Mhy Pirkanmaan jäsenlehti 1/2020

Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan Asiakaslehti 1/2020

Tämä lehti jaetaan kaikille toimialueemme metsänomistajille

5.2.2020

Johtaja vaihtui Mhy Pirkanmaassa Puukauppa pakittanut entiseen s. 9

Liito-orava hyppyyttää käräjillä s. 12–13

Jälleen on aika tehdä verottajalle tiliä s. 14–15

SISÄLLYSLUETTELO

3

Pääkirjoitus Avaa ovi metsäsi mahdollisuuksiin!

Metsänomistajat

4

Menneitä

Mhy Pirkanmaan jäsenlehti 1/2020 Julkaisija Mhy Pirkanmaa

6

Ajankohtaista Metsäteollisuuden polku johdatti synnyinseudulle yhdistyksen ohjaimiin

8 Kun leimikko muuttui METSO-suojelukohteeksi 9 Puumarkkinat siirtyivät uudelle vuosikymmenelle 10 Miesmäen harrastus muuttui sijoituskohteeksi 12 Liito-orava hyppyyttää käräjillä 14 Jälleen on aika tehdä verottajalle tiliä metsän tuloista ja menoista

16 Tuhansien suojakaistojen maa 17 Taimikonhoitokampanja alkaa

- Raivaa tilaa puuston arvon kasvulle

18 Menestystä Metsästä 20 Tikkoja ikkunassa – rasva houkuttelee 26 Ajankohtaista

Toimituskunta: Harri Katajamäki Anita Vilén-Hemilä Emma-Ilona Tervonen Heli Mutkala Osoitemuutokset Puh. 010 271 9141 Taitto: M-Print Oy, Vilppula Paino: Hämeen Kirjapaino, Tampere Kannen kuva: Emma-Ilona Tervonen Lehti luettavissa osoitteessa https://www.mhy.fi/pirkanmaa/tietoa-meista/ uutiskirje-ja-jasenlehti Seuraava lehti ilmestyy viikolla 21

Pidän itseäni enemmänkin valmentajana kuin suurena johtajana

28 Metsäomaisuus

Kadonneen rajapyykin metsästys

30 Asiantuntijamme

Vanhat hyvät, ja uudet vielä paremmat jäsenetumme MHY PIRKANMAAN MAKSUTTOMIA JÄSENETUJA Henkilökohtainen neuvonta Maksuton puunmyyntisuunnitelma Metsäselain eli mobiilimetsäsuunnitelma Neljä jäsenlehteä ja 11 uutiskirjettä Viisi Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistaja-numeroa Koulutukset ja tapahtumat PEFC-sertifiointi

MHY PIRKANMAAN PAIKALLISET YHTEISTYÖKUMPPANIT kuten Ylöjärven Pienkone, Ellivuori Resort ja VuoriSport tarjoavat kiinnostavia jäsenalennuksia.

MTK:N VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT

uudistuvat alkuvuodesta 2020. Tavoitteena on saada jäsenten käyttöön ainakin 20 uutta taloudellisesti merkittävää ja yritystoimintaa tukevaa jäsenetua, näistä tiedotetaan monella tapaa alkuvuodesta. Jäsenet saavat alennuksia mm. henkilöja pakettiautoista, teollisuustuotteista, työkaluista, koneista ja huonekaluista. Paljon hyödynnetty LähiTapiolan alennus metsä- ja kotivakuutuksesta säilyy ennallaan.

Jäsenen sähköpostiosoite pitää olla tallennettuna mhy:n jäsenrekisteriin, jotta jäsen pystyy kirjautumaan MTK:n sivuille.

https://www.mhy.fi/pirkanmaa/jasenedut

2

Metsänomistajat 1/2020

PÄÄKIRJOITUS

Avaa ovi metsäsi mahdollisuuksiin!

Metsä on osa identiteettiämme suomalaisina. Taloudellisen varan lisäksi metsä on tarjonnut turvansa suomalaisille vaikeuksien hetkellä. Vuonna 2020 metsä on keskiössä etsiessämme ratkaisuja meitä uhkaavan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Laskentavasta ja näkökulmasta riippuen metsä toimii joko hiilinieluna tai päästölähteenä. Tunnemme ympärillämme huolen sävytteisen ilmapiirin viikoittain eri medioissa esitettyjen näkemysten kautta, mutta viestimme puuvarannon jatkuvasta kasvusta ja kestävästä metsänkäsittelystä tuntuu jäävän keskustelussa taka-alalle. KeskiEuroopassa tapahtuneet laajat metsätuhot osoittavat, ettei metsä ole pysyvä hiilivarasto, vaan aktiivinen metsätalous ylläpitää hiilensidontaa uusiutuvien raaka-aineiden tuotanTaloudellisten arvojen toketjussa.

”

Vuonna 2018 Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaassa vierailleiden Tansanialaisten metsäasiantuntijoiden mukaan metsien perustaminen ja hoito ei kehity moninkertaisesti pintaalaltaan Suomea suuremmassa maassa sen vuoksi, että ihmiset eivät koe saavansa metsästä mitään arvoa. Ilman kestävää puuntuotantoa nykyinenkin vaatimaton puunkäytön taso heikentää metsävarantoa, ja lajistoltaan ainutlaatuisia metsiä on asetettu tiukkaan suojeluun elinympäristöjen säilyttämiseksi.

tavoittelun ohella meidän tulee luoda metsänomistajille mahdollisuuksia tavoittaa myös muita metsään ja metsänomistamiseen liittyviä arvoja.”

Metsänhoitoyhdistys tuntee metsän arvon. Taloudellisten arvojen tavoittelun ohella meidän tulee luoda metsänomistajille mahdollisuuksia tavoittaa myös muita metsään ja metsänomistamiseen liittyviä arvoja. ”Avaa ovi metsäsi mahdollisuuksiin” – tervehdyksemme viestii tavoitteesta edetä palvelutarjontamme kehityksessä kohti aikakautta, jolloin omia päätöksiä halutaan punnita paitsi taloudellisen tuloksen myös luontoarvojen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Syksyllä 2020 Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa valitsee vaaleilla uuden valtuuston. Rohkaisemme jäseniämme asettumaan ehdolle ja osallistumaan tämän yhteisön kautta suomalaisen yksityismetsätalouden kehittämiseen. Metsänomistaminen kytkee yhteen ihmisiä laajasti ympäri maata kaikilta yhteiskunnan aloilta – tämä moninaisuus on se voimavara, jolla viestimme voi vaikuttaa – metsissämme on mahdollisuuksia!

Ilkka Köntti

Metsänomistajat 1/2020 3

Kuva: Lotta Vähä-Ypyä

Kemera-asiointi parantui Metsään.fipalvelussa

Kari Järveli ja Pertti Seppä kävynkeruussa Lions Club Hämeenkyröstä

Siemen Forelia tilasi Mhy Pirkanmaalta käpyjä loppuvuoden aikana. Käpyjä toimitettiin yhteensä 14 000 litraa, eli 140 kiloa siemeniä. Keräyksessä oli mukana muun muassa erilaisia järjestöjä, kuten Lions Club Hämeenkyrö ja

paikallinen 4 H -yhdistys, yhteensä kerääjiä oli parisen kymmentä. Käpyvuosi ja siementen tarve määrittävät sen, kuinka usein keräyksiä järjestetään.

Kiitos kaikille keräykseen osallistuneille sekä keräysluvan myöntäneille!

Metsään.fi-palvelusta voit nyt nähdä kaikki taimikon varhaishoidon sekä nuoren metsän hoidon Kemera-hakemukset. Muutoksen myötä toteutusilmoituksen teko helpottuu. Palvelu saa myös uuden Luonnontuotemetsä- karttatason. Karttatasolla näkyvät kohteet, joilla on mahdollisuuksia tuottaa kuusen kerkkää, koivun mahlaa sekä pakuritai lakkakääpää. Kohteet näkyvät niiltä metsätiloilta, joiden tietojen luovuttamiseen metsänomistaja on antanut suostumiksensa.

”Omaan metsään kannattaa sijoittaa. Puukauppatuloista noin 15 % on hyvä varata metsien hoitoon.”

Pitkän linjan metsäsijoittaja Jyrki Ketolan haastattelu, Metsälehti 12.9.2019

Valtuusto hyväksyi vuoden 2020 toimintasuunnitelman

Suomen luonnon monimuotoisuutta turvataan Helmi-ohjelmalla Kuva: Heikki Leppänen, Tornator

MENNEITÄ

Pirkanmaalaiset kävyt löysivät tiensä jalostamoon

Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja sen kautta tapahtuva ekosysteemipalveluiden turvaaminen. Samalla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja edistää siihen sopeutu4

mista. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, lintuvesiä ja -kosteikoita, perinnebiotooppeja, metsäisiä elinympäristöjä sekä ranta- ja vesiluontoa. Helmi-ohjelmalle on varattu 42 miljoonaa euroa vuodelle 2020.

Mhy Pirkanmaan valtuuston syyskokous pidettiin 12.12. Nokian kartanolla. Kokouksessa käytiin läpi vuoden 2020 toimintasuunnitelma, joka pitää sisällään Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toimintaympäristön ja tavoitteet vuodelle 2020. Toimintasuunnitelmassa esitettiin muun muassa uudet henkilöstömuutokset, sekä vuoden 2020 jäsenmaksut. Valtuusto hyväksyi toimintasuunnitelman pienin muutoksin.

Metsänomistajat 1/2020

JAETAAN YHDESSÄ TARINAT JA KOKEMUS METSÄSTÄ

Metsänomistajat 1/2020 5

AJANKOHTAISTA

Metsäteollisuuden polku johdatti synnyinseudulle yhdistyksen ohjaimiin Emma-Ilona Tervonen I metsäasiantuntija säenergian ja tehtaiden sivutuotteiden paremman hyödyntämisen kautta luotiin liiketoimintaa perinteisen puunhankinnan oheen. Metsäpalveluissa tehtiin uudistuksia ja ihailtiin palvelumyynnin vahvaa kasvua. Viimeisimpänä hommana oli operaatiopäällikön roolissa suunnitella ja toteuttaa EteläSuomen tehtaiden puuhuoltoa 24 henkisen operaatiotiimin kanssa”.

Käännekohta muutti urasuunnitelmat

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaassa eletään muutoksen aikaa, kun Ilkka Köntti astuu johtajan saappaisiin Matti Sojakan eläköityessä. Köntin tausta on esimies- ja johtotehtävissä metsäteollisuudessa ja metsäpäällikkönä Mhy Pirkanmaassa. Mutta millainen on ollut polku metsäalalle?

Polku alkaa Ikaalisten Luhalahdesta, jossa Ilkka varttui. ”Olen kovasti maatilan poika, töitä tekemällä siihen kiinni kasvanut” hän alustaa. Vanhemmat kannustivat opiskelemaan ja pienen teekkarimutkan jälkeen polku johti Helsingin yliopiston Viikkiin metsänhoitajaopintoihin. ”Oli huikeaa olla samalla Helsingissä ja Viikin kampuksella ihan maalla”, Ilkka muistelee opiskeluaikoja. Opiskeluita täydensivät harjoittelut Luvian Sahalla ja Versowoodilla ”todella hyviä kokemuksia vuorotyöstä linjalla ja puunjalostusketjusta aina markkinoille saakka” Ensimmäisen vakituisen työpai6

kan Ilkka sai Stora Enso Metsän leivistä Ähtäristä, sopivasti valmistumista seuraavana kesänä. Samana kesänä vietettiin häitä ja siitä lauantain humun jälkeen heti maanantaina Ähtärin asunnolle yksin, patjan, matkatelkkarin ja parin pahvilaatikon kanssa. Karusta sisustuksesta huolimatta arki ja ura puunkorjuuta ja -kuljetusta ohjaavana operaatioesimiehenä lähtivät käyntiin. ”Kai ne pomot sitten sen vuoden mittaan huomasivat, että tuossa sällissä on jotain ainesta”, Ilkka kertoo.

