6.2.3 Urheilusta apua kielen, tapojenja kellon oppimisessa

hidasta ja vaikeaa, mutta yhdessä urheillessa keskustelu luistaa paremmin. Jopa harjoitusten jälkeen saatetaan olla tekemisissä.

Jos löydän paikan, missä voin alkaa käymään tapaan siellä suomalaisia, joita en ennestään tunne. He voivat tulla kyselemään kuka olen ja mistä maasta tulen. Voimme keskustella ja ystävyyskin voi alkaa sitä kautta. Terveyssasioita ymmärtävä ja sitä opiskelemaan haluava nuori äiti (N1)

Suomalainen muuttuu puheliaammaksi liikkuessaan. Aluksi ei ehkä uskalleta tulla juttusille, mutta pian jo keskustelu luonnistaa.

Kävimme koulun kautta (urheilemassa) ja palasimme takaisin. Palumatkalla yhdessä suomalaisen kanssa hän opetti minulle puiden nimiä suomeksi. Koska olen hidas kävelijä yllätyin kun tuo suomalainen tuli jutusille ja opetti suomea. Ensimmäisellä kerralla tuo henkilö ei vielä tullut juttelemaan vaan vasta seuraavalla kerralla huomatessaan minun olevan samanlainen ihminen. Liikunnan merkityksen ymmärtävä vanhus (N2)

6.2.3 Urheilusta apua kielen, tapojen ja kellon oppimisessa

Kysyin haastateltavilta käytännön esimerkkejä, missä liikunnasta voi olla apua kotoutumisprosessissa. Listasin tekijöitä, jotka mielestäni kuvaavat kotoutumisen eri osaalueita. Valitsemani esimerkit kuvaavat enemmän kotoutumisprosessia siihen suuntaan, missä ainoastaan maahanmuuttaja oppii ja muokkaa itseään sopivammaksi ja hyväksyttävämmäksi. Todellisuudessa onnistuneessa integraatiossa sopeutumista tapahtuu kuitenkin molemmin puolin, joskin muutokset valtaväestön puolelta ovat pienempiä.

Kieli on tärkeä kun pitää sanoa kääntyäkö oikealle tai vasemmalle. Kielen opiskelu on helpottunut ihmisten kanssa tekemisissä ollessa. Myös yleensäkin koulun käynnistä minulle joka en ole paljoa kouluja käynyt. Liikunnan merkityksen ymmärtävä vanhus (N2)

Suomen kielen oppiminen on yksi olennainen osa kotoutumisprosessia. Maahanmuuttaja opiskelee sitä ei vain koulussa, mutta myös sen ulkopuolella. Kaikki kohtaamiset suomalaisen kanssa ovat oppimisprosesseja. Näitä tilanteita ei välttämättä tule helposti vastaan vaan niihin tulee hakeutua. Yhden tilaisuuden antaa liikuntaharrastus yhdessä suomalaisten kanssa.

Suomalaiset ovat hiljaisia, mutta urheillessa puhuvat paljon. Terveyssasioita ymmärtävä ja sitä opiskelemaan haluava nuori äiti (N1)

Kotoutumisen yksi muoto on oppia tuntemaan uuden kotimaan tapoja. Tarkkailemalla ihmisten toimintaa oppii jo melko paljon, mutta osallistumalla vuorovaikutustilanteisiin tulee asioiden syvempi merkitys paremmin esille.

Kun pelaamme suomalaisten kanssa niin opimme tuntemaan hänet, minkälaiset tavat hänellä on, joko hyvät tai huonot.

Ystävien kanssa urheileva nuori mies (M1)

Yhden haastatellun mukaan urheilussa esiintyvien sääntöjen noudattaminen opettaa myös ymmärtämään ihmisiä. Toisen mukaan urheillessa voi kysyä miten jokin asia on. Liikkumistilanne vaikuttaisi olevan arvokas tilaisuus, jolloin keskustella ja kysyä erilaisia asioita. Pinnalliset ennakko-odotukset puolin ja toisin ehkä myös murenevat.

Urheillessa voi alkaa juttelemaan toiselle ja sitäkin kautta tuntea Suomen historiaa. Eivät kaikki välttämättä pidä maahanmuuttajista, mutta urheillessa ihmiset ovat ystävällisempiä. Voi olla, että ryhmässä ollessaan voi ajatella, että XX (kansallisuus) ovat sellaisia ja sellaisia, mutta yksin kohdatessaan XX (kansallisuus) huomaakin, että eivät kaikki jutut pidä paikkaansa. Urheilu vahvistaa myös identiteettiä. Terveyssasioita ymmärtävä ja sitä opiskelemaan haluava nuori äiti (N1)

Kellon tarkka seuraaminen ja länsimaisen aikakäsityksen opettelu vie maahanmuuttajalta hetken aikaa. Tietyt asiat tapahtuvat tiettyyn kellonaikaan ja myös urheiluharrastukselle on oma aikansa. Koulun jälkeen ehtii ehkä käydä kotona syömässä ja lepäämässä ennen treenejä.