Tulevaisuuden koulu & koulutukset 3/2024

TULEVAISUUDEN KOULU & KOULUTUKSET

Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen: Miten PISA-kelkka käännetään?

sivu 2

Koulu on lapsille ja nuorille turvallinen ympäristö harjoitella elämässä tarvittavia digitaalisia taitoja.

sivu 14

Koulukyydityksen merkitys erityislapsen arjessa on valtava. sivu 16

Millainen on toimiva koulu? sivu 19

Jukka Hildén:

”Yhdessä voimme luoda lapsille ja nuorille turvallisemman ympäristön.”

Miten PISA-kelkka käännetään?

Joulukuussa 2023 julkaistussa PISA-tutkimuksessa suomalaisnuorten menestys laski entisestään.

Teksti Kati Halonen

Antti Ikonen puheenjohtaja Suomen Rehtorit ry

– Vaikka Suomi menestyy edelleen verraten hyvin, erottaa tulosten systemaattinen lasku tutkimuskerrasta toiseen meidät monesta muusta OECD-maasta. Suunta ei käänny itsestään, nyt on aika rakentavalle kriittiselle analyysille, yhteisen tilannekuvan muodostamiselle ja sen jälkeen suunnitelmalle, miten kurssi käännetään, painottaa Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen Taloudellisten resurssien väheneminen on osasyy ongelmiin, mutta ratkaisua ei löydy pelkästään rahoituksesta. – Koulujen on saatava keskittyä pedagogiikkaan. On karsittava turhia kyselyitä ja irrallisia toimintaohjelmia, jotka helposti hajottavat fokuksen. Jos jo opettajat ovat epävarmoja painopisteistä, miten siinä viidakossa pärjää oppilas, jolle kaikki on uutta. Kouluihin tarvitaan enemmän aikaa kiireettömälle kohtaamiselle, lisää välittämistä ja vuoropuhelua. Opettajilla on kyllä into ja halu ohjata lapsia ja nuo -

ria kasvamaan fiksuiksi aikuisiksi. Heille on annettava mahdollisuus keskittyä siihen, jotta koulu voi tarjota oppilaille tarvittavat perustaidot ennen toiselle asteelle siirtymistä, Ikonen korostaa.

Digi demokratisoi oppimista

Digitaalisten välineiden hyödyntäminen mahdollistaa pääsyn kaiken tiedon äärelle asuinpaikasta riippumatta. On tärkeää tunnistaa ja hallita digitaalisuuden riskit sekä vahvistaa medialukutaitoa. Kouluilla on merkittävä rooli tässä prosessissa. – Harvalukuisena kansana meidän on erittäin tärkeää pysyä osaamisen ja kehityksen kelkassa mukana. Teknologia tarjoaa uudenlaisia, luovia välineitä oppimiseen, sanoo Ikonen. Oppimisprosessi rakentuu aiemman osaamisen päälle. On kehitettävä tekoälyalustoja, jotka tunnistavat oppilaan aiemman osaamisen, integroivat tehtävät opetussuunnitelmaan sekä tarjoavat op -

Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä (100 000 kpl) 22.3.2024 Tekijät: Iiro Niemi (050 328 2179 iiro.niemi@mediaplanet.com), Jarkko Partanen (050 3134 478 jarkko.partanen@mediaplanet.com), Suvi Jeskanen, Atte Korhonen, Oona Elo, Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Johanna Lind

Kaupallisessa yhteistyössä:

Koulujen on saatava keskittyä pedagogiikkaan. On karsittava turhia kyselyitä ja irrallisia toimintaohjelmia, jotka hajottavat fokuksen.

pilaalle nopeaa palautetta ja tukea. – Koulu muuttuu yhteiskunnallisen muutoksen myötä. Menneisyyden kaipuun sijaan on katsottava rohkeasti eteenpäin ja hyödynnettävä teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Kun koulu ja yksilö muuttuvat tasatahtiin, muutosta ei voi estää, Ikonen summaa.

Kierrätäthän tämän lehden facebook.com/talousjakoti

Aikaa aitoon vuorovaikutukseen

Koulu tarvitsee työrauhaa, enemmän aikaa opettamiseen sekä oppilaiden kohtaamiseen.

Teksti Kati Halonen

– Peruskoulun tulevaisuutta suunniteltaessa pitäisi kuunnella myös heitä, jotka eivät ole viihtyneet koulussa ja kysyä erityisopettajilta oppilaiden haasteista. Käydä rehellistä keskustelua, myöntää rohkeasti virheet ja ottaa tarvittaessa askel taaksepäin siihen mikä toimi. Jokainen epäonnistuminen on mahdollisuus oppia, haastaa Visma Aquila Oy:n liiketoimintajohtaja Teemu Lehtonen Ensimmäinen asia, johon pitäisi kiinnittää huomiota, on löytää jokaiselle lapselle sopiva tapa oppia. Toinen keskeinen näkökulma on keskittyminen ja kokonaisuuksien ymmärtäminen. On osattava validoida tietoa ja ymmärtää syy-seuraussuhteita, ei opetella ulkoa yksityiskohtia.

– Opettajan tehtävä on saattaa lapsi oikean tiedon äärelle ja antaa työkaluja sen hahmottamiseen, onko tieto linjassa suuremman kuvan kanssa. Jos perustiedot eivät ole kunnossa, oppiminen voi tuntua vaikealta ja koulu raskaalta. Esimerkiksi kielissä ja matematiikassa pohja myöhemmälle oppimiselle luodaan jo varhaisessa vaiheessa, Lehtonen painottaa.

KUVA: VISMA AQUILA OY

Opetusohjelmat ja materiaalit yhden linkin takana

Vuonna 2023 julkaistu Wilma Links mahdollistaa koulussa tarvittavien sähköisten työkalujen käytön yhdellä alustalla, samassa ekosysteemissä. Tämä antaa aikaa olennaiseen: läsnäoloon sekä oppimiseen ja opettamiseen.

Wilma Links yhdistää Wilman ja oppimisen arvioinnin alusta Qridin järjestelmät saumattomaksi kokonaisuudeksi, mikä säästää opettajien aikaa ja tarjoaa opetustoimelle parempia keinoja arvioinnin yhtenäistämiseen.

– Olemme halunneet luoda palvelukokemuksen, jotta opettajille jäisi enemmän aikaa oppilaiden kanssa työskentelyyn. Ekosysteemiajattelu helpottaa myös oppilaiden ja opettajien siirtymistä koulusta toiseen, Lehtonen toteaa.

Kouluissa

• kokonaisuuksien hahmottaminen ja oman oppimistavan oppiminen ovat keskeisiä.

• tekniikka auttaa löytämään yhteisen tien, helpottaa arkea ja antaa enemmän aikaa kohtaamisille.

• on tärkeää pysähtyä ja rohkeasti myöntää mitkä kokeilut ovat onnistuneet ja mitkä epäonnistuneet.

Lue lisää

wilma.fi/ajankohtaista

Opettajan tehtävä on saattaa lapsi oikean tiedon äärelle ja antaa työkaluja sen hahmottamiseen, onko tieto linjassa suuremman kuvan kanssa.

KUVA: SUOMEN REHTORIT RY

Kaupallisessa yhteistyössä:

KUVA: SOFTIGO AB

Vikaaria rehtoreiden avuksi sijaisopettajapulassa

Koulut ja varhaiskasvatus kohtaavat jatkuvasti haasteita sijaisopettajien löytämisessä. Vanhat menetelmät, kuten nimilistojen kerääminen ja potentiaalisten sijaisten läpi soittaminen, ovat aikaa vieviä ja tehottomia.

Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

– Monet koulut ja opettajat ovat kaivanneet ratkaisua, joka helpottaisi sijaisopettajien löytämistä sekä säästäisi rehtoreiden ja opettajien arvokasta aikaa, kertoo Softigo Ab:n toimitusjohtaja André Erickson.

Vikaaria toi sijaisopettajien etsimisen digiaikaan

Vikaaria on kehitetty peruskoulujen ja varhaiskasvatuksen sekä lyhyt- että pidempikestoisten määräaikaisten sijaisuuksien täyttämiseen. Vikaaria on ainutlaatuinen, sovelluspohjainen SaaS-

palvelu (Software as a Service) ja eroaa täten kokonaan perinteisistä henkilöstövuokraus- ja rekrytointiyrityksistä. Vikaaria lanseerattiin vuonna 2023. – Vikaarian suurin vahvuus on sen helppokäyttöisyys ja nopeus sekä kasvava sijaiskanta. Sovelluksen avulla koulut ja päiväkodit tavoittavat yhdellä klikkauksella kaikki sijaiset, jotka ovat valinneet vastaanottamaan sijaisuuksia kyseiseltä alueelta. Palvelu korvaa puhelinsoitot ja tekstiviestit sekä tarpeen ylläpitää nopeasti vanhentuvia sijaislistoja, mikä tuo merkittävää ajansäästöä rehtoreille ja

muille koulun esihenkilöille. Merkittävää on, että koulut valitsevat itse kaikista ilmoittautuneista sijaisista sopivimman ja muille lähtee ystävällinen viesti, että sijaisuus on täytetty, Erickson toteaa. Vikaarian sijaiskannassa on jo yli kaksituhatta sijaista ja heidän määränsä kasvaa lähes sadalla joka viikko. Yli 170 koulua Pohjanmaalla, Turussa ja Pirkkalassa on jo ottanut Vikaarian käyttöön, ja kiinnostus kasvaa erityisesti Etelä-Suomen suomenkielisissä kouluissa sekä PohjoisPohjanmaalla.

– Vikaariaa käyttävät koulut ja päiväkodit ovat raportoineet merkittävästä ajansäästöstä; jopa opettajan vuosikustannuksen verran. Saamme usein myös palautetta, että palvelun avulla löytyy hyviä, uusia sijaisia, joita ilman Vikaariaa tuskin olisi löytynyt, Erickson sanoo. Opettajaksi opiskeleville Vikaaria tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden verkostoitua koulujen kanssa. Kuka tahansa voi rekisteröityä sijaiseksi ja rekisteröityville Vikaaria on ilmainen.

Vikaaria on ensimmäinen ja ainut sovelluspohjainen sijaishakupalvelu Suomessa. Se

• säästää koulujen aikaa ja rahaa.

• on käyttäjäystävällinen ja nopea.

• tarjoaa jatkuvasti kasvavan sijaiskannan.

Lue lisää kaksikielisestä sijaishakupalvelusta vikaaria.fi/koulut

Taidemaalarin ammattiin voi opiskella monista eri lähtökohdista

Vapaassa Taidekoulussa Helsingin Kaapelitehtaalla opiskelee vuosittain vajaa 70 henkeä täysiaikaisessa, nelivuotisessa taidemaalauksen koulutusohjelmassa.

Teksti Vapaa Taidekoulu

– Opetusohjelmamme vetää puoleensa kaiken ikäisiä ja monenlaisista taustoista tulevia ihmisiä. Taideopintojen aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä – päinvastoin, kaikenlainen elämänkokemus usein tukee niitä. Toisaalta meillä on myös opiskelijoita, joissa jo hyvin nuorella iällä on tunnistettavissa taiteellinen lahjakkuus ja edellytykset kehittyä, kertoo rehtori Elina Merenmies. Viime lukuvuonna Vapaassa Taidekoulussa opiskelikin kuudella eri vuosikymmenellä syntyneitä ihmisiä.

Yksityiskoulun opetusohjelma on jopa eurooppalaisittain harvinaisuus siten, että se on koko olemassaolonsa ajan keskittynyt nimenomaan maalaustaiteeseen. Koulun täyttäessä 90 vuotta ensi vuonna ovat sen toiminnan johtotähdet samat kuin koulua perustaessa: maalaustaiteen itseisarvo ja omaehtoisuus.

Mahdollisuus välttää opintojen päällekkäisyyksiä tekee elinikäisestä oppimisesta houkuttelevaa niin kulttuuriammattilaisille kuin alanvaihtajillekin.

