkin vaaleissa. Tärkeää on oman seutukunnan kuuluminen eduskunnassa. Viime kädessä vain oma edustaja puolustaa aluettaan ja sen ihmisiä. Vahvojen alueiden ääni kuuluu aina, näin Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan kaupunkiseutujen. Miten on meidän laita? Jäämmekö äänettömiksi? Kuusiokunnat ovat tavallaan reuna-aluetta. Myös tämä seutukunta on otettava valtakunnallisessa päätöksenteossa huomioon. Jo Saaren aikaan taisteltiin rautatien puolesta.Tätä taistelua on Mikko Savola ansiokkaaksi jatkanut. Ensi vuoden alusta rata on pääsemässä pilotiksi, jossa maakunta ja oman alueen kunnat saavat päättää junien aikatauluista. Tämä on vaatinut paljon ponnisteluja, yhteksien pitämistä. Siitä on ollut etua, että yhteydet ovat olleet jo olemassa. Alueen elinkeinoelämän menestyminen ei ole sekään itsestäänselvyys. Tarvitaan uutteraa näiden asioiden eteenpäinviejää edelleenkin. Savolan ikä, 37 vuotta on etuna. Hän on energinen ja jaksaa. Äänet hajoavat, kun on useita ehdokkaita samasta puolueesta. Herkästi nämä äänet menevät maakuntakeskuksen ehdokkaille, koska niissä on eniten väkeä. Näissä isoissa maakuntakeskuksissa, esimerkiksi Seinäjoella ja Vaasassa on vahvoja ehdokkaita Kokoomuksella. Näin on myös sosiaalidemokraateilla aina Kokkolaa myöten ja kristillisdemokraateilla ja ruotsalaisilla rannikolla. Meidän on pidettävä Kuusiokuntien puolta, ja sen aika on nyt. Äänestetään Mikko Savolaa

Tarja Riihimäki Toimittaja

Perhemyönteisyydestä kilpailuvaltti kuntiin ja maakuntiin Historiallisen alhainen syntyvyys ja alueellinen keskittyminen haastavat ruuhka-Suomen ulkopuolisen maan miettimään keinoja pysyä kartalla tulevaisuudessakin. Tämän päivän nuoret ovat ylihuomisen työikäisiä tällä vaalikaudella tulisi lasten ja nuorten elinolosuhteisiin suhtautua myös ikääntyvillä alueilla. Perheystävällisyyteen panostaminen on paras taantuvan alueen tulevaisuusteko. Voisiko kunta, jotka toivottavasti vapautuu sote-tehtävistä maakunnille, ottaa lapsi- ja perheystävällisyydestä kilpailuvaltin? Perhemyöntekisyydellä kilvoittelu tarkoittaisi

esimerkisi asuinalueisiin ja leikkipaikkoihin panostamista ja tukea harrastuksille jne. Islanti voisi toimia hyvänä esimerkkinä suomalaisillekin kunnille siinä, miten pienillä teoilla ja vanhempien tukemisella voidaan parantaa nuorten elinolosuhteita. Islannissa taataan harrastus kaikille nuorille, painotetaan vanhempien kanssa vietettyä aikaa ja säädeltiin nuorten kaduilla myöhään kulkemista kotiintuloajoilla. Miten oivallinen toimintatapa tässä olisikaan myös suomalaisille kunnille rakentaa perhemyönteisyyttä ja nuorille turvallista elinympäristöä! Suomen heikkenevä alhainen huoltosuhde on ollut tiedossa jo pitkään. Maalla, jolla ei ole lapsia, ei ole tulevaisuutta.

Mikon Vaalilehti

Mikon pääpointit

TAVOITTEENI TULEVALLE VAALIKAUDELLE: VAHVAN TALOUDEN SUOMESSA PÄRJÄÄ KAIKKI JA HEIKOIMMISTA PIDETÄÄN HUOLTA. YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS ELINVOIMAN LÄHTÖKOHTANA Byrokratiaa kitkettävä, verot pidettävä kohtuullisina. Sukupolvenvaihdoksia, perintö- ja lahjaverouudistuksia edistettävä. Lisäkannusteita tuotettava lisää ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja paikalliseen sopimiseen. KOULUTUS TURVAA TULEVAISUUTEMME Turvallinen lähikoulu jokaiselle lapselle, oppilaanohjaus kuntoon. Lukio ja ammatillinen koulutus lähellä, korkeakoulutuksesta mahdollisuus joka maakuntaan. Yrittäjyyskasvatus keskiöön. OMA RUOKA ON TULEVAISUUTEMME ELINEHTO Maatalouden kannattavuustilanne korjattava. Työssä jaksamisesta huolehdittava ja turha sääntely pois. Ruoan viennille lisää mahdollisuuksia ja omiin hankintoihin kotimainen ruoka. HYVÄ ELÄMÄ LAPSUUDESTA VANHUUTEEN Perheen perustamiselle hyvät edellytykset ja vanhemmuuden rooli kunniaan. Perhevapaauudistus lapsiperheiden ehdoilla. Toimeentulo turvattava kaikissa elämänvaiheissa, yhteiskunnan autettava eteenpäin voimien pettäessä. Ikäihmisille on luotava edellytykset turvalliseen ja omannäköiseen vanhuuteen. METSÄSTÄ TYÖTÄ JA TALOUSKASVUA Metsänomistamisen ja jokamiehenoikeuksien jatkuvuus turvattava, metsästys- ja erätaidot kunniaan. Puurakentamisesta vientivaltti, metsäosaami-

Alhainen syntyvyys on koko Suomen haaste. Harmaantumisen suhteen koko Suomi on samassa veneessä. Tuore väestöennuste kymmenen suurimman kaupunkiseudun kehitysnäkymistä kertoo alueiden eritymisen kiihtymisestä ja väestönkasvun keskittymisestä suurimpien kaupunkien ympärille. On selvää, että tasaisempi aluekehitys palvelisi koko Suomea. Työelämän muutos ja digilisaatio purkavat työpöydän sijainnin ja työn tekemisen välisen linkin. Työnteon monipaikkaistuminen tulee mahdollistamaan tasaisemman veästönkehityksen koko maassa ja antaa esimerkiksi valtionhallinnon virkamiehille enemmän mahdollisuuksia oman asuinpaikkansa valitsemiseen. Näin kukin perhe voi vapaammin valita oman asuinpaikkansa; toiselle sopii ison kaupungin ydinkeskusta kaikkine palveluineen, kun taas toiselle sopii hiljaisempi kylänraitti omalla talolla ja puutarhalla. Sellaisesta maaseudun idyllistä itse asiassa moni haaveilee, varsinkin lapsiperhe. Sen sijaan, että alistuisimme siihen, että tulevaisuus on väistämättä alueiden kannalta synkkä, on meidän otettava aktiivisesti kaikki mahdolliset uudet näkökulmat ja keinot käyttöön koko Suomen elinvoimaisuuden edistäjäksi.

nen ratkaisuksi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kotimainen puu ja turve aina ulkomailta tuodun energian edelle. Metsämaan kiinteistöverolle jyrkkä ei. MAAKUNTIEN KEHITTYMINEN HYÖDYTTÄÄ KAIKKIA Vapaus valita missä asuu, maaseudulle turvattava laadukkaat ja saavutettavat palvelut. Tiet ja rautatiet kuntoon. Kuntien voimavarat alueiden kehittämiseen, erilaiset toimintamallit palveluiden takeeksi. Edunvalvontaa tehostettava, kaikki samaan joukkueeseen. TURVALLISUUS ON JOKAISEN SUOMALAISEN OIKEUS Yleinen asevelvollisuus, laaja reservi ja koko Suomen puolustaminen ovat selkärankamme. Puolustusvoimille riittävät resurssit, vapaaehtoisella maanpuolustuksella vahva rooli. Vakaa ja uskottava ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Hybridi-, kyber- ja informaatiovaikuttamiseen varauduttava. Poliisi, palokunta ja ambulanssi lähellä.

MAAKUNNAN ÄÄNI

Sellaisen tulevaisuuden toivon. Sellaisen yrittäjyyden ja perheille ystävällisen Suomen rakentajana Mikko on hyvä tyyppi. Kahdeksan yhteistä vuotta eduskunnassa, suuressa salissa vieretysten istuen on ollut hieno yhteinen matka.

Annika Saarikko Perhe- ja peruspalveluministeri (Kesk.)

3

Lappiin asti ei tarvitse lähteä poroja katsomaan Ville-Galle meinasi ainakin hetkellisesti sanoa työsopimuksensa irti. Se ei ollut mikään ihme, kun se oli kiltisti kuskannut lapsia ja vähän aikusiakin jo pari tuntia Valkeisen Loman poropuistossa Ähtärissä.

Uusi Aurinkoranta Viime juhannukseksi avautui uusi maalaishotelli, Aurinkoranta. -Siellä oli hyvin yöpyjiä juhannuksesta lähtien koulujen alkuun, sanoi Altti Syrjänen. Viime syksy jatkui tosin pitkään. Kun majoitustiloja on muuallakin pihapiirissä, talven aikana majoitus on keskitetty Aurinkorantaan, jossa on neljä kahden hengen huonetta ja kuusi perhehuonetta. Jokaisessa huoneessa ovat omat sosiaaliset tilat sekä myös televisio ja jääkaappi. Aulassa on keittiö ruokailutiloineen ja -välineineen. Huoneilla ovat omat terassit. Nimensä mukaisesti siellä voi nauttia aamukahvit auringossa. Aurinkorinteen vierustalla on myös grillikota.

Aurinkorannan lähellä on hevosaitaus, jossa viilettävät kesää talvea perheen Mimi-poni ja Trainmaker-hevonen. Tilalla on myös monia eläimiä, esimerkiksi lampaita, joita niitäkin voi käydä taputtelemassa.

Pääsiäinen yksi kävijäpiikki Keittiössä ahkeroi Auni Syrjänen, jonka mukaan talven kävijäpiikkejä oli talviloma ja on tuleva pääsiäinen. -Tosi myöhään tuli hiihtolomallekin varauksia, hän mietti. Koko ajan yöpyjinä on ollut työmiehiä, joten isäntäperhe ei ole päässyt lomalle. Auni Syrjänen arveli, että heti kesäkuun alussa saisi alkaa sesonki. Eläinpuisto koetaan edelleen kesäkohteeksi, vaikka se onkin

Ville-Galle on 8-vuotias poro, jolle kahdesta muusta koetetaan saada sille kollegoita, ajoporoja. Tilan isäntä, Altti Syrjänen käy Ville-Gallen kanssa näin talvisin muuallakin esittäytymässä ja kyyditsemässä. Porojen kanssa käytiin kiertämässä nyt 180 metrin lenkkiä. Pitempi on 700 metriä. Valkeisen Lomassa on yksitoista poroa, jotka kiinnostavat niin kotimaan matkailijoita kuin ulkomailta tulleita. Lappiin asti ei tarvitse lähteä nähdäkseen poroja, joita voi käydä katsomassa jäkälämaksulla. Kun lähialueen väelle tulee ulkomaisia vieraita, monet käyvät viihtymässä Valkeisen Lomassa. Kaikki porot ovat kesyjä, kilttejä veikkoja, joita saattaa syntyä lisääkin. Toukokuu on vasomisaikaa. -Kiitos Ville, sanoi sen isäntä, kun vei Ville-Gallea muiden porojen seuraan aitaukseen.

Auni Syrjäsen valtakuntaa on keittiö sekä sen tarjoilut.

avoinna koko vuoden. Matkaa sinne ei Valkeisen Lomasta ole kuin seitsemisen kilometriä. Luonnollisesti eläinpuistossa kiinnostavat erityisesti pandat. Ne ovat vaikuttaneet selvästi heilläkin kävijämääriin. Aurinkorinne on Auni Syrjäsen mukaan vaikuttanut siihen, että he voivat ottaa vastaan ryhmiä. 60-70 henkeä mahtuu hyvin. Kesäaikaan majoitustiloja on 19. Koirallisia perheitä on voitu majoittaa vaikkapa Mummon mökkiin. Valkeisen Lomassa on järjestetty sukukokouksia ja perhejuhlia. Joulun alla paikka on ollut hyvä pikkujouluille.

Kun lähellä lainehtii järvi, sinne voi pulahtaa kesällä uimaan ja talvella käymään vaikka pilkillä. Altti Syrjänen ja Ville-Galle veivät väkeä rekiajelulle Valkeisen Lomassa.

LVI asiantuntija.fi LVI asiantuntija OY

Kolistontie 18 Alavus 0207 929 620

Suomen maanpuolustustahto on hyvä Kaksikymmentä vuotta on siitä, kun Kuortaneen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teppo Toivola oli armeijassa. Ison tuvan pöydän ääressä hänen vieressään viikonloppulomalla oleva poika Eetu Toivola, joka on armeijassa Kainuun Prikaatissa. Eetu Toivola astui armeijaan heinäkuun 9. päivänä. Hänelle oli selvää, että on siellä vuoden. Lähes joka viikonloppu linja-auto tuo nuoren miehen kotiin. Alavudelle pääsee myös junalla, eikä enempää keskustasta kuin Alavuden Asemaltakaan ole pitkä Kuortaneen Sarvikkaaseen.

