Omatalo Oulu

www.omakotilehdet.fi

facebook.com/omakotilehti

Ilmestyminen Nro 1/2022 vko 17 Nro 2/2022 vko 43

Jakelu ja levikki

Jakelulevikki 15 000 kpl

Martinniemi, Paavola, Kiiminki, Ylikiiminki, Vihanti, Yli-Ii, Ii, Oulunsalo, Kempele, Liminka, Tupos, Raahe, Lumijoki, Ala-Temmes, Tyrnävä, Utajärvi

Julkaisija ja kustantaja

Media Potentia Oy

Hämeenkatu 26, 4 krs. 33200 Tampere p. 0400 772 229 www.mediapotentia.fi

Päätoimittaja

Petri Kaukonen p. 0400 770 203 petri@mediapotentia.fi

Toimitus

Elina Salmi p. 045 276 5998 toimitus@mediapotentia.fi

Tiina Raatikainen p. 050 361 0261 tiina.raatikainen@mediapotentia.fi

Marja Haavisto p. 045 276 6021 marja.haavisto@mediapotentia.fi

Mediamyynti

Media Potentian toimisto p. 0400 772 229 toimisto@mediapotentia.fi

Taitto ja ilmoitusvalmistus

Media Potentia Oy aineistot@mediapotentia.fi

Paino Kaleva Oy

Etukannen kuva

Lehti noudattaa ilmoitusten julkaisu sääntöjä. Reklamaatiot on tehtävä 7 vrk:n aikana ilmoituksen julkaisemisesta Media Potentia Oy:lle. Suurin mahdolli nen vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä tai poisjäämises tä sekä sen aiheuttamista vahingoista on ilmoituksen hinta. Mikäli ilmoitusma teriaali saapuu aineistopäivän jälkeen Media Potentia Oy ei ole velvollinen kor vaamaan painovirheitä. Ilmoitukses ta lähetetään oikovedos sopimuksen mukaan.Peruutukset viimeistään aineis topäivänä. Jos ilmoitus on ehditty val mistaa ennen peruutusta, veloitetaan sii tä 50 % ilmoituksen hinnasta.

Pihavalaistus kuntoon

Tässä

Pääkirjoitus Ajankohtaista

Pihavalaistus kuntoon Biojätteen erilliskeräys ja kompostointi Omakotitalon paloturvallisuus Muuttajan muistilista

Tunnelmaa kotiin Kolumni: Elämää rintamamiestalossa Kiinteistö perinnöksi – riesa vai mahdollisuus?

Lakipalsta Koneet talven huviin ja hyötyyn Autonrenkaiden vaihto on taas lähellä Lisää kuljetuskapasiteettia autoon Kolumni: Tuulahduksia Euroopasta Ajanviete

Syyspimeällä koti on paras paikka

Kotoilu ja käsillä tekeminen ovat nostaneet suosiotaan viime vuosi na. Oma tekemä ei enää ole nolo, vaan pikemminkin kehuja ja ihailua saava näyte tekijänsä taidoista.

6Syksyllä kelit ovat usein surkeat eikä lenkkeily loskaisilla ja ehkä liukkaillakin poluilla juurikaan innosta. Siksi juuri nyt on paras aika käpertyä sohvan nurkkaan, sytyttää takkaan tuli ja tunnelmoida pik kusuolaisten ja kuuman juotavan äärellä.

Joulun läheisyyskin alkaa pikku hiljaa tuntua ja jos taito on hyppy sissä, voi aloittaa lahjojen tekemisen vaikkapa villasukkia kutomalla.

Ja jos ei vielä osaa, kannattaa nyt opetella ja ilahduttaa läheisiään itsetehdyillä varpaiden lämmittäjillä.

Pimeään vuodenaikaan ulkovalaistus on tärkeä turvallisuutta li säävä tekijä – siksi nostimme sen esiin tämänkertaisessa lehdes sämme. Mukana on myös tiukkaa asiaa omakotitalon paloturvalli suudesta.

Ensi vuonna tulee voimaan keittiön arvokkaimman raaka-aineen, biojätteen keräysvelvoite suuremmissa taajamissa. Kerromme, mitä se käytännössä tarkoittaa. Lisäksi annamme hyviä vinkkejä siihen, miten luoda kotiin lämpöistä tunnelmaa ja tehdä siitä lempeän rau hoittava tukikohta pimeän ja kylmän keskellä.

Ei anneta kaamoksen masentaa!

Petri Kaukonen Päätoimittaja

LÄMMITYSASIAT

Freepik

Petri Kaukonen Päätoimittaja

LYHYESTI

Nyt on kannattavaa ostaa kotiin energiatehokas laite

Kotitalouksien energiankulutuksesta 12 prosenttia kuluu sähkölaitteisiin, valaistuk seen ja ruoanlaittoon. Jos suunnittelet uu den kodinkoneen hankintaa, nyt on nouse van sähkön hinnan vuoksi entistä kannat tavampaa valita paremman energialuokan laite.

Energiamerkintä auttaa valitsemaan ko tiin mahdollisimman vähän sähköä kulut tavia laitteita.

Energiamerkintä kertoo laitteen energia tehokkuudesta luokituksella A-G, joista Aluokan tuotteet ovat energiatehokkaimpia ja G-luokan tuotteet tehottomimpia. Ener gialuokitus löytyy muun muassa jääkaapeil le, astian- ja pyykinpesukoneille, televisiolle, näytöille sekä lampuille. Lisäksi esimerkiksi kuivausrummuissa on käytössä myös luo kat A+, A++ ja A+++, jolloin luokan A+++ -laitteet ovat kaikkein energiatehokkaimpia. Energiamerkinta.fi -sivuilta löydät lisätietoa eri kodinkoneiden energiamerkinnöistä.

Näin tunnistat

energiatehokkaan tuotteen

- Energiamerkinnän avulla kuluttajat voivat helposti valita tuotteita, jotka kuluttavat vä hemmän energiaa ja siten säästävät rahaa

laitteen elinkaaren aikana. Esimerkiksi va litsemalla C-luokan jääkaappipakastimen F-luokan laitteen sijaan, voi säästää 137 ki lowattituntia ja 55 euroa vuodessa, kertoo johtava asiantuntija Juha Toivanen Energia virastosta.

Kuivausrummuissa valitsemalla A+++ -luokan laitteen B-luokan sijaan voi säästää vuodessa 380 kilowattituntia, mikä tekee säästöä jo 152 euroa vuodessa. Toivanen täsmentää, että esimerkit on laskettu säh kön hinnalla 40 snt/kWh.

Hankintahinnan lisäksi kannattaa siis huomioida myös energiakustannukset uut ta sähkölaitetta valitessa. Usein paremman energialuokan laitteet tulevat halvemmaksi laitteen elinkaaren aikana. Laitteiden ener giankulutuksen vertailu on tehty helpoksi - energiamerkinnöissä laitteiden laskennal linen energiankulutus on kerrottu joko vuo den tai esimerkiksi 100 pesun aikana.

sa ei oleskella sekä suihkuaikojen lyhentä minen. Lokakuussa käynnistyvässä Astet ta alemmas-kampanjassa kerrotaan lisää vinkkejä kodin energiansäästöön.

Jos tarvitset uuden kodinkoneen, erityi sesti nyt kannattaa kiinnittää huomiota sen energiatehokkuuteen. Mutta on myös tär keää, miten sähkölaitteita käytetään.

Näin käytät kodin laitteita energiatehok

kaasti:

- Älä pidä laitteita turhaan päällä

- Hyödynnä laitteen eko-ohjelmaa

- Pese täysiä koneellisia

- Jos laitteessasi on ajastin, ajasta lait teen käynti sähkön halvempien tuntien ai kaan

Lähde: Energiavirasto

Tehokkaimpia keinoja säästää energiaa ko tona ovat muun muassa lämmityksen sää täminen alemmas erityisesti tiloissa, jois

Pipo joka tuulelle

Pipo joka tuulelle -kampanja suuntaa huomion käsitöiden tekemisen mielen hyvinvointia edistäviin vaikutuksiin. Kam panjan toteuttaa Mielenterveyden keskusliitto, joka pyysi mukaan Taitoliiton tuottamaan neuleohjeen kaikkien pipo neulojien vapaaseen käyttöön.

Lähes kaikki mielenterveysongelmia itse kokeneista ih misistä kertoo kulttuurista olevan apua mielenterveyson

gelmien selättämisessä. Pipo joka tuulelle -kampanjalla halutaan kannustaa ihmisiä käsitöiden pariin ja siten tukea mielenterveyttä. Käsitöiden tekeminen tarjoaa mielelle pai kan rauhoittua sekä saada onnistumisen ja oppimisen ko kemuksia.

Taitoliitto pyysi Taito Lapin erikoisneuvojana työskentele vältä tekstiili- ja kuosisuunnittelija Karoliina Erkinjuntilta

pipo-ohjeen, joka sopii hyvin myös aloitteleville neulojille.

Innoituksen malliin Karoliina sai kampanjan nimestä Pipo joka tuulelle.

– Nimi on hauska! Halusin jotenkin saada tuulen näky mään pipossa.

Tuuli näkyy pipon pinnassa silmukoiden rytmissä ja pal mikoiden kaarissa.

– Se ei ole perinteinen kaksi-oikein-kaksi-nurin-resori vaan siinä toistuu 20 silmukan mallikerta. Lisäsin vielä pal mikot, jotka tuovat pintaan elävyyttä.

Karoliina muistuttaa, että ohjetta voi myös muuttaa itsel le mieluisaksi.

– Jokainen valitsee tietysti mieluisen värin tai voi tehdä vaikka raidallisena. Itse tykästyin kun tein reunan käänteen yhdellä värillä ja loppu pipon toisella. Myös tupsun koolla ja värillä voi leikitellä tai halutessaan sen voi jättää koko naan pois.

Mielenterveyden keskusliiton kulttuurituottaja Nina Tuit tu kannustaa ihmisiä tekemään käsillään. Pipossa on myös lämmittävä viesti.

– Pidetään lempeästi huolta mielestä. Pipon kaltaista pehmeyttä me tarvitsemme itseämme ja ajatuksiamme kohtaan. Pipo joka tuulelle -pipo muistuttaa meitä hyväk symään kaikki tuulet, jotka elämässämme ja maailmassa puhaltavat.

Pipo joka tuulelle -neuleohje on saatavissa Taitoliiton net tisivulta www.taito.fi sekä Mielenterveyden keskusliiton si vulta https://www.pipojokatuulelle.fi/

Onko energiatehokkaiden laitteiden käyttö paras keino säästää energiaa?

Pixabay

Nina Tuittu

Kotitalouksien lämmityskulujen moninker taistuminen ja syksy on ajanut kiinteistön omistajia polttopuukaupoille ja omaan met sään puupolttoaineen hankintaan. Tulisijan käyttöjen lisääntyessä on muistettava, että tulisijan säännöllinen huolto ja puhdistus

ovat tulisijan turvallisuuden, energiatehok kuuden sekä puhtaan palamisen perusta.

Tulisija on oikein käytettynä luotettava ja edullinen lämmöntuottaja verrattuna esi merkiksi sähköön, erityisesti tämänhetki sillä vaihtelevilla markkinoilla. Moni miettii

tällä hetkellä vanhan tulisijansa uudelleen käyttöönottoa, kun kotitalouksien muut lämmityskustannukset ovat nousseet mo ninkertaisiin lukemiin aiemmasta.

Asuinkiinteistön rakenteet elävät ajan myötä ja ammattilaisen on tarkistettava ja varmistettava tulisijan ja hormin käyttökun to, jotta laitteen käyttö on paloturvallista. Vähintään kolme vuotta käyttämättömänä ollut tulisija pitää aina tarkistaa ammatti laisen toimesta ennen uutta käyttöönottoa.

Nuohoojat ovat tulisijan kunnon tarkistami sen asiantuntijoita. Mikäli nuohooja ei ole käy nyt tarkistamassa uudelleen käyttöön otetta vaa tulisijaa, niin sitä ei myöskään voi käyttää. Käyttäjä on avainasemassa siinä, kuin ka paljon hän tuottaa päästöjä puun poltol laan. Kuiva polttopuu, riittävät veto-olosuh teet ja sopiva panoskoko puita tulisijassa ovat helppoja keinoja varmistaa, että pääs töjä ei merkittävästi synny. Tulisijavalmista jien ohjeita noudattamalla saat tulisijastasi parhaimman energiatehokkuuden irti. Li säksi nuohoojat ovat ammattilaisia neuvo maan ja opastamaan puun polttamisessa.

Nuohous on myös hoidettava säännölli sesti, sillä nuohoamaton tulisija polttaa pui ta heikommin, varaa huonommin lämpöä ja samalla tuottaa päästöjä enemmän. Va kituisessa asumisessa käytetyn talon tuli sijat tulee nuohota vuosittain ja vapaa-ajan asumisessa käytetyn rakennuksen tulisijat tulee nuohota vähintään kolmen vuoden vä lein. Monet oleskelevat mökeillään kuitenkin paljon pidempiä aikoja, joten myös nuohous pitää suorittaa määrävälejä tiheämmin, kun tulisijalla on aktiivisempaa käyttöä.

Mikäli oman polttolaitteen käyttö mieti tyttää, niin nuohoojakäynnin yhteydessä on hyvä ammattilaisen kanssa käydä laitetta ja polttotekniikkaa läpi. Nuohoojalta saa neu vot ja vinkit energiatehokkaaseen ja ympä ristöystävälliseen puun polttoon. Samal la jos pohdit esimerkiksi tulisijan korjausta tai uusintaa energiatehokkaammaksi, niin nuohoojalta kannattaa kysyä mielipidettä asiaan. Näin säästät sekä ympäröivää ym päristöä että energialaskuasi.

Lähde: Nuohousalan Keskusliitto

Olki haastaa hirren

Hirsirakentaminen on yksi tämän hetken kuumimmista trendeistä. Yhä useampi ra kentaja valitsee hirren ekologisista syistä. Hirren heikko energiatehokkuus tuottaa kuitenkin päänvaivaa pahenevassa ener giakriisissä. Maailmalla trendaa kuitenkin jo uusi vaihtoehto, joka pieksee hirren men nen tullen ekologisuudeltaan ja energiate hokkuudellaan. Pääosin maatalouden sivu tuotteesta valmistetuista elementeistä ra kennetaan olkitaloja jo 28 maassa Suomi mukaan lukien.

Hirsirakentaminen on perinteinen suo malainen tapa rakentaa rakennuksia. Eni ten hirttä käytetään loma-asunnoissa, joi den energiakustannukset ovat usein vähäi sen käytön vuoksi merkityksettömiä. Vii me aikoina hirsirakentamista asuinraken nuksissa on lisännyt hirren ekologisuus. Yhä useampi kuluttaja valitsee uusiutuvas ta puusta rakennetun kodin ekologisista syistä.

Maailmalla leviävä olkitalojen trendi on rantautumassa myös Suomeen. Jo kym menet perheet ovat rakentaneet kodin kak soispuurunkoisesta olkielementistä, kos ka se on ekologinen, nopea rakentaa, ener giatehokas, kustannuskilpailukykyinen sekä terveellinen. Elementti valmistetaan maa

talouden sivutuotteena tulevasta oljesta ja puusta. Koska elementistä jopa yli 90 pro senttia on olkea, sen ympäristövaikutukset ovat olemattomat.

Olkielementin energiatehokkuus on jopa 2,5 kertainen massiivipuuhun ver rattuna. Vaikka kemiallisesti olki vastaa kin puuta, sen pillimäinen rakenne tekee siitä paremmin eristävän. Liitettäessä ele mentit yhteen, liitospinnoissa on aina olki olkea vasten, eikä kylmäsiltoja synny. Ol kirakenne on myös muoviton, joten siihen ei muodostu kastepisteitä ja hengittävyys säilyy tehden sisäilmasta raikkaan ja ter veellisen.

