Mhy Pirkanmaan jäsenlehti 4/2019

Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 4/2019

Puukaupan 10 askelta s. 8

Hankintahakkaaja näkee oman kädenjäljen s. 24

4.12.2019

Metsäveroillat ympäri Pirkanmaata s. 26

SISÄLLYSLUETTELO

3 4 5

Pääkirjoitus Metsänomistajien edunvalvontaa riittää

Metsänomistajat

Menneitä

Mhy Pirkanmaan jäsenlehti 4/2019 Julkaisija Mhy Pirkanmaa

Puheenjohtajalta Katsaus viime vuoden saavutuksiin ja tulevaisuuden näkymiin

6 Kotimaisen havun tarina 7 Heikkenevä suhdanne heijastuu puun kysyntään 8 Puukaupan 10 askelta 10 Taimikon varhaishoito läpi Kemera-tarkastuksesta 12 Säästöpuita ja runkolahopuustoa jätetään metsään pysyvästi

13 Mitä lahopuulle kuuluu? Onko se riski?

14 Rahoitusta metsänhoitoyhdistyksen palveluihin 16 Miksi Suomesta ja Pohjoismaista on tullut metsätalouden suurvaltoja?

18 Metsäfirmoilla on vastuu HCV-kartoista 19 Metsänomistajat jouluristikko 21 Metsällisiä kysymyksiä kansanedustajille 23 Puukauppa

Toimituskunta: Harri Katajamäki Anita Vilén-Hemilä Emma-Ilona Tervonen Heli Mutkala Osoitemuutokset Puh. 010 271 9141 Taitto: M-Print Oy, Vilppula Paino: Hämeen Kirjapaino, Tampere Kannen kuva: Lotta Vähä-Ypyä Lehti luettavissa osoitteessa https://www.mhy.fi/pirkanmaa/tietoa-meista/ uutiskirje-ja-jasenlehti Seuraava lehti ilmestyy viikolla 7

Mihin katosi tasapuolisuus sopimusehdoista?

24 Metsänomistaja

Eläkeläisenä hankintahakkaajaksi

26 Metsäomaisuus

Valmistaudu metsäveroilmotuksen tekoon

27 Asiantuntijamme

Glögitarjoilu kaikilla toimistoilla tiistaina 17.12. kello 9-14 Tule tapaamaan metsäasiantuntijoita ja keskustelemaan ajankohtaisista metsäasioista.

Tervetuloa!

2

Metsänomistajat 4/2019

PÄÄKIRJOITUS

Metsänomistajien edunvalvontaa riittää Matti Sojakka I johtaja Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksuilla rahoitetaan jäsenten edunvalvontaa paikallisesti, valtakunnallisesti ja EU-tasolla. Tätä työtä riittää.

Viimevuoden metsätalouden huippusuhdanne on nyt vain kaukainen muisto. Puun kysynnän ja tarjonnan tasapaino on taas kääntynyt ylitarjonnan puolelle. Tämä on saanut osan ostajista muuttamaan kauppaehtoja metsänomistajille epäedulliseen suuntaan.

Ennen kauppaehtoja sai muuttaa vain yhdessä sopien. Nyt ehtojen muuttamiseen riittää ostajan ilmoitus. Kauppa voidaan jopa purkaa joissakin tapauksissa. Moniin keskeisiin kaupan ehtoihin on tullut myyjän kannalta isoja muutoksia. Puun ostajat ovat uusissa ehdoissaan siirtämässä kaiken vastuun metsänomistajalle. Aihetta käsitellään tarkemmin tämän lehden sivulla 8.

Keväällä tuli tietoon, että metsäteollisuus on tilannut Tapio Oy:ltä selvityksen niin sanottujen korkean suojeluarvon, eli HCV-alueista.

HCV-alueet liittyvät teollisuuden käyttämään FSC-sertifikaattiin, joEdunvalvontaa ta metsäteollisuus on ajamassa myös Suomen yksityismetsiin. Alueiden kartoitus tehtiin tietenkin maanomistajilta kysymättä, niin kuin tehdään jatkuvasti näissä tapauksissa valitettavasti usein on tapana. metsänomistajan HCV-alueet saatiin myös yhdistyksen karttajärjestelmään. Huopuolesta kaikkeen masimme heti, että alueet sisältävät myös normaalia talousmetsää.

Kokemusta näiden alueiden puukaupasta on vielä hyvin vähän. Vaa- metsän omistamiseen, rana on joka tapauksessa puukaupan vaarantuminen myös normaa- metsien käsittelyyn ja leissa talousmetsissä. Me metsänomistajien etujärjestönä arvioimme alueet aina siitä näkökulmasta, ettei metsänomistajan etu puu- hakkuisiin liittyen. kaupassa vaarannu. Esimerkiksi Natura-alueet ja metsä-, sekä luonnonsuojelulain mukaiset luontokohteet ovat todellisuudessa hakkuita rajoittavia tekijöitä, eikä rajoituksia tulisi tehdä FSC-sertifikaatin tulkinnan varassa.

Tässä pari esimerkkiä uusista metsänhoitoyhdistyksen ja koko metsäomistaja ketjun edunvalvontaan vaikuttavista asioista. Edunvalvontaa tehdään jatkuvasti metsänomistajan puolesta kaikkeen metsän omistamiseen, metsien käsittelyyn ja hakkuisiin liittyen.

Lopuksi on pakko ottaa esille keskustelu ilmastomuutoksesta ja hiilinielusta. Olen henkilökohtaisesti harmistunut metsien hakkuiden vähentämiseen viittaavasta keskustelusta. Itse olen näiden vuosikymmenten aikana nähnyt miten metsät ovat muuttunut hyvään suuntaan aktiivisen metsänhoidon ja hakkuiden ansiosta. Oman metsäurani aloitin vuonna -82 Hämeenkyrössä, jolloin alueen metsissä oli puuta keskimäärin 100 m3/ha. Tällä hetkellä määrä on 150 m3/ha, eli puuston määrä on kasvanut puolella. Puusto on siis lisääntynyt miljoonilla moteilla ja voi hyvin, hakkuista huolimatta.

Kuinka fossiiliset polttoaineet, betonitalot, muovipussit ynnä muut uusiutumattomista raaka-aineista valmistetut tuotteet korvataan, jos Suomen elinvoimaisina kasvavia metsiä ei voida hyödyntää?

Suomi on rikas maa, jos sillä on varaa olla hyödyntämättä lähes ainoaa luonnonvaraansa, puuta.

On hienoa lukea metsäteollisuuden uusista investointisuunnitelmista Suomeen. Toivottavasti suomalainen ilmastokeskustelu ei siirrä näitä suunnitelmia ulkomaille.

”

”

Hyvää jouluajan odotusta kaikille!

Metsänomistajat 4/2019 3

MENNEITÄ

Helena Karjainen voitti hehtaarin taimikonhoitoa Helena Karjainen Vesilahden Narvasta voitti Mhy Pirkanmaan syksyn taimikonhoitokilpailun. Voittokohde on 5,4 ha:n 18-vuotias kylvömännikkö, johon osalle aluetta tehtiin 12 vuotta sitten reikäperkaus Vesilahden metsäväen talkootempauksena. Sen tuloksena on enemmän ehjälatvaisia havupuun taimia, mistä taimikonhoidossa valitaan tulevat kasvatettavat kuitupuut.

Koska pinta-alaa on yli 2 ha, taimikon keskipituus ylittää kolmen metrin rajan ja poistettavaa löytyy reilusti, kohde on Kemera-kelpoinen. ”Pojan piti laittaa taimikko kuntoon.

Itsekin olisin pystynyt, mutta työkiirei-

den vuoksi ei vaan ehdi”, kertoo Helena. Taimikonhoito on hänelle tuttua hommaa, sillä hän teki paljon taimikonhoitoa heti sukupolven vaihdoksen jälkeen. ”Raskainta on kantaa kaikki varusteet palstalle, itse taimikonhoito ei ole niin raskasta. Tänä syksynä päätin, että nyt se tehdään pois” tuumasi Helena ja pyysi Arto Sivéniä kilpailuttamaan kyseisen taimikonhoidon. Tarjouksien joukosta Helena valitsi mhy:n tarjouksen ehkä siksi, että tutut luotettavat raivaajat hoitavat homman. Iloinen yllätys oli, että loppulasku on nyt vaikean hehtaarikustannuksen verran eli 580 € pienempi.

Arto Sivén toi tiedon taimokonhoitokampanjan voittajalle

Metsänomistajien aurinkoinen syysretki

PEFC-auditoinnissa kiitosta

Kirkkaan syysaamun sarastaessa linja-auto noukki metsänomistajia kyytiin ympäri Pirkanmaata. Naisten metsäpäivänä suunnattiin aluksi Niinijärven arboretumiin Jämsään. Kalle Ouni esitteli perustamansa arboretumin, jonne hän on koonnut puulajeja ympäri maailmaa. Arboretumin jälkeen suunnattiin lounaalle Arranmaan tilalle. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan Miika Bucktman kertoi metsänomistajan yleisimmin kohtaamista ongelmista, erityisesti naisnäkökulmasta. Aiheesta käytiin tiukkaa keskustelua, osallistujat olivat selvästi valveutuneita. Lounaan jälkeen suunnattiin hämmästelemään Metso-kohdetta, jonka esitteli Metsäkeskuksen Jyri Pääkkönen. Naisten metsäpäivä järjestettiin yhteistyössä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan kanssa. Päivä oli mukava ja yhteisöllinen, kiitos kaikille mukana olleille!

PEFC-sertifioinnin tarkoitus on turvata taloudellisesti, ekologisesti sekä sosiaalisesti kestävä metsätalous. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenet kuuluvat PEFC-ryhmäsertifikaattiin, jota puun ostajat suurelta osin edellyttävät. Sertifikaatilla huolehditaan koko tuoteketjun vastuullisuudesta ja kestävyydestä aina taimesta tien varteen, joten käytännössä se koskee kaikkea metsänhoitoyhdistyksen toimintaa ja palveluita.

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan sertifioinnin auditointi suoritettiin lokakuussa. Auditoijana oli Inspecta Sertifiointi Oy:n auditoija Risto Ranta. Auditoinnin maastokohteina olivat pohjavesialueelle sijoittuva hakkuu, luonnonsuojelualueeseen rajoittuva hakkuu, jolla oli voimassa rantayleiskaava, sekä suon kunnostusojitus. Lisäksi tarkasteltiin työnantajavelvoitteiden täyttymistä urakoitsijoihin ja aliurakoitsijoihin saakka ulottuvan tuoteketjun osalta.

Auditoija Rannalla ei ollut Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toiminnasta huomautettavaa, eikä poikkeamia PEFC-sertifikaatin kriteereihin löytynyt. Metsäpäällikkö Ilkka Köntti summaa auditoinnin läpäisyn kertovan toimivasta organisaatiosta, asiansa osaavista vastuuhenkilöistä ja hyvästä kyvystä ylläpitää sertifioinnin laatutaso metsänkäsittelyssä, koulutuksessa ja yrittäjien työnjohdossa. ”Tämä on palkinto siitä, että kaikki olivat ruutunsa hoitaneet”, Köntti kommentoi. Kriteerien täyttymiseen päästiin henkilökunnan koulutuksella, laadunvalvonnalla sekä yrittäjäsopimusten ja tilaajavastuun hyvällä valvonnalla.