Metsäteollisuus tarjosi näköalapaikan Ilkka työskenteli Stora Enson aikaan useissa esimiestehtävissä ja alaisten määrä kasvoi tehtävien vaihtuessa. ”Asuimme Lahdessa ja perhe kasvoi, siinä mentiin muutama vuosi aika kovalla sykkeellä, toki piti silloinkin viikonlopuksi päästä Luhalahteen tilan töihin!” ”Töissä oli nostetta, hyviä esimiehiä, jotka rohkaisivat eteenpäin. Met-

Nuoren miehen urahaaveet muotoutuivat opiskeluaikana: eteenpäin, ylöspäin. ”Onhan se aina kilpailua ja pyrkimistä kun tavoitteita on. Mutta on se elämäkin elettävä! Opiskelukavereiden kanssa nykyään kun vaihdetaan ajatuksia, aika moni kipuilee työn merkityksen kanssa, oravanpyörästä on vaan vaikea irrottautua.”

Taustalla liikkui ajatuksia omasta tulevaisuudesta, kun tilanne muuttui yllättäen: ”Meille tuli ratkaistavaksi suvussa tapahtuneen kuolin tapauksen myötä jatkuvuuden varmistaminen sen osan tilanpidossa. Päätös oli helppo ja helpotus vaikka toki se isoja vastuitakin toi. Meidän paikka on täällä.”

Metsänhoitoyhdistyksellä avautui paikka itä-Ikaalisten metsäasiantuntijaksi ja Ilkka pääsi ankarista valintakokeista läpi. ”Legendaarisia hahmoja” Ilkka tiivistää tuntemuksen MHY:stä ennen työpaikkaa.

Köndzin (vanha kirjoitusmuoto), sittemmin Köntin tilalla viljellään luomuviljaa ja -rehua sekä huolehditaan maisemasta, perinnebiotooppia laiduntavat kesäisin naapurin hiehot. ”Tämä tila on kasvanut tässä vähän vahingossa, mutta niinhän ne rakkaat harrastukset yleensä laajenevat”.

Merkitys työlle ja tekemiselle löytyy itselle ja koko perheelle tärkeistä asioista. ”Meillä on kova halu päivittää kertomusta maaseudusta, huominen ei välttämättä ole yhtään tätä päivää huonompi – terveellinen elinympäristö, viljelyn ja metsänhoidon tuottama konkreettisuuden tunne, kehittyMetsänomistajat 1/2020

Metsuri Mikko Järvensivu eläkkeelle Mikko aloitti vakituisena metsurina uransa Mhy Pirkanmaassa 2000 luvun alkupuolella, ja jäi eläkkeelle viime vuodenvaihteessa. Metsätyöt eivät kuitenkaan lopu, vaan Mikko kertoo jatkavansa hommia eläköitymisestä huolimatta. Kiitos Mikolle ansiokkaasta urasta Mhy Pirkanmaan palveluksessa!

Ilkka viettää vapaa-aikaansa mielellään metsässä retkeillen lastensa Lotan ja Juhon kanssa. vät yhteydet ja mahdollisuus pärjätä myös elinkeinoina osaamista ja yhteistyötä rakentamalla.”

Työssä koko persoonalla Metsänhoitoyhdistysporukkaa Ilkka lähtee johtamaan molemmat jalat tukevasti maassa. Kokonaisvastuun ottaminen on iso haaste, mutta se tekee työnkuvasta myös kiehtovan. ”Työporukan yhteishenki on ainutlaatuinen, ja se on ehdottomasti myös voimavara.” Metsäalan toimintakenttä on jatkuvassa muutoksessa, ja henkilöstö vaihtuu eläköitymisten myötä. ”Henkilöstö on se millä tätä pyörää pyöritetään, ja uusilla toimihenkilöillä on lupa tuoda koko persoonansa mukaan työntekoon.”

Ilkka korostaa toimihenkilöiden osaamista ja asiantuntijuutta, sekä vuoropuhelua asiakkaiden kanssa. Itsekin metsänomistajana hän ymmärtää edunvalvonnan tärkeyden, ja haluaa olla mukana sen kehittämisessä. Valtuustovaalit ovat tänä vuonna edessä, ja Ilkka luonnehtiikin valtuuston jäseniä nykytermein yksityismetsätalouden influensereiksi, mielipidevaikuttajiksi. Hän toivoo, että ehdokkaaksi lähtee jäseniä laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilta, jotta myös metsänhoitoyhdistyksen viesti kantaisi mahdollisimman laajalle.

Ilkka köntti Ikä: 38 Perheeni: vaimo Eija, lapset Juho 9 v. ja Lotta 6v.

Taloon on saatu asettumaan myös kissa Pusku Metsäalalle halusin, koska… ...se on hieno yhdistelmä luontoa, kasvua, työtä, tuottoa ja elämyksiä Mielimetsäni on… ...itse istutettu, raivattu ja piakkoin ensiharvennettu Metsäiset harrastukseni… …aika monta hetkeä vuodessa menee metsurihommista nautiskellen :) Retkeily perheen kanssa, koitamme synnyttää jälkikasvulle kivoja fiiliksiä luonnossa olemisesta.

Vapaa-aikanani… …kannustan lapsia heidän harrastuksissaan.

Tykkään urheilusta kaikissa eri muodoissa, erityisesti kestävyysurheilusta, sählystä ja jalkapallosta.

Toimintasuunnitelma pähkinänkuoressa nettisivuillamme Vuoteen 2020 Mhy Pirkanmaa sukeltaa haastavasta puukauppatilanteesta huolimatta luottavaisin mielin.

Tällä hetkellä tärkeää on aktivoida jäseniä metsänhoitoon ja laittaa metsät kasvukuntoon. Eläköitymisten kautta tapahtuvat henkilöstömuutokset tuovat myös haasteita, ja merkittävänä tavoitteena on löytää uusia tulevaisuuden tekijöitä vanhojen konkareiden tilalle.

Vuoden 2020 toimintasuunnitelman pääkohdat löydät nettisivuiltamme osoitteesta mhy.fi/pirkanmaa/esittely

Kyröskoski – Paununperän voimajohdon saneeraustyöt alkoivat Caruna Oy on käynnistänyt 110 kV voimajohdon Kyröskoski – Paununperä saneeraustyöt Hämeenkyrön, Ikaalisten ja lähialueiden sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi. Johtoaukean raivaukset ja ylipitkien puiden hakkuun toteuttaa Mhy Pirkanmaa. Maanomistaja voi halutessaan myydä puut mhy:n välityspalvelun avulla välityssopimuksen mukaisilla hinnoilla ja ehdoilla. Otamme myöhemmin keväällä yhteyttä maanomistajiin, joita hakkuu koskee.

Myyrä tekee tuhojaan talvella Ota lumettomasta talvesta hyöty irti ja käy tarkastamassa taimikkosi kunto. Esimerkiksi myyrä tekee taimikossa tuhojaan talvisaikaan, joten kevään kynnyksellä kannattaa pitää silmät auki. Metsämyyrä nakertaa ravinnokseen havupuiden taimien kärkisilmuja ja latvakasvainten kuorta. Havaittuasi tuhoja tai vaurioita ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen, niin arvioimme taimikkosi täydennysistutustarpeen.

Metsänomistajat 1/2020 7

Kun leimikko muuttui METSO-suojelukohteeksi Anita Vilén-Hemilä I metsäasiantuntija

Sastamalalainen metsänomistaja Mauri Tuomisto päätti uudistaa Karkun metsäpalstansa vanhaa metsää ja otti yhteyttä metsäasiantuntijaansa Pekka Tuomistoon. Leimikonteko osoittautui haasteelliseksi eri rajoitusten vuoksi, vaikka useampia vaihtoehtoja yritettiin. Metsänhoitoyhdistyksen palveluvalikoimasta löytyi myös suojeluvaihtoehto, mikä lopulta ratkaisi ongelmat.

Ensimmäiseen leimikkoon suunniteltiin kaksi avohakkuukuviota keväällä 2018. Puusto oli uudistuskypsää kuusivaltaista sekametsää, edellisistä hakkuista oli useampi vuosikymmen.

Mhy:n karttajärjestelmässäkin mainittu metsälakikohde, lähteinen tihkupinta, rajattiin eroon leimikosta.

Maisematyölupaan voi sisältyä luontoselvitys Molemmat kuviot sattuivat olemaan valtakunnallisesti merkittävällä maisema-alueella ja osayleiskaavassa, mikä tarkoitti maisematyöluvan hakemista ja lukuisia neuvotteluja Sastamalan kaupungin rakennusviranomaisten kanssa. Kaava sisälsi myös luontoselvityksen, missä vaadittiin säilyttämään rehevän rinteen luontoarvoja, kosteaa ja lähteistä elinympäristöä.

Puunmyyntituloja odotellessa Koska leimikko tehdään yleensä puunmyyntitulojen toivossa, metsänomistaja alkoi kyllästyä byrokratiaan sekä jatkuviin neuvotteluihin ja viivästyksiin. Seuraavaksi leimikkoa suurennettiin uusilla avohakkuu- ja harvennuskuvioilla, mutta kaikki vaatimukset täyttävän myyntikelpoisen leimikon tekeminen osoittautui edelleen hankalaksi. Noin kymmenen hehtaarin metsäpalstasta pystyttiin lopulta hakkaamaan peltolohkon takaa reilun hehtaarin aukko, siinäkin maisematyölupa edellytti mäntyjä maisemapuiksi.

Mhy:n ympäristövastaavanakin toimiva Pekka suositteli lopulta metsänomistajalle METSO-suojelua peltolohkon suuremmalle ongelmalliselle puolella. Metsänomistaja suhtautui suojeluun ennakkoluuloista huolimatta helpottuneen positiivisesti. Nyt haettiin tietoisesti kosteita lehtolaikkuja, lahopuita ja tuulenkaatoja sekä vanhoja kookkaita lehtipuita mahdollisine liito-oravineen.

Verovapaa suojelukorvaus Pekka teki Ely-keskuksen maksaman tila-arvion ja METSO-hakemuksen tammikuussa 2019. Heinäkuussa tuli Ely-keskuksen tarjous, missä puumäärät ja yksikköhinnat olivat säilyneet lähes tila-arvion mukaisina. Metsänomistaja hyväksyi tarjouksen, myi suojelualueen verovapaasti valtiolle pysyvään suojeluun ja on lopputulokseen tyytyväinen.

Lisätietoja Metso-suojelusta Pekka Tuomistolta, 050 5651 593

Maastokäynnillä xxxxxxx xxxxxxx Pekka Tuomisto kartoittaa suojelukohteen erityispiirteet.

8

Metsänomistajat 4/2019

Puumarkkinat siirtyivät uudelle vuosikymmenelle Kalle Karttunen I tutkimuspäällikkö I Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Puumarkkinoilla on ollut varsin vaisua vuosikymmenen vaihteessa. Toisaalta suuria muutoksia näkyy vuosia keskenään vertailtaessa. Puukauppatilannetta kannattaa nyt seurata tarkkaan.

Korjuukeleillä ja muilla tekijöillä saattaa olla siihen merkittäviä vaikutuksia.

