Vahva Vihreä - Krista Mikkosen vaalilehti

Vahva Vihreä

s.4

HIILTÄ SITOVAN VILJELYN SUOSIO KASVAA

MILLAINEN KRISTA ON TYÖKAVERINA? s.2

s.5 SAARA KANKAANRINTA:

”NYT JOS KOSKAAN TARVITAAN KYKYÄ

NÄHDÄ LÄHELLE

JA KAUAS”

KANSANEDUSTAJA FM (BIOLOGIA)

krista.mikkonen@eduskunta.fi

Krista Mikkonen

@mikkonenkrista mikkonenkrista

www.kristamikkonen.fi

Tule mukaan, ota yhteys kampanjapäälikköön sari.koskinen@vihreat.fi

HALUAN JATKAA TYÖTÄNI

PÄÄTTYVÄLLÄ VAALIKAUDELLA on ollut normaaliaikaa vain lyhyt hetki vuoden 2020 alussa. Sitten tuli korona, joka vaati meiltä päättäjiltä paljon. Sitä ennen meitä työllisti EU:n puheenjohtajuus.

YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOMINISTERINÄ huomasin, että elinkeinoelämä on ilmastotyön vahvin kirittäjä. Yrityksissä tiedetään, että edelläkävijät myyvät ratkaisunsa muille. Ilmastokriisin seuraukset näkyvät jo arjessamme. Hidasteluun ei ole varaa.

Työtä luontokadon pysäyttämiseksi on jatkettava. Nykyhallitus on panostanut historiallisen paljon luonnonsuojeluun.

Savo-Karjalassa metsät ovat tärkeä hyvinvoinnin lähde. Jalostamalla pienemmästä hakkuumäärästä arvokkaampaa ja pitkäikäisempää, voimme yhdistää luonto-, ilmasto- ja taloushyödyt. Metsänomistajalle pitää luoda uusia ansaintamahdollisuuksia metsästä.

PIAN SISÄMINISTERIKSI SIIRRYTTYÄNI Venäjän hyökkäys Ukrainaan mullisti turvallisuusympäristömme. Rajaturvallisuuden vahvistaminen, sisäinen turvallisuus, väestönsuojelu ja varautuminen, tiedustelu, Ukrainan sotapakolaiset ja siviilimateriaaliapu olivat kaikki samanaikaisesti työpöydälläni.

Apua Ukrainaan tulee jatkaa. Ukrainalaiset taistelevat meidänkin puolestamme.

Savo-Karjalaan on saapunut paljon ukrainalaisia, joista osa jäänee tänne rakentamaan tulevaisuuttaan. Autetaan ja tuetaan heitä pääsemään osaksi yhteisöämme.

KRISTA TYÖKAVERINA

Vaikka Krista on valinnut avustajansa asiantuntijuus edellä, niin useimmilla Kristan avustajana toimineilla on ollut side Savo-Karjalaan. Tämä on edistänyt merkittävästi ItäSuomen asiaa. Jukalla on juuret Joensuussa, Riikalla Iisalmessa ja Merjalla Tuusniemellä.

Krista on reilu pomo, intohimoinen luonnon puolustaja ja sitkeä neuvottelija. Kristan kanssa on ollut ilo ja kunnia tehdä töitä tiukoissakin tilanteissa. Niitä on tällä kaudella riittänyt niin turvallisuuspolitiikan parissa kuin koronatoimia ja soteuudistusta neuvotellessa.

JUKKA VORNANEN KRISTAN ERITYISAVUSTAJA SISÄMINISTERIÖSSÄ 2021–2023

FOSSIILITALOUDESTA luopuminen on välttämätöntä paitsi ilmastokriisistä selvitäksemme myös omavaraisuutemme ja turvallisuutemme takia.

ITÄ-SUOMEN ELINVOIMA kumpuaa osaamisesta. Koulutuspolun kaikista tasoista, jatkuvasta oppimisesta, tutkimuksesta sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta on huolehdittava.

Opettajalla on oltava aikaa oppilaalle, tukea on tarjottava tukea tarvitseville. Koulutuksesta ei voi leikata.

KORONAN MYÖTÄ pahentuneet hoitojonot vaativat lisäresursseja hyvinvointialueille. Myös kasvavat mielenterveysongelmat vaativat erityistä huomiota. Painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäisyyn sekä varhaiseen apuun ja hoitoon. Se on ainoa kestävä tapa saada hillittyä kustannuksia.

ILMASTOKRIISIN ja luontokadon torjunta vaatii määrätietoista työtä, jotta voimme turvata hyvän tulevaisuuden jälkipolvillemme.

OSAAMISESTA kiinnipitäminen on elinvoiman ja sen mahdollistaman hyvinvoinnin edellytys. Talouden tasapainottaminen on tehtävä kestävästi ja heikoimmista huolehtien.

Muuttunut ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä.

HAASTEET eivät lopu tulevallakaan vaalikaudella. Uskon, että tietoon perustavalla, ihmisiä kuuntelevalla ja luontoa kunnioittavalla linjalla saa parhaiten asioita edistettyä. Siksi olen ehdolla.

Krista tekee töitä luonnon ja ilmaston eteen suurella sydämellä ja vahvalla taidolla. Pää pysyy kylmänä kovissakin paikoissa ja hermo ei petä tiukassakaan neuvottelussa. Pomona Krista kannustaa, luottaa ja on vielä kaiken päälle hauskaa seuraa!

RIIKKA YLILUOMA KRISTAN ERITYISAVUSTAJA YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ 2019–2021

Viihdyin Kristan avustajana todella hyvin. Tehtävässä oli mahdollisuus tehdä monenlaista, ja samalla sai ideoida ja kehittää myös itsenäisesti. Krista on todella mukava pomo. Hän on joka tilanteessa ystävällinen ja tukee avustajiaan silloinkin, kun sattuu virhe.”

MERJA KÄHKÖNEN KRISTAN EDUSKUNTA-AVUSTAJA 2015–2019

Pääkirjoitus ta ja kykyä viedä tärkeinä pitämiään asioita rakentavasti ja päättäväisesti eteenpäin.

MITÄ, TAASKO JOKU VAALILEHTI?

Onneksi takasivulla kerrotaan, miten sen voi hyödyntää.

SUOMESSA ylintä lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta ja vaaleissa

2.4. sinne valitaan kaksisataa kansanedustajaa. He säätävät lakeja ja päättävät, mihin valtio käyttää rahaa.

Olemukseltaan politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Politiikassa olennaista on kyky toimia ja tehdä päätöksiä yhdessä toisten kanssa.

Tässä vaalilehdessä esitellään Vihreiden sisäministeri Krista Mikkoselle tärkeitä vaaliteemoja.

En kuulu Vihreisiin, mutta lähdin tekemään lehteä, koska Krista täyttää hyvän poliitikon kriteerini. Hänellä on terveet arvot, asiaosaamis-

Krista, Vihreät tai muutkaan poliitikot eivät voi ratkaista kaikkia maailman ongelmia. Mutta kestäviin arvoihin nojaavalla politiikalla maailmasta voidaan saada vähän parempi paikka.

Pidän Kristaa asiapoliitikkona. Asiapoliitiikalle on tärkeämpää se, että tehdään oikeita asioita, kuin se, kuka niitä tekee. Vastaavasti identiteettipolitiikassa pidetään asiaa tärkeämpänä sitä, kuka sen sanoo. Käytä äänioikeuttasi. Anna äänesi asiapolitiikalle.

KOHTAAMISIA

Kristan ministerivuosiin on mahtunut paljon kohtaamisia

– tässä muutama poiminta vuosien varrelta

Tässä tutustun Saramojoella sähkökalastukseen, jolla seurataan miten voimalan purkaminen on parantanut vaelluskalojen elinoloja. Hallituksen Nousu-hankkeen avulla vastaavia töitä on toteutettu ympäri maata.

Kansalaisten ilmastoaktivismi on kirittänyt EU:n ilmastotyötä. Greta Thunberg vieraili ympäristöneuvoston kokouksessa puhumassa eurooppalaisille ympäristö- ja ilmastoministereille.

KATSEET KÄÄNTYVÄT ITÄ-SUOMEEN

SUOMALAISET ovat turvallisuushakuista kansaa. Kun maailmalta kuuluu uutisia kriiseistä ja sodista, on ensimmäinen ajatuksemme: mitä jos tämä tapahtuisi meillä? Miten toimisimme, mikä olisi valmiutemme reagoida? Seuraava kysymyksemme on, miten autamme pulaan joutuneita kriisien ja sotien uhreja.