Hänen isänsä Teppo Toivola on toimii Kuortaneen Reserviläisissä, ennen aktiivisemmin, nyt vähemmän, kun työkiireet ja luottamustehtävät vievät miestä. Myös Teppo Toivola on suorittanut varusmiespalveluksensa Kainuun Prikaatissa. Kun Eetu Toivola saa palvelustodistuksen, hän laittaa hakemuksen rauhanturvaajiin ja on töissä vähän aikaa vastausta odottaen. Rauhanturvaajia koulutetaan Porin Prikaatissa ja lähetetään sieltä eri tehtäviin. -Jos pääsen lähtemään, uskon, että menen sinne vielä toisenkin kerran. Hän arveli, että hänellä ovat hyvät edellytykset päästä sinne kuntotestienkin perusteella. Englantiakin hän osaa puhua hyvin. Viikonloput hän ottaa yleensä levon kannalta. Joskus tosin tie vie tarhalle töihin, joka ei ole sekään huono vaihtoehto. -Jotakin muistaa vielä armeija-ajoilta, mutta esimerkiksi tupakaverin nimi ei tule enää mieleen, mietti isä, Teppo Toivola. Kuortaneen Reserviläisissä hän on ollut pitkään johtokunnassa, mutta jäi kiireidensä vuoksi sieltä pois. Reserviläisillä on Kuortaneella melko aktiivista toimintaa. He tekevät erilaisia retkiä maanpuolustusharrastuksen kannalta kiinnostaviin kohteisiin. Muun muassa Kuhinoilla myydään

hernekeittoa ja näin kerätään rahaa. Kunniavartiossa seisotaan niin itsenäisyyspäivänä kuin jouluaattonakin. Reserviläiset ovat maalanneet uusiksi sankarihautojen kivien nimet. Lisäksi toimintaan kuuluu reserviläisammuntaa. Nuoret sitoutuneita Suomen maanpuolutustahto on sekä isän että pojan mielestä hyvä huolimatta siitä, mitä tutkimuksissa kerrotaan. -Mitä nuoria seuraa, he ovat yllättävän innostuneita armeijasta sekä myös sitoutuneita ja valmiita puolustamaan maataan. Teppo Toivola muistutti, että maanpuolutus ei ole yksin armeijaa, vaan paljon muutakin. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsi vanhuksista ja heidän hoidostaan huolehtimisen. -Maanpuolutus on myös sitä, että tehdään töitä ja hakeudutaan töihin. Maanviljelykin on maanpuolutusta ja se, että kouluttaudutaan ja huolehditaan lapsista. Toivola korosti sitä, että maanpuolutustahto ei ole missään tapauksessa maahanmuuttovastaisuutta. Jossain näitä on kytketty yhteen. Maanpuolustukseen liittyy Toivolan mielestä sekin, että koko Suomi pidetään asuttuna kuten nytkin. Eetu Toivola tietää, että hänen yksikössään armeijassa on maanpuolustustahto korkealla. -Jos tulisi ihan oikea paikka, maata lähdettäisiin puolustamaan. Olen omasta tahdostani vuoden ja tykkään maanpuolustuksellisista töistä. Välillä tulee vastaan heitä, joita maanpuolutus ei kiinnosta, mutta heitä on harvassa. Myös naisia on nykyisin armeijassa

melko paljon. Hän täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Hän on kolmen pojan veljessarjasta vanhin. Teppo Toivolan mukaan on harmi, ettei näillä alueilla ole enää yhtään varuskuntaa.

Savolan aikaan näkyvyys hyvä Kun kansanedustaja Mikko Savola oli Reseerviläisliiton puheenjohtajana, liiton näkyvyys oli Teppo Toivolan mukaan nykyistä parempi. Savola nousi puheenjohtajaksi vuoden 2012 syyskokouksessa. Hänen aikanaan liitosta tuli Suomen tunnetuin maanpuolustusjärjestö. Vuoden 2017 alkupuolella tehdyn puhelingallupin mukaan Reserviläisliiton tunsi 67 prosenttia suomalaisista. Puheenjohtaja vaihtui vuoden 2017 alusta, kun Savola halusi jäädä pois tehtävästä. Tuolloin perheeseen odotettiin nyt kaksivuotiasta Aadaa.

Mikon Vaalilehti

4

Luotettavasti ja aktiivisesti Kulunut vaalikausi on ollut hyvää, kohottavaa aikaa Suomen puolustukselle ja puolustusvoimille. Pohja puolustuksen ajantasaistamiselle ja kohottamiselle valettiin Sipilän hallituksen ohjelman laatimisessa vuoden 2015 huhtitoukokuussa. Muutos myönteiseen oli välttämätön edellisen vaalikauden leikkausten ja lakkauttamisten jälkeen. Kertausharjoitusten määrästä on jatkossakin pidettävä huolta. Suomen puolustus on aina suhteutettava turvallisuusympäristöön. Puolustuksen kehittäminen ei ole itsetarkoitus. Ympärillämme joka ilmansuunnalla varustautuminen jatkuu. Suomen oli ja on tehtävä siitä valitettavasta kehityssuunnasta omat

Seppo Kääriäinen sai viimeisenä istuntopäivänä Savolalta lahjaksi vihreän vaaliharjan kiitoksena yhteisistä vuosista työkavereina. johtopäätöksensä. Tähtäämme tulevaisuudessakin siihen, että puolustuskykymme ja yhteiskunnan sisäinen turvallisuusjärjestelmä maanpuolutustahtoon perustuvina muodostavat ennaltaehkäisevän kynnyksen meitä vastaan suunnatuille vihollisuuksille. Tiedustelulait antavat nyt hyvän pohjan

turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle. Myös ratkaisut ns. kaksoiskansalaisuus- ja ulkomaalaisomistuskysymyksissä ovat omiaan vahvistamaan turvallisuuttamme. Samaa vaikutusta olemme tavoitelleet yhdessä harkitulla puolustuspoliittisella ja sotilaallisella yhteistyöllä kahdenvälisesti sekä EU:n puitteissa ja Naton kumppanina. Ruotsi-yhteistyö on tässäkin suhteessa erityisen tärkeää. Puolustusvoimat ovat muuttuneet viime vuosina koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi. Ehkä suurin uusi vaatimus onkin toimintavalmiuden parantaminen: on pystyttävä toimimaan ajassa, estämään mahdollisen vihollisen aikeet, lyhyelläkin varoitusajalla. Jo tämä valmius, joka tulee harjoituksissakin osoittaa, estää vihollisuuksien yrittämistäkin. Monimuotoinen maanpuolustustyö vahvistaa puolustuksen henkistä pohjaa ja antaa käytännön valmiuksia niin naisille kuin miehillekin kriisitilanteissa. Siinäkin on otettu myönteisiä askelia. On syytä korostaa vielä yhteiskunnan sisäisen eheyden ja oikeudenmukaisuuden perustavaa merkitystä maanpuolustukselle ja turvallisuu-

Oman kansanedustajan saaminen alueelta elintärkeää Omat vaalitaistot tulivat mieleen kunnallisneuvos Aapo Saarella, kun hän seuraa oman alueen kansanedustajaehdokas Mikko Savolan vaalirumbaa. Tahti on kova ja kiristyy vain, mitä lähemmäksi vaaleja tullaan. Neljä kautta eduskunnassa ollut Aapo Saari tietää, miten tärkeää on saada omalta alueelta kansandustaja. -Ei käy yhtään kateeksi, sanoi kesällä 75 vuotta täyttävä Saari, kun hän katseli Savolan vaalikiertueohjelmaa. Kansanedustaja Savola sanoi, että Keskusta on joutunut ottamaan sen vastuun, joka laittaa talouden oikeille raiteille. 90-luvulla, Saaren edustaja-aikaan oli kovia päätöksiä. -Silloinkaan siitä ei mitään kiitosta saanut. Niin ei Savolan mielestä ole nytkään. Taustalla olleet taloudelliset vaikeudet ovat unohtuneet, missä lähtökohdissa Suomi oli vuonna 2015.

Velkamäärä ja työttömyys olivat räjähtäneet. Näitä ryhdyttiin kuromaan kiinni. -Tämä ei voinut tulla millään muulla kuin menoja vähentämällä ja sillä, että ruvettiin keksimään keinoja, millä tuloja saadaan lisää. Nyt toki ei ole valuuttaongelmia, kuten Saaren edustaja-aikaan. Myös korot ovat pysyneet aisoissa. 90-luvun alussa oli Harri Holkerin hallitusaikaa, jolloin oltiin vahvan markan lumoissa. Saaren mukaan tuolloin Suomi ajettiin kerta kaikkiaan hankalaan tilanteeseen. Siitä seurasi devalvaatio. -Siinä ei auttanut mikään, talous oli kertakaikkisen kuralla, kertoi Saari. Hänen mukaansa Esko Ahoa ja Iiro Viinasta on kiittäminen pääsääntöisesti siitä, että talous saatiin kuntoon. Kiitosta ei tullut, päinvastoin, haukut Aholle. Saaren mukaan nykyinen eduskuntaelämä on muuttunut sivistymättömäksi ilkeilyksi. -Nyt on tullut some-kulttuuri: sosiaalisessa mediassa on helppo ilkeillä toisille ja tehdä

Mikko Savolan vaaliauto ja kansanedustaja liikkuvat paljon. Neljä kautta kansanedustajana toiminut Aapo Saari tietää, miten kovaa vaalitaisto on.

heittoja ilmaan, sanoi Mikko Savola. Politiikka on mennyt hektiseksi. Jos pääministeri ei ole puolen tunnin, tunnin sisällä kommentoimassa sosiaalisessa mediassa, ryhdytään kyheti selemään perään, miksi halutaan vaieta. Saaren aikaan viestintä oli perinteistä; sanomalehteen laitettiin uutisia ja ilmoituksia. Seuraavaan päivään asti oli aikaa. Aapo Saari kiitteli selkeäsanaista sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikkoa. Hänestä on tullut Mikko Savolan ystävä. He ovat aakkosjärjestyksessä peräkkäin ja ovat istuneet koko kauden vierekkäin. Saari sanoi, että hän seuraa politiikkaa, mutta ei enää mitenkään tosissaan.

Vaativissa paikoissa -Toivon, että Mikko Savolalla alkaa kolmas kausi ja sitten neljäs, sanoi Aapo Saari. Aapo Saari aloitti kansanedustajauransa vuonna 1983. Hän oli isoissa tehtävissä, viimeksi Keskustan edustakuntaryhmän puheenjohtajana vuodesta 1995-1999. Matti Vanhanen oli häntä vastassa puheenjohtajaksi ja koetti vielä suistaa kaksi kertaa äänestyksissä Saaren, mutta hävisi joka kerta. Saari oli edustaja-aikaan myös parin eri valiokunnan puheenjohtajana. Savolan mukaan nyt on ollut aika tasaista. Vanhanen oli alkuun ryhmän puheenjohtajana ja sitten Antti Kaikkonen. Mikko Savola tuumi, ettei ryhmän puheenjohtajaa käy kateeksi. On ryhmän sisäisiä juttuja selvitettävänä sekä muiden puolueiden kanssa pitää sopia. Ryhmyri on näin kovassa tulessa. -Olet ollut kovassa hommassa, hattua nostan, sanoi Savola Saarelle. Kun Saari jäi eduskunnasta vuonna 1999, Mikko Savola oli vasta 18-vuotias. Hän liittyi silloin Keskustanuoriin ja alkoi sen jälkeen seurata politiikkaa. -Muistan, kuinka iso asia se oli alueelle, kun seutukunta jäi ilman kansanedustajaa. Olin ollut vaihto-oppilaana ja tulin takaisin. Vanhemmat ja moni muu valitteli sitä, ettei enää olekaan omaa kansandustajaa alueelta. Seudulta tuli vahva reaktio.

delle. Maata puolustetaan, kun se on puolustamisen arvoinen. Puolustus- ja turvallisuusasioissa on aina oltava hereillä, eikä vajottava historiattomuuteen. Eduskunnan puolustusvaliokunta teki vaalikaudella 2015- 2019 vahvaa ja yhtenäistäkin työtä hyvän hallitusohjelman toteuttamiseksi - myös tiiviissä yhteistyössä muiden turvallisuusvaliokuntien kanssa. Olen toiminut Mikon kanssa peräti 8 vuotta puolutusvaliokunnassa ja 4 vuotta ulkoasianvaliokunnassa. Mikko on luotettava, osaava ja aktiivinen puolutusasiantuntija ja puolustuksen tekijämies. Yhteistyöon sujunut supsikkaasti ja tuloksellisesti.

Seppo Kääriäinen Ministeri, kansanedustaja Kirma

Oma edustaja on tarpeen Kunnallisneuvos Aapo Saaren mielestä on todella tärkeää, että alueelta on oma kansandustaja. -Nykyään ei tosin ole niin kuin esimerkiksi ministeri Eino Uusitalon aikana, että hän pystyi hankkimaan jollekin tietylle tielle rahoituksen. Savola tuumiskeli, että nämä Einon ajat ovat vielä hyvässä muistissa. Kansanedustaja Mikko Savola näki tärkeäksi toimia linkkinä kuntien ja eduskunnan välissä, hoitaa tapaamisia ministeriöihin. Raideliikenteen puolesta on taisteltu 90-luvun alusta asti. Ja sitä on tehty nytkin. -On aina helpompi lähestyä ihmistä, joka on omalta seutukunnalta, sanoi Savola. -Jo Eino Uusitalo sanoi aikanaan minulle, ettei tämän kulmakunnan puolia pidä kukaan muu, kuin me itse. Saari sanoi, että häneen otettiin yhteyttä henkilökohtaisissa asioissa esimerkiksi eläkkeistä. Savola kertoi, ettei parissakymmenessä vuodessa ole mikään muuttunut. Niin Saari kuin Savolakin ovat koettaneet selvittää asioiden taustoja. -Kansanedustajan työ on vähän kuin lääkärin ja psykologinkin työtä. Savolan mielestä teiden talvikunnossapidoista otetaan aina silloin tällöin yhteyttä. Niistä hän on soitellut Ely-keskukseen eteenpäin.