Loppuvuoden 2019 viikoittaiset puukauppamäärät olivat suurimmillaan lähes miljoona kuutiota edellistä vuotta pienempiä. Kokonaisuudessaan viime vuoden puukauppamäärät jäivät noin 30 prosenttia vuotta 2018 pienemmiksi. Pudotus on niin suuri, että se näkyy myös alempina raakapuun hintoina. Tukkipuun hinnat ovat laskeneet kuitupuuta enemmän. Taustalla on sekä maailmanmarkkinoiden hiipuminen että Euroopan hyönteisja myrskytuhojen yhteisvaikutus. Nä-

mä ovat luoneet ylitarjontaa etenkin mekaanisen metsäteollisuuden lopputuotemarkkinoille. Toisaalta kuitupohjaisilla tuotteilla on ollut vakaampi kysyntä, joskin niidenkin maailmanmarkkinahinnat ovat alentuneet.

Puukauppa pakittanut entiseen Puukaupan määrät ja hinnat tippuivat viime vuoden aikana, mutta hakkuumäärät eivät vähentyneet samassa suhteessa. Hakkuumäärissä onkin palattu normaaliin määriin edeltävien korkeiden hakkuuvuosien jälkeen.

Vuoden 2019 lokakuun lopussa yksityismetsien hakkuumäärät olivat vähentyneet viisi prosenttia (2,1 milj.m3) verrattuna edeltäneeseen vuoteen.

Tukkipuun hakkuut vähenivät enemmän kuin kuitupuun hakkuumäärät, jotka olivat lähes edellisen ennätysvuoden tasolla.

Puun hintataso oli viime vuoden loppupuolella selvästi edellistä vuotta alhaisempi. Kuidulla keskimäärin 10 ja tukkipuulla noin 15 prosenttia. Tukkipuun hintatasolla on kuitenkin huomattavasti suurempi vaikutus metsänomistuksen kannattavuuteen kuin kuitupuulla.

Tilannetta kannattaa tarkkailla Vuosi 2020 alkaa puumarkkinoilla tilanteessa, jota kannattaa seurata tarkasti. Alkuvuoden leuto sää on vaikeuttanut puunkorjuuta. Talvikorjuukohteille ei ole päästy ja metsäteiden kantavuudessa on ollut ongelmia.

Tämä johtaa lyhyeen talvikorjuukauteen, joka

saattaa ohjata myös alkuvuoden puukauppaa ja hakkuumääriä. Etenkin kelirikko- ja kesäkorjuukohteilla saattaa olla kysyntää. Myös viimeaikaisilla Lähi-idän levottomuuksilla voi olla vaikutusta metsäteollisuustuotteiden kysyntään. Toisaalta muutamien metsäteollisuustuotteiden hintojen lasku oli ehtinyt jo loppuvuotta kohti vähintäänkin loiventumaan.

Puumarkkinatilanne vaihtelee alueiden välillä melko paljon ja metsänomistajien on järkevää hyödyntää oman alueen metsänhoitoyhdistystä puukaupan suunnittelussa. Sieltä löytyy kaikissa puumarkkinatilanteissa ajantasaisin, monipuolisin ja tarkin puukauppatieto. Julkisten hintatilastojen hyödynnettävyyttä heikentävät tilastoimattomat hinta- ja määrälisät sekä kirjavat puutavaralajien hinnoittelukäytännöt, jotka ovat hyvin yleisiä. Tämä vaikeuttaa omatoimista puukauppojen vertailua, mutta Mhy:ssä tilanne tunnetaan.

Kilpailuttaminen aina tärkeää Puukauppojen kilpailuttaminen on joka markkinatilanteessa välttämätöntä.

Metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppa tarjoaa siihen oivan avun. Kilpailutuksen ohella tärkeää on muistaa katkonnan vaikutus puukauppaan ja hakkuutulokseen. Katkonnan pitää aina olla puukauppasopimusten mukaista, eikä esimerkiksi tämän hetken markkinatilanne, jossa tukilla on pienempi kysyntä, saa vaikuttaa hakkuiden katkontaan. Korjuun valvonnassa Kannattaa hyödyntää metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija-apua, joka kuuluu valtakirjakauppaan.

Kalle Karttunen aloitti MTKn tutkimuspäällikkönä joulukuun alusta. Hän toimi aiemmin LUT-yliopistolla bioenergia-alan tutkijana. Edellinen tutkimuspäällikkö Erno Järvinen siirtyi Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtajaksi.

Metsänomistajat 1/2020 9

Miesmäen harrastus muuttui sijoituskohteeksi Elina Kotilainen I operaatioesimies

Tampereen Teiskossa asustavaa varatuomari ja insinööri Kai Miesmäkeä on metsä kiinnostanut nuoresta saakka. Aluksi metsä oli enemmän harrastuspaikka, mutta aikojen saatossa metsästä on tullut myös sijoituskohde.

Työurallaan Kai Miesmäki toimi teollisuuden johtotehtävissä ja yksityisyrittäjänä. Kai Miesmäki tunnetaan myös pitkäaikaisena vaikuttajana jääkiekkoseura Tapparassa, jonka kunniapuheenjohtaja hän on.

Kyselimme laajan näkökulman omaavalta Miesmäeltä hänen metsistään, kiinnostavista metsäasioista, metsään sijoittamisesta ja metsänhoitoyhdistyksen palveluista.

Miten aloititte metsän omistamisen ja metsään sijoittamisen?

– Harrastan ja olen nuoresta saakka harrastanut metsästystä ja metsissä liikkumista. Halusin yhdistää metsän omistamiseen myös lomailun pohjoisessa. Jo nuorena mietinkin metsän hankkimista Lapista, mutta silloin se ei vielä ollut mahdollista. Myöhemmin miettiessäni sijoitusvaihtoehtoja koin metsän yhdeksi hyväksi sijoituskohteeksi. Ensimmäisen metsäsijoitukseni hankinkin sitten pohjoisesta.

Miksi metsä sijoitusmuotona?

– Pidän metsää turvallisena ja pitkäaikaisena sijoitusmuotona. Pitkällä tähtäimellä uskon metsäsijoituksen olevan kilpailukykyinen vaihtoehto. Uskon, että seuraavat sukupolvet saavat hekin nauttia vielä näistä sijoituksista.

Millä kriteereillä hankitte metsätiloja?

– Tietysti kriteerejä on useita. Metsän ja maapohjan laatu merkitsevät tietysti paljon, mutta merkittävin tekijä on kuitenkin alue, jossa metsä sijait10

see. Itse olen pitänyt tärkeänä sitä, että metsät eivät ole hajallaan, vaan keskittyneenä jollekin alueelle. Tämä helpottaa metsien hoitoa ja silmälläpitoa.

Onko tavoitteena lisätä metsäpintaalaa jatkuvasti?

– Kyllä tavoitteena on metsäpintaalan kasvattaminen. Puuta olen myynyt aika-ajoin, mutta kertyneet varat olen pyrkinyt sijoittamaan takaisin metsään.

”Metsänhoitoyhdistyksestä

löydän aina ystävän langan päähän.”

Millaisena näette metsätilojen hintakehityksen tällä hetkellä?

– Metsätilojen hintakehitys on kaksijakoinen. Mukaan on tullut suuria rahastoja, jotka hankkivat mielellään isoja tiloja, mielestäni välillä kovaankin hintaan. Sitten näkyy selvästi, että kokoluokaltaan reilun 20 hehtaarin tilat suurten kaupunkien läheisyydessä ovat kysyttyjä. Niillä pääsee usein jo metsästysseuran jäseneksi. Toisaalta on puun hinnan viimeaikainen lasku vaikuttanut tilojenkin hintaan ja vaikuttanee vielä jonkun aikaa. Tämä heilahtelu kuuluu kuitenkin luontojaan metsän hinnan kehitykseen.

Oletteko tyytyväinen metsänhoitoyhdistyksen tekemiin tila-arvioihin?

– Olen tyytyväinen. Olen asioinut parinkin metsänhoitoyhdistyksen

Kai Miesmäki on ollut Teiskossa kesäasukkaana vuodesta 1951 ja vakituisena asukkaana noin 30 vuotta.

Metsänomistajat 1/2020

kanssa ja saanut varsin asiantuntevaa ja hyvää palvelua. Varsinkin etäällä olevien metsien osalta on tämä palvelu avainasemassa. Käytän palvelua mielelläni myös kotinurkilla, sillä itsehän olen näissä asioissa lähes maallikko. Metsänhoitoyhdistykseltä saan aina asiantuntevaa palvelua.

Oletteko metsänhoitoyhdistyksen jäsen ja käyttättekö metsänhoitoyhdistyksen palveluita?

– Olen parinkin metsänhoitoyhdistyksen jäsen ja käytän heidän palve-

lujaan. Heidän palvelunsa helpottavat suuresti asioiden hoitoa, etenkin etäällä olevien metsien osalta. Metsänhoitoyhdistyksestä löydän aina ystävän langan päähän.

Mitä metsänhoitoyhdistyksen palveluita pidätte tärkeimpänä?

– Harvennus- ja hakkuuasiat hoituvat hyvin heidän avullaan. Heidän kauttaan olen myös saanut apua istutus- ja ojituskysymyksiin. Minunlaiselleni maallikolle on yleinen neuvontakin osoittautunut ensiarvoisen tärkeäksi.

Elina Kotilainen

Teettekö paljon kauppaa Länsi-Suomen Metsätilojen kautta?

– Metsätilat ovat olleet merkittävä yhteistyökumppani. Sieltä olen saanut tietoja myynnissä olevista tiloista ja samoin tarkkaa ja tarpeellista tietoa

itse tiloista ja niiden metsistä. Lisäksi olen kirjautunut heidän palveluunsa, jolloin saan tietoa automaattisesti tietyillä alueilla myyntiin tulevista tiloista. Paitsi että tiedän alueen myytävistä tiloista, saan tätä kautta myös tärkeää tietoa alueen hintakehityksestä ja monesta muusta metsään liittyvästä asiasta.

Metsänomistajat 1/2020 11

Liito-orava hyppyyttää käräjillä Anita Vilén-Hemilä, Emma-Ilona Tervonen

Mhy Pirkanmaan toimihenkilöt olivat viime vuonna kaksi kertaa käräjäoikeudessa epäiltyinä luonnonsuojelurikoksesta, jossa liito-oravan lisääntymis- tai levähtämispaikkoja oli heikennetty. Molemmat syytteet hylättiin, mutta liito-orava puhuttaa ja työllistää edelleen.

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Hertta-paikkatietojärjestelmään tallennetaan liito-oravahavaintoja. Havainnon voi ely-keskukselle ilmoittaa esimerkiksi metsänomistaja itse, metsäalan toimija, kunta, konsultti tai luontoharrastaja. Sama Hertta-aineisto pitäisi olla myös metsäalan toimijoiden käytössä, mutta jatkuvasti päivittyvien havaintojen hallinta on vaikeaa.

Mikäli havaintoja ei usean vuoden seurantatietojen mukaan ole viimeisten viiden vuoden ajalta, voidaan havainto merkitä hävinneeksi. Elyllä itsellään ei ole resursseja seurannan tekemiseen, mutta tietoja otetaan vastaan ulkopuolisilta.

melko paljon lakimuutoksen jälkeen”, Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Marja-Liisa Pitkänen kertoo.

Ulkopuolisten havainnot talletetaan sillä tarkkuudella, kuin ne elylle annetaan. Metsänomistajalle ilmoitetaan havainnot, jotka ely itse on tehnyt tai tarkastanut. Ulkopuolisia havaintoja ei ehditä tarkistaa maastossa resurssipulan vuoksi. Puita ei myöskään merkitä maastoon.

Katse ylös ja alas ”Maastotarkastuksissa liito-oravan kolo varmistetaan silmämääräisesti, apuna voi käyttää kiikareita tai kameraa. Puuhun ei kuitenkaan tarvitse

lähteä kiipeämään”, kertoo Pitkänen.