Näistä tarkastajakin oli positiivisesti yllättynyt.

Iloinen retkiseurue Niinijärven arboretumilla.

4

Metsänomistajat 4/2019

Antti Teivaala I puheenjohtaja

1. Kuinka yhdistyksen vuosi on onnistunut?

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan vuosi 2019 on kokonaisuudessaan sujunut hyvin. Toimintasuunnitelman strategiset osa-alueet ovat menneet eteenpäin toivotulla tavalla ja metsänomistaja on saanut puunsa liikkeelle erittäin hyvin. Vuoden 2019 aikana järjestetyt tapahtumat ovat onnistuneet ja metsänomistajia on ollut paljon liikkeellä. Jäsenmäärä on onnistuttu pitämään edellisvuosiin verrattuna samoissa lukemissa. Metsänhoitoyhdistyksen tehtävärepertuaari on laaja ja tehtyjä muutoksia voi luonnehtia onnistuneiksi. Voimme olla tyytyväisiä vuoden 2019 saavutuksiin, mutta laakereille ei kuitenkaan voi jäädä lepäämään. Jäsenten odotukset tulee lunastaa jälleen ensi vuonna.

2. Kuinka vaikeasti ennustettava puukauppatilanne vaikuttaa metsänomistajaan?

Kesän jälkeen markkinat ovat muuttuneet harmaampaan päin, mutta vaikka valtakunnassa ostetun puun määrä laskee, puuta tarvitaan edelleen eikä näkymiä vielä voi kuvailla synkiksi. Nyt on hyvä hetki keskittyä hoitotoimenpiteisiin sekä harvennuksiin, ja siirtää päätehakkuun painopistet-

Metsänomistajakunnasta ”suuri osa on tänä päivänä naisia, ja nuoriakin omistajia on. Olisi hyvä, jos valtuustovaaleissa ehdokkaat vastaisivat mahdollisimman hyvin metsänomistajakuntaa.

”

4. Mitä vuosi 2020 tuo tullessaan Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaalle ja sen jäsenille?

tä sopivampaan hetkeen. Pelkästään suhdannehuipun kyttäämisen sijaan tulee tulosta tasata tekemällä hoitotoimenpiteet ajallaan. Järeytyvä metsä tarkoittaa samalla kasvavaa hiilivarastoa. Metsänomistajan kvartaali on neljännesvuosisata, joten pelkästään suhdanteiden mukaan toimiminen ei ole mahdollista.

3. Miten metsänomistajan tulisi suhtautua ilmastonmuutokseen ja ilmastokeskusteluun?

Ilmastokeskustelussa metsänomistaja on vahvoilla. Metsänomistaja voi omalta osaltaan lievittää ihmisten ilmastoahdistusta. Suomessa hiilinielun suurin mahdollinen potentiaali on metsässä ja sen kasvussa. Haasteena on kuitenkin oikeanlaisen markkinamekanismin kehittäminen. Hiilimarkkinan luominen sopii tavoitteiltaan monipuoliselle metsänomistajakunnalle erittäin hyvin. Ilmastokeskustelussa äänekkäimpiä ovat ääripäät, ja keskustelu on kuplaantunut.

Näkemysten erilaisuus tulee selvästi esiin. Suomella on kaikki edellytykset hiilineutraaliuteen, ja se tulee nähdä mahdollisuutena. Keskusteluun täytyy ottaa aktiivisesti osaa.

Toimihenkilökaarti on melko tasaikäistä, joten ensi vuoden aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia henkilöstössä.

Hyvin pitkään palvelleisiin metsäasiantuntijoihin, heidän ammattitaitoonsa ja asiantuntemukseensa on metsänomistajilla kova luotto. Luottamuksen rakentaminen uuden asiantuntijan kanssa on suuri muutos. Tähän asti rekrytoinneissa on onnistuttu hyvin.

Ei siis ole pelkoa siitä, etteivätkö uudet toimihenkilöt saavuttaisi metsänomistajien luottamusta ja ajan myötä myös paikallistuntemusta.

Valtuustovaalit näyttelee isoa roolia ensi vuonna. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan metsänomistajien keski-ikä on 60-vuoden paikkeilla. Metsänomistajakunnasta suuri osa on tänä päivänä naisia, ja nuoriakin omistajia on. Olisi hyvä, että valtuustovaaleissa ehdokkaat vastaisivat mahdollisimman hyvin metsänomistajakuntaa.

Valtakunnan tasolla Metsänhoitoyhdistysten tavoitteena on lisätä volyymia ja tasalaatuisuutta. Tällä hetkellä Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaalla ei ole tarvetta fuusioitumiseen, mutta tulevaisuudessa siitä on mahdollista keskustella eri yhdistysten kanssa.

Fuusiolla tähdättäisiin myös yhden luukun periaatteeseen. Näin metsänomistaja voisi saada palvelua riippumatta siitä, missä päin Suomea asioi.

Jäsenetuja ja jäsentenhankintaa on kehitettävä jatkuvasti, tämä on yksi painopiste tulevaisuudessa. Parhaiten asiakastyytyväisyyttä ylläpidetään tekemällä päivittäinen työ hyvin. Siinä ei ole oikotietä onneen. Keskusteluyhteys on pidettävä auki yhdistyksen ja metsänomistajien välillä.

Metsänomistajat 4/2019 5

PUHEENJOHTAJALTA

Katsaus vuoden 2019 saavutuksiin ja tulevaisuuden näkymiin

Kotimaisen havun tarina Emma-Ilona Tervonen I metsäasiantuntija

Luonnonmateriaalit ovat näyttäviä ja tuovat kukkakimppuun ripauksen suomalaisen luonnon kauneutta. Valikoima on laaja aina erilaisista kävyistä havuihin ja varpuihin. Yksi tärkeä ominaisuus luonnonmateriaaleista kuitenkin jää monesti uupumaan, nimittäin kotimaisuus.

Usein kukkakauppias päätyy tilaamaan luonnonmateriaalit tukusta, näin säästyy paljon aikaa ja vaivaa. Suurin osa kukkatukun tuotteista on kuitenkin peräisen ulkomailta. Suomessa luonnontuotteiden kerääminen on luvanvaraista ja se on tehtävä jokamiehenoikeuksien puitteissa. Esimerkiksi jäkälän ja sammalen keräämiseen on metsänomistajalta oltava lupa.

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa on ottanut askeleen eteenpäin luonnontuotteiden välityksessä. Ajatus lähti ideakilpailusta, johon Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan metsänhoitoesimies Lotta Vähä-Ypyä osallistui syksyllä 2018. Vähä-Ypyä sijoittui kilpailussa kolmanneksi. Hänen kehittelemässään ideassa metsästä voidaan hakkuun ja hoitotöiden yhteydessä kerätä luonnonmateriaaleja muun muassa laajamittaiseen koristekäyttöön.

Kukkatukku Huiskula tilasi kuluneena syksynä yhdistykseltä kuusen ja männyn havuja, joita kukkakauppiaiden oli mahdollista ostaa tukuista Tampereelta, Turusta sekä Helsingistä. Tarvetta kotimaisten luonnonmateriaalien saatavuudelle olisi kukkasidonnassa enemmänkin.

Pirkkalan kukkapalvelu oli yksi niistä kukkakaupoista, joka hankki yhdistyksen keräämää kotimaista havua kukkatukku Huiskulasta. Liikkeen omistajan floristi Salla Pylvänäisen mukaan kotimaisuus on yrittäjälle tärkeää, ja ajoittain myös asiakkaalle ratkaiseva tekijä tuotteen valinnassa. Myös laatu ratkaisee. ”Asiakkaalle tuotteen kestävyys on tärkeää”, Pylvänäinen kertoo.

Kankaanpään Kukka ja Hautaustoimisto Anttila tilasi myös kotimaista havua Huiskulan verkkokaupasta. ”Hyvä että ei tarvitse lennättää tuotteita ulkomailta”, iloitsee floristi Heini Mäkinen. Hänen mielestään on parempi hyödyntää kotimaisen metsän potentiaali kuin ostaa ulkomaisia tuotteita. Ajan puute on heillä esteenä sille, miksei tuotteita kerätä itse. Myös lupien hankkiminen on työlästä.

Monien mahdollisuuksien metsä Metsänomistajalla on mahdollisuus edistää kestävästi kerättyjen luonnontuotteiden saatavuutta ja käyttöä. Mitä enemmän osaamme vaatia kotimaisuutta, sitä enemmän sen käyttö lisääntyy.

Keruutuotteille on Pylvänäisen mukaan kysyntää ympäri vuoden, kukkakauppojen sesongit ajoittuvat juhlapyhien ympärille. Mahdollisuuksia suomalaisessa metsässä kasvavien materiaalien käytölle on rajattomasti.

Lisätietoja Lotta Vähä-Ypyä, 050 329 7250 Havu taipuu moneksi, Salla Pylvänäinen taikoi siitä näyttävän kimpun eri materiaaleja yhdistämällä.

6

Metsänomistajat 4/2019

Heikkenevä suhdanne heijastuu puun kysyntään Markku Ekdahl I kenttäpäällikkö, MTK metsälinja

Luonnonvarakeskuksen tuoreen suhdannekatsauksen mukaan viime vuoden suhdannehuippu hiipuu tänä vuonna.

Metsäteollisuustuotteiden hinnat laskevat, hakkuumäärät vähenevät, metsäsektorin työllisyys heikkenee hiukan ja raakapuun kantohinnat alenevat.

Luken ennusteen mukaan sahatavaran tuotanto supistuu pari prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna sahatavaran vientihinnan odotetaan laskevan edelleen ja tuotantomäärien pienenevän 11 miljoonaan kuutiometriin.

Myös vienti supistuu hieman.

Sellun tuotannossa saavutettaneen tänä vuonna uusi ennätys, ensi vuonna tuotannon odotetaan hieman laskevan. Selluvarastot ovat edelleen korkeat, mikä on kääntänyt vientihinnat selvään laskuun jo tänä vuonna. Kehitys jatkunee samanlaisena ensi vuonna. Paperin kysyntä on pienentynyt, mutta kapasiteetin sulkemiset ovat tukeneet hintaa. Kokonaisuutena paperi- ja massateollisuuden kannattavuus on normaalitasolla, sahateollisuuden tilanne on vaikea.

leimikon hakkuuta valvottava tarkasti, ettei tukkipuun mitat täyttävää puuta katkota halvemmaksi kuitupuuksi. Yhdistyksen metsäasiantuntija voi hoitaa korjuun valvonnan metsänomistajan puolesta. Häneltä onnistuu myös puukaupan tarjousten vertailu, joka huomioi eri ostajien erilaisen katkonnan vaikutuksen.

