Nasaretilainen

Nasaretilainen Matteuksen evankeliumin toisessa luvussa kerrotaan, että palattuaan Egyptistä, Jeesuksen vanhemmat eivät uskaltaneet asettua Juudeaan, koska siellä hallitsi julmin Herodes Suuren pojista.

Matteus jatkaa: ”Saatuaan sitten unessa ohjeen hän meni Galileaan ja asettui siellä kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret. Näin tapahtui, jotta kävisi toteen profeettojen ennustus: häntä kutsutaan Nasaretilaiseksi.” (Matt:2:22-23) Isain kannosta nousee verso Usein on esitetty ajatus, että Matteus viittaa Jesajan lukuun yksitoista: ”Isain kannosta nousee verso, vesa puhkeaa sen juuresta”. Sana verso on hepreaksi nezer. Sana Nasaret muodostuu samoista konsonanteista kuin sana nezer.

Isai oli kuningas Daavidin isä. Kun Jesaja sanoo, että Isain kannosta nousee verso, hän viittaa muun muassa siihen, että vasta kun Daavidin suku on hakattu maahan niin että siitä ei ole enää kuin kanto jäljellä, tuosta kannosta syntyy messias.

Matteuksen evankeliumin alussa oleva Jeesuksen sukuluettelo kuvaa selkeästi, miten Jesajan sana toteutui. Sukuluettelon alussa mainitaan kuuluisat patriarkat ja heidän jälkeläisensä, sitten luetellaan kuninkaita. Luettelon loppupuolella on tuntemattomia nimiä. Siinä on lyhyesti kuvattu Daavidin suvun myöhemmät vaiheet. Tiedämme, että Joosef ja Maria olivat molemmat Daavidin jälkeläisiä.

Nuo pienessä maalaiskylässä asuvat köyhät käsityöläiset olivat se mitä loisteliaasta kuningassuvusta oli jäljellä. Näin maahan hakatusta Daavidin sukukunnasta syntyi messias.

Profeettojen ennustus Matteuksen sanat siitä, että Jeesusta kutsutaan nasaretilaiseksi, eivät ymmärtääkseni kuitenkaan viittaa tuohon Jesajan kirjan kohtaan. Matteus nimittäin sanoo, että ”näin kävi toteen profeettojen ennustus: häntä kutsutaan Nasaretilaiseksi”. Hän siis viittaa useampiin profeettoihin. Kuitenkin sana nezer esiintyy vain tuossa Jesajan kohdassa. Suomenkielisessä Raamatussa esiintyy muuallakin Raamatussa sana vesa, kun puhutaan messiaasta. Esimerkiksi: ”Hän kasvoi Herran edessä kuin vesa” (Jes.53:2) tai ”minä lähetän palvelijani. Hän on uusi Verso” (Sak3:8). Noissa kohdissa ei alkukielessä ole sanaa nezer vaan on muita ilmaisuja, jotka suomeksi voidaan kääntää sanalla verso tai vesa.

Halveksittu messias Monet profeetat kertovat, miten Messiasta tullaan halveksimaan. Esimerkiksi Jesajan luvussa 53, jossa kuvataan Herran kärsivää palvelijaa ja hänen valmistamaansa pelastusta, palvelijasta sanotaan: ”Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, ja halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet.”

Luvussa 49 sanotaan hänestä, jonka Jumala tekee valoksi kaikille kansoille, että hän on ”kaikkien halveksima ja muukalaisten inhoama”. Psalmissa 22, jossa profeetta puhuu pelastajan suulla hänen kärsimyksessään, sanotaan: ”Olen kansani hylkäämä, ihmisten pilkka.”

Nasaret oli vähäpätöinen paikkakunta juutalaisten halveksimassa Galileassa. Ihmisten näkemystä Nasaretista kuvaa hyvin Johanneksen evankeliumin kertoma tapaus. Filippus kertoi ystävälleen Natanelille, että he olivat löytäneet luvatun Messiaan, joka on kotoisin Nasaretista. Natanelin ensimmäinen kysymys oli: ”Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?”

Jatkuvasti Jeesuksesta väiteltäessä vedottiin siihen, että pelastajan ei pitänyt syntyä Galileassa.

Nasaretilainen-nimitystä käytettiin Jeesuksesta, kun haluttiin osoittaa, että hän ei voi olla Messias.

Samassa pilkkaavassa merkityksessä Jeesuksen seuraajista käytettiin nimitystä nasaretilainen lahko.

Ymmärtääkseni Matteus viittaa kaikkeen tähän, kun hän kirjoittaa, että Jeesuksen asuminen Nasaretissa toteutti profeettojen ennustukset, että häntä kutsutaan nasaretilaiseksi. Matteuksen tekstien ensimmäiset lukijat tiesivät millainen sisältö oli sanalla nasaretilainen. He tiesivät hyvin millaista oli olla nasaretilaisen seuraajana, siksi heillä ei ollut vaikeuksia ymmärtää, millaisiin profeettojen ennustuksiin Matteus viittasi.

Alakertaan: Vapauttava totuus Johanneksen evankeliumin luvussa seitsemän kerrotaan tilanteesta, jossa ihmiset kiistelivät siitä, kuka Jeesus on. Jeesuksen puheet olivat tehneet osaan kuulijoista vaikutuksen. He päättelivät, että Jeesuksen täytyy olla Messias. Toiset sanoivat, että "Ei kai Messias Galileasta tule!

Kirjoituksissahan sanotaan, että Messias on Daavidin jälkeläinen ja tulee Betlehemistä, Daavidin kotikaupungista." Vähän myöhemmin myös juutalaiset hallitusmiehet kiistelivät Jeesuksesta. Kun yksi johtajista yritti puolustaa Jeesusta, toiset vastasivat hänelle tylysti: "Taidat olla itsekin Galileasta. Tutki kirjoituksia, niin opit, ettei Galileasta tule profeettaa."

Ihmiset tiesivät, että Jeesus oli asunut nuoruutensa Nasaretissa. Useimmat pitivät itsestäänselvyytenä, että hän oli myös syntynyt siellä. Sen sijaan, että olisivat ottaneet selville, missä hän oli syntynyt, he hylkäsivät hänet mahdollisena Messiaana, koska Raamatussa sanotaan, että Messias syntyy Betlehemissä.

Nykyäänkin monet hylkäävät Jeesuksen näennäistietojen perusteella. Useilla ihmisillä on omat käsityksensä ja mielikuvansa, joiden perusteella he torjuvat Jumalan pelastusteot. He eivät edes halua tarkistaa ovatko heidän tietonsa oikeat.

Ikävä kyllä meillä kristityilläkin on usein paljon näennäistietoa, joka johtaa turhiin kiistoihin. Moni asia voisi selvitä, jos rukoillen Jumalalta viisautta tutkisimme yhdessä perusteellisesti, mitä Raamatussa sanotaan.

Jeesus sanoi: ”Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.” Sanassa pysymisen kautta opimme tuntemaan totuuden. Mitä enemmän Jumalan sana saa vaikuttaa meissä ja johtaa meitä, sitä selvemmin näemme mikä on totta ja mikä valhetta. Totuus tekee meidät vapaiksi. Ihminen ei ole vapaa silloin kun tekee mitä haluaa, vaan silloin kun hän tuntee totuuden ja elää sen mukaisesti.