Kapitaali 1/2014 by Miika Päällysaho

Kapitaali 1/2014

Sisältö

Päätoimittaja: Miika Päällysaho

4 Päätoimittajan palsta 5 Puheenjohtajan palsta 6 Opintosihteerin palsta 8 KTTO:n hallitus 2014 16 Kvartaalikatsaus 18 Toisenlainen näkökulma kilpailukykyyn

21 Playstation 4 ja Xbox One NES:n

jalanjäljissä

Toimitus: Miska Widgrén Suni Tuomainen Olli Hyytiäinen Pentti Jämsä Pyry Lehtonen Joel Piekkola Hannu Kivimäki Bruno Van Hellemont Provokaattori Etusivun kuva: Miska Widgrén Painopaikka: Picaset Oy

24 My Helsinki Experience 26 Provokaattori 28 Opiskelusta Yhdysvalloissa 31 Kannattaako kannabis?

Painos: 80 kpl Kapitaali saa HYY:n lehtitukea

Päätoimittajan palsta Kirjoittaja: Miika Päällysaho, päätoimittaja .....................................................

olleiden opiskelijoiden tekstit. Tässä leh-

Vuoden ensimmäinen Kapitaali on vih-

näkemään myös tulevissa lehdissä.

doin täällä. Samalla se on allekirjoitta-

neen ensimmäinen lehti päätoimittajana.

tynyt ilman toimittajia, jotka uhraavat

Hämmentävää kyllä, lehti valmistui lopul-

vapaa-aikaansa luodakseen sisältöä ai-

ta yllättävänkin helposti eikä aikataulun

nejärjestölehdellemme. Heille kuuluvat

suhteen tarvinnut stressata (ainakaan lii-

nöyrät kiitokseni. Uudet toimittajat ovat

emmin).

kuitenkin myös enemmän kuin tervetul-

Tästä lehdestä – kuten edeltävis-

leita! Jos sinulla on orastava juttuidea,

täkin – löydät talouden ja yhteiskunnan

josta haluaisit kirjoittaa, allekirjoittanutta

ajankohtaisia ilmiöitä koskevia tekstejä.

voi tulla vetäisemään hihasta. Kaikki leh-

Aiheet vaihtelevat tutusti laidasta laitaan.

teä koskeva palaute on myös arvokasta

Tällä kertaa tarjolla on katsausta niin pe-

lehden kehittämisen kannalta.

likonsolimarkkinoihin kuin päihdepolitiik-

kaankin. Edellisessä lehdessä kilpailuky-

Mutta joka tapauksessa: antoisia lukuhet-

dessä ex-valtsikalainen Hannu ”Hoopi” Kivimäki kertoo jatko-opiskeluistaan Stanfordin yliopistossa. Näitä juttuja tullaan Tätäkään Kapitaalia ei olisi syn-

vystä kirjoittanut Pyry Lehtonen jatkaa kiä! samasta aiheesta, mutta tällä kertaa hieman kriittisempään sävyyn. Mukana ovat Ps. Kevään toista numeroa kannattaa perinteisesti myös Kvartaalikatsaus ja Pro-

muuten myös odottaa: luvassa on nimit-

vokaattori.

täin valtsikalaisittain mielenkiintoisia eu-

rovaalijuttuja!

Viime vuonna toimiviksi todetut

vaihto-opiskelijoiden tekstit saavat myös jatkoa. Uutena tuulahduksena toimivat ulkomailla opiskelevien tai harjoittelussa

Puheenjohtajan palsta Kirjoittaja: Miska Widgrén, KTTO:n puheenjohtaja ..................................................... Joulukuisessa vaalikokouksessa perin-

rinteisempää osastoa on tarjolla maalis-

teinen ainejärjestömme sai taas uuden

hallituksen. Tämänvuotinen hallitus on

alkuvuosi ei ole kulunut. Tuleva opinto-

sekoitus uusia tekijöitä sekä vanhoja

uudistus on puhuttanut järjestöämme jo

konkareita. Tuleva vuosi tulee olemaan

tovin. Nyt kyseisestä uudistuksesta on

täynnä niin perinteisiä rientoja kuin

kuitenkin olemassa luonnos, joka löytyy

uusia mielenkiintoisia tapahtumia, mikäli

muun muassa sähköpostilistaltamme.

kykenemme toteuttamaan edes murto-

Lyhyenä yhteenvetona todettakoon, ettei

osan tähän mennessä tulleista ideoista.

suunnitelma ole läheskään niin absurdi

Hallitustoiminnan on kuitenkin tarkoi-

kuin miltä aluksi vaikutti. Excursioita on

tus olla mahdollisimman avointa, joten

visioitu jo useita. Kuluvan vuoden aikana

kaikki ideat otetaan ilolla vastaan. Joten

on mahdollisuus päästä tutustumaan

jos sinulla on jokin mielestäsi hyvä ajatus

sekä yksityiseen sektoriin että tutkimus-

tapahtumasta, sen voi tulla esittelemään

laitoksiin.

hallituksen kokouksiin tai olemalla yhtey-

dessä hallituslaisiin.

siinä mielessä, että ainejärjestömme

saavuttaa kunnioitettavan 55 vuoden iän.

kuussa, kun Casalla juhlitaan Kansissitsit. Perinteiseksi voidaan laskea myös Valtsikan säbäturnaus, josta lähdemme taas hakemaan voittoa.

Pelkkää suunnittelua alkuvuosi ei

Vain hassuttelun merkeissä

Vuosi 2014 on KTTO:lle erityinen

ole ollut. Sitsikausi käynnistettiin Ali-

Ainejärjestömme arvokasta vanhenemis-

nassa, joka muuntui varsin uskottavaksi

ta kunnioitetaan aivan erityisellä tavalla

Nevadalaiseksi kasinoksi. Myös jouluki-

marraskuussa. Vuosijuhlat ovat järjes-

lojen sulatus on alkanut lupaavasti, kun

tömme suurin tapahtuma, joten suosit-

KTTO:n urheilutoiminta käynnistettiin

telen siis jo nyt varaamaan kalenterista

keilauksen ja pipolätkän merkeissä. Pe-

marraskuun kolmannen lauantain.

Opintosihteerin palsta Kirjoittaja: Suni Tuomainen, opintosihteeri .....................................................

malla muutokset tulevat näkymään vas-

Hyvää alkanutta vuotta ja uutta kevät-

Suurimmat muutokset tulevat “ylemmäl-

lukukautta itse kullekin. Vaikka päällisin

tä taholta saneltuna” eli tiedekuntatasol-

puolin kaikki opintomaailmassa näyttää-

la on tehty linjauksia, joihin oppiaineen

kin samalta kuin aina ennen, kulisseissa

tulee sopeuttaa opetussuunnitelmansa:

tapahtuu kuitenkin suuria, ja ennemmin

yhteiskuntatieteiden perusopinnot, kan-

tai myöhemmin kaikki muutosten vaiku-

dikurssien noppamäärien jaollisuus vii-

tukset alkavat näkyä myös jokaisen opis-

dellä, jne. Pitkään tilanne oli pahasti auki

kelijan arjessa.

ja tiedot tulevasta olivat hyvin häilyviä.

Näkyvimpänä muutoksena on tu-

Silloin näytti, että pahimmassa tapaukses-

levat tutkintorakennemuutokset opetus-

sa muutokset olisivat hyvinkin radikaaleja

suunnitelmaan seuraavalle nelivuotiskau-

taloustieteen näkökulmasta ja eikä mis-

delle, mutta muitakin akuutteja aiheita

sään nimessä ainakaan hyvään suuntaan.

riittää. Hyvä siis, että tänä vuonna halli-

Asioiden edetessä tilanne on kuitenkin

tuksessa onkin opintosihteereitä kaksin

muuttunut niin, että aikaisempaan verrat-

kappalein vastaamassa tuleviin haastei-

tuna tilanne näyttää varsin hyvältä: muu-

siin ja puolustamassa opiskelijoiden etua

tokset ovat varsin hillittyjä ja isoilta osin

uusia päätöksiä tehtäessä. Tämän kevään

jopa positiiviseen suuntaan.

suuri puheenaihe on ja tulee olemaan

tutkintorakennemuutokset. Tällä hetkellä

muutokset yliopistojen hakukäytäntöi-

työn alla on siis opetussuunnitelma, joka

hin. Valtion hallinnolla on suuret paineet

tulee voimaan ensi syksynä ja on voimas-

pidentää työuria ja sitä edesauttaakseen

sa aina vuoteen 2017 asti. Täydellä voi-

sujuvoittaa yliopisto-opiskelua.

ta tuleville taloustieteen opiskelijoille, mutta osaltaan ne näkyvät varmasti myös nykyisille opiskelijoille jossain muodossa.

Toinen tärkeä aihe on tulevat

Tämä

tarkoittaa, että yliopistolla tullaan otta-

on kommentoitavaa tai jokin asia muuten

maan käyttöön sisäänottokiintiöt “uusil-

vain mietityttää. Muistakaa myös täyttää

le opiskelijoille” muodossa tai toisessa.

kurssien palautelomakkeita WebOodissa!

Kiintiöiden tarkempi muoto on kuitenkin

(Kyllä.. niitäkin luetaan ihan oikeasti.)

vielä päättämättä ja ne ollaan ottamassa käyttöön vasta 2016. Taloustieteen

Kevätaurinkoisin terveisin, opintosihtee-

osalta tilanne on mielenkiintoinen. Op-

ritiimin puolesta,

piainetta on pitkään huolestuttanut ns. 604020-suhde: taloustieteen sisäänotto

Suni

on yli kuusikymmentä opiskelijaa, mutta vuosittain kandiksi valmistuu vain noin neljäkymmentä ja maisteriksi parikymmentä opiskelijaa. Saa nähdä vaikuttaako uusien yliopisto-opiskelijoiden preferointi sisäänotossa valmistuvien määrään.