Puukauppa vähentynyt viime vuodesta Puukauppa on kesän jälkeen hiipunut selvästi. Lokakuun loppuun mennessä Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat puuta noin 25,5 milj. kuutiometriä, kun vuosi sitten vastaava määrä oli 32,7 milj. kuutiota. Heikkenevä suhdanne vähentää raakapuun kysyntää. Keski-Euroopan myrsky- ja hyönteistuhojen myötä on markkinoille raakapuuta Suomen vuotuisen kestävän hakkuusuunnitteen verran. Heikkenevä suhdanne ja lisääntynyt tarjonta ovat painaneet puun kysynnän ja tukin kantohinnan laskuun myös Suomessa.

Hakkuut vähenevät ja kantohinnat alenevat Luonnonvarakeskuksen suhdannekatsauksen mukaan yksityismetsien hakkuut vähenevät kuluvana vuonna viisi prosenttia. Koska myös metsäteollisuusyhtiöt ja Metsähallitus vähentävät hakkuitaan, teollisuuspuun hakkuut vähenevät hieman yli 65 miljoonaan kuutiometriin. Raakapuun tuonti pysynee vuoden 2018 tasolla.

Luken mukaan tukin keskimääräiset kantohinnat alenevat tänä vuonna 3 - 7 prosenttia, mutta sellun ja kartonkien suuri tuotanto pitää kuitupuiden kantohinnat 0 - 2 prosentin kasvussa.

Vuonna 2020 ennustetaan teollisuuspuun hakkuumäärien vähenevän edelleen kolme prosenttia. Niin ikään katsauksen mukaan sahateollisuuden tuotanto alenee ja tukkien kantohinnat laskevat kuluvasta vuodesta 2 - 3 prosenttia. Paperin kysynnän väheneminen sekä sellun tuotannon kasvun pysähtyminen vienevät kuitupuiden kantohinnat 1 - 2 prosentin laskuun.

Raakapuun tuonnin ennakoidaan kasvavan hieman kuluvasta vuodesta.

Ota markkinatilanne huomioon tarjonnassa Metsänomistajan kannattaa tarjota markkinatilanteeseen sopivia leimikoita. Metsänhoitoyhdistysten mukaan paras kysyntä on tällä hetkellä sulan maan aikana korjattavista kuitupuuvaltaisista kohteista. Puumarkkinatilanne vaihtelee kuitenkin huomattavasti maan eri osissa ostajien varantojen mukaan. Kannattaa siis varmistaa paikkakunnan ajantasainen markkinatilanne omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

Kun kuitupuun kysyntä on huomattavasti tukkipuuta parempaa, on Metsänomistajat 4/2019 7

PUUKAUPAN 10 ASKELTA

- vaivattomasti ja ammattitaidolla

Puukaupassa metsänomistaja myy puuta sopivaan aikaan haluamaltaan alueelta valitsemalleen ostajalle. Mistä sitten tietää milloin on oikea aika, mikä on hyvä myyntikohde ja kuka on se paras ostaja? Puukaupassa on monta vaikuttavaa tekijää, mutta ammattilaisen avulla se sujuu vaivattomasti.

Metsänhoitoyhdistyksen puukaupan toimeksianto-palvelu eli valtakirjakauppa on kasvattanut suosiotaan etenkin etämetsänomistajien keskuudessa.

tu!

ne Jäse

3.PUUNMYYNTISUUNNITELMA

1. YHTEYDENOTTO Puukaupan teko lähtee liikkeelle aina yhteydenotosta. Jos sinulla on tunne, että metsässä tulisi tehdä jotain, mutta et ole varma mitä, soitto omalle metsäasiantuntijalle pelastaa päiväsi.

Myytävän kohteen tiedot löytyvät puunmyyntisuunnitelmasta. Se sisältää tiedot myytävän kohteen puustosta, sen määrästä, hakkuutavoista, mahdollisista luontokohteista sekä muista hakkuussa huomioonotettavista asioista ja metsänomistajan tavoitteista korjuun suhteen. Puunmyyntisuunnitelma on tärkeä perusta puukaupan kilpailuttamiselle.

5. VERTAILU Tarjouspyynnöt käsitellään tarjousajan umpeuduttua. Vertailun pohjana käytetään ns. katkontapankkia. Jokainen ostaja katkoo puut omien tarpeidensa mukaan ja tätä tietoa on kerätty katkontapankkiin vuosien ajan.

Tärkeimmät vertailtavat tekivät ovat siis kuutiohinta sekä katkonta. Muita tärkeitä vertailukohtia ovat mahdolliset ennakkorahoitukset, muut kustannukset kuten juurikäävän torjunta sekä korjuuaika.

2. TARPEIDEN SELVITTÄMINEN Puukaupan suunnittelu alkaa tarpeiden kartoittamisella. Mitkä ovat metsänomistajan tavoitteet, millainen hoitotarve metsätilalla on, onko siellä esimerkiksi kiireellisiä harvennustarpeita tai tuottamattomia metsikkökuvioita? Näihin selvitetään vastauksia metsäkäynnillä oman metsäasiantuntijan kanssa. Voit myös pyytää asiantuntijaa kartoittamaan puukauppamahdollisuudet ilman metsäkäyntiä, tällöin saat tiedon kotisohvallesi.

Metsäasiantuntijaltasi saat myös suosituksen, mitkä kohteet olisivat sopivia myyntikohteita. Tähän seikkaan vaikuttavat mm. metsänomistajan tavoitteet, markkinatilanne ja metsän kasvukyky.

8

4.KILPAILUTUS Sähkösopimuksia, vakuutuksia ja puhelinliittymiä kilpailutetaan ja niissä on yleensä kyse paljon pienemmistä summista verraten puukauppoihin. Miksi siis jättäisit saman hyödyn käyttämättä puukaupoilla?

Metsäasiantuntija laittaa tehdyn puunmyyntisuunnitelman tarjolle puunostajille sähköisesti noin kahdeksi viikoksi. Tarjouspyyntö koskettaa kaikkia alueella toimivia puunostajia.

Metsänomistajat 4/2019

nn Sa or aV

VARASTOPAIKKA Korjatut puut on aina varastoitava jonnekin. Paras varastopaikka on kunnollisen tien varressa, joka on joko läpiajettavissa tai päässä on tarpeeksi suuri kääntöympyrä puutavara-autoa varten. Esimerkiksi 300m3 harvennuskuitua tarvitsee noin 80 metriä varastopaikkaa.

MYYJÄLLE JÄÄVÄ PUUTAVARA Tarvitsetko polttupuita? Puukaupasta voidaan pidättää itselle esimerkiksi lahot ja kuivaset omaan käyttöön. Tällöin puukaupan loppusummasta vähennetään vain niiden korjuukustannukset.

6. ESITTELY Vertailun jälkeen metsäasiantuntija esittelee tarjoukset ja tekee oman ehdotuksen, kenelle puut kannattaisi myydä.

Metsänomistaja tekee lopullisen päätöksen puun myynnistä. Jos tarjoukset eivät ole suotuisia tai odotetunlaisia, leimikon voi aina jättää myös odottamaan.

8. ILMOITUS HAKKUUSTA Puukaupassa sovitaan korjuuajasta, joka on yleensä kahden vuoden mittainen. Joissain talvikohteissa kuten soilla, korjuuaika voi olla myös kolme vuotta.

Metsäasiantuntijasi on sinuun yhteydessä, kun korjuuaika on käsillä.

Metsänomistaja on aina tervetullut seuraamaan hakkuuta. Ohjeet turvalliseen työmaavierailuun saat omalta metsäasiantuntijaltasi.

10. PUUKAUPAN YHTEENVETO Puunkorjuun jälkeen metsäasiantuntija tarkastaa mittaustodistukset ja toimittaa asiakirjat metsänomistajalle. Mittaustodistuksissa kerrotaan korjatun puutavaran määrä puutavaralajeittain, loppusumma sekä puukaupparahojen tilityspäivämäärä.

7. PUUKAUPPA-ASIAKIRJAT

9. KORJUUNVALVONTA

MUISTA MYÖS!

Päätöksen jälkeen on puukauppa-asiakirjojen aika. Valtakirjasi valtuuttaa metsäasiantuntijasi tarkastamaan asiakirjojen oikeellisuuden sekä allekirjoittamaan asiakirjat. Saat omat kappaleesi asiakirjoista postitse.

Puunkorjuussa puut kaadetaan, karsitaan ja katkotaan ostajan mittojen mukaan. Korjuun aikana metsäasiantuntijasi valvoo, että hakkuu suoritetaan sopimusehtojen mukaisesti.

Valvonnassa tarkkaillaan mm. katkontaa, harvennusvoimakkuutta, tiestön kuntoa ja mahdollisten luontokohteiden oikeita käsittelytapoja.

Uudistamishakkuun yhteydessä on hyvä myös sopia jatkotoimenpiteistä uudistamisvelvoitteiden suhteen.

Muokkauksen, istutuksen ja taimet saat kätevästi sovittua puukaupan yhteydessä!

Piirrokset: Adobe Stock

Metsänomistajat 4/2019 9

PUUKAUPOILLA

n ne na

ENNAKKORAIVAUS Tarvitseeko metsässä tehdä ennakkoraivausta? Ennakkoraivaus tehdään ennen hakkuuta, jolloin hakkuuta haittaava aliskasvos ei ole häiritsemässä korjuuta ja harvennushakkuussa jäljelle jäävä puusto säästyy paremmin korjuuvaurioilta.

Taimikon varhaishoito läpi Kemera-tarkastuksesta

Metsänomistaja lähipiirinsä kanssa hoiti tämän istutuskuusikon Ruoveden Rajalahdessa metsänhoitoyhdistyksen opastuksella.

Heli Mutkala I kenttäpäällikkö, MTK metsälinja

Kemera eli Kestävän metsätalouden rahoituslaki ohjaa valtion tukirahaa metsänhoitotöihin, kuten taimikon varhaishoitoon. Käyttöä valvotaan tarkastamalla, että työmaat ovat asetusten ja hakemusten mukaisia, ja työ tehty kunnolla. Tarkastuksen tulos on joko hyväksytty, hylätty tai korjattava.

Kymmenien vuosien kokemuksella Osmo Poikonen totesi jo silmämääräisesti, että tehty työ täyttää tukirahoituksen vaatimukset.

10

Kemera-tuen saanti pieneenkin taimikkoon edellyttää nykyisin etukäteissuunnitelman tekemistä. Sen pohjalta Metsäkeskus tekee tukipäätöksen. Kun työ on tehty, pitää tehdä toteutusilmoitus. Sitten seuraa mahdollisesti maastotarkastus ja tuki hyväksytylle hankkeelle.

Kaikki osapuolet - niin metsänomistajat, töiden suunnittelijat ja toteuttajat kuin metsäkeskuksen väkikin toivovat, että tulevaisuudessa päästäisiin yksivaiheiseen asiointiin.

Taimikon varhaishoidon tuki on 160 euroa hehtaarille. Sitä voi saada enintään kolmen metrin pituisille taimikoille, joilta poistetaan vähintään 3000 runkoa hehtaarilta. Taimia saa lyhyemmissä taimikoissa, tukikelpoisuuden alarajalla keskipituus 70 cm, jäädä kasvamaan peräti 5000 kpl/ha, mi-

kä on hirvituhoille alttiilla alueilla tarpeen. Pidemmissä taimikoissa vaadittava tiheys on luonnollisesti pienempi. Hankkeen pinta-alan pitää olla vähintään yksi hehtaari.