Suomen ekologisin talomallisto markkinoille

Syyskuun alussa lanseerattu Olkitalo.fi -palvelu tuo ensimmäisenä Suomen mark kinoille olkielementeistä valmistetut val mistalomallistot. Myyntiin tuleva Model-X mallisto on Suomen ekologisin talomallis to. Mallistossa on neljä erikokoista vaihto ehtoa, jotka voidaan myös saumattomasti liittää yhteen pari- tai rivitaloiksi. Premium luokan talomallisto on aluksi saatavissa kol mella eri toimituspaketilla. Pian tulevaan muuttovalmiiseen pakettitoimitukseen si

sältyy ylivertainen energiapaketti. Talojen energiatehokkuus varmistetaan kuhunkin kohteeseen tehtävällä tekoälypohjaisella energiavirtojen optimoinnilla ja älykotijär jestelmällä. Lisäksi toimitukseen sisältyy samoin kuhunkin kohteeseen räätälöitävät energiaratkaisut.

Palveluun tulee uusia talomallistoja li

sää, kun yhteistyökumppaneiden mallit saadaan myös myyntiin. Toistaiseksi val mistalomalleista on saatavilla ainoastaan Model-X -mallit. Palvelun kautta saa myös suunnittelupalveluita oman talon suunnit teluun ja jo suunniteltuihin taloihin tarjo us olkielementeistä suunnitellun rungon tilalle.

Tulisijan käyttäjä: varmista nuohoojaltasi tulisijan turvallisuus sekä oikea puunpolttotapa

Nuohousalan Keskusliitto

olkitalo.fi

Pihavalaistus tuo

Pihavalaistus on tärkeää pimeänä vuo den aikana pihalla liikkumisen turval lisuuden kannalta. Valaistulla pihalla näkee, mihin astuu.

– Pihavalaistus antaa myös turval lisuuden tunnetta, kun ei ole pelkkää pimeyttä ympärillä. Etenkin nyt, kun monissa paikoissa kunnat säästävät katuvalaistuksessa, tuntuu turvallisel ta, että edes oma piha on valaistu, kun siellä liikkuu, toteaa Sähköinfon tek

ninen asiantuntija, sähkövoimateknii kan insinööri Jenna Kauppila

kaasti.

– Esimerkiksi meidän pihallamme tehtiin pientä ilkivaltaa, potkittiin ros kiksia. Ongelmat loppuivat, kun asen simme valonheittimet, Kauppila ker too.

kohteita pihamaalla lähestytään. Täl laisia voivat olla esimerkiksi varasto tai pihasauna.

Tietyissä kohdissa syttyvät valoheitti met tuovat turvallisuutta siten, että ne karkottavat ilkivallan tekijöitä ja var kaita pihalta yleensä hyvinkin tehok

Normaaliliikkumista varten pihalla on hyvä olla pimeällä aina päällä oleva valaistus. Sen lisäksi voi olla erilaisia liiketunnistimilla toimivia valaisimia, jotka syttyvät, kun tiettyjä alueita tai

Liiketunnisteisiin valaisimiin on kuitenkin järkevää rakentaa ohjaus, jossa liiketunnistin voidaan tarvittaes sa ohittaa. Jos esimerkiksi illalla pide tään juhlat ja halutaan, että myös liike tunnistimilla toimivat valot ovat koko ajan päällä, on hyvä, että se voidaan tehdä manuaalisella ohjauksella.

Valoheittimistä suojaa, liikennetunnistimilla valo tarpeen mukaan

Teksti: Tiina Raatikainen

Älä hukkaa energiaa taivaalle

Energiatehokkuudesta puhutaan nyt kaikkialla. Pihavalaisimissa energiate hokkuuteen kiinnitetään Kauppilan mu kaan huomiota jo tuotepuolella, jossa on olemassa tuotekohtaiset standardit. Energiatehokkuuden ja järkevän valais tuksen kannalta tärkeämpää olisikin tar koitukseen sopivien valaisimien valinta sekä etenkin valaistuksen oikea suuntaa minen.

– Kaikki valo, joka hajoaa taivaalle tai suuntautuu väärin, on hukkaan menevää energiaa eikä palvele tarkoitustaan. Eri tyisesti valoheittimien kanssa pitää olla tarkkana, etteivät ne häikäise liikennettä kadulla, omia tai naapurien ikkunoita. Jos valoheitin loistaa suoraan naapurin ma kuuhuoneen ikkunaan, voi naapurisopu olla koetuksella.

Ammattilaisen kanssa yhdessä Koska kyse on sähkötöistä, pihavalojen asennus pitää antaa ammattilaisen teh täväksi. Tämä voi auttaa myös valaistuk sen sijoittelun suunnittelussa ja valai simien hankinnassa.

– Vaikka olisikin ihastunut johonkin valaisinmalliin, ei kannata kuitenkaan lähteä valaisinostoksille ennen kuin on keskustellut asiasta toteuttajan kanssa. Markkinoilla on myös valaisimia, jot ka eivät ole Tukesin hyväksymiä eivätkä urakointiliikkeet siten voi asentaa niitä. Urakointiliike vastaa myös asentaman sa valaisimen turvallisuudesta eikä se voi asentaa valaisinta, joka ei ole hy väksytty.

Takuukysymykset ovat toinen syy, miksi valaisinta ei kannata hankkia omin päin. Jos asiakas on hankkinut itse valai simet, urakoitsija voi asentaa valaisimet, mutta ei vastaa niiden takuista. Voi siis miettiä, kannattaako ottaa riski, että va laisimessa onkin takuuvika.

Vaikka ammattilainen neuvookin va laisimien sijoittelussa, ei tämä tarkoita, etteikö omia ideoita ja toiveita saisi ja pitäisikin tuoda esille ja kertoa, mitä va laistukselta halutaan. Ulkopuolinen am mattilainen ei voi myöskään tietää, mi ten pihaa käytetään ja missä siellä tarvi taan valaistusta. Omia ehdotuksia kan nattaa siis tuoda esille rohkeasti ja kat soa sitten asiantuntijan kanssa, miten ne pystytään toteuttamaan.

Yhdellä kaivauksella useampi asia kuntoon

Koska valojen asennuksen yhteydessä joudutaan todennäköisesti kaivamaan maata, kannattaa samassa yhteydessä miettiä myös, mitä muita sähköasennus tarpeita pihalla on, onko tarvetta esimer kiksi uusille sähkölämmitystolpille tai

sähköajoneuvon latausasemalle.

Ja jos sattuu olemaan oikein vanha kiinteistö, kuten vanha rintamamiestalo, johon ei ole vielä laitettu maadoituselekt ronia, olisi järkevää hoitaa samalla myös maadoitus kuntoon.

– Se ei ole iso homma, kun samalla kaivauksella laitetaan myös maadoitu selektroni paikoilleen. Asennusvaatimus ten mukaanhan maadoitus pitäisi hoitaa kuntoon aina, kun pihaa remontin yhte ydessä kaivetaan, kuten putkiremontin yhteydessä, mutta se jää usein tekemättä, jos paikalla ei ole sähköpuolen osaajaa, Kauppila toteaa.

Ulkolamppujen valinnassa joudutaan ajattelemaan ulkosääolosuhteita. Ledit on hyvin kylmää kestäviä, ja suuressa osassa Suomea riittävät normiledit, joissa pakkasraja on -20 astetta. Lapissa sen si jaan voi olla tarpeen valita -40 asteeseen mitoitetut ledit.

– Se, että pakkasasteet tilapäisesti ylit tävät esimerkiksi -20 astetta, ei sinänsä ole ongelma. Toki se rasittaa lamppua. Lampun käyttöikä ehkä lyhenee hieman ja syttyminen kovemmilla pakkasilla on hitaampaa. Lisäksi muovit kestävät eri laisia lämpötiloja ja näiden vaihteluita eri tavoin.

Lamppujen energiamerkinnät hämmentävät

Lamppuja myydään kaupoissa tällä het kellä kahden eri aikakauden energiamer kinnöin varustettuna. Tämä on omiaan hämmentämään kuluttajaa, sillä mer kinnät ovat hyvin paljon saman näköi set, mutta energiatehokkuusluokat niissä ovat täysin eri asteikolla.

Energiamerkintä on uusittu syksyllä 2021, mutta vanhalla merkinnällä olevia lamppuja on vielä siirtymäjakson myö tä kaupoissa ainakin kevääseen 2023 asti myynnissä.

– Samanlaisen led-lampun energiate hokkuusluokka voi olla vanhalla luoki tuksella esimerkiksi A ja uuden merkin nän mukainen lamppu voi hyvin olla Eluokkaa, ja silti nämä kaksi lamppua ovat energiatehokkuudeltaan samanlaiset.

Asteikkoa muutettiin antamaan tilaa uusille energiatehokkaammille tuotteil le tilaa. Uuden energiamerkin tunnistaa siitä, että sen asteikko alkaa A:sta eikä A++:sta tai A+++:sta, kuten vanha asteik ko.

– Lopputuloksen energiatehokkuuteen vaikuttaa lisäksi muun muassa se, miten lampusta lähtevä valo pääsee valaisimes ta ulos sekä valaistuksen sähköiset ohja ukset eli lyhyesti sanottuna, tuleeko valo siihen paikkaan ja silloin, kun sitä tarvi taan.

Biojätteen keräysvelvoite on koskenut ta loyhtiöitä tämän vuoden heinäkuusta al kaen. Lähitulevaisuudessa velvoite laaje nee koskemaan myös omakotitaloja kai kissa yli 10 000 asukkaan taajamissa. Yli kuusikymmentä prosenttia suomalaisis ta asuu tuonkokoisissa taajamissa.

Laki velvoittaa aloittamaan keräi lyn viimeistään heinäkuussa 2024, mut ta joillakin alueilla keräysvelvoite tulee voimaan jo aiemmin. Määräaikaan men nessä kiinteistönomistajan pitää järjestää biojätteen keräily joko yksin tai kimpassa naapurien kanssa.

Vaihtoehtoisesti keittiössä syntyvät biojätteet voi kompostoida. Kompostoin

nista pitää tehdä alueelliselle jätehuolto viranomaiselle ilmoitus vuoden loppuun mennessä ja ilmoitusvelvollisuus koskee niin vakituisessa asuinkäytössä olevia kuin vapaa-ajan kiinteistöjäkin. Joillakin alueilla ilmoitusvelvollisuus on voimas sa jo nyt.

Lisäksi kompostorin pitää olla määrä ysten mukainen. Avokomposti ei siis ole keittiöjätteille sopiva paikka. Puutarha jätteet saa edelleenkin kompostoida la vassa tai aumassa eikä siitä tarvitse tehdä ilmoitusta.

Uusista määräyksistä ei kuitenkaan kannata hermostua. Jätehuollon maksut pysynevät monin paikoin lähellä nyky

tasoa, sillä biojätteiden keräily vähentää selvästi sekajätteen määrää ja sen nouto väliä voi harventaa.

Biojätteistä tehdään lannoitetta ja liikennekaasua

- Biojätteet ovat hyvin tärkeitä tuotteita jo pelkästään huoltovarmuuden takia ny kyisessä maailmantilanteessa. Ei tällaisia arvokkaita raaka-aineita kannata heittää sekajätteenä polttoon, vaan kaikki pitäi si saada talteen, kertoo viestintäpäällik kö Suvi Suomalainen Pirkanmaan Jäte huollosta.

- Biojätteen keräysvelvoite ja uudet

kompostointia koskevat määräykset täh täävät juuri siihen, että biojätteet saatai siin mahdollisimman hyvin kiertoon. Se on helppo ja pieni, konkreettinen ym päristöteko, jolla voi tehdä hyvää. Pää sääntöisesti jatkojalostustuotteet kiertä vät omalla alueella eli kaasulla kulkeva jäteauto käyttää oman alueen biojätteistä tehtyä biokaasua.

Biojätteet ovat siis raaka-ainetta, jois ta ainakin Pirkanmaalla tehdään sekä luomuviljelyynkin kelpaavaa lannoitet ta että biokaasua eli liikennepolttoainet ta. Useimmissa jätehuoltolaitoksissa Suo messa toimitaan samoin. Biokaasu lii kennekäytössä on uusiutuva, vähäpääs

Teksti: Elina Salmi

č

töinen polttoaine ja voi olla, että sitä riit tää tulevaisuudessa tavallisenkin kulut tajan kaasuauton tankkiin.

Naapureiden kanssa yhteinen biojäteastia

Biojätekeräilyn voi useimpien jätehuol toyhtiöiden alueella järjestää kimpas sa naapureiden kanssa. Se on omakoti asujalle kätevä ja edullinen ratkaisu, sil lä harvalla syntyy jätettä riittävästi ihan oman säiliön tarpeiksi. Mitä useampi on kimpassa mukana, sen edullisemmaksi tyhjennys tulee, sillä lasku jakautuu kaik kien kesken. Jokaiselle menee oma lasku keräyksestä.

Huomionarvoista on sekin, että seka jäteastian tyhjennysväliä voi huoletta pi dentää, kun kerää talteen biojätteet. Se kajäteastia ei täyty nopeasti eikä haise, kun sieltä puuttuu eloperäinen aines.

Biojätteen keräys on sekin hyvin yk sinkertaista. Keittiön roskakaappiin voi hankkia toisen astian biojätettä varten tai pitää tiskipöydällä pientä, kannellista as tiaa, johon kerää syntyvät jätteet.

Keittiön keräysastiaan pitää laittaa joko paperipussi, kompostoituva biojäte pussi tai muoviton kartonkipakkaus (esi merkiksi muropaketti), johon jätteet ke rätään. Tyhjä jauhopussi on oikein oival linen biojätteen pakkaamiseen. Pakkaa minen vähentää hajuja ja estää biojät teen tarttumista jäteastian seiniin.

Biojätteeseen saa laittaa käytännössä kaikkea keittiössä syntyvää, eloperäistä jätettä. Ruoantähteet, pilaantuneet elin tarvikkeet, hedelmien, vihannesten ja kananmunien kuoret, lihan ja kalanper keet, pienet luut, teepussit ja kahvinporot suodatinpusseineen sekä talouspaperit, paperiset servetit ja kananmunakennot ovat biojätteitä.

Jätehuoltoyhtiöt tiedottavat biojätteen keräykseen liittyvistä asioista hyvissä ajoin ennen keräysvelvoitteen alkamista.

Olisiko kompostointi sinun juttusi?

Hyväksytty vaihtoehto biojätteen kerä ykselle on kompostointi omassa pihassa. Etenkin omakotiasujalle, jolla on puutar ha, voi kompostointi olla mieluinen vaih toehto käsitellä biojätteet. Kompostoi malla ravinteet palautuvat takaisin luon toon ja kasvien tarvitsema multa syntyy kotipihassa. Oma kompostori ja sen tuo tosten kierrätys omassa pihassa säästää siten aikaa ja rahaa, kun maanparannus aine syntyy lähellä.

Kompostointi täytyy kuitenkin hoitaa asianmukaisesti. Keittiössä syntyvä bio jäte tulee kompostoida jätehuoltomäärä ysten mukaisessa kompostorissa ja siitä on tehtävä ilmoitus jätehuoltoviranomai selle. Jossain vaiheessa viranomaiset al kavat seurata kompostointia ja sen asian mukaisuutta.

Keittiöjätteitä ei saa laittaa avokom postiin, vaan niitä varten pitää olla kompostori, joka on suljettu, tukevara kenteinen ja hyvin ilmastoitu, josta ei pääse valumavesiä maaperään ja johon rottien ja muiden haittaeläinten pääsy on estetty. Se hoituu niin, että kompos torissa ei ole yli 7 millimetrin suuruisia rakoja.

Kompostorin tulee olla myös riittä vän suuri suhteessa siihen, miten monen henkilön taloudesta on kyse ja käytetään kö sitä ympäri vuoden vai vain kesäai kaan. Talvella kompostoituminen hidas tuu ja sekin on otettava huomioon, sillä kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat kunnolla maa tuneet.