Raivattua latua perässä -Olen saanut mennä Aapo Saaren raivaamaa latua perässä. Yksi näistä on reserviläistoiminta, joiden ympyröissä he vieläkin useimmiten tapaavat. Saari oli nykyiseltä nimeltään Reserviläisliiton puheenjohtajana kuusi vuotta. Pari puheenjohtajaa oli välissä, ennen kuin Mikko Savola aloitti liiton puheenjohtajana. Saari ei muista, oliko hänellä omina vaalien alusaikoina paljon jaettavaa materiaalia. Siitäkin ovat ajat muuttuneet. Yksi asia on, millä Saari on järkyttänyt Mikko Savolaa. Eino Uusitalon tiellä oli edellisessä vaalikampanjassa juliste, jossa luki ”Aapo Saari, Meidän maakunnan mies numero 8”. Lehtimäkeläiset olivat vieneet vaalimainoksen, mutta Savolan mainoksen oli tuuli heittänyt päältä pois. Savola oli jo vähän aikaan ajatellut, että ”vanha sotaratsu” on uudelleen ehdokkaana. Heillä molemmilla pääkannattajakunta on omalta seutukunnalta. Näin on ollut jo Uusitalon ajoista lähtien. Aapo Saari näki tärkeänä sen, että äänet keskitetään ja näin saadaan oma kansanedustaja eduskuntaan. Mitä kauemmin on talossa, sitä paremmat edellytykset on hänen mielestään vaativiin tehtäviin. - Eduskunnassa vaikuttamistyö on pitkäjännitteistä. Siellä ei voi vain piipahtaa.

5

Puutapeista kirjanpitoon ja isännöintiin Moni ei uskoisi sitä, mitä peltinen kaarihalli Alajärvellä, Lehtimäen Rannankylässä sisältää. Joskus halli onkin ollut toisenlaisessa käytössä, mutta nyt siellä toimii Tomi Kurunmäen vetämä Puutili Ky. Viime vuoden alusta yritys sai ulkopuolisen työntekijän. Tilitoimisto on kasvun tiellä. Asiakkaita osaa tulla kaukaakin, ja sen ovat mahdollistaneet sähköiset palvelut. Vielä näkyy seinällä taulu entisestä toiminnasta. Puutili Ky on entinen TK-Puutuote Ky ja sitä

aikaisemmin TK-Puutuote Tapio Kurunmäki ja Kumppanit Ay. Yritys on perustettu vuonna 1993. Alussa heitä oli neljä henkeä, kun Tomi Kurunmäen vanhemat ja hänen veljensä olivat mukana yrityksessä. Yritys aloitti valmistamalla poraliitostappeja. Tomi Kurunmäen veli lähti toisen työnantajan palvelukseen 2003, ja yhtiömuoto muuttui Ky:ksi pari vuotta myöhemmin. Hänen vanhempansa jäivät vähitellen pois työnteosta 2011, ja mukaan tuli ensimmäinen kirjanpitoasiakas. Tomi Kurunmäki valmistui merkonomiksi

Suomen Yrittäjäopistosta. Vuonna 2015 rekisteröitiin uudeksi nimeksi Puutili Ky.

Puutöistä kirjanpitoon Aikanaan kaarihalli on valmistunut 80-luvulla metallihalliksi. Vähän aikaa halli ehätti olla tyhjilläänkin, kun Kurunmäet tulivat siihen ensin vuokralle 1993 ja myöhemmin ostivat hallin. Ensimmäisen kirjanpitoasiakkaan jälkeen alkoivat puuhommat vähentyä ja loppuivat sitten kokonaan. Koneet myytiin pois. Hallin toinen pää on yhdellä veljellä vuokralla. -Kappalemäärittäin eniten asiakkaita on maaja metsätaloudessa, mutta kirjanpitoja hoidetaan myös liikkeenharjoittajille ja normaalille yrityksille sekä yhdistyksille, selvitti Tomi Kurunmäki. Asiakkaita on Espoosta Ouluun. Pääasiassa tositteet tulevat paperisina, ja yritys palauttaa ne sähköisesti. Yhdeltä asiakkaalta kaikki tulee ”pilveen”. Paljon olisi vielä tekemistä, jos haluaisi kulkea aivan kehityksen kärjessä. Kurunmäki on kuitenkin ottanut ohjenuoraksi sen, että katsoo, mikä parhaiten sopii heidän asiakkailleen ja yritykselleen. Joka tapauksessa on oltava kustannustehokas.

Isännöinti tullut mukaan Puutili Ky hoitaa myös isännöintejä. Hänellä on vain kaksi taloa, missä hän on pelkästään rahaliikenteen hoitajana. Muissa yritys hoitaa myös kirjanpidot. Yhtiökokoukset ovat näin keväällä. Isännöinti on vähän erilaista työtä. Siihenkin Kurunmäellä on ammattitutkinto. Isännöintiä on koko Alajärven alueella. Helmikuun lopussa oli maa- ja metsätaloudessa viimeinen palautusaika, joskin nyt verottaja on antanut aikaa 2. päivään huhtikuuta. Alv on pitänyt olla laskettuna kuitenkin helmikuun loppuun. -Vaikka maatiloilta loppuisi karjatalous, maatila sinänsä ei häviä mihinkään, vaan muottaa muotoaan. Kirjanpito on yhä taustalla. Tilitoimiston vetäjä ahertaa pitkää päivää ainakin alkuvuoden aikaan, yli kellonympäryksen. Pitkän aikaa meni vuoden ensimmäisinä kuukausina, ettei hän ollut yhtään päivää pois töistä. Tomi Kurunmäki toimii myös Lehtimäen Yrittäjien puheenjohtajana. Hän vakuutti, että on nyt viimeistä kautta. Tässä vaiheessa ainakin pysytään vielä itsenäisenä yhdistyksenä. Tomi Kurunmäki viljelee myös maata. Hän sanoi, että hänellä on harrastetila. Kirjanpitoyritys kuitenkin ajaa kaiken edelle. Kun tilalla on hevosia, heinää pitää korjata.

Alavuden Auto OY Lähteentie 2 Alavus (06)511 2866 Puutili Ky:ssä Tomi Kurunmäellä on alkuvuodesta aika kellonympyräisiä päiviä. Asiakaskunta on kasvussa. Maine kiirii muuallekin päin Suomea.

Savola korosti kielitaidon merkitystä Pitkät perinteet ovat jo sillä, että kansanedustaja käy kertomassa Alavuden yhteiskoululla, millaista eduskuntatyö on. Samalla oppilaat voivat kysellä. Mikko Savola on ollut kansanedustaja vuodesta 2011, ja siitä pitäen hän on käynyt vierailuilla yhteiskoululaisten parissa, ja aina keväisin hän on saanut näitä opiskelijoita käymään eduskuntaan. Harras toive oli, että Savola olisi edelleen kansanedustajana. Sillä vierailua oli kaavailtu toukokuun loppuun ja, hän toimisi silloin isäntänä. Savola kertoi olleensa kaksi kautta kansanedustajana. -Kansanedustajan työ on mielenkiintoista, sillä siinä edustetaan kansaa ja niitä ihmisiä, jotka ovat minua sinne äänestäneet. Samalla edustan myös aluetta, josta tulen. Savola oli kertomassa viime syksynä ysiluokkalaisille työstään. Keskiviikko oli poikkeuksellinen päivä, koska eduskunnasta oli taukoviikko Pohjoismaiden neuvoston kokouksen vuoksi. Normaali työviikko alkaa tiistaina. Täysistunnon kyselytunteja näkyy myös televisiosta, ja Savola kyselikin, kuika moni on seurannut niitä. Jokunen käsi nousi pystyyn. Kyselytunti näkyy televisiosta joka torstai. Netistä pystyy täysistunnot katsomaan vaikkapa eduskunnan verkkosivuilta. EU-asiat kiertävät suuren valiokunnan kautta. Savola kuluu lisäksi ulkoasianvaliokuntaan sekä puolustusvaliokuntaan. -Erityisen mielenkiintoista on ollut kansainvälisyys. Olen saanut olla Naton parlamentaarisen yleiskouksen Suomen valtuuskunnan jäsenenä seitsemän vuotta. Suomi ei ole Natomaa, mutta on kumppanimaa, joten pääsee

kokouksiin mukaan. Kokouksia pidetään eri puolilla Eurooppaa ja myös ympäri maailmaa. Hän oli seuraavaksi lähdössä Kanadaan. Mielenkiintoista on päästä keskustelemaan niin maanpuolustuksellisista kuin turvallisuusasioista. Edellisellä viikolla Savola oli käymässä Japanissa, jossa oli kiertotalousseminaari. -Annan teillekin vinkiksi, ettei kielten opiskelusta ole koskaan mitään haittaa, päinvastoin. Mitä enemmän tulevaisuuteen mennään, sitä kansainvälisempää työ on. Kansanedustajan työssä ei pärjää, jos siellä ei osaa puhua vähintään englantia. Hänellä oli yksikin työviikko Helsingissä, että hänellä oli enemmän englanninkielisiä palavereita kuin suomenkielisiä. -Kävi kiinalaisia, korkealaisia ja venäläisiäkin eduskunnassa vieraina. Toinen kotimainen kielikin on hyvä osata, ruotsin kieli. Savola kertoi, että hän on joutunut käymään ruotsin kielen tunneilla.

mikä asioista on pielessä. Oppilaat kyselivät, kuinka kansanedustaja valmistautuu eduskuntavaaleihin? Kuukautta ennen jäädään vaalitauolle. Vaalit ovat 14. huhtikuuta. Vaalikiertueeseen kuuluu pajon kiertelyä sekä puhetilaisuuksien pitämistä, kohtaamisia ihmisten kanssa.

Sitäkin kysyttiin, millainen on eduskunnan ilmapiiri? -Tunteet kiihtyvät monta kertaa keskusteluissa, mutta salin ulkopuolella kansanedustajat ovat hyviä kavereita. Monta kertaa mennään kuppilaan juomaan yhdessä kahvit keskustelun jälkeen. Asiat riitelevät, ihmiset eivät. Ilmapiiri on eduskunnassa hyvä.

18-vuotiaana Ähtärin valtuustoon Jo 18-vuotiaana Mikko Savola oli ehdokkaana Ähtärin valtuustoon, johon pääsikin silloin 19 vuotiaana. Hänellä on siellä viides kausi menossa. Nyt 37-vuotias Savola kertoi, kuinka hän innostui lähtemään politiikkaan. Hän oli lukioikäinen, kun lähti poliittiseen nuorisotoimintaan mukaan. Vuonna 2007 hän oli ensimmäistä kertaa kansanedustajaehdokkaana. Silloin ei aivan vielä tärpännyt, mutta jo seuraavan kerran 2011 hänet valittiin kansanedustajaksi. Oppilaskunnan edustaja on kuin luokan kansanedustaja. Kaverit käyvät kertomassa,

Alavuden yhteiskoulun ysiluokkalaiset saivat kuulla kansanedustaja Mikko Savolalta terveisiä eduskunnassa. Tapaamiset ovat syksyisin, ja loppukeväästä opiskelijat käyvät vierailulla eduskunnassa.

Mikon Vaalilehti

6

lapsen kanssa se on vaikeaa. Junaliikenteen parantaminen alueella on ollut kansanedustaja Mikko Savolalle sydämen asia. Liikenne on saatu paremmalle mallille, mitä se oli. Ensi vuoden alusta alkaa raidepilotti, joka tarkoittaa sitä, että järjestämisvastuu on maakuntaliitolla ja ratavarren kunnilla. Aikatauluja koetetaan parantaa, että ne palvelisivat entistä paremmin junalla matkustavia, erityisesti työmatkalaisia ja opiskelijoita. -Kun vastuuta annetaan paikallistasolle, näen, että tämä parantaa joustavuutta. Junat lähtevät silloin, kun ihmiset sitä tarvitsevat. Paljon on kuljettu ”karvalakki kourassa” liikenne- ja viestintäministeriössä. Koko vaalikauden ajan Savola on keskustellut junaliikenteestä suoraan ministerin ja virkamiesten kanssa ja sitä edellisellä kaudella silloisen ministerin kanssa. Myös VR:n johtoa on tavattu. Poliittinen ohjaus on kuitenkin ollut isoin asia. Sujuva junaliikenne edesauttaa myös matkailua. Matkailu on se, mihin Ähtäri on satsannut, ja Savolan mielestä näin kannattaakin tehdä. Ähtärillä on Savolan mukaan hyvä maine paikkakunnan ulkopuolella. -Kun olen käynyt paljon kansainvälisissä kokouksissa, niin kerrottuani, että olen Ähtäristä, se tiedetään eläinpuistosta ja pandoista.

Pieni boksi Helsingissä

Savolan perheen arki vie isän eduskuntaan ja jäähalliin Takkaan sytytetään tuli ja paistetaan makkaraa, kun isä, kansanedustaja Mikko Savola tulee kotiin. Ähtärin Kitinsaarella, tarkemmin Savolankylällä vietetään tavallista perhe-elämää. Lasten mielestä on luonnollista, että isä on kansanedustaja. -Kahdeksan vuotta olen hypännyt Helsingissä. Rutiinit siellä ovat tulleet selviksi. Lapset eivät ole muuta elämää nähneetkään. 8-vuotias Niilo oli vajaa puolivuotias, kun ensimmäinen

kansanedustajakausi alkoi vuonna 2011. Nyt 2-vuotias Aada on syntynyt tällä kaudella. Luonnollisesti Savolan perhe-elämä isän työn vuoksi painottuu viikonloppuun. Otsonkoululla opettajana työskentelevä Kaisa Savola on ollut hoitovapaalla ja aloittaa ensi syksynä jälleen työt. -Kansanedustajaa kysytään aika usein puhumaan viikonloppunakin. Olen yrittänyt, että ainakin toinen päivä viikonlopuista olisi omistettu kokonaan perheelle, sanoi Mikko Savola.