Harkinnan pohjalta tarkastukseen Varhaishoitotöitä tarkastetaan harkinnan pohjalta. Harkinta tarkoittaa, että jos joku tukikohteen vaatimuksista näyttää toimistolla tehtävän ilmakuva- tai latvusmallitarkastelun perusteella olevan täyttymisen rajalla, mennään maastoon tarkastamaan.

Metsäneuvoja Osmo Poikoselle tarkastukset ovat tuttua työtä. Hän on ollut vuodesta 1984 alkaen töissä metsäkeskuksessa ja sen edeltäjissä.

– Suht pienet alueet, jotka näkee koMetsänomistajat 4/2019

konaan samasta paikasta, voi usein tarkastaa silmämääräisesti. Jos alue näyttää epätasaiselta, pitää mitata koealoja. Yleensä jo kymmenen koealan mittaaminen kertoo hyvin, ollaanko tukikelpoisen työn rajoissa. Samoin selviävät hylättävät. Tulevaisuudessa apuna varmaan käytetään droneja ja satelliittikuvia, kertoilee Poikonen rauhalliseen tapaansa.

Koealaverkko tehdään alueelle maastotallentimella. Ympyräkoealoilta mitataan jääneen puuston tiheys ja pituus sekä poistetun puuston määrä laskemalla kannot.

– Normaali kuusenistutusala täyttää yleensä tuelle asetetut vaatimukset. Muokkaamattomille turvemaille perustetuissa taimikoissa saattaa olla tilanne, että poistettuja puita ei ole riittävästi.

Tarkastuksesta lähetetään raportti metsänomistajalle ja asiamiehelle, esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijalle, joka on laatinut suunnitelman tai vastannut työnjohdosta.

Jos hanke hylätään ja metsänomistaja kokee, ettei siihen ole perusteita, hän voi pyytää metsäkeskukselta oikaisua.

Hyväksytty vai hylätty Varhaishoidon tuen hylkäämiseen voi olla syynä liian pieni pinta-ala tai liian pieni poistuma. Joskus harvoin saattaa työ olla kokonaan tekemättäkin. Jos taimikko on liian pitkää, on suunni-

telma tehty väärälle työlajille ja se pitää muuttaa nuoren metsän hoidoksi.

Tällöin minimipinta-ala on kaksi hehtaaria. Hylkäämisen syy voi olla myös, että taimikko sijaitsee kaava-alueella.

Kemera-varoja myönnetään vain metsätalousmaille. Kitu- tai joutomaille ei niin ikään tukea saa, eikä sellaisille taimikoille, joiden perustamiseen on aikoinaan saatu Kemera-tukea.

– Eihän meillä ole tavoitteena näitä rahoitushakemuksia hylätä, vaan tarkastaa että työt tehdään niin kuin eduskunta on säätänyt. Siitä meille palkka maksetaan, toteaa Osmo Poikonen vakuuttavasti.

Lisätietoa Kemera-tuista löytyy Metsäkeskuksen sivuilta. Taimikon varhaishoidosta tietoa osoitteesta: https://www.metsakeskus.fi/tuki-taimikon-varhaishoitoon

Läheisen kaava-alueen ulottuminen taimikkoon tai liian pieni pinta-ala olisi voinut aiheuttaa hankkeen hylkäämisen. Mutta kaikki oli kunnossa. Jätettyjen taimien runkoluku oli 2200 kpl/ha ja poistettujen 8000 kpl/ha sekä keskipituus 1,8 metriä oikein sopiva.

Metsänomistajat 4/2019 11

Säästöpuita ja runkolahopuustoa jätetään metsään pysyvästi Heli Mutkala Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi metsiin jätetään kasvatus- ja uudistushakkuissa pysyvästi sekä säästöpuita että järeää runkolahopuustoa. Lahoavat säästöpuut tarjoavat elinympäristön ja ruokakaapin tuhansille eliölajeille metsässä. Nämä lahottavat lajit ovat olennaisia ravinteiden kierrätyksessä.

PEFC:n kriteerien mukaan joka leimikolle on jätettävä hakkuissa yhteensä keskimäärin vähintään 10 kappaletta hehtaarille. Säästöpuut voidaan keskittää leimikkoon, eli niitä ei tarvitse olla joka kuviolla. Säästöpuut ovat eläviä, maamme luontaiseen lajistoon kuuluvia puita.

Runkolahopuustolla tarkoitetaan rinnankorkeusläpimitaltaan yli 20 cm paksuja keloja ja muita kuolleita pystypuita, pökkelöitä ja maapuita.

Ellei leimikossa ole edellä luetellun kaltaisia säästöpuita tai järeää runkolahopuustoa, jätetään säästöpuiksi biologisen monimuotoisuuden kannalta hyödyllisiä, rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 10 cm paksuja puita, joilla on hyvät edellytykset kehittyä vanhoiksi puiksi.

Säästöpuut jätetään alueelle ensisijaisesti ryhminä ja arvokkaiden elinympäristöjen välittömään läheisyyteen, avosoiden reunaan jätetyille suojakaistoille sekä vesistöjen ja pienvesien suojakaistoille. Säästöpuuryhmien maanpinta säilytetään rikkomattomana, eikä niiden alustoja raivata. Osa säästöpuista voidaan tehdä tekopökkelöiksi.

Säästöpuiksi jätetään: - petolintujen pesäpuut - järeät katajat - vanhat palokoroiset puut - aiemman puusukupolven järeitä puuyksilöitä - muodoltaan poikkeuksellisia puuyksilöitä - jaloja lehtipuita - kookkaita haapoja - puumaisia raitoja, tuomia ja pihlajia - tervaleppiä - kolopuita

Läntisen alueen metsäsertifioinnin tarkastuksesta seitsemän poikkeamaa Kiwa Inspecta tarkasti lokakuussa läntisellä PEFC-alueella metsäsertifioinnin vaatimusten noudattamista. Maastotarkastusten lisäksi tarkastuksia tehtiin toimijoiden toimistoilla.

Monet asiat olivat vuoden aikana menneet eteenpäin. Kulotuksia oli tehty riittävästi. Metsänhoitotöiden laadunseuranta oli kehittynyt ja sitä tehdään systemaattisesti.

Läntiselle PEFC-alueelle kirjattiin yhteensä seitsemän lievää poikkea12

maa. Yksi poikkeama johtui Kestävän metsätalouden yhdistyksen ylläpitämän sertifiointirekisterin puutteista, muut kuusi poikkeamaa koskivat PEFC-metsäsertifioinnin kriteereitä.

Metsänkäyttöilmoituksia oli jäänyt jonkun verran tekemättä, taimikonhoidossa oli jääty tavoitetason alle.

Taimikonhoidon toteutuksen seuranta on haastavaa, sillä metsänomistajien omatoimista taimikonhoitoa ei tilastoida. Läntinen metsäsertifiointi-

toimikunta selvittää parhaillaan alueen toimijoilta metsänomistajien itse toteuttamien taimikonhoidon määriä.

Lisäksi toimijoilta tehdyn tiedonkeruun perusteella todettiin olevan puutteita säästöpuiden määrässä ja vesistöjen suojakaistojen leveydessä.

Puunkorjuutyömailla arvioijat havaitsivat, että kaikilla työntekijöillä ei ollut riittäviä ensiapuvalmiuksia ja joiltakin tarkastukseen osallistuneista puuttui kirjalliset työsopimukset.

Metsänomistajat 4/2019

Mitä lahopuulle kuuluu?

Onko se riski?

Markus Nissinen I ympäristöasiantuntija I MTK metsälinja

Kuollut, lahoava puu on erityisen merkittävää metsäluonnon monimuotoisuudelle. Se toimii elinympäristönä ja ravintona jopa 5000 metsälajille. Lahopuulajit ovat arvokkaita, koska ne turvaavat metsäluonnon toimintaa osallistumalla hajotukseen ja ravinteiden kiertoon. Pitkälti lahopuun ansiosta Suomen luonnon uhanalaisarvion (v. 2019) mukaan metsälajeilla sujuu kaikista elinympäristöistä parhaiten. Lahopuuhun liittyy toki myös riskejä.

Paljonko lahopuuta on?

Lahopuun määrää on seurattu 1990-luvulta lähtien. Edellisen Valtion metsien inventoinnin (VMI12, 2017) mukaan lahopuuta on metsämaalla keskimäärin 5,8 kuutiometriä hehtaarilla, suojelualueilla jopa kolminkertainen määrä. Määrät ovat kasvaneet EteläSuomessa jatkuvasti niin talousmetsissä kuin suojelualueilla. Edellisestä inventoinnista määrä on kasvanut valtakunnallisesti 16 prosenttia.

Pohjois-Suomessa ei ole ollut viime vuosina laajoja myrskytuhoja, ja siten lahopuujatkumo on heikentynyt.

Vaikka lahopuun määrä onkin pohjoisessa vähentynyt sekä talousmetsissä että suojelualueilla viidellä prosentilla, on sitä yhä kaksinkertainen määrä etelään verrattuna.

Miten lahopuuta lisätään?

Metsäsertifioinnin kriteerit velvoittavat jättämään hakkuissa säästöpuita.

Tämä selittää merkittävän osan lahopuun lisääntymisestä. Metsistämme noin 90 prosenttia kattavan PEFC-ser-

tifioinnin kriteerien mukaan hakkuissa tulee jättää joka leimikkoon vähintään 10 kappaletta säästö- tai runkolahopuita. Säätöpuiden pitää olla rinnankorkeudelta vähintään 10 cm paksuja. Runkolahopuustolla tarkoitetaan rinnankorkeusläpimitaltaan yli 20 cm paksuja keloja ja muita kuolleita pystypuita, pökkelöitä ja maapuita.

Fiksua talousmetsien luonnonhoitoa harjoitettaessa säästöpuut kannattaa keskittää ryhmiin, joissa kaikki puut säästetään. Näin ryhmän erilajiset, -kokoiset ja -ikäiset puut muodostavat kuollessaan monimuotoisen lahopuujatkumon. Kaatuneitakaan säästöpuita ei siis saa korjata pois. Nehän ovat säästöpuita.

Lahopuuta lisätään myös säästämällä metsänhoidossa olemassa olevaa lahopuuta, lukuisien eri hankkeiden myötä hakkuissa, ja vaikkapa tekopökkelöinä sähköjohtojen vierimetsien käsittelyissä. Toimintatapoja voidaan ja pitää yhä kehittää: varsinkaan järeää lahopuuta ei tulisi kerätä energiapuuksi.

Aiheuttaako lahopuu riskejä?

Lahopuuta syntyy luonnollisesti myös metsätuhoissa. Myrskyjen, lumituho-

jen ja metsäpalojen riskit kasvavat ilmastonmuutoksen edetessä. Kirjanpainaja on pahin uhka heikentyneille, ja epidemioiden aikaan myös terveille puille.