Suuria muutoksia on siis tulossa

ja tiedossa on paljon kädenvääntöä niin asiasta kuin toisestakin. Näistä asioista päätettäessä on ensiarvoista tuoda opiskelijoiden näkökulma mahdollisimman selkeästi esille.

Opintosihteerit halu-

avatkin kannustaa opiskelijoita olemaan mahdollisimman aktiivisia näiden asioiden suhteen: opetus on kuitenkin lopulta meitä varten ja sitä on mahdotonta kehittää ellei opiskelijoiden ääni kuulu. Antakaa siis kommentteja ja palautetta mahdollisimman paljon, jotta voimme edustaa ktto:laisten näkemyksiä mahdollisimman kattavasti. Ottakaa heti yhteyttä opintosihteereihin, kun jostain asiasta

KTTO:n hallitus vuonna 2014 olla harhaanjohtava. Kolmatta vuotta opiskele-

Miska Widgrén, puheenjohtaja

valle Merille KTTO on sydämen asia, minkä vuoksi tämä “seniori” lähtikin hallitukseen mukaan jo

Alunperin kaukaa susirajan takaa (Espoosta)

kolmatta kertaa. Hän aikoo järjestää tajunnan-

saapuva Miska päätti tänä vuonna kokeilla jotain

räjäyttävät 55–vuotisjuhlat, joten mikäli haluat

kevyempää hallituspestiä ja ryhtyikin siltä istu-

mukaan vuosijuhlatoimikuntaan, ota yhteyttä tä-

malta KTTO:n puheenjohtajaksi. Miska on tun-

hän kaunottareen. Häneen voit törmätä KTTO:n

nollinen ja fiksu tyyppi, jonka hartioille KTTO:n

bileissä tai Mascotissa pelaamasta bilistä.

valtiaan viitta on helppo laskea. Miskan kanssa on helppo tulla toimeen ja helpoiten Miskan saa

Iida Piippo, taloudenhoitaja ja tilavastaava

houkuteltua ulos ehdottamalla kaljaa, sillä kaljalle Miska lähtee aina. Ei pidä turhaan lannistua,

Kaukaa Pohjois-Savon “suuresta metropolista”

jos Miska ei aina moikkaa kävellessään vastaan.

Helsinkiin muuttanut Iida opiskelee nyt toista

Yliopistolla liikkuu nimittäin huhu, että Miska on

vuotta. Kenellekään ei ollut yllätys, että tämä

joskus nähty kahdessa paikassa samaan aikaan.

neitokainen haki toiselle vuodelle hallitukseen.

Hallitushommienkin sujuvoittamista varten Miska

Tämän ylivoimaisesti parhaan aineen opiskelu

on palkannut yhden klooneistaan pyörittämään

sai Iidan rakastumaan numeroihin niin, että hän

alumnisuhteita. Vapaa-aikansa Miska viettää juo-

päätti ryhtyä KTTO:n tämän vuoden taloudenhoi-

den kaljaa, Pentin kanssa puntilla tai leikkimällä

tajaksi. Iidan kanssa riitoihin joudut vain, jos sot-

rock-muusikkoa Pasilan kartanossaan.

ket Arkussa tai kommentoit ala-arvoisesti hänen kotipaikkaansa. Iida myös tykkäisi, että maksut

Meri Sintonen, varapuheenjohtaja ja vuosijuh-

maksetaan ajoissa, koska niitä ei ole mukava pe-

lavastaava

riä. Fun fact: Casalla voit löytää Iidan kylmäkaapista, koska siellä on tunnetusti kovimmat bileet!

Meri Sintonen ei ole tavallinen KTTO:lainen. Ensivaikutelma tästä hennosta ja hiuksiaan sormensa ympäri pyörittelevästä nuoresta naisesta voi

Suni Tuomainen, opintosihteeri

parhaassa tapauksessa absinttia. Tämä sen vuoksi, että Pyry kokee suunnatonta iloa nähdessään

Tämä Kuopiosta lähtöisin oleva siloposki löysi

opiskelutoverinsa absintin pauloissa kellonajasta

Otaniemeen johtaneen navigointivirheen jälkeen

tai paikasta riippumatta. Pyryn kanssa juhlitun

tiensä Helsinkiin ja taloustieteen opintoihin.

yön jälkeen huomaat myös tilanneesi kasan luot-

Edellisessä hallituksessa web- ja ympäristövas-

tokortteja ja loppuelämäsi Hesarit, sillä loistavana

taavana toimiessaan hän lähes pysäytti ilmaston-

myyntimiehenä Pyry myy vaikka mummonsa.

muutoksen, joten tänä vuonna pieni lisähaaste

opintovastaavan pestin myötä lienee paikallaan.

Pyry pitää myös huolta fyysisestä puolestaan.

Kuten useat hallituslaiset, myös Sunin voi löytää

Tanssilattialla tanssimisen lisäksi Pyryn voi tavata

lähes kaikista KTTO:n tapahtumista ja niiden

punttiksella, tosin ainoastaan penkin luona rinta-

jatkoilta, mutta muista hallituslaisista poiketen

lihaksiaan treenaamassa, sillä se on Pyryn mie-

hänet löytää myös seuraavan aamun laskareista.

lestä ainoa vakavasti otettava urheilulaji. Huhun

Hän ei ole ainoastaan ahkera käymään laskareis-

mukaan Pyry olisi maratonejakin juossut, mutta

sa, vaan myös tekemään niitä, ja vieläpä oikein.

tietoa ei ole vahvistettu. Penkkiharrastuksestaan

Opintojen ja sosiaalisen elämän lisäksi

huolimatta Pyryllä on kuitenkin myös herkkä puoPyry Lehtonen, 2. opintosihteeri

lensa. Oman nallepehmolelunsa lisäksi Pyry rakastaa Robinia niin paljon, että aina kun sä laulat

Pyry on Tampereelta Helsinkiin muuttanut

siitä skeitistä, se saa Pyryn chinotkin repeämään.

KTTO:n fuksi ja tämän vuoden opintovastaava.

Housuttomuus tai vähäpukeisuus yleensäkään ei

Hallituspestinsä Pyry hoitaa perusteellisella ja

kuitenkaan estottoman Pyryn menoa hidasta.

tarmokkaalla otteella (kieli ruskeana), kuten omat opintonsakin. Vastuuta vaativien opintoasi-

Julius Rissanen, sihteeri

oiden ohella Pyry muistaa kuitenkin pitää huolta myös sosiaalisista suhteista eikä Pyryä suotta

KTTO:n sihteerin hommia tänä vuonna hoitaa

pidetäkään KTTO:n virallisena juottajana. Pyry

Julius Rissanen. Tämän vuoden fuksina hän

osallistuu lähes jokaiseen tapahtumaan, mutta

on lähtenyt heti aktiivisesti mukaan opiskelija-

jos Pyryyn törmää bileissä, kannattaa pitää varan-

elämään kokonaisvaltaisesti. Ei ole ollut juuri

sa. Herra ei nimittäin itse kirkkaisiin koske, mutta

ollenkaan tapahtumia, joissa et olisi häntä näh-

kantaa silti usein olkalaukussaan viinapulloa – tai

nyt. Koko 20-vuotisen elämänsä hän on asunut

Talissa siellä Espoon ja Helsingin rajalla Helsingin

Juho Heinisuo, tiedottaja ja web-vastaava

puolella. Tällä hetkellä hän työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tehden tilastollisia

Toista vuottaan sekä kansislaisena että hallituk-

analyysejä Helsingin psykoterapiatutkimuksel-

sessa viettävänä Juho on ainakin omasta mieles-

le. Julius tuli suoraan KTTO:lle valmistuttuaan

tään helsinkiläistynyt riittävästi, vaikka pitääkin

lukiosta ja täältä ”oman paikkansa” löytäneenä

Tamperetta rakkaana. Hänen mukaansa pakko

tulee jatkamaan kohti hamassa tulevaisuudessa

luo luovuutta, mutta yllättää itsensä aina silloin

siintävää gradua ja VTM:n titteliä kohti.

tällöin tekemällä asioitaan valmiiksi ennen deadlineja. Viime vuoden rankan opiskelijakulttuuri-

Joona Widgrén, alumnisuhdevastaava

vastaavuuden jälkeen Juho päätti siirtyä siisteihin sisähommiin tarkoituksenaan uusia KTTO:n

Joona ehti jo muutaman vuoden seurata vierestä

nettisivut käyttäjäystävällisemmiksi. Useimmiten

hallituksen touhuja ja kommelluksia ennen kuin

illanvietot vievät kuitenkin voiton hänen kesken-

päätti pistää oman lusikkansa soppaan mukaan.

eräisten projektien kasastaan.