– Opetusohjelmaamme ei sisälly esimerkiksi kieliä tai muita taiteen ja taiteilijana toimimisen ulkopuolisia sisältöjä. Osin siksi meille hakeutuukin

Kolmannen vuosikurssin maalausopiskelija Moona Aho löysi oman alansa Vapaassa Taidekoulussa työskenneltyään yli vuosikymmenen ravintola-alalla. Aho näyttelynsä avajaisissa koulun omassa Galleria Vaagassa tammikuussa 2024.

Elina Merenmies rehtori Vapaa Taidekoulu

KUVA: KRISTIINA MÄNNIKKÖ

myös heitä, joilla jo on korkeakoulututkinto – joko visuaaliselta alalta, esimerkiksi Aalto-yliopistosta, tai aivan muulta alalta, toteaa Merenmies.

Taidemesenaatti Maire Gullichsenin vuonna 1935 perustama Vapaa Taidekoulu on taidemaalauksen perinteen vaalija ja uudistaja. Koulun kurssi- ja luentoopetuksesta vastaavat kymmenet jatkuvasti omalla urallaan toimivat, tunnustetut kuvataiteilijat, mm. Elina Merenmies, Hannaleena Heiska, Aki Turunen, Aura Hakuri, Tiina Pyykkinen, Tuomo Laakso ja Pauliina Turakka Purhonen. Kullekin vuosikurssille järjestetään keskimäärin 16 kurssia vuosittain.

Seuraava haku ammattiopintoihin on toukokuussa. Opiskelu on täysipäiväistä ja opiskelijat ovat oikeutetut Kelan opintoetuuksiin. Lue lisää vapaataidekoulu.fi ja somekanavillamme: @vapaataidekoulu

Kaupallisessa yhteistyössä:

Oppimisen ilo ja innostus voivat viedä avaruuteen asti

Opintoretket Heurekaan luovat koululuokille tilaisuuksia yhteistyölle, vuorovaikutukselle ja yhteishengen vahvistamiselle.

Tieteeseen pohjaava oppimisympäristö mahdollistaa monialaisten oppimiskokonaisuuksien integroinnin osaksi opetusta ja opetussuunnitelmaa.

– Käynnit inspiroivassa tiedekeskuksen ympäristössä synnyttävät uusia näkökulmia. Kun oppilaat pääsevät itse tekemään, kokemaan ja oivaltamaan, se edistää oppimista. Sosiaalisella oppimisella ja toiminnallisuudella on iso rooli, toteaa tiedekeskus Heurekan pedagoginen suunnittelija Heidi Kouki, joka on myös Euroopan avaruusjärjestö ESAn koordinoiman ESERO-koulutusohjelman Suomen projektipäällikkö. ESERO on ESAn tärkein kanava koulujen avaruusteemaisen opetuksen tukemiseen. Heureka koordinoi ESERO-verkoston toimintaa Suomessa.

Tieteeseen pohjaava moniaistinen oppimisympäristö tukee erilaisten oppijoiden tarpeita ja tarjoaa jokaiselle mah-

dollisuuden löytää omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa. Kun oppilaat saavat kokeilla asioita itse, oppimisesta tulee syvällisempää ja merkityksellisempää. Se jättää kestävän muistijäljen, mikä voi vaikuttaa oppilaan tulevaisuuden valintoihin ja jopa urapolkuun.

– Avaruus on innostava teema, joka tarjoaa hyvin kokonaisvaltaisen oppimiskokemuksen. Avaruus ei ole pelkkää tähtitiedettä. Se kattaa kaikki tieteenalat ja teknisen osaamisen arkeologiasta juridiikkaan ja teknologiasta lääketieteeseen. Tulevaisuudessa tarvitaan valtavasti osaamista, jotta voi olla mukana tutkimassa tutkimatonta, Kouki painottaa.

Tiede kuuluu kaikille

Heurekassa monialaisuus tulee luonnostaan esiin niin uniikeissa näyttelyissä, planetaarioelokuvissa, oppimisohjelmissa kuin eri kohderyhmille räätälöidyissä

tapahtumissakin.

– Tuemme elinikäistä oppimista, meille ovat tervetulleita kaikki vauvasta vaariin. Kaikki Heurekan näyttelyt ja muut sisällöt perustuvat tutkittuun tietoon ja edistävät näin yleisöjemme tiedepääoman karttumista, kertoo toiminnanjohtaja Mikko Myllykoski.

Heureka tarjoaa ohjelmia varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle sekä laajan valikoiman teemoja syventäviä tehtäviä, työpajaohjeita ja mobiilipelejä tehtäväksi ennen vierailua, sen aikana tai myöhemmin koulussa.

Yritykset voivat tukea paikkakuntansa kouluja kummiluokkatoiminnalla, jossa avaimet käteen -pakettiin sisältyvät pääsyliput, kuljetukset, työpajat ja jälkitehtävät. Räätälöidyt ohjelmat yhdistävät Heurekan pedagogisen osaamisen ja yrityksen toiveet, mikä luo ainutlaatuisia oppimiskokemuksia.

Lue lisää Heurekan monipuolisesta tarjonnasta oppilaitos- ja varhaiskasvatusryhmille heureka.fi/kouluille Lisätietoja heureka.fi

Olisiko sinusta avaruuden ammattilaiseksi?

Uusi näyttely Matkalla avaruudessa nyt Heurekassa

Teksti Kati Halonen

Heureka tukee elinikäistä oppimista, Mikko Myllykoski ja Heidi Kouki toteavat.

KUVAT: HEUREKA

Kaupallisessa yhteistyössä:

Lukutaito

on

avain

maailman ymmärtämiseen, oppimiseen ja itsensä ilmaisemiseen

Lukutaidon heikkeneminen on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Lukeminen on perusoikeus, joka kuuluu kaikille.

– On olennaista, että jokaiselle tarjotaan mahdollisuus kehittyä lukijana hyödyntämällä erilaisia menetelmiä, materiaaleja ja välineitä, muistuttaa Saavutettavuuskirjasto Celian pedagoginen asiantuntija Veera Kivijärvi

Oppimateriaalien monimutkaisuus voi olla haastavaa oppilaille, jotka kamppailevat tekstin ymmärtämisen tai keskittymisen kanssa. Tekstiä saattaa olla paljon ja esitetty tieto pirstaleista, mikä vaikeuttaa oppimista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Tarvitaan selkokielisiä oppimateriaaleja, joita oppilas voi lukea ja kuunnella samaan aikaan. Tukikuvien käyttäminen lisää moniaistista oppimista.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kohti esteetöntä lukemista

Mitä saavutettavampia oppimateriaalit ovat, sitä parempaa on oppiminen. Parhaat apuvälineet tukevat niin teknisen lukutaidon kehitystä, luetun ymmärtämistä kuin lukemiseen motivoitumistakin. Mutta jos tarjolla olevia vaihtoehtoja ei tunneta, opettajat rakentavat oppilailleen sopivia oppimateriaaleja itse iltaisin.

– Apuvälineet voidaan rakentaa kirjan sisälle. Synkronoimalla ääni tekstin kanssa niin, että luettavat rivit korostuvat edetessään, tekstin seuraaminen helpottuu, Kivijärvi kertoo.

Celian tarjoamat monikanavaiset materiaalit on suunniteltu erityistä tukea tarvitseville. Yli 20 prosenttia kaikista peruskou-

lulaisista opiskelee tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Kansainvälisen PIRLS 2023 -lukutaitotutkimuksen mukaan 16 prosenttia suomalaisista neljäsluokkalaisista ei yllä lukutaidoltaan tyydyttävälle tasolle.

– Yhdessä lukeminen edistää lukutaidon kehittymistä ja luo samalla yhteisöllisyyttä sekä parantaa sosiaalisia taitoja. Luokassa voitaisiin esimerkiksi pitää kymmenen minuutin yhteinen kaunokirjallisuuden lukuhetki aina ennen ruokailua, Kivijärvi ehdottaa.

Lue lisää Saavutettavuuskirjasto Celian selvityksestä ”Tarvitsemme parempia lukemisen apuvälineitä” sekä erikoiskirjaston palveluista celia.fi

Kuulluksi tulemisen voima

Vasta vuorovaikutustaitoja opettelevien lasten ja nuorten tunteet tulee ottaa vakavasti eikä niitä saa väheksyä.

Teksti Kati Halonen

– Koulun ilmapiiri vaikuttaa merkittävästi siihen tulevatko lapset kertomaan kokemastaan mielipahasta ja konflikteista. Mikäli aikuinen ei aidosti kohtaa lasta, lapsi ei tule toista kertaa. Kun lapsenkokoisia tilanteita puretaan vertaistuen voimin, lapset uskaltavat tulla puhumaan aikuiselle myös silloin, jos tapahtuu jotain vakavampaa, muistuttaa Suomen Sovittelufoorumi ry:n kouluttaja ja kehityspäällikkö Janne Johansson

Oppilaan kokoinen Verso

– On aseistariisuvaa, kun osapuolet saavat itse esittää ja perustella omat näkemyksensä. Kun on ensin tullut kuulluksi, on valmis kuulemaan myös toisen näkökulman. Eräs alakoululainen vertasi sovittelua pyyhekumiin. Ikävä asia tekee sydämestä mustan. Kun siitä saa puhua, Verso kumittaa mustaa pois ja sydämeen mahtuu sopua. Toinen puolestaan huomautti, että aikuiset haluavat liian nopeasti määritellä tilanteet ja niiden ratkaisut. Mutta ei vie yhtään enempää aikaa pysähtyä oikeasti kuulemaan mitä tapahtui kuin sanoa että ”Älä välitä” tai

Janne Johansson kouluttaja, kehityspäällikkö Suomen Sovittelufoorumi ry

Eeva Saarinen kouluttaja Suomen Sovittelufoorumi ry

Synkronoimalla ääni tekstin kanssa niin, että luettavat rivit korostuvat edetessään, tekstin seuraaminen helpottuu, Kivijärvi kertoo.

Veera Kivijärvi pedagoginen asiantuntija Saavutettavuuskirjasto Celia

”Mitä me juuri eilen sovittiin”. Tähän lapset voivat vastata ”Ei me mitään sovittu, sinä sovit”, kouluttaja Eeva Saarinen kertoo.

Koulutetuilla versoilla, eli muutaman vuoden vanhemmilla vertaissovittelijoilla, on aikaa kuunnella ja auttaa riidan osapuolia miettimään mikä olisi hyvä ratkaisu. Versot eivät anna valmiita ratkaisuja vaan auttavat ohjatusti sovittamaan yhteen molempien ratkaisuehdotuksen. – Mutta on muistettava, että lapsia ei saa jättää yksin asioiden kanssa. Koulun Verso-aikuisten tehtävänä on tukea oppilaiden tekemää sovitteluprosessia ja seurata, että tehty sopimus pitää, Johansson painottaa.

VERSO-ohjelmaa noudatetaan myös varhaiskasvatuksessa ja toisella asteella, jossa se nähdään osana työelämätaitoja.

VERSO on työkalu ihmissuhteisiin tulleiden säröjen korjaamiseen

• Osallisuus ja kuulluksi tuleminen

• Vertaisuuden voima

• Koulun turvallisuuden lisääntyminen

Lue lisää VERSO-ohjelmasta sovittelu.com/vertaissovittelu ja Suomen Sovittelufoorumin toiminnasta sovittelu.com

Teksti Kati Halonen

KUVAT: SUOMEN

SOVITTELUFOORUMI RY

Koulutetuilla versoilla on aikaa kuunnella ja auttaa riidan osapuolia miettimään mikä olisi hyvä ratkaisu.

Syö laadukasta rasvaa

Kaikki liittyy kaikkeen myös syömisessä. Rasva on yksi tärkeimmistä ravintoaineista ihmisen elimistössä –ja rasvan laatuun on syytä kiinnittää huomioita.

Teksti toimitus

– Tiedetään, että kalaa 2–3 kertaa viikossa syövillä on pienempi riski sairastua sydän-ja verisuonitauteihin kuin henkilöillä, jotka eivät syö kalaa, sisätautiopin dosentti, ylilääkäri Juhani Kahri HYKS:stä sanoo.