Kirjanpainajat ja muut kaarnakuoriaiset elävät vain kuorellisella havupuulla. Pitkälle lahonneen havulahopuun tai lehtilahopuun lisääminen eivät siis lisää kaarnakuoriaisriskiä. Järeä lehtilahopuu on monimuotoisuudelle mitä parhainta. Metsätuholakikin ymmärtää ekologiaa, ja velvoittaa poistamaan metsästä vain kaadetut, kaatuneet tai vahingoittuneet kuorelliset kuuset 10 kuutiota ja männyt 20 kuutiota hehtaarilla ylittävältä osalta viimeistään heinäkuussa.

Tilanne voisi myös karata käsistä. Keski-Euroopassa, siis tuossa ihan vieressä, ”ikimetsät” kohtasivat viime kesänä loppunsa. Pelkästään Saksassa kesällä 2019 kirjanpainaja tappoi 3 miljardin euron edestä metsiä pystyyn. Salama ja tupakantumppi hoitivat homman loppuun ja puut hiilipäästönä ilmakehään. Riskit realisoituvat, kun lahopuuta - jota myös helposti syttyväksi palokuormaksi kutsutaan – on yli tarpeen. Metsien monimuotoisuutta pitää turvata, mutta niiden terveydellä ei pidä leikkiä.

Metsänomistajat 4/2019 13

Rahoitusta metsänhoitoyhdistyksen palveluihin

Anita Vilén-Hemilä I Mhy Pirkanmaa

Toteutuuko kauan odottamasi yhteistiehanke, jolloin pääset lopultakin myymään kesäkorjuukelpoisia leimikoita. Hanke on järkevä ja edullinen, mutta tietää rahan menoa. Entä hukkuvatko istutustaimet venähtäneeseen vesakkoon ja Kemera-tuetun varhaishoidon aika olisi juuri nyt. Ovatko puukauppatulot vasta tulossa vai ovatko edelliset puukauppatulot kiinni tuottoisassa sijoituksessa.

Metsänhoitoyhdistysten palvelu Oy on sopinut valtakunnallisesti OP:n kanssa rahoituspalvelusta, jota kannattaa harkita ratkaisuksi rahoitusta vaativiin ylimenotilanteisiin. Rahoituspalvelun käyttöönotto on helppoa eikä vaadi pankissa käyntiä eikä vakuuksia, mhy:n palvelut ja jäsenyys riittävät. Puunostajien rahoituspalveluihin verrattuna mhy ei edellytä hätäistä harkitsematonta puukauppaa.

Lisäksi Mhy Metsätilin luotto-ominaisuus on joustava eikä ole sidoksissa puun myynti ja/tai -korjuuajankohtaan.

Metsätilin kautta hoidat kätevästi kaikki oman metsänhoitoyhdistyksen palvelut. Suuremmat metsänhoitoinvestoinnit kuten lannoitus, metsätien rakentaminen tai vaikka pintaalaltaan suuret taimikonhoidot eivät aina ajoitu samaan hetkeen puukauppatulojen kanssa.

Miten toimitaan?

Sinun ei tarvitse olla Osuuspankin asiakas. Jos olet työelämässä tai eläkkeellä ja olet hoitanut raha-asiasi hyvin, tili soveltuu sinulle henkilöasi-

akkaana. Mhy Metsätili on tililuotto, jonka avaaminen tapahtuu verkossa (www.mhy.fi/metsatili) omatoimisesti tai mhy:n avustuksella. Oma metsäasiantuntija osaa opastaa metsätilin hakemisessa tai voi tarvittaessa tehdä hakemuksen metsänomistajan puolesta.

Metsänomistaja tunnistautuu ja allekirjoittaa rahoitussopimuksen pankkitunnuksillaan, tuloksena on sähköinen sopimus ja tili on heti käytettävissä. Metsätilin voi avata kustannuksitta, vaikka sitä ei välittömästi käyttäisikään.

Metsänhoitoyhdistyksen Palvelun € Korko € Laina Lyhennys Laskutuslisä Luoton palvelu kokonaiskustannus € Op Prime -aika €/kk 5 €/kk kokonais sis alv 24 % + 5,95 % kustannus € Taimikon varhaishoito 3,5 ha á 480,00 € 2083,20 0,00 30 pv 2083,20 5,00 2088,20 Taimikon varhaishoito 3,5 ha á 480,00 € 2083,20 69,80 1 v 187,49 60,00 2213,00 Kasvatuslannoitus 9 ha á 400,00 € 4464,00 147,00 1 v 372,00 € 60,00 4671,00 Kasvatuslannoitus 9 ha á 400,00 € 4464,00 951,00 6 v 62,00 € 360,00 580,00 OP-Prime viitekorko on marraskuussa 2019 0,25 %-yksikköä. Se määritetään pankin sisäisesti, sitä on muutettu edellisen kerran huhtikuussa 2018. Pankki ottaa kustannuksensa marginaalin ja laskutuslisän kautta, muita lainanhoitokuluja ei metsänomistajalle synny.

14

Metsänomistajat 4/2019

Lasku kiertää OP:n kautta Kun työ on valmistunut, saat laskutustiedot tarkistamista varten omalta metsäasiantuntijaltasi. Varsinaisen mhy:n laskun maksaa Osuuspankki Metsätililtäsi ja pankki laskuttaa metsänomistajaa sopimuksen mukaisesti. Jos metsänomistaja maksaa koko laskun 30 päivän sisällä, korkokuluja ei synny. Ainoa kustannus on 5 euron laskutuspalkkio.

Entä korko ja takaisinmaksuaika?

Mhy:n jäsen voi saada rahoitusta 2500 – 20 000 €:n mhy:ltä hankittuihin metsänhoitomenoihin. Samalla sopimuksella voi asioida useammassa metsänhoitoyhdistyksessä.

Tiliä avattaessa sovitaan minimimaksuerä, joka on aina vähintään 50 € tai 1,7 % luoton määrästä. Maksuaikataulun ja erien suuruuden päättää metsänomistaja itse, pisimmillään takaisinmaksuaikaa on jopa kuusi vuotta. Loppuosa luotosta jää mahdollista myöhempää käyttöä varten, eikä siitä synny kustannuksia.

Kuukausilasku sisältää lyhennyksen lisäksi luotosta perittävät korot ja laskutuslisän. Metsätilin korko on OP-prime + 5,95 %-yksikköä (marraskuu 2019 6,20 %). Metsätilisivustolta löytyy laskuri, josta näet lainasumman ja maksuajan määrittelemällä kuukausimenot. Samasta laskurista pääset avaaman tililuoton.

Kertyykö bonusta ja voiko sillä maksaa laskutuslisän?

Maksuvapaan kuukauden voi sopia OP:n asiakaspalvelun kanssa etukäteen, jos joku kuukausi on metsänomistajalle haasteellinen. Rahoitus kerryttää Osuuspankin omistajajäsenille OP-bonuksia. Mahdolliset korot ja laskutuspalkkiot ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Laskutuslisä ei ole alvillinen palvelu, eikä sitä voi maksaa OP-bonuksilla.

metsänhoitoyhdistys

Metsänomistajat 4/2019 15

Miksi Suomesta ja Pohjoismaista on tullut metsätalouden suurvaltoja?

Seppo Vuokko | FM luontotoimittaja Kallioperämme on ikivanha, valtaosin 1800–2600 miljoonan vuoden ikäinen. Elollisen luonnon historia sen sijaan on Pohjolassa hyvin lyhyt. Vielä 20 000 vuotta sitten kilometrejä paksu mannerjää peitti koko Suomen. Kun jää suli 13 000 - 10 000 vuotta sitten, elämä palasi Suomeen idästä ja kaakosta, missä koko jääkauden ajan oli ollut jäätöntä.

Kilometrien paksuinen mannerjää painoi kallioperän kuopalle. Kun jää suli, maankuori alkoi nousta ja kohoaminen jatkuu yhä. Valtaosa Etelä-Suomesta jäi sulamisvaiheessa veden, joko muinaisen Itämeren tai järvien alle. Muinaisen Itämeren ranta-

16

vallit, -kivikot ja -tasanteet näkyvät nykyään Lapin lounaisosan vaaroilla 200 metrin korkeudessa ja kaakossa Salpausselän rinteillä noin 100 metrin korkeudella.

Jääkausi – liikkuva mannerjää, sulamisvaiheeseen liittyvät tapahtumat ja maankohoaminen – on vaikuttanut paljon sekä maisemaan että metsätalouden edellytyksiin. Mannerjää kulutti kallioperää ja sekoitti eri kivilajeista syntyneen murskan tasalaatuiseksi moreeniksi, tai nykyisen geologisen kielenkäytön mukaan tilliksi.

Jäätikön alla ja halkeamissa kulkevat joet kasasivat hiekkaa ja soraa harjuiksi. Sinne, missä jäätikköjoki purkautui järveen tai mereen, syntyi laaja suisto

Metsänomistajat 4/2019

hiekasta. Jokien tuoma hienoin aines – savi ja hiesu – laskeutui järvien ja meren pohjaan.

Liikkuva mannerjäätikkö tasasi maiseman ja synnytti samalla jokien ja matalien järvien muodostamat reittivesistöt.

Runsaiden vesivarojen ansiosta puunjalostusteollisuus voitiin sijoittaa sinne missä puuvaratkin olivat ja puut voitiin vesiteitä pitkin uittaa tehtaille. Tasainen maasto on olennaisesti helpottanut myös tie- ja rataverkoston rakentamista.

Jääkausi on vaikuttanut metsätaloutemme edellytyksiin toisellakin tavalla. Jääkaudet, joita viime kahden miljoonan vuoden aikana on ollut useita, tappoivat Euroopasta lukuisia puulajeja sukupuuttoon, muun muassa magnoliat, punapuut, hemlokit ja tuijat. Tämän lajikarsinnan vuoksi meillä on vain vähän puulajeja.

Kun maasto on loivapiirteistä, maaperä tasalaatuinen ja puulajeja vähän, suunnitelmallisella ja taloudellisesti kannattavalla metsätaloudella on hyvät edellytykset. Kuvitellaanpa metsänhoitoa ja puunkorjuuta metsäluonnon toisessa ääripäässä, Amazonin sademetsässä, jossa puulajeja voi olla hehtaarilla toista sataa. Ei ole sat-

tumaa, että Suomesta ja Pohjoismaista on tullut metsätalouden suurvaltoja.

Puulajeja Suomessa on noin 30. Niistä yleisiä lajeja on kymmenkunta. Taloudellisesti merkittäviä ovat vain mänty, kuusi, rauduskoivu, hieskoivu ja haapa, mutta kaikki muutkin puut ovat arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Monissa maissa, etenkin Suomea lauhemmilla seuduilla, puuntuotanto perustuu muualta tuotuihin puulajeihin. Meillä metsätalous perustuu ainakin toistaiseksi kotimaisiin puulajeihin ja niin kauan, kun näin on, valtaosa metsälajistosta on turvassa. Ainoa vieras puulaji, jolla on jonkinlaista metsätaloudellista merkitystä, on lehtikuusi. Sen luontainen levinneisyysalue ulottuu niin lähelle Suomea, että sen seuralaislajit ovat levittäytyneet tännekin.