Venäjän hyökkäyssodan käynnistyttyä vuosi sitten kansan karttuisa käsi on auttanut Ukrainaa historiallisen paljon. Valtiovalta on tukenut Ukrainaa lähes miljardilla – suuri osa tästä on ollut sotilasmateriaalia Ukrainan puolustustaistelun tueksi.

EU on tehnyt päätökset kymmenestä Venäjään kohdistuvasta sanktiopaketista. Suomeen on vastaanotettu lähes 50 000 pakolaista Ukrainasta. On kunnia-asia, että voimme tarjota näille pakolaisille turvallisen oleskelun Suomessa.

Joensuuhun avattiin biokaasun tankkausasema monivuotisen ja -vaiheisen työn tuloksena. Nyt saan biokaasua omaankin tankkiin.

Ympäristöministerinä sain olla perustamassa 41. kansallispuistoa Sallaan, jonka avajaisia vietettiin aurinkoisissa tunnelmissa.

Nurmeksen uuden paloaseman vihkiäisissä lyötiin perinteiseen tapaan paloletku poikki palokirveellä.

Ilmastopolitiikassa on kyse yhteisen maapallon huolehtimisesta. Tässä kannattelen palloa Glasgow'n ilmastokokouksessa.

EU-politiikka ja siihen liittyvät kokoukset ovat tärkeä osa ministereiden työtä.

Kutsuin EU:n raja-asioista vastaavan komissaarin Ylva Johanssonin tutustumaan Rajavartiolaitoksen toimintaan Suomen itärajalle.

Luonnonsuojelu edistyi ison harppauksen tällä hallituskaudella. Syytäkin on, sillä yhä useampi laji ja elinympäristö on uhanalainen. Tässä tutustun läheisesti suojellun jalopuumetsän ikilehmukseen.

Sisäministeriö koordinoi Ukrainan siviilimateriaaliapua. Tässä luovutan Kiovassa ukrainalaiselle kollegalleni Suomen lahjoittamia sirpalesuojattuja, liikuteltavia majoituskontteja, joita pelastajat käyttävät työskennellessään etulinjassa.

ITÄ-SUOMEN talouteen Venäjän hyökkäyssota jättää loven. Vuosi 2021 oli palautumisen ja kasvun aikaa koronakriisistä. Kehitysnäkymät olivat valoisat, kunnes sota Ukrainassa muutti tilanteen.

Sodan vaikutukset elinkeinoelämälle näkyvät esimerkiksi vaikeutuneena raaka-aineiden ja komponenttien saatavuutena sekä materiaalien ja energian hintojen nousuna. Myös pula osaavasta työvoimasta vaikuttaa alueen talouskehitykseen.

Itä-Suomessa yhteydet Venäjälle ovat olleet merkittävä osa aluetaloutta. Se on näkynyt niin yritysten viennissä, rajaliikenteessä ja turismissa kuin metsäteollisuuden raaka-aineen tuonnissa Venäjältä.

Energiapuolella merkittävä osa voimalaitoksissa poltettavasta hakkeesta on tuotu Venäjältä. Myös liikenne Saimaan kanavalla on nyt tyrehtynyt, ja kaasun kulku Suomen ja Venäjän välisessä maakaasuputkessa pysähtynyt.

NÄIHIN dramaattisiin muutoksiin nähden Suomi ja Suomen talous on pärjännyt hyvin. On kuitenkin tärkeää, että pitkäaikaiset aluetaloudelliset vaikutukset otetaan huomioon, ja maakuntien elinvoimaisuudesta huolehditaan.

Tässä katseet kääntyvät Itä-Suomeen.

Tärkeintä suomalaisille on, että pitkä itärajamme säilyy rauhallisena ja turvallisena, ja että olemme varautuneet erilaisiin turvallisuuspoikkeamiin. Tästä puolustusvoimamme, rajavartijamme, väestönsuojelumme ja monenlaisiin uhkiin varautuneet siviiliviranomaisemme kantavat vastuun.

Perinteisten sotilaallisten uhkien ohella joudumme vastaamaan monenlaisiin kyber- ja hybridiuhkiin. Vanhat uhat eivät ole väistyneet, vaan niiden päälle on tullut uudenlaisten uhkien kerroksia.

SUOMALAISET ovat turvallisuushakuista kansaa. Siihen on historiamme meidät opettanut. On tärkeää, että pidämme huolen tasapainoisesta aluekehityksestä myös omaa turvallisuuttamme ajatellen.

HIILTÄ SITOVAN VILJELYN SUOSIO KASVAA

Kuopiolaisen Kiekkalan

tilan isäntä Simo Räty, 37, kasvattaa emolehmiä ja tuottaa naudanlihaa. Vaikka naudanlihan hiilijalanjälki on suuri, lihaakin voidaan tuottaa ympäristöarvot huomioon ottaen.

SIMO RÄDYLLE on tärkeää hyödyntää perhetilallaan hiiliviljelyn menetelmiä. Hiiliviljely tarkoittaa viljelystoimenpiteitä, jotka vähentävät maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäävät hiilen varastoitumista maaperään.

Räty kertoo esimerkiksi sadon leikkuutekniikasta, joka parantaa uuden nurmen kasvuun lähtöä korjuun jälkeen ja siten tehostaa nurmen hiilensidontaa. Myös nurmien pidempi kiertoaika voi vaikuttaa positiivisesti hiilensidontaan tilatasolla. Peltoalaa voidaan täydennyskylvää, ja jälleen se tuottaa hyvän sadon.

”Olin keskustapuolueessa vuosia, mutta huomasin, ettei siellä maatalousajattelu ollut kovinkaan eteenpäin katsovaa. Kävin vihreiden kanssa hyvää keskustelua ja löysin paljon samoja arvoja kuin mitä itselläni on. Vihreissä katsotaan tulevaisuuteen”, Savo-Karjalan vihreiden piirihallitukseen päätynyt Räty kiittää.

Hän sanoo löytäneensä oman poliittisen kotinsa.

Räty näkee vihreissä olevan hyvää asiantuntemusta energia-, metsä- ja aluepolitiikassa. Maataloussektorilla visiointi vaatii edelleen rohkeutta.

”Opiskelin Savonia-ammattikor-

KAIVOKSET, KOLIKON TOINEN PUOLI

VUOSIEN VITKASTELUN jälkeen vihreä siirtymä on saatu vihdoin käyntiin. Fossiilisista energiamuodoista luopuminen on hyvä uutinen. Harva haluaa kuitenkaan puhua kolikon toisesta puolesta, kaivoksista.

Sähköauton valmistamiseen tarvitaan kuusinkertainen määrä kaivannaisia polttomoottoriautoon verrattuna, sanoo IEA. Merellä sijaitsevassa tuulimyllypuistossa tuotettu kWh

sähköä vaatii 15-kertaisen määrän kaivannaisia maakaasulla tuotettuun kWh:in nähden.

Vihreään siirtymään käytettävien kaivannaisten kysynnän arvioidaan 14-kertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. EU pyrkii akkumateriaalien omavaraisuuteen, jolloin paineet kohdistuvat etenkin Suomeen, ainoaan jäsenmaahan, jonka kallioperästä löytyy kaikkia tärkeimpiä akkumineraaleja.

keakoulussa Iisalmessa ja sain sieltä perustan kestävän kehityksen ajatteluun. Tuntuisi hullulta olla hyödyntämättä niitä oppeja käytännössä.”

”Vihreille, kuten minullekin, kestävä kulutus ja omavaraisuus ovat tärkeitä arvoja. Monien viljelijöiden kanssa olen samaa mieltä siitä, että maatalouden tukiriippuvuutta pitää vähentää ja pyrkiä siihen, että tulot saataisiin markkinoilta.”

Simo Räty kuvaa itseään markkinaliberaaliksi ja näkee, etteivät monet muutkaan maatalousyrittäjät halua olla ”hallituksen almujen varassa”.

“Mutta kaivostoimintahan on Suomessa vastuullista”

Kaivostoiminnan vaikutukset ympäristössä ja etenkin vesistöissä ovat laajoja ja pysyviä. Jos kaivosteollisuus olisi Suomessa kestävää, seuraaviin kysymyksiin olisi kirjaukset kaivoslaissa:

Miksi ei vaadita suljettua kiertoa kaivosten prosessivesille? Miksi kaivokset saavat päästää osan jätevesistään vesistöihin? Miksi jätealueiden rakenteille ei ole asetettu tiukkoja kriteereitä samalla tavoin kuin kaatopaikoille?

Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan maamme kaikki kaivosjätealueet vuotavat ennemmin tai myöhemmin. Raskasmetallit painuvat järvien ja meren sedimentteihin eivätkä ne poistu sieltä ikinä.

Uudet kaivokset ovat sata tai tuhat kertaa vanhoja kaivoksia suurempia – myös riskeiltään. Terrafame tuottaa vuodessa 50 miljoonaa tonnia rikastusjätettä. Tämä tarkoittaa yhteensä yli miljardia tonnia jätettä kol-

Hän arvostaa sitä, että vihreissä sallitaan keskustelu ja lähestytään kysymyksiä tieteellisten tutkimustulosten pohjalta.

Vihreänä lihakarjan tuottajana hän ymmärtää niitäkin, jotka esittävät kotieläintuotannon lopettamista.

”Uhriutumismentaliteetista pitäisi viljelijöidenkin päästä eroon ja tunnustaa tosiasiat. Itse esimerkiksi näen, ettei varakkaille päätyvien turkisten tuotanto ole kestävällä pohjalla ja siitä voitaisiin luopua. Lihan tuotannon ongelmat on ymmärrettävä ja ilmaston lämpenemistä estettävä esimerkiksi lihan kulutuksen hillitse-

menkymmenen vuoden toiminnan aikana.

“Jostainhan meidän pitää saada vihreän siirtymän metallit”

Suomen malmiesiintymät ovat pitoisuuksiltaan köyhiä. Olisi järkevämpää kaivaa malmit siellä, missä pitoisuudet ovat korkeita. Mitä alhaisemmat pitoisuudet, sitä suuremmat avolouhokset, ja sitä enemmän myrkkyjä rikastusprosessissa tarvitaan.

Entä Kongon lapset? Kongo tuottaa 70 % koko maailman koboltista. Vaikka tekisimme Suomesta yhden suuren avolouhoksen, se ei Kongon lapsia pelasta. Jos välitämme heistä, voisimme puuttua materiaalivirtoihin. Kokkolassa sijaitseva, maailman suurin koboltin jalostamo Freeport Cobalt käsittelee melkein pelkästään Kongosta tuotavaa kobolttia.

Mikä ratkaisuksi?

Luonnon monimuotoisuuden katoaminen ja vesistöjen pilaantuminen

Simo Räty pitää vihreiden tulevaisuuteen katsovasta maatalousajattelusta.

misellä ja lihan tuotantomenetelmiä kehittämällä.”

”Minulle liha on pyhä eväs, jota ei suinkaan pidä syödä joka päivä, Räty sanoo.”

Omassa tulevaisuudessaan hän ei pidä mahdottomana siirtyä luomutilallaan viljan viljelyyn tai etsiä tilalle tulomahdollisuuksia erikoiskasveista tai marjanviljelystä.

Lihakarjan kasvattaminen ei sulje pois ympäristöajattelua: liha voi hyvin jäädä juhlaruuaksi, kun kasvispainotteinen ruokavalio yleistyy.

RUOKAA TULEVAISUUDESSA

RUOANTUOTANNON TURVAAMINEN on ykköshuoli juuri nyt, kun isoa osaa maailmasta uhkaa nälkäkriisi. Suomi on valumassa lamaan ja epävarmuus lisääntyy. Viljelijän tuontipanosten hinnat ovat kohta jalometallien kilohinnoissa.

Hyvä, että huoli ruoasta ja sen tekijöistä on mielen päällä. Silti pää räjähtää epätoivosta, kun kuuntelen poliitikkojen tai etujärjestöjen vaativan, että mikään ei muutu, eikä ilmastokriisillä tarvitse maataloutta rasittaa.

Tekoja ei voi mikään maa eikä ala lykätä. Nyt ei puhuta edes tulevista sukupolvista, vaan lähivuosien muutoksista. Ilmastonmuutos näkyy jo nyt, joka vuosi, Suomessakin. Aina on äärisää, kuivaa, märkää tai kuumaa.

Niihin sopeutuminen on samalla ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Jos viljelijä haluaa saada jatkossakin satoja, on pistettävä katse maaperään ja sen hiilipitoisuuteen. Hiili ja vesi kulkevat käsi kädessä, ja vesi on tärkein satoja rajoittava tekijä.

Jotta saamme satoja, tarvitaan myös ravinteita. Kasvit kaipaavat typpeä ja fosforia. Venäjä on maailman suurimpia keinolannoitteiden valmistajia, ja viimeistään nyt on selvää että ruoantuotannon riippuvuudesta pitää päästä irti.

Mutta onneksi keinolannoitus ei ole ainoa tapa saada peltoon näitä tärkeitä alkuaineita. Luonnonmukaisen viljelyn keskeinen ”lannoitevalmistaja” on apila tai muu typpeä ilmasta ilmaiseksi sitova kasvi.

Onneksi myöskään kaikkia siemeniä ei ole geenieditoitu ja patentoitu, eivätkä ne ole (vielä) suuryritysten hallussa. Omistushan voisi päätyä minne tahansa.

HIILIVILJELYN MENETELMÄT

– pellon hiilivaraston kokoon voi vaikuttaa

• kevennetty muokkaus ja suorakylvö

• monipuolinen viljelykierto

• yhteyttämisen lisääminen

• alus- ja kerääjäkasvien käyttö

• eloperäiset maanparannusaineet.

asettavat reunaehdot uusiutuvan energian tuotannolle ja liikenteen sähköistämiselle. Meidän pitää satsata sähköistämisen lisäksi kiertotalouteen ja harkita mikä energiankulutus on välttämätöntä. Talouden rakenteet eivät voi perustua energiasyöppöihin toimialoihin.

Seuraavan hallituksen täytyy suojella luontomme parhaat palat. Kaivostoiminta on kiellettävä kokonaan tärkeimpien vesistöjen äärellä ja kai-

killa luonnonsuojelualueilla. Tavoitteena on, että 30 % Suomen maa- ja vesialueista jätetään kokonaan kaivostoiminnan ulkopuolelle YK:n luontokatosopimuksen mukaisesti. Vihreät ovat kirjanneet suojelutavoitteet hallitusohjelmaan.

Tuulipuistot ja liikenteen sähköistäminen eivät yksin ratkaise ilmastokriisiä. Meidän on saatava kuntoon myös kolikon toinen puoli ja pidettävä huoli luonnosta.

Krista tekee faktoihin perustuvaa, maltillista politiikkaa tehokkaasti, turhia metelöimättä. Jos arvostat luontoa, sivistystä ja inhimillisyyttä, anna äänesi Kristalle.

JARI KORKALAINEN Nurmes

Aina on äärisää, kuivaa, märkää tai kuumaa.

SURKEINTA MAATALOUSKESKUSTELUSSA on, että viljelijää käsitellään kuin litran mittaa. Kohteena, ei tekijänä.

Tarjolla olisi kyllä toinenkin rooli ja kykyjä siihen. Luonnosta elävillä ammattilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa luonnonkriiseihin suoraan eikä vain välillisesti. Kannattavuus kohenee samoin keinoin, joilla lisätään riippumattomuutta Venäjästä ja satovarmuutta äärisäiden parissa. Samalla torjutaan ilmastokriisiä, Itämeren rehevöitymistä ja luontokatoa.

Ravinteet kiertoon, hiiltä maahan, maan rakenne kuntoon. Helppoa? Ei. Väistämätöntä? Kyllä. Soisin mieluusti taloudellisen, ammatillisen ja henkisen tuen kaikille tähän suuntaan.

Maaperän hyvä kunto on entistä strategisempi asia. Kylläisyyden salaisuus on multava, hyvärakenteinen maa.

Toivoa on. Esimerkiksi Carbon Action -verkostossamme kehitämme uudistavaa ruoantuotantoa.

Viljelijät osoittavat, miten ongelma käännetään ratkaisuksi osaamisella. Yhteinen katseemme on suunnattu tulevaan, ei peruutuspeiliin.

Yhdessä tekeminen tuo arvostusta myös toisen ammattitaidolle. Tuottajilla, kuluttajilla, Itämeren, ilmaston ja elonkirjon tutkijoilla ja pelastajilla on sama tavoite. Konkreettinen tekeminen käy lääkkeeksi moneen. Vierekkäin emme ole vastakkain.

POLITIIKASSA TULEE kerralla kohtuuttoman paljon akuutteja asioita. Syvenevät luonnonkriisit vyöryvät päälle.

Nyt jos koskaan tarvitaan kykyä nähdä lähelle ja kauas. Ja miksi? Koska ainoa määräävä järjestelmä on ekosysteemi. Loppu on päätöksiä ja viisasta politiikkaa.