Pesä voi olla myös linnunpöntössä tai oravan tekemässä risupesässä.

Yleensä havainto tehdään sen perusteella, löytyykö liito-oravan jätöksiä. ”Kesällä tehty tarkastus ei ole useinkaan riittävä, sillä silloin jätöksiä on vaikea havaita, ja ne maatuvat nopeasti”, Pitkänen täsmentää. Metsäasiantuntijoilla on vaikeuksia löytää jätökset myös syksyllä ja talvella, puiden lehtien tai lumen peittäessä maan. ”Neuvontaa ja ohjeita annamme aina”, Pitkänen vakuuttaa. Toimintaohjeet lähetetään yleensä kirjallisina. ”Haastavissa tapauksissa lähdemme myös mukaan maastoon, mutta pelkästään jätöksiä emme enää läh-

Resurssipula haittaa, mutta ei havaintojen vastaanottoa Pirkanmaan elyssä 1-2 henkilöä hoitaa liito-orava-asioita, mutta ei päätoimisesti. ”Uusia havaintoja on talletettu

”Liito-orava liikkuu jatkuvasti eikä se tee muuttoilmoitusta.”

12

Metsänomistajat 1/2020

de metsätoimijan kanssa etsimään.”

Mhy Pirkanmaan toimihenkilöt kokevat, että kirjalliset ohjeet eivät kuitenkaan tarjoa riittävästi ratkaisuja käytännön ongelmiin.

Montako tarkastuskäyntiä on riittävästi?

Ely toivoo, että liito-oravan huomioiminen kerrottaisiin jo metsänkäyttöilmoituksessa. Ensimmäinen maastokäynti tehdään yhdistyksen sen hetken havaintotietojen varassa. Metsänkäyttöilmoituksen jälkeen tulee elyn toimintaohjeet, joissa havaintojen määrä poikkeuksetta lisääntyy. Jos papanatilanne käydään tarkistamassa optimivuodenaikaan ja leimikko tarkastetaan elyn toiveiden mukaan vielä juuri ennen hakkuuta, tämä tietää toimijalla useita eri maastokäyntejä jatkotoimenpiteineen liito-oravan vuoksi. Liito-orava liikkuu jatkuvasti eikä se tee muuttoilmoitusta. Elyn lausunnoista runsaine havaintopisteineen ei ole apua, kun yritetään huomioida jatkuvasti pesää vaihtavaa liito-oravaa.

Metsänomistajallekin prosessi tietää epävarmuutta myytävästä puumäärästä, korjuuajankohdasta ja kantorahatuloista. Pahimmillaan se tarkoit-

taa loputtomia neuvotteluja, myyntikelvotonta leimikkoa tai omatoimiselle metsänomistajalle jopa käräjäkutsua.

Monta puuta ja monta suojavyöhykettä Uusi luonnonsuojelulaki ei sisällä suojavyöhykkeiden metrimääriä. Kun jokainen potentiaalinen pesä- ja levähtämispuu sekä kulkureitit tarvitsevat nykyisin myrskynkestävän suojavyöhykkeen, itse leimikko voi jäädä haaveksi. Samat suojavyöhykevaatimukset koskevat myös esim. jatkuvaa kasvatusta. Pitkäsen mukaan 30 metrin suojavyöhyke on aina riittävä, mutta tilanteita tulkitaan tapauskohtaisesti.

Esitutkintapyyntö voidaan tehdä tilanteessa, jossa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa katsotaan heikennetyn tai hävitetyn. Tämän voi aiheuttaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilymisen turvaamiseksi ely-keskuksen antamien ohjeiden laiminlyönti. Ely ottaa vastaan myös muualta tulleita epäilyjä heikentämisestä tai hävittämisestä, mutta käy aina tarkastamassa kohteet maastossa, mikäli katsoo ilmoituksen aiheelliseksi. Pirkanmaalla esitutkin-

tapyyntöjä on tehty vuosittain yksittäisiä.

Korvauskäytäntö lupauksista teoiksi Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Kai Koiviston mukaan liito-oravatapauksissa merkittävän haitan kynnys arvioidaan tapauskohtaisesti.

Tällöin metsänomistaja voi saada korvauksia menetyksistään. Määräaikaisessa suojelussa korvataan suojelun aikana puille tapahtunut arvon aleneminen. Mikäli merkittävä haitta on pysyväluonteinen, puusto korvataan täydestä arvostaan. Tällaisia tapauksia ei Pirkanmaan ely-keskuksella ole ollut. Metso-suojeluun eivät pelkät liito-oravahavainnot riitä.

Metsänhoitoyhdistyksillä on halu ja valmiudet yhteistyöhön, jossa voitaisiin löytää ja huomioida arvokkaimmat liito-oravakohteet metsänomistajaa kuunnellen. Silloin eivät kolot, papanat ja metrimäärät ole ratkaisevia, vaan todellinen suojeluhalu. Tällöin metsänomistaja saa vaihtoehtoja ja riittävän korvauksen uhanalaisen lajin suojelusta. Metsänhoitoyhdistyksissä etsitään ratkaisu vaikeissakin tilanteissa, yhdessä metsänomistajan kanssa.

Jätökset kertovat, onko liito-orava paikalla. Niiden havainnointi on haastavaa ja onnistuu parhaiten kevättalvella.

Syytökset:

Ensimmäinen epäilykohde oli 0,2 ha:n avohakkuukuvio, jossa suojavyöhykettä naapuritilan parin vuoden takaisiin liito-oravahavaintoihin pidettiin liian kapeana. Toisessa tapauksessa Pirkanmaan ely-keskus kieltäytyi mhy:n pyytämästä neuvonnasta maastossa, mutta piti jälkikäteen suojavyöhykkeitä riittämättöminä.

Fakta:

Liito-orava on suurisilmäinen yöeläin, joka elää noin 2-3 vuotta. Liito-orava vaihtaa pesäpaikkaa useamman kerran vuodessa, ja ruokailupuinaan se käyttää haapaa, koivua ja leppää.

Metsänomistajat 1/2020 13

Jälleen on aika tehdä verottajalle tiliä Veroilmoitusten antamisen määräpäivät 2020 METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (Lomake 2C) viimeistään 2.3.2020 paitsi jos harjoitat myös maataloutta tai elinkeinotoimintaa tai olet rajoitetusti verovelvollinen eli esim. asut ulkomailla MAATALOUDEN TAI ELINKEINOTOIMINNAN HARJOITTAJAT antavat veroilmoituksensa viimeistään 2.4.2020 Rajoitetusti verovelvolliset antavat metsätalouden veroilmoituksensa toukokuussa samaan aikaan esitäytetyn veroilmoituksen kanssa.

ARVONLISÄVEROILMOITUS viimeistään 2.3.2020 Ilmoita ja maksa arvonlisävero tällöin, jos verokautesi on kalenterivuosi. Arvonlisäveroilmoitusta ei tarvitse antaa, ellei

Metsätulot • Pystykauppatulot • hankintakauppatulot • tulot hakkeesta, polttopuusta, havuista, joulukuusista ym. puuaineksesta • metsätalouteen kohdistuvat vahingonja vakuutuskorvaukset • metsätalouden tuet (paitsi kertakorvaukset Luonnonsuojelulain mukaisista rauhoituksista) • maatalouden tai yrityksen rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo • yli 125 m3 ylittävä hankintatyön arvo/ maatila on verotettavaa työtuloa • sivutuotteiden ja jatkojalosteiden myynti sekä vuokratulot alueesta ovat maatalouden tuloa Verovapaata on mm: • lämmitys- ja tarvepuu omaan käyttöön • yhteismetsän maksama ylijäämä • marjojen, sienten, käpyjen ja kasvien myyntitulo

14

verovuodelta ole mitään ilmoitettavaa (esim. puun myyntejä tai vähennettäviä arvonlisäveroja). Edellytyksenä on, ettet harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa.

ESITÄYTETTY VEROILMOITUS HENKILÖKOHTAISISTA TULOISTA Korjaukset esitäytettyyn ilmoitukseen on tehtävä toukokuussa lomakkeessa mainittuun päivään mennessä.

Jos harjoitat myös maataloutta tai elinkeinotoimintaa, määräpäivä on 2.4.2020.

VEROILMOITUKSEN TÄYTYY OLLA PERILLÄ VEROHALLINNOSSA VIIMEISTÄÄN MÄÄRÄPÄIVÄNÄ. Veroilmoituksen myöhästymisestä seuraa myöhästymismaksu.

MUISTA KAIKKI VÄHENNETTÄVÄT KULUT Vuosimenoina vähennettäviä kuluja ovat: palkkausmenot, matkakulut, vakuutusmaksut, metsänhoitotöiden kulut, tarvikkeet, työkalut, työvaatteet, ostopalvelut, metsäsuunnitelma, Mhy:n jäsenmaksu, alan kirjallisuus ja lehdet, koulutus, kurssit, hallintokulut, toimistotarvikkeet, puhelinkulut, toimistohuonekulu, metsämatkat, polttoaineet ym. ym.

Sähköinen ilmoittaminen Veroasioiden hoito onnistuu nopeasti omalla tietokoneella verottajan OmaVero-palvelussa www.omavero.fi. Metsäveroilmoituksen ja arvonlisäveroilmoituksen voi täyttää siellä sähköisesti. Tilitettävän arvonlisäveron voi myös maksaa sitä kautta.

OmaVero-palveluun kirjautumisessa tarvitaan verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai Katso-tunniste. Toisen puolesta asioitaessa tarvitaan valtuus. Valtuuden voi antaa Suomi.fi-palvelussa tai Katso-tunnisteena. Omistusmuodosta, valtuutetusta ja hoidettavista asioista riippuu, mikä valtuus tarvitaan. Lisätietoja verottajan sivuilta www. vero.fi osiosta Asioi verkossa ja Näin valtuutat.

Metsänomistajat 1/2020

metsän tuloista ja menoista Tasaa vuosittaisia tuloja menovarauksella Menovarauksella voi siirtää tuloja seuraaville verovuosille. Menovaraus on tarkoitettu käytettäväksi metsätalouden pääomatulojen hankkimisesta seuraavina vuosina aiheutuneiden menojen kattamiseen. Varauksen määrä on enintään 15 % verovuoden metsätalouden pääomatuloista, joista on ensin vähennetty mahdollisesti käytetty metsävähennys.

Tehty varaus on tuloutettava Etelä-Suomessa viimeistään neljän seuraavan verovuoden aikana.

Käyttämättä oleva varaus on ilmoitettava veroilmoituksessa vuosittain.

Metsävähennys Vuonna 1993 tai sen jälkeen ostetut metsät kuuluvat metsävähennyksen piiriin. 60 prosenttia metsän hankintamenosta on tilan metsävähennyspohja. Kun tilalta saadaan tuloja, voidaan niistä tehdä verovähennys, joka on enintään 60 prosenttia veronalaisesta pääomatulosta. Perusteellista lisätietoa on vero.fi:n syventävissä vero-ohjeissa.

Poistoprosentit metsätaloudessa Pitkäaikaiset hankinnat vähennetään menojäännöspoistoina. Poistomenettelyllä käsitellään käyttöajaltaan yli kolmen vuoden ja hinnaltaan yli 200 euron hankinnat.

Enimmäispoistoprosentit vuonna 2019 ovat: • Koneet ja laitteet 25 % • Metsäojat ja -tiet 15 % • Rakennukset ja rakennelmat 10 %

MATKAKULUT Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu verotuksessa Koko puukauppasumma kirjataan tuloksi hankintakaupasta. Toimesta ei synny hankintatyön arvoa.