Pitkän linjan KTTO-aktiivina järjestön toiminta ja metkut ovat tulleet tutuiksi, niin myöhään

Nea Hänninen, tapahtumavastaava

venyneissä pippaloissa kuin muutenkin, vaikka hallituspesti onkin tähän asti saanut odotuttaa

Jo toista vuotta hallituksessa oleva Nea on

itseään. Ilmeisesti hallitusnakit vaikuttivat ylitse-

ahkeruuden perikuva. Viime vuonna hän ehti

pääsemättömän mielenkiintoisilta ja hallituskave-

taloudenhoitajan tehtävien lisäksi varmistaa, että

rit riittävän mielipuolisilta, että mukaan oli pakko

joka ikiset KTTO:n sitsit olivat eeppiset. Nean va-

lähteä. Kökkelin kasvattina Joona on joutunut

linta tapahtumavastaavaksi oli siis täysin selvää.

sopeutumaan suurin kulttuurieroihin muutet-

Siiri-kissansa kanssa asuva Nea on hyvällä tavalla

tuaan tutun turvallisesta Kökkelistä Helsinkiin.

höpsö ja kissakuvilta ei Nean seurassa voikaan

Samasta sopeutumiskyvystä tulee varmasti

välttyä. Neaan törmäät suurimmalla todennäköi-

olemaan hyötyä tänä vuonna alumnivastaavan

syydellä sitsien jatkoilla tanssilattialla missä Nea

hommissa opiskelijoiden ja alumnien ristitulessa

näyttää nykytanssin uusia suuntauksia. Mikäli

tasapainoillessa.

löytyy kiinnostusta ideoida, järjestää tai sitten vain seurata sitsien tekoa ota yhteyttä Neaan. Neaa kannattaa pyytää myös bileseuraksi, sillä

tämä nainen on bileissä varsin hulvatonta seuraa.

lisesti seuraa miestä paikkaan kuin paikkaan).

Lopuksi Nean alter egoa, Keekkiä, lainaten:

Fuksi- ja inttivuoden jälkeen Lauri on vihdoinkin

”Tonkka auki! Ää!”.

aloittanut opiskelun ja opintorekisteriotetta hallitseekin nykyään pitkä vitosrivi. Pr-vastaavana

Ilona Ylikoski, juhla- ja ympäristövastaava

hänen tavoitteenaan on kohottaa oppiaineen profiilia sekä pitää kansiksen lippua korkealla,

Tämä nykyään Kurvin residenssissä asuva paljas-

kunhan saa sen ensiksi hankittua.

jalkainen helsinkiläinen vietti vuoden matikan laitoksella ennen kuin löysi paikkansa taloustie-

Satu Koskinen, suhdevastaava

teen parista. Nyt toista vuotta hallitushommia hoitavalla Ilonalla on paljon mielipiteitä ja aikoo-

Sosiaalisten tilanteiden suvereenina sankarina

kin tänä vuonna laittaa KTTO:n ympäristöasiat

fuksi-Satulle lankesi KTTO:n suhdevastaavan pes-

kuntoon. Tämän vauhdikkaan neitokaisen voit

ti. Suhteiden sotkemisen lisäksi Satu sotkee mie-

nähdä erilaisissa opiskelijatapahtumissa niin jär-

lellään myös omia opintojaan suorittamalla tentit

jestäjänä kuin juhlijanakin. Jos haluatte mukaan

mielummin uusinnassa ja unohtamalla palauttaa

bileiden järkkäilyyn ottakee poejjat yhteyttä!

laskarit. Satu suoriutuu opinnoistaan kuitenkin hyvin arvosanoin, sillä Satu on työmoraaliltaan

Lauri Jauhiainen, pr-vastaava

tinkimätön aikaansaaja, joka hoitaa hommat ennen kuin muut ehtivät edes ajattelemaan niitä.

Lauriaisen Jauhi on Herttoniemestä Töölöön läh-

tenyt ja sittemmin Pasilan residenssiin (TM) aset-

mukaan yksiä parhaita asioita, joita hänelle on ta-

tunut kolmannen vuoden kansislainen. KTTO:n

pahtunut. Missä muualla Satu olisi muka päässyt

virallisena oikeistodemarina hänet tunnetaan

opiskelemaan viidentoista nopan edestä toden-

vahvoista mielipiteistään niin tarinatieteilijöiden

näköisyyksiä ja luuttuamaan bileiden jälkeen latti-

kuin veropolitiikan suhteen, ja hän on valmis

aa ensin fuksitoimikunnan ja sen jälkeen KTTO:n

puolustamaan näkemyksiään tarpeen vaatiessa

hallituksen kanssa?

vaikka painimalla. Isänmaallinen Lauri pitää yllä

reserviläiskuntoaan niin ampumraradalla, lenk-

täin lähellä Satun sydäntä. Satu opiskelee muun-

kipolulla, laduilla kuin vapaapalokunnan riveissä

muassa italiaa, mistä on uskomattoman paljon

tulipaloja sammuttamalla (taskumatti luonnol-

hyötyä, kun asuu Espoossa. Kolmen vuoden

KTTO ja valtsika ovat Satun itsensä

Todarin lisäksi kielten opiskelu on erit-

opiskelun jälkeen Satu osaa jo tilata ravintolassa

Juho Anttila, työelämävastaava

pizzan ja viiniä. Viiniä Satun on tosin pakko tilata koko pullo, sillä hän ei muista miten ”lasi viiniä”

Juho halusi tulla isona putkimieheksi. Kun

sanotaan, mutta viinipullollisen jälkeen Satu

peruskoulu alkoi olla lopuillaan, kävi selväksi,

puhuu vaikka sujuvaa kiinaa. Italian lisäksi Satun

että tavoitteet oli asetettu liian korkealle ja Juho

voi erittäin suurella todennäköisyydellä tavata

joutui tyytymään opintoihin Ressun lukiossa.

myös valtsikan tapahtumissa seuranaan – jälleen

Lukiosta matka jatkui kansikseen, jossa Juho nyt

kerran– pullo viiniä. Viinin ystäväksi Satu tietää

toista vuotta opiskelee.

myös hämmentävän paljon tequilasta.

Taloustiede on osoittautunut sopivaksi

hommaksi Juholle, joka onkin saanut louhituksi Pentti Jämsä, yrityssuhdevastaava

noppia melkoisen jäätävää tahtia. Tahti on ollut niin kiivas, että KTTO:n tasa-arvovaltuutettu

Toista vuotta kansiksella opiskeleva Pentti on Kal-

joutui pyytämään, että Juho jättäisi osan nopista

liossa majaa pitävä jalkapallohuligaani, joka hoi-

muille opiskelijoille. Noppa/opiskeluaika -suhde

taa KTTO:n yrityssuhteet kuntoon tänä vuonna.

on kuitenkin pysynyt erinomaisena erityisesti

Ahkerasti bileitä koluava Pentti saattaa usein olla

KTTO:n Viskiklubin aktiivijäsenyyden ansiosta.

hämmentävä näky muutaman tuopillisen jälkeen.

Nykyään Juho on myös Kapitaalin InDesign-ihme-

Yön pikkutunneilla Pentin voikin löytää Alinas-

mies.

ta etsimästä vaatteitaan tai vaikka Picnicistä

pohtimasta elämän syvintä olemusta. Ei huolta,

taavana, eli järjestää KTTO:n jäsenistölle ekskursi-

aamulla Pentti tuskin muistaa edellisestä illasta

oita Helsingissä toimiviin yrityksiin.

Hallituksessa Juho toimii työelämävas-

mitään. Hyvin ihmisten kanssa toimeentuleva, myös vuoden fuksiksi valittu Pentti on tuttu näky

Toni Vuorinen, urheiluvastaava

huolettomista hartioista ja on hänet huhujen mukaan nähty myös kirjastossa. Aivan turhasta

Ensimmäistä kevättään mutta toista vuottaan

jätkästä ei ole siis kyse. Nein krapulen!!

kansista opiskeleva Toni on KTTO:n uusi urheiluvastaava. Tämän 20-vuotiaan mieliasia suunnistuksen ja jalkapallon ohella on Espoo, josta hän joutui kuitenkin muuttamaan Itä-Pasilan hellään syleilyyn järkevöittääkseen matkustamisiaan.

Silloin tällöin Toni palaa Espoon puolelle opetta-

(1) kaveri, veikkausliigatähti Emerik Grönroos.

maan vanhassa lukiossaan.

Petterillä on (2) lasta. (7) on päivien määrä, jotka

hän viimeisellä joululomaviikollaan vietti putkeen

Toniin voi törmätä FC KTTO ’59:n peleis-

sä sekä koulurakennuksilla päivisin ja Alina-salissa

humalassa. (37) näin monta negatiivista puolta

puolta vuorokautta myöhäisemmin. Ajankoh-

Petteri löysi Elämä lapselle -konsertista jo ennen

dasta riippumatta Tonille on helppo puhua – oli

konsertin alkamista.

kyse sitten ideasta urheilutapahtumaan tai #64:n

pärjäämisestä Atlantin tuolla puolen, Toni on aina

Petteri toimiikin urheiluvastaavana, ei se ole mi-

valmis keskusteluun vahvoine mielipiteineen!

kään syy tulla nykimään hihasta toimenkuvaan-

Loppuun on vielä syytä lisätä, että vaikka

sa tai mihinkään muuhunkaan asiaan liittyen. Petteri Salo, 2. urheiluvastaava

Loppujen lopuksi urheiluvastaavan pesti on vain yksi luottamustehtävä (sulka hatussa) muiden

Petteri on urheiluvastaava, yksinäinen susi sekä

joukossa.

ihminen. Petteri on rehti suomalainen mies, jonka päivät koostuvat työntäyteisestä yksinäisyy-

Sini Liukkonen, kulttuurivastaava

destä sekä pleikkarin pelaamisesta. Silloin tällöin Petteriä tapaa myös Helsingin yöelämässä, jolloin

Sini on Vihdin metropolista Helsingin pitäjään

hänestä kuoriutuukin varsinainen sosiaalinen

eksynyt KTTO:n fuksi. Sini toimii tänä vuonna hal-

perhonen. Tämä tapahtuu toki suomalaiseen

lituksessa kulttuuriasioista vastaavana henkilönä.

tapaan tuhdissa humalassa.