Ilmaston lämmetessä eteläsuomalaisia kuusikoita korvataan ehkä amerikkalaisella douglaskuusella. Se on ekologialtaan ja seuralaislajistoltaan suuresti kuusen kaltainen eikä senkään kohtuullinen viljely todennäköisesti aiheuttaisi ongelmia.

Lähde: Forest.fi. Artikkeli on kirjasta Viljellen ja varjellen – metsätalous ja monimuotoisuus.

Piirros Anna Häyrynen

Jään alta paljastuneella maalla oli aluksi aukkoinen kasvipeite, jossa oli sekä tundran että aron piirteitä. Avomaavaihe jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä ilmasto oli lämmin ja puut levittäytyivät nopeasti sulavan jäätikön perässä. Lämpimässä ilmastossa jalot lehtipuut, pähkinäpensas ja tervaleppä levittäytyivät paljon nykyistä pitemmälle sisämaahan. Mänty kasvoi kuivimmilla mailla jalopuiden seurassa, mutta kuusta oli vähän.

Kun ilmasto viileni noin 6000 vuotta sitten, soistuminen kiihtyi ja kuusi yleistyi. Ahvenanmaalle kuusi ehti vasta ajanlaskun alun tienoilla. Tämän jälkeen suurimmat muutokset metsäluontoon ja maisemakuvaan ovatkin ihmisen aiheuttamia. Maanviljely alkoi vähäisenä ehkä jo 6000 vuotta sitten, mutta merkittävä maankäyttömuoto siitä tuli vasta kahden viime vuosituhannen aikana. Kuusettuminen ja soistuminen veivät tilaa jalopuilta, mutta aivan yhtä merkittä-

vä syy niiden vähentymisessä on ollut ihminen.

Nykyisin harjut ja muinaiset jokisuistot ovat mäntykankaita. Tuoreilla moreenimailla viihtyy kuusi. Veteen kerrostuneet savi- ja hiesumaat ovat joko soistuneet, raivattu pelloiksi tai ovat lehtoja.

Metsänomistajat 4/2019 17

Metsäfirmoilla on vastuu HCV-kartoista Mikko Tiirola I metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.

Tänä kesänä on puhelimeni soinut tavallista tiuhempaan. Metsänomistajia on hämmentänyt FSC kontrolloidun puun hankintaan liittyvä Metsäteollisuus ry:n tilaama kartta-aineisto, johon on merkitty alueita, joilla saattaa olla metsien monimuotoisuuden turvaamisen kannalta tärkeitä suojeluarvoja.

Joidenkin metsänomistajien koko metsätila on tässä kartta-aineistossa merkitty korkean suojeluarvon kohteeksi (High Conservation Value, HCV). Julkisuuteen ei ole kerrottu, kuinka paljon alueita on, mutta varovaisenkin arvion mukaan asia koskettaa tuhansia metsänomistajia ja satojen tuhansien hehtaareiden alueita koko Suomessa.

Vaikka kyseinen kartta-aineisto ei ole suojeluohjelma, liittyy siihen ongelmia. Periaatteellinen ongelma on monelle metsänomistajalle se, että hän joutuu tahtomattaan välikappaleeksi, vaikka hänellä ei ole mitään tekemistä FSC järjestelmän kanssa. Monia harmittaa se, että aineisto on toimitettu tietojärjestelmiin, mutta metsänomistajat saavat omaisuuteensa käyttöön vaikuttavat tiedot vain välikäsien kautta.

Huoli HCV-merkinnästä Suurin huoli liittyy siihen, saako HCV alueita sisältävään leimikkoon tarjouksia ollenkaan nyt, kun puumarkkinat ovat huippuvuoden jälkeen tasaantuneet tai jos tarjotaan, onko hinta alempi ja kenen maksettavaksi koituvat dokumentoinnista seuraavat lisäkustannukset? Karttojen vaikutus metsätilan arvon askarruttaa metsänomistajia. On erittäin harmillista, että luotu HCV aineisto sisältää selkeitä virheitä. Toivottavasti aineiston tilaaja ryhtyy pikaisiin toimiin, että kartta-aineistoa olisi mahdollista myös korjata.

18

Tänä syksynä on tärkeä seurata, minkälaiseksi käytännöt puumarkkinoilla muodostuvat. Pallo on nyt Metsä Groupilla, UPM:llä ja Stora Ensolla.

MTK:ssa ja metsänhoitoyhdistyksissä seurataan asiaa tarkkaan. On kohtuullista, että mustaapekkaa ei heitetä metsänomistajille, jotka eivät sertifikaatteja tarvitse. Teollisuuden on vastattava kustannuksista, jos sellaisia syntyy, kun ne saavat siitä hyödynkin. Teollisuus voi myös halutessaan pitää FSC kontrolloidut puut erillään PEFC puista, jolloin ongelma ei laajene sivullisille. Metsänomistajalla on myös oikeus kirjoittaa puukauppasopimukseen, että hänen leimikossaan noudatetaan vain PEFC sertifiointia. Metsänomistajien etujärjestönä metsänhoitoyhdistykset ja MTK toki ryhtyvät etsimään myös korvaavia osto- ja vientikanavia sellaisille puuerille, jotka eivät kelpaa FSC kontrolloiduksi puuksi.

Tämä karttaharjoitus on pistänyt miettimään, kuinka pitkään pohjoismaisen metsäsektorin kannattaa py-

syä FSC:n ruuvipenkissä. Pohjolassa metsä- ja ympäristölainsäädäntö on globaalissa mittakaavassa huippua. Käytön rajoittaminen metsätalouden mallimaissa pahentaa globaalia ilmasto- ja ympäristöongelmaa. Jatkuva kriteerien kiristäminen on ongelma, kun tiedetään että saman sertifikaattileiman alla myydään tuotteita, joiden kestävyys on luokiteltu paljon väljemmillä standardeilla. Ruotsissa on jo kapinaliikettä viritelty FSC (br) exitin toteuttamiseen sekä metsäteollisuuden että metsänomistajien keskuudessa. Kun ruuvi väännetään liian tiukalle, se yleensä katkeaa. Tätä kannattaa miettiä myös suomalaisten patruunoiden pöydissä.

Tämä kirjoitus on tehty ja julkaistu ensimmäisen kerran 28.8.2019. Sen jälkeen HCV-karttoihin on tehty tarkennuksia ja uudet kartat on saatu metsätoimijoiden käyttöön. Uusissa kartoissa todennäköisesti alueiden pinta-alat ovat vähentyneet. (toimituskunnan huomio) Metsänomistajat 4/2019

Metsänomistajat

JOULURISTIKKO Ratkaisuna on avainsana, joka muodostuu 1–6 numeroilla merkittyjen ruutujen kirjaimista.

1

2

3

4

5

6

Osallistu kolmen 50 euron arvoisen lahjakortin arvontaan lähettämällä ratkaisemasi avainsana 19.12. mennessä sähköpostiosoitteeseen: harri.katajamaki@mhy.fi .

Kirjoita viestin aiheeksi ”jouluristikko”.

Oikea ratkaisu ja voittajien nimet julkaistaan Pirkanmaan, Pohjois-Pirkan ja Punkalaitumen mhy:sten nettisivuilla vuoden 2020 toisella viikolla.

Metsänomistajat 4/2019 19

Tapahtumakalenteri metsänomistajille v. 2020 Milloin

Tapahtuma

Paikka

Järjestäjät

Lisätietoja

20.1. klo 18.00

Metsäveroilta

Mhy Pirkanmaa

29.1. klo 18.00

Metsäveroilta

5.2. klo 18.00

Metsäveroilta

5.2. klo 17.30

Metsäveroilta

10.2. klo 18.00

Metsäveroilta

11.2. klo 17.30

Metsäveroilta

12.2. klo 17.30

Metsäveroilta

17.2. klo 18.00

Metsäveroilta

18.2. klo 17.30

Metsäveroilta

20.2. klo 17.30

Metsäveroilta

Hukian Hovi, Hukianhovintie 10, 37370 Narva Viljakkalan seurakuntatalo, Virkatie 2, 39310 Viljakkala Ravintola Piano, Suodenniementie 17, 38510 Sastamala OP Virtain kokoustilat, irtaintie 40, Virrat ABC Kolmenkulma, Rounionkatu 140, 37150 Nokia OP Ruovden kokoustilat, Ruovedentie 13, Ruovesi OP Kurun kokoustilat, Kauppatie 11, Kuru Maa- ja metsätalon Maitolaituri, Näsilinnankatu 18 E, Tampere OP Pohjois-Hämeen kokoustilat, Seppälän puistotie 8, Mänttä Cafe Herkkuhetki, Anttilantie 6, Orivesi

Ilm. 010 271 9141 www.mhy.fi/ pirkanmaa/tapahtumat Ilm. 010 271 9141 www.mhy.fi/ pirkanmaa/tapahtumat Ilm. 010 271 9141 www.mhy.fi/ pirkanmaa/tapahtumat ilm. 010 257 3701 tai virtain@op.fi Ilm. 010 271 9141 www.mhy.fi/ pirkanmaa/tapahtumat ilm. 010 256 2901 tai ruoveden@op.fi ilm. 010 257 2301 tai kurun@op.fi Ilm. 010 271 9141 www.mhy.fi/ pirkanmaa/tapahtumat ilm. 044 5400 4322 tai pohjois-hame@op.fi ilm. 03 4864 551 tai pohjois-pirkka@mhy.fi

Mhy Pirkanmaa Mhy Pirkanmaa Mhy Pohjois-Pirkka ja OP Virrat Mhy Pirkanmaa Mhy Pohjois-Pirkka ja OP Ruovesi Mhy Pohjois-Pirkka ja OP Kuru Mhy Pirkanmaa Mhy Pohjois-Pirkka ja OP Pohjois-Häme Mhy Pohjois-Pirkka

JÄSENETUHINTAAN www.edutjasenelle.fi/mhy tai asiakaspalvelunumerosta 09 315 49 840 Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY -jäsenetutilaus.

(norm. 152,00) Etusi 67,00

Polku omaan metsään.

Metsälehti on Suomen johtava metsäalan ajankohtaislehti, sekä verkkopalvelu. Se on toiminut suomalaisen metsän puolestapuhujana jo 85 vuoden ajan. Metsälehti sisältää riippumatonta, ammattimaista ja ajankohtaista tietoa metsästä ja metsänhoidosta metsänomistajille ja metsäammattilaiselle. Metsälehti ilmestyy 23 kertaa vuodessa, joista 8 on Metsälehti Makasiinia. www.metsalehti.fi

20

Metsänomistajat 4/2019

Metsällisiä kysymyksiä kansanedustajille Heli Mutkala

Sami Savio

Esitin jälleen kahden edellisen Mhylehden tapaan metsään liittyviä kysymyksiä neljälle pirkanmaalaiselle kansanedustajalle. Puolet vastasi, eli kaksi.