Perinteisestä välimeren ruokavaliosta on vahva dokumentaatio sydänterveyttä edistävänä ruokavaliona. Tähän ruokavalioon kuuluu runsaasti kasviksia ja hedelmiä, viljaa ja palkokasveja, meren herkkuja sekä neitsytoliiviöljyä, mutta säästeliäästi punaista lihaa ja rasvaisia maitotuotteita.

Itämeren ruokavalio on hyvä vaihtoehto ja tukee Suomessa lähiruokaperiaatetta. Tähän ruokavalioon kuuluu runsaasti pohjoisen merien kalaa, kasviksia, juureksia, marjoja, ruista, kokojyvätuotteita sekä rypsiöljy.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Laihduttaja tarvitsee rasvaa

Yleinen luulo on, että laihduttaja ei saisi syödä rasvaa. Asia on juuri päivänvastoin. – Rasvaa ei tulisi jättää pois ruokavaliosta, rasva on yksi tärkeimmistä elimistön ravintoaineista. Merkittävämpää on, mistä saat rasvasi ja missä muodossa. Hyviä pehmeitä, terveellisiä rasvoja saat muun muassa pähkinöistä ja kaloista. Usko tai älä, ne jopa auttavat kehoasi rasvanpoltossa. Kovat rasvat puolestaan ovat syynä painon nousuun ja lihomiseen, Kahri jatkaa.

Tarkkana piilorasvojen kanssa

Jokainen syö piilorasvoja. Piilorasvat ovat elintarvikkeiden sisältämiä rasvoja, joita on esimerkiksi juustoissa, perunalastuissa ja lihapiirakoissa. Ne ovat rasvoja, joita ei suoraan nähdä, kuin ruokaa lämmittä-

mällä. Piilorasvojen terveellisyys riippuu siitä, mikä sen koostumus on. Aika usein piilorasvat sisältävät tyydyttynyttä, kovaa rasvaa, joka nostaa haitallista LDL-kolesterolipitoisuutta veressä. Sen lisääntynyt pitoisuus on sydän- ja aivoinfarktin riskitekijä.

Mitä pidempään LDL-kolesterolipitoisuus on koholla, sen suurempi riski henkilöllä on sairastua näihin sairauksiin. Toisaalta tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa, että sinänsä tyydyttyneen rasvan syömiseen liittyy suurentunut sydän- ja verisuontautien riski. Sen sijaan tiedetään, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen monityydyttämättömällä rasvalla vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä, Kahri täsmentää.

Hyviä pehmeitä, terveellisiä rasvoja saat muun muassa pähkinöistä ja kaloista. Usko tai älä, ne jopa auttavat kehoasi rasvanpoltossa.

Tahdolla ja taidolla tehdään tuloksia

Helsingin Jalkapalloklubin kasvatti Daniela Tolonen valittiin 16-vuotiaana HJK:n Kansallisen liigan kauden 2021 avauskokoonpanoon. Tänä vuonna yhdeksäntoistavuotias lahjakkuus siirtyi pelaamaan Åland Unitediin.

– Pelasin kymmenen vuotta HJK:ssa, mikä teki lähdöstä haikeaa. Mutta tämä oli hyvä askel uralle. Yksi syistä siirtymiseni taustalla oli Riku Remes, joka valmensi minua aikoinaan b-junnuissa sekä kaksi edellistä kautta HJK:n liigajoukkueessa. Hän on loistovalmentaja. Maarianhaminassa on huikeita tyyppejä ja minut on otettu hyvin vastaan, Tolonen kiittää. Ahvenanmaa toimii erinomaisena etappina matkalla kohti Tolosen tavoitetta – ammattilaisuraa Espanjassa. Toinen Tolosen tavoitteista on edustaa joko Suomea tai synnyinmaataan Kolumbiaa naisten A-maajoukkueessa.

– Menestyminen vaatii sitoutumista. Arjen pitää olla laadukasta, mukaan lukien treenit, joissa joutuu haasta-

Daniela Tolonen (vas.) ottaa päivän kerrallaan ja nauttii hetkistä samalla kun työskentelee kovasti

maan itseään. Joka päivä voi olla vähän parempi kuin eilen. Välillä otetaan askel taakse, mutta se on elämää. Jalkapallo on minulle sekä elämäntapa että työ, Tolonen jatkaa.

Kentän laidalla kasvanut

Pienenä Daniela seurasi isän harteilla isoveljen harjoituksia Käpylän Pallossa. Viisivuotiaana Tolonen liittyi Käpylän Pallon Nappulaliigan tyttöjoukkueeseen, kymmenvuotiaana hän siirtyi HJK Akatemiaan.

– Sanoisin kaikille jalkapallosta innostuneille tytöille, että uskaltakaa unelmoida. Naisten jalkapallo on yksi nopeimmin kehittyvistä lajeista, viimeisen kymmenen vuoden aikana sen kehitys on ollut huimaa. Myös Suomessa on mahdollista tehdä ura ammattilaisjalkapalloilijana, Tolonen rohkaisee.

– Urheilu, etenkin joukkuelajit, opettavat vuorovaikutustaitoja, ja lisäksi se pitää mielen ja kehon virkeänä. Mielestäni jokaiselle nuorelle on tärkeää löytää oma juttunsa, se mikä kiinnostaa. Löytää intohimo ja kuunnella sisintään, uskaltaa tehdä sitä mistä nauttii eikä antaa muiden mielipiteiden vaikuttaa, muistuttaa Tolonen.

Tolosen motto ”It is what it is” tiivistää hänen elämänasenteensa: hän ottaa päivän kerrallaan ja nauttii hetkistä samalla kun työskentelee kovasti unelmiensa eteen.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Ammatiksi fudis!

Suomalainen jalkapallo tarjoaa huomattavan määrän houkuttelevia urapolkuja ja mahdollisuuksia.

Jalkapallo vahvistaa asemaansa Suomessa ja työllistää tätä nykyä merkittävän määrän ihmisiä Palloliitossa ja sen jäsenseuroissa. Lukuisten päätoimisten työntekijöiden tehtäviin kuuluvat suomalaisen jalkapallon tukeminen ja kehittäminen.

– Merkittävä osa työvoimasta kohdistuu urheilu- ja valmennustoiminnan johtamiseen, mutta paljon rooleja löytyy myös liittyen esimerkiksi esihenkilötyöhön, viestintään ja talouteen, Palloliiton lapsuusvaiheen valmennusosaamisen päällikkö Santeri Suvala sanoo.

Seuroihin etsitään työntekijöitä hyvin laajalla skaalalla. Rekrytoitavilta toivotaan Kauklahden Pyrinnön puheenjohtajan Johanna Kurikan mukaan muun muassa pedagogisia taitoja, strategista ajattelua sekä kykyä verkostoitua.

– Tärkeintä ovat kuitenkin oikea asenne ja sitoutuneisuus. Toki täytyy muistaa

Kaupallisessa yhteistyössä:

seurojen olevan työpaikkoja siinä missä yrityksetkin, joten työelämän toimintatavat ja käytösmallit tulee olla hallussa.

Tähtäimessä suomalaisen jalkapallon kehittäminen Jalkapallon työkenttä on monimuotoinen, ja töihin voi hakeutua hyvin erilaisia väyliä pitkin. Yksi mahdollisuus ovat korkeakoulut tai erilaiset oppilaitokset, joissa voi työn ohessa oppisopimuksella kouluttautua liikunta-alan – tai toisaalta viestinnän, johtamisen, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnan tehtäviin.

– Kannustan rohkeasti hyppäämään lähiseuran toimintaan mukaan, sillä osaamista tarvitaan eri osa-alueilla. Sieltä voi oma polku sitten löytyä, kun taustalla on oikeanlaista osaamista, Suvala innostaa.

Alan ammattilaisten toivotaan vastaavan seuratoiminnan kasvaviin haasteisiin ja

KUVA: PEXELS

Lukuisten päätoimisten työntekijöiden tehtäviin kuuluvat suomalaisen jalkapallon tukeminen ja kehittäminen.

osaltaan edistävän suomalaisen jalkapallon kehitystä. Suvala kertoo seuratoiminnan muuttuneen vuosien varrella entistä ammattimaisemmaksi.

– On tärkeää, että jalkapallon parissa työskentelevät ammattilaiset tuovat mukanaan monipuolista osaamista eri ikävaiheista ja seurakentän osa-alueista.

Suvala ja Kurikka painottavat, että päätoimisten ammattilaisten kysyntä on kasvanut selvästi.

– Haluamme seuroissa ja liitossa vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa. Tarjolla on huomattava määrä erilaisia hienoja mahdollisuuksia ja mielenkiintoisia urapolkuja.

Lue lisää palloliitto.fi

Santeri Suvala lapsuusvaiheen valmennusosaamisen päällikkö

Palloliitto

Johanna Kurikka puheenjohtaja Kauklahden Pyrintö

Liikuntaneuvojan tärkein taito on asiakkaan kohtaaminen

Kolmen kampuksen urheiluopisto on liikunta-alan ammatillinen oppilaitos, jolla on kampukset Helsingissä, Lohjalla ja Lahdessa.

Opistossa voi opiskella liikuntaneuvojaksi tai suorittaa liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnon tai valmennuksen erikoisammattitutkinnon.

– Minua kiinnosti tämä ala. Täällä oli mahdollista suorittaa yhtä aikaa myös lukio-opintoja ja juuri nyt valmistaudun kirjoituksiin. Opiskelu täällä on ollut mukavaa. Erityisen kivaa on nyt, kun olemme liikuntaneuvonnan opinnoissa päässeet ohjaamaan oikeita asiakkaita, toisen vuoden liikuntaneuvojaopiskelija Emmi Järvelä kertoo.

Onni Rintamäki pelaa jalkapalloa opiskelun rinnalla. Hänellä on urheilijastatus, jonka myötä hän saa hyväksiluettua osan opinnoista ja saa koulusta tarvittaessa vapaata treeneihin ja peleihin. – Urheilu ja liikunta on kiinnostanut aina. Sen myötä valinta oli helppo. Osasin odottaa että täällä liikutaan paljon. Toisena vuonna keskitymme enemmän teoriaan ja muiden ohjaamiseen. Molemmat nuoret nimeävät liikunnan ammattilaisen tärkeimmäksi taidoksi

Onni Rintamäki ja Emmi Järvelä ovat tyytyväisiä opis kelupaikan valintaansa ja painottavat, että liikunta-alaa voi lähteä opiskelemaan ilman urheilutaustaa. Kiinnostus muiden liikuttamiseen on tärkeintä.

asiakkaan kohtaamisen. Sitä tarvitaan liikuntaneuvojan tai personal trainerin työn lisäksi myös molempien haaveena olevassa fysioterapeutin ammatissa.

Nuoret asuvat opintojen ajan opiston kampuksella. Varsinkin opintojen alussa asuntolaelämä on hauskaa, kun samanhenkiset nuoret tutustuvat toisiinsa. Nämä ystävyyssuhteet saattavat jatkua läpi elämän.

Kolmen kampuksen urheiluopiston rehtori Marjukka Tiainen on pitkän linjan alan ammattilainen ja itsekin opiskellut aikanaan alaa Pajulahdessa. Hän uskoo urheiluopistojen voivan auttaa kaupunkeja, kuntia, alan yrityksiä ja hyvinvointialueita saamaan ihmisiä liikkeelle.

– Meidän avaimet liikkumattomuuden ongelmien ratkaisuun on kouluttaa asiansa tuntevia ammattilaisia innostamaan ihmisiä liikkumaan. Sitä työtä tehdään persoonana. Työkalut, liikemallit ja ohjelmat pitää tietenkin olla hallussa, mutta tärkeintä on motivoida ihminen liikkumaan. Haaveeni on, että meiltä valmistuvat opiskelijat osaavat ja malttavat kuunnella asiakasta. Asiakas kyllä tietää miten haluaisi liikkua.