Kausi on lähtenyt hyvin käyntiin ja tiedossa onkin

monenlaista aktiviteettia aina Stand Up –illoista

Petteri tähtää elämässään eteenpäin,

jopa #Pyrkyrin tavoin, haalien itselleen erinäisiä

Helsinginkadun valloitukseen. Sinin löytää usein

luottamustehtäviä. Petterimme elämän asenne

hajoilemasta laskuharjoituksiin joko Economicu-

on jotain, josta me kaikki voimme oppia. Hil-

milta tai Kumpulasta. Hän opiskelee ahkerasti,

peä lounaspöytäkeskustelu muuttuu nopeasti

mutta tuntuu löytäneen kultaisen keskitien juhli-

aneemiseksi hiljaisuudeksi Petterin kertoessa

misen ja opintojen väliltä. Kovatahtinen opiskelu

mielipiteensä asiasta kuin asiasta. Kannustavuus

saattaa tosin purkautua välillä käsittämättöminä

ja ymmärtäväisyys eivät kuulu Petterin arvo-

naurukohtauksina. Naurukohtauksen on näh-

maailmaan. Petterin esittely on hyvä lopettaa

ty tulevan luennoilla ja raitiovaunussa, mutta

erilaisiin numerollisiin faktoihin: Petterillä on

P(Sinin hepuli) on suurimmillaan Porkkalassa

aamun sarastaessa.

rän. Ja joka kerta kun sen luvun joutuu ääneen

sanomaan, itkee hän samalla katkeria kyyneleitä.

Sinin harrastuksiin kuuluu muun muassa

biletanssiminen ja uinti. Uintia Sini harrastaa kui-

Suurin osa niistäkin alkoholiannoksista on sinun

tenkin vain harvoin ja paikan täytyy olla tarkkaan

verorahoistasi maksettu; järjestötoiminta kannat-

valittu. Kriteerit on tähän mennessä täyttänyt

taa.

ainakin kauppiksen suihkulähde, jonne Sini päätyi

harjoittelemaan käsipohjaa epäonnisen suo-

hirveästi hikoilusta tykkää, mutta ei silti kanna-

lausyrityksen jälkeen iPhone seuranaan. Sini osaa

ta erehtyä vertaamaan hänen vaarallisuuttaan

kuunnella intuitiotaan ja hän on varma valinta

legopalikkaan. Satunnaisten painiotteiden ohella

seuraksi, kun hauska ilta on tavoitteena!

Eemilin urheilullisuus kanavoituu urheiluseuran

Eemil on myös urheilumiehiä. Itse hän ei

puheenjohtajana ja hän tykkää seisoa tärkeän näEemil Nuuttila, HYY- ja ulkosuhdevastaava

köisenä kentän laidalla puku päällä purkkaa jauhaen. Railakkaassa nuoruudessaan hän on joskus

Tämän vuoden ulkosuhde- ja HYY-vastaavana

kesyttänyt kissapetoja, tosin valitettavan heikolla

toimii Eemil Nuuttila. Eemil on kultalusikka per-

menestyksellä. Nykyisin rallitaipaleet on jätetty

seessä syntynyt lähes syntyperäinen stadilainen,

taakse ja Jaguaria käytetään (isin helpotukseksi)

ensimmäisen vuosikurssin opiskelija, jolla on

ainoastaan kuskaamaan kaljaa satamasta KTTO:n

yleinen tarve vaikuttaa kaikkeen mahdolliseen.

kaappeihin

Eemil ei häpeä myöntää olevansa porvari, eikä ole yllättävää, jos hänen sitseillä pukemallaan

Janne Kolehmainen, tasa-arvovastaava ja strate-

paidalla maksaisi vieressä istuvan opiskelutoverin

gisten resurssien vastaava

puolen kuukauden vuokran.

Jos luulette että Eemil on aktiivina vain

Alun perin Munkkiniemestä kotoisin oleva, myös

KTTO:ssa erehdytte pahan kerran. Järjestöjä Ee-

Otaniemessä aikaa viettänyt ja nyt Kallioon

mil keräilee ahkerammin kuin noppia, ja jos jos-

muuttanut Janne on toisen vuoden taloustieteen

sain vaiheessa tuntuu että kaikki on jo koettu hän

opiskelija. Kierrettyään suurimman osan KTTO:n

perustaa uuden yhdistyksen leikkikentäkseen.

tapahtumista ja seurattuaan sivusta hallituksen

Eemil nauttii tilastoinnista ja kysyttäessä hän

toimintaa, heräsi hänen mielenkiintonsa myös

osaa kertoa hämmästyttävän tarkasti esimerkiksi

tapahtumien järjestämiseen. Janne haki mukaan

vuodessa nauttimiensa alkoholiannosten mää-

ensimmäistä kertaa ainejärjestötoimintaan ja

päätyi vastaamaan tasa-arvosta ja strategisista

Miika Päällysaho, Kapitaalin päätoimittaja

resursseista KTTO:ssa. Vapaa-ajallaan Janne käy uimassa, optimoi opiskeluun käytettyä aikaa ja

Syksyllä 2011 opintonsa aloittanut Miika piipahti

haaveilee syvässä lumessa lautailusta.

viime lukuvuoden aikana Vekaranjärvellä palvelemassa inttiaamunsa pois ja opiskelee nyt toista

Tatu Vesterinen, kv-vastaava

vuottaan taloustiedettä. Hetkellisen mielenhäiriön vallassa hän päätti ryhtyä myös ainejärjes-

Tämänvuotinen kv-vastaava, 21-vuotias oululai-

tölehtemme Kapitaalin päätoimittajaksi. Tämän

nen, mutta jo pari vuotta Helsingissä majaillut

lisäksi hän luotsaa Kapitaalitoimikuntaa, jonka

Tatu, ei mene siitä missä aita on matalin, vaan

toiminta on tällä hetkellä vahvasti keskittynyt

ennakkoluulottomasti rysäyttää suoraan siitä läpi.

yltiö-mainstreamin somen syövereihin.

Kansiksen fuksi on vuoden 2014 KTTO:n hallituk-

sessa myös ensikertalainen. Tämä pragmaattinen

toisin olevaa Miikaa et välttämättä bongaa ihan

mutta ennustamaton otus löytää promilleluke-

joka bileistä tai sitseiltä, mutta ei hän myöskään

mista riippumatta kummasti aina pikkutunneilla

ihan täysi sosiaalinen erakkokaan ole. Erityinen

kotiinsa, joka sijaitsee tällä hetkellä Meri-Ras-

mielenkiinnon kohde hänellä on musiikki, johon

tilassa. Matematiikan sivuaineessa laskareiden

hän syventyy ennakkoluulottomasti genreen kat-

vääntäminen saattaa joskus kiireessä venyä

somatta. Urheilulajeista erityisesti tennis ja lätkä

pitkälle yöhön, mikä saattaa näkyä seuraavan

ovat lähellä sydäntä.

aamun luennolla joko henkisenä tai fyysisenä poissaolona sekä ilmeisen satunnaisgeneroidussa unirytmissä, mutta arvosanat pukkaavat siitä huolimatta priimaa. Tänä vuonna kv-vastaavalla ei ole maata mullistavia ideoita ajaa kv-asioiden muutosta, sillä ainakin vaihtarit ovat löytäneet hyvin tiensä suomalaiseen opiskelijakulttuuriin. Joka tapauksessa, tärkeimpänä arvona pysyy hänelle toiminnassaan se, ettei ketään jätetä!

”Saaresta” eli Helsingin Laajasalosta ko-

sivat odotuksia korkeammalle. Tästä huo-

Kvartaalikatsaus

limatta osakemarkkinat olivat alamäessä, tosin muita alueita vähemmän.

Teksti ja kuvat: Olli Hyytiäinen .....................................................

Vuoden vaihtuessa nähtiin suunnan-

maissa huomattavasti. Tämä tarkoittaa,

muutos sijoittajien riskinottohalukkuu-

että yrityksiltä vaaditaan yhä parempaa

dessa. Osakekurssit tulivat tammikuun

tuloksentekokykyä, jotta niiden osak-

aikana selvästi alas ympäri maailmaa

keiden hinnat olisivat perusteltuja. Pit-

erittäin tuottoisan viime vuoden jälkeen.

kän nousun jälkeen markkinoilla aletaan

Selityksiä tähän voidaan hakea monelta

epäillä, ovatko hinnat jo liian korkealla.

Yksi selitys globaaliin laskuun on

myös yleinen osakemarkkinoiden arvostustaso, joka nousi viime vuonna länsi-

suunnalta. Kiinan talouden aktiviteettia Tällaisia epäilyksiä seuraa usein korjausmittaavat luvut jatkoivat heikkenemis-

liike, jonka jälkeen ollaan taas valmiina

tään ja epäilykset rahoitusmarkkinoiden

uuteen nousuun, mikäli makrotalouden

paikallisista ongelmista saivat sijoittajat

luvut ja yritysten tulokset antavat tälle

suhtautumaan Kiinaan aiempaa epäile-

perusteita.

vämmin. Yhdysvalloissa keskuspankki Fed

Helmikuun alkupäivät olivat mark-

aloitti velkakirjaelvytyksen vähentämisen

kinoille yhä vaikeita, mutta tämän jälkeen

ja päätti vuoden ensimmäisessä korkoko-

tunnelma kääntyi. Ilmeisesti tammikuun

kouksessaan vähentää ostoja vielä lisää.