Vanhalla jääkairalla hyvä sekoittaa kompostia

Biojätettä ei tarvitse pakata kompostia varten. Se peitetään samalla määrällä se osainetta, joka voi olla vaikkapa lehti- tai neulaskariketta, turvetta, silputtua ol kea tai puunkuorijätettä. Kaupoista löy tyy erityisesti kompostointiin tarkoitet tua valmistetta.

Sopiva määrä hyvää seosainetta pitää kompostimassan yleensä riittävän kuoh keana. Sitä pitää myös aika ajoin sekoit taa – vanha jääkaira on oikein sopiva tä hän tarkoitukseen. Useimmiten pinta kerroksen pöyhiminen riittää. Talvella sekoittamista on syytä välttää. Jos kom posti kuivuu liikaa, sitä voi joutua kaste lemaan.

Puutarhajätettä syntyy yleensä niin paljon, ettei sitä kannata kompostoida biojätteiden kanssa samassa komposto rissa. Puutarhajätteet voi kompostoida kasassa, aumassa tai kehikossa eikä siitä tarvitse tehdä kompostointi-ilmoitusta.

Kenenkään ei ole pakko alkaa kom postoida. Biojätteen lajittelusta ja kerä yksestä tulee kuitenkin pakollista ja kom postointi on sille hyvä vaihtoehto. Hy viä neuvoja kompostin perustamiseen ja hoitoon saa ainakin Martoilta ja alueelli selta jätehuoltoyhtiöltä.

Lähde: Pirkanmaan jätehuolto, biojäte. info

Hanki kunnon kompostori

Hyvä kompostori maksaa muutamasta satasesta ylöspäin, mutta satsaus kannattaa, koska oikeanlaisen kompostorin käyttäminen voi oikeuttaa sekajätteen tyhjennysvälin pidentämiseen.

Markkinoilla on suuri määrä kompostoreja eikä omaan käyttöön sopivan valitseminen ole helppo tehtävä. Tässä on kuitenkin joitakin vinkkejä os tajan avuksi.

Kompostorin ihanteellinen tilavuus on noin 50-90 litraa henkilöä kohti. Liian pieni täyttyy turhan nopeasti ja liian suuressa taas kompos toituminen ei lähde kunnolla käyntiin. Kompostoria onkin hyvä täyttää ja käyttää säännöllisesti. Siten kompostoituminen on nopeinta, ja ravin teet saadaan uudelleen kiertoon.

Jos kompostori tulee ympärivuotiseen käyttöön, sen tulisi olla läm pöeristetty. Talvella kompostoituminen hidastuu ja lämpöeristys torjuu sitä. Vaikka kompostori jäätyisi, voi sitä täyttää normaalisti seosainei neen. Keväällä kompostoituminen käynnistyy jälleen ilmojen lämme tessä.

Eristetyissä ns. lämpökompostoreissa on usein lämpömittari, jonka avulla voi seurata kompostin lämpötilaa.

Useimmat markkinoilla olevat kompostorit on valmistettu säänkestä västä muovista. Kompostoria täytetään päältä ja tyhjennetään alhaalta, joten luukkujen toimivuuteen ja lukitukseen kannattaa kiinnittää huomi ota.

Kompostori, jossa on sisällä ilmanjakokanava, helpottaa oleellisesti käyttöä, koska kompostimassan sisään kulkeutuu happea ilman sekoit tamista.

Kompostori sijoitetaan suojaiseen, lämpimään paikkaan ja sen ympä rille varataan tilaa kompostorin hoitamista varten. Siihen tarvitsee vara ta sekoitussauva, jolla kompostorin sisältöä voi tarvittaessa sekoittaa. Lisäksi tarvitaan kuiviketta, sille kauha sekä astia, jossa se ei pääse kas tumaan.

Komposti ei vielä sellaisenaan ole käyttövalmista. Kompostoitunut massa on laimennettava sekoittamalla puutarhakompostin lehtiin, ri suihin ja ruohoon. Kun se tyhjennetään esimerkiksi puutarhajätekom postiin, voi seassa olla vielä näkyviä jätteitä, kuten kananmunan kuoria. Kompostorimassa nopeuttaa myös puutarhajätteen palamista.

Lähde: biojäte.info, puutarha.net

Keittiön roskakaappiin voi hankkia toisen astian biojätettä varten tai pitää tiskipöydällä pientä, kannellista astiaa, johon kerää syntyvät jätteet.

Paloturvallisuus – muutakin kuin palovaroitin ja sammutin

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) on laatinut yleiset paloturvalli suusohjeet, joihin jokaisen kannattaisi tu tustua. Koska ne ovat aika tiiviisti muotoil tuja, Omakoti-lehti kävi SPEKin vanhem man asiantuntijan Ilpo Leinon kanssa pa loturvallisuuden kannalta tärkeitä asioita hieman tarkemmin läpi.

Kiinteitä pistorasioita jatkojohtokaaoksen tilalle

Sähkölaitteet ovat yksi selkeä riskiryh mänsä palojen syttymisessä. Jos laite on vioittunut, ei sitä Leinon mukaan pitäisi missään nimessä yrittää itse rukata kun toon, vaan viedä sähköliikkeeseen korjat tavaksi tai vaihtaa uuteen. Sähkölaittei den säännöllinen kunnontarkistus on se kin paikallaan.

Ongelmia voivat aiheuttaa muun mu assa jatkojohdot, jotka risteilevät lattialla miten sattuu ja saattavat lojua kulkuteillä. Jaloissa pyörivät johdot pölyyntyvät, jou tuvat tallotuksi ja niihin voi myös kom pastua.

Se, missä määrin jatkojohtoihin joudu taan turvautumaan, riippuu Leinon mu kaan usein talon rakentamisvuodesta.

– Vanhassa rintamamiestalossa, jossa pistorasioita ei nykymitoituksen mukaan ole riittävästi ja jossa on nuorisoa ja usei ta latauksessa olevia laitteita, jatkojohtoja kertyy helposti liikaa. Tällöin voisi jo pyy tää sähkömiehen paikalle ja teettää lisää kiinteitä pistorasioita.

Ja kun sähkömies pyydetään paikalle, kannattaa laittaa kerralla koko talon pisto rasiat kuntoon.

– Kun talossa on eletty jo jonkin aikaa, on selvinnyt, mihin jatkojohtoja kertyy ja miten eri huoneissa olisi tarvetta uusien kiinteiden pistorasioiden paikoille.

Kylmälaitteiden kohdalla jokavuotinen siivous, jossa poistetaan laitteiden taakse kertyneet pölyt, on yksi paloturvallisuut ta lisäävä teko. Pölyt haittaavat myös il manvaihtoa ja lisäävät siten sähkönkulu tusta. Vanhan kylmälaitteen vaihtaminen uuteen on sekin usein järkevää, sillä van ha laite on usein myös melkoinen ener giasyöppö.

Valaisimien, etenkin pöytä- ja jalka lamppujen kohdalla, olisi hyvä katsoa, että ne on sijoitettu turvallisesti siten, etteivät ne kaatuessaankaan pääsee aiheuttamaan tulipalon vaaraa.

Leino muistuttaa lisäksi, että pyykkejä

Teksti: Tiina

ei todellakaan pidä ikinä laittaa löylyhuo neeseen kuivumaan.

– Jos haluaa hyödyntää saunan jälkiläm mön pyykeille, niin pyykit pesuhuonee seen kuivumaan ja saunan ovi raolleen.

Liesiturvaa lemmikkiperheisiin ja isovanhemmille

– Liesi on ihan ykkösriskikohde eikä sitä voi koskaan korostaa liikaa. Kun kokataan liedellä, keskitytään siihen eikä touhuta samalla muuta, Leino sanoo painokkaasti.

Kotitalouksissa, jossa on lemmikkejä, pieniä lapsia ja vanhenevaa väestöä, lie den kanssa tulisi olla erityisen tarkkana ja harkita vakavasti liesiturvalaitteiden hankkimista.Liesisuojauksilla ja -ritilöillä voidaan estää, ettei koiran tassu tai pieni käsi pääse kääntämään lieden katkaisijaa vahingossa päälle.

Vanhemman väestön kohdalla muun laiset liesiturvalaitteet, kuten ajastimet ja liesivahdit, jotka tarvittaessa katkaisevat virran, voivat sen sijaan olla tarpeen. Lei no patistaakin nuorempaa polvea katso maan ikääntyvien vanhempiensa perään ja huolehtimaan siitä, että näiden koteihin hankitaan ajoissa tarvittavat ratkaisut. – Koen, että on nimenomaan jälkikas vun tehtävä tarvittaessa huolehtia näistä asioista.

Elävää tulta turvallisesti

Tulentekovälineet tulee säilyttää poissa lasten ulottuvilta, esimerkiksi lukollisessa laatikossa.

–Tulentekovälineet houkuttavat helpos

ti lapsia kokeilemaan tai leikkimään niil lä, joten ne on syytä säilyttää sellaisessa paikassa, etteivät lapset saa niitä käsiinsä, Leino muistuttaa.

Kynttilät tulisi sijoittaa harkiten ja sam muttaa aina, kun on viimeinen huoneesta poistuja.

– Kynttilät eivät saa olla liian lähellä ver hoja tai päästä kaatumaan eikä kynttilöi tä pidä polttaa palamattomalla alustalla. Tämä pätee myös tuikkukynttilöihin, joil le mainio alusta on esimerkiksi keraami nen astia.

Tulisijan käyttö on periaatteessa yksin kertaista, mutta jos ei ole koskaan tai kovin usein elämässään käyttänyt tulisijaa, on tulisijan käytön perusteet syytä opetella tai kerrata. Jos tulisijasta löytyy käyttöohjeet, kannattaa perehtyä niihin: miten tuli vä hitellen sytytetään ja miten peltien kanssa pelataan. Ohjeita tulisijan sytyttämiseen ja hyvään puunpolttoon löytyy muun mu assa HSY:n Tulisijan käyttö -sivuilta (www. hsy.fi/poltapuhtaasti).

Turvallisuuden kannalta tärkeintä on, ettei peltejä laiteta kiinni liian aikaisin. Pellit kannattaa sulkea vasta, kun viimei nenkin hehkuva kipinä on sammunut. Pa lamisessa on aina häkää, ja tällä tavalla varmistetaan, ettei se jää sisälle.

– Entisaikaisen ”lämmön pihtailun” voi unohtaa. Nykyajan varaava tulisija ottaa lämmön talteen kunnon liekkien aikana, eikä lämpö karkaa enää viimeisessä vai heessa, Leino vakuuttaa.

Valitse nuohoojasi itse

Tulisijojen suojaetäisyyksistä on syytä

huolehtia lähinnä silloin, kun vaihdetaan tulisija uuteen tai tehdään remonttia, jon ka seurauksena palavia materiaaleja voi tulla liian lähelle tulisijaa.

– Uuden tulisijan kohdalla täytyy selvit tää sen vaatimat suojaetäisyydet ja sopiiko se siihen paikkaan, missä vanha on ollut.

Säännöllinen tulisijan ja savupiipun nuohous kuuluu paloturvallisuuteen niin ikään. Useimmissa omakotitaloissa riittää, että nuohous tehdään kerran vuodessa. Piirinuohoojia ei enää ole, vaan nuohoo jan saa nykyään valita itse. Leino kannus taakin vertailemaan nuohoojia ja vaati maan, että näillä on nettisivuillaan kun nolliset hinnastot nähtävillä. Jos vanha nuohooja tulee kutsumatta ja puoliväkisin nuohoamaan, kuten Leinon mukaan kuu lemma joskus tapahtuu, tätä ei tarvitse ot taa vastaan.

Valmistaudu pahimpaan

Kodissa pitää olla riittävä määrä palova roittimia, jotka ovat myös toimintakun toisia.

– Tämä on niitä perusasioita, joita ei voi korostaa liikaa. Lain vaatima vähimmäis määrä on yksi per 60 neliötä, mutta suo sittelen, että jokaisessa tilassa, jossa nuku taan, olisi palohälytin.

Palohälyttimiä tulisi olla myös eri ker roksissa. Ihanteellista olisi, jos hälyttimet olisi myös kytketty toisiinsa. Pohjakerrok sessa soiva palohälytin kun ei välttämättä herätä yläkerran makuuhuoneessa nuk kuvia.

– Nykyään on olemassa erilaisia teknisiä ratkaisuja, jotka tuovat lisäturvaa. Kun on

poissa kotoa, voi esimerkiksi kytkeä virran pois tietyistä pistorasioista tai saada tie don vesivuodosta.

Mitä sammutusvälineisiin tulee, jokai sesta kodista tulisi löytyä ainakin sammu tuspeite, joka on sijoitettu näkyvälle pai kalle.

– Nykyään sammutuspeitteitä on myös erilaisissa kuoseissa, joten jokainen löytä nee sisustukseensa sopivan palopeitteen.

Myös sammutin olisi hyvä olla olemas sa. Leino suosittelee nestesammuttimen hankkimista.

– Se on yleispätevä sammutin, jolla pys tyy sammuttamaan myös sähkölaitteet ja paljon siistimpi kuin jauhesammutin. Jau hesammuttimen käyttöä olen verrannut joskus siihen, että otapa 2 kilon vehnäjau hopussi ja heitä se ympäri olohuonetta.

Leino soisi myös, että jokainen omako titaloasuja kokeilisi varatietikkaita ennal ta.

– Varatietikkaita on huomattavasti mu kavampi testata kaikessa rauhassa kuin tositilanteessa. Tällöin myös huomaa, jos niiden sijoittelu on hankala ja poistumi nen itsessään vaarallista ja voi teettää tar vittavat muutokset. Ettei pääsisi käymään niin, että pelastut kyllä palolta, mutta mät kähdätkin jäiseen maahan.

– Joskus tikkaiden sijaintia katsoessani olen ihmetellyt, millaisella selkärangalla varustettu ihminen niiden kautta muka pääsee ulos. Tikkaat saattavat olla ikku noiden alla ilman minkäänlaista otinkah vaa tai laskeutumistelinettä. Pahimmassa tapauksessa tikkaat voivat olla jopa sara napuolella, jos esimerkiksi ikkunaremon tissa ei ole huomioitu niiden sijaintia.

Muuttajan muistilista

Kun muuttopäivä on selvillä, voi muut toon alkaa valmistautua ottamalla selvää erilaisista sopimuksista ja ilmoituksista, jotka on tehtävä ennen muuttoa. Muutto päiväksi kannattaa kysellä kantoapua ka lusteille ja tavaroille ja muuttolaatikotkin voi hankkia hyvissä ajoin, jotta välttää kii reen pakkaamisessa.

Muuttoilmoituksen voi tehdä kuukaut ta ennen muuttoa ja se onnistuu helpos ti Postin verkkosivuilla osoitteessa posti. fi/fi/henkiloille/muuttoilmoitus. Uudet osoitetiedot päivittyvät sekä Postin että Digi- ja väestötietoviraston tietoihin.

Postin verkkosivuilla on myös linkit Postin sekä Digi- ja väestötietoviraston lis tauksiin, joista näkee, mitkä tahot saavat uudet tiedot muuttoilmoituksen kautta. Osoitetiedot päivittyvät esimerkiksi viran omaisille, verohallintoon, Kelaan, ajoneu vo- ja ajokorttirekisteriin, seurakuntaan ja puolustusvoimille. Tiedot voivat mennä myös vakuutusyhtiöille ja pankeille.

Pysyvä muuttoilmoitus on tehtävä aina, kun muuttaa pysyvästi asunnosta toiseen

ja tilapäinen muuttoilmoitus silloin, kun oleskelee tilapäisesti toisessa osoitteessa yli kolme kuukautta.