Kolmen kampuksen urheiluopisto

• Kampukset: Urhea Helsinki, Kisakallio Lohja sekä Pajulahti Lahti

• Tutkinnot: liikunnanohjauksen perustutkinto, liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinto ja valmennuksen erikoisammattitutkinto

• Lisätietoa: urheiluopisto3k.fi

Teksti Kolmen kampuksen urheiluopisto

Teksti Anni Korhonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Koulunaloittajan diabetes vaatii huomiointia ja ennakointia

Koulun aloittaminen on aina jännittävä paikka niin lapselle kuin vanhemmillekin. Erityisesti, jos lapsi sairastaa diabetesta. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä perheen, koulun henkilökunnan ja hoitavan tahon välillä.

– Koulunaloitus jännittää vanhempia todella paljon. Asia on hyvä ottaa puheeksi jo edellisenä keväänä tai mieluummin jo alkuvuodesta koulun kanssa, jolloin ryhdytään valmistelemaan koulun aloitusta. Selvitetään mitä asioita kannattaisi hoitaa ennen kesälomia. Myös koululle on helpompaa, kun tarvittavista järjestelyistä sovitaan ajoissa. Diabetesta sairastava lapsi tarvitsee koulupäivän aikana aikuisen tukea, muistuttaa diabeteksen hoitoon erikoistunut lastentautien erikoislääkäri Ritva Ahomäki

– On tärkeää kertoa hyvissä ajoin ennen koulun aloitusta koulun henkilökunnalle, miten juuri tätä lasta hoidetaan. Mitä annetaan välipalaksi, miten hoidetaan liian alhaista verensokeria ja mitä hoitovälineitä diabetesta sairastavalla lapsella on käytössä, lisää diabeteshoitaja Johanna Hunttila

Yksi huomioitavista asioista on aamupala. Päivähoidossa lapsi on saanut aamupalan, mutta miten ekaluokkalaisen aamupalasta ja insuliinin annostelusta huolehditaan, jos vanhemmat ovatkin jo töissä? Sama kysymys koskee välipalaa koulupäivän jälkeen: onko se suunniteltu etukäteen ja hiilihydraatit laskettu valmiiksi.

Tarvittava aamu- ja iltapäivähoitopaikka tulee selvittää hyvissä ajoin. Myös he tarvitsevat diabetesohjausta kuten koulun henkilökuntakin.

– Koulunkäynninohjaaja auttaa lasta laskemaan hiilihydraatteja ja suhteuttamaan insuliiniannoksen verensokereihin sekä syötyihin hiilihydraatteihin. Usein ekaluokkalainen osaa jo itse pistää insuliiniannoksensa, mutta ohjaajan on tiedettävä, miten kynä toimii, jotta hän voi valvoa, että lapsi pistää oikein. Isolla osalla lapsista on nykyisin insuliinipumppu, jolloin insuliinipistosta ei tarvitse tehdä, vaan tuolloin insuliinipumppuun merkitään aterian hiilihydraattimäärä ja pumppu annostelee insuliinin. Annamme

koululle yleisinfoa diabeteksesta, hiilihydraateista ja verensokerin seurannasta sekä miten erityistilanteissa toimitaan. Tietoa on hyvin saatavilla myös Diabetesliitosta ja Terveyskylästä. Hiilihydraattien laskeminen on usein asia, joka koulunkäynninohjaajaa huolettaa eniten, kertoo Hunttila. – Hiilihydraattien laskeminen on aina arviointia, harjoittelemalla oppii. Verensokeritasoon vaikuttaa niin moni muukin asia kuin hiilihydraatit. Esimerkiksi koulun välitunneilla liikkuminen laskee tyypillisesti verensokeria. Sen vuoksi ennen liikuntatuntia ja sen jälkeen sokeriarvo on hyvä tarkistaa ohjaajan kanssa ja tarvittaessa ottaa pieni välipala, Ahomäki jatkaa.

On tärkeää luoda lapselle mahdollisimman turvallinen olo ja samalla mahdollistaa osallistuminen kaikkeen koulun toimintaan.

Tieto vähentää vanhempien huolia Selkeät vastuut ja hoitosuunnitelmat auttavat niin pientä koululaista, vanhempia kuin kouluakin. Esimerkiksi hoitosuunnitelmaan kirjataan kuka sijaistaa silloin, kun koulunkäynninohjaaja on poissa. Parhaimmillaan kaikki koulun koulunkäynninohjaajat ovat käyneet diabetesopastuksen. – Turvallisten koulupäivien takaamiseksi tiedon ja selkeiden ohjeiden antaminen ohjaajalle ja tarvittaessa muulle henkilökunnalle on tärkeää. Vanhempiin tulisi saada yhteys puhelimitse, jos jostain syystä tarvitaan koulupäivän aikana apua. Alussa soittoja voi tulla koululta melko paljonkin, mutta kun ohjaaja oppii tuntemaan lapsen ja hoitotilanteet tulevat tutuiksi, yhteydenottojen määrä vähenee, muistuttaa Ahomäki.

On tärkeää, että myös koulukaverit osaavat tunnistaa miten matala ja korkea verensokeri ilmenevät ja osaavat vetäistä aikuista hihasta tarvittaessa. Sekä liian korkea että matala verensokeri vaikuttavat keskittymiseen ja heikentävät oppimista. Sokeriarvon laskiessa

Ritva Ahomäki diabeteksen hoitoon erikoistunut lastentautien erikoislääkäri

Teksti Kati Halonen

KUVA: OMA ARKISTO

KUVA: MEDTRONIC FINLAND OY

Johanna Hunttila diabeteshoitaja

KUVA: OMA ARKISTO

liian matalalle, lapsi voi olla kalpea, väsyneempi tai poissaoleva.

Mutta ennen kuin koulun henkilökunnalle tai koulukavereille kerrotaan mitään, tarvitaan aina perheen ja lapsen lupa. – Vanhemmat ja lapsi päättävät mitä haluavat kertoa koululle. Kannustamme kertomaan asiasta avoimesti, sanoo Hunttila.

Jotkut lapset haluavat piilotella omaa sairauttaan – tuolloin diabeteksen hoito on haasteellista.

Diabetes on osa elämää

Diabetes ei estä osallistumista koulun normaaliin toimintaan. Esimerkiksi retket ja liikuntapäivät kannattaa tiedottaa vanhemmille hyvissä ajoin, jolloin nämä tilanteet pystytään huomioimaan insulii-

nin annostelussa ja annetaan ohjaajalle ohjeistus päivää varten.

– On tärkeää luoda lapselle mahdollisimman turvallinen olo ja samalla mahdollistaa osallistuminen kaikkeen koulun toimintaan. Ei siis peruta retkiä siksi, että yhdellä lapsista on diabetes, painottaa Hunttila.

– Jokaiselle diabetesta sairastavalle lapselle tehdään päiväkotiin ja kouluun hoitosuunnitelma, miten toimia diabeteksen kanssa koulu- ja päiväkotimaailmassa. Lounas ja välipala hoituvat, mutta miten toimia liikunta-, retki- tai uimapäivinä. Erityistä ohjausta tarvitaan silloin, jos sairaus on perheelle uusi eli diagnoosi on saatu vasta vähän aikaa sitten. Riippuen siitä, kuinka paljon perheellä on tietoa ja kokemusta, voi diabeteshoitaja olla tar-

Vanhempien muistilista:

• Ottakaa hyvissä ajoin kevään aikana yhteyttä tulevaan kouluun.

• Päättäkää yhdessä lapsen kanssa mitä ja miten diabeteksesta kerrotaan koululle ja koulukavereille.

• Antakaa selkeät ohjeet lapsen hoidosta koulunkäynninohjaajalle sekä kouluterveydenhoitajalle, sillä jokaisen lapsen hoitosuunnitelma on yksilöllinen.

• Huolehtikaa hyvästä tiedonkulusta kodin ja koulun välillä.

Insuliinipumpun automaatio tuo turvaa koulupäiviin

Medtronicin valmistama MiniMed™ 780G varmistaa mahdollisimman tasaisen verensokerin koko päiväksi. Laite annostelee insuliinia automaattisesti tarpeen mukaan: sen algoritmi pyrkii kohti siihen asetettua glukoosiarvoa, kun käyttäjä syöttää siihen syömiensä aterioiden hiilihydraatit. Insuliinipumppu annostelee insuliinin ohutta letkua pitkin suoraan ihon alle, jolloin lapsen tai koulunkäynninohjaajan ei tarvitse antaa insuliinipistosta.

Hyvä tietää Medtronicin MiniMed™ 780G -insuliinipumpusta:

• Seuraa insuliinitarvetta reaaliaikaisten glukoosiarvojen ja henkilökohtaisten trendien perusteella.

• Säätelee insuliinin annostelua automaattisesti ja tarkasti auttaen suojaamaan korkeilta ja matalilta arvoilta.

• Korjaa korkeita arvoja automaattisesti tuoden apua alakanttiin laskettuihin hiilihydraatteihin.

• Vanhemmat voivat seurata lapsen sensoriarvoja ja pumpun toimintaa sovelluksen kautta koulupäivän aikana.

Lue lisää medtronic-diabetes.fi

vittaessa enemmän mukana ohjauksessa, sanoo Hunttila.

Lapsilla sokeriseuranta toteutetaan pääosin kudossokeria mittaavien glukoosisensoreiden avulla, joissa on hälytysominaisuus niin matalan kuin korkeankin sokeriarvon osalta. Joskus verensokeri voi laskea liian matalalle (alle 3,9 mmol/l). Koulussa on oltava näitä tilanteita varten heti saatavilla glukoositabletteja, tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi maitoa tai pillimehua, jota on helppo antaa silloin kun verensokeri on matalalla. Vanhempien tulee huolehtia, että lapsella on koulumatkoilla nopeasti imeytyvää hiilihydraattia aina mukana.

– Puoliautomaattisten älypumppujen osuus tyypin 1 diabeteksen hoidossa on lisääntynyt etenkin viimeisen parin

vuoden aikana. Tyypin 1 diabeteksen hoidossa pyritään mahdollisimman vähäiseen verensokerivaihteluun ja siihen, että sokeriarvot pysyttelisivät mahdollisimman suuren osan ajasta 3,9–10 välillä. Älypumppujen avulla on mahdollista ehkäistä verensokerin liiallisia laskuja ja verensokerin vaihtelu on vähäisempää kuin tavallisella insuliinipumpulla tai pistoksilla hoidettaessa, Ahomäki toteaa.

Artikkeli perustuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen asiantuntijoiden Ritva Ahomäen ja Johanna Hunttilan haastatteluun. Artikkelin tuotannon on sponsoroinut Medtronic Finland Oy. Artikkelin näkökulmat ja mielipiteet ovat kirjoittajan ja asiantuntijan.

Kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä Hildén korostaa ensisijaisesti ongelman tiedostamista ja keskustelun avaamista: ”Koulujen ja kotien yhteistyö on avainasemassa, ja avoin keskustelu on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.”

Jukka Hildén – kiusaamisen vastustaja hamaan tappiin

TV-tähden ja Duudsoneista tutun Jukka Hildénin omistautuminen kiusaamisen vastaiseen taisteluun on esimerkki siitä, että taistelu vaatii kaikkien panosta. Yhdessä voimme luoda lapsille ja nuorille turvallisemman ympäristön.

Teksti Anni Korhonen

Viime vuosina kujeilustaan ja pähkähulluistakin tempuistaan tunnetuksi tullut Jukka Hildén tekee muiden Duudsoneiden ohella vaikuttavaa ja arvokasta työtä koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Nykyinen neljän lapsen isä korostaa, että turvallisuuden tunne kouluissa on keskeinen tekijä oppimistulosten kannalta.

– Turvallisessa ympäristössä lasten itsetunto kehittyy oikealla tavalla ja jokainen voi löytää oman paikkansa. Kiusaamisen varjossa kehitys on usein rajoittunutta ja tummasävyistä.

Kiusaaminen vaikuttaa Hildénin mukaan kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten kehitykseen.

– Suojamuurien jatkuva ylläpitäminen voi johtaa lapsen sosiaalisen minän vääristymiseen ja ahdistukseen, joka vaikuttaa

negatiivisesti koko elämään.

Hildén haluaa nostaa vastuuta vanhempien harteille, jotta he valvoisivat esimerkiksi lastensa sosiaalisen median käyttöä.