Niilon harrastukset osuvat hyvin viikonloppuun, jolloin ovat jääkiekkotreenit, joihin isäkin mahdollisuuksien mukaan lähtee viemään. Kun isä tulee iltaisin kotiin, hän tuikkaa takkaan tulen ja laittaa saunan lämpiämään. Lapset osaavat odottaa, että isän tullessa paistetaan makkaraa. -Isoin vastuu kotiarjen pyörittämisestä on pitkälti vaimollani Kaisalla. Kun maalla asutaan, tähän kuuluu lämpökeskuksen tsekkaukset ja lumityöt. Tosin urakoitsija auraa kilometrin verran Kitinsaaren tietä. Molemmista isovanhemmista on iso apu varsinkin lastenhoidossa sekä myös Kaisa Savolan sisaren perheestä, joka asuu lähellä.

Ähtäristä usein junalla

Mikko Savola ja Niilo ovat usein viikonloppuisin jäähallilla, mutta pihapiirissäkin voi lyödä lätkää.

Aika usein kansanedustaja Mikko Savola matkustaa Ähtäristä Helsinkiin junalla. -Nyt saatiin aamuvuoro, joka lähtee Ähtäristä kello 5.37 Haapamäen kautta. Se saa mahdolliseksi sen, että pääsen junalla. Näin on, jos kansanedustajan ei tarvitse olla Helsingissä ennen kymmentä. Juna on varttia vailla kymmenen perillä. Näin aikaiseen ylösnousuun oli ainakin alkuun totuttelemista. Monista konkariedustajista Mikko Savola on huomannut, että heistä useat menevät pääkaupunkiin jo sunnuntai-iltana. Edellisviikolla Savola lensi Vaasasta. Siten pääsee kaikista aikaisimmin. Vaasaan vain pitää ensin ajaa autolla. Silloin kotoa lähtö on jo kolmelta. Takaisin hän tuli junalla. Kun Mikko Savola astuu junaan Parkanosta, isä Heikki Savola on ollut aika paljon ”heittämässä” poikaansa asemalle. -Isän kanssa ei likaa ehdi juttelemaan. Nämä matkat ovat hyviä juttutuokioita. Reilu tunti saadaan rupatella. Kaisa Savola sanoi, että vielä silloin hänkin kuskasi, kun Niilo oli vauva, mutta kahden

Pieni yksiö Mikko Savolalla on Helsingin Kalliossa, jossa hän ei ehdi paljon viivähtää kuin nukkumassa. -Se on iso asia lapsille, kun he pääsevät vaikkapa hiihtolomilla käymään Helsingissä ja yöpymään isän asunnossa. Kovia asioita heille ovat metro, raitiovaunu ja liukuportaat, selitti isä. Linnanmäki on lähellä, jossa sielläkin käydään kesäaikaan. -Kiva on ollut lapsillekin näyttää isän työpaikkaa. Olen kertonut siellä työstäni, vaikka siitä ei lasten kanssa kotona puhuta juuri yhtään. Lapset elävät aivan normaalia perhearkea. Niilo alkaa jo tietää, missä luottamustyössä isä on, ja häntä se jo vähän kiinnostaakin. Kansanedustajilla ovat maanantait vapaita. Ne ovat Mikko Savolalla aika täysiä. Maanantait menevät kuntapolitiikalle ja muille tapaamisille. -Olen edelleen kahdessa kuntayhtymävaltuustossa, sairaanhoitopiirin sekä koulutuskuntayhtymän valtuustoissa ja siellä tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Eläinpuiston hallituksen puheenjohtajuus vie paljon aikaa. Lisäksi maanantaille tulevat aina silloin tällöin Ähtärin kaupunginvaltuuston kokoukset. Puhelimitse otetaan paljon yhteyttä ja sähköpostitse. Niitä tulee 50-100 päivässä, joskin osa niistä on edustajille tulevaa massapostia. Avustajana toimiva, Alavudelta lähtöisin oleva ja Seinäjoella asuva Jukka Saarimäki on apuna sähköpostien käsittelyssä. Messenger on tullut uutena. Varsinkin nuoret tuntevat kynnyksen alemmaksi kertoa asioitaan Facebookin Messengerin kautta.

Mikko Savola laittaa kotiin tullessaan usein tulen takkaan. Se on lapsille merkkinä, että nyt paistetaan makkaraa.

7 Kansainvälisyyttä paljon -Eduskuntatyössä olen kokenut mielekkäänä kansainvälisyyden. Naton parlamentaarisessa yleiskokouksissa puhutaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kokouksissa on noin 300 kansanedustajaa eri maista. Savola on Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsen. Valtuuskunnassa ovat hänen lisäkseen Ilkka Kanerva, Eero Heinäluoma sekä Tom Packalén. Savola on eri puolilla maailmaa kokouksissa kiertäessään huomannut, kuinka pieni tämä maailma lopulta on. Paikallisetkin asiatkin linkittyvät valtakunnallisiin ja vielä isompiin, maailmanlaajuisiin.Kiinaan on saatu yhteistyötä, samoin Japaniin. Ruuan vientiä on saatu edistettyä Aasiaan. Myös läntinen puoli Yhdysvaltoja myöten on ollut tärkeä. Hän oli lähdössä EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiseen kokoukseen nykyiseen puheenjohtajamaahan Romaniaan. Suomi on heinäkuun alusta seuraava puheenjohtajamaa. Kansainväliset tehtävät ovat tuoneet kokemusta, joka on kasvattanut tehtävien hoidossa. Vastuuta on saanut eri tehtäviin.

Lisäksi on muita vierailuja. Ne ovat Savolan mielestä aina kohokohtia, kun omasta maakunnasta saadaan porukkaa vierailuille. Eläkeläisryhmät ovat aktiivisia käymään. Luokkaretkiä on runsaasti keväisin. Juuri oli käynyt Alajärven nuorisovaltuusto. Sidosryhmiä kuten maakuntaliiton edustajia tai vaikkapa MTK:n edustajia tavataan iltaisin. Savola näki, että englannin kielen osaaminen on ehdottoman tärkeää kansanedustajan työssä. Heillä ei ulkomaanmatkoilla ole käytännössä tulkkeja, jos ei oteta huomioon Venäjää ja Kiinaa. Kun perhe on Helsingissä, silloin Mikko Savola koettaa raivata iltamenot pois. - Niilolla on aina haaveena päästä isän kanssa katsomaan Helsinkiin jääkiekkopelejä, sanoi Kaisa Savola. Muutoinkin perhekunta asustaa paljon Ähtärin jäähallilla. Niilo oli käynyt hiihtolomaviikolla viisi kertaa ja vielä kaukalossa lätkimässä päälle.

Kaisa ja Mikko Savola ovat ensi kesänä olleet naimisissa 10 vuotta. Kansanedustaja koettaa omistaa ainakin toisen viikonlopun päivistä perheelle. -Tämä työ on yhteyksien luomista ja oppimista, joka ei lopu koskaan. Savola korosti hyviä verkostojaan ja sitä, miten paljon henkilökohtaisilla suhteilla on kansanedustajatyössä merkitystä. -Itse pitää olla aktiviinen. Ei saa olla rimakauhua ottaa yhteyksiä. Rohkeasti vain keskustelemaan uusien ihmisten kanssa. Hänellä ovat hyvät verkostot muun muassa eri maiden suurlähetystöjen kanssa ja eri yritys- ja etujärjestöjen kanssa Helsingin päässä.

Kolme valiokuntaa Eduskunnassa kansanedustaja Mikko Savola kuuluu kolmeen valiokuntaan: puolustusvaliokuntaan, suureen valiokuntaan sekä ulkoasianvaliokuntaan. Valiokunnat määrittävät pitkälti kunkin edustajapäivän lukujärjestyksen. Aamupäivällä on ensin puolustusvaliokunnan kokous. Keskipäivällä seuraa ulkoasiainvaliokunta. Keskiviikkona ja perjantaina ovat iltapäivisin vielä suuren valiokunnan kokoukset. Täysistunnot ovat joka arki-iltapäivä. Tähän lomaan sovitaan kaikki muut tapaamiset. -Sidosryhmätilaisuuksia on melko paljon. Eduskunnassa käy kuntien delegaatioita ja järjestelen tapaamisia ministeriöihin.

Sidosryhmät ovat valmiina Kun kansanedustaja Mikko Savolalla on takana kaksi kautta, hänellä ovat valmiit sidosryhmät. Niitä ei tarvitse etsiä, kuten ensimmäisen kauden kansanedustajan pitää tehdä. Yksi läheisistä ystävistä on Keskustan Arto Pirttilahti, joka on Mänttä-Vilppulasta. Hän on myös läheinen kollega. Kaisa Savola sanoi, että hänellekin on tullut Mikon työkavereiden myötä hyviä tuttuja ja ystäviä, joita näkee eri tapahtumissa. Kesäisin he ovat vierailleet Savolassa, käyneet kesämökillä ja samalla eläinpuistossa. -Tavallaan lähipiiri tulee kollegoista, jotka ovat samoissa valiokunnissa ja joiden kanssa tehdään samoja asioita, totesi Mikko Savola. Toki kaikki eduskunnassa on tuttuja toisilleen. Kun Savola oli Reserviläisliiton puheenjohtaja, se vei paljon aikaa viikosta. Hän oli puheenjohtajana neljä vuotta, kaksi kautta. Nyt hän on ollut Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja. Tämä on ollut hänen mielestään mielenkiintoinen tehtävä, koska siinä katsotaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen puolta kokonaisuutena. Puolueet ovat nimittäneet neuvottelukuntaan edustajansa.

Maanpuolustusasiat ovat muutoinkin läheisiä. Yksi vuoden kohokohta on itsenäisyyspäivän vastaanotto, joka on Kaisa Savolan mielestä hieno ja juhlava tilaisuus. -Joka kerta se on yhtä sykähdyttävää. Koko päivässä on suuri ajatus pohjalla, Suomen itsenäisyys ja se, ketkä ovat sen meille taistelleet, sanoi Kaisa Savola. Hänelle vastaanotto ei ole päällimmäisenä pukuloistojuhla. Itsenäisyyspäivän kunnioittaminen on Kaisa Savolalle tullut jo kodin perua. He osallistuivat aina itsenäisyyspäivän juhliin, joissa Kaisa oli usein soittamassa. Isovanhemmat ovat heille molemmille kertoneet itsenäisyyden saavuttamisesta. Myös jo edellisilta on juhlava. Sitä kutsutaan ns. äitienpäiväksi, puolisoiden illaksi, joka on eduskuntaryhmien järjestämä.

Väkkärässä soitetaan yhdessä Sekä Kaisa että Mikko Savola soittavat viulua ja laulavat kansanmusiikkiyhtye Väkkärässä, joka on Mikko Savolan isän, Heikki Savolan perustama. Musiikki luonnollisesti yhdistää pariskuntaa. Heidän vanhempansa olivat perhetuttuja, joten Kaisa ja Mikko Savola ovat tunteneet jo lapsesta lähtien. Mikko Savola oli vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa 1998-1999 ja sieltä palattuaan hän alkoi katsoa uusin silmin vaaleaa neitokaista. He olivat yläasteella samalla luokalla, mutta silloin ei vielä ollut mitään vipinää. Avioliittoa tulee kesällä täyteen 10 vuotta. He ovat olleet yhdessä 19 vuotta. Vaikka moni kuvittelee, että kansanedustajilla ovat pitkät kesälomat, niihin kuuluu paljonkin menoja, erilaisia markkinatapahtumia. Edustajia pyydetään moniin eri tilaisuuksiin. Kesällä Savolat ottavat pari viikkoa koko perheen omaa kesälomaa. Silloin matka on usein suuntautunut Ruotsiin. On menty autolla yli ja käyty sukulaisten ja ystävien luona. Viime kesä matkattiin kotimaassa, Pohjois-Suomessa. Kylässä toimii aktiivinen kyläyhdistys, Savolankylän kyläyhdistys, jolla oli juuri talvirieha takana. Kun sukupolvenvaihdosta ryhdyttiin suunnittelemaan 2000-luvun alkupuolella, Mikko Savola ajatteli, että jotain elävää pitää kylälle saada. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2006. Savolankylän kyläyhdistyksellä alkoi tavallaan uusi elämä. On saatu laavu ja joka kevät poltetaan pääsiäiskokko. Yhteiset tapahtumat yhdistävät kylällä. Nyt sinne on tullut paljon lapsiperheitä. Kyläkunnalla on parisenkymmentä kouluikäistä lasta. -Tämä on niin hyvä paikka, ettei täältä lähdetä mistään hinnasta pois. Vie elämä minne tahansa, tämä pysyy. Nyttemmin kunnostettu talo on mummun ja papan rakentama, ja tuvassa ovat ennen Kaisaa ja Mikkoa asuneet Marketta ja Heikki Savola. Mikko Savola on tilan kolmas isäntä.