Saara Kankaanrinta

ELINVOIMAA EI SYNNY ILMAN OSAAJIA

Arbonautissa iloitaan itäsuomalaisesta fotoniikkaosaamisesta

TYÖVOIMAPULA korkeasti koulutetuista työntekijöistä on Suomessa OECD-maiden suurin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan monet ammatit edellyttävät korkeakoulututkintoa. Myös teknologiateollisuudessa valtaosa alalle syntyvistä työpaikoista vaatii tutkintoa.

Suomessa nuorten koulutustaso on päässyt laskemaan alle kehittyneiden maiden keskitason, korkeakoulutettujen osuus 25–34 vuotiaista on noin 40 prosenttia.

Ongelmia on tiedostettu. Hallituksen syksyllä päättämä tukipaketti (10 miljoonaa euroa) lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja sekä vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä on pakettiin tyytyväinen.

”Nykyisen hallituksen aikana yliopiston aloituspaikkojen lisäyksiin on kohdennettu erillisrahoitusta. ItäSuomen yliopisto on saanut rahoitusta yhteensä 800 aloituspaikan lisäämiseen. Tämä on ollut merkittävä suunnanmuutos aiempaan, jolloin yliopistoilta edellytettiin rakenteellista kehittämistä ja myös joidenkin oppiaineiden lakkauttamisia”, Määttä sanoo.

Tulevaisuutta ajatellen tärkeää on ollut myös erillisen lain säätäminen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ra-

hoituksesta vuosille 2024–2030. ItäSuomen alueen korkeakoulut tulevat vielä kevään aikana saamaan rahoitusta aloituspaikkojen lisäämiseen ja infrastruktuuri-investointeihin osana Itä-Suomi-pakettia.

Korkeakoulut näkyvät muuttoliikkeessä

”T&K-rahoituslain lupausten toteuttaminen suunnitellusti on kaikkein tärkein asia. Korkeakoulujen toivotaan lähivuosina myös lisäävän aloituspaikkojaan ja Itä-Suomen yliopistolla tähän on valmius, mutta se edellyttää riittävää ja pitkäjänteistä rahoitusta”, sanoo Tapio Määttä.

Itä-Suomen yliopisto on Suomen monialaisin tiedeyliopisto, joka 19 tieteenalallaan sijoittuu maailman 500 parhaan yliopiston joukkoon.

Opiskelijoista yli 60 prosenttia tulee Kuopioon ja Joensuuhun SavoKarjalan ulkopuolelta. Vetovoimaa on myös alueemme ammattikorkeakouluilla, Savonialla ja Karelialla.

”Alueen elinvoiman kannalta tällä muuttoliikkeellä on erittäin suuri merkitys. Joensuu on Suomen opiske-

lijavaltaisin kaupunki, ja myös Kuopiossa opiskelijoiden osuus väestöstä on merkittävä”, Määttä muistuttaa. Yliopiston henkilöstömäärä on 3 200, tutkinto-opiskelijoita on 16 000 ja aikuisopiskelijoita 27 000.

Harjoittelun kautta työelämään Korkeakoulutuksen vaikutuksesta Savo-Karjalan elinvoimalle on muitakin mittareita, esimerkiksi Kuopion tiedepuisto Savilahdessa. Opiskeluja työpaikkakeskittymän yhteyteen toteutettava asumisen, opiskelun ja työnteon yhdistävä miljardiluokan rakennushanke on maassamme ainutlaatuinen.

Yksi korkeakoulutuksesta selvästi hyötyneistä yrityksistä Savo-Karjalassa on metsäalan tietojärjestelmiä tuottava joensuulainen Arbonaut Oy. Yrityksen tärkeimmäksi osaamisalueeksi on valikoitunut metsien mittaaminen laserkeilauksella ja sen tuottaman tiedon tilastollinen ja matemaattinen jalostaminen metsää koskeviksi päätöksiksi sekä päätösentekoa tukevan tiedon jakelu mobiili-

Yliopiston, Karelian ja Riverian tutkimus ja koulutus fotoniikassa, matematiikassa ja tietotekniikassa ovat huippuluokkaa.

en ja selainpohjaisten tietojärjestelmien kautta.

Arbonautin kasvulle on tarjonnut vahvan pohjan metsätieteen laaja osaaminen yliopiston lisäksi myös Lukessa, Karelia-ammattikorkeakoulussa, EFI:ssa, Riveriassa ja Suomen metsäkeskuksessa.

”Teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat hedelmällisen osaamismaaperän, josta kasvaa. Täällä sitä maaperää on. Yliopiston, Karelian ja Riverian tutkimus ja koulutus fotoniikassa, matematiikassa ja tietotekniikassa ovat huippuluokkaa”, sanoo Arbonautin toimitusjohtaja Tuomo

Kauranne

Arbonautin ilonaiheina ovat kansainväliset korkeakoulujen koulutusohjelmat metsä- ja maantieteessä, tietotekniikassa ja kauppatieteessä.

Firma on vuosikymmenten ajan rekrytoinut pääosan työntekijöistään näissä koulutusohjelmissa vaadittavien harjoittelujaksojen kautta.

Kauranne korostaa onnistuneen harjoittelun olevan ylivoimaisesti paras polku työllistymiseen.

Opiskelijatarjonta alueen yritysten ja muiden harjoittelupaikkojen tarpeisiin tulisi aina räätälöidä siten, että oppilaitokset tarjoavat harjoittelijoita yrityksille ja osallistuvat harjoittelun ohjaamiseen yhdessä yritysten henkilöstön kanssa.

Krista on paitsi asiantunteva, myös kannustava päättäjä:

SENNI MARTIKAINEN Kaupunginvaltuutettu Iisalmi

PITKÄ KAMPPAILU YLIOPISTOSTA

ITÄ-SUOMEN yliopisto- ja korkeakoulutuksen juuret ulottuvat vuoteen 1911, jolloin Kuopion kaupunginvaltuusto nimitti valiokunnan ajamaan yliopistoasiaa.

Aika itäsuomalaiselle yliopistolle ei ollut kypsä ja kilpailun maamme toisesta yliopistosta voitti Turku.

Vuonna 1955 perustettiin ItäSuomen yliopistoseura, jonka perustavassa kokouksessa

Joensuun, Kuopion ja Lappeenrannan edustajat esiintyivät määrätietoisesti. Jokainen halusi yliopiston kotikaupunkiinsa. Alkoi pitkä kamppailu. Korkeakoulutuksen saamista Itä-Suomeen vauhditti osaajapula. Kouluissa oli pulaa pätevistä opettajista ja lääkärien hakeutuminen maalaiskuntiin oli nihkeää.

”Silloin kaikilla mukana olevilla tahoilla on ”henkistä panosta” saada harjoittelu onnistumaan. Hyviä malleja tästä jo olemassa Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon oppilaitoksissa kaikilla tasoilla, mutta ne pitää saada pysyviksi.”

Huoli yliopistosta tai korkeakouluista valmistuneiden osaajien jäämisestä alueelle töihin ja asumaan nousee ajoittain esille. Myös Tapio Määttä painottaa tässä asiassa harjoittelun merkitystä.

”Monella alalla opiskelijat työllistyvät jo opintojensa aikana. Oman alan harjoittelupaikat ovat tärkeä reitti työllistymiseen. Paras tapa edistää työllistymistä Itä-Suomessa on kiinnittää opiskelijat alueelle jo opintojen aikana harjoittelupaikkojen kautta.”

Iso haaste on Määtän mukaan ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistyminen. Yliopisto laajentaa englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia ja luo yhdessä alueen yritysten kanssa heille polkuja työelämään.

Malli kestävälle kehitykselle

Ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamista on usein lyhytnäköisesti arvosteltu resurssien hukkaamiseksi. Uusien osaajien koetaan ”poistuvan maasta” opintojensa jälkeen liian helposti.

Taustalla vaikutti myös aluepolitiikka. Yliopiston perustamisen katsottiin säilyttävän Itä-Suomen elinvoimaisuuden.

Syntyi kompromissi ja yliopisto ”jaettiin” kolmelle paikkakunnalle. Kuopion korkeakoulu perustettiin 1966 ja Joensuun korkeakoulu 1969. Vuonna 1984 molemmat muuttuivat yliopistoiksi ja fuusoituivat 2010 Itä-Suomen yliopistoksi.

Korkeakoulututkintojen määrää on lisännyt vanhojen opistotasoisten tutkintojen korvautuminen 1990-luvulla ammattikorkeakoulututkinnoilla.