”terve” korjausliike nähtiin jo riittävän

Tämä sai aikaan pakoa kehittyviltä mark-

suurena ja toisaalta tuloskauden anti oli

kinoilta, joille Fedin elvytyksestä peräisin

positiivista, sillä suurin osa yhtiöistä oli

oleva ylimääräinen likviditeetti oli virran-

ylittänyt ennusteet. Pörssit ovat paik-

nut. Monien kehittyvien markkinoiden

kailleet tammikuun tappioita ja monet

valuutat heikkenivät ja osakemarkkinat

markkinat ovat nousseet jo uusiin huip-

olivat laskupaineessa niin Aasiassa kuin

puihinsa. Aasiassa koko maanosaa kuvaa-

Etelä-Amerikassakin. Kehittyvän Aasian

va indeksi nousi viikolla 7 ensimmäistä

lailla myös Japanin pörssi tuli vauhdilla

kertaa kuluvan vuoden aikana. USA:sta

alas. Euroopasta saatiin yhä lisää positii-

saatiin samalla viikolla poliittisen työ-

visia uutisia, kun ostopäällikköluvut nou-

rauhan kannalta positiivinen uutinen, kun

Osakemarkkinat palasivat nousuun tammikuun laskuliikkeen jälkeen USA: S&P 500, Eurooppa: Euro Stoxx 50 ja Hongkong: Hang Seng velkakatosta saatiin aikaan uusi sopimus.

roalueen vientiä. Toistaiseksi dollari ei ole

Seuraavan kerran asia nostetaan pöydälle

vahvistunut suhteessa euroon.

vasta reilun vuoden päästä, mikä poistaa

toistaiseksi epävarmuutta.

kallisia ongelmia (mm. Turkissa, Etelä-

Kevättä kohti mennään ja huomio

Afrikassa ja Argentiinassa) on pidetty

pysyy edelleen Fedin elvytyksessä. Työlli-

arveluttavina, mutta ne eivät yksin riitä

syyden elpyminen alkaa hidastua, mutta

laukaisemaan globaalia kriisiä. Tähän tar-

pääosin positiiviset uutiset taloudesta

vittaisiin mittavia ongelmia esim. Kiinas-

saavat Fedin todennäköisesti kiristämään

sa, mutta maan kasvun hidastumisesta ja

politiikkaa pitkin vuotta. Lopulta edessä

rahoitussektorin ongelmista huolimatta

ovat myös koronnostot, jotka tapahtuvat

taloudellinen kehitys näyttää melko va-

lähes varmasti ennen kuin Euroopan kes-

kaalta. Suomen talouden ongelmat eivät

kuspankki uskaltaa edes miettiä politiikan

näytä vielä olevan ohi. Vientisektori tar-

kiristämistä. Voi jopa olla, että EKP jou-

vitsisi lisää puhtia. Erityisesti teollisuus on

tuu vielä turvautumaan kevennystoimiin

vaikeuksissa, mikä heijastuu myös työlli-

turvatakseen orastavien kasvunäkymien

syyteen. Työttömyys pysyttelee korkealla,

jatkumisen myös alueen velkakriisimais-

mutta globaalin tervehtymisen pitäisi an-

sa. Tällä olisi taipumus heikentää euron

taa vähitellen tukea myös Suomelle kulu-

kurssia verrattuna dollariin ja edistää eu-

Kehittyvien

van vuoden aikana.

markkinoiden

pai-

Toisenlainen näkökulma kilpailukykyyyn Kirjoittaja: Pyry Lehtonen Kuvat: The Hindu Business Line, Foreign Affairs (Vol. 73, No. 2) .....................................................

kykyään muihin maihin nähden. Kirjoitin

Yhdysvaltojen entinen presidentti Bill

litse taloustieteessä konsensusta, vaikka

Clinton on sanonut: ”Each nation is like a

oppikirjoja lukemalla ja suomalaista me-

big corporation competing in the global

diaa seuraamalla sellainen käsitys helpos-

marketplace”. Lause kuvastaa valtavirtais-

ti syntyykin. Monet varteenotettavat eko-

ta käsitystä kilpailukyvyn merkityksestä

nomistit ovat kritisoineet kilpailukyvyn

valtioiden kontekstissa. Usein ajatellaan,

tärkeyttä, kuten vasemmistolainen Paul

että valtioiden täytyy taloudellisen me-

Krugman jaoikeistolainen Samuel Brittan.

nestyksen takaamiseksi parantaa kilpailu-

aiheesta artikkeliin viime Kapitaaliin, jossa lupailin myöhemmin pureutua aiheeseen erilaisesta näkökulmasta.

Kilpailukyvyn merkityksestä ei val-

Yritysten kilpailukyvyn määrittely

on helppoa. Yrityksen pärjätessä kilpai-

nä oletuksena usein on.

lullisilla markkinoilla tehden voittoa, voi-

daan yrityksen sanoa olevan kilpailuky-

kilpailukyvystä auttaa ihmisiä yksinker-

kyinen. Kansantalouksien kilpailukyvyn

taistamaan monia asioita. Yksi keskeisistä

määrittely tuottaakin jo määrittelyvai-

tekijöistä kilpailukyvyssä on työn tuotta-

keuksia. Viennin osuus bkt:sta vaihtelee

vuus. Tuottavuuden paraneminen on seu-

5-50% välillä lähes kaikissa maissa, suu-

rausta monista kompleksisista tekijöistä.

rimmilla talouksilla viennin ollessa usein

Tuottavuuskeskustelun siirtyessä kilpai-

lähellä kymmentä prosenttia. Lisäksi mo-

lukyvyn kehikkoon pystytään kotimaan

nien vientituotteiden komponentteja on

ongelmia käsittelemään kansainvälises-

alun perin tuotu ulkomailta, mikä keino-

tä kilpailusta johtuvista lähtökohdista.

tekoisesti suurentaa lukuja. Suurella osal-

Monimutkaisiin ongelmiin voidaan näin

la valtioista viennin merkitys ei siis ole

esittää olevan todellisuutta yksioikoisem-

niin suuri kuin keskusteluissa implisiittise-

pia ja yksinkertaisempia ratkaisuja, kuten

Krugman on esittänyt, että puhe

vientiyritysten tukeminen tai valuutan de-

sa. Vaikeat päätökset on helpompi hyväk-

valvointi.

syttää, mikäli niitä kuvataan ulkopuolelta

tulevina talouden ”realiteetteina”, joihin

Kansainvälisten markkinoiden raa-

kaan kilpailuun vetoaminen on poliitikoil-

on vain sopeuduttava.

le houkutteleva tilaisuus yksinkertaistaa

ja ulkoistaa ongelman pohjimmaisia syitä.

si on saanut paljon kritiikkiä osakseen,

Varoittelu kilpailukyvyn heikkenemisestä

josta tässä artikkelissa oli vain pintaraa-

on keino legitimoida vaikeita poliittisia

paisu. Tämä kuvastaa hyvin taloustieteen

päätöksiä. Kotimaan taloudellisten ongel-

asemaa yhteiskuntatieteenä, jossa ab-

mien verhoaminen kilpailukykypuheen

soluuttisen totuuden omaavia asioita on

taakse muuttaa endogeenisia tekijöitä ek-

erittäin vähän.

Valtavirtainen kilpailukykydiskurs-

sogeenisiksi. Tämä auttaa oikeuttamaan vaikeita poliittisia päätöksiä kansan parisKirjoittajaa ärsyttää taloustieteen opetuksessa matemaattisuuden ylikorostuminen. Opetuksessa esitetään malleja, joiden avulla yritetään kuvata ja ennustaa taloutta. Mallien takana olevia ideologisia ja poliittisia arvopohjia ei kuitenkaan tuoda esille, mistä vääjäämättä seuraa yksipuolinen ymmärrys talouden toiminnasta. Tämän vuoksi kirjoittaja aikoo jatkossa tuoda esille vaihtoehtoisia näkökulmia talouden ilmiöiden ymmärtämiseen.

Playstation 4 ja Xbox One NES:n jalanjäljissä Kirjoittaja: Pentti Jämsä .................................................. Konsolit ovat tulleet pitkän matkan Atari 2600:n konsolisukupolven laitteista.

Ensimmäisen,

vuonna 1977 alkaneen konsolibuumin jälkeen vuonna 1983 Nintendo

Entertainment

System

Mario Bros levisivät jokaiseen kotiin. Nimestään huolimatta kyseessä oli tavallinen pelikonsoli ja vasta nykyisen sukupolven pelikonsolit toimivat koko kodin viihdekeskuksina. Silti kokemuksesta voin sanoa, että pelit, joita pelasin Playstation 1 –konsolilla ovat pitäneet hyvin pintansa ja ovat edelleen yhtä koukuttavia kuin vuonna 2001. Tämä juttu on katsaus nykyiseen konsolisukupolveen, joka on järjestyksessään seitsemäs. Teksti tulee pitämään sisällään hyvin vähän taloustieteellistä jargonia eli jos etsit sellaista, suosittelen kääntämään sivua.

