aaleista. Saneeraus- ja korjaustoimissa asiaa tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. Uusissa hormistoissa ongelmia saattavat aiheuttaa asennuksen tai muurauksen aikaiset virheet tai laiminlyönnit. – Esimerkiksi kevytpolttoöljy- tai puupellettikäyttöisissä keskuslämmityskattiloissa savukaasujen lämpötilat tulee huomioida. Kun tällaisen lämmityslaitteeseen liittyvä hormi uusitaan tai korjataan, tulee savuhormi rakentaa tai saneerata tapauskohtaisesti siihen soveltuvalla tavalla, Räsänen huomauttaa. Jos hormi on vioittunut, pitää sen käyttö lopettaa välittömästi ja pyytää paikalle ammattikoulutettu nuohooja arvioimaan vauriot ja antamaan korjausohjeet. Myös silloin kannattaa pyytää nuohooja tarkistamaan tulisijan ja hormin kuntoa, jos tulisija on ollut pitkään pois käytöstä. Erityisesti vanhoissa taloissa paloturvallisuuden tarkastaminen on yhtä olennaista kuin sähkölaitteiden tai kosteusvaurioiden tarkastaminen. – Tärkein huoltotoimenpide on mielestäni säännöllinen nuohous, mutta muut huoltotoimenpiteet käyttöohjeiden ja määräysten mukaisesti pidentävät hormin käyttöikää, Uurasmaa painottaa. Vaurion syyn löytäminen on yksi tärkeimmistä asioista hormia kunnostettaessa, jotta uudelleen vaurioituminen voidaan estää tai sen riskiä merkittävästi alentaa. Vian tai vaurion laatu ja laajuus vaikuttaa oleellisesti valittavaan korjaustekniikkaan, joten vika tai vaurio täytyy tutkia perusteellisesti. Sen jälkeen valitaan korjaustekniikka tai -tapa, millä asia hoidetaan kuntoon. Vioittuneen tai vaurioituneen savuhormin tyyppi ja rakennusmateriaalit vaikuttavat myös valittavaan korjaustapaan. – Esimerkiksi tiilirakenteisen hormin suurehkot tai vakavat vauriot voidaan korjata purkamatta hormia kokonaisuudessaan, kun taas vastaavasti metalli- ja harkkohormien kohdalla rakenteen purkaminen ja uudelleen rakentaminen voi tulla useimmin kyseeseen, Räsänen sanoo.
Teksti: Milja Mansukoski kuvat: Eemule | Dreamstime.com
Pellitys suojaa piippua ja taloa ...Piipusta kun savu kohoaa, sanotaan laulussa. Vaan millaisesta piipusta? Pellitetty piippu estää piipun rapautumisen ja vesivuodot. – Omakotitaloissa yleisimmin käytetyt savupiiput ovat tiilistä muurattuja. Teräs- ja kevyet harkkopiiput ovat myös yleistyneet, kertoo rakennuspeltiseppiä Turun Ammattiopistosäätiössä (TAO) opettava Janne Blom. TAO on ainoa koulu, joka kouluttaa nuorisopuolella rakennuspeltiseppiä Suomessa. Savupiipun korjaustarve tulee usein esille kattoremontin yhteydessä. Piipun korjaus on helpointa tehdä samalla kertaa. – Useimmiten riittää, kun vanhaa piippua puretaan suunnilleen vesikaton tasalle ja muurataan uudelleen. Korjaus kannattaa antaa ammattimuurarin tehtäväksi. Myös piipunpellityksen tekeminen ja asennus vaatii Blomin mukaan yleensä aina peltisepän, koska kaikki piiput ovat erilaisia ja osat täytyy valmistaa mittatilauksena. – Lisäksi ammattilaisella on kaikki tarvittavat erikoistyökalut ja asiaankuuluvat suojaimet kattotöihin. Jos piipussa on ylös saakka ulottuva pellitys, itse piippu ei välttämättä tarvitse kattoremontin yhteydessä korjausta, vaikka pellitykset uusitaankin sen ympäriltä. Mutta jos piippu on ollut suojaamaton vuosikymmeniä, on rapautuminen todennäköistä. – Ilmasto-olosuhteet, kuten sade, aurinko ja pakkanen kuormittavat piippua.