Kevään peltotöitä odotetaan Savoloiden arkeen yhdistyy luonnollisesti maatalous. Savoloiden tila on viljatila. -Kevättyöt tehdään omin voimin. Isä on aika paljon apuna, ja Kaisakin kyntää ja äestää. Viime keväänä vaihtuivat mummut lasten hoidoissa, kun Kaisa Savola lähti pellolle. Toukokuun viikonloput Mikko Savola omistaa tilan kevättöille. Ruiskutukset hoitaa urakoitsija. Tilalla viljellään ohraa, vehnää ja nurmea. Yhteistyötilana on Iira ja Ville-Veikko Sulkava, joiden tilalle menevät viljat. Vilja myydään pystyyn, joten itse ei tarvitse murehtia puimista. -Niilon tähtihetkiä ovat ne, kun hän pääsee puimurin kyytiin, kertoi hänen äitinsä. Mikko Savolan mielestä rentouttavinta hommaa on se, kun lumet ovat sulaneet ja pääsee pellolle. Hän nauttii kylvämisestä, kyntämisestä ja äestämisestä. Noissa töissä on syntynyt myös kyntölaulu. Perheen arjessa hyörii myös Tahvo. Niilo kävi kertomassa, että Tahvo-koira täytti juuri tuona päivänä viisi vuotta. Tahvo on aina siellä, missä tapahtuu.

Koko nimi: Savola, Mikko Tapio Syntymäaika ja -paikka: 29.11.1981 Ähtäri Kotikunta: Ähtäri Perhe: Luokanopettajavaimo Kaisa sekä 8ja 2- vuotiaat lapset Koulutus: Tradenomi 2005 Työura: Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksessa yritystutkija 2005 Maatalousyrittäjä 2006Kansanedustaja 2011Harrastukset: Kansanmusiikki, reserviläistoiminta, metsästys Eduskunnan ja puolueen toimielinjäsenyydet- ja tehtävät: Puolustusvaliokunnan, Ulkoasiainvaliokunnan ja Suuren valiokunnan jäsen. Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsen. Keskustan maatalouspoliittisen työryhmän sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän jäsen Keskeiset luottamustehtävät: Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja, Patria Oyj neuvottelukunnan jäsen, Ähtärin kaupunginvaltuuston jäsen, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston jäsen, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston jäsen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, Ähtärin eläinpuisto Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Ähtärin keskustan kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen, VT 18 seurantatyöryhmän jäsen sekä Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän jäsen, Savolankylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja. Sotilasarvo: Vääpeli

MAAKUNNAN ÄÄNI

Mikon Vaalilehti

8

Laitilan sisarukset ovat nuorten asialla Heitä ei moni erota toisistaan. Sisaruksia he ovatkin: Hanna ja Susanna Laitila. Heitä luullaan joskus kaksosiksi. Ikäeroa on kuitenkin liki kolme vuotta. Hannalla on silmälasit, Susannalla ei. Hanna Laitila on tällä hetkellä Alavuden nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja. Hän oli vuoden puheenjohtajana. Susanna on hänkin ollut nuorisovaltuustossa, josta hän jäi pois 2017 ja oli loppuajan puheenjohtajana. -Nuorisovaltuustossa saa nuoren äänen kuuluviin. Jos on joitain nuoria askarruttavia asioita, niitä viedään eteenpäin, selvitti Hanna Laitila. Jos on parantamistarpeita, nuorisovaltuusto voi tehdä siitä aloitteen ja näin voi viedä asiaa eteenpäin kaupunginhallitukselle. Nyt on tehty aloite Töysän mopokatoksesta keskustan läheisyyteen. Alavudella tällainen jo on, vanhalla linja-autoasemalla. Susanna Laitilan aikaan nuorisovaltuusto sai aikaan tuon keskustan mopokatoksen sekä skeittiparkin Tuuriin. Nuorisovaltuusto on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Sillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa nuorten asioiden eteenpäinviemiseen. Susanna Laitila opiskelee hallintotieteitä ensimmäistä vuotta Vaasan yliopistossa. Hän pitää alasta, joka tuntuu omalta. -Siinä pääsee katsomaan yhteiskunnallisia asioita vähän erilaisesta näkökulmasta. Hän on mukana Vaasan Keskustaopiskelijoissa ja siellä sihteerinä. Suurin osa keskustaopiskelijoista on tällä hetkellä hallintotieteistä, mutta heitä on myös muilta aloilta. He tuovat esille keskustalaista opiskelijapolitiikkaa.

Suurimpana haaveena Susannalla olisi päästä Euroopan Unioniin töihin tai ylipäätään kansainvälisiin töihin. Julkinen puoli ja asiantuntijatehtävät kiinnostavat. Kiva olisi saada myös politiikkaa mukaan. Vaalikampanjoinnissa Vaasassa toimitaan yhdessä paikallisen kunnallisjärjestön kanssa. Yliopistolla ei saa juuri mainostella ehdokkaita näkyvästi. Katukuvassa toki vaalit näkyvät. Hanna Laitila puolestaan opiskelee Sedussa Ähtärissä toista vuotta lähihoitajaksi. Näin toisena vuotena heillä on paljon harjoittelua. -Jo pienenä ajattelin, että haluan ammatin, jossa voin auttaa ihmisiä. Lähihoitajan tutkinnon jälkeen pääsee kouluttautumaan vaikkapa sairaanhoitajaksi ja mahdollisuudet ovat siitäkin vielä moneksi. Opiskelijafoorumissa Hanna Laitila on puheenjohtajana. Tämäkin on poliittisesti sitoutumaton. Foorumin tarkoituksena on tuoda koululla esille lähinnä opiskelijahyvinvointia opiskelijoiden näkökulmasta. Vaalipaneelia järjestämässä olivat yhdessä Alavuden ja Ähtärin nuorisovaltuustot.

Ilmastonmuutos puhuttaa Sisarusten mielestä nykyisin nuoria puhuttaa ilmastonmuutos. -Itselle tosi tärkeä asia on myös suomalainen ruoka. Siitä myös muutkin nuoret keskustelevat, sanoi Susanna Laitila. Hanna Laitilan mukaan yksi tärkeä asia on myös työllisyys. Valmistumisen jälkeen olisi töitä. Koulutus sekä julkinen liikenne ovat tärkeitä. Sisarukset ovat Alavuden Seinäjärveltä. Hanna Laitila kulkee Ähtärissä koulussa bussilla. Susanna Laitila liikkuu yleensä Vaasaan junalla. Hietalahdesta hän pyöräilee, ja paikallisbussit-

Päiväkotien lapset tiesivät eduskunnasta Eduskuntatalo on Kansallismuseon vieressä. Sen tiesi yksi Ollinkulman lapsista, kun hän selvitti Helsingin vierailuaan kansanedustaja Mikko Savolalle. Viime syksynä vietettiin Kansanedustajat päiväkodeissa-teemaviikkoa. Savola kävi juttelelemassa ja leikkimässä lasten kanssa sekä Ähtärin Ollinkulman että Vilikkilän päiväkodeissa. -Eduskuntatalo on iso kivinen rakennus, joka näkyy Helsinkiin tullessa. Siellä tehdään töitä ja päätetään Suomen asioista, selvitti Savola. Samalla tavalla Ähtärin kaupungintalolla päätetään oman paikkakunnan asioista. Eduskunnassa puhutaan myös ilmastoasioista, ettei maapallo saastuisi, ja ihmiset osaisivat laittaa roskat roskikseen sekä kierrättää. Näin meillä kaikilla olisi puhdas luonto. Lapset kertoivat kansanedustajalle, kuinka he olivat metsäretkellä tehneet majan, ja toiset väittivät, että heidänpä majansa oli vielä parempi. Sekin selvisi, että Mikko Savolan kengännumero on 47. Hän laittoi jalkansa pienen pojan jalkoja vasten. Ero oli iso.

Joku tiesi kertoa, että edustajia on eduskunnassa 200. Joku veikkasi tuhattakin! Savola ei ole itse ollut lapsena päiväkodissa, koska hänen vanhemmillaan oli karjatila, ja

Susanna ja Hanna Laitila ovat molemmat kiinnostuneita politiikasta. He äänestävät eduskuntavaaleissa nyt ensimmäistä kertaa.

kin kulkevat melko hyvin. - Opiskelijan näkökulmasta on todella hyvä, että junat liikkuvat Haapamäen radalla. Tätä on kansanedustaja Mikko Savola vienyt eteenpäin, ja tällaiset asiat ovat jatkossakin tärkeitä. Kansanedustaja on kuunnellut nuoria ja on ollut helposti lähestyttävä. Hän on tullut puhumaan yläastelaisille omasta työstään ja häneltä on saanut kysellä ja jutella eri asioista. Lisäksi ysiluokalla on päästy tutustumaan eduskuntaan. Näin siellä on nähnyt, mitä siellä tehdään. Nuorten sana kuuluu, kun nuoret äänestävät. Laitilat toivovat, että nuoret menisivät äänestämään. Nämä eduskuntavaalit ovat ensimmäiset, joissa he pääsevät äänestämään. Susanna Laitila täyttää kesällä 21 vuotta ja Hanna puolestaan on 18-vuotias. Muutoin he ovat käyneet jo äänestämässä, viimeksi seurakunta-

vaaleissa. Nuorisovaltuuston yhtenä periaatteena Hanna Laitilan mukaan on saada nuoria äänestämään ja kiinnostumaan äänestämisestä ja muutenkin vaikuttamisesta. Minkä opiskeluilta ehtivät, he seuraaavat molemmat valtakunnan politiikkaa, jossa onkin ollut viime aikoina mielenkiintoisia kuvioita. Keskustanuorilla on oma WhatsApp-ryhmänsä. Myös siellä keskustellaan vilkkaasti ajankohtaisista asioista. Alavus ja yleensä tämä seutukunta voi olla heillä tulevaisuudessakin opiskelujen jälkeen kotipaikkana.

hän oli kotona. Hänen nyt 8-vuotias poikansa Niilo on ollut sekä perhepäivähoidossa että toisessa tutustumiskohteessa Vilikkilässä. Kansanedustajat päiväkodeissa-teemaviikkoja oli järjestämässä Kuntaliitto ja Lastentarhanopettajaliitto. Yhtenä tarkoituksena oli tutustuttaa kansanedustajia päiväkotien arkeen ja mahdollisuuksiin uudistaa ja parantaa lasten kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää varhaiskasvatusta. Koko maan kattava tapahtuma oli nyt järjestyksessään toinen. Jatkossa samanmoinen päivä on tulossa joka toinen vuosi.

Jussi Suni liikkuu soppatykin kanssa Silkka harrastus tämä on, mutta harrastusta on riittänyt jo parisenkymmentä vuotta. Tuonakin aamuna tuurilainen Jussi Suni oli noussut jo puoli viideltä keittämään hernekeittoa, jota tarjoiltiin kansanedustaja Mikko Savolan vaalistartissa. Hän muistutti, että tämä on täysin vapaaehtoistyötä, mutta mukavaa sellaista. Kumpi on vaikeampaa lihasopan tai hernekeiton keittäminen? -Molemmat ovat yhtä helppoja. Keitän tämän itse, vaimo saa jäädä nukkumaan, sanoi Suni. Kun hän on parisenkymmentä vuotta liikkunut soppatykin kanssa, hän hallitsee hernesopan reseptin. Sunin soppatykkiä osataan jo odottaa! Mikko Savola pääsi lattiatasolle, kun hän leikki Ollinkulmassa yhdessä päiväkodin lasten kanssa.

Tuo asuntosi meille myyntiin

olen uusi myyntineuvottelija Suomenselän OP-Kiinteistökeskuksesta

Hyvölän Talo | Kaijantie 133 | 63700 ÄHTÄRI | puh. 040 5330115 | hyvolantalo@hyvolantalo.com

Petra Kurhela puh. 0504 139 789

petra.kurhela@op.fi

Maanrakennus V. Lahti OY

9

Dahlbontie 256 61170 Sääskiniemi puh. 0400 264 964

turvetuotantoa ja maanrakennus

Sukututkimusta ja sukukirjoja myynnissä Jorma Lamminmäki 63300 Alavus Lamminmäki jorma@gmail.com puh. 0400 410 513

KAISLAN KYMPPI-TURVE

turve hoitola Korvakynttilähoitot hoitoturpeen valmistus ja myynti

Autopurkaamo

puh (06) 5127414 0405 285 948

harri 0440 666 545

Pakkalan liikenne

HARRI SALO

Mika 0500 666 545

Alavus www.pakkalanliikenne.com

HAKE VAINIONPÄÄ Haketus ja hakkeen myyjä

RAKENNUS PETSKU NOUSULAHDENTIE 722 MYLLYMÄKI

040 5072 575

www.haketus.fi 0405 685 043

Korpelan Lomamökit Soinin Kukonkylässä Tapani 0400571165 Raija 0405174627

S L Lääkintäpalvelu OY yleis.erikoislääkäri Seppo Luoma vastaanotto maanantaista torstaihin (06)2256170 tai 040 5248 300

Mummulassa riittää aikaa lastenlapsille Kun Viitalan pihapiiriin kääntyy tie, ulkorakennuksen nurkalla lukee Mummola. Oikea nimitys olisi Mummula, mutta sellaista kylttiä lapset eivät löytäneet. Paikka on nimensä veroinen. Alavutelaisten Jaana ja Markku Viitalan isossa tuvassa leikkivät usein lastenlapset, joita on yhteensä kuusi. Heistä on neljä tyttöä ja kaksi pientä poikaa. Jaana Viitala on lupautunut kaikkien lastenlasten epäviralliseksi hoitotädiksi. Kun vanhimmatkin lastenlapsista sairastavat, he saapuvat mieluusti mummun ja papan hoitoon. -Toistaiseksi kaikki lastenlapset ovat tulleet tänne innolla, ei ole tarvinnut pakottaa. Matkakaan ei ole Alavuden keskustasta pitkä, pohti Jaana Viitala. Tällä kertaa vierailulle oli saapunut toinen tytär perheineen, hänen lapsensa Lilia ja Iiris sekä Romeo, joka leikki tyttöjen kanssa ja mummun kanssa leluilla keskellä tuvan lattiaa. Kolmas tämän perheen tytöistä Emma ei tällä kertaa päässyt mukaan. -Minä juoksen näiden kanssa niin kauan, kun rupeaa hengästyttämään, sanoi Markku Viitala, jota haettiin silloin tällöin kädestä leikkimään. Hän tykkää lastenlasten seurasta. Korttia on tyttöjen kanssa pelattu jo pitkän aikaa. Pelinä on kasino.