– Vanhempien on opetettava lapsilleen vastuullista käyttäytymistä myös verkossa, jossa kiusaaminen saa uusia muotoja. Hyvä ohjenuora on se, että älä kirjoita mitään, mitä et voisi kasvotusten toiselle sanoa.

Omille lapsilleen Hildén on halunnut luoda kodin, jossa ollaan läsnä ja jossa kaikilla on vapaus ilmaista itseään.

– Se pönkittää itsetuntoa. Välitän lapsilleni viestiä, että myös virheitä sattuu jokaiselle ja ne ovat osa meidän kaikkien kasvua.

Jokaisen tulee puuttua kiusaamiseen Kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä Hildén korostaa ensisijaisesti ongelman

tiedostamista ja keskustelun avaamista. Kaikkiin kiusaamistapauksiin tarvitaan aina aikuisten apua.

– Koulujen ja kotien yhteistyö on avainasemassa, ja avoin keskustelu on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, Hildén sanoo. Hildénin mukaan tarkkanäköinen keskustelu voi muuttaa kiusaajan käytöstä, kun tämä tajuaa tekemänsä vahingon laajuuden. Duudsonit ovat koulukeikoillaan tehneet lasten kanssa kiusaamisen vastaisen sopimuksen, jossa jokainen sitoutuu paitsi olemaan itse kiusaamatta myös puuttumaan kiusaamiseen.

– Korostamme aina lapsille, että yhdessä tekeminen ja ystävyys ovat meille maailman tärkeimmät arvot, ja kiusaaminen on näiden arvojen vastaista. Ilman näitä arvoja ei olisi Duudsoneitakaan.

Empatia on avain yksinäisyyden lievittämiseen

Yhä useammalle nuorelle yksinäisyys ei ole pelkkä ohimenevä tunne.

Teksti

Yksinäisyyden kokemus aktivoi aivoissa samat alueet kuin fyysinen kipu ja jatkuva stressi heikentää kognitiivisia kykyjä. Pitkittyessään ja syvetessään yksinäisyys voi aiheuttaa merkittäviä haittoja niin psyykkiselle kuin fyysisellekin terveydelle.

Suomen Punaisen Ristin julkaisema Yksinäisyysbarometri valottaa, että yli puolet suomalaisista kokee yksinäisyyttä ainakin joskus ja joka viides nuori kokee sitä viikoittain.

– Nuorilla suurimpia syitä yksinäisyyteen ovat ujous, sosiaalisten tilanteiden jännittäminen tai riittämättömät vuorovaikutustaidot. Nuoret kokevat myös paljon ulkopuolelle jättämistä. Tämäkin nousee esiin Yksinäisyysbarometrissä. Ulossulkeminen eli porukan ulkopuolelle

jättäminen on julma kiusaamisen keino. Se on tietoista tai tahatonta sosiaalista väkivaltaa. Kiusaamiskeskustelusta unohtuukin usein yksinäisyys, kertoo Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta Emotionaalinen yksinäisyys, joka johtuu syvän tunneyhteyden puutteesta lukuisista pinnallisista kaverisuhteista huolimatta, tai sosiaalinen yksinäisyys, jossa sosiaaliset suhteet puuttuvat kokonaan, ovat molemmat haastavia tilanteita. – Jos lapsuudessa tai nuoruudessa koettu yksinäisyys jatkuu pitkään, siitä voi tulla aikuisena kiinteä osa minäkuvaa. Tämä voi johtaa syrjäytymiseen ja terveyden heikkenemiseen. Yksinäisyys altistaa mielenterveyden häiriöille, kuten masennukselle ja ahdistukselle sekä lisää ennenaikaisen

kuoleman riskiä, Alaranta huomauttaa.

Vuorovaikutustaitojen opettamisen tulisi olla kouluissa pakollista Yksinäisyyden ennaltaehkäisy ja hoito eivät ole pelkästään yksilön vastuulla, sillä yksinäisyys liittyy myös rakenteisiin.

– Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opiskelusta tulisi tehdä pakollista kaikilla luokka-asteilla. Yksinäisyyden vähentäminen on investointi, joka voi säästää yhteiskunnalta merkittäviä summia terveydenhuoltokustannuksissa ja samalla parantaa yksilöiden elämänlaatua. Yksinäisyys on ratkaistavissa oleva ongelma. Sen käsittelyyn tarvitaan sekä yhteisön että yksilön panosta, tietoisia toimia ja yhteisön aktiivista osallistumista, painottaa Alaranta.

KUVA: GETTY IMAGES

Maaret Alaranta sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori

Suomen Punainen Risti

Hyväksi

kaveriksi voi oppia!

Punaisen Ristin Kaveritaitoja-ohjelman avulla jokainen voi harjoitella tärkeitä vuorovaikutustaitojaan monipuolisten tehtävien kautta.

Ohjelmassa pääsee harjoittelemaan empatiataitoja, itsetuntemusta, vastoinkäymisten kohtaamista ja uuteen ihmiseen tutustumista.

Ohjelma sopii itsenäiseen opiskeluun tai ryhmätoiminnan tueksi esim. opettajille ja ohjaajille.

punainenristi.fi/kaveritaitoja

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opiskelusta tulisi tehdä pakollista kaikilla luokkaasteilla.

Tavoitteena kauttaaltaan sivistynyt ihminen

Steinerpedagogiikassa korostetaan leikin ja kokemuksellisuuden merkitystä lapsen ja nuoren oman polun löytämisessä.

Teksti Kati Halonen

– Luovuus vahvistaa oppimista kaikissa oppiaineissa, kun osaksi jokapäiväistä oppimista otetaan mukaan toiminta, tunteet ja ajattelu. Pienillä lapsilla toiminta, aistit ja kokemukset herättävät tunteita, jotka synnyttävät ajattelua. Opetus on käytännönläheistä ja oppimista tapahtuu myös leikin ja metsäretkien aikana. Painotukset muuttuvat ikäkauden mukana, mutta ei aikuisillakaan päivän pitäisi olla pelkkää tiedon keskellä puurtamista, huomauttaa Helsingin Rudolf Steiner -koulun toisen luokan luokanopettaja Heini Bargum

– Taito- ja taideaineet ovat hyvinvointioppiaineita, jotka tehostavat oppimista

Kaupallisessa yhteistyössä:

myös akateemisissa aineissa. Lukiossa opinnot ovat tietopainotteisempia, mutta opettajat ottavat aina mukaan tunneelementin ja aktivoinnin, kuten elämänkerrallisia tarinoita, kertoo Kati Ylinampa, Oulun steinerkoulun apulaisrehtori ja Steinerkasvatuksen liiton hallituksen jäsen. – Oppilaat kasvavat turvallisessa ympäristössä. Alakoulussa ovat oma luokkayhteisö ja lähimetsä, josta vähitellen uskaltaudutaan kauemmaksi. Oma luokka muodostuu voimavaraksi, jossa jokainen oppilas voi kokea olevansa pystyvä ja taitava. Tämän näkee hyvin seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisissa, jotka

Steinerpedagogiikan vahvuus on pitkissä kaarissa. Kuvissa Kati Ylinampa (vas.) ja Heini Bargum (alla).

seisovat vahvoina yksilöinä tiiviissä ryhmässään. Ryhmä jatkaa vaikka yksilöt heräävät, Bargum toteaa.

Steiner elää ajassa

Steinerpedagogiikan vahvuus on pitkissä kaarissa. Tuttu luokanopettaja kulkee mukana usein kahdeksan vuotta, samat aineenopettajat voivat opettaa jopa kaksitoista. Opettajat ovat itsenäistyvien nuorten rinnallakulkijoita ja nuoret oppivat tunnistamaan omat kiinnostuksen kohteensa ja vahvuutensa.

– On haaste pysyä rohkeasti oman pedagogiikkansa takana, kun maailma tuo eteen kaikenlaisia tilanteita ja kriisejä.

Onneksi saamme tähän työkaluja opettajakoulutuksessa. Tuomme digitaalisen virran rinnalle luontosuhteen virtaa, joka tuntuu kehon joka solussa, Bargum pohtii.

Suomessa steinerkasvatusta on tarjolla varhaiskasvatuksesta ylioppilaaksi. Suomessa on 9 steinerlukiota, 24 steinerkoulua, 36 steinerpäiväkotia sekä opettajankoulutuslaitos. Steinerkouluissa noudatetaan valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita ja steinerpedagogista opetussuunnitelmarunkoa.

Opettajat tuovat luonnon ja inhimillisyyden oppimisen ytimeen

Pärjätäkseen kiihtyvällä tahdilla muuttuvassa ja monimutkaistuvassa yhteiskunnassa lapset tarvitsevat luovuutta, kekseliäisyyttä, kriittistä ajattelua ja itsensä kehittämisen taitoja. Näitä samoja taitoja vaaditaan opettajilta.

Teksti Kati Halonen

– Steinerpedagogiikassa ihminen nähdään kokonaisena – kehollisena, ajattelevana ja tuntevana olentona. Tunnekasvatus on isossa roolissa koko koulupolulla, taiteen ja taidetyöskentelyn kautta opettajaopiskelijat kehittävät kykyä ymmärtää itseään ja muita, kertoo Snellman-korkeakoulun rehtori Eeva Raunela – Opettelemme havainnoimaan lasta itsenään niin varhaiskasvattaja- kuin luokanopettaja- ja eurytmian aineenopettajakoulutuksessakin, jotta osaamme tukea lapsen kaikkien puolien kehittymistä ja kasvamista. Avoin ja kunnioittava vuorovaikutus on olennainen osa terveellistä kasvuympäristöä, sanoo ylioppilaskunnan puheenjohtaja Hanna Oikarinen

– Steinerpedagogiikka näkyy parhaiten juuri lapsen kohtaamisessa. Lapsi nähdään niin syvältä, että hän kokee tulleensa kuulluksi, vaikka ei osaisi vielä sanoittaa tarpeitaan, Raunela lisää.

Lapsi ja ihmisyys ovat läsnä opettajaopinnoissa

Snellman-korkeakoulusta valmistuneiden työssä pysyvyys on hyvä. Luokanopettajat työskentelevät saman ryhmän kanssa jopa kahdeksan vuoden ajan.

KUVA: LIISA VALTONEN

Hanna Oikarinen ylioppilaskunnan puheenjohtaja Snellman-korkeakoulu

KUVA: POLINA

BELOV Steinerpedagogiikassa

• korostuu inhimillisyys, jokainen ihminen pyritään näkemään kokonaisvaltaisesti

• luontoarvot ja luonnon kunnioitus ovat sisäänrakennettuja periaatteita

• annetaan opettajille työkaluja luokan ja oppilaiden ymmärtämiseen sekä oman itsensä tuntemiseen ja ohjaamiseen

– Yksi Snellman-korkeakoulun opintojen vahvuuksista on harjoittelun määrä. Toinen vahvuus on monialaisuus ja dialogisuus, päivässä on rytmi: tiedollista, taiteellista ja käytäntöä. Opiskelujen aikana on realisoitunut, kuinka merkityksellistä opettajan työ on, ja mikä rooli opettajalla on lapsen elämässä. Tämä antaa voimakkaan motivaation opiskeluun. Neljän vuoden opiskelujakson aikana koettu kehityskaari tukee paitsi ammatillista kasvua myös omaa luontosuhdetta sekä henkilökohtaista kehittymistä, mitä jatketaan valmistumisen jälkeenkin, Oikarinen toteaa. Lue

Neljän vuoden opiskelujakson aikana koettu kehityskaari tukee paitsi ammatillista kasvua myös omaa luontosuhdetta ja kehittymistä.

KUVA: SNELLMAN-KORKEAKOULU

lisää

Eeva Raunela rehtori Snellman-korkeakoulu

Kaupallisessa yhteistyössä:

Steinerkoulussa edetään leikistä luovaan ajatteluun

Yhteisöllisyys, taiteellisuus ja erityisesti pienten lasten kanssa leikit ovat keskeisiä elementtejä steinerpedagogiikassa. Lapsilähtöinen opetus, ikäkausiajattelu ja kokemusperäinen oppiminen muodostavat vankan perustan lapsen kasvulle ja kehitykselle.

