7.2 Jatkotoimenpide-ehdotuksia

7.2 Jatkotoimenpide-ehdotuksia

Monikulttuurisen liikunnan kehittäminen on Suomessa vielä alkuvaiheissaan. Suomen

kaupungeista Turku on ehkä asian suhteen edelläkävijä, sillä se palkkasi jo 1990-luvun puolivälissä maahanmuuttajien liikuntaan keskittyvän liikunnanohjaajan. Liikunta on sisällytetty kaupungissa osaksi kotouttamistoimintaa ja se on ollut monipuolista eri ikäisille maahanmuuttajille. Toiminta on ollut kokeilevaa ja uusia keinoja etsivää. Tavoitteena on ollut saada maahanmuuttajat osallistumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja liikuntaan. Samalla liikunta saadaan osaksi arjen toimintoja, kielitaito kehittyy sekä uusia sosiaalisia kontakteja syntyy. (Zacheus 2013, 12.)

Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä suomalainen yhteiskunta monikulttuuristuu. Se tulee näkymään joka puolella, myös urheilu- ja liikuntaharrastuksissa. Yhdenvertainen ja avoin liikuntakulttuuri helpottaa toimintaan mukaan lähtemistä sekä mahdollistaa maahanmuuttajien ja kantaväestön kohtaamisen. Käytännön tasolla tämä voisi näkyä myös maahamuuttajataustaisten mukaan ottamisena erilaisiin hankkeisiin, missä tehdään heitä koskevia päätöksiä. Tällöin saataisiin paremmin tietoa siitä, mitä ajatuksia ja toivomuksia maahanmuuttajilla on eikä asiassa jäätäisi vain arvailujen varaan. Yhteistyö esimerkiksi maahanmuuttajayhdistysten kanssa voisi olla myös toimiva ratkaisu. He voisivat auttaa asioista tiedottamisessa, antaa mahdollisesti liikuntakasvatusta sekä auttaa käytännön asioissa. Turun mallin mukainen maahanmuuttajien liikuntaan keskittynyt työntekijä voisi toimia myös muualla Suomen kaupungeissa. Mielestäni myös liikutaasioihin perehtynyt, maahanmuuttajien kanssa paljon tekemisissä oleva sosiaalityöntekijä, voisi käyttää työaikaansa harrastusasioiden selvittämiseen. Tarvetta ei ole vain harrastusten etsimisessä lapsille vaan myös vanhemmille ja aikuisille.

Tämän pro gradun -tutkielman kautta tulivat haastateltavien omat toiveet esille melko hyvin. Yhdessä he antoivat hyödyllistä tietoa siitä mitä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi liikunnan avulla voitaisiin tehdä. Kokosin alle lyhyen tiivistelmän kehittämisen arvoisista asioista sekä liikunnan positiivisista vaikutuksista:

1. Liikuntakasvatuksen antaminen. Liikunnan merkityksen ymmärtäminen terveyden kannalta on opittu seikka. Länsimainen yhteiskunta ja talvi passivoi helposti maahanmuuttajan, jolloin arkiliikuntakin jää vähiin. Eri ikäisten ja molempien sukupuolten tasapuolista liikkumismahdollisuutta tulee korostaa. Myös eri urheilulajeja voi opetella kuten talvilajeja.

2. Harrastuasiassa auttaminen. Lähellä kotia oleva matalan kynnyksen toiminta tavoittaa maahanmuuttajan liikkumaan parhaiten. Sosiaaliset liikuntalajit, avoin toiminta sekä edulliset hinnat vaikuttavat myös. Ei riitä, että vain sanotaan toiminnan olevan kaikille avointa. Onnistunut toiminta edellyttää yhteistyötä.

3. Tiedottamisen kehittäminen. Eri liikuntalajeista, niiden suorittamispaikoista sekä ajankohdista tulisi tiedottaa maahan muuttavaa aikaisessa vaiheessa Suomeen saavuttaessa sekä myöhemmin uudelleen. Uuden yhteiskunnan tunteminen ja kielitaidon vahvistuminen madaltaa kynnystä lähteä urheilutoimintaan mukaan.

4. Edullisten liikkumisvaihtoehtojen tarjoaminen. Liikkuminen ei saisi olla rahasta kiinni. Yksityiset kuntosalit ovat aktiivisempia toiminnasta tiedottajia kuin julkinen sektori. Kaupungin tulisi tuoda maahanmuuttajile esille myös suomalaisille itsestään selvyyksinä pitämien ilmaisten liikuntapaikkojen mahdollisuudet. Esimerkiksi, että kuntoradat ovat kaikkien käytettävissä ja talvellakin voi pyöräillä ulkona.

5. Jokainen ihminen on yksilö. Maahanmuuttajia ei voida yleistää yhdeksi joukoksi vaan jokainen on yksilö. Suomeen muuton syyt vaihtelevat suuresti samoin kuin koulutustaso sekä sosioekonominen asema. On pakolaisia, jotka ovat luku- ja kirjoitustaidottomia. Heidän kohdallaan liikkeelle tulee lähteä perusasioista, mutta liikunta ja kehon fyysinen käyttö saattaa olla hyvinkin tuttua.

6. Kulttuurien välinen ero. Kulttuurien välillä voi olla suuriakin eroja. Suomalaisen ei kuitenkaan kannata olla ottamatta kontaktia maahanmuuttajaan siksi, että pelkää loukkaavansa häntä jotenkin. Puhumalla selviää ja aina kommunikointiin ei tarvita edes yhteistä kieltä.

7. Urheilusta on apua kielen oppimisessa, ystävien saamisessa, eri paikkoihin tutustumisessa, kunnon ylläpitämisessä, terveysasiassa sekä stressin lievittämisessä. Urheilemisesta voi tulla tärkeä osa maahanmuuttajankin arkea!