6.2 Liikunnan hyöty kotoutumisessa

Liikuntakasvatuksen antaminen vahvistaa ihmisen liikuntasuhdetta. Poliittisten

päättäjienkin taholta ollaan huomattu, kuinka liikunnalla on monia hyviä vaikutuksia. Meneillään oleva hanke kotoutumisesta liikunnan avulla vastaa tähän tarpeeseen, mutta ruohonjuuritasolla toimivat ihmiset edelleen omatoimisesti. Hanke ei ehkä ole saavuttanut kaikkia mahdollisia asiakkaita. Tieto ei ole mennyt perille asti ja moni maahanmuuttaja ei ole osannut hakea apua sieltä, mistä sitä ehkä saisi. Ongelmien kanssa painitaan edelleen pienellä porukalla ystävien kesken.

6.2 Liikunnan hyöty kotoutumisessa

Liikunnasta uskotaan olevan hyötyä moneen eri asiaan kotoutumisessa. Sen uskotaan auttavan esimerkiksi suomen kielen oppimisessa ja ystävien saamisessa. Yksilöstä riippuen liikunnalla voi olla merkittäväkin rooli hänen elämässään. Urheilemisesta voi tulla tärkeäkin osa maahanmuutajan arkea. Parhaimmillaan urheilemisen sosiaalisesta maailmasta tulee tärkeä keino tutustua suomalaisiin tai työstää omaa identiteettiä samaan aikaan kun liikkuu yksin tai toisten ihmisten kanssa. Mahdollista on liikkua kantasuomalaisten tai omanmaalaisten kanssa. Hieman tilanteesta riippuen molemmat voivat olla tärkeitä asioita. Jokaisen maahanmuuttaja taustat ovat hieman erilaiset ja joskus voi olla tärkeää olla yhdessä omasta maasta tulevien kanssa. Tällöin voi saada hetken hengähdysrauhaa ja vertaistukea kotoutumiseen liittyvissä asioissa.

Kati Myrénin (1999, 27) mukaan kotoutumisen eri syvyysasteet voivat vaihdella tunnustuksen, suvaitsevaisuuden, sopeutumisen ja integraation välillä. Tämä malli on ehkä toimivampi kuin John Berryn (1997, 10) neljä akkulturaatiovaihtoehtoa (integraatio, assimilaatio, separaatio sekä marginalisaatio). Vaikka siitä voidaankin erottaa yksilö ja ryhmätaso oman identiteetin ja valtakulttuurin välisessä vertailussa voi olla vaikeaa lokeroida ihmistä yhteen neljästä vaihtoehdosta. Akkulturaatioon vaikuttavat vahvasti kulttuurien väliset erot ja suuret erot eri maiden liikuntakulttuureissa saattaa vähentää liikuntainnostusta. Kuten edellisessä liikuntasuhdetta käsittelevässä alaluvuissa todettiin

vaatii kovia ponnistuksia ottaa selville mahdollisia liikuntapaikkoja. Selvitettävänä oli myös sukupuolen vaikutus liikunnan harrastamiseen ja sekä liikuntakulttuurien erot Afrikan ja Suomen välillä. Tarkasteltavana oli myös urheilulajien tuntemus sekä harrastus -käsitteen ymmärtäminen. Näiden kautta lähestyttiin liikuntaa estäviä tekijöitä ja sitä mitä