– Oppiminen on yhteinen prosessi, joka valmistaa lasta kohtaamaan maailman ja löytämään paikkansa sieltä. Pienet oppilaat ovat ryhmä yksilöitä, joiden kanssa lähdetään yhdessä rakentamaan koululuokkaa. Tavoitteena on, että lapsi kasvaa omaksi itsekseen ja löytää oman paikkansa. Yksilöityminen tapahtuu sosialisaation kautta, Elias-koulun luokanopettaja Ivan Punzo toteaa.

Yhteisöllisyys syntyy ja vahvistuu yhteisten kokemusten myötä, kun oppilaat osallistuvat aktiivisesti toimintaan sekä luokan sisällä että sen ulkopuolella.

Ei ainoastaan päällä, vaan myös käsillä ja sydämellä oppiminen

Jokaisella perusopetuksen vuosiluokalla on koko vuoden kattava opetussuunnitelman sisältöihin linkittyvä teema, joka integroidaan eri oppiaineisiin. Esimerkiksi kuudennella luokalla teemana on

antiikin Rooma ja keskiaika. Oppitunnit sisältävät fyysistä työskentelyä, taiteellista ja leikkisää toimintaa sekä älyllisiä haasteita.

– Koulupäivän aikana opitaan kokemuksen kautta ja kehollisesti. Pelkkä faktojen kautta oppiminen jää pinnalliseksi, mutta kun oppisisällöt tuodaan tarinan kautta, niihin syntyy tunneside, jolloin ne voi kokea henkilökohtaisemmalla tasolla. Yksi oppilaani nauroi matematiikan tunnin jälkeen, että me vain leikittiin, mutta samalla siinä käytiin oppisisältöä läpi, kertoo Vantaan seudun steinerkoulun luokanopettaja Ville Luonuansuu – Estetiikka on enemmän kuin pelkästään kauniiden kuvien luomista; se yhdistää visuaalisen ja musikaalisen kokemuksen opittavaan asiaan. Kaikki pyritään tekemään oikealla, sopivalla rytmillä. Näin opetus ei ole tasapaksua vaan hengittävää. Kun edetään rauhallisesti ja

Jokainen saa olla oma itsensä

Taideaineet eivät ainoastaan rikasta akateemisia opintoja vaan myös opettavat tarkastelemaan asioita uusista näkökulmista ja käyttämään luovuutta ongelmien ratkaisemiseen.

Teksti Kati Halonen

Helsingin

Maria

Espoon

– Tutkimukset osoittavat, että luova toiminta hyödyttää sekä ajattelutaitoja että hyvinvointia. Siksi myös tiedeaineopettajat liittävät opetukseensa toimintaa ja taidetta. Esimerkiksi biologian projektityö voidaan toteuttaa näytelmän tai musiikin muodossa perinteisen tutkielman sijaan. Opiskelijat tarttuvat mielellään kynään ja paperiin; luova piirtely edistää oppimista ja parantaa keskittymiskykyä, muistuttaa Helsingin Rudolf Steiner -koulun opintoohjaaja Pasi Salmela

Steinerlukio sopii kaikille – Moni nuori ei tiedä, että steinerlukio on kaikille avoin eikä vaadi aikaisempaa steinerkoulutusta. Opiskelijat sopeutuvat nopeasti, löytävät paikkansa ja rakentavat lukion omakseen, kertoo Espoon Steinerkoulun apulaisrehtori Maria Virkkilä – Ryhmäytymiseen panostetaan paljon. Lukion ensimmäisen luokan alussa järjestämme viikon mittaisen leirikoulun Lapissa, jotta voimme tehdä lukion aloituksesta helppoa ja kepeää. Stressiä vähentää myös se, että nuoret etenevät opinnoissaan oman tutun luokan kanssa ja saavat

Lukion ensimmäisen luokan alussa järjestämme viikon mittaisen leirikoulun Lapissa.

valmiiksi suunnitellut lukujärjestykset, sanoo Salmela.

Opettajien aito kiinnostus nuorten hyvinvointiin sekä välitön yhteistyö opettajien ja opiskelijoiden kesken luo turvallisen oppimisympäristön. Yhteinen tekeminen vahvistaa oppimista ja tekee opiskelusta mielekästä. Nuoria tuetaan heidän kasvussaan omaksi itsekseen. – Yksi opiskelijoistamme kuvaili kokemustaan sanoen, että täällä opetetaan rakkaudella. Opettajat tuntevat opiskelijat ja kaikki nuoret kohdataan yksilöinä, Virkkilä toteaa.

Kun oppisisällöt tuodaan tarinan kautta, niihin syntyy tunneside, jolloin ne voi kokea henkilökohtaisemmalla tasolla, Ville Luonuansuu kertoo.

ikätasoisesti, annetaan lapselle mahdollisuus oppia aina kehoon asti. Ei haeta pelkästään ajattelua, vaan opittava asia laskeutuu lapseen kokonaisvaltaisesti, Punzo kuvailee.

Pääkaupunkiseudun steinerkoulut:

• Elias-koulu on kyläkoulu keskellä Helsingin Eiraa. Se painottaa erityisesti taiteisiin ja taitoaineisiin. Elias-koulussa on yksi luokkaaste ensimmäisestä luokasta abiturientteihin. eliaskoulu.fi

• Espoon Steinerkoulu sijaitsee Olarissa ja siellä voi lukioopintojen aikana suuntautua esimerkiksi elokuvailmaisuun. espoonsteinerkoulu.fi

• Helsingin Rudolf Steiner -koulu Ruskeasuolla on 12-vuotinen yhtenäiskoulu, jossa on lukion yleislinjan lisäksi esittävän taiteen linja. rudolfsteinerkoulu.fi

• Rudolf Steinerskolan i Helsingfors on ruotsinkielinen steinerkoulu ja -lukio Helsingin Rudolf Steiner -koulun kampuksella. steiner.fi

• Vantaan seudun steinerkoulu tarjoaa Vallinojalla oppilaille arvokkaita taitoja sekä kokemuksia luonnon kanssa työskentelystä. Syksyllä lukiossa käynnistyy Suomen ensimmäinen historialinja. vantaansteinerkoulu.fi

Pasi Salmela opinto-ohjaaja

Rudolf Steiner -koulu

KUVA: OMA ARKISTO

Virkkilä apulaisrehtori

Steinerkoulu

KUVA: OMA ARKISTO

KUVA: VILLE LUONUANSUU

Ivan Punzo luokanopettaja Elias-koulu

Digitalisaatio vahvistaa oppimisen yhdenvertaisuutta

Koulu on lapsille ja nuorille turvallinen ympäristö harjoitella elämässä tarvittavia digitaalisia taitoja.

Digitaalisten palvelujen avulla voidaan opetussuunnitelman mukaisesti tukea oppijoiden yksilöllisiä tarpeita osana yhteisöä.

Teksti Kati Halonen

OMA ARKISTO

Päivi Leppänen opetusneuvos Opetushallitus

Kaupallisessa yhteistyössä:

– Koulussa harjoitellaan digitaitoja monipuolisesti. Yksi tärkeä harjoiteltava taito on kriittinen lukutaito, esimerkiksi digitaalisten sisältöjen luotettavuuden arviointi ja disinformaation tunnistaminen. Tekoälyn aikakaudella kriittisen ajattelun merkitys kasvaa entisestään, kertoo opetusneuvos Päivi Leppänen

Opetus hyötyy digitalisaatiosta monin tavoin. Digitalisaatiolla edistetään kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Tutkimuksella on koulujen digitalisaation tukemisessa merkittävä rooli. Digitalisaation vaikutuksia oppimiseen on tutkinut muun muassa yliopistojen DigiVOO-hanke.

– On hyvä erottaa keskustelu työrauhasta ja digilaitteiden käytöstä

oppimisessa. On tärkeää puhua avoimesti sovellusten koukuttavuudesta sekä siitä, että oppiminen edellyttää keskittymistä ja sinnikkyyttä. Lapsia ja nuoria tulee tukea, ei syyllistää, Leppänen tähdentää.

– On koko yhteiskunnan etu, että lapset ja nuoret ovat aktiivisia ja osaavia yhteiskunnan jäseniä. Esimerkiksi ymmärrys digitaalisten palvelujen keräämästä datasta ja sen vaikutuksista on tärkeää. Samoin on myös kyberturvallisuuden ymmärtäminen, muistuttaa Leppänen.

Opettajan työn mielekkyys kasvaa

Digitaalisten työkalujen ja analytiikan avulla opettajat voivat seurata oppijoiden edistymistä ja tarjota yksilöllistä tukea ja ohjausta. Esimerkiksi mahdollisuus

Jokainen lapsi tarvitsee positiivista palautetta

Aivotoiminnan rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkeavuudesta johtuvat neuropsykiatriset haasteet koskettavat jokaista koululuokkaa, perhepiiriä ja lähes kaikkia työyhteisöjä. Jopa 20 prosenttia väestöstä arvellaan olevan neuroepätyypillisiä.

– Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät tekevät töitä suurella sydämellä, mutta he kokevat tarvitsevansa lisätietämystä ja ymmärrystä neuromoninaisuuden tukemiseen. Tiedämme kokemuksesta, miten erityispiirteiden huomioiminen ja oikeanlainen tuki ovat avainasemassa oppilaan hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta, kertoo Kirsi Pajunen, toinen Oppiko Oy:n perustajista.

– Positiivisen palautteen ja kannustuksen myötä lapsi oppii tunnistamaan omat vahvuutensa, mikä on tärkeää itsearvostuksen kehittymiselle. Kun lapsi kokee onnistumisia ja ymmärtää, että hänen ponnisteluillaan on merkitystä, motivaatio sekä halu oppia ja kokeilla uusia asioita kasvaa, jatkaa toinen perustaja Suvi Viiala

Oikeanlaisista tukitoimista hyötyvät kaikki. Kun ympäristö on sellainen, jossa jokainen voi kokea olevansa arvostettu ja ymmärretty, edistetään kaikkien lasten kasvua ja kehitystä.

Vain hyvinvoiva lapsi voi oppia Hyvinvointitaitojen opettaminen tulisi olla keskiössä kaikessa tekemisessä. Esimerkiksi tunnetaitojen, vuorovaikutustaitojen tai vahvuustaitojen opettaminen luo sellaista pääomaa, jota kaikki elämässämme tarvitsemme. Kun elämänhallinnan kannalta tärkeät taidot on opittu, on siihen helpompi rakentaa päälle myös akateemista osaamista. Hyvinvoivana on mahdollista löytää oma potentiaalinsa.

Digitalisaatiolla edistetään kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppia ja kehittyä.

kuunnella tai lukea kirja omalla äidinkielellä voi innostaa oppijoita lukuharrastuksen pariin. Digitaaliset palvelut eivät vain tarjoa tasa-arvoisia oppimisen mahdollisuuksia, vaan myös konkreettisesti vapauttavat opettajan aikaa oppimisen kannalta keskeisiin asioihin, kuten vuorovaikutukseen oppilaiden kanssa. – Kouluissa luodaan digitaalisen sivistyksen perusta. Digitaalisella sivistyksellä rakennamme luottamukseen perustuvaa, kaikille turvallista yhteiskuntaa. Visiomme on, että Suomi on maailman johtava kestävän digitalisaation kehittäjä ja hyödyntäjä kasvatuksessa ja koulutuksessa, Leppänen painottaa.

Tietoisuuden lisääminen neuromoninaisuudesta on investointi tulevaisuuteen. Se:

• vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia

• edistää oppimista

• lisää ammattilaisten työhyvinvointia

• antaa yrityksille kilpailuetua työmarkkinoilla

Hyvinvointitaitojen opettaminen tulisi olla keskiössä kaikessa tekemisessä, Suvi Viiala (vas.) ja Kirsi Pajunen toteavat.

Oppiko

valmennuksia ja coachingia neuromoninaisuuden ymmärtämiseen ja tukemiseen niin oppilaitoksille, yrityksille kuin yksityishenkilöillekin. Lue lisää oppiko.fi

OPPIKO OY

Teksti Kati Halonen

Oy tarjoaa koulutuksia,

Kaupallisessa yhteistyössä:

Otavalla palveluita kehitetään aktiivisesti yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa.