Työstä aiheutuneet korjuukulut kirjataan menoksi ja vähennetään ilmoituksen kohdassa Muut vuosimenot. Käyttämätöntä metsävähennystä omaavat metsänomistajat hyötyvät tästä menettelystä.

Metsätalouden matkat ovat vähennyskelpoisia.

Vuonna 2019 oman auton kilometrikorvaus on 0,25 €/km. Matkoista on pidettävä ajopäiväkirjaa ja kirjattava matkan tarkoitus. Muista omaan metsään tehtyjen käyntien lisäksi matkat Mhy:n toimistolle, koulutuksiin, varusteiden hankintakäynnit, sahan vienti huoltoon jne.

Kuolinpesä tai verotusyhtymä voi maksaa osakkaalle verovapaasti matkakuluja muilta kuin asunnon ja metsän välisiltä matkoilta. Matkalaskut vähennetään yhteisomistuksen veroilmoituksessa palkkausmenoina.

Muista arvonlisävero Yrittäjävähennys 5 % Verottaja hoitaa virkatyönä metsätalouden harjoittajan yrittäjävähennyksen. Se on viisi prosenttia muiden vähennysten jälkeen jäävästä pääomatulosta.

Metsänomistajat 1/2020 15

Piirrokset: Anna Häyrynen

Verottaja ei lähetä arvonlisäveroa varten ilmoitus- tai tilisiirtolomaketta.

Ilmoituksen voi tehdä helpoiten OmaVero-palvelussa.

Ellet käytä OmaVeroa, muista palauttaa lomake nimeltä Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista ja maksaa arvonlisävero pankin kautta ajoissa.

Lomakkeen voi tulostaa netissä www.vero.fi:ssä tai hakea verotoimistosta. Tili- ja viitenumerot löytyvät edellisen vuoden maksutiedoista, OmaVerosta tai Verohallinnon puhelinpalvelusta nro 029 497 026.

kuva: Aija Tapio

Rantaan ulottuvalla hakkuukohteella on jätetty vaatimukset täyttävä suojakaista.

Tuhansien suojakaistojen maa Aija Tapio

Puuston poiminta sallittua Suojakaistoilta voi poimia puita, kuitenkin niin, että pensaskerrosta ja pienikokoista puustoa säilytetään. Kä16

siteltävän kohteen rajoittuessa vesistöön, suositellaan säästöpuut jätettäväksi suojakaistalle. Näitä säästö- tai lahopuita ei kuitenkaan poimita, vaan ne jätetään paikoilleen.

Puuston poiminta pitää tehdä huolellisesti, sillä maanpintaa ei saa rikkoa. Suojakaistan pituudesta yli 90 prosentilla maanpinnan täytyy säilyä rikkoutumattomana ja kasvillisuuden kerroksellisena, jotta PEFC-vaatimus täyttyy.

vä erityistä huomiota, jotta vältytään vahingoilta maanmuokkauksen yhteydessä.

Lähde: Kestävän metsätalouden yhdistys

Rajoituksia suojakaistoilla Suojakaistoilla ei saa tehdä kaikkia toimenpiteitä. Kantojen korjuu, lannoitus, pensaskerroksen kasvillisuuden raivaus sekä kemiallinen torjunta kasvinsuojeluaineilla on kiellettyä.

Latvusmassan jättämistä suojakaistoille pitää välttää.

Myös maanmuokkaus on kiellettyä suojakaistalla. Tarkastuksissa havaitaan monesti, että hakkuutöiden aikana suojakaista säilyy vaatimusten mukaisena, mutta maanmuokkauksessa sattuu virheitä. Yksi selittävä tekijä on, että ohjeistus suojakaistojen käsittelystä ei välity maanmuokkaajalle asti. Tiedonkulkuun onkin kiinnitettä-

kuva: Aija Tapio

Suomi on tuhansien järvien maa. Järvien lisäksi meillä on lampia, jokia ja puroja, merta unohtamatta. Näiden tuhansien vesistökohteiden viereen rajautuu metsätiloja, joilla metsien käsittelyyn liittyy erityisiä huomioitavia seikkoja.

PEFC-sertifioiduissa metsissä täytyy jättää vesistöjen ja lähteiden varsille vähintään 5–10 metrin levyinen suojakaista, jolla säilytetään kerroksellinen kasvillisuus (PEFC FI 1002:2014, kriteeri 17). Suojakaistan tehtävänä on sitoa kiintoaineita sekä ravinteita, jotta ne eivät pääse valumaan vesistöihin.

Suojakaistan leveyden määrittelevät rantakaistan maaston muoto sekä kasvillisuus. Rannan ollessa jyrkkä ja vähäpuustoinen, ja maalajin hienojakoinen, tulee suojakaistan olla vähintään 10 metriä, jotta vältetään kiintoaineiden ja ravinteiden huuhtoutuminen vesistöön. Puusto ja kasvillisuus rantakaistalla tehostavat ravinteiden pidätystä, ja juuristo vähentää eroosiota.

Puron varteen on jätetty liian kapea suojakaista. Jyrkähkössä rinteessä sen pitäisi olla vähintään kymmenen metriä. Siten maanmuokkaustakaan ei päästäisi tekemään liian lähelle puroa.

Metsänomistajat 1/2020

Taimikonhoitokampanja alkaa Raivaa tilaa puuston arvon kasvulle Metsänhoito on pitkäjännitteistä toimintaa. Puukaupasta saaduista tuloista osa kannattaa investoida takaisin metsään.

Näin metsästä saadaan tuottava sijoituskohde.

Tehty taimikonhoito näkyy tulevaisuuden puukauppatuloissa. Luonnonvarakeskuksen mukaan ajallaan tehty taimikonhoito lisää puukauppatuloja jopa 40 prosenttia. Esimerkiksi 5000 euron puukaupasta saakin 7000 euroa ajallaan tehdyn taimikonhoidon ansiosta. Taimikonhoidon tulos näkyy jo ensimmäisessä harvennuksessa kasvaneina puukauppatuloina. Tilaa taimikonhoito metsänhoitoyhdistykseltä. Näin turvaat tuoton myös tuleville sukupolville.

Tilaa taimikonhoito 1.1.–31.5. niin osallistut kylpyläloman arvontaan. Arvomme 10 kpl yhden vrk:n kylpylälomia kahdelle (arvo 138€). Lahjakortti sisältää

majoituksen jaetussa kahden hengen huoneessa, aamiaisen, kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Lue lisää kilpailusta osoitteessa: www.mhy.fi/taimikonhoito

Taimikonhoito tulee tehtyä ajallaan.

5. Hoidettu metsä on ilo silmälle ja tarjoaa myös hyvät olosuhteet virkistäytymiseen ja retkeilyyn.

Viisi syytä taimikonhoidon tilaamiseen: 1. Ajallaan tehty taimikonhoito lisää puukauppatuloja jo ensiharvennuksesta alkaen.

2. Taimikonhoito nopeuttaa puuston kasvua. Kasvava metsä sitoo hiiltä parhaiten.

3. Taimikonhoidolla edistät metsäsi terveyttä, mikä on paras keino ehkäistä tuhoja.

4. Ammattitaitoiset metsurimme tekevät taimikonhoidon laadukkaasti. Heillä on silmää sille, että parhaat yksilöt jäävät kasvamaan nuoreksi metsäksi.

RAIVATAAN TILAA METSÄSI ARVON KASVULLE Tilaa taimikonhoito metsänhoitoyhdistykseltäsi!

ETI, TIL ATUAT AH RVO NTA AN

OSALLIS

Tutustu taimikonhoidon etuihin ja tilaa heti: mhy.fi/taimikonhoito

Metsänhoitoyhdistys

M

YL

A!

IT VO A

K

Arvokkaiden taimien kasvu ja kehitys hidastuu, mikäli taimikonhoito viivästyy. Optimaaliseen aikaan tehty taimikonhoito säästää rahaa ja metsä pysyy kasvukykyisenä. Taimikonhoito kasvattaa tukkipuun osuutta tulevissa hakkuissa: saat vähintään 40 % enemmän hakkuutuloja kuin taimikonhoidon laiminlyömällä saisit.

PY LÄLO

TILAA METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TAIMIKONHOITO 31.5.2020 MENNESSÄ JA OLET MUKANA ARVONNASSA! Arvomme yhteensä 10 kpl lahjakortteja Holiday Club kylpylöihin (arvo 138 €). Lahjakortti oikeuttaa 2 hengen1 vrk:n kylpylälomaan.

www.mhy.fi/ taimikonhoito

Metsänomistajat 1/2020 17

Menestystä Metsästä Lumilautailija metsänomistaja Roope Tonteri kertoo rennosti mutta asiantuntevasti

Kuva: Sanna Vornanen

Lajinsa kolminkertainen maailman mestari, lumilautailija Roope Tonteri, teki vuosi sitten uuden aluevaltauksen ryhtymällä kymenlaaksolaiseksi metsänomistajaksi.

Sosiaalinen media ja videoiden tuottaminen kuuluvat lumilautailijan arkeen. Yhteiskunnallinen keskustelu metsistä sai Tonterin pohtimaan, kuinka voisi edesauttaa suomalaisten tietämystä metsistä ja metsätaloudesta. Silloin syntyi ajatus seitsemänosaisesta sarjasta Menestystä Metsästä.

Metsäsäätiö rahoitti Lumilautailija Roope Tonterin Menestystä Metsästä -projektia yhdessä muiden metsäalan toimijoiden kanssa kesällä ja syksyllä 2019. Tavoitteena oli kertoa Roopen suulla ja hänen tekemisensä kautta hänen näkemyksiään suomalaisesta hyvästä ja vastuullisesta metsätaloudesta.

Projektissa onnistuttiin hyvin tuomaan nuoren metsänomistajan näkemystä metsän hankinnasta, hoidosta ja virkistyskäytöstä rennolla tavalla laajan katsojakunnan nähtäviksi. Mukana oli laaja asiantuntijajoukko ja ammattilaisvieraat toivat tietoa monipuolisesti metsänhoidosta ja sen ammattimaisesta vastuullisuudesta Suomessa.

Videot on nähnyt Roope Tonterin laaja seuraajajoukko sosiaalisessa mediassa ja INEZ median ja Alfa TV:n kanavilla. Kaikkiaan videot on nähnyt jo yli miljoona katsojaa.

Videot löytyvät Youtubesta hakusanoilla Roope Tonteri Menestystä Metsästä.

Lähde: Suomen Metsäsäätiö, www.metsasaatio.fi

18

Metsänomistajat 1/2020

Yksityistiekurssi Kurussa Pirkanmaan metsälogistiikka -hanke järjestää yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa kolmen illan yksityistiekurssin 17.3.–31.3.2020. Opetus tapahtuu Kurun yhteinäiskoulun luonnontiedon luokassa kolmena peräkkäisenä tiistai-iltana klo 18.00–20.30. Aiheina ovat yksityistielaki, tieyksiköinti ja kokousmenettely sekä tien kunnossapito ja parantamishankkeiden rahoitus.

Luennoitsijana ja lisätietojen antajana kurssista toimii Teuvo Taura Suomen metsäkeskuksesta 0400 298 652, teuvo.taura@metsakeskus.fi.

Ilmoittautuminen Tampereen seudun työväenopistoon www.opistopalvelut.fi/Tampere->kurssi 290904. Kurssimaksu 24 € maksetaan työväenopistoon ilmoittautumisen yhteydessä.

Varainsiirtoveron maksaminen muuttui marraskuun alusta Kiinteistön, asunto-osakkeen tai muun arvopaperin ostajan pitää maksaa varainsiirtoveroa. Varainsiirtoveron ilmoittaminen ja maksaminen muuttuivat marraskuussa 2019.