Postit ja paketit oikeaan osoitteeseen

Uuden kodin postilaatikkoon on hyvä lait taa heti muuton jälkeen uudet nimitiedot ja kirjepostin kulun varmistamiseksi voi Postin verkkosivuilla tehdä ilmoituksen muuttopostipalveluun, jonka saa maksut ta kuukaudeksi. Sen avulla vanhalla osoit teella tuleva Postin jakama päivittäispos ti ohjataan uuteen osoitteeseen. Muut topostipalvelun voi myös ostaa vuodek si. Palvelu sisältää Postin jakamat kirjeet, joukkokirjeet sekä aikakauslehdet, mut ta se ei edelleenohjaa paketteja uuteen osoitteeseen.

Verkkokauppatilauksissa paketin nou topisteen voi valita, mutta jos paketti on tulossa katuosoitteeseen, noutopiste mää räytyy Omapostiin merkityn noutopaikan mukaan. Uutta kotia lähimpänä olevan

pakettien noutopisteen voi käydä tarkista massa ja tarvittaessa vaihtamassa esimer kiksi Postin verkkosivuilta Omapostista.

Kotivakuutus ja muut sopimukset ja ilmoitukset kuntoon

Kodin irtaimistovakuutus sekä kiinteistö vakuutus kannattaa laittaa heti kuntoon ja varmistaa, että vakuutukset ovat voimassa molemmissa asunnoissa muuton ja van han asunnon myynnin aikana.

Omakotitaloon muuttaessa myös jäte huoltosopimus on hyvä hoitaa kuntoon ja ottaa selvää, missä on lähin kierrätyspiste tai jäteasema, jos niille tulee tarvetta.

Uuteen omakotitaloon voi tehdä sähkö sopimuksen heti, kun muuttopäivä on sel villä. Vanhan kodin sähkösopimus tulee muistaa irtisanoa, mutta sen on hyvä olla voimassa asunnon myynnin ajan. Sähkön hinta kannattaa samalla kilpailuttaa. Ta lon uuden omistajan on myös tehtävä il moitus vesiliittymän omistajanvaihdok

sesta.

Uuteen kotiin asettumista helpottaa myös se, että nettiliittymät toimivat heti. Oman asuinalueen vaihtoehtoihin voi pe rehtyä jo ennen muuttoa ja vertailla eri palveluntarjoajien vaihtoehtoja. Televi siota varten on tarkistettava, onko uusi asunto kaapeli- vai antennitalous.

Kun muutto varmistuu ja ajankohta sel viää, lapsiperheissä kannattaa huomioida päivähoitoon ja kouluun liittyvät ilmoit tautumiset. Päivähoitopaikoissa voi olla ruuhkaa, joten esimerkiksi hakemus tiet tyyn päiväkotiin on hyvä laittaa mahdol lisimman pian. Jos uuden kodin etäisyys lähimpään kouluun on pitkä, kannattaa koulukyytiasiat selvittää hyvissä ajoin.

Muuttopäivä vaatii suunnittelua Muuttoa suunnitellessa on hyvä kartoit taa urakan laajuus, eli pärjätäänkö suku laisten ja ystävien avulla ja sopiiko heille muuton ajankohta. Ehtiikö osa vain puo leksi päiväksi ja onko auttajia

Teksti: Marja Haavisto

tävästi, kun tarvitsee kantaa isompia ka lusteita? Riittääkö muuttoon yksi päivä vai tarvitaanko esimerkiksi koko viikon loppu tai useampi päivä?

Jos omasta takaa tai tuttavilta ei löy dy muuttoon tarvittavaa autoa, kannat taa muuttoauto varata hyvissä ajoin ja huomioida muuttopäivän aikataulus sa auton haku ja palautus. Aikatauluun vaikuttaa myös se, saadaanko kaikki ta varat siirrettyä kerralla vai tarvitseeko tehdä useampi reissu uuden ja vanhan kodin välillä.

Turhat tavarat pois nurkista muuton yhteydessä Muuttolaatikoita tarvitaan usein enem män kuin asukas itse arvioi, joten nekin voi hankkia hyvissä ajoin. Joku hank kii kaupasta ilmaisia banaanilaatikoi ta tai ostaa pahvilaatikoita, mutta kun nollisia ja kestäviä muuttolaatikoita voi myös vuokrata. Laatikoita vuokraavasta yrityksestä voi kysyä arviota määrästä, kuinka monelle laatikolle olisi tarvetta. Esimerkiksi oman tai uuden asuinalu een Facebook-ryhmästä voi myös löytää muuttoon sopivia laatikoita, joita tarjo taan ilmaiseksi seuraavalle tarvitsijalle. Muuton yhteydessä on hyvä het ki hankkiutua ylimääräisestä tavaras ta eroon, ja lajitella tarpeettomat tava rat roskiin, kierrätykseen ja kirpputoril le meneviin. Kierrätyskeskukset ottavat vastaan muun muassa kalusteita, kodin tavaraa ja tekstiilejä, ja isommille eril le voi kysyä noutopalvelua. Omakotita

losta pois muuttaessa voi olla tarvetta myös jätelavalle, mutta kaikki kierrätyk seen kelpaava kannattaa aina kierrättää.

Kaikki vanhan kodin avaimet kannat taa etsiä valmiiksi uutta omistajaa var ten, esimerkiksi jos talossa on lukollisia kaappeja, komeroita tai erillisiä varasto ja. Jos kodinkoneiden ja muiden laittei den käyttöohjeita on tallessa, nekin kan nattaa jättää uudelle omistajalle.

Suojaa reitit ja pakkaa huolella

Uudessa sekä vanhassa asunnossa on hyvä suojata tarvittaessa kulkureitit ja kolhiintumisvaarassa olevat kulmat ja ovenkarmit. Myös tavarat on hyvä paka ta ja suojata huolella, ja aloittaa pakkaa minen sellaisista tavaroista, joita tarvit see harvoin. Onko tarvetta esimerkiksi nokkakärryille, suojauspaperille, kup lamuoville tai pakkausteipille? Ennen kuin lähtee ostoksille, kannattaa tarkis taa, mitä kotoa löytyy valmiiksi ja mitä voi lainata. Esimerksi vanhat matot tai lakanat voi hyödyntää suojaamisessa.

Muuttolaatikoiden purkamista ja ta varoiden paikalleen laittoa helpottaa, jos muuttolaatikkojen päälle merkitsee laatikon sisällön sekä huoneen, mihin laatikko muutossa kannetaan.

Työkalupakki ja tarjoilut talkooporukalle

Muuttopäiväksi on hyvä hankkia jää kaappiin valmiiksi syötävää ja juotavaa tai tilata vaikkapa muuttopizzat, jotta

auttamaan tulleet ystävät ja sukulaiset jaksavat kantaa tavaroita – myös taukoja kannattaa pitää riittävästi.

Siivousvälineille on käyttöä sekä uu dessa että vanhassa kodissa ja työkalu pakki on hyvä olla saatavilla muuttopäi vänä. Etenkin talviaikaan on hyvä var mistaa, että uudessa kodissa on riittä västi valaistusta jo muuttopäivänä, kun pimeä tulee aikaisin. Vanhan kodin kat tovalaisimet eivät välttämättä sovi sel laisenaan, joten liitännätkin on syytä tarkistaa.

Muuttokuorman siirryttyä uuteen ko tiin, vanhan kodin kaapit, laatikostot ja varastot voi vielä käydä läpi ja varmis taa, ettei mitään ole unohtunut.

Muuttofirma avuksi

Jos muuttamiseen tarvitaan ulkopuolis ta apua, muuttopalveluista on hyvä ot taa selvää hyvissä ajoin. Etenkin kuun vaihde sekä viikonloput voivat olla kii reistä aikaa muuttofirmoille. Tarjous kannattaa pyytää muutamalta yrityksel tä ja miettiä, mitä palveluja tarvitsee ja mitä aikoo tehdä itse.

Palveluihin saattavat kuulua esimer kiksi kartoituskäynti ja muuton suunnit telu, pakkausmateriaalit ja muuttolaa tikot, pakkauspalvelu, siivous, muutto auto ja -henkilöstö, irtaimiston siirtämi nen sekä kierrätyspalvelut.

Esimerkiksi pakkaamisen voi hoitaa itse ja tilata vain muuttoauton ja muut tohenkilöstön siirtämään kalusteet ja laatikot uuteen osoitteeseen.

Uuden kodin turvallisuus tarkasteluun

Uuteen taloon muuttaessa kannattaa tarkistaa palovaroittimien määrä ja nii den toimivuus. Suomen Pelastusalan keskusjärjestö suosittelee sijoittamaan palovaroittimet eteiseen, olohuonee seen, jokaiseen makuuhuoneeseen ja kaikkiin kerroksiin portaikon läheisyy dessä.

Lain mukaan minimivaatimus on yksi palovaroitin jokaista 60 neliömet riä kohti jokaisessa kerroksessa, mutta palovaroittimien sijoittamiseen ja mää rään vaikuttavat myös esimerkiksi se, onko tilassa tulisija tai sähkölaitteita. Li säksi uudessa kodissa kannattaa miet tiä sammutuspeitteille järkevät säilytys paikat.

Jos perheessä on hyvin pieniä lapsia ja uusi koti on esimerkiksi kahdessa ta sossa, voi olla tarvetta asentaa lapsipor tit portaiden ylä- ja alapäähän ja laittaa pistorasioihin suojat. Myös lemmikki eläinten turvallisuus on hyvä ottaa huo mioon, jos kodissa on jotakin vaaran paikkoja.

Omakotitalossa asujan on myös hyvä miettiä, tarvitseeko teettää vara-avainta uuteen kotiin ja kenelle sen voisi antaa.

Kun muutto on saatu hoidettua ja asetuttu taloksi uuteen kotiin, onkin aika järjestää tupaantuliaiset!

Lähteet: kuluttajaliitto.fi, asunnot.oiko tie.fi, posti.fi, muuttaminen.fi, martat. fi, spek.fi

Teksti: Tiina Raatikainen

Tee kodista tunnelmallinen keidas

Kun arjen haasteet kuormittavat ja pimeän osuus päivästä kasvaa päivä päivältä suuremmaksi, kannattaa kodista tehdä lempeän rauhoittava tukikohta.

Muutama vuosi sitten pinnalle noussut hyggeily puoltaa edelleenkin paikkaansa etenkin näin syk syisin, kun valon määrä vähenee ja syyssade vihmoo päin kasvoja. Silloin on ihanaa tulla kotiin, jossa on harmoninen tunnelma, lempeä valaistus ja pehmei tä huopia, joihin kääriytyä ja mukavia tyynyjä, joi hin nojata.

Tanskalais-norjalaista alkuperää olevan hyggen on selitetty tarkoittavan muun muassa sielun viihtyi

syyttä ja rauhoittavista asioista nauttimista. Keskeis tä hyggelle ovat joka tapauksessa kodikkuus ja tur vallisuuden tunne.

Kun kodissa on hyggeä, siellä voi laskea suojauk sensa alas ja olla oma itsensä ilman minkäänlaista esittämisen tarvetta. Voi vain olla, viettää aikaa lä heisten kanssa tai yksin teekupposen äärellä, ilman pakonomaista suorittamisen tarvetta.

Hyggeen kuuluva hiljentyminen, tahdin hidasta

minen ja mukavien asioiden tekeminen tuottavat hyvää oloa niin itselle kuin muille.

Oikeaan tunnelmaan valaistuksella

Hyggeä edistävään mielentilaan voi vaikuttaa valoil la, tekstiileillä sekä pehmeyttä ja turvallisuutta luo villa sisustuselementeillä. Helpoiten hyggeä saa luo tua ehkä valaistuksella.

č

Tanskalais-norjalaista alkuperää olevan hyggen on selitetty tarkoittavan muun muassa sielun viihtyisyyttä ja rauhoittavista asioista nauttimista.

Hyggemäinen valaistus on pehmeä, rauhoittava ja tunnelmallinen. Kirkkaiden valojen sijasta kan nattaa suosia hämyisempää valaistusta, ja yhden keskellä huonetta sijaitsevan kirkkaasti valaisevan ison kattolampun sijasta rakentaa huoneiden va laistus useammilla valaistuspisteillä, pöytä- ja jal kalampuilla ja muilla kohdevalaisimilla.

Toki kattovalaisin on hyvä olla olemassa, mutta silloin, kun halutaan todella rauhoittua ja katso

taan esimerkiksi yhdessä elokuvaa tai luetaan lu kunurkassa kirjaa, pehmeämpi valaistus voi olla parempi.

Kynttilöitä ja led-valoketjuja

Tärkeässä asemassa hyggessä ovat myös kynttilät, sillä elävä tuli luo aina tunnelmaa. Kynttilöiden kanssa tulee muistaa kuitenkin aina paloturvalli

suus ja katsoa, että ne on sijoitettu niin, etteivät ne pääse kaatumaan tai sytyttämään tekstiilejä. Eten kin lapsi- ja lemmikkiperheissä kynttilöiden kanssa tulisi olla erityisen varovainen.

Palavia kynttilöitä turvallisempi vaihtoehto ovat led-kynttilät ja muut led-valot. Led-valoketjuilla saa luotua kotiin myös juhlavaa tunnelmaa. Ledvaloja voi sijoitella esimerkiksi ikkunoihin ja erilai sille pöytä- ja hyllytasoille. Eteiseen sijoitetut led-

valot voivat valaista illalla sen verran, ettei eteiseen ole aina tar vetta sytyttää muuta valoa. Paristoilla toimivista led-valoista on iloa myös silloin, kun omalla asuinalueella tulee sähkökatkos.

Kotoisuutta ja lämpöä tekstiileillä Hyggemäisessä sisustuksessa suositaan kotoisaa ja jopa ko tikutoista sisustustyyliä, rustiikkisuutta, puuta ja muita luon nonmateriaaleja, keraamisia esineitä sekä pehmeiltä tuntuvia tekstiilejä ja tyynyjä. Kyse ei ole siis pelkästään siitä, miltä jokin näyttää vaan myös siitä, miltä se tuntuu. Raskaan päivän jäl keen, sateen rummuttaessa ikkunaa vasten tuntuu hyvältä kää riytyä sohvannurkkaan pehmeään huopaan tai torkkupeittee seen kietoutuneena.

Tekstiileillä, kuten vilteillä, torkkupeitoilla ja sisustustyynyil lä, saa vaihdettua helposti myös sisustuksen ilmettä.

Hyggesisustuksessa suositaan usein pehmeitä, luonnonmu kaisia sävyjä, mikä sopii hyvin skandinaaviseen sisustustyyliin. Rönsyjä ja väriä voi tuodaan tilaan esimerkiksi tauluilla, kirjoilla ja viherkaveilla. Viherkasvit puhdistavat sisäilmaa, ja niillä on tutkitustikin rauhoittava vaikutus mieleen.

Kirpputorilöydöt tai perintöaarteet, kuten vintage-lamput, vanhat astiat ja kannut, valokuvakehykset, ryijyt ja raanut, kei nutuolit perinteisine nuttuineen, räsymatot ja tilkkutäkit sopi vat nekin hyvin hygge-henkiseen sisustukseen väriä ja rosoa

Hyggesisustuksessa suositaan usein myös rentoa boho-tyyliä, jota voi varioida monella tavalla pelkistetymmästä skandinaavi sesta bohosta romanttiseen bohoon, joka voi tarkoittaa esimer kiksi luonnonmateriaalien, hempeän roosan ja persoonallisten seinäkoristeiden käyttöä.

Innoitusta ja lisää luettavaa: Mej Viking, Hygge, hyvän elämän kirja. The Happiness Research Institute, Kööpenhamina.

 KOLUMNI

Elämää rintamamiestalossa

Rintamamiestalo – nerokas ratkaisu

Rintamamiestalon pohjaratkaisu on nerokas kun ajattelemme tulevia, entistäkin kalliimman energian aikoja. Aivan kuin näh tävissä olevia kriisejä ennustaen hormisto on rakennettu talon keskelle. Siitä lämpöä on helppo jakaa niin uuneihin, puuhel laan, leivinuuniin kuten muuallekin.