Kuvassa Otava Oppimisen palveluiden sisältöjohtaja Anna-Reetta Sipilä (vas.) ja Concept Lead Essi Sorsa (oik.)

Innostavat oppimateriaalit suunnitellaan käyttäjälähtöisesti

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Todellisuudessa lapset ovat harvoin mukana, kun heidän tulevaisuuttaan suunnitellaan.

– Koulua tulee kehittää lähellä niitä, joiden päivään päätökset eniten vaikuttavat. Kun keskustelun lähtökohdaksi otetaan oppilaiden tai opettajien arkiset tarpeet ja hyvinvointi, tulemme ratkaisseeksi ongelmia oikeasta suunnasta, sanoo sisältöjohtaja Anna-Reetta Sipilä Otava Oppimisen palveluista. Oppimateriaalien kehittämisessä on keskeistä kerätä ja tunnistaa opettajien ja oppilaiden toiveita ja tarpeita. Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden käytön tulee olla helppoa ja selkeää, jolloin opettajat voivat keskittyä opetukseen ja erilaisten oppijoiden tukemiseen. Oppilaat taas motivoituvat kiinnostavista digitaalisista sisällöistä. Yksittäisen oppi-

materiaalin kehittämisen sijaan opetusja oppimiskokemusta täytyykin kehittää kokonaisvaltaisesti. Siten saadaan luotua kouluihin arkea helpottavia ratkaisuja. Digitaalisten ja painettujen materiaalien vastakkainasettelusta tulisikin siirtyä kohti laajempaa pohdintaa siitä, miten oppimista tai lukutaitoa voidaan tukea eri menetelmin.

– Meidän ja muidenkin koulua kehittävien tahojen on oltava luovempia ja kunnianhimoisempia ratkaisuissamme. Suomalaisopettajat ovat huippuluokan ammattilaisia, mutta arjessa aika valuu aivan muuhun kuin opettamiseen. Opettajilla on kyllä osaamista yhdistää perinteisiä, tehokkaita oppimismenetelmiä ja

Kun suunnitellaan kannustavia oppimiskokemuksia, vahvistetaan oppijan kokemusta siitä, että harjoittelemalla kuka vain voi olla jossain hyvä.

digipedagogiikkaa, mutta se vaatii aikaa ja ihmisiä. Oppimisen ja opettamisen edellytysten pitää olla kunnossa, Sipilä muistuttaa.

Oppilaat ja opettajat kertovat ja Otava kuuntelee – Näin luodaan vaikuttavaa oppimista

Otavalla palveluita kehitetään aktiivisesti yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa. Kun suunnitellaan kannustavia oppimiskokemuksia, vahvistetaan oppijan kokemusta siitä, että harjoittelemalla kuka vain voi olla jossain hyvä. Se parantaa oppijan itsetuntoa ja oppimisprosessia, ja näin oppimateriaalin pariin palataan mielellään. Toisin kuin käyttökokemuksen suunnittelussa, jossa onnistuminen mitataan käyttäjän tyytyväisyydellä tai suoriutumisnopeudella, oppimiskokemuksen suunnittelussa tavoite on syvemmällä: oppija saa uusia taitoja ja ymmärrystä. – Yhteiskehittäminen tarkoittaa kaikkien palvelua käyttävien osallistamista. Yhteisten kehityshetkien toteutus vie aikaa, mutta se on käytetyn ajan arvoista, kun oppilaat ja opettajat saavat äänensä kuuluviin oppimis- ja opetuskokemuksen muotoilussa, kertoo Otava Oppimisen palveluiden Concept Lead Essi Sorsa – Rakennamme Otavalla parhaillaan uutta digitaalista oppimis- ja opetusalustaa tämän päivän, mutta myös tulevaisuuden tarpeisiin. Tavoite on luoda yhdessä paras mahdollinen oppimiskokemus pedagogiset, teknologiset ja sisällölliset tekijät huomioiden. Kun tunnustetaan oppilaiden ja opettajien arvokas panos oppimateriaalien suunnittelussa, luodaan vaikuttavaa oppimista, Sorsa jatkaa.

• Koulujen kehittämisen on tapahduttava lähellä koulun arkea.

• Jokaisella on oltava oikeus ikätasoonsa ja tarpeisiinsa sopivaan oppimateriaaliin, joka motivoi ja kannustaa jatkamaan.

• Otavalaiset vierailevat kouluissa säännöllisesti saadakseen lisää ymmärrystä opetuksen ja oppimisen arjesta.

Lue lisää ja tutustu demoihin: oppimisentulevaisuus.otava.fi

Teksti Kati Halonen

KUVA: ANTONIO DUARTE,

KUVA:

Turvallinen koulumatka erityislapselle: Vanhemman näkökulma koulukyyditykseen

Koulukyyditys on monelle lapselle ja heidän perheilleen arkipäivää. Kun perheessä on erityistarpeita omaava lapsi, koulumatkan sujuminen on paljon enemmän kuin pelkkä siirtymä kotoa kouluun.

Teksti Sofia Ruusukaari

Miia, Vantaalta kotoisin oleva äiti, jolla on kouluikäinen erityislapsi nimeltä Leevi, korostaa sujuvuuden ja luotettavuuden merkitystä. Erityislapsen koulunkäynti vaatii erilaisia tukitoimia ja järjestelyitä. Koulukyyditys on yksi tämän kokonaisuuden merkittävä osa, ja siksi onkin tärkeää, että palvelu toimii sujuvasti yhdessä niin koulun kuin perheen välillä.

Koulukyyditys osana turvaverkkoa Miia painottaa, että koulukyyditys ei ole vain helpotus järjestelyjen kannalta, vaan

se toimii osana heidän turvaverkkoaan.

Tieto siitä, että Leevi pääsee kouluun ja takaisin turvallisesti, antaa Miialle mahdollisuuden keskittyä omiin töihinsä ja muihin velvollisuuksiinsa koulupäivän ajaksi. Kuljetuspalveluun on annettu tarkat ohjeistukset, kuten että Leevin saa jättää kyydistä koululle vain ja ainoastaan, kun häntä on vastassa koulun puolelta aikuinen. Tämä tuo valtavasti turvaa.

Erityisen tärkeää on läpinäkyvä tiedonkulku, jotta kuljetettavien tarpeet voidaan ottaa huomioon.

Tiedonkulku ja stressitön siirtyminen Kun koulumatka sujuu stressittömästi, lapselle jää tarvittavia voimia koulupäivään ja oppimiseen. Siirtymien sujuvuus on erityisen tärkeää erityislapsen kanssa toimiessa, sillä he tarvitsevat rutiineja ja ennakoitavuutta arjessaan.

Koulukyydityksen siirtymät ovat olennainen osa arjen sujuvuutta, ja niitä on tarkasteltava lapsen näkökulmasta. On tärkeää huomioida, kuinka kauan lapsi istuu kuljetuksessa päivän aikana. Reitin ja noutojärjestelyn tulisi olla mahdollisimman sujuvat, jotta lapsen koulupäivä ei veny kohtuuttoman pitkäksi siirtymien

Hanki nyt kompostoiva ja hajuton puucee mökille.

MökkiSuperXL paketti!

Paketti sisältää:

ecoteco XL puucee ecoteco kompostoiva kuivakäymälä 200 l säiliöllä 200 l vaihtosäiliö jatkokompostointiin kolme säkkiä Aurinko huussikuiviketta kaupan päälle!

Koulukyydityksen merkitys erityislapsen arjessa on valtava (kuvassa esiintyvät henkilöt eivät liity Miian tarinaan).

vuoksi.

Koulukyydityksen merkitys erityislapsen arjessa on valtava. Se on enemmän kuin logistinen järjestely – se muodostaa olennaisen osan perheen päivittäistä elämää.

– Luotettava ja sujuva koulukyyti varmistaa lapsen säännöllisen koulunkäynnin ja auttaa häntä jaksamaan paremmin. Hyvin toimiva kuljetuspalvelu sulautuu huomaamattomasti osaksi arkea eikä aiheuta ylimääräisiä huolia, kiteyttää Miia.

Nyt pakettihintaan!

2250 €

Suunniteltu ja valmistettu Suomessa suomalaiseen maisemaan - nopea toimitus suoraan tontille!

Tilaa suoraan valmistajan verkkokaupasta!

Kaupallisessa yhteistyössä:

Intoit tarjoaa kokonaisvaltaisen hallintatyökalun, joka kattaa kaiken koulukuljetuspäätöksenteosta lähtien.

KUVA: INTOIT OY

Kuvassa intoit Oy:n myyntipäällikkö Tony Mäkinen.

KUVA: KARI

Datan hyödyntäminen tehostaa koulukuljetuksia

Ajantasainen tieto sekä sujuva viestintä koulujen, huoltajien ja liikennöitsijöiden välillä auttavat varmistamaan lapsille turvallisen ja aikataulussa pysyvän kuljetuksen.

– On tärkeää, että kaikki – huoltajat, kuljettajat ja koulu – saavat tietoa reaaliajassa. Perinteisesti listat on jaettu kuljettajille printtinä viikko- tai päivätasolla. Kun huoltajat pystyvät itse ilmoittamaan kuljettajalle poissaolosta ja tieto menee samalla koululle kyytiä vastaanottavalle aikuiselle, vältetään turhia ajoja ja odottelua, sanoo intoit Oy:n myyntipäällikkö Tony Mäkinen

Digitalisaatio parantaa koulukuljetusten seurattavuutta ja mahdollistaa nopeat muutokset, kun kaikki tiedot ovat saatavilla samasta järjestelmästä. Tämä alentaa kustannuksia reittien optimoinnin ja turhien kuljetusten välttämisen kautta.

Useiden liikennöitsijöiden toiminta kunnan alueella voi johtaa toiminnan pirstaloitumiseen, ja koska kunnilla ei usein ole logistiikka-alan asiantuntemusta, reitityksen ulkoistaminen liikennöitsijöille näyttäytyy helpompana vaihtoehtona. Ottamalla kokonaisvastuun kuljetusten suunnittelusta ja hallinnasta, kunta voi kuitenkin saavuttaa merkittäviä säästöjä ja lisätä kuljetusten sujuvuutta.

Movit liikuttaa jo yli kahtakymmentätuhatta koululaista – Me tarjoamme työkaluja, jotka yksinkertaistavat merkittävästi koulukuljetusten suunnittelua kunnissa. Tavoitteenam-

Tavoitteenamme on muuttaa reittien suunnittelu ja hallinnointi suoraviivaiseksi prosessiksi, joka ei enää vaadi Excel-taulukoita ja Google Mapsin selaamista.

me on muuttaa reittien suunnittelu ja hallinnointi suoraviivaiseksi prosessiksi, joka ei enää vaadi Excel-taulukoita ja Google Mapsin selaamista. Kehittämämme digitaalinen ratkaisu mahdollistaa intuitiivisen suunnitteluprosessin. Pystymme tarjoamaan kokonaisvaltaisen hallintatyökalun koulukuljetuspäätöksenteosta lähtien. Prosessi etenee kolmessa vaiheessa: ensin oppilaiden tiedot syötetään järjestelmään, jonka jälkeen se automaattisesti tunnistaa, kenen kävelymatka kouluun ylittää sallitun rajan. Seuraavaksi määrittelemme ne, jotka voivat matkustaa linja-autolla ja lopulta luomme taksireitit niille oppilaille, jotka tarvitsevat muun kuljetusmuodon, kertoo intoit Oy:n myyntijohtaja Kari Savolainen

Joissain kunnissa luotetaan vielä perinteisiin menetelmiin, kuten karttoihin ja nuppineuloihin. Kuitenkin yli kaksikymmentä kuntaa on jo siirtynyt käyttämään intoit:n Movit-järjestelmää, mikä mahdollistaa heille pääsyn reaaliaikaiseen tietoon kuljetusten toteutumisesta, kattavat raportit sekä sujuvan viestinnän.