Tänä päivänä Savonia AMK ja Karelia AMK tuottavat SavoKarjalaan osaajia ja elinvoimaa siinä missä yliopistokin.

TEKSTI: JUSSI TUOVINEN

Tuomo Kauranne on kuitenkin optimistinen.

”Kansainväliset opiskelijat muodostavat täällä jo oman yhteisönsä, josta löytyy ystäväpiiriä ja toisinaan puolisokin. Ja suomalaisetkin käyttävät yhä useammin englantia toisena kielenään. Tänne muuttaneiden opiskelijoiden halu rakentaa elämäänsä Pohjois-Karjalaan tai Pohjois-Savoon kasvaa jatkossa varmasti”, hän sanoo.

”Itä-Suomen henkinen ilmapiiri sopii hyvin malliksi kestävälle kehitykselle, jossa eletään sopusoinnussa niin luonnon kuin kaikenlaisten ihmisten parissa. Se antaa elinvoimaa.”

Itä-Suomi mielletään usein taloudellisen taantuman periferiaksi. Vaikka haasteita riittää, alueella on poikkeuksellisen monipuolinen elinkeinorakenne.

Julkinen ja yksityinen sektori, luonto ja talous, inhimillinen elinympäristö, työ- ja vapaa-aika sekä tiede ja taide ovat poikkeuksellisen hyvin tasapainossa. Korkeakoulutuksen vaikutus Savo-Karjalan elinvoimaisuudelle on ollut ja on edelleen ensiarvoisen tärkeää. Kamppailu sen puolesta jatkukoon.

TEKSTI: JUSSI TUOVINEN

Näkökulma

KAUKAA VIISAS METSÄNOMISTAJA

METSIEN HYÖTYVAIKUTUKSET voidaan ryhmittää säätelyvaikutuksiin, taloudellisiin hyötyihin, monikäyttöhyötyihin ja monimuotoisuuden ylläpitoon. Metsätalous on kestävää ja vastuullista, kun kaikista hyötyvaikutuksista pidetään huolta. Metsätalous ei ole kestävää eikä vastuullista, jos puuta tuotetaan niin, että metsien monimuotoisuus tai virkistävyys vähenevät.

Säätelyvaikutukset selittävät 65–90 prosenttia maailman metsien arvosta. Säätelyä on esimerkiksi hiilidioksidin poisto ilmakehästä, eroosion ja valumien ehkäisy sekä pohjaveden tuotto. Näinä aikoina, kun hiilipäästöjen hinta on korkealla, hiilensidonnan arvo on Etelä- ja Keski-Suomessa 3–4-kertainen ja Pohjois-Suomessa moninkertainen puuntuotannon keskimääräiseen vuotuiseen nettotuloon verrattuna.

Kun juomavedestä tulee puute, pohjaveden tuotosta tulee kertaheitolla metsän arvokkain vaikutus. Pitkällä tähtäyksellä monimuotoisuus on mittaamattoman arvokasta, koska se on paras tae sille, että metsäluonto säilyy sopeutumiskykyisenä, ja metsien hyötyvaikutukset jatkuvat myös tuleville sukupolville.

Metsätalous on kestävää ja vastuullista, kun kaikista hyötyvaikutuksista pidetään huolta.

MIKSI METSIÄ kuitenkin käsitellään lähes pelkästään puuntuotannon näkövinkkelistä? Keskeinen syy on se, että metsänomistaja saa yleensä tuloja vain puuntuotannosta. Osa metsän tuottamista hyödyistä on markkinattomia tai ilmaisia. Yksityismetsänomistajan sitoman hiilen arvo siirretään suoraan valtion kukkaroon. Tämä ei kannusta metsänomistajaa ilmastotekoihin.

Vääristyneet korvausmekanismit johtavat siihen, että Suomen metsät eivät hyödytä nykyisiä ja tulevia suomalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. On kuitenkin jo ruvettu puhumaan kantohinnan lisäksi hiilensidontakorvauksista ja ekologisista kompensaatioista. On siis mahdollista, että metsän eri hyötyvaikutukset tulevat korvausten piiriin niiden arvoa vastaavasti. Kaukaa viisas metsänomistaja käsitteleekin metsiään niin, ettei metsien virkistävyys, monimuotoisuus ja hiilivarasto turmellu.

EN MUUTEN ole kutsunut metsien hyötyvaikutuksia ekosysteemipalveluiksi enkä puhunut metsien tehtävistä. Termit heijastavat ihmiskeskeistä ajattelutapaa, jossa ajatellaan, että metsien tehtävänä on palvella ihmistä. Metsäluonnon kanssa ei kuitenkaan ole sovittu palvelujen tuottamisesta, eikä ihminen voi määrätä metsille tehtäviä. Samaan ihmiskeskeiseen ajattelutapaan kuuluvat käsitteet luonnonvarat ja ympäristö: ihminen on keskiössä ja luonto on ihmisen ympärillä ja ihmistä varten. Luonto pitää alistaa, valjastaa tai kesyttää. Suomen metsätaloudessa tämä on näkynyt mm. mittavana soiden ojittamisena ja hillittömänä lehtipuun raivaamisena. Maailmanlaajuisesti ajattelutavan seuraukset näkyvät muun muassa luontokatona, pölyttäjäkatona ja vesistöjen kemikalisoitumisena. Merkkejä suunnanmuutoksesta alkaa kuitenkin olla olemassa. Suomen metsätaloudessa suunnanmuutos tarkoittaa, että taistelu luontoa vastaan lopetetaan ja metsiä käytetään tavalla, joka on sopusoinnussa luonnon omien kehityskulkujen kanssa.

hän on aina tarjonnut tukea, että nuorempien olisi helpompi tulla mukaan politiikkaan.

ERIARVOISTUMINEN NÄKYY LUKUTAIDOSSA

Krista Mikkonen vaatii koulutukselle lisää rahaa

Koulutus on ennen tasannut kotitaustasta johtuvia eroja, mutta koulutusleikkausten jälkeen kuilu hyvien ja heikkojen välillä on kasvanut.

LUKUTAITO ja muut oppimistulokset heikkenevät Suomessa. Erinomaisten lukijoiden määrä on pysynyt ennallaan, mutta heikkojen lukijoiden määrä selvästi kasvanut. Lisäksi perhetausta on yhä merkittävämpi tekijä oppimistulosten taustalla. Itä-Suomessa tilanne on muuta maata heikompi.

Krista Mikkonen on tuloksista huolissaan.

”Lukutaidon opettamista sekä erityisopetusta pitäisi lisätä kaikilla kouluasteilla ja jo varhaiskasvatuksessa”, sanoo Mikkonen.

”On selvää, että koulutusleikkausten jäljet ovat nyt nähtävissä, vaikka nykyhallitus on lisännyt rahaa koulutukseen.”

Samaa mieltä menneiden hallitusten koulutusleikkausten jäljistä ovat Joensuun Tulliportin normaalikoulun äidinkielen opettaja Tanja Luostarinen sekä Utran alakoulun rehtori Päivi Ikonen

”Rehtorin työ tuntuu välillä resurssien parsimiselta. Tälläkin hetkellä meillä on kaksi erityisopettajaa, jotka on palkattu hankerahoituksella. Kun rahoitus loppuu, erityisopettajat lähtevät”, Ikonen harmittelee.

Opetustunnit vähissä ammatillisessa koulutuksessa Suuret ryhmäkoot ovat myös seurausta rahapulasta.

”Kun ryhmäkoko on suuri, yksittäinen oppilas saa vähemmän vuorovaikutusta opettajan kanssa. Hyvin pärjäävät selviävät kyllä, mutta heikoimmin pärjäävät tarvitsisivat yksilöllisempää tukea”, Luostarinen sanoo.

Riverian äidinkielen ja erityisopettaja Tuula Saari-Järvelin kertoo, että rahoitusleikkaukset näkyvät selkeästi myös ammatillisessa koulutuksessa.

”Ammatillinen koulutus on ajet-

Suomen Pisa-tulokset

PISA-tutkimuksessa (Programme for International Students Assessment) selvitetään miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat keskeisiä avaintaitoja. Suomen osalta kehityssuunta on huolestuttava.

LÄHDE: OECD, PISA

Tutkimuksista tiedetään, että se, että lapsille luetaan kotona, ennustaa perheen sosioekonomista asemaa varmemmin hänen menestymistään. Lukeminen olisi ilmainen keino koota lapselle pääomaa tulevaisuutta varten, mutta siitä huolimatta lapsille lukeminen vähenee koko ajan.