Jos polttopuuta riittää, voidaan sähköyhtiöiden järjettömil le hinnankorotuksille nauraa makeasti ja panna pökköä pesään. No, olohuone saattaa olla nykymittapuun mukaan hiukan pieni, mutta sekin asia on korjattavissa. Lisää tilaa saadaan helposti vinttitilasta käyttämällä hyödyksi nykyajan tehokkaita eristeitä. Ja ainahan voi yhden seinän poistaa. Talo kestää kyllä.

Uuden omistajan kannattaa silti olla tarkkana - ainakin mär kätilojen suhteen. Niiden tarpeelliset korjaukset ja muutokset on hyvä tehdä ennen kuin mitään pahaa tapahtuu.

Runko on yleensä hyvä, jopa erinomainen. Vesikattokin saattaa olla kestänyt vuosikymmeniä. Vallankin jos se on käsin väkerrettyä ”panssarivaunupeltiä” eikä nykyistä ohutta pape rinomaista katetta.

Vesi- ja viemäriputket on hyvä tarkastaa ajoittain; vakuutus yhtiön kanssa saattaa tulla muutoin kädenvääntöä vahingon sattuessa. Toisaalta; monet putket näyttäisivät ainakin päälle päin olevan raskaan sarjan tavaraa. Mutta: vara ei venettä kaa

da.

Eräs heikko kohta rintamamiestaloissa on lähes poikkeuk setta lämmöneristys. Talot on tehty aikana, jolloin sahanpuru oli parasta mahdollista eristettä, ja kun sitä tungettiin seiniin, purun pinta laskeutui alemmas painovoiman ansiosta vuosien mittaan, ja tämän päivän tilanne saattaakin olla huolestuttava. Onneksi konsteja löytyy.

Oman talomme ikivanha puu/öljykattila vaihdettiin lopulta ilmavesilämpöpumppuun. Uusi laite on melko huoleton – öljyn hinnasta ei tarvitse välittää, sähkölaskut tosin aiheuttavat mel koisia sydämentykytyksiä; vanha poltin kun ei paljon virtaa vie nyt. Toisaalta, eipähän tarvitse tilata tankkiautoa portinpieleen.

Toivottavasti uusin ydinvoimalamme pian alkaa toimia täy dellä teholla, Norjan vesivarat kasvavat, Ruotsi myy sähköä hal vemmalla… toivossa on hyvä elää.

Rintamamiestalo on usein nuorenparin ensimmäinen koti. Mikäpäs siinä; joku on viitisenkymmentä vuotta sitten raken tanut käytännöllisen asumuksen, jonka korjaaminen ei omai suuksia syö. Kun katselee myytävien kiinteistöjen ilmoituksia, rintamamiestalot ovat hyvin edustettuina. Niillä on useimmiten oma, suurehko tontti, valmis piha ja ryhdikäs talo. Mikäs siihen on nuoren parin muuttaessa.

Juhani Vahtokari Kolumnisti on rintamamiestalossa asuva rehtori, jolle on karttunut koke musta vanhasta talosta ja sen korja uksista jo 40 vuoden ajalta.

Maaseutu tyhjenee ihmisten muuttaes sa kasvukeskuksiin, mutta talot pysyvät. Elämänsä lopputaipaleella oleva saat taa asustella siellä hyvinkin tyytyväise nä, mutta perintönä se voi olla haasteel linen.

- Kyllä perinnöstä kannattaisi keskus tella jälkipolven kanssa hyvissä ajoin etukäteen. Silloin voi yhdessä pohtia, mitä omaisuudelle tapahtuu, kun itsestä aika jättää. Siinä yhteydessä tulevat peri jätkin pääsevät kertomaan mielipiteen sä, muistuttaa lakimies, OTM, LKV San

na Saariniemi.

- Hyvin usein käy niin, että toisen kuollessa leski jää asumaan yhteistä ko tia, mutta lapset perivät sen. He joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät saa siinä vaiheessa perintöä haltuunsa. Lesken oikeus jäädä asuntoon asumaan on elinikäinen, eikä asuntoa voi myydä ilman lesken lupaa.

Asiasta etukäteen puhuminen voi olla vaikeaa, koska siihen liittyy paljon tun teita. Voi olla raastavaa havaita, että oma rakas koti ei lapsia kiinnostakaan. Jälki

Teksti: Elina Salmi

polvikin voi kokea asian ongelmalliseksi, koska ei haluta kohdata sitä tosiasiaa, että ennemmin tai myöhemmin jokaisen elämä päättyy. Voi tuntua siltä, että jo pelkkä perinnöstä puhuminen tuo tuota päivää lähemmäksi.

Haasteita voi Saariniemen mukaan syntyä myös sil loin, kun kiinteistön saa perinnönjaossa useampi hen kilö. Silloin käytöstä, huollosta, korjauksista ja ennen kaikkea kustannuksista voi tulla helposti kahnauksia. Kiinteistöstä on aina kuluja, vaikka se olisi miten hyväs sä kunnossa tahansa.

- Jos yhteisomistukseen jää esimerkiksi vapaa-ajan asunto, jossa kaikki haluaisivat viettää juhannusta omas sa rauhassaan, niin eihän se voi onnistua.

Selkeät, ihan paperille laitetut sopimukset mökin käy töstä ja kulujen jakamisesta helpottavat yhteiselämää huomattavasti.

Käyttämätön talo rapistuu

Kesämökin kanssa perikunnan elämä voi olla vähän hel pompaa, sillä sen voi kuvitella saavansa myytyä tarpeen vaatiessa. Vakituiseen asumiseen tarkoitettu talo on toi nen juttu. Taantuvalla paikkakunnalla sen arvo putoaa kaiken aikaa eikä ostajaehdokkaita parveile pihaa ihas telemassa. Sitä ei välttämättä saa myytyä millään hin nalla.

Tilanne on aivan sama, vaikka perittävä itse yrittäisi myydä talon jo elinaikanaan, ettei se jää lapsille riippa kiveksi. Tällöin kuitenkin hyötynä on luovutusvoiton ve rovapaus eli perittävän ei tarvitse maksaa mahdollisesta luovutusvoitosta veroa, mikäli hän on asunut talossa vä hintään 2 vuotta omistusaikanaan.

Huomionarvoista on sekin, että käyttämättömänä talo rapistuu nopeasti. Jotta se pysyisi edes jonkinlaisessa kunnossa, on peruslämpö pidettävä päällä ja elinkaaren mukaiset huollot tehtävä. Ne aiheuttavat kustannuksia. Kiinteistöverokin lankeaa maksuun vuosittain.

Ellei kukaan perikunnasta ole halukas muuttamaan taloon tai sitä päätetä pitää kesäasuntona, on kiinteis tön vuokraaminen lähes tulkoon ainoa keino saada ku lut peittoon.

On tärkeää määritellä kiinteistön arvo oikein

Kaikki perinnöksi päätyvät kiinteistöt eivät tietenkään ole maailmanlopun torppia keskellä sysimetsää, vaan asiallisten palveluiden ja etäisyyksien päässä olevia kel po koteja. Silloin suurin mietittävä asia on perintövero ja sen suuruus.

Perintövero on sidoksissa omaisuuden arvoon sekä perittävän ja perijän väliseen sukulaisuussuhteeseen. Lähiomaisiksi katsotaan aviopuoliso, lapset ja lapsenlap set. Heidän kohdallaan verotus on vähän kevyempää kuin

kaukaisempien sukulaisten kohdalla.

Kiinteistön arvon voi määritellä itsekin vertailemal la lähistöllä myytyjen, samantyyppisten kohteiden hintoja, mutta varminta on arvioituttaa kohde am mattilaisella perukirjaa varten. Asunnosta tehty arvio ei sido verottajaa, joka vahvistaa tai muuttaa omai suuden arvon verotusta varten.

On kuitenkin hyvä, jos arvioitu arvo on mahdolli simman lähellä todellista arvoa – varsinkin jos kohde on tarkoitus myydä pian perunkirjoituksen jälkeen. Muuten voi joutua perintöveron lisäksi maksamaan luovutusvoittoveroa perukirja-arvon ja lopullisen myyntihinnan erotuksesta. Perintövero on pienem pi kuin luovutusvoittovero, joten tarkkuus kannattaa.

Jos pesässä on useampia osakkaita ja yksi haluaa sa mantien lunastaa kiinteistön itselleen, kannattaa sil loinkin käydä kauppaa perukirjaan määritellyillä ar voilla tai verottajan vahvistamalla perintöverotusar volla, mikäli se on jo selvillä. Aina ei tarvitse käyttää pesän ulkopuolisia varoja, jos pesässä on muuta va rallisuutta kuin kyseinen kiinteistö. Silloin voidaan jaossa sopia, että yksi saa talon ja muut vastaavasti muuta omaisuutta.

Jos talo tai mökki on ainoa varallisuus kuolinpesäs sä, on varat niin mahdolliseen lunastukseen kuin pe rintöveroihinkin saatava pesän ulkopuolelta. Verotta jan kanssa voi neuvotella maksusuunnitelman veroil le, ellei sukanvarteen ole kertynyt riittävästi niiden maksuun. Pankkilainaakin saattaa saada muuttotap piokunnassa sijaitsevan peruskiinteistön perintövero jen maksuun, mutta pankit arvioivat asiaa tapauskoh taisesti takaisinmaksukyvyn ja vakuuden perusteella.

Peliaikaa perikunnalla kuitenkin on, sillä perintö verot tulevat maksuun viiveellä, noin puolen vuoden – vuoden kuluessa perukirjan toimittamisesta verot tajalle.

Kuntotarkastus voi kannattaa perittävässäkin talossa

Perittävään rakennukseen pätee pitkälti samat asiat kuin ostettavaankin: mitä enemmän tietoa on saatavana, sen paremman turvan uusi omistaja saa. Jos talon tai mökin vaiheista ja korjauksista ei ole tietoa, voi olla viisasta teet tää kuntotarkastus.

Silloin kiinteistön arvoa määriteltäessä voidaan ottaa huomioon tulossa olevat remontit ja talo tulee merkittyä perukirjaan mahdollisimman oikealla arvolla. Samalla pesän osakkaat saavat hyvän kuvan edessä olevista kus tannuksista, jos talo halutaan pitää.

Kiinteistön arvoon ja määrättyyn perintöveroon voi ha kea verottajalta oikaisua esimerkiksi toteutuneen kaupan perusteella. Sen sijaan tehtyä perinnönjakoa ja siinä käy tettyä kiinteistön arvoa ei yleensä saa muutettua, mikäli

pesän osakkaat ovat jaon hyväksyneet ja sitoutuneet ole maan sitä moittimatta.

Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan, vaan siitä voi luo pua. Mikäli perintö on lakimääräinen, perinnöstä ei voi luopua osittain ilman veroseuraamuksia, vaan se pitää ottaa vastaan joko kokonaan tai ei ollenkaan. Jos luopuu perinnöstä, se menee perintökaaressa seuraavan – siis useimmiten lasten tai lastenlasten – hyväksi.

Jos perinnöstä haluaisi luopua jonkun muun – vaik ka paikallisen kissayhdistyksen – hyväksi, on verottajan tulkinta se, että on ottanut perinnön vastaan ja lahjoit taa sen eteenpäin. Silloin maksuun tulevat perintövero ja lahjavero.

Perittävä voi tietysti jo eläessään tehdä testamentin, jossa määrittelee omaisuutensa hallinnan hänen kuoltu aan. Rintaperillinen saa joka tapauksessa lakiosan. Sen voi sivuuttaa vain hyvin painavin perustein.

Kauppa, lahja vai ennakkoperintö?

Talon tai mökin voi myös myydä jälkeläiselleen, antaa sen ennakkoperintönä tai lahjana. Jos päätyy myymään markkinahintaa halvemmalla, on oltava tarkkana. Myyn tihinnan pitää olla yli 75 prosenttia vastaavien myyntihin nasta. Muuten kauppa tulkitaan lahjanluoteiseksi kau paksi ja siitä napsahtaa maksettavaksi lahjavero.

Tapauskohtaisesti riippuu kannattaako omaisuutta an taa ennakkoperintönä vai lahjana ja todeta lahjakirjassa, että kyseessä ei ole ennakkoperintö. Lahjan antaminen voi olla verotuksellisesti edullisempaa.

Jos taas antaa jotakin jälkikasvulle ennakkoperintönä, se huomioidaan lopullisessa perinnönjaossa siten, että perinnönjättäjän omaisuus ja kaikki ennakkoperinnöt lasketaan yhteen, summa jaetaan perillisten kesken ja näistä osuuksista määrätään perintövero. Siitä vähenne tään aiemmin maksettu lahjavero. Vaikka lahjavero olisi ollut suurempi kuin perintövero, erotusta ei makseta ta kaisin.

Yksi mahdollisuus on lahjoittaa omaisuuttaan verova paana. Toiselle voi antaa korkeintaan 4 999 euron arvoi sen lahjan kolmen vuoden välein. Talon kohdalla menet tely on työläämpi ja hitaampi, sillä lahjoitukset on tehtävä useissa pienemmissä osissa pitkän ajan kuluessa.

Sanna Saariniemi kehottaa kuitenkin kärsivällisyyteen: - Jos se on mahdollista ja kiinnostusta on yhtään ilmas sa, kannattaa välttää hätiköityjä ratkaisuja. Ties vaikka muutaman vuoden viisaampana joku pesän osakkaista innostuukin muuttamaan taloon tai käyttämään mökkiä. Jos kuitenkin keskusteluissa tulee selväksi, ettei kiinteis tölle ole erityistä käyttöä eikä tunnearvokaan puhu sen suvussa pitämisen puolesta, niin kyllä se kannattaa sil loin myydä.

Lähde. vero.fi

Freepik

LAKIPALSTA

Omakotitalo ja naapurit

Omakotitalossa asuvan ei tarvitse miettiä samanlaisia järjes tyssääntöjä kuin asunto-osakkeessa asuvan, mutta omakoti taloasujankin on hyvä olla selvillä muutamista tärkeistä laeista, jotka liittyvät asujan suhteisiin naapureihin ja kuntaan.

Laki eräistä naapuruussuhteista

Eräistä naapuruussuhteista annettu laki (26/1920, naapuruus suhdelaki) on vuodelta 1920, mutta on monilta osiltaan vielä ai van relevantti nykypäivänäkin. Osa sen säännöksistä sisältyy ny kyään kaavamääräyksiin tai maankäyttö- ja rakennuslakiin, kun toiset taas määrittelevät hyvinkin tarkasti naapureiden välisiä asioita. Lain säännökset on tarkoitettu suojaamaan naapuria, ettei toisen kiinteistön käyttö aiheuta ongelmia.

Tämän vuoksi laissa esimerkiksi säädetään siitä, ettei kattoa saa rakentaa siten (ellei toisin ole sovittu), että vesi tippuu sii tä naapurin puolelle. Usein pinnalle nouseva kysymys naapurin puolen oksista ja puunjuurista on ratkaistu naapuruussuhdelais sa: jos naapurin puolen puista tai pensaista tunkeutuu juuria tai roikkuu oksia oman kiinteistön puolelle siten, että ne haittaavat kiinteistön käyttöä, voi ne poistaa oman kiinteistön puolelta omatoimisesti, jollei naapuri tee sitä kehotuksen saatuaan. On muistettava, että oksien tai juurien on aiheutettava haittaa, esi merkiksi juurten vaurioittaessa ajotietä tai istutuksia. Säännös ei siis koske sitä, että naapurin pihapuusta muutaman sentin omalle puolelle tulevat oksat saisi geometrisen tarkasti poistaa.

Lasse Jelekäinen Lakimies, OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy, Joensuu

Useissa naapuruussuhdelain säännöksissä toistuu idea, että kiinteistön omistaja voi omatoimisesti ja tietyissä tapauksissa naapurin kustannuksella, toteuttaa tarvittavat toimet oman kiin teistönsä suojelemiseksi, jos naapuri ei toimi. Laissa onkin sää detty esimerkiksi siitä, että jos rakennus, muuri tai muu vastaava laitos naapurin puolella uhkaa sortua ja siten tuottaa vahinkoa, on sallittua itse ryhtyä rajoittamaan vahinkoa, jos naapuri ei rea goi kehotukseen korjata ongelma.