– Koko prosessin hoitaminen digitaalisesti yhdellä ohjelmistolla sekä muutosten hallinta ovat vahvuuksiamme. Olemme tuomassa Movitiin paljon uusia ominaisuuksia prosessin alkuun eli päätöksentekoon ja koulukuljetusten suunnittelun ensimmäisiin vaiheisiin, tämä sujuvoittaa koko kouluvuoden läpivientiä. Kuljettajat hyödyntävät digitaalisia päätelaitteita, joiden avulla he näkevät oppilaiden ajolistat ja mahdolliset muutokset reaaliajassa, täydentää Mäkinen. Movitin avoimet rajapinnat ja kaksisuuntaiset integraatiot muihin järjestelmiin, kuten oppilashallinnon ohjelmistoihin sekä erilaisiin taksialan ohjelmistoihin tekevät suunnittelusta ja päätöksenteosta entistä saumattomampaa ja tehokkaampaa.

– Haluamme rohkaista kuntia ottamaan haltuun koko prosessin. Movit on erittäin helppokäyttöinen työkalu, joka mahdollistaa prosessin ohjaamisen datan perusteella, Mäkinen toteaa.

intoit Oy on koulukuljetusten suunnittelun markkinajohtaja. Movit yhdistää kunnat, koulut, huoltajat ja liikennöitsijät sekä tuo:

• prosesseihin kokonaisvaltaista hallintaa ja helppoutta.

• Lisäksi tiedolla johtaminen auttaa tehostamaan toimintaa ja säästämään kustannuksia.

Lue lisää movit.fi/kunnat

Teksti Kati Halonen

SAVOLAINEN

Turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö on jokaisen oikeus

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n jäsenneuvontaan tulevien yhteydenottojen perusteella sisäilmaongelmat ovat edelleen suuri haaste kasvatus- ja opetusalalla.

Laki- ja työelämäpalveluiden erityisasiantuntija Sara Simberg OAJ:sta sanoo, että osalla opettajista on vaikeita ja pitkäkestoisia hengitystieoireita sekä muita työkykyyn olennaisesti vaikuttavia terveysongelmia työpaikan sisäilmaongelmien vuoksi.

– Rakennusten sisäilmaongelmat lisäävät myös työyhteisöjen muuta työkuormitusta, mikä näkyy sairaspoissaoloina. Koulurakennuksen sisäilmasto vaikuttaa Simbergin mukaan paitsi oppilaiden ja työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn, myös tilojen viihtyvyyteen ja oppimistuloksiin.

– Siksi rakennusten käyttäjien terveyden ja hyvinvoinnin on oltava etusijalla uusien rakennusten suunnittelussa sekä rakennustavoissa ja -materiaaleissa. Sisäilmaongelmat syntyvät usein rakennusvaiheessa tapahtuvan virheen seurauksena. Simberg korostaa, että suunnittelussa tulisi ilmanvaihdon lisäksi huomioida myös rakennuksen kunnossapidon vaatimukset ja esimerkiksi tilojen siivottavuus.

– Tämä on tärkeää niin kehittyvien

lasten terveyden kannalta kuin jopa vuosikymmeniä samassa rakennuksessa työskentelevien opettajien työkyvyn kannalta.

Työ- ja opiskelurauhaan kiinnitettävä enemmän huomiota

Simberg toivoo, että ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä rakennusten sisäilmaolosuhteet asetettaisiin tarkempaan seurantaan ja poikkeamat selvitetään matalalla kynnyksellä.

– On myös rakennuksen omistajan edun mukaista, että sen kuntoa seurataan ja pidetään yllä aktiivisesti.

Nykyään on yhä enemmän kysyntää viihtyisille ja riittävän rauhallisille opetus- ja oppimisympäristöille, joissa kaikkien käyttäjien on turvallista ja terveellistä työskennellä.

– Meluisa ja rauhaton ympäristö kuormittaa niin opettajia kuin oppijoitakin ja vaikeuttaa keskittymistä opetukseen, Simberg sanoo.

OAJ:n saamien yhteydenottojen perusteella kaikki opettajat ja oppijat eivät edelleenkään saa toimia terveellisissä ja

Sisäilmaongelmat syntyvät usein rakennusvaiheessa tapahtuvan virheen seurauksena.

tarkoituksenmukaisissa tiloissa. Simberg toisaalta iloitsee myös tietoon tulleista onnistumisista.

– Hyvinvointi on lisääntynyt, kun ollaan siirrytty uusiin, toimiviin tiloihin. Tällä on merkittävä vaikutus paitsi käyttäjien työkykyyn ja terveyteen, myös viihtyvyyteen, oppimiseen ja koko koulun ilmapiiriin.

Nykyään on yhä enemmän kysyntää viihtyisille ja riittävän rauhallisille opetus- ja oppimisympäristöille.

Teksti Anni Korhonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Tilojen joustavuus ja monikäyttöisyys ovat tasapainottelua työrauhan kanssa. Luokkatilojen suunnittelussa suositaan selkeitä kiintein seinin erotettuja tiloja, mutta kouluihin halutaan myös suurempia monikäyttötiloja.

Koulusuunnittelun ytimessä on käyttäjälähtöisyys

Toimiva koulu on viihtyisä, terveellinen ja turvallinen.

Koulurakennushanke on kokonaisvaltainen prosessi, jolla vastataan oppimisen moninaisiin tarpeisiin, kestävän kehityksen vaatimuksiin ja teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin.

– Koulun tulisi olla paikka, jossa on ilo opiskella ja työskennellä. Tilojen joustavuus ja monikäyttöisyys ovat tasapainottelua työrauhan kanssa. Luokkatilojen suunnittelussa suositaan selkeitä kiintein seinin erotettuja tiloja. Toisaalta halutaan suurempia monikäyttötiloja, joista saadaan tarvittaessa rauhallisia oppimisympäristöjä käyttämällä kevyitä, jakavia rakenteita kuten liukuseiniä ja helposti liikuteltavia kalusteita. Jo suunnitteluvaiheessa tulee varautua erilaisiin oppimistilanteisiin ja tarpeisiin. Esteettisyys tukee viihtymistä, jopa oppimista, kuten vaikkapa portaiden askelmiin maalatut kertotaulut, kertoo NCC:n toimialajohtaja Jarkko Salmenoja

Kestävän kehityksen periaatteista

etenkin energiatehokkuus ja materiaalien elinkaaren hallinta ohjaavat myös koulurakentamista. Yhä useammat uudet koulut käyttävät hyväkseen maalämpöä ja aurinkopaneeleita.

– Energian- ja vedenkulutusta ilmaisevia älytauluja voidaan käyttää myös opetukseen. Oppilaat näkevät mikä osa käytetystä energiasta on maalämpöä tai he voivat simuloida miten erilaiset käyttäjän tekemät toimenpiteet vaikuttavat kulutukseen, Salmenoja toteaa.

Purkukohteissa voidaan puolestaan kiertotalousperiaatteen mukaisesti säilyttää joitain osia erityisesti piharakentamisessa. Suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana on aina myös rakennuksen terveellisyys. Tätä voidaan ohjata ja valvoa

Jo suunnitteluvaiheessa tulee varautua erilaisiin oppimistilanteisiin ja tarpeisiin.

rakentamalla oppilaitos vaikkapa tarkoin Joutsenmerkki-kriteerein, kuten NCC on jo tehnyt Varkaudessa ja Viialassa.

Yhteistoiminnallisuus tuo osapuolten osaamisen samaan pöytään Menestyksekäs koulurakennushanke vaatii huolellista suunnittelua, innovatiivisia ratkaisuja ja kaikkien osapuolten tiivistä yhteistyötä.

– Parhaiten yhteistoiminnallisuus korostuu allianssimallissa, jossa kaikkien osapuolten osaaminen saadaan käyttöön aikaisessa vaiheessa. Yhdessä tilaajan ja tilojen käyttäjien kanssa suunnitellaan optimiratkaisu ottaen huomioon laadulliset, tekniset ja taloudelliset seikat. Kokonaisprosessiaika lyhenee, kun kehitysvaihe voidaan aloittaa merkittävästi aiemmin kuin perinteisissä toteutusmalleissa, Salmenoja sanoo.

Opetustoimen tilahankinnoissa on laajasti käytössä myös elinkaarimalli, jossa urakoitsija rakentaa hankkeen ja vastaa tyypillisesti kaksikymmentä vuotta kohteen ylläpidosta, ja sitoutuu esimerkiksi rakennuksen energiankulutuksen määrään.

Elinkaarimallin uusi versio on vuokramalli, jossa rakentamisen toteuttaa yksityinen palveluntarjoaja ja kaupunki tai kunta vuokraa tilat pitkällä sopimuksella. Tekninen ja taloudellinen vastuu koko toteutuksesta on kiinteistön omistajalla eikä kaupungin tarvitse itse investoida kiinteistöön.

Koulurakennushankkeen onnistuminen edellyttää koulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien osallistamista.

– Opettajakumppanit tuovat mukanaan lukuisia innovatiivisia ideoita suunnitteluun ja rakentamiseen. Paras tieto tulevien tilojen erityistarpeista ja käyttötarkoituksista onkin heillä. NCC:n ammattilaiset puolestaan tasapainottavat näitä erilaisia toiveita niin, että ratkaisut ovat kestäviä, ekologisia ja taloudellisesti järkeviä tehdä. Osaamme ja haluamme kuunnella ja ymmärtää käyttäjien toiveita, yhteistyössä löydetään parhaimmat ratkaisut, Salmenoja lupaa.

Vahva kokemus yhteistoiminnallisesta rakentamisesta

• NCC hallitsee koulurakentamisen prosessit sekä yhteistoiminnalliset toteutusmuodot.

• NCC:llä on kolmetoista koulua elinkaarimallin ylläpitovaiheessa. Näistä elinkaarikouluista yhtiö saa tärkeää tietoa toimivista tekniikoista ja materiaalivalinnoista.

• Iso pohjoismainen ja vakavarainen yhtiö on houkutteleva yhteistyökumppani ja työnantaja, jonka laaja kokemus ja tiedonvaihto parhaista teknisistä ja toteutusratkaisuista tukee jatkuvaa parantamista.

Lue lisää ncc.fi/tarjontamme/rakennukset

Jarkko Salmenoja toimialajohtaja NCC

Teksti Kati Halonen

Suomen suosituimmat leirikoulut

Luomme hetkiä, joissa nuori löytää yhteyden muihin ihmisiin, luontoon ja itseensä.

Tavoitteena on turvallinen kokemus, joka jää muistiin.

Myöhemmässä elämässä on helpompaa, kun tietää, miltä tasapaino maailman kanssa tuntuu, maistuu ja tuoksuu.

Leirikoulujemme sekä lasten ja nuorten leirien tärkeimpänä tavoitteena on edistää yhteishenkeä – ohjelmassamme korostuu osallisuus, terveet elämäntavat sekä vastuullisuus omasta itsestä, toisista ja lähiympäristöstä.

Meille voit tulla mihin vuodenaikaan tahansa, sillä luonnonläheinen sijainti ja monipuoliset liikunta- ja toimintatilat mahdollistavat jopa yli 50 erilaista harraste- ja ohjelmavaihtoehtoa ikimuistoisen leirin järjestämiseksi.

Monipuoliset tilat ja palvelumme mahdollistavat myös seurojen, joukkueiden ja harrasteryhmien valmennus- ja harjoitteluleirit. Meillä järjestyy myös kokous- ja virkistyspäivät yrityksille!

Perheille tarjoamiemme palveluiden tavoitteena on hyvän elämän kokonaisvaltainen tukeminen. Pyrimme ymmärtämään mistä arjen tasapaino

Meillä on Suomen pisimmät sisävesien hiekkarannat!

”Elämäni parhaat kolme koulupäivää!”

koostuu, ja haluamme tukea perheitä tasapainon saavuttamisessa. Rauhallinen ympäristö, terveelliset ja maistuvat ateriat sekä mahdollisuudet monipuoliseen liikuntaan ja lepoon toimivat avaimina hyvään arkeen kaikenkokoisissa ja -muotoisissa perheissä.

Olemme osa Suomen nuorisokeskusverkostoa