”Hyväosaisuus tarkoittaa nykyään ennen kaikkea sitä, että nuorella tai lapsella on tarpeeksi hyvinvoivat vanhemmat, jotka jaksavat taistella älypuhelimen imua vastaan sekä omalla kohdallaan että nuortensa puolesta, ja osaavat ohjata lapsiaan lukemaan, nukkumaan ja liikkumaan sekä tarjota heille läsnäoloa ja tukea. Tällä on valtava merkitys oppimiselle ja laajemminkin elämässä pärjäämiselle”, Luostarinen sanoo.

Kuilu hyvien ja heikkojen välillä syventynyt Koulutus on ennen tasannut Suomessa kotitaustasta johtuvia eroja, mutta koulutusleikkausten jälkeen kuilu hyvien ja heikkojen välillä on kasvanut.

Tanja Luostarinen on nähnyt tämän 25 vuoden työuransa aikana.

tu alas rahoitusta leikkaamalla. Heikoimmat lukijat päätyvät meille, mutta sen sijaan että meillä olisi tarjota heille vahvaa tukea ja lukutaidon tehostettua opettamista, opetustunteja on entisestään vähennetty”, hän puuskahtaa.

Tasa-arvoinen toinen aste ei toteudu

Kun Saari-Järvelin tuli ammattikouluun töihin 26 vuotta sitten, äidinkielen opetusta oli reilusti enemmän verrattuna nykyiseen 54 tuntiin, jolla opiskelijan pitäisi saavuttaa taito opiskella korkea-asteella.

”Ammattikoulun valitsevat ovat todella eriarvoisessa asemassa ver-

Meille on syntymässä iso ryhmä aikuisia, joilla ei ole sellaista lukutaitoa, jolla he pärjäisivät yhteiskunnassa. Tämä ryhmä on erittäin altis salaliittoteorioille, valeuutisille ja kaikenlaiselle osattomuudelle.

TUULA SAARI–JÄRVELIN

rattuna lukiolaisiin, jotka saavat äidinkielen opetusta moninkertaisesti. Silti molempien väylien kautta pitäisi päästä jatko-opintoihin”, hän sanoo.

”Olen erittäin huolissani lukutaidon heikkenemisestä. Monen opiskelijani lukeminen on otsikkotasoista, pitempään tekstiin ei pystytä keskittymään tai sitä ei ymmärretä.”

Koulutus ei enää

tasaa perheiden eroja

Syitä lukutaidon heikkenemiseen on etsitty monelta taholta: koulutusleikkausten lisäksi esimerkiksi älypuhelinten käytöstä kouluissa sekä oppimisen digitalisoitumisesta. Varmaa kuitenkin on, että seuraukset ovat huolestuttavat.

”Meille on syntymässä iso ryhmä aikuisia, joilla ei ole sellaista lukutaitoa, jolla he pärjäisivät yhteiskunnassa. Tämä ryhmä on erittäin altis salaliittoteorioille, valeuutisille ja kaikenlaiselle osattomuudelle”, sanoo Saari-Järvelin.

”Onko yhteiskunnallamme tähän varaa”, hän kysyy.

”Kahtiajakoa on nähtävissä. Seiskoja ja kaseja saavien määrä näyttäisi olevan laskussa, ja vastaavasti kiitettävästi sekä heikosti pärjäävien määrät kasvussa”, hän sanoo.

Keskittymiskyvyn rapautuminen on Luostarisen ja Saari-Järvelinin mukaan nyt laajasti nähtävissä.

”Vaikka opetuksen pelillistämisessä ja toiminnallistamisessa on ilmeiset hyötynsä, kouluissa kannattaa miettiä myös sitä, miten oppitunneille luodaan jaksoja, jotka harjaannuttavat pitkäjaksoisen luku- ja keskittymistaidon kehittymistä”, Luostarinen sanoo.

Luostarinen ja Saari-Järvelin nostavat esille myös hälyttävästi lisääntyvän kouluakäymättömyyden. Tämän edessä koulu ja lastensuojelu ovat tällä hetkellä keinottomia.

”Se mitä koulussa teemme on yhdentekevää, jos nuori ei tule kouluun”, he sanovat.

TEKSTI: MINNA JÄPPINEN

Sellisti

Jussi Makkonen palasi juurilleen: HALUAN TEHDÄ SITÄ, MITÄ PIDÄN TÄRKEÄNÄ

NURMEKSEEN asettunut sellisti Jussi Makkonen näkee Pielisen Karjalan ainutlaatuisuuden sitä kirkkaampana, mitä enemmän hän matkustaa maailmalla.

”Pielinen on iso osa identiteettiäni. Pielinen on helmi, joka on vasta nousemassa esiin.”

Hän tekee Pielisen Karjalaa ja koko Itä-Suomea tunnetuksi maailmalla kiertäessään. Nykyisin hän toimii myös sellonsoiton lehtorina Joensuun konservatoriossa.

Jo aiemmin Makkonen ryhtyi pianisti Nazig Azezianin kanssa keräämään konserteillaan rahaa säveltäjämestari Jean Sibeliuksen häämatkakohteen, Lieksassa sijaitsevan Monolan aitan, kunnostamista varten.

Aitan ympärille syntyi Monola-juhlaviikko vuonna 2017, jonka taiteellisena johtajana hän on toiminut alusta alkaen.

Ensi kesän tapahtuma on jo pitkälti valmiiksi suunniteltu. Iso konsertti pidetään Toivo Kuulan syntymän 140-vuotisjuhlan kunniaksi ja solistiksi on lupautunut baritoni Jorma Hynninen

”Maailmalla vastaan tulevista asioista monet ovat keksittyjä ja muovisia. Olin lapsena kuullut, että synnyinkaupungissani Lieksassa on paikka, jonne vastavihityt Jean ja Aino Sibelius majoittuivat häämatkallaan. Menin paikkaa katsomaan kuitenkin vasta vuonna 2013, jolloin

valmisteltiin ”150 vuotta Sibeliuksen syntymästä” -juhlavuotta”, Jussi Makkonen kertoo.

Sibeliusta kouluihin Makkosen tie kansallissäveltäjän maailmaan on ollut vaiherikas. Nykyään hän tuntee Sibeliuksen elämän ja tuotannon läpikotaisin, eikä väsy aiheesta kertomiseen.

”Aivan aluksi levy-yhtiö Naxos kysyi, voisinko levyttää Sibeliusta kansainväliseen levitykseen. Vuosi oli 2007. Samoihin aikoihin tuttu opettaja kysyi, voisitko tulla koululle soittamaan. Lupauduin ja hämmästyin vastaanotosta totaalisesti.”

Koululaiset olivat Makkosen sanoin aivan lumoutuneita. Palaute kannusti jatkamaan. Lopulta näytekonsertin jälkeen koululaiskonsertit pääsivät Konserttikeskuksen ohjelmistoon ja saivat valtion rahoituksen.

”Aloitimme yhteistyön Konserttikeskuksen vuonna 2010 olimme jo samana vuonna vuoden tilatuin ohjelma. Nyt jo yli puoli miljoonaa lasta ja nuorta on kuullut Sibeliusta konserteissamme.”

Makkonen pitää soittajan ja nuoren yleisönsä välistä vuorovaikutusta ainutlaatuisena ja itselleen niin energiaa antavana, että hän on jaksanut jatkaa kiertueita.

”En pysty näkemään, että talousjohtajille tai Euroopan päättäjille soittaminen olisi yhtään arvokkaampaa kuin vaikkapa hikisessä jumppasalis-

sa syntyvä yhteys lasten kanssa. Olen saanut paljon palautetta, miten levottomuudesta kärsivät nuoret ovat vaikuttuneet konserteista. Ehkä moni on kuullut ensimmäistä kertaa klassista musiikkia konsertissani.”

Hän puhuu vakuuttavasti musiikin tarjoavasta flow-tilasta sekä kokonaisvaltaisesta vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin.

Taiteella on iso merkitys Politiikassa muusikko Makkonen ei ole mukana mutta arvostaa paljon sitä, että siellä on mukana Krista Mikkosen kaltaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät taiteen merkityksen.

”Musiikki esimerkiksi koskettaa laajasti ihmisten hyvinvointia ja taiteella on siten paljon yhteiskunnallista merkitystä.”

Koulukiertueillaan Makkonen on puhunut siitä, miten vuoden 1899 helmikuun manifesti sai suomalaiset taiteilijat liikkeelle ja Sibeliuskin sävelsi tuona vuonna Finlandian.

Manifestihan tarkoitti käytännössä Suomen venäläistämistä ja Venäjän pyrkimystä tuhota suomen kieli ja kulttuuri.