Papalta makkararahaa Kun lastenlapset ovat paikalla, ei ole aivan hiljaista. Viitaloiden mielestä näin on parempi kuin se, että on aivan äänetöntä. Silloin ollaan ehkä luvattomilla jäljillä. Lastenlasten varalta ei ole ennakolta

suunnitelmia. Se mietitään, mihin aikaan syödään. Romeo tietää, missä ovat lelulaatikot. Niiden sisältöä vaihdellaan. Näin lelut pysyvät ikään kuin tuoreina. Pappaa haettiin kädestä pitäen hakemaan leluja. Lastenlasten kanssa ollaan paljon ulkona, milloin missäkin ja riippuen kelistä. Tänä talvena piha on ollut usein jäässä. Kahvipöydässä on monenlaista herkkua. Jaana Viitala on kova leipomaan. Usein leivotaan yhdessä silloin, kun lastenlapset ovat paikalla. Markku Viitala vitsaili, ettei sinä aikana saa kahvia, mutta toki leipomusten jälkeen lämpimäisiä. Iiris leipoi erityisesti joulun aikaan kakkuja. Hän tuumii yksiselitteisesti, että mummulassa on kivaa. Samaa mieltä olivat toisetkin. -Kun olemme jossain pesispeleissä, lastenlapset haluavat makkaraa, sanoi rahastajana toimiva pappa. Kaksi tytöistä, Emma ja Iiris pelaavat pesäpalloa, joten pesäpallokatsomoissa kuluu isovanhemmillakin aikaa. Lilia on innokas ratsastaja. Viitaloilla oli yhdeksisen vuotta sitten hoidossa pari ponia, joita lastenlapset saivat hoitaa. Luonnollisesti heidän toiveena olisi, että mummu ja pappa ottaisivat tyhjään navettaan hevosen. Näin ei kuitenkaan taida tapahtua. Lilia on myös kova tanssimaan, kuten kaikki kolme tämän perheen tyttöä. Hän haki pappaa tanssimaan. Pappa taitaa muutenkin tanssia näiden tyttöjen tahtiin. Usein tytöillä on tullessaan joku projekti. Joskus tehdään vaikkapa videota tai laaditaan omaa kirjaa. Pappa joutuu välillä hakemaan mustetta kopiokoneeseen. Mummu puolestaan tietää hyvin tyttöjen lempimusiikista ja yhtyeestä.

Iiris ja Lilia mummunsa Jaana Viitalan kanssa pitävät seuraa lattialla leikkivän Romeon kanssa.

Kalenteri antaa osviittaa Viitaloiden tuvan työpöydällä on kalenteri. Siihen toinen tyttäristä laittaa merkintää, milloin he aikovat vaikkapa ulkomaanmatkalle. Silloin taas tarvitaan energisiä isovanhempia hoitotyöhön. Joskus mummulta ja papalta tulee kyselyjä,

eikö lapsenlapsia jo tulisi, voisimme ottaa heitä jo hoitoon. -Heihin kun on tottunut, ja kuluu pitkä aika, niin heitä alkaa jo kaivata, sanoo Jaana Viitala. Nyt jo vanhimmilla lastenlapsilla on niin paljon harrastuksia ja omia kavereita, etteivät he aina ehdi mummulaan. Papan kanssa lastenlapsilla pakkaa olla joskus kähinää, ei kuitenkaan mitään riitaa. Hyväntahtoista sanailua saattaa tulla vaikka istumapaikasta.

Mikon Vaalilehti

10

Alavuden kylmäpuristettu rypsiöljy käy vaaliöljyksikin Läheltä tulevat kansanedustaja Mikko Savolan vaaliöljyt, Alavuden Öljynpuristamolta.

tuotantomäärät ovat lisääntyneet. Öljyt käyvät sekä kylmään että kuumaan ruuanvalmistukseen. Kaikissa tuotteissa on Joutsenlippu kertomassa kotimaisuudesta.

Hänen omat suosikkinsa ovat chili ja basilika. Repertuaareja on kylmäpuristetusta rypsiöljystä muitakin: chilin ja basilikan lisäksi makuvaihtoehtoina ovat valkosipuli sekä sitruuna. Luonnollisesti puristamo puristaa normaalia kylmäpuristettua rypsiöljyä sekä sitä myös luomuna. Yhtiön toimitusjohtaja Hanna Yli-Kuha käyttää itse tuotantolaitoksen tuotteita monipuolisesti. Hän lorauttaa öljyjä saalatin kastikkeiksi. Yli-Kuha ei juuri osta valmiiksi marinoituja lihoja, vaan marinoi ne puristamon öljyissä. -Laitan perunamuusista lähtien öljyä vähän joka paikkaan. Lapset joskus moittivat, että onpa nyt vähän sitruunanmakuista muusia. Öljyjä käytetään myös paistorasvana ja joskus voinkin rinnalla. Lettutakinaan laitan rypsiöljyä. -Kasviksia maustan ja itse tykkään valosipulis-

Rypsiä 100 kilometrin säteeltä Traktori kurvasi öljynpuristamon pihaan. Tämä lasti tuli Virroilta. Ylipäätään rypsiä toimitetaan pääasiassa noin 100 kilometrin säteeltä niin Etelä-Pohjanmaalta kuin lähimaakuntienkin alueilta. -Ostamme rypsiä läpi vuoden, joten syksyllä ei vielä koskaan tiedä, miten keväällä on rypsiä saatavissa. Viime syksynä saimme hyvin rypsiä. Yli-Kuhan mukaan myntihalukkuuteen vaikuttavat monet tekijät, mutta ennen kaikkea hinta, jota viljelijät seuraavat ja arvioivat, koska haluavat myydä satonsa. Sinänsä viime kesän kuumuus verotti rypsin hehtaarisatoja sekä öljypitoisuutta. Rypsi käy läpi tarkat analyysit, ennen kuin siitä valmistettavat öljyt päätyvät kauppojen

Alavuden Öljynpuristamo Oy:n toimitusjohtaja Hanna Yli-Kuha uskoo, että rypsiä saadaan ensi syksynäkin hyvin. ta. Öljyjä on tarjolla ruokapöydässä, jolloin voi maustaa oman maun mukaan. Joskus teen levitteitä. Eräs asiakas oli juuri kertonut levittävänsä pöydälle sitruunaöljyä, kun alkaa leipoa pullataikinaa. Näin takinaan tulee hyvä maku, ja taikina irtoaa lisäksi hyvin pöydästä. Pitsataikinan pohjassa Yli-Kuha käyttää aina basilikaöljyä. Monet eri reseptit kuten pitsataikinan pohjakin on luettavissa öljynpuristamon omalta kotisivulta. Tuoteperheeseen lukeutuu myös punajuuripesto. Uuttakin kehitellään koko ajan. Tavoitteena on, että Alavuden Öljynpuristamo Oy:n öljyt olisivat joku päivä jokaisessa suomalaisessa taloudessa käytössä. Yhtiössä uskotaan vankasti rypsin kasvavaan kysyntään. Joka vuosi kylmäpuristetun rypsiöljyn

Puristettaessa saadaan karjalle valkuaisrehua, jonka valkuaispitoisuus on 37 prosenttia.

hyllyille, suurkeittiöille tai teollisuudelle. Rypsin viljelyssä noudatetaan viljelykiertoa, joka vähentää kasvitauteja ja varmistaa myös ympäristön monimuotoisuuden säilymistä. Rypsinviljely mureuttaa maaperää. Oliiviöljyyn verrattuna rypsin viljelyssä vesijalanjälki on pieni. Taivaalta sataa puhdasta vettä. Tämän päivän kuluttajalle on tärkeää rypsin alkuperä. Kylmäpuristettu alavutelainen rypsiöljy on jäljitettävissä aina viljelijän pellolle saakka. Ruokatrendeissä nousevat vahvasti esille paikallisuus, aitous sekä ympäristönäkökulma. Luonnollisesti laatu on tärkeää, samoin myös maku. Kylmäpuristetusta rypsistä ei jää jätettä; kaikki käytetään hyödyksi. Erittäin proteenipitoinen rypsipuriste menee valkuaisrehuksi karjalle. Siemenen lajittelussa syntyvä jäte palaa lämpöenergiana. Alavudella valmistetulla kylmäpuristetulla rypsiöljyllä alkaa olla jo perinteitä. Entisellä osuusmeijerin kiinteistöllä rypsiä on puristettu yli 20 vuotta. Perustajina olivat viljelijät, jotka ovat myös yhtiön omistajina. Rypsiä tulee noin sadalta viljelijältä. Sitä puristetaan vuosittain 600 000-700 000 litraa. Työntekijöitä on viisi. Tällä hetkellä viljelijät tekevät tulevaa kesää varten viljelysuunnitelmia. -Raaka-aineen saannin turvaamiseksi toivomme, että myös omalla alueellamme

Tradenomiopiskelijat kävivät tutustumassa Alavuden Öljynpuristamoon ja maistoivat itse eri öljyjä. Etummaisena maistamassa oli Sofia Ketko Seinäjoelta. rypsiä viljeltäisiin viime vuosia enemmän. Yli-Kuha toivotti kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi vilelyiltaan, joka pidetään 4. huhtikuuta Alavuden Fasadissa. -Teemme töitä, että saamme kylmäpuristetun rypsiöljyn arvoa nostettua ja voimme vahvistaa rypsin kilpailukykyä viljelykasvina. Öljyjä maistatellaan Alavuden Öljynpuristamosta käydään esittelemässä ja maistattamassa öljyjä eri messuilla. Pytinki-messujen yhteydessä Seinäjoella oli maaliskuussa Maistuva-messut, joissa Alavuden Öljynpuristamo oli mukana. Yhtiö osallistui Ruokaprovinssi kaupoissa-kampanjaan, joka on SeAMK:n järjestämä. Kumppanina on Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa. Ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoita esitteli, maistatti ja myi kampanjassa mukana olevien yritysten tuotteita asiakkaille. Yhtenä mukana on Alavuden Öljynpuristamo, jossa yhdeksän opiskelijaa kävi tutustumassa niin valmistusprosessiin tuotantolaitoksella että itse öljyihin.

Yli-Kuha selvitti tradenomiopikselijoille kylmäpuristetun rypsin hyviä puolia, joita ovat luonnollisuus ja se, että rypsissä on hyviä rasvahappoja. Tärkeintä on se, että rypsiöljy on hyvänmakuinen. Restonomiopiskelijat puolestaan kehittävät kampanjatuotteista ravintolakäyttöön sopivia annoksia, joita maistetettiin tietyissä marketeissa. Parhaat annokset tulevat ravintoloiden käyttöön. Yksi yhtiön sloganeista on, että parempaa pisara kerrallaan!

Samassa kiinteistössä toimii Vietävän hyvää-liike ja myymälä. Siellä myydään muun muassa rypsiöljyjä.

Mikon makkarakastike 8 reilun kokoista perunaa 1 punasipuli 1 desilitra vehnäjauhoja 2-3 ruokalusikallista Valio Oivariinia 2 ruokalusikallista Alavuden öljynpuristamon basilikaöljyä 1 litra vettä 1 kpl naudanlihafondia 400 g Atria Wilhelm perinteistä grillimakkaraa 1 ruokalusikallinen soijakastiketta 1 teelusikallinen chilimaustetta

Laitetaan perunat kiehumaan. Kun perunat alkavat kiehua, aloitetaan kastikkeen teko. Pilkotaan punasipuli ja ruskistetaan sipuli pannulla. Otetaan ruskistettu sipuli sivuun. Laitetaan pannulle reilu nokare Oivariinia. Ruskistetaan vehnäjauhot sulassa rasvassa. Kun vehnäauhot alkavat ruskistua, lisätään joukkoon loraus Alavuden Öljynpuristamon basilikaöljyä. Listään kullanruskeiksi paistuneiden venhäjauhojen sekaan vesi samalla kastiketta sekoittaen. Lisätään kastikkeeseen naudanlihafondi. Pilkotaan Atria Wilhelmin grillimakkarat noin parin sentin siivuiksi ja heitetään kastikkeen sekaan. Lisätään pieni louraus soijakastiketta. Annetaan porista pienellä lämmöllä. Lisätään vettä tarvittaessa. Viimeistellään chilimausteella. Kun perunat ovat kypsiä, kastike on valmis. Kannetaan pöytään ja syödään halulla hartaalla Valion maidon kanssa. Tuunausvinkki: Siivuta juustohöylällä lämpimän kastikkeen päälle Valion Oltermanni-juustoa. Anna sulaa kastikkeen ja perunoiden päälle. Nam!