Sitten asiaan, eli kaksinkamppailuun Sonyn Playstation 4:n (PS4) ja Micro-

softin Xbox Onen välillä. Kaksinkamppailuun siksi, koska valitettavasti menestyksekkäästä historiastaan huolimatta Nintendon uusin konsoli Wii U on pudonnut ainakin tällä hetkellä kyydistä. PS4-konsolista oli enemmän puhetta sosiaalisessa mediassa ennen julkaisua, mutta Xbox Onen pelivalikoima taas sai siellä positiivisemman vastaanoton. Microsoftin ja Sonyn julkaisemien tilastojen valossa nähdään, että PS4 on

myyty 3,6 miljoonaa kappaletta siinä ajassa, kun Xbox Onea on myyty 3 miljoonaa. PS4 on myyty 1,225 kertaa enemmän kuin Xbox Onea. Sattumaa tai ei, Xbox One on 1,25 kertaa kalliimpi konsoli. PS4 tuli markkinoille myös noin viikkoa aikaisemmin kuin One. sa

Microsoftilla on Forbes-lehden huhujen mukaan Xbox Onen kanssamanlainen

strategia

kuin

Applella

MacBookin

myynnissä,

eli

pois-

taa levyasema ja pakottaa pelaajat näin ostamaan pelit suoraan Microsoftin

nettikaupasta.

Näin

saadaan

poistettua

ns.

middle-man,

mikä

auttaa Microsoftia olemaan kilpailukykyisempi ja alentamaan konsolin hintaa. Xbox One:ssa on Kinect-liikkeentunnistin mukana, mitä on pidetty kompastuskivenä Microsoftin markkinointistrategiassa. Microsoft on lähteiden mukaan myöntänyt, että Kinectiä ei voi poistaa Xbox Onen kyljestä, sillä siihen on käytetty liikaa aikaa ja rahaa. Kinectistä onkin tehty Xbox-systeemin ydin.

Sonyn Playstation 4 on tällä hetkellä voitolla konsolitaistossa. Peliyhteisön

mielestä tähän on kolme syytä. Julkaisupaikkojen määrissä on selkeä ero, sillä Xbox Onea myydään vain 13 markkina-alueella, kun PS4 myydään 48 alueella. Hinnoissakin on eroa, sillä PS4 on noin 100 dollaria halvempi kuin Xbox One. Lisäksi Xboxin ongelmaksi mainitaan Kinect-järjestelmä, joka on yhdysvaltalaisten keskuudessa herättänyt vakoilu-uutisten myötä epäluottamusta.

Jotta Kinectissä toimisi ääniohjaus ja kasvontunnistus, sen tulisi olla jatkuvasti päällä. PS4 on tehokkaampi pelikäyttöön, kun taas Xbox One keskittyy toimimaan kokonaisvaltaisena mediajärjestelmänä.

Sonyn ja Microsoftin huomat-

tavana kilpailustrategiana ovat yksinoikeuspelit, jotka julkaistaan vain toiselle konsolille. Aika näyttää kumman tie vie voittoon, vielä on vaikea sanoa mitään lopullista. Lähteet: http://www.forbes.com/sites/sap/2014/01/23/why-ps4-is-selling-faster-than-xbox-one/ http://guardianlv.com/2014/02/xbox-one-losing-console-war/

Selaa mukavammin

SAMA SISÄLTÖ – HELPOMPI MUOTO

UUTISSOVELLUS

Jos se on kiinnostavaa, se on Ilta-Sanomissa.

My Helsinki Experience had just started, I was able to discover Text & picture: Bruno Van Hellemont (Belgium) the city. I did many walks through .................................................. the city and I went to Suomenlinna, I arrived in Helsinki at the end of

Seurasaari and Nuuksio National Park.

August. It was very sunny and warm

Me and a couple of friends also went

around that time. I remember wal-

to an ice hockey game. I had always

king with my parents through Kamppi

wanted to see a game. In Belgium, ice

and around Rautatientori. I had a

hockey is not very popular.

really nice first impression of Helsinki.

I also remember the long metro ride

was afraid of not being able to play

to Kontula. I was quite dissapointed

football during my stay. I thought

in the beginning of living that far away

Finns were not really into football. It

from the city center but it just took a

turned out to be I was completely

couple of weeks for me to get used to

wrong. I played a couple of games for

it. At the end of my Erasmus program,

the university team KTTO. I had a lot

I even started to like the place.

of fun playing for the team. We had a

good squad and the atmosphere was

The first weeks in Helsinki

Before coming to Helsinki, I

were amazing. I liked the fact that

good. Unfortunately, we lost in the

the student unions welcomed us and

quarter finals.

allowed us to join their clubs. There

were lots of activities during these

many places such as Oslo, Stockholm,

first weeks, which allowed me to get

Tallinn, Saint Petersburg and Lapland.

to know many people. As the courses

Those were really nice trips. Lapland

I also travelled a lot. I visited

was my favourite. I guess that is

I think you Finns can be proud of your

because I did things that I had never

educational system.

done in my life, and that I will probab-

ly never do again. Having seen the

time in Finland. It was a fantastic

Long story short, I had a great

northern lights is definetely one of the experience and I will recommend highlights of my erasmus.

Helsinki as an Erasmus destination to

I also enjoyed studying in Hel-

my fellow citizens. I really hope to go

sinki. The lectures were of good qua-

back one day so that I can meet again

lity and the professors were always

the few Finns I have met.

willing to help me if I had a problem.

i r o t t a a k o

v o r P

Sotshin talviolympialaiset on saatu pidet-

jalkapallon

tyä, jääkiekon MM-kisat ovat tänä vuonna

rakentamiseen liittyvät korruptioepäillyt

Valko-Venäjällä ja jalkapallon MM-kisat

ovat tulleet ilmi lehdistössä ja kisoja vas-

Brasiliassa. Kaikki kisat oli myönnetty isän-

taan on syntynyt kokonainen kansanliike.

tämaille vuosia aikaisemmin ilman sen

kummempaa

kannattaako

dossa jo ennen päätöksiä kisojen myön-

näille maille myöntää kisoja. Venäjän tal-

tämisestä. Tulevaisuudessa yhä suurempi

violympialaiset maksoivat korruption takia

osa merkittävistä kansainvälisistä urheilu-

noin 20 kertaa enemmän kuin edelliset,

tapahtumista tullaan järjestämään mais-

Vancouverissa pidetyt talviolympialaiset.

sa, joissa demokratian ja hallinnon tila on

Valko-Venäjällä

määritelmän

kaukana YK:n julistuksista. Syynä tähän on

mukaisessa muodossa ei ole mahdollista,

muutama järjestelmän valantavirhe. En-

koska koko talous on valtion hallinnassa,

sinnäkin komiteat, kuten Kansainvälinen

eivätkä virkamiehet voi lahjoa toisiaan.

Olympiakomitea, perustuvat samanlai-

Brasilian MM-turnauksen kustannukset

seen kansallisvaltioiden tasa-arvoisuuden

ovat myös paisuneet, mutta tämä maa il-

utopiaan kuin YK: jokaisella maalla on

meisesti aidosti pyrkii olemaan demokraat-

subjektiivinen ja itseisarvoinen oikeus olla

tinen maa, jossa hallinto on läpinäkyvää ja

päättämässä olympialaisten instituution

mielenosoittaminen sallittu. Tästä syystä

asioista, vaikkei tämä maa ole aikaisemmin

keskustelua

korruptio

MM-turnauksen

kohteiden

Kaikki nämä ongelmat olivat tie-

tuonut yhtään mitään instituution histori-

kansanäänestyksissä olympialaisten tai jal-

aan ja kehitykseen.

kapallon MM-kisojen järjestämishakemuk-

On vain ajan kysymys, kun Etelä- sesta kansalaiset ovat äänestäneet hanket-

Sudan pääsee KOK:n jäseneksi ja lähettää ta vastaan. urheiluvirkamiehensä äänestämään olympialaisten seuraavasta pitopaikasta.

Autoritäärisille maille kisojen jär-

He jestämisen hinta on paremmin käytetty,

eivät tule äänestyksessä huomioimaan

koska sillä he ostavat kansainvälistä julki-

sellaisia asioita kuin ”ihmisoikeudet” ja

suutta ja sitä kautta valtansa legitimiteet-

”tehokas hallinto”, koska he eivät itsekään

tiä ja kansainvälistä arvostusta. Tämä on

tunne näitä abstrakteja käsitteitä.

urheilun poliittisuuden paradoksi: koska

Sa-

manaikaisesti nämä virkamiehet tulevat urheilu kuvitellaan utopistisesti epäpoliitpoliittisesta kulttuurista, jossa poliittisen

tiseksi, kaikki maat saavat oikeuden järjes-

uran päätavoite on päästä asemaan, josta

tää kisoja. Autoritäärisillä mailla on eniten

hyötyy myös taloudellisesti. Jos lahjuksen

kannustimia hakea kisoja, koska ne voivat

ottaminen oman maan kansalaisilta onnis-

käyttää niitä poliittisiin tarkoituksiinsa.

tuu helposti, se onnistuu vielä helpommin

muiden maiden edustajilta. Valtaosa kan-

ten urheilukisojen ongelmien ratkaisemi-

sainvälisten urheiluorganisaatioiden jäse-

seen on kumota toinen urheilun tabu - sen

nistä tulevat juuri tällaisista maista.

kaupallisuus. Jos kisojen järjestämisoike-

demokraattisil-

utta hakisivat korporaatioiden yhteispro-

la valtioilla on yhä vähemmän kannusti-

jektit, ja kisoissa maajoukkueet korvaisivat

mia hakea kansainvälisten urheilukisojen

McDonaldsin, Nestlen ja Applen joukkueet,

Samaan

järjestäjiksi.