Kiinteistöt Ostetuista kiinteistöistä on annettava varainsiirtoveroilmoitus. Ostajan on annettava se kuuden kuukauden kuluessa kaupan teosta. Ilmoituksen voi antaa Verohallinnon OmaVero-palvelussa www.omavero.fi. Henkilöasiakkaat voivat käyttää tarvittaessa myös paperilomaketta. Varainsiirtovero on maksettava ennen lainhuudon hakemista. Veron määrä kiinteistöissä on neljä prosenttia kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta.

Lainhuudon hakemisen viivästyminen nostaa varainsiirtoveroa Lainhuutoa on haettava kuuden kuukauden kuluessa kaupanvahvistajan vahvistettua kiinteistön kauppakirjan tai lahjakirjan. Jos lainhuutoa ei haeta määräajassa, varainsiirtoveroa korotetaan 20 prosentilla jokaiselta alkavalta kuudelta kuukaudelta.

Helpointa lainhuudon hakeminen on Maanmittauslaitoksen sähköisen asiointipalvelun kautta.

1.11. alkaen tehtyjen kauppojen kirjaamishakemukseen ei tarvitse enää liittää kuittia varainsiirtoveron suorittamisesta. Tieto veron suorittamisesta siirtyy Verohallinnolta Maanmittauslaitokseen automaattisesti.

Henkilökohtaiset viitenumerot käyttöön Asunnon tai kiinteistön ostajan on marraskuusta alkaen käytettävä maksamisessa omaa varainsiirtoveron viitenumeroaan, jotta maksu kohdistuu oikein. Esimerkiksi pariskunnat eivät voi siis maksaa varainsiirtoveroa samalla viitenumerolla.

metsänhoitoyhdistys

Metsänomistajat 1/2020 19

Kuvaaja: Leena Laitinen

Tikkoja ikkunassa – rasva houkuttelee Talvilintujen ruokinta on suosittu harrastus. Lintujen puuhien seuraaminen on rentouttavaa ja mielenkiintoista.

Samalla autetaan lintuja selviytymään talviajan ankarista olosuhteista. Nykyään monen lintulajin talvinen elämä perustuu lintulautojen tarjontaan.

Aktiivinen talviruokinta on auttanut osaa harvinaisemmista lajeista selviytymään ja osittain lisääntymään. Tästä yksi esimerkki on valkoselkätikan levittäytyminen Etelä -Suomeen.

Käpytikka on yleisin tikkalajimme. Keskiselkä on musta, hartioilla valkoiset laikut.

Kupeet viiruttomat ja alaperä punainen.

Jouluristikon ratkaisu ja voittajat Joulukuussa ilmestyneessä jäsenlehdessä oli Metsänomistajan jouluristikko. Ristikon ratkaisu on julkaistu metsänhoitoyhdistysten nettisivuilla vuoden toisella viikolla. Oikean vastauksen palauttaneiden kesken tehdyssä arvonnassa 50 euron lahjakortin voittivat Aune Linnainmaa, Kaarina Niemi ja Terttu Vartiamäki. Onnea! Palkinnot on toimitettu voittajille.

20

Valkoselkätikka, harvinaisin tikkalajimme, on hieman käpytikkaa suurempi ja nokka pidempi. Keskiselkä laajalti valkoinen ja kupeet pitkittäisviiruiset. Kuvan naaraalla on musta päälaki, koiraalla se on punainen.

Harmaapäätikkapariskunta tavoittelee taliateriaa. Punaotsainen koiras vasemmalla. Harmaapäätikka on lajina elinvoimainen.

Valmistaudu - Mhy-valtuustovaalit pidetään syksyllä On vaalivuosi. Ensi marraskuussa järjestetään jälleen vaalit metsänhoitoyhdistysten valtuustojen valitsemiseksi.

Neljän vuoden kausi päättyy ja seuraavalle valtuustokaudelle 2021–2024 valitaan ylintä päätösvaltaa metsänhoitoyhdistyksissä käyttävät luottamushenkilöt.

Ehdokasasettelu alkaa maalislauantaina 14.3. Enää ehdokkaaksi asettamisessa ei tarvita kahta jäsentä suosittelemaan.

Yksi riittää. Eli ehdokkaaksi voi ilmoittautua itse täyttämällä kaavakkeen.

Ehdolle kaivataan kehittämishenkisiä henkilöitä, jotka haluavat vaikuttaa oman yhdistyksensä toimintaan ja olla mukana metsänomistajien edunvalvonnassa. Valtaa ja vastuuta on tarjolla.

Vaalien järjestelyjen suunnittelussa on vilauteltu digitaalisuuden hyödyntämistä. Sähköisistä palveluista saattaisikin olla apua ehdokkaaksi asettumisessa ja äänestämisessä. Jäädään innolla odottamaan, miten asiat kehittyvät.

Metsänomistajat 1/2020

Metsänomistajat 1/2020 21

Tapahtumakalenteri metsänomistajille v. 2020 Milloin

Tapahtuma

7.2. klo 12 –21

Laske ystäväsi -laskettelutapahtuma jäsenille

10.2. klo 18.00

Metsäveroilta

11.2. klo 17.30

Metsäveroilta

11.2. klo 18.00 12.2. klo 17.30

Perintöverosuunnittelu Metsäveroilta

13.2. klo 17.30

Metsäveroilta

17.2. klo 18.00 18.2. klo 17.30

Metsäveroilta Metsäveroilta

18.2. klo 17.30 19.2. klo 17.30 14.3. klo 10–14

Metsäveroilta Metsäveroilta Monien mahdollisuuksien metsä

14.3. klo 11–15

Metsänomistajien Maalislauantai

17.3.–31.3.

Yksityistiekurssi

23.3. klo 17 24.–25.3.

Mhy Pirkanmaa Helsingissä Retki Fiskarsiin ja risteily Tukholmaan

20.4. klo 9–15

Taimikonhoitokurssi

17.–19.4.

Tarton Maamess retki Huhtikuun metsäkävely: Raivaussahatyöt Toukokuun metsäkävely: Uudistaminen

28.4. klo 17 27.5. klo 17

jäsenetu

Paikka

Järjestäjät

Lisätietoja

Ellivuoren laskettelukeskus, Sastamala ABC Kolmenkulma, Rounionkatu 140, 37150 Nokia OP Ruoveden kokoustilat, Ruovedentie 13, Ruovesi Parkanon Kaupungin valtuustosali, Parkanontie 37 OP Kurun kokoustilat, Kauppatie 11, Kuru Parkanon Kaupungin valtuustosali, Parkanontie 37 Maa- ja metsätalon Maitolaituri, Näsilinnankatu 48 E, Tampere Puumilan taitotalo, Kuruntie 1, Kihniö OP Pohjois-Hämeen kokoustilat, Seppälän puistotie 8, Mänttä Cafe Herkkuhetki, Anttilantie 6, Orivesi Koulutuskeskus Valo, Pallotie 5, Ylöjärvi Pukkivuoren laskettelurinne, Urheilukuja 1, 34800 Virrat Kurun yhteinäiskoulu, Myllymäentie 2, 34300 Kuru

Mhyt ja MTK-liitot

www.mhy.fi/metsanhoitoyhdistykset/ tapahtumakalenteri Säävaraus!

Maalaisten talo, Simonkatu 6, HKI

Mhy Pirkanmaa Mhy Kihniö-Parkano ja Green Economy hanke

Mhy Pirkanmaa Mhy Pohjois-Pirkka ja OP Ruovesi Mhy Kihniö-Parkano ja Veronmaksajat Mhy Pohjois-Pirkka ja OP Kuru

www.mhy.fi/pirkanmaa/tapahtumat

Mhy Kihniö-Parkano

Aki Haapaniemi p. 044 7393 100

Mhy Pirkanmaa Mhy Kihniö-Parkano Mhy Pohjois-Pirkka ja OP Pohjois-Häme Mhy Pohjois-Pirkka Mhy Pirkanmaa

www.mhy.fi/pirkanmaa/tapahtumat Aki Haapaniemi p. 044 7393 100

Mhy Pohjois-Pirkka Pirkanmaan metsälogistiikka -hanke

Urhatun leirikeskus, Urhatuntie 80, Nokia

Mhy Pirkanmaa Mhy Kihniö-Parkano ja Green Economy hanke

Koivukuja 6 A, Sastamala (kuntoradan parkkipaikka)

Mhy Pirkanmaa

ABC Viiala, Ruusutarhankatu 1, Akaa

Mhy Pirkanmaa

Aki Haapaniemi p. 044 7393 100 ilm. 010 257 2301 tai kurun@op.fi

ilm. 044 5400 4322 tai pohjois-hame@op.fi ilm. 03 4864 551 tai pohjois-pirkka@mhy.fi www.mhy.fi/pirkanmaa/tapahtumat www.mhy.fi/pohjois-pirkka/tapahtumat Säävaraus!

Teuvo Taura p. 0400 298652, teuvo.taura@metsakeskus.fi. ilm. https://www.mhy.fi/pirkanmaa/ tapahtumat Hannu Marttila p. 044 7393 103 tai hannu.marttila@mhy.fi ilm. https://www.mhy.fi/pirkanmaa/ tapahtumat Ilm. Aino Lamminmäki 0400 428 853 tai Kirsi Leivo 0500 182 210 https://www.mhy.fi/pirkanmaa/ tapahtumat https://www.mhy.fi/pirkanmaa/ tapahtumat

jäsenetu jäsenetu jäsenetu jäsenetu jäsenetu jäsenetu

K AT S O K E TIL A A JA N ST O ­ E OS OIT TEE SDU T TA

Tilaa Aaaarrn!e etuhint 11 lehteä (12 kk) jäsenetuhintaan

aarrelehti.fi / edut

on met yskelpoinen! vähenn

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä voit tilata ja tutustua Aarteeseen etuhintaan.

Saat kestotilauksen 1. jakson 11 lehteä (12 kk) vain 89 € (norm 109,80 €). Lisäksi saat kaupan päälle Ankara savotta -kirjan, jonka arvo on 25 €.

Arvonnan säännöt: aarrelehti.fi/arvonta

VALITSE HELPOIN TILAUSTAPA

1 VA IN 00 2

89,

.. usmaksu . t ss PAarteensätilvearotuksessa

22

ilm. 010 256 2901 tai ruoveden@op.fi

Tarjous on voimassa 31.12.2020 asti ja koskee vain uusia kotimaan tilauksia.

Tilaa netissä osoitteessa aarrelehti.fi/jasenetu Soita numeroon 020 413 2277

Asiakaspalvelu palvelee arkisin klo 8–21. Mainitse tilaustunnus AAM0025. Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min.

metsänh

Metsänomistajat 1/2020

sanovat että raha ei kasva puissa.

olemme eri mieltä.

Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa.

TUOTAMME LUKIJOILLEMME KESKIMÄÄRIN 3968 € PAREMPANA TUOTTONA METSÄSTÄ.

TILAA METSÄLEHTI JÄSENETUHINTAAN edutjasenelle.fi/mhy tai numerosta 09 315 49 840.

Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY-jäsenetutilaus.

Vuoden tilausjakso (23 nroa)

8500 (norm. 155 €) Etusi 70 €

Metsänomistajat 1/2020 23

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on etuja Asiantuntijamme apunasi puukaupassa

Metsäasiantuntijamme auttavat puun ostajien sopimusehtojen ja hintatietojen vertailussa. Olemme edustajasi puukaupassa ja teemme työtä sen eteen, että saat puustasi reilun hinnan kussakin markkinatilanteessa.

Puukaupan hintatiedot

Metsänhoitoyhdistysten keräämät puun hintatiedot ovat osoitteessa: www.mtk.fi/puumarkkinat. Hintatietojen tarkasteleminen vaatii sisäänkirjautumisen jäsentunnuksilla.