11 Tällä hetkellä haketta tai turvetta menee muun muassa Kaustiselle ja Lempäälään. Hankkija hoidetaan Seinäjoella ja Peräseinäjoelle viedään polttoainetta. Lisäksi yhtiö toimittaa haketta Koskenkorvalle Altialle. Siellä pääpolttoaine on kaurakuorijauho, joka tulee tehtaalta. Turvekattila käy enää pienellä teholla. Uudelle kattialle varapolttoaineena on hake. Yhtiö toimittaa lämpöä jo kahdestatoista lämpölaitoksesta. Ensimmäinen lämpölaitos Alavudella on yhä käytössä.

800 rekkaa vuodessa

Alavudelta lähtee paljon haketta ympäri maakuntaa Piipusta nousee savu Pohjanmaan Biolämpö Oy:n omasta 4,8 megawatin lämpölaitoksesta Alavuden Rantatyöysässä. Isolla tontilla on varastoituina puuta. Paikalla tehdään kuituhaketta. Hakkuutähteet ja kokopuut haketetaan maastoissa. Tämäkin hake kuljetetaan Rantatöysään. Autosta nousi toimitusjohtaja Marko Vainionpää, joka on kiireinen mies, jota kutsuvat niin omat työt että lukaisat eri luottamustoimet. Kotimainen enrgia on

kuitenkin hänelle sydämen asia. Pohjanmaan Biolämpö Oy on perustettu vuonna 1995. Päätuote on lämmöntuotanto omista ja asiakkaiden laitoksista. Osa liikevaihdosta tulee Närpiön alueen puutarhoilta, jotka ovat laajentamassa toimintaansa. Närpiössä jo seitsemän miljoonaa litraa öljyä korvataan vuosittain kotimaisella biolämmöllä. - Muutaman vuoden päästä he lisäävät sinne lämpölaitoksia. Tämä tietää sitä, että Pohjanmaan Biolämpö Oy:n tuotantokin kasvaa, selvitti Vainionpää.

Alavuden terminaaleista lähtee vuodessa noin 800 rekkaa eri puolille. Kaikki kaukokuljetukset hoitaa Veljekset Mäki-Tuuri. Esimerkiksi Närpiöön ajetaan jo kuudetta vuotta. - Meillä on tahtotila, että paikallisia toimijoita käytetään niin paljon kuin vain pystytään, totesi Vainionpää. Pohjanmaan Biolämpö Oy:llä on näin talvisin kolme työntekijää. Kesäisin luku nousee suurin piirtein seitsemään. Lisäksi on alihankintatyöpaikkoja niin polttoaineissa, kuljetuksissa, haketuksissa kuin päivystyksessä noin 30. Yhtiö on viljellyt verkostoajettelua jo pitkälle toistakymmentä vuotta. Kaikkea ei tarvitse osata itse, eikä kaikkeen ehdikään. - Kerätään samanhenkistä porukkaa yhteen ja yhdistetään voimavarat. Näin pystytään vastaamaan vähän isompiin haasteisiin. Marko Vainionpää on Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja ja liitossa energiavaliokunnan puheenjohtaja. Hän oli maaliskuun alkupuolella avaamassa Koneyrittäjien Energiapäivää. Vainionpää on myös Suomen Yrittäjien ympäristö- ja energiavaliokunnassa varapuheenjohtajana. Turvepuoli näyttää haastavalta. Jotkut tahot haluavat lopettaa turvetuotantoa, mutta Vainionpää on vankasti sitä mieltä, että turvetuotantoa tarvitaan. - Pitää muistaa, että turvetta nostetaan 60 000 hehtaarilta, ja meillä on suota 10 miljoonaa hehtaaria. Mikä on tase, sitotuvatko turpeen päästöt tähän määrään? Hän arveli, että näin

käy kymmenkertaisesti. Tutkimustietoa toki tarvitaan. - Kaukolämpöteollisuus on kymmenessä vuodessa puolittanut omat päästönsä, vaikka kukaan ei ole edes pyytänyt. Tekniikka kehittyy. Oli kyse sitten autoista tai kaukolämmöstä, kaiken aikaa tulee entistä tehokkaampia ja puhtaammin toimivia laitoksia. Vainionpää näki, että kiellot ovat turhia. Satsataan mieluummin tuotekehitykseen, lämpölaitoksiin ja tehdään niistä puhtaita. - Ryhdytään suunnittelemaan hiilidioksidin talteenottoa tai jotain muuta. Näin voidaan polttaa edelleen turvetta tai puuta sekä molempia. Kauhuskenario on se, että jotain lopetetaan, jossa omaisuutta on paljon kiinni. Kotimaista energiaa pysytään käyttämään hyväksi kestävällä tavalla.

Puuta Kuusiokunnista Pääosin puu tulee Kuusiokuntien alueelta ja jonkin verran Virroilta ja Peräseinäjoelta. Kierrätyspuuta tulee kaukaa, Kuopiosta ja Iisalmelta alihankkijoilta. Turvetta saadaan pääsääntöisesti Alavudelta. Pohjanmaan Biolämpö Oy:n lämpölaitoksella pidettiin kansanedustajatapaaminen, jossa oli kansanedustaja Mikko Savolakin mukana. Siitä pitäen he ovat pitäneet yhteyttä ja hyvää vuoropuhelua sekä kotimaisen enrgian puolia. Savola on lähtenyt viemään asioita eteenpäin. Koneyrittäjät ovat järjestäneet energiailtoja kansanedustajille. Savola on ollut jokaisessa tilaisuudessa paikalla. Kotimainen energia kiinnostaa. Se on tärkeä koko Suomelle, eikä sille ole hyviä vaihtoehtoja. Vainionpää näki tärkeänä, että Kuusiokunnista on oma kansanedustaja, joka hoitaa seutukunnan asioita ja jolla ovat verkostot valmiina. Rantatöysän vuonna 2014 käyttöönotettu lämpölaitos lämmittää tätä nykyä teollisuusalueen sekä lähistön rivitalot sekä välillä olevat omakotitalot. Puuseppäkylällä menee hyvin niin Matti-Ovella kuin Alavus Ikkunoillakin. Työpaikkoja on tullut lisää.

Ensimmäinen puukerrostalo Kirkkonummelle Keväällä saadaan Alavuden Tilaelementit Oy:n tehtaassa valmiiksi nelikerroksinen puukerrostalo Kirkkonummelle. Sen jälkeen käynnistyy puolet isompi, kahdeksan kerroksen rakennuksen valmistaminen Uuteenkaupunkiin. Puukerrostalot syntyvät CLT:stä, joka on riistiinliimattua massiivipuulevyä, joka tulee nyt Alajärven Hoiskosta ja ylipäätään jatkossakin Etelä-Pohjanmaalta. Ristiinlimattu kuusilevy soveltuu hyvin yhteen muiden rakennusmateriaalien kanssa ja on ympäristöystävällistä rakentamista. Esimerkiksi muovittomuus ja pieni hiilijalanjälki ovat massiivipuulevyn ekologisia puolia. Viime vuosi meni tilojen kunnostuksessa. Muun muassa lattiat tehtiin uusiksi, maalattiin ja laitettiin nosturit. Rakennus on toiminut joskus Alavuden Puunjalostustehtaan sahana. Läpi on mennyt jo kaksi työllisyyskoulutusta. Mukana yhtiössä on tällä hetkellä kaksitoista yrittäjää. Parhaillaan kerätään rahoitusta yrityksen laajentamiseen.

Tällä pyritään myös siihen, että väkimäärä muuttuisi plusmerkkiseksi. Ihmisen perusedellytys on vakituinen työ. Nyt tämä yritys, lyhennettynä ATE työllistää kolmisenkymmentä työntekijää. Jos laajennus tulee, silloin pystytään palkkaamaan seitsemisenkymmentä työntekijää lisää. Muutama osakas on ostanut Kirkkonummen kohteesta asuntoja, muun muassa Vainionpää kolme kappaletta. Alavudelta hän ei toki aio

muuttaa mihinkään, vaan asunnot tulevat vuokralle. Ensimmäinen puukerrostalo on myyntikohde, jossa näytetään osaamisen laatu. Tämä on näyttö tulevia rakentamiskohteita varten. Yhtiölle on sadellut paljon eri tarjouksia, joilla pystyttäisiin jo työllistämään seuraavat kaksikymmentä vuotta. Laajennus olisi siten hyvinkin tarpeen.

Marko Vainionpää näytti Asunto Oy Konsulintornin kuvaa. Kirkkonummelle valmistuu nelikerroksinen puukerrostalo, johon tulee parisenkymmentä asuntoa. Tavoitteena on laajentaa tilat kolminkertaisiksi. Nyt on vain yksi linja, jolla tehdään Kirkkonummen kerrostaloa, yhtä taloa kerrallaan. Jatkossa, kun olisi useampi lin, voitaisiin rakentaa usempaa kohdetta samaan aikaan, eikä tulisi katkoa tuotantoon. Nyt tilaa on 2 400 neliötä. - Jos kaikki sujuu hyvin, voitaisiin uusia tiloja ja rakentamaan jo ensi kesänä, arvioi Alavuden Tilaelementit Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marko Vainionpää.

Ikkunat ja ovet läheltä

Alavuden Tilaelementit Oy on entisessä, kunnostetussa sahan kiinteistössä.

Ikkunat ja ovet tulevat kerrostaloon Alavus Ikkunat Oy:ltä, väliovet ostetaan Matti-Ovilta, ja Konsepalta tulee listoja. - Kaikilla toimilla koetetaan Vainionpään mukaan jättää Alavudelle rahaa. Olemme tässäkin kotiinpäin vetäjiä. Se sopiikin miehelle, joka on Alavuden Yrittäjien puheenjohtaja.

Marko Vainionpään mukaan nyt tehtaalla on yksi linja, mutta laajennus toisi niitä lisää ja näin pystyttäisiin rakentamaan samaan aikaan useaa kohdetta, isompaa ja pienempää. Asunnot ovat kylpyhuoneita ja keittiöitä myöten valmiina, kun asunnot lähtevät Alavudelta.

12

Työntekijä on palkattu lähinnä konemieheksi. -Ajatuksena on, että olen yksin navetalla, ja miehet hoitavat kone- ja peltohommat. Emme ole halunneet ulkoistaa niitä, sanoi Ähtäristä syntyisin oleva Saara Virtala. Rehunteossa on muutakin porukkaa. Sitä ei tarvitse tehdä yksin. Lannanlevityksen hoitaa urakoitsija. -Siihen asti tehdään, kun kellossa piisaavat tunnit, laski Anssi Virtala. Pääosin maito menee Seinäjoelle Maito-Suomelle ja tarpeen mukaan Tampereelle. Maidon hinnassa voi näkyä vähän valoa tunnelin päässä. Aavistus on siihen suuntaan, että jossain vaiheessa tuottajahinta olisi nousussa. Nyt hinta on keskimäärin noin 35 senttiä litralta. Kyse on Virtaloilla ollut isoista investoinneista. Kokonaisinvestointi on ollut noin 1,6 miljoonaa euroa. Siihen kuuluvat rehusiilot, Vasikoille koetetaan antaa nimiä, jotka jotenkin viittaavat niiden emään. Uuden pihattonavetan yläkerrassa ovat isot tilat keittiöineen ja televisioineen. Siellä lapset viihtyvät, kun vanhemmat ovat navetta-askareilla, joskin lapsilla on arkiaamuin ja -illoin hoitaja. Myös sosiaaliset tilat ovat ajanmukaiset. Alakerrassa ovat suihkut ja vessat. Jousmäentien varressa ei ole enää kuin muutama maitotila. Tilojen luku on vähentynyt. -Täällä on hyvä asua, kunhan tiet vain olisivat hyvässä kunnossa. Jousperäntietä on kunnostettu, mutta muutoin tiet ovat huonossa kunnossa erityisesti kelirikkoaikaan, miettivät Virtalat. Teillä pitää kuitenkin isot maitoautot päästä liikkumaan. Pihapiirissä on hevonen ja kaksi ponia. Ratsastusharrastuksen lisäksi tilan emäntä koettaa ehtiä käymään jumpassa ja kuntosalilla. Lomiakin yritetään pitää mahdollisuuksien mukaan.

Saara ja Anssi Virtala uskovat maidontuotantoon Soinilaiset Saara ja Anssi Virtala uskovat maidontuotantoon Vahva usko maidontuotantoon on Soinin Kukonkylässä paikkakunnan tähän asti isoimman navetan rakentaneilla Saara ja Anssi Virtalalla. Tarkemmin sanottuna Jousperällä sijaitseva navetta on ollut nyt käytössä marraskuusta lähtien. Anssi Virtala on jo pikkupojasta lähtien tykännyt pelata koneiden kanssa. Kahta isoveljeä ei maatilan jatkaminen kiinnostanut. Pariskunta rakensi ensimmäisen navetan vuonna 2007, kun Virtalat laajensivat edellisen isännän Sauli Virtalan vuonna 1990 rakentamaa navettaa. Uudella isäntäparilla oli laajennetussa navetassa 44 lehmää. Aluksi heillä oli tarkoituksena rakentaa navetta asemalypsyllä vanhan navetan yhteyteen. Tämä olisi tullut kalliiksi, eikä olisi ollut toimiva ratkaisu. He alkoivat miettiä uutta paikkaa, ja kiinnostus alkoi kasvaa robottinavettaan, koska koko ajan koneet kehittyvät. Nyt asemalypsy tuntuu typerältä ratkaisulta, jos siihen olisi päädytty. Se ei olisi muuttanut heidän työtään mitenkään. Virtaloiden navetassa on kaksi DeLavalin uutuuslypsyrobottia sekä karjanhallintaohjelmisto, josta Saara Virtala seurasi, kuinka lehmät ovat käyneet robotilla. Keltainen väri kertoi, että nämä lehmät robotti hylkää asemalta, koska edellisestä lypsystä on liian vähän aikaa. Lisäksi uudessa pihattonavetassa on höyryhuuhtelu sekä 15 000 litran siilosäiliö alijäähdytyksellä. Kun lehmä on lypsetty, kone huuhtelee vedinkupit höyryllä. Höyry tappaa mahdollisen utaretulehdusriskin. Vielä on tulossa Herd Navigator, joka liittyy eläinten terveyden seurantaan. Sekään ei ole mikään halpa investointi, noin 50 000 euroa. Ruokintapöydät ovat sisällä, ja luonnollinen ilmanvaihto toimii painovoimalla. Kaikki on automatisoitu mahdollisimman pitkälle. -Meillä on kaikki apuvälineet käytössä, mitä vain saa, totesi Saara Virtala. Uusi navetta on helpottanut paljon töitä. Navettaan on joka aamu mukava mennä. Vanha navetta oli lopuksi aivan täynnä eläimiä. Joka päivä rakennusvaiheessa Virtalat ajattelivat, milloin pääsevät uuteen. -Uudessa navetassa työt ovat keventyneet. Enää ei ole niin paljon nostelua ja kantelua. Työ on paljolti muuttunut Anssi Virtalan mukaan seurannaksi. Vanhassa navetassa ei tietokonetta tarvittu ollenkaan.