”Suomalaiset ylioppilaat lähtivät hiihtämään kylästä kylään kerätäkseen nimiä vetoomukseen, jolla helmikuun manifestia vastustettiin. Adressia lähti viemään Venäjän keisarille suuri lähetystö, jossa mukana oli isoisäni isoisä Matti Makkonen”, Jussi Makkonen kertoo.

Jussi Makkosen tekemä työ Monola-aitan kunnostamiseksi on saanut Kristankin vierailemaan erilaisissa tuki- ja juhlatapahtumissa. Jean ja Aino Sibelius viettivät Monolassa aikaa häämatkallaan.

Matti Makkonen päätyi Hankasalmelta senaattoriksi ja oli aikansa aktiivinen merkkihenkilö.

Makkosen koulukonserteissa kertomat historian tapahtumat ovat alkaneet tuntua viime aikoina entistä ajankohtaisemmilta.

”1800- ja 1900-lukujen taitteessa Sibelius etunenässä muiden taiteilijoiden kanssa lähti tietoisesti herättämään suomalaisten kansallistuntoa. Siihen tilanteeseen Sibelius sävelsi Finlandian. Hän myös sanoi voivansa vaikka kuolla Suomen puolesta.”

Itä-Suomi kiehtoo matkailijoita

Nykyään Makkosen Nurmeksen kulttuurikodissa pidetään suosittuja konsertteja, joita striimataan katsojille ympäri maailmaa.

Makkonen on varma, että kulttuurimatkailijat löytävät enenevässä määrin niin Nurmeksen kuin Lieksankin – kunhan Itä-Suomessa elävät ihmiset itsekin alkavat uskoa alueensa vetovoimaan.

Kaikesta kuulee, että Jussi Makkosta musiikkityöhön ajaa intohimo.

”Musiikkihan syntyy juuri siinä hetkessä, kun soittajat ja kuulijat kohtaavat.”

Makkonen ja Azezian kesällä 2022 Break Sokos Hotel Kolin katolla, mistä striimattiin konsertti.

KUVA: SVETOSLAV LAVRENCHUK

KUVA: PEKKA VARONEN

Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten osuus (%)

väestöstä 2001–2021

ENNAKKOLUULOA VAI EPÄLUULOA?

UUDET OUDOT ASIAT ovat ihmisen aivoille haaste. Aivot yrittävät kovasti tietää, mikä vastaan tullut kummajainen on ja mitä sen kanssa pitäisi tehdä. Tulkinta uudesta asiasta ei voi perustua mihinkään muuhun kuin siihen, mitä ajukoppaan on aiemmin ajettu.

Muutama kesä sitten tapasin uimareissulla kummajaisen. Jossain sadan metrin päässä veden päällä liikkui joku. Se joku oli ison kurpitsan kokoinen.

Sitten alkoi ajukoppa tarjota vaihtoehtoja. Taitaa olla risukasa, mutta ei voi olla, koska risukasa ei liikkuisi samaan suuntaan. Ehkä se on sorsa, joka on sotkeentunut risukasaan. Kummajainen tuli lähemmäs ja sitten alkoivat tulla tolkummat arviot. Siinähän ui siro sarvipää. Ilon ja liikutuksen kyyneleitä alkoi pakata silmään. Ajukoppa kertoi, että et enää koskaan tule uimaan kesäillassa kauriin vierellä.

Tuumailu vieraan

äärellä ei ole epäluuloa vaan ihmisyyttä.

Vieraan edessä jähmettyminen on toinen hoksaamani reaktio. Joskus 70-luvulla menin ihan tönköksi, kun piti ensimmäistä kertaa jutella tummaihoisen kaverin kanssa.

Sama tapahtuu oudon ruuan kanssa. Pitää katsella ja sörkkiä ennen kuin uskaltaa suuhunsa laittaa. Viimeksi tämä tapahtui tavatessani peikonlehden hedelmän. Katselun ja sörkkimisen jälkeen maistelin ja hyväksi havaitsin. Ehkä vanha sanonta ’kahtoo kun lehmä uutta navettoo’ koskee muitakin kuin lehmiä ja navettoja. Ennakkoluulo on outo käsite. Siihen liitetään jotain huonoa tai kielteistä. Parempi sana olisi epäluulo. Ennakkoluulo sopii hyvin ennakolta luulemiseen, jota itse pitää helposti tietämi-

senä. Voi esimerkiksi ennakkoluulla, että peikonlehden hedelmä on punainen. Epäluuloa taas olisi se, että pelkäisi hedelmän räjähtävän tai sen olevan myrkytetty, vaikka toisin olisi kerrottu.

Epäilen, että edellä mainittu jähmettyminen uuden edessä on hyvä ja elämää säilyttävä reaktio. Suinpäin mukavan näköisiä möttösiä syömään ryhtyneet eivät ole ehtineet edes sukua jatkamaan. Tuumailu vieraan äärellä ei ole epäluuloa vaan ihmisyyttä.

PALAAN MÖRKÖIHIN. Useimmilla suomalaisilla on jonkinlainen käsitys siitä, millainen mörkö on, vaikka kovin moni ei ole mörköjä nähnyt. Useimmat meistä hoksaavat, että mörön mielikuva on vain mielikuva, vaikka se tuntuukin tutulta.

Harmillisempaa on, jos ei hoksaa toisiin ihmisiin liittyvien mielikuvien olevan vain mielikuvia. Ajukoppa on meillä kaikilla täynnä ennakkoluuloja eli aiemmin opittuun perustuvia ennakko-oletuksia.

Asioiden tutkiminen ja sörkkiminen alkaa korjata ennakko-odotuksia vastaamaan paremmin monimutkaista ja kiinnostavaa todellisuutta. Vieraiden ihmisten kohdalla tutustuminen on sitä tutkimista ja sörkkimistä. Vain tutustumalla voi tietää millaisia ovat ukrainalaiset, lattajalkaiset, moottoripyöräilijät, MS-tautia sairastavat, räppärit tai upporikkaat. Tarkempi epäluuloton tarkastelu voi johtaa siihen, että lattajalkainen motoristi osoittautuu myös miellyttäväksi supliikkimieheksi, kuuden lapsen isäksi ja it-asiantuntijaksi. Voi hän olla myös ärsyttävä öykkäri ja keihäänheittäjä.

Kaikillla Kuopiossa asuvilla noin sadan eri kansallisuuden edustajillakin on se ajukoppa.

Täynnä ajatuksia, joita en koskaan osaisi itse ajatella. Tarinoita kokemuksista, joihin minulla ei koskaan ole mahdollisuutta. Ajukoppien sisältöjen jakaminen on mukavaa.

Anne Paulo-Tuovinen

Äänestän Kristaa, koska hän auttaa luontoa ja Ukrainaa.

Krista edustaa niitä vihreitä arvoja, jotka ottavat huomioon ilmaston ja luonnon hyvinvoinnin kaikissa päätöksissä niin paikallisesti kuin globaalisti. Hän tekee sen mihin äänestäjänä uskon, luonnon säilyttämiseen jälkipolville järkevällä tavalla.

Äänestän Kristaa, koska hän on viisas, sydämellinen ja sitoutunut ministeri ja kansanedustaja.

TIINA VIRRANTALO Joensuu

USI RIIKONEN Joensuu

MATTI ESKELINEN Hammaslahti

KUOPION KAUPUNKI, TALOUS- JA OMISTAJAOHJAUS

MINISTERIN VAATEKAAPPI

Krista arvostaa pitkäikäisiä vaatteita ja kierrätystä ja viettää aikansa mieluummin luonnossa kuin kauppoja kiertäen. Lehtikuvissa hänellä nähdään usein samoja vaatteita, esimerkiksi näitä pitkäikäisiä klassikoita.

TIKKITAKKI

Tämä Mirka Pukineen Mirka

Tuovisen suunnittelema vanhoista verhoista tehty, Varpaisjärvellä valmistettu tikkitakki on nähty Kristan päällä usein, esimerkiksi tänä keväänä New Yorkissa ja Moldovassa. Värikäs takki erottuu edukseen harmaamustasta massasta.

MARC O’POLON PAITA

Tämä Kristan yllä usein nähty paita on koristeltu Kristalle rakkailla kasviaiheilla, ja valmistettu kuprosta, joka on selluloosamuuntokuitu. Se on materiaalina vettä säästävä.

KRISTAN KIRJAVINKIT

NANSON PAITA

Mustavalkoinen klassinen graafinen kuvio somistaa suomalaisen Nanson paitaa, joka on usein nähty Kristan yllä yksinkertaisten mustien housujen parina esimerkiksi virkatapaamisissa. Nanson vaatteita löytyy Kristan vaatekaapista useampikin.