Koulutustilaisuuksia ja maksutonta neuvontaa jäsenille

Järjestämme jäsenille koulutusta ja retkiä. Julkaisemme jäsenlehteä. Vastaamme metsänhoitoon ja -käyttöön liittyviin kysymyksiisi. Saat tietoa hinnoista ja paikkakunnan puumarkkinatilanteesta. Uusille metsänomistajille tarjoamme maksuttoman maastokäynnin.

Metsänomistajan pitää pitää Metsänomistajan itse vahtia metsäänsä ja etujaan.

vahtia metsäänsä.

Eihän se nyt niin mene!

Eihän se nyt niin mene!

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä sinulla on etujasi ajamassa ja toimintasi tukena koko metsänomistajaMetsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat organisaatio metsän sijaintipaikkakunnalta aina metsääsi hyvin, asuit sitten tai kaukana.

Brysseliin saakka ja maailmanlähellä laajuisesti.

Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin huolehdimme metsästäsi, toteutamme Metsänhoitoyhdistykset ja MTK vaikuttavat metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekemisessä.

sinun edustajanasi mm. kaavoituksiin, metsäja riistapolitiikkaan sekä lainsäädäntöön Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta perhemetsätaloutta puolustaen. omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi.

Yhteystiedot löydät osoitteesta

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys tarjoaa myös www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi. lukuisia jäsenetuja, joista merkittävimpiä on metsäsi PEFC-sertifiointi.

Metsänomistajat

Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana. Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin huolehdimme metsästäsi ja sinä saat huolehtia itsestäsi.

Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot.

Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin.

Yhteystiedot löydät osoitteesta www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi.

Laadukkaat metsäpalvelut jäsenhintaan

Jäsenenä saat yhdistykseltä metsän uudistamisen, taimikonhoidon ja paikalliset luottometsurit jäsenhintaan. Samoin puukaupan kilpailutuksen ja katkontavertailun, puunkorjuupalvelun, tila- ja tuhoarviot sekä metsäsuunnitelman.

PEFC-metsäsertifiointi

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä kiinteistösi ovat sertifioituja PEFC-järjestelmässä. Se todistaa, että metsiäsi hoidetaan hyvin ja puulla on luotettava alkuperä.

LähiTapiola

Saat alennusta metsä- ja kotivakuutuksesta, jos olet Mhy:n jäsen ja LähiTapiolan kokonaisasiakas.

Metsälehti

Metsälehden määräaikainen 12 kk:n tilaus jäsenhintaan 85 € (normaalisti 155 €).

Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistajanumerot maksutta

Jäsenemme saavat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistaja-numeron.

Maksutonta lakineuvontaa jäsenille

MTK:n lakiasiantuntijat antavat monipuolista jäsenten yritystoimintaan liittyvää opastusta ja neuvontaa.

MTK:n jäsenedut

Metsänhoitoyhdistykset ja MTK Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin.

24

Metsänhoitoyhdistysten jäsenet saavat myös keskusliitto MTK:n jäsenedut. Ne löytyvät osoitteesta www. mtk.fi/jasenedut, jonne vaaditaan kirjautuminen jäsentunnuksilla

Metsänomistajat 1/2020

Tiesitkö että... ...lannoituksella voit lisätä metsän kasvua kymmenessä vuodessa

20 m3/ha

Investoi metsäsi kasvuun!

- 10 €/h

a

yli 20 ha naapu reiden yhteis tilauk sista!

Kasvatuslannoitushinnasto Terveyslannoitushinnasto (alv. 0 %)

Männikön kasvatuslannoitus, Metsäsalpietari, 550 kg/ha - typpi 150 kg/ha - boori 0,9 kg/ha

370 €/ha

Kuusikon kasvatuslannoitus, Metsän NP, 600 kg/ha - typpi 150 kg/ha - fosfori 12 kg/ha - boori 1,8 kg/ha

420 €/ha Turvemaan kasvatuslannoitus, Ecolan Horus, 3000 kg/ha - fosfori 48 kg/ha - kalium 105 kg/ha - boori 1,8 kg/ha

520 €/ha

(alv. 0 %)

Boorilannoitus, Yara Bortrac, 15 l/ha - boori 2,25 kg/ha

sisältää Kemera-hakemuksen

260 €/ha*

Turvemaan terveyslannoitus, Ecolan Horus, 3000 kg/ha - fosfori 48 kg/ha - kalium 105 kg/ha - boori 1,8 kg/ha

sisältää Kemera-hakemuksen

450 €/ha*

*Tuotepakettien hinnat on esitetty Kemera-tuen jälkeen, rahoituksesta päättää Suomen Metsäkeskus.

TP-Metsä Oy Metsänomistajat 1/2020 25

AJANKOHTAISTA

Pidän itseäni enemmänkin valmentajana kuin suurena johtajana Emma-Ilona Tervonen

Lähes 40 vuotta kestäneen metsämiesuransa aikana Matti Sojakka on nähnyt metsien kasvun kehityksen. Metsien käsittely on muuttunut huimasti uran alkuajoilta ja tätä muutosta on Matti saanut olla todistamassa. Nyt eläköitymisen kynnyksellä on aika pysähtyä hetkeksi muistelemaan päättyvää urapolkua.

Metsänhoidon kehityksen ja metsänomistajuuden muutoksen myötä edunvalvonta on tullut yhä tärkeämmäksi. Mhy on mukana paikallisessa, kansallisessa sekä kansainvälisessä edunvalvonnassa. Matti toimi MHYP:n (Metsänhoitoyhdistysten palvelun) puheenjohtajana vuosina 2015 – 2020 ”On ollut ilo päästä osallistumaan vaikuttamiseen valtakunnan tasolla. MHYP:n hallituksen puheenjohtajuus on tuonut omat haasteensa, mutta myös antanut paljon kokemusta ja näkemystä”, Matti kertoo.

”Talouden positiivinen

tulos on saatu näkymään metsänomistajan kukkarossa.”

Itsenäisten, pienten ja keskisuurten sahojen tuoma panos on muuttanut puukauppatilannetta positiiviseen suuntaan. Matti korostaakin perheyritysten kanssa tehtyä yhteistyötä, jolla on ollut suuri merkitys puukauppaan ja sitä myötä myös metsänomistajille.

”Olen saanut olla mukana Tampereen seudun hiilijalanjäljen pienentämisessä, ja tämä on myös suurimpia saavutuksiani työuralla. Hakkeen myötä hiilipäästöt ovat pudonneet Onnistumisia ja takapakkeja valtavasti.” Matti kertoo.

Viimeisimpiä ponnistuksia yhdistyksen kehittämisessä on ollut bioenerMetsäalan huima kehitys le, lähinnä tukkia Japaniin ja Saksaan”, gian valjastaminen kannattavaksi liiMatti muistelee kehitystä. ketoiminnaksi. Yhteistyö Tampereen Uran muistelu alkaa ajasta, jolloin moSuurin muutos on ollut metsien hoi- sähkölaitoksen kanssa on ollut mertoja ei vielä metsissä näkynyt. ”Ennen dossa, ja sen vaikutukset näkyvät sil- kittävä osa tätä saavutusta. ”Saadaan 90-lukua puut korjattiin pääasiassa missä. Matin uran alkuajoista Pirkan- pienpuulle käyttöä ja samalla metsät metsureilla, ja koneellistuminen tapah- maalaisten metsien keskitilavuus on kuntoon”, Matti summaa. tui 80-luvun lopulla. Koneellistumisen kasvanut hurjat 40 m3 hehtaarilla. KäyOnnistumisia on ollut myös henkimyötä metsänhoitoyhdistykset alkoi- tännössä tämä tarkoittaa hiilinielun löstöjohtamisen saralla. Vaikka työsvat osallistua puukauppaan, ja vuonna merkittävää kasvua, jolla on suuri mer- kentelyilmapiiri on pääasiassa hyvä, välillä tulee myös pattitilanteita. ” 1993 alettiin toimittaa puuta ulkomail- kitys ilmastonmuutoksen hillinnässä.

26

Metsänomistajat 1/2020

Joitain henkilöstön välillä olleita umpisolmuja olen pystynyt aukaisemaan.

Ne ovat myös olleet onnistumisen kokemuksia.”

Takapakkejakin on metsäala kokenut, jousta suurimmat ovat olleet vuosien 1991 ja 2008 lamat. Viimeisimmän laman jälkeen puunkäyttö on kuitenkin ollut tasaista, ja markkinaympäristö on ollut helpompi, ja sen myötä on Matin mukaan pystytty myös kehittämään palvelutarjontaa. ”Saavutettu puukaupallinen asema on vahvistanut palveluiden kysyntää. Talouden positiivinen tulos on saatu näkymään metsänomistajan kukkarossa.”

Yhdistys jää hyviin käsiin Matti Sojakka 1982: Uuden metsätoimihenkilön aloituksesta metsänhoitoyhdistyksessä uutisoitiin paikallislehti Uutis-Oivassa.

Työorientoituneet ja motivoituneet metsätoimihenkilöt ovat olleet Matin mukaan helppoja johdettavia. ”Olen pyrkinyt pitämään työyhteisön avoimena”, Matti kertoo. Toimihenkilöt ovatkin arvostaneet Matin avonaista ovea ja yhteisiä aamupalahetkiä, jotka ovat tehneet johtajasta helposti lähestyttävän. Hänen mukaansa avoimen ilmapiirin tärkeys on oivallettu työyhteisössä hyvin. Hän painottaa myös kannustavan ilmapiirin tärkeyttä, joka rohkaisee työntekijöitä us-

kaltamaan. ”Pidän itseäni enemmänkin valmentajana kuin suurena johtajana”, hän summaa.

Matista eläkkeelle jääminen tuntuu helpolta, kun yhdistys on hyvässä kunnossa. Hän korostaa paikallisuuden tärkeyttä: paikalliset metsäasiantuntijat toimivat paikallisten metsänomistajien kanssa. Toimintaa vilkastuttaa myös uusi veri, jota yhdistykseen eläköitymisten myötä saadaan.

Rinnalla on ollut Ilkka, ja heistä on Matin mukaan muodostunut hyvä ja toimiva tiimi. Yhdistyksen voi jättää luottavaisin mielin hyviin käsiin. ”Kyllä minun on aika jo jäädäkin tässä, kerkeää tehdä niitä asioita mitä on aina tykännyt. Liikunta, matkustelu, näkemyksen avartaminen, kulttuurin harrastaminen ja sosiaaliset suhteet. Nyt kerkeää paremmin pitää yhteyttä kavereihin”, Matti suunnittelee.

Terveisinä metsänomistajille Matti painottaa yksityismetsänomistajien merkitystä. ”Metsänomistajilla on oma tahto metsien käsittelyn suhteen, ja sitä pitää kunnioittaa. Puulla on suuri rooli ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä, ja puupohjaiset tuotteet kehittyvät koko ajan. Metsänomistajilla on loistava tulevaisuus.”

Metsänhoito on vaikuttanut positiivisesti puuvarojen kasvuun. Vaikka metsää hakataan enemmän kuin vuonna -82, sitä myös kasvaa enemmän.

Metsänomistajat 1/2020 27

METSÄOMAISUUS

Kadonneen rajapyykin metsästys Aki Haapaniemi I toiminnanjohtaja I Mhy Kihniö-Parkano

Kiinteistörajojen paikkaa merkkaavat rajapyykit saattavat joskus vahingoittua tai kadota. Tällöin käsitys rajan paikasta kiinteistöjen omistajien kesken voi erota toisistaan. Riitatilanteiden välttämiseksi ja rajalinjojen varmistamiseksi pyykit voidaan merkata uudestaan rajojen varmistamiseksi.