Harmillista, koska olen pyrkinyt laajentamaan vastaajakaartia kaikkiin puolueisiin ja edustajiin. Metsäasiat eivät sitten vaan kiinnosta kaikkia. Alla Sami Savion (perussuomalaiset) ja Jouni Ovaskan (keskusta) vastaukset.

1. Minkälainen on mielimetsäsi?

Sami Savio: Mielimetsäni on tavallinen suomalainen sekametsä, jossa vaeltaminen virkistää mieltä. Asun metsän välittömässä läheisyydessä ja olen hyvin tyytyväinen asuinympäristöni rauhalJouni Ovaska lisuuteen.

Jouni Ovaska: Mielimetsässä sielu lepää olipa siellä käyskentelemässä tai puustoa harventamassa. Monipuoliset metsät ovat sekä hyvinvoinnin että talouden lähde. Parasta on, kun metsät ja luonto on lähellä, ja sinne on helppo mennä. Suomalaiset uhkaavat vieraantua metsistä.

2. Miten mielestäsi riista- ja petopolitiikka on Suomessa onnistunut?

Sami Savio: Maamme riista- ja petopolitiikka on pääosin hyvällä tasolla, mutta parannettavaakin on. Suurpedot, kuten nopeasti yleistyneet sudet, eivät saa aiheuttaa vaaraa ihmisten turvallisuudelle tai haittaa asumiselle. Myös hirvenkaatolupia on myönnettävä jatkossa nykyistä enemmän liikenneturvallisuuden edistämiseksi.

Jouni Ovaska: Haluan edistää kaikkien suurpetojemme kannanhoidollista metsästystä ja suurpetokantojen pitämistä kohtuullisella tasolla vahinkojen minimoimiseksi. Häirikköpetojen poistamiseen on saatava joustavuutta ja välitöntä vaaraa aiheuttava suurpeto on voitava ampua ilman pelkoa seuraamuksista. Pedoilla on paikkansa luonnossa, mutta ei ihmisten pihapiireissä.

3. Pitäisikö meillä Suomessa rajoittaa hakkuita?

Sami Savio: Metsähakkuiden määrän rajoittaminen vaikeuttaisi teollisuuden puun saantia ja huonontaisi työllisyysnäkymiä. Avohakkuita en kuitenkaan suosi. Kestävä metsänhoito ja riittävän usein suoritetut harvennushakkuut pitävät metsän elinvoimaisena, monimuotoisena ja ihmisenkin näkökulmasta miellyttävänä.

Jouni Ovaska: Mielestäni metsien eri käyttömuodot eivät ole ristiriitaisia, vaan ne ovat yhteen sovitettavissa kasvavan biotalouden kanssa. En kannata rajoituksia. Puolueessani keskustassa haluamme tehdä Suomesta esimerkkimaan metsien taloudellisen hyödyntämisen, virkistyskäytön, luontoarvojen ja ilmastonmuutoksen torjunnan onnistuneesta yhdistämisestä. On myös muistettava, että puuta kasvaa enemmän kuin hakataan. Viime vuosina vuotuisesta kasvusta on korjattu hakkuissa noin 70 %.

Metsänomistajat 4/2019 21

22

Metsänomistajat 4/2019

Timo Leskinen I kenttäjohtaja I MTK metsälinja

Hakkuusopimuksen kääntöpuolella määritellään yleisissä sopimusehdoissa ns. ” puukaupan yleiset pelisäännöt”. Varsin pitkään nämä perustekstit olivat yhtiökohtaisesti samankaltaisia, ottaen huomioon sekä myyjän että ostajan näkökulmaa.

Noista ajoista tilanne on olennaisesti muuttunut. Ostajien välillä on erittäin merkittäviä eroja yleisissä sopimusehdoissa.

Keskeiset erot muodostuvat siitä, kuka kantaa leimikkoon ja hakkuuseen liittyvät riskit sekä yleisestä periaatteesta, miten osapuolten allekirjoittamaa hakkuusopimusta voidaan muuttaa. Varaako ostaja vain itselleen oikeuden muutoksiin vai tuleeko muutokset tehdä ostajan ja myyjän yhdessä sopien. Lisäksi merkittävä näkökulma on siinä, kuka sopimusehtojen mukaan kantaa vastuun korjuun onnistumisesta. Tuntusi aika luonnolliselta, turvalliselta ja reilultakin, että sopimuksen muuttaminen on mahdollista vain yhdessä sopien ja että korjuun onnistumisen vastuu on yksiselitteisesti ostajalla, joka käytännössä aina päättää korjuun ajoituksesta ja toteutuksesta.

Saako ostaja jättää osan leimikosta korjaamatta?

Nyt käytössä olevissa sopimusehdoissa ostaja voi varata itselleen yksipuolisesti esimerkiksi seuraavia oikeuksia: 1. Ostaja voi tarkentaa hakkuualueen rajausta kaupanteon jälkeen maastotarkastuksensa perusteella 2. Ostaja voi päättää jätetäänkö energiapuu kokonaan tai osittain korjaamatta 3. Ostaja voi päättää jätetäänkö osa kaupan kohteen kuvioista kokonaan hakkaamatta 4. Ostaja voi yksin päättää teettääkö ennakkorai-

Saako ostaja rikkoa tien ilman korjausvelvoitetta?

vauksen myyjän kustannuksella 5.

Ostaja voi muuttaa mitä tahansa sopimuksen sisältöä ja ilmoittaa myyjälle esim. sähköpostilla muutoksis-

Varaako ostaja vain ”itselleen oikeuden muutoksiin vai tuleeko muutokset tehdä ostajan ja myyjän yhdessä sopien.

”

ta - jos myyjä ei reagoi tähän kahden viikon kuluessa, sopimusehtojen mukaan, myyjän katsotaan hyväksyneen muutoksen 6. Ostajalla on oikeus valmistaa mitta- ja laatuvaatimuksista poikkeavaa puutavaraa.

Lista yksipuolisten yleisten sopimusehtojen esimerkeistä jatkuu: 7. Ostaja ei ole velvollinen korjaamaan tai korvaamaan maastojälkiä tai tievaurioita, jos ne johtuvat maaperän ominaispiirteistä tai yllättävistä keliolosuhteista 8. Ostaja voi siirtää hakkuusopimuksen kolmannelle ilman myyjän suostumusta 9. Ostajalla on oikeus purkaa hakkuusopimus, jos kohde olennaisesti muuttuu esimerkiksi myrskytuhon seurauksena. 10. Ostaja voi siirtää korjuussa katkomaansa tukkipuuta kuitupuun hintaiseksi esimerkiksi mutkan, teknisen vian tai lenkouden perusteella 11. puutavaran myyjä maksaa teiden käyttömaksut tai 12. Ostaja voi purkaa sopimuksen, jos hakkuuoikeuden kohde tarkastusten jälkeen olennaisilta osilta eroaa sopimuksen allekirjoitushetkellä käytössä olleista tiedoista esim. korjuu- ja kuljetuskelpoisuudesta.

Sopimusehdot merkittävä kilpailutekijä Lähtökohtaisesti kaikki hakkuusopimuksen ehdot ovat neuvoteltavissa, mutta todellisuus voi olla toinen. Sopii vain kysyä, miten helposti yhtiön lakimiesten laatimia vakiosopimusehtoja ostajan edustaja on halukas muuttamaan ja onko yksittäisellä ostohenkilöllä siihen edes valtuuksiakaan. Ehdottomasti helpointa ja turvallisinta on vertailla yhtiöiden käyttämät yleiset sopimusehdot jo tarjousten vertailuvaiheessa. Monet ostajat erottuvat niissä edukseen.

Metsänomistajat 4/2019 23

PUUKAUPPA

Mihin katosi tasapuolisuus joidenkin ostajien sopimusehdoista?

METSÄNOMISTAJA

Eläkeläisenä hankintahakkaajaksi Anita Vilén-Hemilä

Leikkasen Heikki Pirkkalasta lopetti autoalan yrittäjähommat 61-vuotiaana ja hankki pankkilainalla synnyinseudultaan Nokian ja Vammalan rajalta itselleen puuhapalstan. Sen jälkeen metsätöitä ja erilaisia ideoita on riittänyt. Lonkkanivelen vaihto hidastaa vähän tulevan talven hakkuita, mutta suunnitelmat seuraavalle talvelle ovat jo muhimassa.

Ensimmäisen sahansa Heikki osti metsätöistä saamillaan rahoilla 60-luvulla Sastamalan Osuuskaupasta Kutalasta.

Nyt sahoja ja kalustoa on enemmän, tee se itse -mies on tehnyt mm. moottorisahan kuljetusta varten kiinteän telineen traktorin runkoon. Paljon on itse rakennettu ja lähes kaikki kalusto pystytään omin voimin korjaamaan ja huoltamaan.

Kaluston monikäyttöä Maanrakennusalalla toimivan pojan kanssa on yhteiskäytössä traktorin metsäkärry nostureineen. Metsäkärryn voi varustaa myös hydraulikäyttöiseksi lavaksi, joka nostetaan kuormaajalla metsäkärryn rungon päälle. ”Sillä voidaan siirtää esim. multaa tai mursketta, purku tapahtuu kipillä tai puutavarakuormaimen kahmarilla” kertoo Heikki. Kärrystä löytyy myös itsetekoiset risulaidat, jotka asennetaan karikoiden päälle kuormaimella.

Metsäpalstalla odottelee läpi vuoden vanha Ford 4000, perässä on vinssillä varustettu juontokoura. ”Fordiin piti asentaa lisää hydrauliliitäntöjä, jotta kaikki hommat pelaavat”, varmistaa monitoimimies.

Metsäpalstalla oli erilaisia hakkuumahdollisuuksia ja hoitotöitä. Kone24

mies paranteli alkuun ajouria ja varastopaikkoja, sekä kaivoi muutaman ojan. Myyrät kiusasivat vanhoja istutuksia, uusimman aukon Heikki istutti itse tänä keväänä kipeästä lonkasta

Tilakohtainen metsäsuunnitelma päivitettiin, Metsäselain pyörii kännykässä ja on apuna myös hirvimetsällä. huolimatta. Pöllönpöntöt ovat jatkossa hillitsemässä myyräkantaa.

Mhy ja muita neuvojia Metsänhoitoyhdistys oli tuttu jo lapsuudenkodista ja oma metsäasiantuntija Markku Uosukainen on ollut mukana niin pysty- kuin hankintakaupoissakin. Kemera-mahdollisuudet on huomioitua aina kun pinta-alaa on ollut riittävästi. Tilakohtainen metsäsuunnitelma päivitettiin, Metsäselain pyörii kännykässä ja on apuna myös hirvimetsällä. YouTubesta on löytynyt metsätöiden neuvontavideoita ja sukulaisten kanssa vaihdetaan aika ajoin kokemuksia.

Metsänomistajat 4/2019

Hankintahakkuissa hätyytellään harvoin verovapauden 125 motin vuotuista rajaa, veroasiat on muutenkin ulkoistettu kirjanpitäjälle. Tilan läpi kulkee kylätie, jossa on useampia varastopaikkoja ja onneksi painorajoituslappuja näkyy harvoin tien varressa. Metsänhoitoyhdistyksen hankintapuiden maaliskuun lopun luovutustakarajasta on voitu pitää kiinni.