Vahva Vihreä

MARIMEKON MEKKO

Tämän Marimekon klassisen puuvillamekon Krista sai entiseltä Helsingin kimppakämppäkaveriltaan ja ex-kollegalta Hanna Halmeenpäältä. Kimppakämppäläiset myös lainasivat usein toistensa vaatteita tv-esiintymisiä varten. Vihreiden poliitikkojen kesken järjestetään vaatteidenvaihtotilaisuuksia, joissa vanhat vaatteet löytävät uuden omistajan.

Romaani

ERIN LITTEKEN:

KIOVAN MUISTOJEN KIRJURI

”Historiallinen teos teki minuun valtavan vaikutuksen. Se kertoo kahden naisen tarinan: amerikkalaisen lesken Cassien sekä tämän isoäidin, ukrainalaisen Katjan. Tarina ulottuu 1920-luvulle saakka. Tapahtumat käynnistyvät, kun Cassie löytää Katjan päiväkirjat. Kirja kertoo Stalinin vainoista, vastarinnasta, nälänhädästä ja rohkeudesta. Juuri nyt pelottavan ajankohtainen.”

Tietokirja

ANU KANTOLA:

KAHDEKSAN KUPLAN SUOMI

”Erinomainen kuvaus suomalaisista kuplista, erilaisista ihmisryhmistä talouden murroksessa ja uudesta, kovasta 2000-luvun maailmasta ja arjen muuttumisesta. Teos kertoo ihmisten kokemuksia itsestään ja yhteiskunnasta: sitä, mitä he odottavat itseltään ja toisiltaan. Kantola pohtii, kuulemmeko ja ymmärrämmekö toistemme tarinoita.”

Romaani

IIDA RAUMA:

HÄVITYS – TAPAUSKERTOMUS

”Kuvaa hyytävästi kouluväkivaltaa ja kysyy, näkevätkö opettajat kaikki lapset. Teos kertoo vallankäytöstä ja sitä, miten heikommassa asemassa oleva on vahvemman armoilla. Satuttavin oli kohtaus, jossa lapsi kertoo kiusaamisesta aikuiselle, ja uskoo saavansa apua, mutta väkivalta vain pahenee. Todella tärkeä kirja.”

Tietokirja

MARIA KATAJAVUORI:

VALAS LASIMALJASSA

”Teos selittää, miksi ympäristökriisi etenee, vaikka tiedämme siitä koko ajan enemmän. Kuvaa hyvin niitä kulttuurisia, biologisia ja psykologisia tekijöitä, jotka ohjaavat meitä toimimaan samoin kuin ennenkin, vaikka maailma ajautuu kohti katastrofia. Kirjan mukaan ihminen on kuin valas lasimaljassa, ansassa isoista aivoistaan huolimatta.”

Romaani

Kiireisestä työstään huolimatta Krista pitää tärkeänä nykykirjallisuuden lukemista. Hän lukee sekä romaaneja että tietokirjoja yleensä puhelimelta sovelluksen kautta. Tässä hänen muutamia kirjasuosituksiaan viime ajoilta. 1 2 3 4 5

ANNA SOUDAKOVA:

VARJELE VARJOANI

”Kertoo inkerinsuomalaisesta perheestä, joka muuttaa Turkuun neuvostotodellisuudesta ja yrittää ylläpitää omaa kulttuuriaan ja samalla sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Kuvaa myös nostalgisesti kouluikäisen elämää 80-luvulla, jota itsekin olen elänyt. Hieno teos pakolaisuudesta ja ylisukupolvisista traumoista.”

Työryhmä: Minna Jäppinen, Sari Koskinen, Topi Linjama, Krista Mikkonen, Anne Paulo-Tuovinen, Jussi Tuovinen, Ville Vuorio. Kuvat: kotialbumeista ellei toisin mainita.

Taitto: Heidi Kauppila / Kuuma Kamina. Painopaikka: PunaMusta, Joensuu. Painos: 25 000.

HEINÄVEDEN KOSKISTA JA

LOHIKALOISTA ELINVOIMAA ITÄ-SUOMEEN

JOENSUUSSA julkistettiin 13. helmikuuta työ- ja elinkeinoministeriön Itä-Suomen kehittämisvisio. Sen yhtenä tavoitteena on luoda tänne ”kansainväliset mitat täyttävä matkailutarjonta”.

Heinäveden Palokissa, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rajalla, mitat täyttävä kohde jo onkin, odottaen vain uutta tulemistaan. Kuopion Urheilukalastajien yhdistys rakensi 1823 kalastajille majatalon ja pian Palokki tunnettiin lehtijutuissa ”forellinkalastajien eldoradona”.

Ulkomaisia vieraita kävi myös Outokummun kalamajalla, kunnes tekojärvi ja Nälönvirran pato tuhosivat kahdeksan kaunista koskea ja lohikalojen kutualueet 1960-luvun alussa. Kahlitseminen tehtiin vastoin edesmenneen pääjohtajan tahtoa.

Kokoomuksen kansanedustajana ja ministerinäkin ollut vuorineuvos Eero V. Mäkinen lausui Suomalaisella klubilla 10.4.1953 lounasvierailleen: ”Meidän tulee jättää sentään jälkipolville yksi koski, mielestäni Patoonkoski, jotka omistamme, on siihen sopiva.”

Nyt kun kuntien omistaman Pohjois-Karjalan Sähkön pienvoimalaitoksen kaplan-turbiini on tulossa käyttöikänsä päähän, on aika toteuttaa tuo kaukonäköisen vuorineuvoksen toive.

Ennallistamista puoltaa erityisesti järvitaimenen ja Saimaan järvilohen kriittinen tilanne. Ilman luontaisen elinkierron palauttamista kaloja uhkaa sukupuutto. Syynä on voimalaitosten ohella viljelylaitoksiin pesiytynyt emokaloja tappava vesihome.

Kokemukset Rautjärven Hiitolanjoelta ovat rohkaisevia, vaikka siellä vesimäärä ja poikasala on vain puolet Palokista. Sekä Laatokan järvilohet että taimenet nousevat, kutevat ja poikaset selviytyvät vapaassa joessa odotettuakin paremmin.

Pohjois-Savon Ely-keskus valmistelee parhaillaan selvitystä Palokin eri vaihtoehdoista. Valitettavasti PKS ei osallistu työhön vaan valmistautuu uusimaan turbiinin lähivuosina. Se tarkoittaisi, että Saimaan lohikalojen ahdinkoa jatkettaisiin seuraavatkin 60–70 vuotta.

Niin ei voi eikä saa tapahtua. Siksi uuden hallituksen on varmistettava koskien ennallistaminen. Vapaa Palokki olisi myös aito elinvoima- ja ympäristöteko koko ItäSuomen hyväksi. Ja Pohjois-Karjalalle kuin toinen Koli.

Matti Viialainen

Savo-Karjalan ehdokkaat eduskuntavaaleihin 2023

SUOJELE ELÄMÄÄ. ÄÄNESTÄ.

Eduskuntavaalit 2.4.2023, ennakkoäänestys 22.-28.3.

Äänestän Vihreitä, koska he ottavat huolen ympäristöstä tosissaan. Vihreät uskaltavat katsoa eteenpäin ja tehdä politiikkaa, joka on Suomelle kannattavaa pitkällä aikavälillä.

OSKARI MEHTÄTALO Kontiolahti

LEHDEN UUSI ELÄMÄ

Näin taittelet biojätepussin

Lue ensin lehti huolellisesti läpi.

Tee aukeaman yläreunaan noin 10 cm taitos lehden takapuolelle.

Käännä noin kolmannes vasemmalta puolelta lehden päälle.

Tee sama oikealta ja sujauta lehden yläosa läpän alle.

Tee taitos lehden puoleen väliin ja sujauta alaosa läpän alle.

Avaa pussi.

Marja Berg Kuopio

Lauri Kaunisaho Keitele

Krista Mikkonen Joensuu

Kimmo Perkkiö Kontiolahti

Tanja Kaipainen Kuopio

Sami Kumpulainen Kuopio

Eeva Närhi Joensuu

Markus Sjöberg Rautalampi

Toni Juvonen Siilinjärvi

Tuomo Kondie Joensuu

Petri Nieminen Kuopio

Ninni Saarinen Joensuu

Kaisa Kantele Kuopio

Ari Marjeta Lieksa

Ella Partanen Joensuu

VINKKI: Jos haluat isomman pussin, laita useampi aukeama limittäin.