Sini Anttila: Ensimmäiset kiertotalouden ISO-standardit julkaistu

Vuoden 2024 aikana julkaistiin ISO 59000 -standardisarja, joka antaa ensimmäisen kansainvälisesti yhteisen määritelmän kiertotaloudelle. Kiertotalous on talousjärjestelmä, jossa systeemistä lähestymistapaa hyödyntäen ylläpidetään resurssien kiertoa niiden talteenotolla, säilyttämisellä tai arvon lisäämisellä edistäen samalla kestävää kehitystä. SFS Suomen Standardit ry:n mukaan standardien valmistelussa on ollut mukana asiantuntijoita sadasta maasta ja lukuisista kansainvälisistä järjestöistä.

ISO 59000 -standardisarja

ISO 59004 Sanasto, periaatteet ja toteutusohjeet

• Standardi määrittelee, mitä kiertotalous on, kuvaa visioita ja periaatteita sekä antaa yleiset ohjeet siitä, miten kiertotaloutta voidaan toteuttaa.

ISO 59010 Ohjeita kiertotalouden mukaisiin liiketoimintamalleihin ja arvoverkostoihin siirtymiseen

• Liiketoimintalähtöisiä ohjeita yrityksille. Ohjaa yrityksiä siirtymään lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen.

ISO 59020 Kiertotalouden suorituskyvyn mittaus ja arviointi

• Mitataan tavoitteita ja toimia, mitataan resurssivirtoja ja arvioidaan kestävyysvaikutuksia.

• Pakolliset indikaattorit liittyvät resurssivirtoihin. Lisäksi standardi esittelee vapaaehtoisia pää- ja lisäindikaattoreita.

ISO 59014 Uusiomateriaalien talteenoton kestävyys ja jäljitettävyys. Periaatteet ja vaatimukset.

• Standardi kuvaa periaatteita ja vaatimuksia sekä ohjeistaa sekundääristen materiaalien talteenottoon liittyviä asioita.

ISO 59040 Tuotteen kiertotalousastetta koskeva tietolomake

• Standardi määrittelee menetelmät ja muodon tuotteen kiertotaloustietojen raportointiin ja jakamiseen. Julkaistu helmikuussa 2025.

Vauhtia kiertotalouteen kansainvälisistä standardeista

Suomen Standardoimisliitto SFS järjesti 12.11.2024 tilaisuuden “Vauhtia kiertotalouteen kansainvälisistä standardeista”. Tilaisuuden tallenne ja esitysmateriaalit löytyvät SFS:n materiaalipankista. Alla lyhyt yhteenveto tilaisuuden sisällöstä.

Parituntisessa webinaarissa kuultiin esityksiä liittyen kiertotalouden standardeihin ja käytännön työhön kiertotalouden edistämiseksi case -esimerkkeihin tukeutuen. Tilaisuuden avasi Motiva Oy:n johtava asiantuntija Paula Eskola.

Ensimmäisenä puhujana oli Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heikki Sorasahi, joka esitteli kiertotalouden kansallista tilannekuvaa. Kansainvälisen standardoinnin lähtökohtana on ollut ekologinen kestävyys ja luonnonvarojen ylikulutus: Kuusi yhdeksästä maapallon kantokyvyn mittarista (Planetary Boundaries) on jo ylitetty. Sorasahi nosti esille Kiertotalouden green deal:in; se on vapaaehtoinen strateginen sitoumus, jossa toimijat sitoutuvat luonnonvarojen käyttöä vähentäviin ja vähähiilistä kiertotaloutta edistäviin tavoitteisiin ja toimiin.

Rambollin johtava asiantuntija Saija Vatanen kartoitti kiertotalouden standardoinnin tilannekuvaa ja tulevaisuudennäkymiä. Vatanen korosti Sorasahin tavoin standardointityön taustaa ja lähtökohtia: Standardit on luotu yhdenmukaistamaan ymmärrystä kiertotalouden luonteesta sekä tukemaan kiertotalouteen siirtymistä ja sen mittaamista. Vakiintuneet käytännöt auttavat organisaatioita edistämään kiertotaloutta omassa toiminnassaan.

Vatanen esitteli lisäksi kiertotaloutta edistäviä toimenpiteitä sekä kiertotalouden kuutta pääperiaatetta.

Excellence Finland:in vanhempi asiantuntija Timo Kuntsi keskittyi tarkemmin standardiin ISO 59010:2024 sekä päävaiheisiin siirryttäessä kiertotalouden mukaisiin liiketoimintamalleihin ja arvoverkostoihin. Viisi päävaihetta ovat: 1) tavoitteiden ja rajojen määrittely, 2) strategian laatiminen, 3) arvoketjun tai -verkoston muuttaminen, 4) arvonluontimallin muuttaminen ja 5) arviointi ja jatkuva parantaminen.

Maria Antikainen (Offering Sustainability Lead, Sandvik Mining and Rock Solutions) nosti esille kolme kiertotalouden edistäjää yritysten kannalta: 1) Lainsäädännön ja standardien noudattaminen, 2) Kiertotalouden liiketoimintamahdollisuudet, kuten edelläkävijyys alalla, raaka-aineriippuvuudet, jätteet ja sivuvirrat sekä 3) Asiakasvaatimukset (zero emission, brändiarvo, vaatimustenmukaisuus). Lopuksi Antikainen esitteli mielenkiintoisen case -esimerkin (Case Rock Drills), jossa yritettiin ymmärtää porakoneen valmistuksen materiaalivirtoja.

Ioxio Oy:n operatiivinen johtaja Henna Suomi kertoi digitaalisista tuotepasseista. Suomi nosti esille tuotetietojen ja datan jakamisen yhtenä kiertotalouden edistämisen mahdollistajana. Päämääränä on datan jakaminen arvoketjussa luotettavasti ja nopeasti. Digitaalinen tuotepassi tuo mahdollisuuksia yrityksille ja asiakkaille.

Suomi kertoi Akkupassiin liittyvästä pilottihankkeesta liikkuvien työkoneiden valmistajien kanssa sekä Sitran hankkeesta, jossa selvitettiin SSAB:n ja Orklan tilannetta logistiikan päästöjen osalta. Lopuksi Suomi kertoi tuote- ja akkupassin standardointityön aikataulusta. Digitaalisen tuotepassin standardointityö on meneillään (8 standardia työn alla), ja tavoitteena on ensimmäisten standardien valmistuminen joulukuussa 2025. Akkupassin käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvaksi helmikuussa 2027. ▲

Lähteet 18.6.2025:

https://sfs.fi/sfs-ry-standardointityo/ensimmaiset-kiertotalouden-iso-standardit-julkaistu/

Vauhtia kiertotalouteen kansainvälisistä standardeista | SFS

https://sfs.fi/vauhtia-kiertotalouteen-kansainvalisista-standardeista/

TEKSTI: SINI ANTTILA