aikaan

Ainoa nopea ratkaisu kansainvälis-

Esimerkiksi olympialaisten kisoista häviäisivät kaikki kansallissymbolit,

kustannukset ovat vähintään kaksinker-

ja sen myötä mahdollisuus käyttää urhei-

taistuneet alkuperäisestä budjetista joka

lua politiikan välineenä. Bonuksena tulisi

kisoissa, eivätkä kisat maksa itseään juuri

osakkeenomistajien parempi kyky valvoa

koskaan takaisin. Länsimailla on valtiotalo-

projektien kustannuksia.

uksien kriisin seurauksena yhä vähemmän rahaa taloudellisesti epävarmoihin hankkeisiin. Lähes kaikissa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana järjestetyissä

Opiskelusta Yhdysvalloissa Teksti ja kuvat: Hannu Kivimäki ................................................................ Tausta

noin kahden kuukauden välein, mutta hintaa tällä lystillä on lähes 300 dollaria per Opiskelen toista vuotta Stanfordin yliopis- kerta. Kokeen voi suorittaa Suomessa. ton taloustieteen PhD–ohjelmassa, josta Tärkeimpinä valintakriteereinä ovat valmistun tohtoriksi noin kahden–kolmen GRE:n matematiikkaosuuden lisäksi provuoden päästä. Erikoistun behavioraali- fessorien suosituskirjeet, joita vaaditaan seen taloustieteeseen, joka on luultavasti paikasta riippuen kaksi tai kolme. Käytänainoa taloustieteen ala, jonka tutkimus on nössä parhaisiin kouluihin vaaditaan erinpainottunut voimakkaasti Amerikan länsi- omaiset suositukset professoreilta, joilla rannikolle. on kansainvälistä mainetta, mikä luonnolli Minua kysyttiin kirjoittamaan koke- sesti vähentää potentiaalisten suosittelijoimuksestani näiden kahden vuoden aikana, den määrää. ja pyrinkin tässä vastaamaan usein esitettyihin kysymyksiin täällä opiskelusta. Mielipi- Stanford teet ovat omiani, mutta tällä ei ole väliä, koska olen lähes poikkeuksetta aina oikeassa. Amerikkalaiset huippuyliopistot ovat pääosin keskittyneet itärannikolle, mutta Hakeminen laadukkaita akateemisia keskittymiä on myös Kaliforniassa. Stanford on PiilaakKaikkiin amerikkalaisiin (ja useimpiin eu- son pohjoiskulmassa, noin 50 kilometrin rooppalaisiin) PhD-ohjelmiin haetaan net- päässä San Franciscosta sijaitseva yksityitipohjaisen haun kautta (jokaiseen yliopis- nen tutkimusyliopisto. Opiskelijoita on toon on oma erillinen hakunsa). Deadline noin 15 000, joista suurin osa on jatkohaulle on yleensä opintojen aloittamista opiskelijoita. Erityisesti insinööritieteiedeltävän vuoden joulukuu, jota ennen den maisteriopiskelijoita tuntuu olevan pitää suorittaa hakemiseen vaadittavat ko- runsaasti. Kampus tunnetaan miedosta keet. ilmastostaan, espanjalaistyylisestä ark Kokeita pitää suorittaa kaksi: hel- kitehtuuristaan ja laajuudestaan. Täällä pohko kielikoe TOEFL ja kahdesta osios- liikutaan pääosin polkupyörillä. Sää on ta koostuva GRE-koe. Näitä osioita ovat yleensä mukava. Kesäkuusta syyskuuhun verbaali- ja matematiikkaosuus, mutta paistaa kirjaimellisesti joka päivä aurinko. taloustieteeseen hakeville ainoastaan jäl- Lämpötila on yleensä 15-20 astetta talvisin kimmäisellä on käytännössä mitään mer- ja keväisin, ja noin 25 kesällä (joka jatkuu kitystä. Parhaisiin ohjelmiin haluaville lokakuun loppuun). Aurinkoista on useimmatemaattisesta osioista on hyvä saada pina päivinä, mutta polttavassa Kalifornian täydet tai lähes täydet pisteet. Tämä ei auringossa ei juurikaan tutkimusta tehdä, ole mitenkään mahdoton suoritus, sillä ja kuulemma siitä saa myös ihosyövän. kokeen tehtävät eivät ole lukiomatema- Täällä on mahdollista käydä alan tiikkaa vaikeampia, tosin kyseiset tehtävät huippujen ja nobelistien luennoilla, mikä ei pitää suorittaa tiukassa aikarajassa, minkä tosin itsessään ole välttämättä mitenkään takia suosittelisin noin 3kk opiskeluaikaa erikoinen kokemus. Tämäntasoiset profesennen koetta. GRE:n saa nykyään uusia sorit ovat huomattavasti hyödyllisempiä

torstaihin), ja yhtä laskuharjoitusta. Laskuharjoitusten vastauksia ei Suomen tapaan lueta yhdessä ääneen koko luokan kanssa, vaan jokainen voi käydä mallivastaukset läpi omaan tahtiinsa. Sen sijaan perjantaisin jokaisesta kurssista on vanhemman opiskelijan vetämä kertausluento (’section’). Tämä tarkoittaa yhteensä 18 tuntia luentoja viikossa, minkä lisäksi itsenäiseen opiskeluun kuluu huomattava määrä aikaa. Ensimmäisen vuoden lopussa on useimmissa kouluissa loppukokeet, jotka tunnetaan vaihtelevasti nimillä ’prelims’ tai ’comps’. Tämä tarkoittaa, että mikrosta, makrosta ja ekonometriasta on jokaisesta omat kuuden tunnin kokeensa. Koealue kattaa kaikki vuoden aikana opitut asiat. Kokeet saa uusia kerran, mutta jos näitä uusintoja ei läpäise, voi etsiä muuta tekemistä elämälleen. Tästä syystä ensimmäinen vuosi on paitsi erittäin työntäyteinen, myös äärimmäisen painostava kokemus. Työmäärä on useimmilla opiskelijoilla helposti yli 70 tuntia viikossa, osalla enemseminaarihuoneessa. Nuori tutkija tarvitsee työlleen kriitikoita ja tässä huippuluokan professorit ovat erityisen hyödyllisiä. Erityisen hyödyllistä on myös kurssi- ja seminaaritarjonnan laajuus. Professoreita täällä tuntuu olevan yli 30, joten osaamista löytyy lähes alalta kuin alalta. Tästä huolimatta eri yliopistoilla on omat vahvuutensa. Täten esimerkiksi Stanfordin taloustieteen laitos tunnetaan mikroteoriasta ja IO:sta, mutta toisaalta täällä ei juurikaan tehdä aikasarjaekonometriaa (onneksi), josta puolestaan esimerkiksi Yale tunnetaan. Itse ohjelma Taloustieteen PhD-ohjelmat ovat hyvin samanlaisia eri kouluissa, varsinkin ensimmäisen vuoden osalta. Ensimmäisen vuoden aikana opiskellaan mikron, makron ja ekonometrian runkokurssit, mikä tarkoittaa jokaisen kurssin osalta kahta parin tunnin luentoa viikossa (maanantaista

mänkin. Mikron, makron ja ekonometrian kurssit jaetaan kolmeen kolmen kuukauden kvartaaliin, joiden lopussa on myös kokeet, jotka tosin toimivat ainoastaan indikaattorina omasta osaamisesta tai sen puutteesta (vuoden lopun kokeet ovat ainoat, joilla on merkitystä). Kurssien luennointityyli on hyvin samanlainen kuin Suomessa, mutta pidemmästä kestosta johtuen aihealueita on enemmän ja asiat käydään läpi perinpohjaisemmin. Karkeasti sanottuna mikron kurssi on melko samaa asiaa kuin Suomessa, ekonometria on osittain samaa, ja makro on lähes täysin eri asiaa. Tämä on jokseenkin universaali ilmiö, sillä mikro on aihealueista kaikkein eniten standardoitunutta eri koulujen välillä. Stanfordissa ekonometrian professorit ovat mieleltään erityisen sekaisin, joten kyseinen aine on noin tuplasti työläämpi kuin mikro ja makro yhteensä. Itse opiskelin makron loppukokeeseen viikon, mikroon kaksi viikkoa ja ekonometriaan kaksi kuukautta.

Toisen vuoden aikana suoritetaan pakolliset kahdeksan valinnaista kurssia omilta erikoistumisaloilta. Jokainen valitsee kaksi alaa, joista toinen on varsinainen oma erikoistumisala. Kursseja saa tosin suorittaa vapaasti enemmänkin, mutta toisen vuoden pääasiallinen tarkoitus on toimia siirtymänä tutkimukseen. Kursseilla vaaditaan yleensä yksi tutkimussuunnitelma per kurssi, kokeet ovat harvinaisempia. Itse olen toisen vuoden aikana lähinnä istunut seminaareissa, lukenut runsaan määrän papereita ja valmistellut omaa tutkimusta. Kurssit ovat hyödyllisiä, mutta mielestäni seminaarit ja tutkimuspaperien lukeminen ovat tätä huomattavasti tärkeämpiä. Erityisesti oman alan seminaari, jossa alan kärkinimet kertovat omasta tutkimuksestaan, on äärimmäisen tärkeä. Jos haluaa pyrkiä olemaan perillä oman alan tutkimuksen nykytilanteesta, kunnon viikoittaista seminaaria parempaa instituutiota ei ole. Journaleja lukemalla on vähintään kaksi vuotta jäljessä tutkimuksen nykymenosta. Kolmannesta vuodesta eteenpäin elämä on tutkimusta ja seminaareja. Viides tai kuudes vuosi on valmistumisvuosi, joka on ennen kaikkea työmarkkinavuosi. Tässä vaiheessa opiskelijat joko ryhtyvät professoreiksi tai siirtyvät rahan perässä yksityiselle sektorille.