Jatkuva kasvatus sopii hankintahakkaajalle

Kuvat: Anita Vilén-Hemilä

Jatkuva kasvatus kiinnostaa Heikkiä, vaikka hän ymmärtääkin, ettei sitä voi soveltaa joka kuviolla. Hankintahakkaajan on helppo poimia puita taimikon päältä useammalla hakkuukerralla ja huomioida taimikon säästyminen siinä samalla. ”Haapaa olen yrittänyt poistaa, mutta leppää ja muita lehtipuita säästää sopivasti. Riistatiheikköjen merkityksen ojanvarsissa ymmärtää jokainen metsästäjä”, on tämän metsänomistajan mielipide.

Karsittu ranka on joustava puutavaralaji

Tee se itse -mies on kehittänyt useita innovaatioita helpottaakseen metsäpalstansa käsittelyä, muun muassa asentamalla lisähydrauliikkaa.

Heikki on tyytyväinen mhy:n hankintapuiden välityksessä karsitun rangan vastaanottoon. ”Kun useampaa puulajia tulee pieni määrä, kaikki puulajit

kelpaavat karsittuun rankaan. Kaikki pöllit voi vielä tehdä samaan pieneen latvaläpimittaan ja laittaa yhteen kasaan.”

”Kyllä siinä kasassa ja metsässä sitten silmä lepää”, on hankintahakkaajan kiitos itselleen.

Laskut kätevästi verkkopankkiin E-lasku on ylivoimaisesti kätevin tapa hoitaa laskut sujuvasti. Nyt on hyvä hetki sopia verkkolaskutuksesta oman pankin kanssa, säästät aikaa, rahaa ja luontoa.

Vältyt näppäilyvirheiltä, posti ei hukkaa laskuasi tai tuo sitä myöhässä perille.

€

Tilaa E-lasku: - Kirjaudu verkkopankkiin - Valitse e-laskut/tee e-laskusopimus - Lisää Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa laskuttajaksi ja syötä laskulla näkyvä asiakasnumero Tämän jälkeen saat laskut suoraan verkkopankkiisi.

Metsänomistajat 4/2019 25

METSÄOMAISUUS

Metsäveroillat Alkuvuoden 2020 metsäveroilloissa pureudutaan veroilmoituksen täyttöön ja käydään läpi verotuksessa tapahtuneita muutoksia.

Tilaisuus alkaa kahvituksella klo 17.30 , jonka aikana Kari Jeskanen pitää kiinteistökaupan ajankohtaiskatsauksen.

Klo 18.00 alkaa varsinainen metsävero-osuus, jossa Erkko Koivurinne syventyy metsäverotuksen kiemuroihin.

20.

TAMMIKUUTA

29.

KLO Vesilahti, Hukian Hovi, Hukianhovintie 10, Hinsala, 37370 Narva, ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 16.1. mennessä

18

KLO Viljakkala, Viljakkalan, seurakuntatalo,

TAMMIKUUTA

18

Virkatie 2, 39310 Viljakkala, ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 27.1. mennessä

5.

KLO Suodenniemi, Ravintola Piano

HELMIKUUTA

18

10.

KLO Nokia, ABC Kolmenkulma, Rounionkatu 140,

HELMIKUUTA

17.

HELMIKUUTA

18

Suodenniementie 17, 38510 Sastamala ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 31.1. mennessä

37150 Nokia, ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 5.2. mennessä

KLO Tampere, Maa- ja metsätalon Maitolaituri,

18

Näsilinnankatu 18 E, Tampere, ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 13.2. mennessä

Ilmoittautumiset kotisivuilla tai soittamalla numeroon 010 271 9141 Tervetuloa! https://www.mhy.fi/pirkanmaa/tapahtumat

26

Valmistaudu metsäveroilmoituksen tekoon Anita Vilén-Hemilä

Veroilmoituksen täyttämistä voi helpottaa jo loppuvuoden aikana, vaikka verottajan entistä ohuempi veroilmoituskuori tuleekin vasta ensi vuoden puolella.

Nyt ehtii vielä varmistamaan, että kaikki palvelut on laskutettu ja maksettu verovuoden 2019 aikana. Verosuunnitteluun kuuluu, että vuodenvaihteessa voidaan pyytää palvelun tuottajalta lasku normaalia nopeammin tai maksupäivää voidaan lykätä vuodenvaihteen yli. Sovi nämä asiat laskuttajan kanssa ennakkoon. Metsänhoitoyhdistyksellä tämä tarkoittaa yhteydenottoa toimistohoitaja Terttu Jussilaan.

Jos yhtymä tai kuolinpesä maksaa osakkaille vuoden 2019 matkakuluja ja päivärahoja, maksutapahtuman pitää ajoittua samalle vuodelle. Matkapäiväkirja kannattaa täyttää ajoissa loppuun saakka.

Jos puunmyyntituloja haluaa jakaa kahdelle vuodelle tai lykätä vuodenvaihteen yli, se on sovittava yhdistyksen metsäasiantuntijan tai ostajan kanssa etukäteen sopimusehtojen rajoissa. Kun vuodenvaihteen jälkeen alkaa tulla mhy:ltä ja ostajilta puukauppaan liittyviä vuosiyhteenvetoja, laita ne hyvään säilöön. Ne ovat tärkeitä papereita metsäveroilmoitusta täytettäessä.

Sitten ovat ne lukuisat ruttuiset kuitit ja tositteet, joista kannattaa ensin tarkistaa oikea verovuosi. Lämpöpaperikuitit on hyvä kopioida ja säilyttää kaikki tositteet yhdessä paikassa paperilla ja/tai sähköisesti.

Vasta alkuvuodesta selviää kaikki metsäverotuksen 2019 yksityiskohdat. Sähköinen veroilmoitus on edelleen valtamenetelmä ja ainakin Katso-tunniste toimii edellisvuosien tapaan. Metsänhoitoyhdistys on edelleen metsänomistajien apuna kaikissa tapauksissa, ole ajoissa yhteydessä omaan metsäasiantuntijaasi.

Tiedotamme lisää metsäverotuksesta ja siihen liittyvistä muutoksista seuraavassa lehdessämme helmikuussa, aihe on esillä myös uutiskirjeissä ja nettisivuillamme. Jos olet uusi metsänomistaja tai haluat kerrata veroilmoituksen täyttämistä, tervetuloa metsänhoitoyhdistyksen metsäveroiltoihin.

Metsänomistajat 4/2019

Vammala

ASIANTUNTIJAMME

Mouhijärvi

Pekka Tuomisto Vammalan Karkku, Kärppälä ja Vataja 050 5651 593

Jari Viitanen Vammalan Kaukola, Kalliala ja Kiikoinen 0400 745 266

Juha Lehtimäki Entinen Mouhijärven alue ja Nokian Kauniainen 0500 336 409

Mika Autio Sastamalan Suodenniemen alue 0400 339 843

Veli-Pekka Hakala Ylöjärven Viljakkala 050 321 6760

Lasse Veteläsuo Ikaalisten itäosa 0500 335 528

Markku Uosukainen Nokia (ei Kauniainen), Ylöjärven keskusseutu, Lempiäniemi ja Takamaa 0400 859 500

Jouko Lehtinen Hämeenkyrön länsiosa 050 526 7888

Timo Harjuntausta Hämeenkyrön itäosa sekä Ylöjärven Mutala ja Kyrönlahti 0400 837 215

Ikaalinen

Lempäälä

Aapo Latvajärvi Ikaalisten länsiosa 050 547 7300

Janne Maijala Akaa (ei Savikoski ja Taipale), Pirkkala ja Lempäälä (3-tien länsipuoli) 040 415 1435

Petteri Leppikoski Vammalan Eko, Illo, Sammaljoki 050 565 1591

Hämeenkyrö

Juha Koivu Lempäälä (3-tien itäpuoli), Valkeakoski ja Tampere 050 598 0126

Arto Sivén Vesilahti sekä Akaan Savikoski ja Taipale 0400 636 115

Rasmus Nokelainen metsäasiantuntija 050 441 1667

Tie- ja oja-asiantuntija

Metsäomaisuuden hallinta

Metsänomistajat PIRKANMAA

Parhaiten tavoitat metsäasiantuntijasi ennakkoon sopimalla

Erkko Koivurinne metsäasiantuntija LKV, KiAT kiinteistökaupat SPV- ja omaisuuspalvelut 0400 837 218

Kari Jeskanen palvelupäällikkö LKV, KiAT kiinteistökaupat kaupanvahvistaja 0500 335 526

Jukka Pohjonen metsäasiantuntija, metsäsuunnittelu, tila-arviot metsävaratiedot Metsäselain 050 540 4354

Pentti Siurola tie-, lannoitus- ja ojapalvelut koko toimialueella 0400 166 323

etunimi.sukunimi@mhy.fi pirkanmaa@mhy.fi puh. 010 271 9141 www.mhy.fi/pirkanmaa www.fb.me/mhypirkanmaa Päätoimisto avoinna klo 9–15 ja muut ainoastaan sovittaessa

Metsänomistajat 4/2019 27

RAUHALLISTA JOULUN AIKAA!

https://www.mhy.fi/pirkanmaa

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä käytössäsi ovat lukuisat jäsenedut!

Maksutonta neuvontaa metsäasioissa

Laadukkaat metsäpalvelut jäsenhintaan

Asiantuntijamme vastaavat jäsenille metsänhoitoon ja -käyttöön liittyviin kysymyksiin. Uudelle metsänomistajalle tarjoamme maksuttoman maastokäynnin metsäneuvojan kanssa

Metsän uudistaminen, taimikonhoito, paikalliset luottometsurit, puunmyyntisuunnitelma, puukaupan kilpailutus, puunhintatiedot, katkontavertailu, puunkorjuupalvelu, tila- ja tuhoarviot, metsäsuunnitelma

Lakineuvontaa jäsenille

Maksuton puunmyyntisuunnitelma

MTK:n lakiasiantuntijat antavat mm. metsälakiin, maankäyttöön tai korvauskysymyksiin liittyvää opastusta ja neuvontaa. He auttavat ongelmatilanteiden hoitamisessa eteenpäin.

Metsäasiantuntijan tekemässä suunnitelmassa otetaan huomioon metsänomistajan toiveet, metsän hakkuumahdollisuudet, hoitotarpeet ja luonnonhoito.

Metsälehti Metsäkustannus tarjoaa Metsälehden määräaikaisen 12 kk tilauksen jäsenhintaan 85,00 € (norm. 138 €) metsänhoitoyhdistysten jäsenille.

PEFC-sertifiointi

Mhy:n jäsenten metsät ovat mukana ryhmäsertifioinnissa, jolla taataan kestävän metsätalouden harjoittaminen ja puun kysyntä.

LähiTapiola

LähiTapiola: 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksesta

Lisäksi käytössäsi ovat MTK:n sekä Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan alueelliset jäsenedut! https://www.mhy.fi/pirkanmaa/jasenedut