Saana Halinen: Sambian kaivossektori kasvussa

Sambia on Afrikan toiseksi suurin ja maailman kymmenenneksi suurin kuparintuottaja. Kuparin tuotannolla on voimakas vaikutus myös maan talouteen, sillä jopa 70 % maan vientituloista saadaan kuparista. Sambiassa sijaitsee myös Afrikan suurimmaksi kaavailtu nikkelikaivos ja se on merkittävä koboltin tuottaja. Maassa arvioidaan olevan suuria esiintymiä myös muita kriittisiä mineraaleja.

Sambian kaivossektori on voimakkaassa kasvussa, ja maan hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen kasvattaa nykyinen vuosittainen noin 800 000 tonnin kuparintuotanto kolmeen miljoonaan tonniin vuoteen 2031 mennessä. Vaalit vuonna 2021 voittanut UPND-puolue on ottanut asiakseen maan talouden kuntoon laittamisen. Puolue on velkojen uudelleenjärjestelyneuvotteluiden ohella houkutellut maahan runsaasti ulkomaisia investointeja, erityisesti kaivossektorille.

Ja kiinnostusta on myös löytynyt. Tekoälyä malmien etsinnässä käyttävä ja piilaakson teknologiamiljardöörien rahoittama Kobold Metals valmistelee kaivoksen avaamista Sambiaan. Valmistuessaan Mingomban kaivos tulee olemaan Sambian suurin kuparikaivos. Myös maassa jo olevat suuret kaivosyhtiöt, kuten Barrick Gold Corporation ja First Quantum Minerals, ovat ilmoittaneet laajentavansa kaivoksiaan.

Kuparintuotannon lisääminen luo painetta myös muiden sektoreiden kuten logistiikan ja energiainfrastruktuurin kehittämiselle. Pidentyneet kuivuusjaksot aiheuttivat vuonna 2024 vesivoimasta riippuvaiselle Sambialle energiakriisin. Kaivokset pidettiin kuitenkin toiminnassa kotitalouksien sähkönsaannin kustannuksella ja maassa panostetaan nyt sähkötuotannon monipuolistamiseen.

Kuljetusinfrastruktuurin kehittämiseen liittyy myös geostrateginen ulottuvuus. Kiina on ilmoittanut päivittävänsä 1970-luvulla rakennetun Tazara-rautatien, joka kulkee Sambian kuparivyöhykkeeltä Tansanian rannikkokaupunkiin Dar es Salaamiin Intian valtameren rannalle. Myös EU ja Yhdysvallat ovat aktivoituneet rautatieinfrastruktuurin saralla. Suunnitelmissa on Lobito Corridor-rautatiehanke, joka yhdistäisi Sambian ja Kongon Demokraattisen Tasavallan mineraalirikkaat alueet Angolan kautta Atlantin rannikolle.

Euroopan Unioni on ollut Sambiassa aktiivinen kriittisten materiaalien saralla. Vuonna 2023 allekirjoitettu aiesopimus edistää EU:n ja Sambian yhteistyötä strategisten mineraalien arvoketjujen kehittämisessä. EU:n rahoittama koko Sambian kattava lentogeofyysinen kartoitus on myös käynnissä. Suomen geologian tutkimuskeskus (GTK) on hankkeessa laadunvalvojan roolissa. GTK koordinoi myös PanAfGeo+ -hankkeen Sambian maaikkunaa, jossa kehitetään EU:n kumppanimaiden geologisten tutkimuskeskusten kapasiteettia.

Ympäristöystävällisille kaivosratkaisuille on kysyntää. Alkuvuodesta Copperbeltin maakunnassa tapahtui ympäristökatastrofi, kun kiinalaisomisteisen kaivoksen rikastushiekka-allas sortui päästäen yli 50 miljoonaa litraa raskasmetalleja sisältävää jätevettä Sambian pisimpään jokeen. Kaivostoiminnasta johtuvat saastumistapaukset ovat maassa valitettavan yleisiä, ja etenkin kaivosten jätevesien puhdistukseen ja hallintaan pitää tulevaisuudessa panostaa enemmän.

Suomen suurlähetystö Lusakassa on suomalaisyritysten tukena ja apuna Sambian markkinoilla, ja kaivossektorin viennin edistäminen on yksi edustuston prioriteeteistä. Edustusto järjestää vuosittain suomalaisyrityksille Finland Business Week-tapahtuman, joka on viime vuosina järjestetty maan suurimman kaivos- ja energiakonferenssin ZIMECin yhteydessä, ja mukana on ollut useita suomalaistoimijoita. Vuonna 2026 tapahtuma järjestetään 23.3.-27.3.2026. ▲

SAANA HALINEN, SUOMEN SUURLÄHETTILÄS, SAMBIA