Maastotyöt sujuivat kuitenkin hyvässä ymmärryksessä ja iltapäivän puolella väki siirtyi pitämään loppukokousta. Kaikki olivat tyytyväisiä päivän kulkuun. Kadonneet rajapyykit oli mitattu uudestaan ja merkitty maastoon, joten rajat saatiin oikeille paikoille. Samoin tieoikeudet ja yksityisteiden sijainnit oli nyt sijoitettu oikein toimituskartalle. Loppukokouksesta alkaa kuukauden mittainen valitusaika, jos joku on tyytymätön toimitukseen ja sen päätöksiin.

Lisätietoja lohkomistoimituksesta saa Maanmittauslaitoksen sivuilta www.maanmittauslaitos.fi

Kadonnut kivipyykki on kaivettu esiin ojan pohjalta Milla Aaltosen, Keijo Koron, Raine Konttisen ja Juho Kotakorvan toimesta.

Lohkominen on virallinen maanmittaustoimitus, johon kutsutaan määräalan omistaja ja tarvittaessa myös kaikki rajanaapurit. Näin menetellään aina kun rajat ovat epäselvät, tai kun epäillään rajapyykkien katoamista. Lohkomistoimituksen kutsuu koolle maanmittausinsinööri. Parkanossa suoritettiin kesällä lohkomistoimitus, jonka oli kutsunut koolle maanmittausinsinööri Juho Kotakorva Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimistolta. Kyseessä oli kahden erillisen määräalan lohkominen, joka oli saanut runsaan joukon naapureita paikalle.

Lohkominen käynnistyy alkukokouksella Lohkominen käynnistyi muutaman minuutin alkukokouksella, jossa todettiin läsnäolijat ja kokouksen laillisuus. Tämän jälkeen lähes kymmenen hengen joukko siirtyi hakemaan 28

sadan vuoden aikana kadonneita rajapyykkejä. Tie- ja rajaojien kaivun yhteydessä monet pyykit olivat kokeneet kovia ja kadonneet lopullisesti. Päivän aikana rakennettiin kaksi aivan uutta pyykkiä, merkittiin uusilla rajamerkeillä kolme kadonnutta pyykkiä ja kunnostettiin pari pyykkiä, jotka olivat kaatuneet maahan. Toimitusinsinööriä avusti ansiokkaasti harjoittelija Milla Aaltonen, joka oli kesätöissä myös Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaalla.

Jännitystä rajojen pysyvyydestä Ilmassa oli Suomi-Ruotsi maaottelun tunnelmaa, sillä jännitystä nostavat mahdolliset rajamuutokset ja nautinta-alueiden tarkistukset. Yli sata vuotta vanhat kartat ja nykyaikaiset mittausmenetelmät eivät aina kohtaa, jolloin tarvitaan maanmittausinsinöörin sovittelua.

Lohkomiskustannukset määräytyvät lohkottavan määräalan pinta-alan mukaan Pinta-ala Toimitusmaksu, enintään, ha euroa

0,1

910

1

1 080

5

1 330

20

1 630

60

2080

100

2 460

200

3 420

300

4 440

400

5 600

500

6 780

Kukin seuraava alkava 100 ha

600

Lähde: Maanmittauslaitos, Hinnasto Kiinteistötoimitukset 2020

Metsänomistajat 1/2020

MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN

METSÄ 14.3. klo 10-14

KOULUTUSKESKUS VALO, PALLOTIE 5, YLÖJÄRVI Miniluentoja, mm: MTK:n Pauli Rintalan puukauppaluento Metsästä ruokapöytään, riistaruoan valmistus

Ylöjärven Pienkoneen sahaja turvavaruste-esittely Pajusidontaa ja luonnontuotteet käsitöissä Kevään taimia esillä Kahvitarjoilu 4H:n lapsiparkki

VIRTUAALINEN METSÄTAITORATA! Ei ennakkoilmoittautumista

Metsänomistajat 1/2020 29

ASIANTUNTIJAMME

Mouhijärvi

Vammala

Petteri Leppikoski Vammalan Eko, Illo, Sammaljoki 050 565 1591

Pekka Tuomisto Vammalan Karkku, Kärppälä ja Vataja 050 5651 593

Jari Viitanen Vammalan Kaukola, Kalliala ja Kiikoinen 0400 745 266

Juha Lehtimäki Entinen Mouhijärven alue ja Nokian Kauniainen 0500 336 409

Mika Autio Sastamalan Suodenniemen alue 0400 339 843

Veli-Pekka Hakala Ylöjärven Viljakkala 050 321 6760

Lasse Veteläsuo Ikaalisten itäosa 0500 335 528

Jouko Lehtinen Hämeenkyrön länsiosa

Ikaalinen

Lempäälä

Markku Uosukainen Nokia (ei Kauniainen), Ylöjärven keskusseutu, Lempiäniemi, Takamaa, Pirkkala ja Tampere 0400 859 500

Timo Harjuntausta Hämeenkyrön itäosa sekä Ylöjärven Mutala ja Kyrönlahti 0400 837 215

Aapo Latvajärvi Ikaalisten länsiosa 050 547 7300

Janne Maijala Akaa, Lempäälä (3-tien länsipuoli) 040 415 1435

Jari Antila Lempäälä (3-tien itäpuoli), Valkeakoski 040 726 9802

Arto Sivén Vesilahti 0400 636 115

Hämeenkyrö

050 526 7888

Metsäomaisuuden hallinta Metsänomistajat PIRKANMAA

Parhaiten tavoitat metsäasiantuntijasi ennakkoon sopimalla etunimi.sukunimi@mhy.fi pirkanmaa@mhy.fi puh. 010 271 9141 www.mhy.fi/pirkanmaa www.fb.me/mhypirkanmaa Erkko Koivurinne metsäasiantuntija LKV, KiAT kiinteistökaupat SPV- ja omaisuuspalvelut 0400 837 218

30

Kari Jeskanen palvelupäällikkö LKV, KiAT kiinteistökaupat kaupanvahvistaja 0500 335 526

Jukka Pohjonen metsäasiantuntija, metsäsuunnittelu, tila-arviot metsävaratiedot Metsäselain 050 540 4354

Härkikuja 3, 39100 Hämeenkyrö Päätoimisto avoinna klo 9–15 ja muut ainoastaan sovittaessa Metsänomistajat 1/2020

Hallinto

Matti Sojakka projektijohtaja 0400 739 602

Terttu Jussila toimistonhoitaja 050 4638 084

Merja Havo-Antila metsänhoitoesimies, eteläinen palvelualue 0400 706 001

Lotta Vähä-Ypyä metsänhoitoesimies, pohjoinen palvelualue 050 3297250

Pentti Siurola metsäasiantuntija, tie-, oja- ja lannoituspalvelut 0400 166 323

Toni Alakeskinen korjuuesimies, eteläinen palvelualue 050 472 6810

Janne Vähäkoski, laatuasiantuntija 046 9228 670

Asko Hämäläinen kuljetusesimies 050 4071 354

Raimo Kauppila metsäenergia-asiantuntija 0500 234 824

Lauri Jylänki metsäenergia-asiantuntija 050 4309455

Ilkka Köntti johtaja 050 3726 490

Anita Vilén-Hemilä metsäasiantuntija, jäsenrekisteri ja markkinointi 040 5850 267

Emma-Ilona Tervonen, metsäasiantuntija, markkinointi ja viestintä 050 438 2251

Operaatiotiimi

Antti Luomala korjuuesimies, pohjoinen palvelualue 050 5628425

Toimihenkilömuutoksia Juha Koivu siirtyy uusiin haasteisiin

Juha Koivu siirtyy helmikuun lopussa metsänhoitoyhdistyksen palveluksesta rakennustarvikekaupan puolelle. Hänen työtään jatkaa vanha tuttu Jari Antila. Jari on kotoisin Vesilahdelta ja on aiemmin kiinnitetty Vesilahden jatkajaksi. Jari Antila hoitaa Juha Koivun aluetta toistaiseksi.

Markku Uosukaisen alue laajenee

Markku Uosukaisen toimialueeseen liitetään myös Pirkkalan ja Tampereen alueet.

Janne Maijalan alueeseen muutoksia

Näiden muutosten yhteydessä tarkistettiin myös Janne Maijalan toimialuetta. Akaan Savikosken ja Taipaleen kylät liitetään hänen aiempaan toimialueeseensa.

Metsänomistajat 1/2020 31

KEVÄÄN TAPAHTUMIA 10.

KLO

17.

KLO

14.

KLO

MAALISKUUTA

10-14

23.

KLO

20.

KLO

28.

KLO

17

Osoite: Mouhijärven kuntoradan parkkipaikka, Koivukuja 6 A, Sastamala Metsäkävelyn aiheena ovat erilaiset raivaussahatyöt. Säänmukainen varustus, ei ennakkoilmoittautumista! Mhy tarjoaa retkievästä.

27.

KLO

TOUKOKUUN METSÄKÄVELY

HELMIKUUTA

HELMIKUUTA

MAALISKUUTA

HUHTIKUUTA

HUHTIKUUTA

TOUKOKUUTA

18

18

17

9-15

17

METSÄVEROILTA NOKIA TAPAHTUMA ON TÄYNNÄ Osoite: ABC Kolmenkulma, Rounionkatu 140, 37150 Nokia.

Kahvitus klo 17.30, Kari Jeskanen pitää kiinteistökaupan ajankohtaiskatsauksen.

Klo 18.00 varsinainen metsävero-osuus, Erkko Koivurinne syventyy metsäverotuksen kiemuroihin.

METSÄVEROILTA TAMPERE TAPAHTUMA ON TÄYNNÄ Osoite: Maa- ja metsätalon Maitolaituri, Näsilinnankatu 48 E, Tampere Kahvitus klo 17.30, Kari Jeskanen pitää kiinteistökaupan ajankohtaiskatsauksen.

Klo 18.00 varsinainen metsävero-osuus, Erkko Koivurinne syventyy metsäverotuksen kiemuroihin.

MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN METSÄ Osoite: Koulutuskeskus Valo, Pallotie 5, Ylöjärvi Opi tuntemaan metsäsi mahdollisuudet ja keinot niiden hyödyntämiseen!

Koko perheen tapahtumassa muun muassa miniluentoja, virtuaalinen metsätaitorata, saha- ja turvavaruste-esittely sekä pajusidontaa. Ei ennakkoilmoittautumista!

MHY PIRKANMAA HELSINGISSÄ Osoite: Maalaisten talo, Simonkatu 6, HKI Kahvi klo 17, tilaisuus klo 17.30 Mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan klo 14-17. Ilmoittautumiset kotisivuilla, 19.3. mennessä ja neuvonta-ajan varaaminen puhelimitse 010 271 9241.

RAIVAUSSAHAKURSSI Osoite: Urhatun leirikeskus, Urhatuntie 80, Nokia Sisältää teoria- ja maasto-osuuden. Kahvi- ja pullatarjoilu. Mukaan kannattaa ottaa omat eväät ja ulkoiluvarusteet. Voit ottaa oman sahasi mukaan. Maksuttoman kurssin max. osallistujamäärä on 15. Ilmoittautuminen 17.4. mennessä nettisivuilla tai soittamalla 010 271 9141.

HUHTIKUUN METSÄKÄVELY

Osoite: ABC Viiala, Ruusutarhankatu 1, Akaa Metsäkävelyn aiheena ovat erilaiset uudistamistyöt. Säänmukainen varustus, ei ennakkoilmoittautumista! Mhy tarjoaa retkievästä.

www.mhy.fi/pirkanmaa/tapahtumat