Elämä opintojen ohella On selvää, että osa porukasta on valikoitunut tänne älyn ja kyvykkyyden perusteella, mutta yhtä selvää on, että suuri osa on selvittänyt tiensä tänne epäinhimillisen työtahdin perusteella. Lienee sanomattakin selvää, että jälkimmäisestä osajoukosta ei löydy seuraa opintoaikojen ulkopuolella (mikäli nämä ihmiset tuntevat käsitettä ’opintoaikojen ulkopuolella’). Lisäksi suuri osa porukasta on yksinkertaisesti tylsää seuraa (jos ei ole tehnyt elämässään muuta kuin opiskellut taloustiedettä, voi olla vaikeaa kehittää mielenkiintoista kerrottavaa baarissa). Onneksi taloustieteen laitoksen ulkopuolella on enemmän, ja normaalimpia ihmisiä. Stanford sijaitsee Palo Alton ’kaupungin’ kyljessä. Palo Alto on yksi Piilaakson suurimpia keskittymiä, mutta opiskelijalle itse kaupungissa ei ole juurikaan mitään mielenkiintoista. Tunnin ajomatkan päässä sijaitseva San Francisco on luonnollisesti oma lukunsa. Amerikkalaisessa suurkaupungissa on varsin paljon tekemistä. Erityisesti musiikki-, olut- ja ravintolatarjonta voittaa Suomen vastaavat helposti. Kannattaako Amerikkaan hakea? Tämäntasoisessa yliopistossa opiskellessa oppii valtavan määrän asiaa, ja oma osaamistaso kasvaa kohisten joka viikko. Tämä on todella hieno kokea, mutta työmäärän ollessa eurooppalaisesta näkövinkkelistä katsottuna täysin yletön, pitää tutkimuksesta pitää todella paljon mikäli täällä haluaa viihtyä. Työmarkkinaprospektit ovat toki loistavat, mutta itsessään nämä eivät ole mielestäni viiden vuoden ohjelman arvoista, ellei itse matkasta nauti.

Kannattaako kannabis? Teksti ja kuvat: Joel Piekkola ..................................................... Yhdysvalloissa Coloradon osavaltiossa

painona on esiintynyt myös uutisointia

kannabiksen myynti päihtymistarkoituk-

laillistumisen kansanterveydellisistä

seen vapautetaan ja afroamerikkalainen

ja kansantaloudellisista vaikutuksista.

presidentti Barack Obama pitää ratkaisua

Laillistamisen kokonais- ja julkistalou-

tervetulleena. Uruguayssa valtion kanna-

dellisista vaikutuksista on olemassa

bismonopoli aloittaa toimintansa ja muut

kirjallisuutta, mutta aiempien havainto-

Etelä-Amerikan valtiot suunnittelevat

jen puuttuessa arviot sisältävät suurta

seuraavansa esimerkkiä. Suomessa kerä-

epävarmuutta.

tään allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen

Keskustelu taloustieteellisistä menetel-

kannabiksen käytön rangaistavuuden

mistä ja malleista on kuitenkin vilkasta ja

poistamiseksi ja korkein hallinto-oikeus

alaa koskeva kirjallisuus laajenemassa.

tukee kannabisyhdistyksen rekisteröintiä.

päihdepoliittista päätöksentekoa, jolla

Ei, kyseessä ei ole 60-luvun San

Kannabiksen laillistaminen on osa

Franciscossa kirjoitettu tieteisfiktio

viitataan julkisyhteisön tavoitteeseen

maailmasta vuonna 2000, vaan vuoden

hallita yksilöiden päihteiden käyttöä. Tyy-

alkaessa otsikoissa olleita uutisia kanna-

pillisesti päihdepoliittisen päätöksenteon

bislainsäädännön ja kannabiksen ympä-

kannalta merkityksellisiä ovat päihtei-

rillä käytävän keskustelun muuttumisesta

den käytöstä yksilölle ja yhteiskunnalle

ympäri maailmaa.

aiheutuvat kokonaishaitat. Kokonaishait-

tojen vähentymistä on usein erityisesti

Kannabiksen laillistamista Yhdys-

valloissa on seurannut uutisointi kan-

läntisessä Euroopassa pidetty yhtenä

nabisyritysten listautumisesta pörssiin

päihdepolitiikan päätavoitteena ja onnis-

suurten kurssinousujen saattelemana ja

tuneen päihdepolitiikan merkkinä. Jos ar-

toimialan suotuisista kasvunäkymistä.

vioimme Yhdysvaltain uudistusta tämän

Kaupallissävytteisten arvioiden vasta-

kriteerin valossa, voidaanko kannabiksen

laillistamista pitää esimerkkinä onnistuneesta päihdepolitiikasta?

Päihdepolitiikkaa

julkisesti arvioitaessa ja alan kirjallisuudessa tarkastelua yksinkertaistetaan usein sivuuttamalla käyttäjän kokema hyöty tai nautinto. Tässä hengessä Nutt et. al. (2010) KUVA 1 – KANNABIKSEN RANGAISTAVUUS JA KÄYTTÖ ERÄISSÄ EUROOPAN MAISSA

esittävät, että kannabiksen käytön kokonaishaitat

käytön kokonaishaitat voidaan jakaa

on esitetty useita tuoreita arvioita laillis-

käytöstä

tamisen vaikutuksesta käyttöön, mutta

yksilölle

tai

yhteiskunnal-

le aiheutuviin fyysisiin, psyykkisiin ja

muutoksen suuruuteen näissä arvioissa

sosiaalisiin haittoihin. Tällaisen luokitte-

sisältyy paljon epävarmuutta. Tämä on

lun avulla on mahdollista arvioida kan-

seurausta erityisesti siitä, että laittomilta

nabiksen laillistamisen vaikutustakäytön

markkinoilta kerätty aineisto on usein

kokonaishaittoihin.

puutteellista ja hintajouston arviointi

vaikeaa. Aiempi tilastoitu aineisto kanna-

Eniten epävarmuutta sisältävä

kysymys on, kuinka laillistaminen tulee

bismarkkinoista koskee lähes poikkeuk-

vaikuttamaan kannabiksen käytön mää-

setta käytön rangaistavuuteen liittyviä

rään. MacCoun (1993, 2010) tunnistaa

muutoksia lainsäädännössä. Euroopan

seitsemän mahdollista lainsäädännön

huumausaineiden ja niiden väärinkäytön

kautta käyttöön vaikuttavaa osateki-

seurantakeskus raportoi (EMCDDA 2011),

jää; hinta, saatavuus, pelko sanktioista,

että Euroopassa aiemmin tehdyt käytön

symbolinen kynnys, ’kielletty hedelmä’,

rangaistavuuteen liittyvät lainmuutokset

leimaantuminen ja sosiaaliset normit.

eivät näytä vaikuttaneen kannabiksen

Tähän ja vastaaviin erittelyihin nojaten

käytön määrään (kuva 1). Tämä muual-

ta vahvistusta saanut havainto saat-

nabismarkkinoita ja kannabiksen vaiku-

taa merkitä sitä, että erityisesti tar-

tuksia käyttäjiin. Myös päihdepolitiikan

jontapuolen

avautuminen ja julkisuus itsessään voi

tekijät

kuten

hinta

saatavuus selittävät laillistamisen mah-

vaikuttaa keskusteluun ja mielikuviin kan-

dollisia vaikutuksia kannabiksen käyt-

nabiksesta ja sen käytöstä.

töön.

Kolikon kääntöpuolella ovat lail-

listamisen hyödyt. Caulkins et. al. (2012) tunnistavat seitsemän tällaista väitettyä hyötyä. Näitä ovat verokertymä, pidätysten vähentyminen, rikollisten markkinoiden pienentyminen, rikosoikeudellisen järjestelmän resurssien uudelleenkohdentuminen, laadunvalvonnan parantuminen, vaihtoehtoisten laillisten päihtymistapojen syntyminen ja ikärajojen valvonta. Aiemman aineiston puuttuessa näiden tekijöiden suuruusluokan arvioiminen on kuitenkin parhaimmillaan haastavaa ja pahimmillaan mahdotonta.

Colorado, Uruguay ja muut lain-

säädäntöä uudistaneet lainkäyttöalueet ovat siis kannabiksen laillistamisen testikenttiä. Lain muutos tuo mukanaan aivan

Lähteet: Caulcins JP, Kilmer B, MacCoun RJ, Pacula RL & Reuter P (2012): Design considerations for legalizing cannabis: lessons inspired by analysis of California’s Proposition 19. Addiction, 2012 May; 107(5):865–71 European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (2011): Looking for a relationship between penalties and cannabis use. 2011 Annual report on the state of the drugs problem in Europe, 2011 Nov; box, page 45 MacCoun RJ (2010): Estimating the Non-Price Effects of Legalization on Cannabis Consumption. RAND Corporation; Working Papers WR-767 Nutt DJ, King, LA, Phillips, LD (2010): Drug harms in the UK: a multicriteria decision analysis. The Lancet, 2010 Nov 6; 376(9752):1558–1565 Pudney S, Bryan M, DelBono E (2013): Licensing and regulation of the cannabis market in England and Wales: towards a cost-benefit analysis. University of Essex: Institute for Social and Economic Research & The Beckley Foundation, 2013 Sep

uudenlaisia mahdollisuuksia tutkia kan-

1 ks. esim. Caulkins et. al. (2012), Pudney et. al. (2013)

On vain yksi Klubi.