Yleiseen viihtyvyyteen liittyen lakia on päivitetty 2000-luvun alussa, jolloin lakiin on otettu säännökset kiinteistön käytöstä. Kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huo neistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudes ta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Arvioitaessa rasituksen kohtuutto muutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituk sen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.

Metelöintiä koskeva säännös on samankaltainen järjestyslain 3 §:n 2 momentin kanssa, jossa kielletään metelöinti myös yksi tyisalueella silloin, kun sen vaikutukset ulottuvat myös julkiselle paikalle. Käytännössä tämä konkretisoituu kaupunkialueella varsin helposti katutilan ollessa hyvin lähellä tonttien pihoja ja rakennuksia.

Euroopan myydyin mönkijämerkki

CFORCE-sarjan jokainen malli on suunniteltu etenemään tasaisesti vaikeissakin maastoissa. Modernin tekniikkansa ja kattavan vakiovarustelun ansiosta CFORCE-mönkijät ovat luokkansa vahvaa kärkeä. Ergonominen istuin mahdollistaa hyvän ajoasennon, mikä tekee ajamisesta vaivatonta ja ketterää.

UFORCE-sarja tarjoaa tehoa ja voimaa työhön sekä vapaa-aikaan. Pitkät työpäivät vaativat jämerää, luotettavaa ja tehokasta traktorimönkijää päivän haasteista selviyty miseen. Modernien ominaisuuksien ja lisäva rusteiden ansiosta UFORCE takaa turvallisuu tesi ja helpottaa liikkumista maastossa.

ZFORCE-sarjan mönkijät etenevät loista vien ajo-ominaisuuksiensa ansiosta ketterästi haastavissa maastoissa ja mahdollistavat adventure-henkisen ajonautinnon. Seikkai lujen lisäksi ZFORCE-mönkijällä on helppo liikkua myös kaupunkiympäristössä, metsissä ja pelloilla, matkustajan kanssa tai ilman.

metsässä

työjuhta ja

kulkupeli

Mönkijää voi käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti hyvinkin erilaisissa maastos sa tehtävissä töissä. Se on omiaan esi merkiksi metsänhoidossa, virkistysaluei den hoidossa, vapaa-ajan palveluissa ja vaikkapa erilaisissa viranomaistehtävissä. Mönkijä sopii mainiosti myös vapaa-ajan virkistyskäyttöön.

Yksityisessä käytössä mönkijää käyte tään yleisimmin lumen auraamisessa, kaikenlaisen tavaran ja vaikka riistan kul jettamisessa sekä huoltotöissä. Ammatti käytössä mönkijöitä on kaikkialla, missä on liikuttava vaikeakulkuisessa maastos sa: puolustusvoimilla, poliisilla, palo- ja pelastuslaitoksilla, sähköyhtiöillä – lista on loputon.

Mönkijään on saatavana myös rutkasti erilaisia lisävarusteita. Yleisimpiä ovat lu miaura, erilaiset peräkärryt, kuljetuslaa tikot ja telasarjat syvässä lumessa liikku mista varten.

Liikennevakuutus on pakollinen

Mönkijät jaetaan kahteen pääluokkaan, maasto- ja tieliikennemönkijöihin. Maas toajoneuvoksi rekisteröity mönkijä on ni mensä mukaisesti tarkoitettu vain maas tossa liikkumiseen eikä sillä saa ajaa tiellä kuin poikkeustapauksissa, jotka on mää ritelty tieliikennelaissa. Maastossa liikku miseen pitää olla viranomaiskäyttöä lu kuunottamatta maanomistajan tai -hal

tijan lupa.

Ennen mönkijän ostamista on hyvä sel vittää perusasiat eli missä mönkijällä saa ajaa, kuka sitä saa ajaa ja millainen ajo kortti vaaditaan. Vastauksia löytyy esi merkiksi Liikenneturvan nettisivuilta.

Kannattaa myös miettiä, minkälaiseen käyttöön mönkijä on tarkoitus hankkia, sillä ajoneuvoluokan muuttaminen myö hemmin on hankalaa. Rekisteröintitodis tuksesta voi varmistaa mihin ajoneuvo luokkaan mönkijä kuuluu.

Liikennevakuutus on kaikilla – siis myös maastomönkijöillä - pakollinen. Lapsille tarkoitettuihin mönkijöihin pitää myös ottaa liikennevakuutus, jos nope us on yli 25 km/h. Alle 15-vuotias voi ajaa

mönkijällä ainoastaan suljetulla alueella, joka voi olla esimerkiksi aidattu kotipiha.

Lumiaura, tukkikärry vai kuljetuslaatikko?

Usein mönkijään halutaan kytkeä perä kärry, jolla kuljetetaan erilaista tavaraa, kuten puita metsästä tai vaikka kaadettua riistaa. Peräkärryn pitää olla mönkijään tarkoitettu ja siinä pitää olla valot. Yhdis telmää koskevat määräykset vaihtelevat mönkijästä riippuen, joten kytkemisessä mönkijän käyttäjältä vaaditaan usein hy vinkin yksityiskohtaista tietoa. Painorajat kuljetuksiin selviävät perävaunun ja pe rävaunua vetävän ajoneuvon rekis

Tien päätyttyä alkaa elämys!

Talven tulo tietää monelle moottorikelkkakauden käynnistymistä. Maastossa saa kuitenkin olla tarkkana.

Moottorikelkkoja on rekisterissä jo yli 160 000 kappaletta. Moottorikelk kailu ei kuitenkaan ole jokamiehenoi keus eli suin päin ei kelkalla saa han keen päräyttää. Kuljettajan on tiedet tävä, missä kelkalla saa ajaa.

Suomessa moottorikelkkailua voi harrastaa moottorikelkkailureiteil lä sekä kuntien ja Metsähallituksen ylläpitämillä moottorikelkkaurilla. Kelkkailureitistöä on yhteensä lähes 20 000 km, josta noin 3 500 km on Metsähallituksen kelkkauria.

Maastossa liikkuminen kelkalla vaatii aina maanomistajan tai maan haltijan luvan. Omalla maa-alueella liikuttaessa lupaa ei tietenkään tar vita. Metsähallituksen kelkkaurilla tarvitaan Metsähallituksen uralupa. Epävirallisilla moottorikelkkaurilla lu pakäytäntö vaihtelee alueittain.

Viralliset moottorikelkkailureitit merkitään omalla liikennemerkillään. Lumipeitteen aikaan nämä reitit on tarkoitettu vain moottorikelkoille. To sin niillä saa myös kävellä ja hiihtää, kunhan huomioi muut liikkujat. Jääl läkin saa ajaa ilman erillistä lupaa.

Mieti kahdesti ennen kuin ajat jäälle

Maastossa moottorikelkkaa saa ajaa 15-vuotias, jolla on traktorikortti. Nuorempikin voi harjoitella turvallis ta kelkkailua aidatulla, suljetulla alu eella.

Moottorikelkka on maastoajoneu vo, joten sillä ei ole asiaa edes au raamattomalle tien osalle kuin eri tyisissä poikkeustapauksissa. Jos

reitti menee tien yli tai tie on jostain muusta syystä ylitettävä, on kelkalla pyrittävä ajamaan mahdollisimman kohtisuoraan tien poikki.

Kelkalla saa ajaa maastossa enin tään kuuttakymppiä. Jäällä saa kel kan nopeus olla enintään 80 km/h, paitsi merkityllä reitillä, jossa rajoi tus on 60 km/h. Poikkeustapauk sessa tietä ylittäessä ja matkustajil la lastattua rekeä vedettäessä rajoi tus on 40 km/h.

Reittejä on pyritty tekemään sinne missä kelkoilla pääasiassa liikutaan. Tällöin muulle luonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Jääl lä ajaville suositellaan turvavarustuk seen mukaan naskalit, sillä kelkkaili jan yleisin kuolinsyy on hukkuminen. Jos siis et ole varma jään kestävyy destä, pysy kuivalla maalla..

Kypärä on kelkkailijan tärkein tur vaväline ja siksi se on määrätty pa kolliseksi kuljettajalle ja kelkan kyy dissä olevalle matkustajalle. Kuljetta jan on huolehdittava, että alle 15-vuo tias lapsi käyttää suojakypärää. Ky päränkäyttöpakko koskee myös avo naisessa reessä matkustavia.

Kypärän lisäksi kunnollinen ja riit tävän lämmin ajoasu sekä turvalli nen ja ennakoiva ajotapa moottori kelkkailulle tarkoitetuilla kulkuväylillä edistää turvallista kelkkailua. Kelk kailussa ovat voimassa samat pro millerajat kuin muussakin liikentees sä, mutta fiksu kelkkailee selvin päin ja avaa oluen vasta perille päästyään.

Hätätilanteita varten on hyvä la data puhelimeensa Suomi 112 -so vellus.

LUMITYÖT HELPOKSI HONDALLA!

Lumitöiden helppoutta

HSS 760-sarja on suunniteltu kompaktin kokoiseksi ja helppokäyttöiseksi, joka paikan lumilingoksi, joka tarjoaa riittävästi tehoa ja ominaisuuksia vaativampaankin käyttöön.

Ohjaus

Ohjaus on sekä tela- että pyörämallissa varus tettu ohjauskytkimellä, joiden ansiosta ohjaus on tarkka, nopea ja kevytä ahtaissakin paikoissa

Helppo käyttää

Heittotorvi on sähköisesti ohjattavissa. 760-sarja tarjoaa vakiona mm. hydrostaattisen nopeuden säädön, led-työvalon, matalan melutason sekä polttiainetaloudellisen GX200-moottorin.

Suorituskyky

Honda GX200 -moottori tuottaa riittävästi tehoa suurienkin lumimäärien siirtämiseksi ja heittämiseksi jopa 15 metrin päähän.

TUIRA

OULUNLAHTI

AVOINNA

Mönkijän riskit

- Mönkijän kaatumisherkkyys

- Opettele mönkijän ajo-ominaisuudet rauhallisissa olosuhteissa.

- Käytä aina kypärää.

- Vain raittiina mönkijän sarviin.

- Huomioi muut liikkujat.

- Noudata liikenteen sääntöjä niin maastossa kuin tielläkin.

Lähde: Liikenneturva

- Renkaissa käytetään liian alhaisia ilmanpaineita ja renkaat ovat sopimattomat maantieajoon

- Nopeus tilanteeseen ja olosuhteisiin nähden on liian suuri

- Kuljettaja on alkoholin vaikutuksen alainen

- Kuljettaja ei käytä suojakypärää

- Kuljettajalla on piittaamaton asenne liikennesääntöjä kohtaan

- Kuljettaja on kokematon

Lähde: Liikenneturva

teröintitodistuksista.

Raskaaseen käyttöön tarkoitetussa mönkijässä neliveto ja paljon voimaa ovat varsin tarpeellisia ominaisuuksia. Jos siis aikoo kiskoa tukkikuormia met sästä, on se otettava huomioon jo mön kijää ja kärryä ostettaessa. Lisäksi tal vella lumiketjut helpottavat liikkumista.

Mönkijä on haasteellinen ajettava Kaikki mönkijät on alun perin suun niteltu pääasiassa maastokäyttöön, ja se vaikuttaa paljon niiden ajo-ominai suuksiin niin maastossa kuin tieliiken teessäkin. Ennen ajamista kannattaa kin tutustua ajoneuvon ominaisuuksiin kaikessa rauhassa ja alhaisilla nopeuk silla.

Koska joidenkin mönkijöiden ajami seen ei vaadita erillisiä teoria- tai ajo tunteja tai ajokokeen suorittamista, on tärkeää, että tuleva kuski on orientoi tunut oppimaan mönkijän käytön ja maastossa liikkumisen periaatteet pe rusteellisesti.

Mönkijä on hyvin kapea ja korkea ajoväline ja siksi sitä ajettaessa pitää olla aktiivinen ja käyttää omaa painoa ajokin vakauttamiseen. Esimerkiksi jarrua painaessa eturenkaat saattavat lukkiutua, jolloin perä nousee herkästi ylös. Silloin perä pysyy maassa siirtä mällä omaa painoa taakse.

Toistaalta taas ylämäessä eturenkai den pito ei välttämättä riitä, ellei kuljet taja nojaa reilusti eteenpäin.

Liian kovassa nopeudessa mönkijä saattaa kaatua herkästi. Erityisesti mut

kat voivat olla mönkijälle haastavia sen rakenteen vuoksi. Siksi tiukkojen kään nösten tekemistä kannattaa välttää ja pitää vauhti tasaisena. Kun oppii siir tämään omaa painoa oikein, muodos tuu kyyti turvallisemmaksi. Käännökset vaativat painonsiirtoa kuljettajan lisäksi myös kyydissä olevalta matkustajalta.

Hanki kunnolliset suojavarusteet

Asiallisesti ajaminen lisää turvallisuut ta, mutta se ei yksin riitä. Tärkein suo javaruste niin kuskille kuin matkusta jallekin on laadukas kypärä. Se suojaa päätä ja saattaa jopa pelastaa hengen vakavissa onnettomuuksissa.

Kypärän pitää olla sopivankokoinen, joten on tärkeää käyttää sen hankkimi

seen aikaa ja sovittaa useita eri malleja. Oikean koon lisäksi kypärän hihna on kiinnitettävä kunnolla. Silmiä suojaa vat joko visiiri tai ajolasit.

Lisäturvaa antavat selkäsuoja, ajo saappaat, ajokengät ja hanskat sekä säältä ja tuulelta suojaava, värikäs ajo asu. Ne on syytä hankkia heti mönki jän oston yhteydessä ja totutella käyt tämään niitä harjoitteluvaiheesta al kaen.

On itsestään selvää, että mönkijän puikkoihin hypätään vain selvin päin – vaikka ajettaisiinkin vain omassa pi hassa tai metsässä.

Lähde: liikenneturva.fi, Teknisen kau pan ja Palveluiden yhdistyksen Maasto ajoneuvojaosto, monkkarit.com

Viisi vinkkiä turvalliseen ajoon mönkijällä

HSS 760 ET HSS 760 ETD

Turvallista ajoa oikeanlaisilla renkailla

Autoilija voi varautua tulevaan talveen muun muassa tarkistamalla etukäteen talvirenkaiden kunnon. Hyvät renkaat ovat tärkeä turvallisuustekijä, mutta myös renkaiden säilytykseen, oikeaoppiseen vaihtamiseen sekä rengaspaineisiin on hyvä kiinnittää huomiota, jotta renkaiden turvallisuusominaisuudet toteutuvat.

Liikenneturvan verkkosivuilla muistutetaan, että ajoneu von hallinta riippuu auton renkaan ja tienpinnan välisen kosketuspinta-alan pitävyydestä. Etenkin tien ollessa jäi nen, luminen tai märkä, renkaan ajo-ominaisuudet ko rostuvat. Vaikka rengasmerkki ja -malli olisikin pärjännyt hyvin testeissä, kuluneena rengas ei ole turvallinen.

Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo painottaa

myös hyvää liikennekäyttäytymistä, sillä kuljettajan toi minta on iso riskitekijä onnettomuuksissa, vaikka ren kaat olisivatkin kunnossa.

Kitkat vai nastat?

Tieliikennelain mukaan talvirenkaita on käytettävä mar

raskuun alusta maaliskuun loppuun, jos keliolosuhteet sitä edellyttävät. Talvirenkaat voivat olla nastarenkaat tai nastattomat talvirenkaat eli kitkarenkaat.