Nokipalo – puutteellisen huollon vakavin vaara
Tarkkaile juuripellityksen kuntoa
Eräs vakavimmista paloturvallisuusriskeistä on nokipalo. Käytännössä se tarkoittaa savuhormiin kertyneen palamattoman aineksen noen tai pien hallitsematonta palamista. Nokipalo nostaa lämpötilan hormissa hyvin korkeaksi, jolloin riski hormin halkeamisesta kasvaa ja palo saattaa levitä hormia ympäröiviin rakenteisiin. – Nuohoamaton tai vioittunut hormi on aina paloturvariski rakennukselle ja siinä oleileville ihmisille, Uurasmaa muistuttaa. – Yksi merkittävimmistä syistä pien kerääntymisestä hormiin tai tulisijaan on väärä polttotekniikka tai sopimattoman materiaalin, esimerkiksi muovien ja roskien, polttaminen. Lisäksi liian harvoin tehtävä nuohous aiheuttaa myös noen liiallista kertymistä hormiin ja se voi johtaa nokipaloon. Joissakin tapauksissa tulisijassa tai hormissa oleva vaurio tai rakenteellinen vika voi aiheuttaa nokeentumista tai pien kerääntymistä usein käyttäjän tietämättä, Räsänen kertoo.
Savupiipun pellitys juuresta on välttämätöntä, koska se tiivistää katon ja piipun liittymäkohdan vesivuodoilta. – Juuripellityksen teossa on tärkeää huomioida, miten pienistä koloista vesi pääsee kattorakenteisiin. Lisäksi vesi nousee kapillaarisesti ylöspäin esimerkiksi tuulisella ja sateisella säällä. Juuripellin vähimmäisnosto piippua vasten on 300 mm. Juuripellityksen kuntoa kannattaa tarkkailla, ettei se pääse vuotamaan. Vuotokohdat saa minimoitua pellittämällä piippu ylös asti. Piipunhattu puuttuu yhä monista omakotitaloista. Se suojaa puolestaan hormin sisäpintoja sään rasitukselta, ja pitää sen kuivana. – Piipunhattu on suhteellisen edullinen hankkia ja asentaa, ja se antaa piipulle lisää käyttöikää, Blom muistuttaa.
Säännöllinen tarkistaminen pitää mielen tyynenä Hormin kunto tulee tarkistaa säännöllisesti. Uurasmaan mielestä tarkastaminen kannattaa ensisijaisesti jättää nuohoojalle, jolloin tarkastus tulee tehtyä nuohouksen yhteydessä kerran vuodessa. Nuohoojan tulee ilmoittaa havaitsemistaan vioista ja puutteista kiinteistön omistajalle ja vakavista puutteista myös alueen pelastusviranomaisille. – Hänellä on paras ammattitaito näissä asioissa. Kesämökin nuohouksen harvemman välin takia kannattaa kesämökin hormi itse tarkastaa silmämääräisesti halkeamien tms. varalta aina ennen uuden mökkikauden alkua. Lähtökohtaisesti kaikki hormit vaativat puhdistusta tai kunnon seurantaa paloturvallisuuden ja toimintavarmuuden ylläpitämiseksi. Räsäsen mukaan muodoltaan ja materiaaliltaan erilaiset hormit vaikuttavat käytettävään puhdistustekniikkaan ja työvälineisiin. – Väärin valitulla puhdistustavalla tai työvälineellä voidaan aiheuttaa vaurioita tai rikkoutumisia tulisijassa tai savuhormissa, jotka voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin vahinkoihin tai jopa henkilövahinkoihin.
Omakotiratkaisut espoo 2016
32