4.3 Kansainvälisiä tutkimuksia

Kaikki tutkimuksen haastateltavat halusivat saada töitä sekä oppia suomen kieli. He kokivat viranomaisten palveluhalukkuudella sekä yhteiskunnan oppimisella olevan apua kotoutumisessa. Yllättäen kotoutumisen kannalta ei ollut merkittävää suomalainen ja oman kulttuurin välinen prosessi vaan sitä tukee vuorovaikutus toisten maahanmuuttajien kanssa. Tarvittava ymmärrys ja suvaitsevaisuus tulee Marju Salmelan mukaan eri maista tulevien maahanmuuttajien kohtaamisissa kotoutumiskoulutuksessa. Haastattelujen pohjalta löytyi kehittämistarpeita viranomaisten sekä palvelusektrorin suuntaan niin että maahanmuuttajat huomoidaan kokonaisvaltaisesti.

4.3 Kansainvälisiä tutkimuksia

Englannin kielellä tuotetuista tutkimuksista esimerkiksi Krouwel ym. (2006) toteaa Hollannissa maahanmuuttajien liikunnan aiheuttavan riitoja ja erimielisyyksiä ennemmin kuin kansojen välistä ystävyyttä. Tutkimuksessaan hän selvitti Hollannin vuoden 2002 oikeistopopulistisen liikkeen vaikutusta maahanmuuttajien urheiluun. Tuolloin liike kritisoi maata epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta ja tämä sai aikaan laajan yhteiskunnallisen keskustelun. Krouwelin tutkimuksen tuloksena oli, että urheilu voi jopa lisätä eri väestöryhmien välistä jännitettä sen sijaan että se toimisi yhdistävänä tekijänä. Omassa ”porukassa” urheileminen saattoi auttaa pääsemään hetkeksi eroon stressaavasta arjesta ja tässä mielessä poistaa stressiä. (Krouwel ym. 2006, 165–180.)

Kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu myös positiivisia kokemuksia urheilusta koutoutumista edesauttavana tekijänä. Esimerkiksi Walseth (2006, 447–464) tutki Norjassa joukkueurheilua harrastavia musliminaisia, joille urheilu oli varsinainen henkireikä ja toimi eräänlaisena pakopaikkana kodin ja perheen velvoitteista. He tukivat toisiaan pelikentän ulkopuolellakin ja jotkin pelaajat kokivat saavansa kunnioitusta pelaajataitojensa vuoksi. Urheilu saattoi olla monelle myös tärkeä minäkuvan ja identiteetin kehittäjä. Tässäkin tutkimuksessa oli tapauksia, missä liikunta ei lisännyt yhteenkuuluvuuden tunnetta vaan päinvastoin.

Müller ym. (2008, 387–401) tutkimuksen havainnot liittyvät Amsterdamin kaupungissa vuosittain järjestettävään suureen monikulttuuriseen jalkapalloturnaukseen. Sen sijaan, että jalkapallo yhdistäisi eri maista tulevia joukkueita tapahtuikin päinvastaista toimintaa