Kitkarenkaiden vaihtamista ei tarvitse kiirehtiä, sil lä niitä voi käyttää silloinkin, kun talvirenkaiden käyttö aika on jo ohi tai ei ole vielä alkanut. Autonrengasliitto ei kuitenkaan suosittele kitkarenkaita ympärivuotiseen

Teksti: Marja Haavisto

käyttöön niiden huonompien märkäpito-ominai suuksen vuoksi.

– Vaikka kitkarenkailla saa ajaa ympäri vuoden, kesärenkaat ovat paremmat kesäkeleillä ja kesä nopeuksilla ajettaessa, Vuoristo kertoo.

Nastarenkaita saa käyttää marraskuun alun ja maaliskuun lopun välisen ajan lisäksi muulloin kin, jos sää tai keli sitä edellyttää. Liikenneturvan mukaan märällä ja sileällä jäällä nastat parantavat renkaan pitoa, kun taas sohjoisella ja lumisella ke lillä pitoon vaikuttavat enemmän renkaan kitka ominaisuudet ja kuviointi.

– Nastarengas on hyvä valinta, kun talvikelit vaihtelevat, mutta ne toimivat erittäin hyvin lu mellakin. Kitkarenkaat sopivat tasaisempaan tal vikeliin ja ovat myös hiljaisemmat. Nastattomia talvirenkaita on kehitetty paljon viime vuosina, joten ero nastarenkaisiin ei ole enää niin suuri. Pitäisin kuitenkin nastarenkaita turvallisuuden

maksimoinnin kannalta parempina talviajossa, Vuoristo sanoo.

Renkaiden ominaisuuksien vertailu voi olla haastavaa

Renkaiden hintaan vaikuttaa moni asia, ja vertai lu voikin olla hankalaa. Renkaat kannattaa vali ta aina alueen ajo-olosuhteiden ja oman käytön mukaan.

– Talvella renkailta vaaditaan enemmän, jo ten etenkin talvirenkaisiin kannattaa panostaa ja hankkia pohjoisen talven olosuhteisiin tarkoite tut renkaat. Kesärenkaita valitessa tärkeitä asioita ovat esimerkiksi märkäpito- ja vedenpoisto-omi naisuudet. Leveällä renkaalla lähtee helpommin vesiliirtoon maantienopeuksissa, kun renkaan urissa on vettä, Vuoristo muistuttaa.

Renkaan valintaan vaikuttaa usein myös ren

kaan ulkonäkö, vierintävastus ja rengasmelu.

– Autolehdissä on paljon rengasvertailuja ke väisin ja syksyisin, joten niistä saa hyviä vinkkejä.

Myös rengasliikkeistä voi kysyä neuvoa renkai den valinnassa.

Renkaiden hinnat vaihtelevat riippuen valmis tajasta ja mallista, mutta Vuoristo muistuttaa, että hankintahinta ei ole aina se, jolla päästään hal vimpaan ratkaisuun.

– Renkaan alhainen vierintävastus voi vaikut taa siihen, että polttoainetta kuluu vähemmän. Jos rengasseos on pehmeämpi, rengas voi pitää pa remmin ajaessa, mutta myös kulua nopeammin. Etenkään talvirenkaiden ostohinnassa ei kannat taisi säästää.

– Joskus kesärenkaat saattaa saada edullisem min syksyllä ja talvirenkaat keväällä, joten esimer kiksi kesärenkaita vaihtaessa voi hankkia uudet talvirenkaat varastoon odottamaan syksyä.

kannattaa jättää ammattilaisille, jos on epävarma, osaako sen tehdä oikein tai jos ei ole vaihtamiseen tarvittavia välineitä.

Jos aikomuksena on ostaa käytetyt renkaat, Vuoristo muistuttaa tarkistamaan, ettei niissä ole pullistumia, viiltoja tai muita vikoja. Käytettyä autoa ostaessa mu kana tulevat renkaat kannattaa nostaa pois tavaratilas ta ja tarkistaa.

Tarkista renkaiden merkinnät

Nastattomissa talvirenkaissa on yleensä ”mud and snow” -merkintä, josta kertoo lyhenne M+S. Tällaisel la merkinnällä varustetut talvirenkaat ovat hyväksyt tyjä 1.12.2024 saakka, ja siitä eteenpäin nastattomista talvirenkaista pitäisi löytyä 3PMSF -merkintä eli vuo ristosymboli (3PeakMountainSnowFlake). Se kertoo, että rengas on tyyppihyväksytty vaativiin talviolosuh teisiin ja se täyttää standardin mukaisen lumipitovaa timuksen.

Etenkin käytettyä autoa ostaessa kannattaa vilkaista myös renkaiden muut merkinnät, joista selviää muun muassa valmistusvuosi. DOT-merkinnän kaksi en simmäistä numeroa kertovat valmistusviikon ja kaksi

viimeistä valmistusvuoden. Jos uusi rengas on osto hetkellä esimerkiksi kolme vuotta vanha, vaikuttaa se myös renkaan kokonaisikään, vaikka renkaan kulumi nen alkaakin vasta käyttöönottohetkestä.

Renkaasta löytyy myös valmistajan nimen tai tava ramerkin lisäksi muun muassa renkaan leveys, pro fiili, vannekoko, kantavuus- eli kuormitusluokka sekä nopeusluokka.

Varmista renkaiden kunto ennen asennusta

Renkaiden kuntoa on syytä tarkkailla ja hankkia ajois sa uudet, sillä renkaiden kunto on tärkeä turvallisuus tekijä liikenteessä. Renkaat voivat olla liian kuluneet tai niissä voi olla havaittavissa epätasaista kulumista.

Liikenneturvan verkkosivuilla kerrotaan, että vaa dittuna talvirenkaiden käyttöaikana talvirenkaassa ku lutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 3 mm ja kesärenkaissa vähintään 1,6 mm.

– Renkaat kannattaa vaihtaa riittävän aikaisin, eikä

odottaa siihen, että ollaan minimissä. Kesärenkaissa on uutena yleensä noin 7–8 mm kulutuspintaa. Ren kaiden sadekelin ominaisuudet heikkenevät ja vesi liirtovaara kasvaa, kun renkaiden kulutuspinnasta on kulunut yli puolet, Vuoristo varoittaa.

Sadekelillä kesärenkaiden urasyvyyden turvasuo situs onkin Autonrengasliiton mukaan vähintään 4,0 mm, joten uusien renkaiden hankintaa kannattaa har kita viimeistään silloin.

Ajo-olosuhteet ja ajotapa vaikuttavat renkaiden kulumiseen

Epätasaista kulumista voivat aiheuttaa esimerkiksi vir heellinen tasapainotus, kuluneet iskunvaimentimet tai väärät ohjauskulmat.

Jos renkaat ovat kuluneet epätasaisesti, syy selviää huollossa tai rengasliikkeessä.

– Jos on ajanut esimerkiksi katukivetyksen reunaan, ohjauskulmat ovat voineet mennä vinoon. Renkaat

kuluvat myös vetävillä pyörillä enemmän, Vuoristo sa noo.

Kulutuskestävyyteen vaikuttavat auton ja ajo-olo suhteiden lisäksi ajotapa. Taloudellisesti ajamalla ja välttämällä voimakkaita jarrutuksia ja kiihdytyksiä renkaat pysyvät pidempään hyvässä kunnossa.

Vaikka renkaat eivät olisi kovin kuluneet, ne voivat olla niin vanhat, että renkaat kannattaa vaihtaa uusiin. Vuoristo nostaa esimerkiksi kevytperävaunujen ren kaat, joiden kuntoa ei tule välttämättä mieleen tarkis taa, jos käyttö on ollut vähäistä.

Renkaiden vaihtoon kunnon välineillä

Renkaiden vaihtaminen onnistuu autoilijalta itsel täänkin, kunhan muistaa muutaman turvallisuuteen ja oikeaoppiseen vaihtamiseen liittyvän seikan ja hankkii kunnolliset rengastyökalut työtä helpottamaan.

Renkaat kannattaa aina vaihtaa tasaisella ja koval la alustalla ja riittävässä valossa. Vuoristo suosittelee hankkimaan hallitunkin, sillä se on auton omaa tunk kia varmempi valinta. Ohjekirjasta on hyvä tarkistaa esimerkiksi auton korin oikea nostokohta sekä muut merkkikohtaiset ohjeet, mutta nostokohdan kanssa kannattaa olla tarkkana, jotta vältytään korivaurioilta.

– Ohjekirjaan merkitty nostokohta on yleensä suun niteltu auton omalle tunkille, joten hallitunkille se ei välttämättä sovikaan.

– Kannattaa myös varmistaa, että auto ei pääse pu toamaan, jos tunkki jostain syystä pettää tai alkaa pik kuhiljaa laskemaan. Auton alle voi laittaa joko toisen tunkin tai jotakin muuta, minkä päällä auton paino on.

Tähän tarkoitukseen sopii esimerkiksi tukevat ja säädettävät autopukit.

Renkaita suositellaan kierrättämään edestä taakse ja

ton turvallisuuteen. Rengas voi olla myös suunniteltu toimimaan molempiin pyörimissuuntiin, jolloin suun taa ei ole merkitty.

– Paremmat renkaat kannattaa aina asentaa taakse, Vuoristo lisää.

Rengaspaineet kylmästä renkaasta

Rengaspaineet on myös syytä tarkistaa vaihdon yh teydessä. Autonrengasliitto suosittelee lisäksi tarkis tusta kerran kuukaudessa. Jos rengaspaine on liian alhainen, renkaan vierintävastus lisääntyy ja auton hallittavuus kärsii.

Oman auton suositellut rengaspaineet näkee au ton ohjekirjasta tai auton ovipilarissa tai polttoaine tankin luukussa olevasta tarrasta. Suositukset vaihte levat auton kuormauksen mukaan – suurempi kuor ma vaatii kovemmat rengaspaineet.

Jos rengaspaine on liian alhainen, polttoaineen kulutus lisääntyy ja väärät rengaspaineet vaikuttavat auton ajo-ominaisuuksiin sekä lyhentävät renkaiden käyttöikää.

Rengaspaineet kannattaa tarkistaa aina kylmästä renkaasta, ei renkaan lämmettyä pitkän ajomatkan jälkeen.

Renkaiden vaihto liikkeessä

Renkaidenvaihto kannattaa jättää ammattilaisille, jos on epävarma, osaako sen tehdä oikein tai jos ei ole vaihtamiseen tarvittavia välineitä. Renkaanvaihtopal veluja tarjoavat esimerkiksi rengasliikkeet, huoltoase mat sekä autoliikkeet.

Rengasliikkeistä saa lisäksi apua muun muassa ren kaiden ja vanteiden valintaan ja siellä hoituu myös

kausisäilytys. Myös vanhojen renkaiden kierrätys hoi tuu rengasliikkeen kautta.

Vuoristo muistuttaa pyörän pulttien jälkikiristyk sestä 100-200 ajokilometrin jälkeen, tekipä renkaiden vaihdon ammattilainen tai autoilija itse. Kiristys on hyvä muistaa myös silloin, kun rengas on jouduttu ir rottamaan esimerkiksi huollon takia.

Säilytä kuivassa ja viileässä

Jos kotoa ei löydy sopivia tiloja renkaiden kausisäily tykseen, voi hyödyntää esimerkiksi rengasliikkeiden, autoliikkeiden tai huoltoasemien rengashotellipalve luja.

Silloin renkaat ovat valmiina liikkeessä, kun vaihto on ajankohtainen, eikä niitä tarvitse kaivella varaston perukoilta ja nostella autoon.

Rengashotellipalveluihin voivat kuulua kausisäily tyksen ja alle laiton lisäksi esimerkiksi pulttien jälkiki ristys, renkaiden pesu sekä kuntotarkastus, jossa mita taan renkaiden ilmanpaineet ja tarkistetaan urasyvyys.

Kotonakin varastotiloissa renkaat kannattaa säi lyttää asianmukaisesti, kuivassa ja viileässä paikassa, suojassa valolta. Kun renkaat säilyttää rengaspusseis sa, ne ovat suojassa mahdollisilta samoissa tiloissa säi lytettäviltä aineilta, kuten öljyiltä, rasvoilta ja maaleil ta. Renkaat on hyvä pestä ja antaa kuivua kunnolla en nen pusseihin ja säilytykseen laittamista.

Keväisin ja syksyisin, renkaidenvaihdon ollessa ajankohtainen, näkee toisinaan rengaskasoja omako titalojen edustoilla tai autokatoksissa, kun renkaat on tuotu ulos odottamaan vaihtoa tai jätetty jo vaihdetut renkaat odottamaan säilöön siirtämistä. Ne ovat kui tenkin helppoja kohteita varkaille, jotka saattavat kier rellä renkaidenvaihtosesongin koittaessa.

Lisää kuljetuskapasiteettia suksiboksin ja perävaunun avulla

Suksiboksit, kevytperävaunut ja erilaiset taakkatelineisiin kiinnitettävät lisävarusteet mahdollistavat monenlaisten tavaroiden kuljettamisen turvallisesti, kunhan pakkaamisen hoitaa oikein. Lisätilasta on iloa niin lomamatkoilla, remonttitarvikkeiden ja koneiden kuljetuksessa kuin huonekaluostoksilla.

Kun auton tavaratila ei riitä lomareissuun lähtiessä, tulee helposti laitettua osa tava roista auton istuimille ja lattialle. Sisällä autossa on usein muulloinkin irtonaisia esineitä, kuten puhelin, tabletti tai vesi pullo. Pienetkin tavarat voivat kuitenkin äkkipysähdyksessä sinkoutua matkusta

jien tai kuljettajan päälle kovalla voimalla ja aiheuttaa vakavia vammoja, sillä kevy emmästäkin esineestä tulee silloin liikeenergian ansiosta vaarallinen.

Matkustamon puolella oleville puheli mille ja tabletille voi hankkia autoon tar koitut telineet ja lasten irtotavaroita var

ten on olemassa esimerkiksi takapenkin järjestelijöitä eli etuistuimen taakse kiin nitettäviä taskullisia potkusuojia.

Myöskään takaikkunalla eli hattuhyl lyllä ei Autoliiton mukaan suositella pitä mään tavaraa ajon aikana – korkeintaan vaatteita tai muuta vaaratonta.

Turvavöitä voi käyttää myös autossa si sällä kuljetettavien tavaroiden kiinnittä miseen. Jos takapenkillä on esimerkiksi lasten turvavyöistuin, joka ei ole auton istuimessa kiinni isofix-kiinnityksellä, se on hyvä kiinnittää turvavöillä paikalleen myös tyhjänä.

Teksti: Marja Haavisto

Pakkaa tavaratila oikein

Autoissa, joissa tavaratila on yhteydes sä matkustamoon eikä välillä ole esimer kiksi suojaverkkoja tai väliseiniä, kannat taa olla tarkkana pakatessa, jotta pääl limmäisenä tavaratilassa olevat kassit ja muut tavarat eivät pääse lentämään mat kustamoon äkkipysähdyksessä.

Autoliiton verkkosivuilla muistute taan, että tavaratilaa pakatessa on hyvä laittaa ensiksi painavimmat tavarat ja si joittaa ne keskelle tavaratilan perälle, jol loin kuorman paino vaikuttaa vähiten ajettavuuteen. Tavaroiden kiinnittämi sessä voi käyttää apuna kuormaverkkoa tai -liinoja.

Kun auton tavaratila ei riitä, kannat taa turvautua suksiboksin, peräkärryn tai kuljetuslaatikon tuomaan lisätilaan.

Monikäyttöiset suksiboksit

Kattotelineiden ja niiden lisävarusteiden avulla auton katolla voidaan kuljettaa muun muassa polkupyöriä, kajakkia tai sup-lautaa. Erilaisiin talviurheilutelinei siin saa kiinnitettyä sukset ja lumilaudat, ja kattotelineeseen asennettava kuorma kori mahdollistaa suurempienkin tava roiden kuljettamisen turvallisesti.