Pihattonavetta iso investointi Uutta pihattonavettaa ryhdyttiin rakentamaan 16. maaliskuuta 2018. Lehmät tulivat sisälle 13. marraskuuta viime vuonna. Navetassa pidettiin avoimien ovien päivät lokakuussa kuukausi ennen käyttöönottoa. Moderni robottinavetta kiinnosti, sillä paikalla kävi noin 700 henkeä. -Kun uusi navetta saatiin otettua käyttöön, käytiin vanhan navetan kimppuun. Se remontoitiin hiehoille ja pikkuvasikoile. Kaikkiaan päitä on nyt 165, joista lypsylehmiä on noin 70. -Vuoden sisään pitää saada vielä lisää lehmiä, joiden luvuksi tulee 120, joten 50 lehmää pitää

Kesällä navetan sivuseinät saadaan auki. Lypsypuolella on 120 paikkaa, ja ns. takakierrossa on lisäksi 45 paikkaa. Navetassa on eri jaottelutiloja. Virtaloilla on yksi kokopäiväinen työntekijä, joten he tekevät kolmistaan päivittäiset työt. Apuna käy aina joskus vanha isäntäpari, Salme ja Sauli Virtala, jotka asuvat nyt Soinin keskustassa. Uuteen navettaan he eivät ole enää tulleet töihin. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiiin vuonna 2005.

TSV metal OY

Uudessa navetassa on kaksi lypsyrobottia, ja muutoinkin navetta on täysin koneellistettu. Anssi Virtala pystyy seuraamaan päätteeltä lypsymääriä. Tällaiset uudet robotit olivat viidensiä koko Suomessa. saada vielä lisää. Lehmät joutuvat robottinavetassa paljon kävelemään, kun lehmät pystyvät liikkumaan vapaasti. Uusi navetta rakennettiin eläinten ehdolla ja niiden hyvinvointia ajatellen. Lehmien hyvinvointi on kasvanut melkoisesti. -Ne käyvät juomassa altaissa ja käyvät lypsyllä. Nämä ovat yksiä hyvinvointitekijöitä. Etuhuoneen tietokoneelta Saara Virtala pystyy seuraamaan, miten lehmät ovat käyneet robotilla, mihin ne ovat oppineet hyvin. Päätteeltä pystyy seuraamaan muun muassa lypsykäyntejä.

Peltotöitä paljon

puh. (06)513790

Omaa peltoa Saara ja Anssi Virtalalla on noin 40 hehtaaria ja vuokrapeltoja 50 hehtaaria. Lisäksi on sopimusalaa, josta ei tule tukia, 40-50 hehtaaria. Yhteensä hehtaarimäärä kipuaa noin 150:een. -Joka on tälle alalle lähtenyt, työtöntä päivää ei ole, sanoi Anssi Virtala. Kun on oman itsensä herra, jotain työtä voi siirtää. Navetassa on kuitenkin käytävä aamuin, illoin. Kun hiehot ja vasikat ovat vielä eri paikassa, se lisää jonkin verran työtä.

63300 Alavus

VANNE- JA RENGASPÄIVÄ

H innat

Hullut

RJANTAINA 7.9.

RSTAINA 6.9. JA PE

VOIMASSA VAIN TO

Nordexx

Vanteet ja renkaat

pakettihin taan KAIKKI RENGASTYÖT KAMPANJA VARASTOSSA OLEVAT

0€

195/65-15 595,- 225/45-17 895,-

Tee ostoksesi RengasCenter-tilillä 1.3.–15.5.2016 – maksa vasta heinäkuussa 2016!

KESÄ- JA TALVIRENKAAT SEKÄ VANTEET

205/55-16 695,- 225/40-18 1095,-

Vanteissa kolme värivaihtoehtoa

Kysy lisää RengasCenter-tilistä ja kampanjasta henkilökunnaltamme!

Graphite

Silver Renkaat

NOKIAN GREEN NOKIAN HAKKA GREEN 22

Kevyttä rullausta ja kestävää turvallisuutta keväästä syksyyn.

Hakka Green 2 renkaista EXTRA-ALENNUS!

HAKKA GREEN -renkaita Erikois nettohinnoin Kysy tarjous!

LINTA EDULLINEN VA ILLE HJOISILLE TE

Aseta yrityksen nimi

KAUSISÄILYTYS - www.yritys.fi - sähköposti@yritys.fi

rengascenter.fi | rengasliikkeesi.fi

Merkkikohtaiset PREMIUM VANTEET 16” alk.

E! 235/35-19 KAUPOILL RENGAS225/40-18 alk.1058,-

Nordexx PAKETTIAUTOON

Osoite, Postinumero KAUPUNKI | Puhelin: xx xx xx xx www.yritys.fi | sähköposti@yritys.fi

DEZENT TH vanne

+ NORDEXX rengas 215/65-16C

205/55-16

225/45-17 SILLE EDULalk.LI752,-

www.alcar. fi

Pakettiauton vanne- / rengaspaketti

195/65-15 alk. 532,-

636,T A NY AJalk.

PO

89,-/srj.

VOK ÄHTÄRIN VARAOSA Oy Koko Virtalan perhe asettui uuden pihattonavetan seinustalle. Saara ja Anssi Virtalan perheeseen kuuluu neljä lasta: Eetu, Elina sekä kaksoset Anni ja Oona.

Perjantaina erä vanneja rengaspaketteja NETTOHINNOIN

Black

-40%-50%795,- 0 € Kevyttä rullausta ja kestävää turvallisuutta keväästä syksyyn.

STO P

Hinnat alle asennettuna / 4 rengasta. Sis alv 24% sekä rengaskierrätysmaksun.

Alcar Dezent TD Muista varmistaa autokohtainen sopivuus.

rengascenter.fi | rengasliikkeesi.fi

TYYTYVÄISYYSTYYTYVÄISYYSTAKUULLA. TAKUULLA.

248 € 289 € 298 € 316 € 348 € 359 €

Vanteet

Yokohama Blue Earth AE50

Aseta yrityksen nimi Osoite, Postinumero PLACE - Puhelin: xx xx xx xx

Nokian tehtaan edustaja myy rajoitetun erän

175/65-14 195/65-15 205/55-16 205/60-16 225/45-17 225/40-18

Oikotie 3, 63700 Ähtäri • puh. 010 666 8000 Ismo 040 520 6288 • Jari 050 415 1790

alk. 856,-

MAKSA VASTA 376,-HE /srj. LMIKUUSSA 2019 418,-/srj. T

195/70-15C 215/65-16C

KORKO JA KULU

235/65-16C

437,-/srj.

0€

(vaatii ) luottopäätöksen

-

13

Mistä apua ilmastolle? Suomen osuus EU:n päästöistä oli noin 1,2 prosenttia ja koko maailman päästöistä noin 0,17 prosenttia. Vuosina 2014-16 koko maailman kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttikilotonneina olivat keskimäärin 32,1 tuhatta miljoonaa tonnia eli 32 100 000 000 tonnia. Euroopan Unionin päästöt vuonna 2015 olivat yhteensä 4 451 813 000 tonnia ja Suomen päästöt 55 507 000 tonnia. Toisin sanoen EU:n osuus koko maailman päästöistä oli noin 13,9 prosenttia. Vastaavasti Suomen osuus EU:n päästöistä oli noin 1,2 prosenttia ja koko maailman päästöistä noin 0,17 prosenttia. Suomessa liikenteen osuus päästöistä on noin 19 prosenttia. Henkilöautoliikenteen osuus siitä on noin puolet. Niillä lukemilla Suomen henkilöautoliikenteen osuus koko EU:n päästöistä on noin kaksitoista kymmenestuhannesosaa (0,12 %) ja koko maailman päästöistä kuusitoista sadastuhannesosaa (0,016 %). Liikenteen verotuksen uudistuskaavailujen

yhteydessä on varottu huolellisesti muistuttamasta, että liikenteestä kannetaan jo nyt kolminkertainen määrä veroja siihen nähden, paljonko verovaroja liikenteeseen käytetään. Ei voi olla niin, että yhden liikenteestä kannettavan veron keventäminen tarkoittaisi automaattisesti sitä, että vastaava verokertymä on etsittävä muualta liikenteestä. Jos ajatellaan esimerkiksi ympäristöä ja kansanterveyttä, niin paljon tarkoituksenmukaisempia veronkorotuskohteita olisivat vaikkapa muovipussien ja -pakkausten haittavero tai runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden valmistevero. Suurelle osalle kokoomuksen ja demarien kannattajista sopisi hyvin väestön pakkaaminen muutamaan suurimpaan kasvukeskukseen – vihreistä puhumattakaan. Sellainen ajattelu esitetään usein järkipolitiikkana, jonka mukaan julkisia voimavaroja ei kannattaisi käyttää muihin kun kymmeneen tai harvempaan kasvavaan keskukseen. Ja nyt on avuksi haettu ilmastosyitäkin. Ajatusmalli on kuitenkin älyllisesti epärehellinen eikä vastaa todellisuutta. Viime hallituskauden merkittävimpiä teollisia investointeja on tehty Uudenkaupungin, Äänekosken ja Kemijärven kaltaisille paikkakunnille. Mainittujen kolmen paikkakunnan väkiluku vaihtelee 7700 ja 18900 välillä, eikä yksikään ole talousalueensa ”vetovoimainen” keskuskaupunki. Suomen viennin arvo tehdään maakunnissa, ja tämä tiedostetaan myös elinkeinoelämän puolella. Maaseudun Tulevaisuudelle 19.12.2016 antamassaan haastattelussa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja

Jorma Turunen painotti maakuntien merkitystä Suomen vientiteollisuudelle, kun totesi, että teknologiateollisuuden liikevaihdosta ja työpaikoista yli kaksi kolmasosaa sijaitsee maakunnissa Uudenmaan ulkopuolella. Samalla hän tähdensi, jotta olennaisinta on, että liikenneinfra toimii. On selvää, että ilmastonmuutosta ei voida hillitä pienentämällä entisestään Suomen 0,17 prosentin osuutta maailman kasvihuonekaasupäästöistä, saatikka sitten Suomen henkilöautoliikenteen 0,016 prosentin osuutta supistamalla. Aivan samoin, kun aikoinaan happamien sateiden ehkäisyssä ja parhaillaan Itämeren rehevöitymisen pysäyttämisessä, löytyy ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemisessäkin tekniikan kehittämisestä. Esimerkiksi konepajateollisuuden, tieto- ja viestintäteknologian, älykkäiden ja energiatehokkaiden järjestelmien sekä vihreän talouden toimialoilla suomalainen teollisuus on kansainvälisesti kilpailukykyistä ja vientiorientoitunutta. Viennin avulla uusia ilmastoystävällisiä innovaatioita voidaan levittää maailmalle ja saada samalla vientituloja Suomeen. Vaasan vaalipiiristä löytyy hyvin edustavia esimerkkejä, kuten maa- ja metsätalousosaaminen, elintarviketeollisuus, konepajateollisuus, rakennusalan osaaminen sekä Vaasan seudun energia- ja tehoelektroniikkateollisuus. Atrian yhteyteen valmistui vastikään Suomen suurin aurinkosähköpuisto, ja tulevan vaalikauden aikana täällä tapahtuu toivottavasti lisää myös biopolttoaineiden ja akkujen tuotantoon liittyen. Suomi voi painavimmin hillitä ilmastonmuu-

tosta satsaamalla kotimaisen teollisuuden ilmastoystävällisen tekniikan tuotekehitykseen ja viennin edistämiseen sekä niitä tukevaan tutkimukseen ja koulutukseen. Kokonaisuuden toimivuus edellyttää myös kunnollista infrastruktuuria ja siedettävän hintaista liikkumista. Samalla voidaan saavuttaa sellaista kasvua ja hyvinvointia, joka näkyy koko maassa, eikä vain muutamassa suurimmassa keskuksessa. Sitä pitää olla keskustan realistisen vihreyden, ja sellaista edistämään tarvitaan maakunnan ääneksi Mikko Savola myös tulevalla vaalikaudella.

Reino Virrankoski Seinäjoki

(Kirjoittaja työskentelee tutkijana Aalto-yliopistossa ja viljelee sivutoimisesti maata Kauhavalla)

Kuvia matkan varrelta