Suksiboksi on monikäyttöinen kulje tusväline, sillä siellä voi kuljettaa suksi en lisäksi monenlaista muutakin. Bok siin ei suositella laitettavan kovin pai navaa tavaraa, sillä se saattaa muuttaa auton painopistettä, mikä taas vaikut

taa auton hallittavuuteen. Liikennetur van verkkosivujen mukaan henkilöau ton katolla kuljetettavan tavaran mas sa saa olla enintään 10 prosenttia auton omamassasta, mutta valmistaja on voi nut määritellä kattokuormalle tätäkin pienemmän mahdollisen massan, joten asia kannattaa tarkistaa oman auton oh jekirjasta.

Suksiboksin valintaan voi vaikuttaa esi merkiksi boksin materiaali, muotoilu, lu kitus sekä kiinnityksen helppous ja kuin ka monta hiihto- tai laskettelusuksiparia tai lumilautaa sinne mahtuu. Jos autos sa on jo valmiina kattotelineet, suksibok sia hankkiessa on hyvä ottaa huomioon myös niiden yhteensopivuus.

Suksiboksin korkeus on myös tärkeää huomioida, etenkin jos oma auto on hie man korkeampaa mallia. Boksi katolla pi täisi pystyä ajamaan autokatokseen tai -talliin ja pysäköintihalleissakin on hyvä olla tietoinen, mikä auton korkeus on, kun siihen on laskettu mukaan kattotelineet ja suksiboksi. Jos boksia aikoo säilyttää au tokatoksen tai -tallin katossa kiinnikkeis sä, alle pitäisi myös mahtua pysäköimään.

Kuljetuslaatikko vetokoukkuun

Auton kuljetuskapasiteettia voidaan lisä tä myös vetokoukkuun kiinnitettävällä, lukittavalla kuljetuslaatikolla. Kuljetus laatikkoon voi laittaa isokokoisiakin ta varoita ja kallistettava laatikko ei haittaa auton tavaratilan käyttöä. Laatikon irrot

taminen on helppoa ja kokoontaitettava malli ei vie paljoa tilaa varastossa. Polkupyörienkin kuljetus onnistuu ve tokoukkuun kiinnitettävällä telineellä, ja markkinoilla on malleja, joihin mahtuu jopa neljä polkupyörää samanaikaises ti. Jos vetokoukkua ei ole, kannattaa tar kistaa, löytyykö omaan autoon sopivaa mallia auton takaluukkuun kiinnitettä vistä ripustusmallisista polkupyöräteli neistä.

Kätevät kevytperävaunut

Jos perävaunulle alkaa olemaan tarvetta eikä vuokraaminen ole vaihtoehto, kan nattaa vertailla markkinoilla olevia mal leja ja miettiä, mikä olisi omaan käyttö tarkoitukseen sopiva.

Henkilö- ja pakettiautoilla vedettä vistä perävaunuista kevytperävaunuiksi luokitellaan ne, joiden kokonaismassa on enintään 750 kg. Vaunut kuuluvat O1luokkaan, ne ovat yleensä jarruttomia ja suurin sallittu nopeus on 100 km/h.

Auton rekisteröintitiedoista selviää, miten painavaa perävaunua sillä valmis tajan mukaan saa vetää. On hyvä muis taa, että perävaunun kuomu ei välttämät tä sisälly vaunun omamassaan, vaan sil loin se on laskettava osaksi kuormaa.

Perävaunun valintaan voivat hinnan lisäksi vaikuttaa esimerkiksi lavan koko, perävaunun leveys, onko tarvetta kippi ominaisuudelle tai tarvitaanko kuomua. Lisävarusteina myydään esimerkiksi la

vapeitteitä, lisälaitoja ja ajosiltoja. Raken nustarvikkeiden, puutarhajätteiden ja koneiden kuljetus on perävaunulla help poa ja kippaavaan lavamalliin saa ajettua esimerkiksi ruohonleikkurit ja mootto rikelkat.

Perävaunusta pitää löytyä myös hyvät kuormankiinnityspisteet, sillä kuorma on aina sidottava hyvin, vaikka käytössä olisikin kuomullinen malli.

Vaihtoehtona perävaunun vuokraus

Jos tarvetta perävaunulle on harvoin, voi olla järkevämpää vuokrata kuin ostaa oma, jos vuokrauspalvelua on saatavilla kohtalaisen matkan päässä. Oma vaunu ei välttämättä mahdu säilytykseen etu pihalle tai se olisi pihan muiden toimin tojen tiellä, joten silloin vuokravaunu on hyvä vaihtoehto.

Useat liikkeet tarjoavat perävaunuja vuokralle edullisesti – vuorokausihinta ei ole välttämättä paria kymppiä enem pää. Perävaunuja voi vuokrata esimerkik si monista rautakaupoista, perävaunuja myyvistä yrityksistä, autotarvikeliikkeis tä sekä joistakin autotarvikkeita myyvis tä tavarataloista, huoltoasemilta, kone vuokraamoista sekä muista siirtokalus teita vuokraavista yrityksistä.

Tarkista kunto ja pakkaa oikein Perävaunu voi olla välillä pidem

piä aikoja käyttämättä, jolloin sen kun to on hyvä tarkistaa, jotta vaunun käyt tö olisi turvallista niin itselle kuin muil lekin tiellä liikkujille. Vanhemmassa perävaunussa renkaat saattavat olla ikänsä puolesta vaihdon tarpeessa ja li säksi rengaspaineet sekä valot on syytä tarkistaa säännöllisesti.

Perävaunu tulee kuormata tasaisesti, mutta vetokoukulle saisi tulla vain vä hän painoa. Vaunua pitäisi pystyä nos tamaan helposti vetokoukkuun ja ta kaisin. Liikenneturvan verkkosivuilla muistutetaan, että painavimmat tavarat

tulee laittaa akselin päälle ja painopis teen pitäisi pysyä mahdollisimman kes kellä ja alhaalla.

Turvallista ja taloudellista ajoa kuorman kanssa

Koska suksiboksi lisää ilmanvastusta ja täyteen pakattu auto ja boksi nostavat auton kokonaismassaa, polttoaineen kulutus kasvaa. Myös sähköautoissa kulutus lisääntyy ja auton toimintamat ka lyhenee, kun suksiboksi on mukana. Taloudellinen ajo, ilman turhia kiihdy

tyksiä ja jarrutuksia, on hyvä muistaa, oli sitten kuormaa tai ei.

Autonrenkaiden ilmanpainesuosi tukset riippuvat myös kuormasta, joten eri kuormaustilanteiden suositukset kannattaa tarkistaa auton ohjekirjasta tai auton ovessa tai polttoainetankin luukussa olevasta tarrasta. Raskaampi kuorma vaatii isommat rengaspaineet. Jos rengaspaineet ovat liian pienet, se lisää polttoaineen kulutusta ja kasvat taa renkaiden vierintävastusta, jolloin renkaatkin kuluvat nopeammin.

On myös hyvä muistaa, että auton

hallinta voi olla vaikeampaa liukkaalla tiellä, jos kuormaa on paljon. Täyteen lastattu kevytperävaunu voi vaikuttaa ajoneuvoyhdistelmän hallintaan hyväl läkin kelillä. Suuremmilla nopeuksilla ajettaessa yhdistelmän vakaus heiken tyy ja pysähtymismatka kasvaa. Täyn nä oleva, epätasapainoisesti pakattu suksiboksi vaikuttaa myös paljon au ton hallittavuuteen, etenkin väistöti lanteissa.

Lähteet: autoliitto.fi, liikenneturva.fi, thule.com, trailertukku.fi

Koirakin matkustaa turvallisesti

Lemmikkieläinten kuljetuksessa on hyvä huomioida turvallisuus, sekä lemmikin että matkustajien ja kuljettajan. Tärkeintä on, että eläin ei matkusta irrallaan, jolloin kuljettaja pystyy keskittymään ajamiseen, eikä mahdollisissa äkkijarrutuksissa synny vaaratilanteita.

Lemmikkieläimille on markkinoilla mo nenlaisia kuljetusvälineitä, joissa lemmik ki matkustaa autossa mukavasti ja turval lisesti.

Esimerkiksi koira voi matkustaa takapen killä turvavyövaljaissa auton turvavöihin kytkettynä tai asianmukaisessa kuljetuslaa tikossa, joka kiinnitetään istuimeen auton turvavöillä. Kuljetuslaatikot sopivat hyvin myös pienemmille eläimille.

Markkinoilla on myös pienille koirille tar koitettuja autonistuimia, jotka on tarkoi tettu käytettäväksi turvavyövaljaiden tai y-mallisten valjaiden kanssa. Vahvaraken teiset, autokäyttöön sopivat koiranvaljaat

on tehty esimerkiksi kestävästä ja leveäs tä turvavyö- tai kuormansidontanauhasta.

Jos koiraa kuljetetaan auton tavaratilas sa, pitää sieltä olla avoin yhteys matkusta jatilaan. Auton matkustamon ja tavaratilan väliin voidaan asentaa auto- eli koirakalteri tai hankkia tavaratilaan kuljetushäkki, joka kiinnitetään auton rakenteisiin. Esimerkiksi alumiinirunkoinen häkki on kestävä, mutta kevyt. Kuljetushäkissä on koiralle turvallista matkustaa ja auton sisätilatkin pysyvät sil loin siistimpinä.

Lähteet: liikenneturva.fi, petenkoiratarvi ke.com

 KOLUMNI

Tuulahduksia Euroopasta

Sirpa Pietikäinen Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Mitä jos viimein siirryttäisiin uusiutuviin?

Syksyn saapuessa viimeisetkin heräävät tulevaa talvea kohti pahenevaan energiakriisiin. Raken nusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on huomattava, etenkin meillä kylmässä pohjolassa. Säiden viiletessä energiankulutus kasvaa ja kansa laisten kukkarot kiristyvät. Energian hinta hipoo pil viä - eikä loppua näy. Venäjän aggressio Ukrainassa sen sijaan jatkuu.

Viime maaliskuussa Euroopan komissio esitti suunnitelman katkaista Venäjältä tulevien fossiilis ten polttoaineiden hanat vuoteen 2030 mennes sä vastauksena Venäjän sotatoimiin Ukrainassa. Suunnitelman avulla pyritään myös vastaamaan globaaleihin energiamarkkinoihin ja järisyttäviin hintoihin. Jäsenmailla on syystäkin huoli kansalais tensa keinoista vastata energian hintoihin etenkin talven kylminä kuukausina.

Fossiilihanojen sulkeutuessa EU:n on pikaisesti löydettävä vaihtoehtoisia energialähteitä saavut taakseen omavaraisuuden. Omavaraisuuden saa vuttaminen vaatii EU:lta investointeja. Investoinnit kuitenkin maksavat itsensä nopeasti takaisin, kun vuosittaisten rahavirtojen sullominen Putinin sota koneistoon lakkaa. Mitä nopeammin - sen parempi.

EU:lla on nyt kriisin keskellä mahdollisuus vauh dittaa uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä. Ko mission maaliskuussa julkaistu suunnitelma esittää EU:n uusiutuvan energian osuuden nostamista 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä on hyvä alku, mutta EU:lla olisi mahdollisuus ja sen myös pi täisi nostaa uusiutuvien osuutta vieläkin enemmän.

Tuuli- ja aurinkoenergialle on komission vies tinnässä annettu painoarvoa. Esimerkiksi vuoteen

2030 mennessä kaikki uudet rakennukset on suunniteltava aurinkopaneelien asennukselle sopi viksi. Uusiutuvan energian laitosten lupahakemuk sia tulee myös vauhdittaa ja selkiyttää, mikä koskisi esimerkiksi uusien tuulivoimaloiden rakentamista. Lisäksi komissio esittää energiatehokkuuteen panostamista. Jäsenmaiden tulee kollektiivisesti vähentää energiankulutustaan vähintään 13 pro senttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuo teen 2020. Myös energiatehokkuuden tavoitetta tulisi mielestäni nostaa huomattavasti. Energiate hokkuuteen panostaminen ei ole vain energian tur vaamisen väline, vaan se mahdollistaa myös konk reettisia säästöjä sekä kukkaroihin että päästöihin.

Uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen ja energiatehokkuuteen panostaminen eivät pelkäs tään takaa EU:n energiaomavaraisuutta vaan ovat merkittävä osa EU:n ilmastotavoitteiden saavutta mista. EU:n tavoite on vähentää 55 prosenttia kas vihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä sekä saavuttaa ilmastoneutraaliuus vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi EU:n on kannettava kortensa ke koon Pariisin ilmastosopimuksen osalta.

On harmillista, että vasta sotatilanne herätti tämän luokan reaktion koskien fossiilista tuonti energiaa. Miksi ilmastonmuutos, josta tieteilijät ovat meitä varoittaneet vuosikymmeniä, ei riittänyt nostamaan vastaavaa reaktiota? Nyt viimeistään on suunnattava katseemme uusiutuviin energi anlähteisiin ja panostettava Euroopan vihreään siirtymään. On synkkää ajatella venäläisen kaasun sisältyvän EU-taksonomian piiriin. Fossiilisten aika saa riittää.

 AJANVIETE

Mitä jos tekisit himmelin?

Joulu lähestyy, joten nyt on hyvä aika alkaa miettiä läheisten lahjomista ja kodin ko ristamista. Kaikki itsetehty on nyt suosion huipulla. Käsillä tekeminen on myös hyvin rauhoittavaa ja mainio keino purkaa ja tor jua stressiä.

Lisäksi itsetehty lahja kertoo saajalleen, että antaja on miettinyt häntä muutenkin kuin vain kaupan kassalla.

Tänä vuonna voisi kodinkin koristaa itse tehdyillä koristeilla. Yksi kautta aikain suo sikki on himmeli. Perinteitä rakastava tekee sen oljista, mutta näyttäviä himmeleitä voi koota myös paperisista pilleistä tai vaikka lasiputkista.

Himmelit tunnetaan myös Keski-Euroo passa, Suomeen tapa opittiin Ruotsista. Himmeleitä käytettiin koristeina erityises ti Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hä

meessä ja Uudellamaalla, mutta ne levisivät myös Karjalan kannakselle ja Pohjanmaalle. Monin paikoin himmeli saatettiin koris tella rukiintähkillä, peilinpalasilla, paperisui kaleilla, lastuilla tai jopa kynttilöillä. Koris teltu himmeli saatettiin tehdä myös häissä käytetyn lakanakatoksen koristukseksi.

Olkia käytettiin joulun koristeina myös muulla tavoin. Niitä esimerkiksi levitettiin lattialle, jossa ne toimivat lämmöneristee nä ja mukavana olopaikkana.

Oljilla oli myös symbolista merkitystä. Niiden katsottiin edustavan tulevan vuo den viljasatoa. Himmeli pidettiinkin tuvan katossa aina seuraavan vuoden juhannuk seen saakka, jotta saataisiin suuri sato. Lattialle levitettyjä olkia puolestaan ei saa nut sotkea tai survoa. Muuten vilja olisi la koontunut seuraavana kesänä. Olkia myös

viskottiin kattoon ja ennustettiin orsiin ta kertuvista oljista tulevan vuoden satoa.

Pieni ja siro himmelin peruskuvio, okta edri, on kaunis sellaisenaan vaikka joulu kuusen koristeena ja muutama puuhelmi täydentää herkän koristeen. Kevyesti ilma virrassa liikkuva himmelikoriste on medita tiivista katsottavaa.

Kuution rakentamiseen tarvitaan 12 täs mälleen saman pituista olkea. Valmiin kuu tion koko riippuu olkien pituudesta. Ja mit tauksessa ja leikkaamisessa kannattaa olla tarkkana, jos mitat heittävät, kuutioista tu lee vinoja.

Himmeliohjeita löytyy ainakin Marttajär jestön sivuilta, punomo.fi:stä tai Taitoliiton sivuilta.

Lähde: taito.fi,punomo.fi

facebook.com/omakotilehti

Ristikon ratkaisu edellisestä lehdestä.

Teksti: Elina Salmi

Koti Kempeleestä